Vapaus, June 15, 1948

              farhainla onnea 50 vuotta täyttäneelle
JOONAS SYRJÄLÄLLE
toivottavat allamainitut omaiset ja
ystävät
an Ueihune s^omala,,,^,
rout Lakella. Tri Bn:i-S]
johtamansa
»a .kautta.: maailmanm-
K i m j a i . .i.rj(-,tami,ni;"
t'll.i U'rcnm; . i k \ n u , j . j,,
i s a l l i s t a m i j i c n oii
r i t e l t u melkein
lUuii Rumaniassa
karc-st. — Ruuxi'.) :-.'>
: :.'tähäii.,. iiieifneAsäv 'o'^,
•Hse.r: öyylähteev-jn .liila:
lonrikkande:.; .
;tiJri^;paV!am-tnt:l!e,- hvtäi?
:simreliseÄii' ^fjhrien ti;r;£:
lun' jiUkoen. '. •'•
Ly;.;!'
A' • .
Ka;''
A ;
Hivvmond Hietala,
•n j d i i a n M a k i ja- pojat
A^ijif ja Ansu Ojala
Jack. Mäki
r-; \ViIberd Y r j o la
Lauri -Nicmi .
.7äe.< Hakola •
H e l i en Mäki ' •
S a i m a L a h t i •
Fanny; Luoma ^'
Armas Laine
A n t t i . Setänen- •
I-^uri Aho;
M r . j a mrs, S p r i n g er
E l m a ja V i k k i Hasu :
Pikasilmäys maahan missä
Cana^n suomalaiset elävät
^Tiistaina, kesäkuun 15 p. — Tuesday, Jiine 15 ^ SiVit^
00 miestä pois
Itä U S : s sa
troit. — Chrylcr C::
i t a i n a •io.OOO-, ^yöifeeilifn,.
in el iärv:;..-e ;iii:a';työhcu:E
saava:. .kui.Min. .Syyte
K I I T O S
hmnn lorcrrita, kun tulitte, kuuuloittamaan niinint
•i%i-n,-,'!<s-\-nl\-indpiih'u'imi kesäkuun- S p.iiä lOiS. Kii-
::i:.;.!i:-i')isf:i, kiitaii toivii/icukiloitä ja Ansu O jalan ^ joka
r i •'• n ^(yilostd.
JOONAS SYRJÄLÄ
.MrKcrniM, Ontario •. KcsJikuun 8 p. 1048
iijMiniiL'miiiiMi" " i i i i i i ) i i i i i i i | i M i i n i i i i i i i i i i i i iiiiiiiiiiniiiiii ii iii i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i iiiiiiimiii i iiiiiiiiimiliiiiim?
[itiii . s a i r a a l a an
idettäväksi .
jrkliirui > I,;»kr-.; ^ ~ Täkäläinen
;.'ny.phr:ii;iir FCrlva rt. • T a m m i n en
•ui -iokiu .;Vik;i^/JiKon.-höidcttayaksi'
1 •""tH.-1 Wf'.'-toii ."-airaalaan,
;i ;iä". nn No. O hunncessa. T o r o n -
..-.i .^o!ml(•rKl pyydetään oL-
.eiii ta;r.n;vhriomioon. •:. .•
S uomeeg
elokuun l^);iiilla To^onlo.^^:l
t l i i n seuraavanlainen
M ja lieidan; jarjfstonsa
oli u i .••jrin^nii \ jiMiiinen/'k=
lii[• i i l y t ; . i r k 1 1 ; i u , k - ^ r - i . i
y;ilk<)k;uirt'ilai=;teiV j)i
I, konvenndii. .M'eid;iii
,t*niarie.si()ic'ii. lakkauiur;
eiv voiiiiioii Va.ngits^mijci.'.
lat >eikkiiihikji.,. joka .ei'
.kä'r-iini;vk?!ävSiijWi}e».ia|S
esfö ;o,i] :;:iin:i: •klinniijiiu
•ai>le!uieitV|i';iciiuoia;ia.'
jisia kullUninperiniekani
•.myiis r;ukaij=(A;a5ti;;o58i2
)liitu-en t'kinia,n f!
)1:KI v.ilmi-iancei la ; u"
liiivii 1 kian'oanoln -kurtiaa^
nen .kaM.-alle Ja- !.i.e:V»3^
:kiia. hyv.ia «dhieiiä tesJii
>\] lujidemia -':d'/>ni •••J
a-, vainosta -i;f ;snrro;?!a bif
niolLi>.tc)jik;fi.':..
ailamit ia 1 .in;i..'Ma i ' ''
•; ja • fieiiiokraairiXlsi;;^^'
ailijapolitakut -aaii-MT'
iifiiniäsij-itrryrtuiijyt.^^^
i j o k a '[li&laMi ^iioiiieiry^
tse ina a i-iiä ni is^öi keudc^n: J«f
Inijiv ed u=lajakokous. p
kk'icn'SiJan)en t«(le!II?.»M
yisep.' moniidbOiT^ja.^?.!^
•HiLvksetie 'ia- Sen;eiä!!^
.ansupmaiaiset' •ovat^
e: taikKaar. Suoxer. ">>
liiajiiin^pbla-nsena;^^^^
!liakin;^4niani^!]a;.;Si!l^
;ijiike'rieliui,;Jav'akio^
Suomen :;. o-. :.er.'.i:'-:--"--'
' tunnet t iin'; ;iää]la-r^
iläisia..7yö'iiii5iä''r:(>h:^^^
lonenlaisia köV-annö.---
seuräsiinnie:i?enÄea.?;>>]
iäimine-;-'kuini:ä:r;Su^
et4im:.:fas&ien;^^
hmme mjo^k.n "'^^-y^'
että to:?e-s3 ir.aii:^'-;''-
se£;ma.a;!uiievät i:»!;-^:
an tappion, " o o rar-i'-^'
. , -s i i : -^
.apautta rar.a^.^^"—
: i n u k s n a 'Suomen
a '.outoa ja '•^^^''''t.,m
j f r i in m-"iaan to/.-?^--''J
imeUanpniatör
on ottant;: r-V-Xiii^''^
eniokraattlif^ns;?:^^
kansa pr-aa se-
Cniäan' •^laaJ ^^^^ fe^iJ^
5. Sen
:ansakun.t2;.'o^<;.^f-J|^^|^
lleenkiri';tekee:.-;^'?W?rK:tj^
a suuri'vaÖiöi?vg|^
a seur^£',derr>o%r?^t^^
apaa. h.". : -^^ "^'^XJ
pircn iliixiUaTTimc, r t l : i k u o l on
jrlmakasi vei mciUa r a k k a an
j i o i k a m n i c
Albert William '
Mikkolan
llbrri •kutili . Ladysmithin. sairaa-
Lssa hiihlikmin 14 p : n a 1948, s a i -
istcttiiaan vatsahaavoja, ollen:
liraalassa ainoastaan kaksi päi-
Aibpit- o l r syntynyt Lady-nithissa
syvsfamn 25 p. 1908, öli
ifis parhaassa nuoruuden iässä.
