Vapaus, June 15, 1948

              : - f i
Sivu
% 1
mi. mmm
PHiifif
' "ItUBEBTT) — Ibdepehdeht Labdr
Organ of Pfiml«h Canadiins. Ea-
Ubllshed Sov. 6th 1917. Authorfz«J
aa second class mail by the - Post
Office /Department, Ottawa.; Pub-
Ilshed thrice weekJy: T u e s da y s,
Thtirsdays andJSaturday.s by Vapaus
Publishing Company Ltd.; at 100-102
Elm St. W., Sudbiiry, Ont:. Canada.
Telejihohes: Business Office' 4-4284.
Editoria] Office 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltbr W: Eklund- Mailing
addTiefis Box 69. Siidbury, Ontario.
Advertiiilng rates .uponapplicatlon.
Tranalatioh free of chärge., i
Cankdassa: : 1 VJ:.$550.6 kfc«3.00
. . • 3kk.$1.75
Yhdy-TOanötssa: 1 yk. »6^0 6 kk. $3.50
.Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk; $4.00
Canaäan Suom. Järjestön sibteerf
Tervehdys Suomeen
;V:;;;So<fan'jälkeen
erikoisirj ;-.Vnierikrin nu;m-Toita". A y;:;.'
' .Sambifi' on iehieni.nie tämän j)a:v^'in nii.nti(-rO ömisleuu; erikoi.=*k.4
• •Ensimma;h.'iJi\,p3iÄaiiisjäri^£ > '>.>^:K; •
• ta myöhenimin vulj.Ganadan-;Suom •, • ''
. V l a i : W : i -Jarjt^tiin :o;;aitc>;..öii/ ;;
f Siiomal^infth . Sfiura. «Finnish ;So-'/i2-5;päivi 1923. Pariria j e n s ^ ^ vnbiiseyäa-; varsin feunniäitst-;
f ;Cifctv Of Torontov, joka "periisiftttiin;: vuotena ei;tällii läiliistetulla'järjfc^ tavaan ;summaan.'• ' • ; • v : ••
hist:r:än • IdipiiÄj^V^amanva ja
faiism:n:välisessä taisi-siussa.' : , : ;•
•. CSJ;:n.. .v.ari-jii2i.-er.u./ja»kuv toi;-
mi;ita:nuotu.'ia^-cn a^^^^ vaiL^ius-jav
kUit:uuritOiini.nta r.äy.ttä.TJöto:-
monen li-h(lffn ioim<-sta
V; j.:.Siibmen' nunniero^ Sen. iarkoiiiikscna o;r lervehria sukul^
.< tutiavianimc ja kan^saihmiriiä^^^ ja lujittaa niha
.*• liikematiomia s i t e i t ä ; : k a j>iii;ien ^o!avno?,ien.aiheuilamasta ken
- rvk.s*r.s'tä huolimatta aivan hjönnöHi-cIj.-j lavalla vhdistävät rneiiä ..»^ii-
. hen kansaan josta olemme lähtiji.sin. •
V . . ' '1 amän .Suonien .num<;ro.n keskt-lsenir.tavoiLLeena on '.s^^
J-flen;ja yhteisymmärryksen ediStäinine'!!..Atlantin yli maanmiestemme
y :keskuu(Jess-ir 'iUs^^ hahiaisinune erikoisesti alleviivata siiä.(.<Jsia,siaa,
^ .i:t|ä leh(emnu^ h>uoineir^ n ilriu-slyininen oii ^iarkoiluks<:llisesli
' siitinriifeltu siteii. eltii Ke tulee Suonteen :V;feiavedviskunlavaalien jälr
keeh.: Syvrsiihiir^^ miehet.'sekaa.nT;
v tuvatkin' loisten mairten.^i.sä tapahtui niin
* sktindaalimaiseij^ ItaliaO; vaaleissa,, niin rn<^e^nrne seilaisi
!' :halua: ernioekä,::s^ voikaan', kilpailla siinä rahamiest.eri.
;K kanssa: VTania eriietijrikään';tarkoita"''|)ublu Suo^
1 mtn asioihin iiähflen. Ori vain;luonnolIiMa/eltädemokraattiset^^o^
;,.miehemn)e täällä tunsivai suurt;i iuskaa ja pettyniysiii Siionien vallan-j)
itäjien srKlanaikaise.sta ;iseveijeyfi('st!i Hillerin Saksan kanssa C^ana:
[ .(laa ja nUiitayiuJistyneiiij .Kariloja vaStiian, . ^^htii luolinollihen asia
>' on sc. ettij Suonien kansan ystävi.n:i nie lpivf)mmx:; ettei:i.iimä,vanha
] .suunta' erjää .koskaan Supnies^a loisi uisi, .Alulta .tämä on Submeri;
.i sisäinen asia..' riTihinulkopiiolisil.l;i' voimilla ei o^ iniiiiän oikeutta se-•
> kaaniua., -Mcidiin lehleinnie on. nykyhetken-, vriatinuisten mukai.sesti
.1 omaksunut jbhdönmukaise.sti-^Hen'.^
, >., sekaannul;Kiiv;.aivair liianv/paljim ., ja. \;arsinkin •'Ivitroo^^
V })ikkumaiden/sisiiisiinRasioihin.} Sa Selvää,: että jiie^en>'
y . •inc;siia hyyäksy/;'• •':•;'•- .'/}'•::•:''':•.:' '
SiiOnien,niiniero;i 'suunni tel laessa .pli.^^^i^^^^ toinenkin valitita.