[Albprl j"atti suremaan isän j a äi-;
n, kaksi vPljea perheineen j a y h -
fcn siskon perheineen sekä tädin ja
pden sfTkiin perheineen j a suuren
ukon tultavia, jotka ;. k a i h o l l a
liiistplr\at
p!5.Wuo-animo;..oIet. A l b e r t , -v' l.
i ssanb! fnaa luok.scmmc jaada.
' •'uulc a r k u a fiidin.
r.pp, awui:i!r. menit sa meiltä.
paik-:a^ t-.hta, koti kylmä,
pi.ik&vfjidf-n jaamme .sUa •
.:muistei,tmaa.ii '•-'v.; •
m''-!ttii katkera, karva.s. '• •••
Mi ma k-.-.nfjpt. kaihoi.san .saali.
UoTfr rr-k-taan kuolema korja.s,
'••i''.ni\ ! '.I po\ehcn maan.
.\iti ja isä.
K I I T O S
[Kr-,' K K i i ! ' , ' . - , , kaikille, jotka
•' -i:i,ii>pn suruumme ja
'i'a-a!.sten aikana K i i -
? r.;'-;- ^-niniista kuki.^ta, j o i l la
f' ' ^ !j"-Mn haudan.
JEmma ja M a t t i Mikkola '
»'Ivsm.lh r.ntish Columbia
Ministeri Toivola
puhunut Suomen
lasten hoidosta
T o r o n t o . — S u o m e n Ott;awan-mi-ni.-
itcn mr. U r h o Toivola puhui- täällä
A g r i c o l a n k i r k o l l a l a u a n t a l - i l t a n a t k;
12 paiyanä.' -Puheessaan mini-steri
Toivola selosti M a n n e r h e i m i n lastcn-h
u o l t o l i i t o n toimintaa Suomessa ja
sen.merkitystä .ja erikoisesti sitä, nrti-t
c n k a . m a i n i t t u . l i i t t o oh verrattain
vahaisella . u l k o m a i s e l l a avustuksella
.saanut a i k a a n suuna, t u l o k s i a , r a k e n ­tanut
iasten.sairaaIoita. j a " l i n n o j a ",
käyttämällä h a r k i t u s t i sen Valuutan
mita sille oli u l k o m a i l l a — pääa.slässa
Ruotsi.ssa' — kerätty ja lahjoitettu.
H a n esitti e.simerkkeja siitä kuinka
l i i t t o oli nain .saamallaan ulkomai­sella
r a h a l l a hankkinut sellaista t a ­varaa
etupaas.sa- kahvia • j o ta
Suomessa on talla kertaa niukalti
saatavLssa j a j o s t a varakkaammat p i i ­r
i t oyat v a l m i i t maksamaan monin-k
e r t a i s e n h m n a n . ;;Näin oli l i i t t o mo-n
i n k e r t a i s t u t t a n u t no varat mitä sille
oh a l k u u n l a h j o i t e t tu j a saanut niillä
a i k a a n odottamattoman .suuria tulok­s
i a j a .samalla esittänyt huomattavaa
osaa taistelus.sa inflatiota vastaan.
H a n esitti, ctta eiko taalKi.Torontos-
.sa ja Canadas.sa-yleensä olisi m a h d o l ­l
i s u u t t a saada- aikaan järjestettyä;
tovinintaa; m a i n i t u n lnt>on; a v u s t a m i ­seksi
r.aissa. merkeissä. .
Puheen jälkeen keskusteltiin e s i t e ­tystä
. asiasta jonkin verran. : K e s ­kustelun
yht°ydes.sa;salo.sti t a a l l a vie­r
a i l e v a t n Leo ;Kaprio.edelleen m a i n i -:
t u n l i i t o n ' t o i m i n t a a .sekä lasten- ja
tcrveyshuoltDa yleensä Suomessa ny­kyään.
. K e s k u s t e l u n tuloJcsena valit-^
t u n . tilaisuude.ssa .seitsemän henkeä
kasittava.;a]kuunpaneva komitea-,, j o n ­k
a , tehtavak.si j a t e t t u n a.sian edelleen
kehittäminen ja toiminnan alkuun
järjestäminen, joko kutsumalla; v a h an
tuonnempana syyskesällä tarkoitusta-
Varten. laajemman ylei.sert kokouksen
tar muulla sopivalla tavalla.
- - J o h t u e n . k a i kesäisestä • saasta., ja
lauantai-illa.sta ja. osaksi, .siitäkin, että
tilaisuudesta ilmoitettiin verrattain
heikosti, ei •tilaisuudcs.sa o l l u t ylcLsoa
nnn run.saasti kuin olisi ollut .suota­vaa.
— R
•—Pidetään todennakoKsena. etta
norjalaiset B j a r n i -Herj.ulf.son ja Leif
E r i c s o n kavivat Canadan r a n n i k o l la
10. vuosisadalla
S u r u l l a i l m o i t a n , r t t a rakas poikani
OLAVI A A R O KINOS
me. emm^mk
niikkiii v,n»u-: „n<-en SI. :.T<Hscphin s;iiraalas.sa' Siidhurv^ toukokuun
*' P-n.1 i n i x , Olavi oli svntvnvtCrelchlonMincllä lokakuun 25
P i a k„„ie5,^aan ."58 V. 6* kk. j a 19 p- ikäinen.
v^-ahinrr.1 puremaan jäivät minä. hänen äitinsä, siskonsa Onerva
v,;/^; y * ' " ' ' >^annincn» perheineen j a vcljenKä Eero; yksi l a t i m i c :
fisa k.inssa ja^jksi setä täällä Canadassa, kaksi sctäa perheineen
Jimpssa s r V a multa «»ukulaisia j a tTttavfa tassa maassa.
. .>3'na.n hurlattiin toukokuun 18 p;nä 1948 Jack.sonin hautaantoi-
" - « " • ^ Nairn Tentrcn hautau.smaahan.
El tarjonnut eJama ruu.suja .^ulle,
vaan lapseni rakas olit sä m u l l ' '.
Suon levon armaan nyt Olaville,
••aik' kaipaus t u n t u u k i n n n n k a t k T a l l e .
Ai t i,
l U u G a n lepoon hiljai-^een
^»••kemme veljen va.syneen.
Muistrjsi meille on lämen, '
Mks' kaipauk-soen suljemme sen.
Onerva ja Eero.
S-,nnyinmaasi kalmistcssa
a l l a kumpusi kukkaist-en.
nukkuos O l a v i rauhallisena,
muistot rakkaat sua siunaten.
E v a tati j a K a l l e setä.
K I I T O S
;an?au ,^;pje9 hautakumpua.
B^^^^ _ ^ LYDIA K I N OS
,,°<averLake . , Ontario
V i e r a i l t u a a n - m u u t a m a n • « i k on
I t a a l l a Canadassa, missa hän ajeli
rehentelevien. ••mets-iherrojen autossa
s a " "Suomen K u v a l e h d e n " .rapoi-tteri
S a k a n Palsi j u l k a i s i tv. 1927) O U i -
van kustannuksella Suomessa k i r j a i i,
mmka n i m i v - " S u u n , k a u n i s ' j a r u ma
maa'' .-^. k u v a a mainiosti m a i n i l uh
k i r j a n onttoutui j a sita minkälaisia
" t i e t o j a " on C a n a d a n suomalaisista
vanh.Tan kotimaahan välitetty.-
K u n Vaasa-lchden konservatnvmen
toimittaja vvaasan Jaakkoo" vieraili
t a a l l a j o i t a k i n kuukausia sitt«n, h an
etsi myöskin jotakin " e r i k o i s t a " jä
havaitsi — c t t a me canadansuomalai-
.sct. olemme paatuneita paJcanoita.
joiden suurimpana tarpeena; on se,
etta lähetettäisiin cifemman suoma­laisia
papixjja, vaikka t a a l l a olevat
p a p i t , ovat JO amaisassa taJoudeUi-scs.
sa ahdinkotilassa. •
M a i n i t u t seikat Korostavat tavallaan
•sitvi, k u i n k a puutteellisia tietoja C a -
nadasta ja enkoi.scsti. canadansuo-malaisista
.on t a k a u i o s i n a Suomeen
välitetty.- J o - o n siis: a i k a Canadan
suomalaLselle itse kertoa olcmas.sa-olostaan
sukulaisilleen j a ystävilleen
Sucmcs-sa, k u t s n nyt yritetään teh­dä
tainan Vapauden Suomiiuimeroh
valitytecUa-.::
. CanadansuomalaLsten olama, toi-m
m i a ja mahdoUi.suudet on luulta­vasti
- h e l i^mmm ymmärrettävissä
JOS' pidetään mielessä Uunan maan
suuret mittasuhteet, eri maakuntien
cnläLsuudet j a ; s e n 'iustorialhsen k c -
hityk.sen pääpiirteet.
Canadan pinta^ala on todellakin
laaja. Koko Pohjoi. s -Amerikan m a n ­tereen
sc o.sa, m i k a on Yhd.vsvaltain
pohjoispuolella — Ala.skaa, Newfoun-landia
j a L a b r a d o n a lukuun-altamat-,
ta — kuuluu Canadallc..
: lAlueellLscsti puhuen. Can.'Ula -on
kolmannek.si suurin maa maailmasota.
S.?n p i n t a - a l a on.;.suure.'npi k u i n - Y l i -
dysvaltain pmta-ala • j a miltei yhtä
s u u n kuin kc.'co Euroopan manner­maan
p i n t a - a l a eh 3,G94,8(>3 noliomai-'
ha.
: EnkOLi^en miclui-sa " t u l f . a v u u . s"
meille tuhan.sien-. järvien maa.sta tul­leille
.siirtolaisille Oh sc toteamus, et­tä
seitsemännes osa. C a n a d a n pmta-alasta
on vettä; j a r v i a . Jokia j a . l a h ­tia.
Maimttakoon vain,- etta C a n a ­dan
. v a k i r i k k a i m m a s s a maakunna.ssa,
Ontarios.sa, missa s u u r i n 0.5a tak^alai-.
SLsta maanmiehistamme a.suu, a r v i o i ­daan
olevan noin 2.(>00,000. j a r v e a !
Canadan .'suurin pituus idä-sta län-i
teen on 2,700 m a i l i a j a leveys, pohjoi-
.scsta etelään. 1,600 mailia. K u n vielä
mui.stetaan;: etta maanmiehiamme
asuu ita-osasta v aarimmai-seen l a n -
tsen asti, n i i n s i l l o in havaitaan, etta
meidän kcskmäinsn kanssakiajTnisem-me
on mahdollista ,päaasia.s.sa vain
järjcstöjemmc: j a lehtlemme , vaUtyk-f
e l l a.
• •Karta.sta näkyy, ctta Canadan.
;ix)hjöise.s.sa rajan muodostaa Pohjoi.-;;
-nen Jäämeri; Itäisen .rajan muo­dostaa
Atlairti, Labrador ja New-foundland.
Lanti.scn r a j a n Ala.ska ja
Tyyni valtameri.