.Me olisinime;^^•:(iinee^ 1 ilasttjti<MojeJ^ ärkis ja' kokemvistemme
:;perust(H?llä lelifiii^saiian 'alit.;iamn>as«i niielessii:,:'',V;apau(ieii-Siiom^
•'•'ry.: humoron"!. missä 'ioiniii us yksiir niisi kertonut ja kuva nri ja;:;
i j ; (»losuhteiia ;oiiialta :n;ik(ikähnaitäan liikijakiuit.an.sa .piiolesta, .\äin
; ^ ri)e olisinime siniranm-el vanhaa ja t ui iinoniaistalinjäaV'hiissä, näkyy
:';*^)iitakin' fsilhiäntcrkeviii-';•: mutta' unhoiietäan kokonaan tavallinen ;
.:• .Ivansa. Nl(/'p;iiiti!mnH; k u i t e n k i n ' L e h l t m n i e :
avasi •])äls;l;Misä;kaikille:'tiihäiV ; nunieroon ' kiirinostuneillf^•
: :niaänniiehilleni|ne ja iliiuh'lti. et sen. kautta on tilaisuus kirjvjitiisten
ja;;ilnu)iliisteri rnuofI(i.vs;i iiilieHiiä l.ervehflyk.«;en.s';i Siioriieeii. .Xiinpä
. !<;.itU'n syrif^jki .Suonif.-n numerbniiiie nykyise.ssävasussaan. riri".ss.ä ter-:
: :r;-^-yehflys|(;ii. jä-.ilin lisäksi, trrpuoTiH Canadaa asilvai ;
'n^aariinieheri^m<^ke;rtoyä^_ o
f l a m j ä 'inieiipitejstäim
• t'i>iärryksen: lujiltiv^^^ U)jseiiime hlosuhieidtri^
lunteriiirien. ja vriimärtiimincn... räs.sä niielessii valmislellu. Suoirieri
' •• riunierömme • voi- k
.^^.">«lari-ja Subn^ien^s^uhteiden.^.U^^ ; " '
- :• i.' : ' lyopuksi salliltarieen sario;r-;i^^^ : sänä Väpaiisdehclestäkin/ ;
" j o k a liyt [ tulee ^,^ensiriini;iisen iriutta toivintavhst i el viiipeis^ kertaa
;-'''^*1iiharisieri; niiiän^^^ ; Suomessa; Xäjn juhla-äsussaan '
. -A^apaus/bii aika jvotrakka leliili. Arkisissa oloissaan se ori kuitenkin '
• ;,;;.ivtrratciv vaat'in-ia
:T'>nadassa on suoiiia^^^ I Suomessa ja täällä 'synty-
:: neliä) vain noin 41.000 henkeä —-' kaikki i(.y(jläi.siä.' nKiariyiljelijöi^
: • ; jä^,^P^ siis'vpi ollä;.:;Xjinpä;
: ' '^'V^apäuskin. ilriiestyy vain ko yiikossa ja äinoastaart kuusisiv
-sena. silloin, tällöin ilmesiyviä erikoi-<nuiireroita lukuunottamatta.
; Vapaiis :on tosin:;laajihuTiiri; leviävä jä vfMl^htuSvaltäjsin;si!on"ie'nkieli-nen
uiiti.slehti ('anafla.^sa-. mutia siUikiii vaatimaton pikkulehti. kutien ;
ylläolevasta näkyy. . •••\..r; f ^ \r-y.
n .'Näiden nnnitainien 1 is:iluioni;iutusten pcru.steella lehtemme- toi-mitus.
;kori \
• ,kiuuäan; jaf.lahettä^
\; iiiiiiässaSolev
mplenVniinpublinen arvonanto .\llantin yli. ei väin niaai\niiestemme_.. .
• •nuilta: mviis .näidt^n kahden: niaäi vhleiseksi hvVäksi.: • • . - .
.-;i:h tyc-i.sä:levät, l-cul.n työttömätkin.
M-uttii' taantumus nosti piätääri' .rin;^
ha n • kriisin, • kär j.'stiTTiisen: kanssa.
V i i l i vaino kchdistetijin niilitantti-sia
työväenjärjestöjä ja .niiden; toimit-si>)
ita kbiitriar).;
Vapauden. toimittä-.i^äy ttämöLOirriinia
l i i ^ .^iiiiia: .kampiaailuja ;ja;^ ^t
jctlia: kuiloinkin ;-ovat .olleet- paivä-järjestyk.
sessä. Sama-Ja kiiin; -sen
äviilla • on. kerätty- varcja,: 2'riiaisiir;:
avustuita.-ibituksiin ja -muihin - työ-yäestölle
:;.tärisis:in • "/tarkoituksiin.