. M a n n e r m a a n pohjoispuolella . on
s u u n arktiikan saariryhmä, mis-sä-;
on l u k u i s i a .suuna .saaria k u t e n Prince
A l b e r t . L a n d , . B a ff in. L a n d , P r i n c e of
Wälc.'s. Island. SouthamptonMsland jä
H e l v i l l e : Lsland. Lanno.s.sä on t u n ­netut
: V a n c o u v e r i n ' ja. ' Q u e e n Char-:;
lotten ^.aarct.
; -Hud-son • B a y - ; jyjhjoLscssa ja • G u l f :
of- St. Lav.T&ncc ida.s.sa ovat.-.suurim­mat
ja ' tunnetuimmat .vaiameriiah:--
det
• M a a n p i n n a n ;rakenteen, perusteella
Ganäda-ssä on kolme .'tay.sin erilaista
a l u e t t a : Itäinen ylankomaa ja länti­nen
vuoristoalue,: -seka niiden: vahssa;
.suuret aavikot eli preeriat. Nama k o i - ;
rne aluetta eroavat toisistaan ilmas.-
tönsa; m a a n p i n n a n : m,uodostuman j a.
aeolotrisen rakenteensa suhteen.; •
: It a-Canada on. ylei.sc.sti ylanko-a.;
S u u r i n o.sa tast^ alueesta ,.on; 1.200—
.3.000 j a l a n - korkeuden vähllai las­kien
;se paaasia^ssa - H u d s o n ' Bayta
kohu. >•
• Lans:-Canada.s.sa-ovat kuulut K a l r
.li-jvuoret'• -(nocky Mountalns) .v joi.sta.-
rrKJnef/ ovat ainaisen lumen peitossa.
Es!merkik« i lyOganin v u o n eli Mount
Logan' Yukonm - T lounai.sosa-s-sa • o n ;
19,514; jalkaa: merenpinnan ;yläpuo­l
e l l a . - -Kailio.vuort/en korkeus- vaiht.,e-j
lee 9.000—14,000 j a l a n välillä. ;:
K e s k i - C a n a d a n aavikot; c l i preeriat
ulottuvat Kallx>;'uori.sta Hud.son B a y -
h m ja Pohjoise3n: Jäämereen asti.:
-Matalahko harjanne jakaa;Canadan-preerian
miltei; keskeltä n i i n , että.
Itäisen o ^ n vesi laskee Hudson; B a y - \
h i n ja •••äntis^n.osanMackenzie jokeen |.
j a yle en.sa j aämeii.a k o h t i . ; • ; . ; .
C a n a d a s t a löytyy aseita Pohjois-
A m e r i k a n mantereen s u u r i m p i a jokia,
Itä-Canadassa: o n S t ; - L a v r e n c e joki
m:ka' VVellandin^ k a n a v a n . j 2 suurten;
järvien kanssa muodostaa . mitä" tärr
keiramänilaivareitin.: M a i n i a sopii;
että; tämän reitzn,; k a u t t a l a i v a l i i k e n ­ne
ulottuu A t l a n t i l t a aina P o r t A r t - j
h t m i n asti. ' \
\ Muista huornatuiminfeta, Itä-Capa-d
a n joista m a i n i t t a k o o n St, M a u r i c e,
JDttawa,- Saguenay, St. F r a n c i s ja
R i c h e l i e u .
A a v i k k o m a a k u n t i e n kaakkoisosan
jokien^ vesi juoksee Hudson B a i h m;
Näistä j o i s t a m a i n i t t a k o o n Saskatche­wan,
Nelson, C h u r c h i l l , Hayes j a S s -
vern. Aavikon länsiosan jokien,. A t -
habascan, Peacen, Hayn, Slave-^in ja
Mackenzien vedet laskevat k o i l l i s ta
k o h t i .
B r i t i s h Columbiassa on etelässä
k u u l u i s a Fraser • j o k i , pohjoisessa
L i a r d ja luotei-sosassa Skeena ja
S t i k i n c . ; - ••.
Yiukonm suurin j a t a r k o i n j o k i . on
Y u k o n , m i k a virtaa Ahuskan h a l k i ; '
F.nncn C. Columbukscn Amerikan
löytöä (lokak. 12 p. 1492) tiedetaan
k u i t e n k i n Canadassa vierailleen eu­rooppalaisia.
Norjalauset V i i k i n g it
a m m a t t i t a i t o i s i n a laivanrakentajina
j a r o l i k e l n a mcriinichinä k a v i v a t a i ­na
Canadassa asti. V.inhojcn kcrto-i
n u s t j n mukaan Bjarni H e i j u l f s on
la.=ki m a i h u i Canadas.sa v. D86. Leif
E n c s o n tuli v. l.OOO G r o n l a n d i s t a ja
hänen otaksutaan käyneen Nc'»'-
foundlandissa j a Nova Scotian. r a n ­n
o i l l a ; yVielaixx John Cabot, joka v.
1497 v i e r a i l i . H e n r y V I L valtuuk.silla
G i n a d a n rannikolla, otaksuttavasti
Cape Bretonin tienoilla, kavi vuotta
ai ka Lsemmm A m e r i k a n mannermaal­l
a kuin Columbus. Ensimmäiset,
ranskalatset Jacques C a r t i c n n joh­d
o l l a kavivat Canadassa St; LawTcn-k
e l i i l t y n n s c n pakoittamana; että B r i ­t
a n n i a n pailamenttJ, v a i . tarkemmin
sanoen .^en s i i r l o l a i s v i r a ; . i ' j laati lo­p
u l l i s en ao.sin Charloneto\vnin ja
Quebecin konferenssin iiaatöslausel-mien
pohjalla» Canadan nykyisen jx?-
rustuslam, mika: tunnot.ur.i B r i t i sh
N o r t h .•\menca A c tm nlincU-.i;
. B r i u u i n i a n paViamoi.tti • hyväksyi
vuoden 18G7 a l k u p t i o l e l l a t a m a n l a in
j a .sc astui voim.ian kci-ak. 1 p : na
1867. So yhdi-sti O n i a n o n ja Que­b
e c i n , j a teki mahciolli.sck.si K?kä v c l -
volttavak.si toKsten maakuntien Gana-d
a a i i liittymisen; myöhemmin. Til-'
ma oh asiiiUi.sosti Canadan it..-<cnäls-
.lymispaivii 'ja sik.si v i c l a k u i ; vietetään
heinäkuun 1 paivaa kansalllsiuia: itse
nai.'-;y.v?i):\iva;Ki, Dominionin päivana.
Eras historioitsija, GcorRo R. P a r k in
nimeltään, kuvaa - tatil oiisinunausia
.I>ominivmin |>.uvaa .s*;uraavin .synkin
v ä i T U v : .
"Heinäkuun ] pna t u l i uusi Domi­n
i o n nayUiiinoHe. • Ontario iloit.si,
Q u e b e c ; c p a i o r ja odotti, New Ilnins-
.wick oh iiyrpoa ja Nova S("Oi:a k a p i -
nallnien. • -Monet rannikkomaakun­t
i en .s;inoinaloluict:; ilmt-.styivat .^uiu
-paiv.nia pal.^^tat mu.stalla yinparoity-
. n a , " ; • .' •: -
.iBp:iiIomMtl.a, • j o h t u en ..silta tava.sta
i n i l l a taiiui. iJtMii.stii.slakl Injiiiksr l a a -
diti/uv. m kun kansan n-annettti .siltä
äänestää viel.i " t a p a h t u n e r n a tosia-sl-a
n a k a a i i " , vihmi. u n i t t i i kuvaus pitäa
pnikkaii.sa huoiiiattava,s.sa maara.ssä.
M u t t a • polulti.se.sti tuo kuvaus antaa
fe.
C a n a d a n kartta
CGjoen varrella v. l . ' j 3 4 . Sitten saa­pui
C h a m p l am v. 1603, Joka pcru.sti
ensimmai.scii ranskalai.seii .pysyvän
s i i r t o l a n talle maHtcrcelle; N a i n k e ­hittyi
vähitellen kalastus; Ja turki.s-kauppa,
.sekä i n t i a a n i e n ; sydämetön
m u t t a valkoihoisille voittoa tuotta­nut
käsittely..
S a m a l l a kehittyi myös brittiläis-ran.
skalainen k i l p a i l u markkinoista
niikS, paattyi r a n s k a l a i s t e n a n t a u t u ­miseen.
v.;,1760 jä. k o l m e vuotta myö­hemmin
tehtyyn Parisin rauhaan,
m i n k a peru.steella . C a n a d a ; . s i i r t y i
E n g l a n n i n alu.smaaksi. .
. Vuonna ;1S12 .käytiin paaa.sia.s.sa-
Canadan, k a m a r a l l a , juuri vapautu­neen.
Yhdysvaltain - j a B r i t a n n i an
v a l i l l a .sota, mika epäilemättä, l u j i t t i
.etelai;->en naapurimaan: itscnai.syytta
j a -samalla' teho.sti .suunnattoman
paljon tämänkin, maan taloudellista
keh!ty.sa j a lähestytti vuosien: 1837—
38 porvanllisdemokraattlsta kapinaa^
m i k a k a r s i .sotilaallisen havion. mutta
tuotti; k u i t e n k i n poliittLscn v o i t o n . s i - :;vaksi.
k a l i etta emämaan siirtolai.^^vira.sU)
ryhtyi vakayi.s.saan tutkimaan ' k a n ­sanjoukkojen
. tyytymättömyyden • . a i ­heuttajia.
.Heti taman epäonnistu­neen
dcmokraalti-sen vällankumou.s-yTityk.
scn jälkeen y h d i s t e t t i i n l a i h -
laadinnallKien - uudistuksen avulla
s i l l o i s e t - Y l a - ja A l a - C a n a d a -fnykyi-.
n en O n ta r 10 . ja Qu cbcc J ; y h teen.; M u t -
t a kun .a{?itatio por-^anllLsdemokraat-tLsen
valtiomuodon edustuksclli.sen
tykkänään v a a r a n j : i v i r l i e e l l t s en k u ­vauksen
B N A t i i merkityksest/a ta.s.sa
maa.ssa, .silla IJNA laki valivisti . v l -
ralli.stjsti . porvanlllsdcmokraattlscn
völtbn feodalismista, j a 1 taantumuk-scUl.
sesta . •.•iiirtom.-ia komennosta; . .se
täytti kaiken .sen. v a i k k a : myoha.sty-ncenä
j a taantumuksclli-sella tavalla
j'js n i i n s a l l i t i u i n ; .sanoa, j n i n k a puo­l
e l t a porvariih.sdeiiiokraattiset ; ) ) H t n -
öotlt t a i s l c ! 1 vat Jä kuol 1 vat v.: 1837—38
kapinassa.
Canadan hiltr>valt!on- muodo.stsiini-nen-
t a p a h t u i ' .sii.s. tarnan BNA lain
puitteLssa. Luntifict maakunnat elj
prceriamaakunnat, liittyivät X>ojni.-
i i i o nn n jo- 1859; in'ninc.s.S!i. j a Bnti.sh
C o l u m b l a k i n liittyi- v. 187L. ; Prince
K d w a i d Lsland I:.tL\i 1873.
Tämä historialhncn k«'h:tys .selit­tää
ainakin osittain .senkin, miksi
Canada . on poliittiSf.sti ;vi-clakin yk.si
maailman .".sektionairitlsln" maa, m i ­kä
on k u i t e n k i n ; l i i a n -laaja aihe ta-^
nv.in - k l r j o i t u k.'Ten jni .tteissa k ; b i t e l t a -
^ Y l e l n r u i harhakäsitys Canadan .suh-t^-
cn on takavu-fjsma monissa- Euro'j-p;
inmai.s.sa ollut .'.ie v i r h e e l l i n en otak­suma,
ötta. C a n a d a on edelleenkin
Br 1 ta n n 1 a n avuton sj i rVJin aa.. Toi nen
harhaka.sitc. Jos koht.akaan ei niin
voimaka.s,• on', o l l u t ; ,sc, e t t a Ganadii
'in j o n k i n l j n n e n itsfciahd-,ii/'jn Yhdy.sr
v,)l!ain takamaa
.Molemmat nam-t olettamuk.y^t
haJlitu-smuodon puolesta Jatkui; j a !'ovat,, sa.aneet 'alkunsa vi.ss<.'i.sta hi.sto^
ka,s-vo! - yha-, n n n ,se j o h t i lopu 1 t a si 1 -
h c n , . välittoma.sti vuoden 18:i7 koke­musten
ja Canadan ; mahdollisen
menetyksen peloittamana, .sekä: maan
teollisuuden ja kaupan voimakkaan
ri.'iUi;slsta . j a maantieteelli.si.siÄ .scir
koi.-ta, mut';< tosut I H kuitenkin on.