jo:-:a • "riäyt.tä'ä
•yy.-.kutii;a \'j'i2. Pian-; ^en 'jäike^h';' -öUä oiiut aiiiuta. tehtävä-i kuin näi-; KoI;nekym.-nenluvuila ^ valljrmetn niintä, lauiu. .soitto, jn-;. Tdii.vA-
!:fn.ucc!'Q-.iui täiiai.Via., :paika]li,s;a jar-vd'?.n -omäLsuuki;ie.a lailiisteri\'a^^^ olivat työläiset pako.-i'ni':.niaa/on 'pyritty jarjestäinääri; s i -
: jfeUöjä •';JSf^:ii'? .-muillekin :;paJkka;:un-'ihu';itr). Mutta ipkakuasta 1&25 Iän- | tettuja. iiikfcht,:mä^n:. ja vaatimaanJ i:\i2to et:ä :5e'' edisr l ' ^
nii:'.-. k u t e n Port .^rthur, Cooair,'; So-- t.ft.:i:'o.".. kai/J-:i .to:m:.".ta keskitty.nyt • itrrlleen ja pcheiUeen toimeentuloa,
lajii. .Sjijit Ste. '.Marie;'jne. • lähän -arnaan järje-.töön. '
;::',Xä;;!ä', ; :,pa;k3liisJiia' •.:järje?ilÖiiiä,; ^i-,V /'H.^^i^itÄemättÄ,.. ei-; tämä' la
Ollut' r?^;;i:ciiin3a,teta- yhdysÄidettä,: j b r ^ jiij"je?:t6käan;^^^^ /kuitenkaari-;saahut
k a olisi yhdistänyt niitä ; toisiirisa; j a t o i m i a . : Huciimatta/;siita,-;:että^;siiKi
.antah.ut. niiden v-tOiminnaiie. yhteisen l ' o : i k i : i '.]:i.adha:ii!tuksf-n',antama lupa-tar^
coiUiksen'. • vaari.: Loimivat:::ne;:iäy- i'.k:rja'. j u l i s i e t t i l r i se.'-laittomaksi' jiir-sin
:'irrViii^.:nav ja . järjestivät- kakin ; j';.stDk^l l o i s e h . m a a l l m a n i G i d a n . - alku-
Löi:nirit,an<^a . Omaila : väUäan. :;'Täl- i puch kesäkuun : 4 päivä 1940:: p ä i - -
lai^.irr yhdyssiteeri tarjieölllsuu-s kui-;i tyllä hajlinnollis^^
' t e n k i n . näytlää • oivalietun - jp. . a i k a i r - ! - at-;.'Ui; ij-;eiasn . T i U i d e n . edisty.srnieli.v-
•iin. Jo. niin- aikaisin 'kuin' v. .190^-: leri jä.*-je.slöje'n kanssa; Ja täriiä. lak-ilm(;
rilTorora«sa pyrkimystä .muodo.siiii paljon p i -
näisen ': järjestön; mubdofitamiseen/j- leinaiiiksi kuin; 'm:t-l- .''ensimmäineiv
Mutt^ 'sellaisen .järjestön muodosta- . o l i . Vasta: lokakuun 14 päivä 1943
mis.essa; oli'sHioisissä oloissa, vaikeukr r ivai .jiirjesto; uudeiieeri, lailiiset ; toi-
-.sia var.sirikin kun tä.män ' järjestön I .mi:.; U9lke;ufriria ja - lakkaujttamisen
.rakentajat; heti aiussa käsittivät, euä^lyhieydessä laka vaiukoidut"; omaisuu-perustettäväri
järjeiitön tiilee b palautettiin takaisin ' ^sitkeän
jai: va.ira j ä Parker sekä siyuUikkesn!; seuraavan;suomala;3ia kaikkialle;hei-
-i-.c.taja .Stahiberg vangittiin ja kuu- j-^dän; j-IrJestötoiminriasSaah,; on --.sittä-
:iäisen;jokajujit.iaa Canadan työväe.s,
töa poliittista" Hlkettä yleensä', j a ' sa
maila edistää .Canadan: ;.suo.naal^^
luokkatietoisuuteen. . '' herätlämistä,:
käsitettiin, euä' järjestö; on::hetf;a^
kuu.-i . rakennettava suoran äi.seksi .... .:. .- -. , . .^
•-,•.;,.- , / ... ;. .- -matiava.Tipjm j a r j e s t o l l L s a n , kehitys-
.osak.si Gai-iadan t y ö v ä e s t ö n p o i n t t i - i : . . . --Vi ' ^^oi ' . . , , ! „ '
• • • vaiheisim, osfJittaa CS.J:n suurm pur-kainppaiiun.
jälkeen,.:jota tuki kök^^
maan .järjestj'nyt työväestö- j a ' kaikki
,f:disty.smiGliset ,kän.sanainek.set.' ,,
Yliäi:>:eva;;- pinilapuqiirien katsaus
C.SJ::Y .mustJostTjmi-seeri ja^ nen -hao-sesta'
pu-:>lue:;.*iia; ' M u t t a ' . ; Canadan
työvässiöri; j>oluitinen liike cli silloin-.'