'•tta vuoden 1876; pf'.ru,stu.slaki .{B.NA *
r.vmboli.sot - porvarilli.viem^/kraatii.sen
..•kkeen voittoa j a taman mnan ';rna-
Toverillinen lervehdyksemme
Suomen työtätekevälle kansalle!
Toivomme hyvää menestystä demokraattisen
Suomen rakentajille!
• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Canadan Suomalaisen Järjestön
Keski-Ontarion Aluetoimikunta
maast.-» , itscnaistyml.sta. Samoin
hi.stonan en vaiheissa nous-scet l i i k ­keet
Y h d y s v a l t o i h i n liittyml.scn hy-vak,
si ovat kerta toLscnsa pernan k a r -
.smect l.ippion. eikä ole epäiiystÄ s i l ­takaan,
etteikö n y k y i n e n " M a r s h a l l in
.suunnitelman" puitteissa- tapahtuva
" l a h e n t y m n e n " . kohtaa tulevaisuu­dessa
entista suurempaa vastarlnui.i.
- C a n a d a n " s i i r t o m a a k a s i t y s t a " yllä­pitää
vanhojen siirtomaa-aikojen
nuuito ja luonnollisesti cslmcrkiltsl
.sellaiset seikat, ctta B N A : n mukaan
v a l t i o v a l t a kuuluu vieläkin tcorecttl-
,sesti kruunulle. Mutta käyUinnolU-
.sost! kat.socn täydellinen valta on C a ­nadan
kabiniMilla j a .sen takana ole­v
a l l a • kafciiikamuriselhv parlivmentilln.
joista alahuone. iCoinmons) valitaan
yhtäläisen ja salaLsen aunioikeudon
l)oni.steella, mutta . .sonaatin jäsenet
nimitetään elinknudek.sl l i i t t o h a l l i ­tuksen
pääministerin: t o i m c s i i i.
Kaytaniiolli.sesti kat.soen B N A laki
Dat tl pilaksi (huoniiittavan nuiaran
siirtAjminperinteitä. ; K c n r a a l l k u v e r -
noönn hsak.si: C a n a d a n ; hallituk.sclla
ei aluksi ollut suuriak.aan valtuuk­s
ia .iilkom.'<,a^astois.sH. El ollut kor­keinta
oikeutta, j a Umtoon vSaUineu-vosto
oli ainoa veotomusoikeu.s-. Cana
da 01 odes voinut Itse;t e h d i i m u u l o k -
bia B N A l a k i i n.
M u t t a .sen jriikeen on noi)ea.s.sa
tempossa poistettu nama .siirtomaa­k
a u t t a muistuttavat rippeet. Gn pe-ru.
stettu Canadan : ylioikeus, jarje.s-
..t.=?tty suojatulleja B r l t a i u i i a a k l n väs:-
t a a i i . jilijostcttv itiseiKiInen : u l k o -
inaaedustiis; kautta maailman, lahe-
:tott.y:. brittiläiset sotavoimat ' p o is
inaa.stu j a i m p e r i u m i n konfcren.ssi v,
1926 tunnu.stl . I>:)mlnlot. ta.sa-iuvol-
.siksi B n t i i n n l a n kans.sa .s^niraavnstl:
."(I>jminlonlen;) : a.sema Ja suhteet
voidjian helpQ.sli. ma.arltt^lla. No ovat
autonomisia /yhdyskuntia <eonimunt-ties)
B r i t a n n i a n Impprlumlssn, ta.sn-arv<)
ises.sa a.scma.ssa, ci millään- t a ­valla
t/iistonsa a l a i s i a ml.ssann ;;isa-tai
ulkopoliittisessa asla.ssn; vaikka
ovat yhtyneet yhteisessä u.skolllsuu-
(iessa kruunuTie Ja vapaassa lilto.s.sa
B r i t i v h Commonwraltli of Nationin
Jasonina: =-^; vapaana kalkista- p a ­k
o t t e i s t a ."
Tuma konforen.'>si vahvisti C a n a ­dan
itsenäl.syyden. J a ; sen p.iatrtkset
Sisällytettiin ; mjohemmln <1031)
.VVestminstorin l a k i i n , joka tunnetaan-yhtenä
tärkeänä historlallLsona virs-tantolppann
eanada.s.sa.,'
. ' K u t e n .sanottu, n i i n . kalki.stä.*silr-tomaarlpiielsta
. h u o l i m a t t a , Jotka
mrjiiessa tapauksessa ovat vain; muo-dolUsui
.(kuvernöörit) tai Canadan
porvariston haluamia turvaloimenpl-;
tei t a ; (esi m. m u u toksf ?t B N A 1 ak i in tc -
ker; B r i t a n n i a n parlamentti, Cana­dan
parlamentin j)yynnoslä,. eikä ;se
voi .sita kieltää,, siitä KjT-stä, kun
Canadan porvaristo; h a l u a a pitää t l -
lat.suutta tarpeen tullen vedota l/m-
Uy)n srilaneuvOKlo<:>n). Canada on;
taysirt Itsenäinen .maa, m i t a hallltser:
oma kotoinen porvari.stO; ;Ta.rna on
totta s i l t a k i n ' .huolimatta, vaikka C a -
nadas-sa-on ..sr.'ka b r i t t i l a i s t a .etta y h - '
dysvaltalaisla pääomaa. Ja vaikka
toisinaan: ; näyttää - esim;; ulkoiKJlltii-'
:ka'-sa,iotta tiimä m a a .seur.Va ."tahdot-toma.
sti" jomman kumman mainitun
Kuurnrvian • p o l i t i i k k a a , T,os]afila,'.»sa
Canadan i)')rvan.sto : tuntee : omat
hotkkoutrinsa Ja : omat. pyyleen.sä Ja
rJkM /e omr^a lm[v*rlalistl>issa ta-vottoi.
ssaan ),if-keo .saavan.su parhaita
t u l o k s i a i/HjLi "myötäilevällä" ohjei-malla,.
mika on viimeaikoina vienyt
taman maan yha kauemmaksi. B r i -
t.aii r 1 j ns t a . . m 11 Itä - 0 n t! .'^ta lähemmäk­si
yhdy.s valtoja.
Juhlimaan! Juhlimaan!
C S J : n B E A V E R L A K E N O S A S T O J Ä R J E S T ÄÄ
Y H D E S S Ä V.. J A U . ^ S E U R A ^ E H U N K A N S SA
Vuotuisen
Kesäfuhlansa
KESÄKULfN 20 PÄIVÄNÄ
alkaen kello 12 päivällä valonsäästöaikaa^^^^^^^^^^^^
URHEILUKILPAILUILLA
YIc'incn 3'otielu, samoin naisille ja alle 16 v. poJilIe.v
2 ollelu alle 12 v. pojille ia 60 juoksu alle 12 v. tytöUlei''
Yleinen 1500 metrin juoksu.
SEIH iPELFJ A ja hyvä ravintola kentällä
Jiililan<äylelmänä esitetään laulunäytelmä
'KENRAALIHARJOITUS'
3-naytoksuion; Kirj, Ma.sa Melanen, laulut .säveltänyt Antti Palerrr:.'
NiiyK-Iman ohjannut Vora Tamminen. Musiikin Väinö Manninen^
E S I T Y S A L K A A K E L L O 8.30 I L L A L LA
. . . . . . . . . n a y t t e l i j o la
l i r n k i l d t :
K i r p i i l i i a K i v i r a u n io
' r o a t t e r i n j o h t i i ju ...
LnnKinsiiiska
Pello
Knsirakfi.<-.ta la
S i v i .Sioviiiioii
Nuori tnio.s ..
Ihannoima Kmorontia K a l l i o U n n a , Ikäneito , ;>
Eva,, hänen .sisarontyttaron.sa . , . . ; . . . -. . . . ..
J o h a n Nikolai Kovanen, vanhapoika . . . . . . . ..
P.vvkkimuija . . ; . . . . . . . ; . . . . . . . . . . . ' .
K u l i l s l m i c s . . . . . . . . . :
Näyttelijättäriä, l a u l a j i i i j a tans.<ljolta: L a u ra
Aune Tyynl.smaa j a Helen R i n l n m h k l.
EsilUJät:
. Uno Penttinen;
K. Tillmian
Manda Ojala/
Paul Tikkanen
J . Pllspariisn
Pirkko Salminen;
Ilmari Mannnlnen
LiM TlUman
. . . . Dora Tamminen
.. Vllho Salminen
Ida Mäkinen
Sam Ojala
Johnson, Blla Ranta.
Juhlamerkki kentällä 25 senttiä
Illalla näytelmäesitykseen 60 senttiä
U N T A M O M Ä K E LÄ
'Puheenjohtaja;
E D W I N SUKSI
' S i h t e e r i )
P.O. Box 69 Sudbury, Ontario,
;: }JNA;n V m u k a a n ; Canadan; Iiitt.//-
valtioon . k u u l u u : 9 m a a k u n t a a , Mikä
Yuko.-vja Luotei.salueet:. MaaKUnnät
lannest/H ji/ifcn,- pääkaupungit .ja; v,'i;rj
kil'Jk'1 mainittuna v. 1041 wnsuk/,eh.
mukaan ovat;.. :'-
; Brttish Golumhia (lyhennettynä
H:C.»:-Päfik;iupunk i ; . V i c t / j r i a ,•: mul.f,ä
Miunn j a : • .tunnt>^.uin . k a u p u n k i ; ori'
Vancjuver.;.. ;AfiUka,slijku «17,861
6.332 «Uomal*lÄta,: .Huomattavampia'
suora,'ilai'-;a.sutukr,j;i ovat:;; Vanc/juver,';
.yo.niulrt. •WfbsL'-r-i C j r n o i ^ J n "
. A l b e r t a . ( . ) y h e n n c t,ty na. . A1 Ui.; P^uV
kaupuiYki F.-lmonton. Afiukäsiuku;:
796,160 — joista 3.402 Äuomalaist,».
Tämän preerlamaakunnan huomatta-.!
. vimpia kaupunkeja ovat: -Edmonton,;
' eai};a,'-y, .Mediclne Hat.; Suomalaisia;
t.olmiipaäasiä.Sfiä: farmareina. :.;..!
Sa.vkatch»:wan (lyhennettynä .Sask )
;Pa&kaupunkl : R c ; j i n a . Mutta, -huo-rnattävampia
kaupunkeja Pnnec A l -
bc-t, Saskafyjn U Moose Jaw. S u o -
.malai-sia ,.;• f a r m a r e i n a . •.; Asuka.sluku
895.y/2 — 1.94fl-;iUomälaista.
.Manitoba 'lyhennettyni Man.»
Pääkaupunki- V/innäpeg. -Mt-ut huo:-
m a t u i m m a t ; kaupungit ; B r a n d o n ,;
-Pc,'lage L a P r a i n e . :Suomalalsia f a r - j|
m i a l u e i l l a . A-suka.slt&u 729,744 —
808 ftUomaia:sta. •
Ontario dyh-inneity.nä Onl.> Pää­kaupunki
Toronto. C a n a d a n johtava^
teolllsuusmaa.kunta.i Suurimmat suol
l i u r i i i , Säult Stc. M a r i e n , Sudburyn
Ja Timmins'.!! - a l u e i l l a . Asuk^isluku
3,7)tV,6';.'i. joista 26,827 suomalaista. . -
(iuohoc (lylionnottyna Quc.) Paä-kaii|)
unkl Quebec. Canadan; ran.ska-l
a i i v -n m a a k u n t i , . vaklluvultauri t o l -
.sok.si suurin ;j,;«l,882, joista ; 2,043
.suoinaliiista, Canadan .suurin k a u -
pu'i;ki Montreal .sijaitsee myo.s Q u c -
boi:in . muakunnassa. iSuomalulsla.
i i s uM paMaslassa 'M'>n.trcall.s.sa ja
U o i i y nm alueella; .