. kokonäisuudes.iaan vielä- hyvin.. a i - '
keelliselia•. ta.solia'.;. Mitä.- 'puolueita,
oli. olema Sää — esi rperkiksi Socia li.s t
Party of; Cär.ada — erö'si niiden'oh-
.ijeirna ' '•..siitä ••maailniarikät.yjmuk.se.s-ta;
jonka järjeslön/;'ra.k3ritajat olivat
.Suc«ne.s.sä 'opiiines-i .so.siälidemokräat-
;.tl!^£lta-liikkeeltui;.niiri pälj6n.;että;liei-
..dän karissaan ei.päästy yhteisymrnär-rykseeri
j ä ; niin järjestön' peru.stämi-;
nen lykkääntyi tuonnemmaksi. -
.'• Mutta,- huhLikuulla;; 191 r.vperiiftet
tiin-, Toroiitossa;-. puolue, joka 'aluksi
omaksui .nimikseeir Canadian Socia-li.
st, Federation; . Jbulii-kuulia sama­na
, vuonna:. Winriipegi.ssä: ' pidety.ssä
;edusläjakokoiiksessä."-:tämä ;: puolue
edelleen laajeni,. liittyen siilien' usei­ta
aikiusenimin itsenäisinä, tbimineitä
osastoja .j-:i'; ryliiniä, .ya" pmälla'.se.
muiiUi . nimen.sä Sosiaiidemokraatti-
.•iek.si: Puclueeksi .(.S<jcial Dtjinpcrätic
Party of Canadan
• •: Tam-äii uuden puolueen perustämi-seri;
jälkeeii:;muuttui tilanne /suötuir'
sammaksi'yhtenäisen järjestön mUo-do,
stämisekSi Cäriadäri suomalaisten
keskuiiteen ja; .sitä ;ajältista, ruyettiiri
piiattäyämmin toteuttamaan.' To­ronton
.osasto; josta; käsin jjirjestöri
niiiodostamista - o l i : vbimakkaariunin
2ijettu;..yaiicsi tulevaiie järjestöUe: v
liäikäiseii , toinieejipaiievari,, koriiitean
.syyskUiillä. 1911 -ja saman ;vupderi.;'lö-katjsien
pidä lyksen jälkeen karkotet­tiin
maasta.-. -Kommunistisen puo
nyt pääs.uta- myö.skin CSJ':n "-ulituu-
, ritoiminna-s.-a..: •;Tiiman • toi.minnan
tein rkuikensen.läpi; kaikkien: hiiden
;kehityEValh'siden,- jotka; ovat;.hava
tavi.s.sa Cäriada:n poliitti.sen; työväen-liikkee-
n . kehitykse.ssä.. : Ne ' lä.heiset
.yhteyde:- mitä järjestöllä aikai.semmin
ÖU eri puoiueidsn.kan.ssa-toimi2s.saan
kie-ijnostpria'/ ; Ovat;'. epäileniättä ol­leet
• eduksi :sen:: kehitykselle.', ja'ovat
selyentärieet • si-ii.. luokkal<äsit€feitä:j.a
antahset silla 'ii-Viiuluiitu^ta'. joka • on
ollut sille tai-peen-:tbimieissaari, :myö--
:'heinmin :it.«enäise.nii. järjestönä.; Olisi
kuitenkins virheellistä: 'vetää :;sellais-
.ta' jo}itopäätösi;i; 'fittä '.tämä . yhteis-ibizriinta:-
on'ollut': vaan .:yk'sipuoIi.stä,
.että järjestö- olisi, a i r i a o l l i i t '.saajan"
iseriia.^-j;a,' antamatta itse;:' mitään,
Kyllä C.SJ. on- puol£si;äan -• w
m>:.ötäyaikuttänut:' niiden : puolueiden
ka.svuun'. ja kehitykseen joiden• yhtiey-de.
ssä se ön ;toinri:vut.. : Sö.sia^
raattisen - puolueen.' riiubdostamirieri
csinierkiiisi; olisi tuskin ollut .silloin
rnahdo'lli.;ta ilman -kielij.iostoja.- Siitä
on selvänä osoitii.k.sena se, että puolue
KucliA^ererivähyyteen iiyvin pian .sen
jälkeen kiim nämii;: kielijaastot" lak--
kau-tettiin.- • • • V,-
. :,'Myö'n2mriiiri 'Vasemmi-stolaisen-;.iiik-'
• keen :! alkaes.sä. olivat ttielijärjfastöt
suuieiia apunav;myöskiri T^^
lueen. perustamises-sa; ja sen icehityk-sessä
: aikuäiköina, puhuriiätta-; lain^
;k.aan siltä'^fcalöudeUispsta tuesta .jota
ne antoivat puolueelle. ,: Sen lisäksi
on GSJrii: riveistä .iioussut useitä.itoi-kiikuun
25 päivä sai -.järjestö.;. l>us>l"--j;mit5ijoita; joista: toiset: toimi vielä-eelt:
a:. lupakirjan. ..-Näin .syrityi Ca-I j^.j, Canadan ;yleisessä, työväenliik­keessä.
Multa pääasiassa ori- järjes­tön'
yalLstus- ja ..herätystoiniintä itie-tenkiri
kohdistunut Canauan : subriia-m
I
iff^SSt-:-'-
|£p|i|||pilll,: Saskatchewanin niaakuntavaalit
i •• \ . i Kesäkuun 24 i)nä iiideitavät '^a^kak•he\\:lnin maakuntavaalit
l ht/„ j . aiheuttavat harvinainen .suurta niit;--lliipirii uMdeii ,väl,h'lo,ä'k^^^^^^^
V Kuten liedefaän. :l.."(.M-'. (.-anadan so.sialidenlokräaliinen puolue.
;; bi.i. oli li t • Saäkaic-h e\va riis.-ia ha Mi tiispiiol ueoiia. • .Tä inii. bl i eiisim-iviäinenV
: CCIvin hallitus .ta.ssa, maa.ssa ia-sellaisenaan-.sen kohttiloa seurataan
.^nuelenkiinnolla. .-.\luita jiihannitspaivana- pidettävät vaalit ovat eri-
: koisen niielenkiinioisel siksi, eitti, n.s; vtinhat: puolueet, (liberaali- ja
• torypuolue.) kayiiavat haikailematta hyväkseen- C C F : n hallituksen'
vissejä epaonnistiimia i;i heikkouksia ja tekevät kaikken.sa CCF:n
tapi^ioon ^aa^amisek^i.
Sa.skatchevvanin maakunnan-lainlaatijakunnassa on kaikkiaan S2
'; edustajapaikkaa.;.muMa,.kahdessa vaalipitri.s.sa joudutaan myöhäisen:
V, kevaan eli k\hoioiden \ii\asj\mi-en t a k i . i suorittamaan vaalit va.-ta
.) heinakuuss.i, CC"F Ha o n n\ i ehdnk.is lokaisessa \aalipiiri.ssa ja
: V A ' .saa ,'sekti. LI'P:n etta unionislisen hikkeen ja farmivaeston kanna-:
; luksen.
:,| ;: .Toi.-^ella puolen - vanhat porvariivuolueei. ovaimyos; yhdistäneet:
voimania Liberaalit rnat nimittäneet vain 40 ehdokasta ja töryt
9 ehdokasta Tämän l i h a k s i (ui ^ o c I a ^ Ciedit puolueella 3o ehdo-
.;.j :-,kasia, joika demrmojiiselki iinans.^iohielmallaan siavat Inankin-paljon:
I kannatusta joidenkin i\\t\mattomien' keskuude>sa
\errattain \leinon kasi[\s mi e.la keskueitx ixunosius CCK n
\ hallitusta va^iaan on niin xoi.nakis ja h>\in iarjestett\ Sa>katohe\\a-
I nissa. että puolueen hall.uis.isoma on uhattu ellei ^askatche\\anin
;J maa^^eutu- la kaupunki\acsiu \hdisi.i iisejaan \aaliuurnalla ja suen
* torju v<mhojen puolueiden h\okka\sta \anhan huonon ohjelman to-
{ leuilamisek.si. mika sodan edeltä ajoi >a^kai-che\\anin ja muiden aa-
[ vikkomaakuntien talou^^elaman kestämättömään asemaan. Lehtem-
•> me kirjeenvaihtaja Hihia s ' uh ehiioitoma^ti oikeasSa kun han jokin
I aika sitten kehoitti Canadan Miomalaisia toimimaan Saskatrhe\\ams^
' *-a C C r - n hallituksen uudelleen \ahnnan puolesta .sanoen;
, '•^askattheuanin \aaln puieiaan ke-akuu,i 24 pna la silloin taas
! hähdaan jos ("C"K pääsee jälleen \altaan Luulen jokainen huomaa-
J van. etia ( X T on a.skel paremjiaan ]>ain — paras miia meillä on t a l la
' kertaa .saata\i.ssa. Siksipä taas kannatamme CCF n ehdokkaita . .
' ; Kieltamaion tosiasia onkm. etta kaikista heikkouksistaan huoli-
I maita CCP.-n hallitus on paras mahdollinen Saskaiche\\anis5a. Sen
uudelleen valitsemiseksi kannattaa työskennellä, silla vanhojen puo­l
s i m
'?Sv
l i i i v
:;M-lllj/'^'^
1^ iiuflelleen v a l i t s e m i s e k s i s i l l a v .
«^"fi^^en kokoomuksen voitto olisi aakel taaksepäin.
, riadan' S,uoriialainen 'järjestö , sosia-li-ciemökraattiseri
.-puolueen kielijaostb-nu.
.Valisivis- ' ja järjestä.mis.työtä
aletlii.n ' tehdä voimakkaariomin. ja
järjestö kasvoi nopeasti. ;Peni£tet-
.taes.sa iUittyi järjestöön^ 19 osastoa,
joiden yhteinen jä.senmääi:ä/:oU-vä
luin toista tuiiatta. Vuoteen 1918
^ riieririessä oli;:'' osastojen :lukumäärä
: lisailntyiiyt ;66 :een ja niiden yhteinen
jäsenmäärä yli .kolineii /tullannen-;:;
Mutta, puolueeii ^ oittaksuma;mili-tanttinen
sötävastairien, kanta . j ä
klei 1 järjestöjeri. ,h.nrjoittama ,yäiistus--
ja agitatsiönityöei jääriyt; viranomai-
,si'lta.kaan .-huoriiäamätta. ' . Ja niinpä
hallitus en.siriviniiLseiv 'maäilinarisQdan
IbpiJuvaihec-sisti,.\syyskuml- 25;; päivä
I9ia julisti, kaikki sosialideniokraat-liseen
; puoraees?en kuuluneet,; • kielt-jiii-
jeslöt kiLitloinik^si-järjest
liniiollisena ,;inäärayk^
karia.-; inyöskiri ,;Suomaiaisen Järjes-:
iön.:':.-: Joitain ; päiviä'- ::myöhemmin
lakkautcttiiri; ;•-• kaikki ;Vieraskielis.et
työläisten sanomalehdet, nuden nni-kana
: inyo.skin .suomalaisten . lehti,
Vaixau.s. ja naiden jarjestojen-ja leh­tien