.Novv: l i r u n s u i e k i n (lyhennettynä
N: B.): jiiiäkaiiiiunki on . F r e d e r i c i on
ja iniiaikunniiM - ä.sU/Ca.sliiku o n .457,401
- - : 1 0 9 s u o m a l a i s t a / ; - . " ,
.^oi'a S r o l l a i i (h-henncttynä N.S.)
pääkaupunki .--(in-llallfax,:;väkiluku
- r>77,9(J-,i '96 .suomalaista. . ;
r r n u o Edvvaril Islandin (lyhennet­tynä
P.K.l.» jiaakaupunkl 011 C h a r -
,-/Ltoto\n>i. Väkiluku 9.'),0t7 1
.suoinalain<'n.-: ; ,
- V u l t o n 'Hl... ..sLk-i harvaanasuttua
seutua, etttil siellä (;1:; : v i c l a r n a a k u n -
tähaliiLU.sta .sen jjarernmin ;kuln Luo-.
t(;isaIuiHr;llakaan.. Y u k o n i n ' pä-,ikau-punkl
on Dav.'.';on. Väkiluku 4,914 ;
."jj .suomalaista. Luotclsulue on vielä
m i l t e i ^-'koiiaan.; asumat<jnta,. -.rmlkä
)lm.'.-no;" «iU.Ti.k;n, ..f;l,t;a sen. p i n t a - a la
on arvion mukaan 1/242,224; n e l i o m a l -
ha, multa- a;;uka'iluku vain 12,028..—^
.(Jl'..ta'i;0 .'iU');j).;ila),sUi.
Canjifjan-, joku:laujuut/.;n.sa:jä luon-'
!i')nj '<./!,tL/J,<eiij,-i:i vufyksi vOisI ylläpi­tää
: a t n ; t k l ! i ;fl0,00f),OW) asukaKta, -ny-k
v i i H r i i a.';ukaslu/:u ;f)n vlimetsten • v l -
l a l l i - t c n tietojen mukaan 12,102,000
VäV.iluku on : jat.-tuvast; kohonnut,
r n i k , i ijakyv m m . . , ( ' U i a a v i s t a tila.s-
L'J1,<JL;).. - V . 1931 ':';on(sukM.".ssa väkiluku
oii 10.363.2'10 j a 104-1 .-icn,suks(i\sa 11,-
4'i9.71.r{- VäkiJuvun k a s v u olisi o l l ut
vieläkin; .%uurf-*mi)l, jriutta; paljon ea-n
a d a l a i - : a .srrtyy vuo-Jtt-Jin Yhdys-vfdioihnijä
30-luvun tyottomyysvuo-
...Mori; j)(;'-rjlttainana va/.-.sto ja • haflltu.s
epäröi siirtolaisten tuottamisessa ja
Klk.sl siirtolaisuus on nykyisinä so­dan
jälkcLslnä-"boomi vuosinakin" ol­lut
verrattain rajoitettua.
Mielenkiintoista voi olla tietää, et­ta
vuoden .1941- virallisen scnsukscn
mukaan brlttUäUstä alkuperää oli
.5,7:1'3,000 - canadalaLsta -ja muista cu-rooppalalslfita
maista lähtöisin olevia
oh yhteensä 5,326,000. Vllmekslmai-nitulstu
muodostavat 'Canadan rans-.
kalaiset suurimman ryhmän, 3,483,-
000, toisella tilalla saksalaiset 464,000
ja kolmannella tilalla ukrainalaiset
303,033. Caiiadansuomaialsia olV
mainittujen virallisten tilastojen mu­kaan
vain 41,683.
Tällainen on yleispiirteisesti, vaik­ka
kovin pintapuolisesti kuvattuna;
.se maa. Johon me siirtolaisina olem-i
me tulleet Vaikka Pälsi Ja: muut
hcrnat j a narrit eivät siinä näe muu­ta
.kuin"Suuren, ruman Ja Ica^unlln
maan"', sck-i "metsäherroja", kyytiä
Ja "pajjplen tarvetta'',: niin tosiasia
kuitenkin on, että maanmlahemme:
juiutuvat vähitellen entistä lujem­min
tähän uuteen maakamaraan;
Totuudenmukaisesti; voidaan sanoa,;
että suuri, cnemmlatd meistä ja kalk­ki
lap.st;mmc Jäävät tämän maan ;
vaklnaisiksi a.sukkaiksi, ::mutta - siltä
huolimatta.me ja nouseva;sukupolvi^:
k.n muistamme aina • myötämielisyy­dellä
.<-Itä maata ja kansaa, jonka
keskuudesta olemme lähtöisin ja jon- :
ka demokraattisia vapatistradltloita
a i n a ; Ilkan pilvUtä ixykyalkaanrasti
me pidämme kuolemattomana kan-
.salaiipcrintelnä. — W. E.
Canada on .neljännellä tilatta
rnäailma.ssa vehnän ja magneesln
tuotan no,ssa.
- r - . Ensimmäinen kaapeli laskettiin
Atlantin valtamereen Euroopan :ja
Amerikan välille v. 1865.
LIT: n Suomalaisen Klubin
Vuotuinen Piknekki
TORONTON TARMOLASSA
Sunnuntaina, kesäkuun 20 päivänä
Oiije]ma.ssa
Kuorolaulua y.m. esityksiä
puhe
J. B. SAI^BERG M.P.P.
—k -k •
Seurapelejä, leikkejä,kilpailuia
Kaikki tervetulleita!
Canada
malajsasutukxet Toronton, TP ort Art-
Lauantai-iltana, kesäkuun 19 päivänä
Railakkaat lalijavoittotanKit
;t;5#ISS'
SI
Mr