toimitsijoita .vainottiin; vangit­tu
ir ja sakoteltun. Useita suoma­laisiakin'
pidatetxim- j a ; tuommnn. -
Monien :yritysten.: jälkeen saatnn
) järjesötlle kuienkin, uudestaan toi--
jmintalupa.joulukuulla; 1918; kuitenkin
I silla ehöoila.että järjestö.ei-, l i i ty m i -
hinkiian- puolueeseen, vaan toimu
t-äy.sin Itsenäisenä, järjestönä. - Nnn
I. järjestö toimi itsenäisenä Suomalai-r
sen S.^SlallstlJarJeston: nimellä, aina
i heinukuuhun -1922.:, joilom-. se luttyr
hiljan -..perustettuun :Tyoiaispuolu.ee-seen-
(\Voikers Paity of Canada)/
Mutta; syyskuulla-1925 pidetyssä edus-
:tajaiokouksessa Tyolaispuolue ..jarjes-
-tettun uudelleen. -Se omaksui n:-;
nielvseeii- Canadan .Koinmunistmen'
Puolue - ia - sen . yhteydessä : toimineet
k.eliiaijeitot la-tKautet^un taipeetto-nnna;
Nama jarie.stslyt astuivat \"0i--
maan; lokakuun .21-pai.va 1925 -ja .sen
•j-alkeen .Canadan. Suomalaisella Jar-jestolU
ei ole ollut jaijestollisia >h-;
tey.icsia minkaan puoiueen kanssa,
vaan on se.-touninut: taysm itsenäise­nä
järjestönä
; Talla: valin ohvat järjestön osas-^
lot -rakentaneet itselleen -: koko^is- ja;
toimintahuoneistoja:: ja hankkineet
osaksi muutakin kunteaa. omaisuut­ta,
kut^n kes-aleireja. j m. Ja koska
•.iiioUip-.Ka t.-i! luiden jaostoilla ja;
Gsastoilia: ei ole-oikeutt;?L';omistaa kun-;
teaa'.; omaisuutta..-Canadassa. nnn
syntyi sella:is5n järjestön tarve,'jon-;
ka nimeen nama omaisuudet voitai-;
siin rekisteröidä Nam syntyi Cana­dan
Suomalainen Järjestö, joka sai
liittohallituksen lupakirjan i lokakuun
. laisten ke.skiuuieeri ja .S8.;että'.Cana­dan-
suoma la isoten ' työläisten. Itiokka-
' tietoisuus;'jä^v/järjestäytjmei^
voidaan empiniättä rinnastaa; niäas-
';sä:,: yleensii vallitsevaan ; ta.soon, .qn
suurelta' osalta C S J : n ansiota.. • E;a-neiv
järjestöä ja vielä sen alkuaiko-.
nakin • pitivät-; kaivöskörporatsion
nraut työna-ntäjät suomalaisia, kan­sallisuutena,
jonka, keskuudesta ori a i ­na
;. helppo, .'saada;. lakonrikkureita
• työrettelöiden. sattuessa. ; Ja he o l i -
.v:at siitä syystä halveksittuja riiaan
varsinaisen typväestön.. taholta; Tässä
siihteessa • ori tilanne nyt icokoriaän
toisenlainen.- •./Suömalais^^ , työläiset
Ovat ottaneetVpäikkaiisa-Ui>ioiden;j
muiden.. työläiiäten.,;järjestöjeb^^ .jäse­nyydessä
j a ; tuntevat oman arvonsa
tasavertaisina - muiden ;työläis;ten
ririnalla. • • : , . : - ' • - . '•'-•,,;•; ';-:;;;•:/
CSj: ori ' a i na pyrkinyt'.e
työläisten; niin taloudellista -kuin' po-
:liittistakin; -; jäi-jestäytymistä;; - Y k si
sen paaasiaiHsin-ipiaftehtäviä öri;;:ol-lut
suomalaisteri ' työiaisteri;; läheritä-minen
maan r \:arsinaiseeh-.työväeri-
. i; ikkeeseen. -Taloudellisen - jarjest-äy- -
tvniisen: alalla.;;on;: sen vaUcutus:b^^
huomattavin puilta varatebllisuiTdes-sa..-
varsinkin', pntarion:;metsätj^^^^
t-en keskuudessa';:, K i m Suuren
Union (OBU:n' i : nopeaa nousua - seu­rasi
yhta. nopea - la-sku. ja;,,hajäänjtius<
hansi inetsätyöläisten,;: unib•; O i t a -
ricsäa. olemattbiTiiin.; ; sinä .-lyhyenä
aikana, jonka, i i n i o . o l i olemassa, tiili
sen tärkeys .-kuitenkin; •turinetiiksi^;j
työläiset, kaipasivat sitä; mutta
- puut tiu alkuuriP.anevaa. toiriiivaa .yoi;-
maa. • • Nnn i-j:htyi CSJ voimakkaam-
Hiin tukemaan; metsiitj;ölä'ist,ei-i; uticiel-ieenjarjestamistä.;.;.
Se keräsi-:jaluor
\utt. va:oja. ja t-o.imitsijoitä, täliän
tarkoitu.tseen -ja puuta vara työläisten
unio järjestettiin-'': uudelleen öntari-'
o-ssa pääasiassa CSJ::n. sen osastojen-ja
.jäsenistön yhteisellä \-oimalla ja
myötävaikutuksella. Sen j-älkeen . on
tanuv unio kavnyt -monta. kunniakas­ta
t ustelua ja: voittanutmonia pa-.
rannv.ks.a nietsatyol-aisten oloihin.
Jai-jesi^neisyTs tekee työläiset k y -
kenenksi taisteluun- ja- jarjestävty-m.
sen eaistaniisia seuraa' luohnolii-
.sestr- -tyoiaisten , t-n.:stsluiden tukemi­nen..
CSJionama kannattanut työ­läisten:
taisteluita; 'Ja---antanut: .niille
myoskm taloudellista tukea. Mitään
läheskään täydellisiä tilastoja' ei ole
saatavissa ;si:ta: paljoiiko CSJ: n ; ' t o i ­mesta;
on., kerätty varoja lakkoavus-tuksnn
En siis yritäkään esittää
snta-muaan.numeroitav;Mutta' voim-.
me varmuudella todeta näiden avus-
• lueen koko poliittinen • toi.misto van­gittiin,
jcr • tuomittii.n kurituähiuoriee-
.veen' ja, puGliie juli-itettiiri;.laittomak-:
s i . : Lukuisia muita työläLsien: järjes­töjen
toimitsioita vangittiin';ja tuo-mittiin
eri pitkiksi, ajoiksi: vankeu­teen.
Taistelevien työläisten vangit-
.semi.si-t. tulii,'ät jokapäiväisiksi ',ilmi.-
.öiksi.-" '. ,:;;:,:
•• Tämä nosti esiin .kärkeyänä kysy­myksen
näide.a; varigittujen työläisten
publusiamisesta. ; Muodostettiin eri-:
koinen, . puolustusjärjestö CTyÖyäen.
Pucrliiättisliittör: :ja ::;tärriä: liiton toi­minta;
muodosti; sängen,.tärkeän osan
mi'liUiitti.^esla työväenliikkeestä usei­den,
'vuosien aikana.; CSJ osallistui
kiinteästitähän pubiustii.stoimiritaan,
kuulileri:. järjestönä ^Pub^
yhteyteeri..': Laadittiin, ja: hyv'äksyttiin
- lukehiatto.mia. :vas;talauseita j a vääti-mul-
csia. 'joita lähetettiin .eri .hallitu-s-
;elinii!le;/ja kerättiin yaroja publustus-tarkoitukaiiri.
:' Tämä' - puolustustoir-mintä
maksoi- Canadan työväe:stölle
lukemattomi.i • tiihansia dollareita,
vaikka, lakimiesten.käyttö öLkeusju-
^tuissa-; pyrittiin : supistamaan mahr
dollisUnman .vähiiri; : Mutta .nain «on-rii.
stuttiin..lieventämään; möriia tuo­mioita
ja ijsei.ssa "tapauksissa kmhoa-,
maä-ri - .syytteet kokonaan. : ^^ällä
piiolustustplminnalla oli; sen lisäksi
•'hyvin tä>-keä;;agitat;ioriillinen merki­tys:
•;ylei,sen,-iriielipitee.n nostaitiariii-sessa."
näitä ,va,inoja;vastaan ja' tämän,
k ä m ppa il un ;a risi oksi; on-' laskettava,
etta Cana'dari r ilcosiä is ta poistettiin
suru'rii.sen'kuuluisat:98.; J a 99.. pykälät,
. Sotaa edeltäneenä fa.sismin nousun
ja ; .sodan vaaran kaiiteria kannatti
CSJ • kaikkieii ; • - rauhäarakastavieri'
kairisariainesten yhtenäisen 'rintaman
fake.ntäinistafäs^sriiin voittokulun jä
sodan .ehkäisemiseksi; ja työskenteli
vointinsa mukaan yhtenäisyyden; a i -
:kaansaamise!tsi J myöskin, erilaisilla
mielipiteilla yaruststtujen suömalais-••
ten kesken Cänada-ssa.. Kun sitten
Espanjan ; kan.sän nuori tasavalta
joutui taisteluun /: olemassaolostaan
Francen,:: Hitlerin ja Mussolinin kol­miyhteyttä
vastaan v. ,'l936,;:kaniiätti
CSJ Espanjan laillista hallitusta tais­telussa
oikeuksiensa puolesta; Jäirjes-tön
toimesta kerättiin ; pyöreissä l u ­vuissa
10.000 dollaria rahassa ja huo­mattava
; määrä ' vaatteita;; kenkiä, y.
'm. :,tavaraa., pikkumukavuuksieji lä-
- he ttämLs^ksi tasavallan 'sötil^
avustukseksi; 'pakolaisille; j a sodan,
johdosta orvoiksi; joutuneille lapsille.
Silloisen työttömyy-den ja rahatto­muuden
aikakautena voitiin tätä p i ­tää
tyydyttävänä saavutuksena. Tois-
'ta sataa, C S J : n jäsentä osallistui suo­ranaisesti
Espanjan sotaan; ta.saval-talaisten
:puolella, ja noin 60 :heistä
k a a t u i ; ;niissä, taisteluissa.' Toisen
maailmansodan syttyessä ja sen saa­dessa
selvästi 'fasismivastaisen luon­teen
. liittyivät;monet; järjestön':jäser^
nista vapaaehtoisina Canadan ase­voimiin
.taistelemaan natsi-Säksaa ja
sen;liittolaisia" vastaan.' CSJ on näiii
piirtänyt .'kantansa , lälit^riiättöniästi
mm
:edistä.'ni.seksi heräsi •järjcstf"«ssä jo . a i ­kaisin
kysy.mys riäytel.niä-.-u.Okraanfibn
•perustamissstä järje.'>tän .; yhteyteeri;
Multa yä.sta' ke.-äku.uila 1927. pidetys.sä
edusta ja kokouksessa • uäätettiin • näy-
;telm-ävarasto.- :jcpi'Uise.sti .; ;pe?östaa.
.Tätä •yara.-.tpa; eri sen jälkeen kartu-,
tettu • eri ;iä.htei,'iiä: .;mähdollisuuksien
mukaan j a sodfin edellä oii .se jo het-;
keri "melko; tyydyttävä;.: täytt.äm.ään
osastojen' tarpeen.: Nyi muuttunees­sa
tilanteessa on se ;kuii£nkiri; täase-n
hyvin puutteellinen' ja kipeästi uusi-riiisen
ja täydentämisen tarpeessa., '
••• :ftirinäu -näyttämötoiniiririan kari.ssa
ovat;järjestön osastot/varsinkin^uu-^
remmissä .suOmalaiskeskuksiiia aina
^.hafrastaneet.;myöskin;: laulua j ä .söi 1'^:,
toa • yan. kulttuiiritoiminnari: .muGtö-ja.
'.Ennen.; sotaa alettiin järjestön
tbimesta järjestää äjoitta:-.sia:,itä-:Ca-:
nadaa. käsittäviä.; laulu-: ja .soittojuh--;
lia,;'joista on sittemmhi mu'odo.sturiut
vuotuiset juhlaf;iläisuudet;-: : Täiriä
moi-iipuoiinen: toiminta .tarjoaa jär­jestön
jäsenille-, ja' kannattajille t i -"
laisuuden kehittää' taite5llisiä taiiui-riiuksiaan,'
.samalla:: :kun : ;.seri ;avullä
,jäi-jestetäan' ;; laajen'i.'i"iil!<?; joukoille
nautintorikkaita ja. valistavia tiiai-:
suuksia.-,; Ja ;täriiä on epäilemättä oJ-,-
liit, huomattavanatekijänä, maan­miestemme
kulttuuri- j a sivistystä-
.Eon . kohottamisessa: Cä.nadassa, M b -
riet jbista 'myöhemnviri ön -kahittynyt,
.ariamatt.isoitt3jia:.jä':-:laulajia • ovat
saaneet alkeisopetukseiisä; bsastöjen
.'kuoroissa, soittokurinissa jä .brkeste-
^reissä.^ ••'; • • ' '• •
. CSJ' eri aina; kanriattanut Siionien
'karisaii; täydellistä karisallista itse­näisyyttä
s'ekä ^Suomen työläi.sten jä
vähävaraisen : väestön; taisteluita pa­rempien-
elinehtojen ; j a , deniokraafT
tisteri oikeuksiensa puolesta." - - :Eikä
^tämä kaririätu.s ple .aina rajoittunut;
yksinomaan riioraajiseeri' • kannatuk­seen,
va an ori-: - se monasti saanu b
-my.öskiri ' äineeUiseri t um
Varsinkin läikäiseriipina vuosina pan-tiiii
järjesiön taholta- iiseiri toimeen
keräyksiä lakkotaisleluideri; avustariii-seksi.'
ja;;inuihiri, tärkeisiin - työläiisten
yrityksiin • Suc-messa'.,; „ Ensimmäisen:
maQllmanspdän ..ja Suomen- luokka-;
sodan jälkeinen tilanne vaati oriiat
erlkoLset ävustustoimeripiteensä. mut-;
ta lakkotaistelujeri tukeminen- jatkui
jonkim,- aikaa.:;;'\1elä sen jäilkeerikiii.
Satainatyöläisteri, lakko. Suomessa^'v
1929 o l i ; viimeisimpiä jonka a\-Usta-miseen
CSJ osailistui. Lapualais-taantuniukseri
päästyä täyteen' k u ­koistukseensa
katlcesivat • yhteydet.
CSJ: iy ja -Suorrieri. työväenjäiijestöjei^^^
'välillä melkein kokonaan.
Bojijijj]
Kuuluisa .canadalainen lääkäri tri Norman Beihune suoina|-ii;^; '
keskeJiä CS.T:n Sudburyii os; ke.säleirilläTront Lakella. Tri
uranuurtaja verensiirron / alalla; ja: luinen johlatnari.sa vertn<iirioi^r
.MadriciLssa. tuli; Espanjan; sisällissodan aikaäa;kautta: misailnian tu» '
Knnt-ii toista maailman.sotaa. hän matkusti Kiinaan j.rjeitiimian
;vapausarmeijan lilakintiihuoitca ja kuoli siellä vw(;naiyrkytyk.Uf
sairaalassa 1939. '' • « L M
Kirje Ontarion
metsäpaloalueelta
yt'ebb\vopd, Ont. — Tä.ssä;.on vähän
uutisia täältä .pikkukyiältä',- jonka lä-heityviliä
ovat ne K . : V . P : n jspt tS:h-dasrakerinujtset.
E?pänola on-,täältä
vain 10 :ma;iin . päiissä; ; Tässä lähet­ty
viila .oval';inyös ne suuret metsä-'
'palct. rriista nS't;-ori;' niin paljon pU^
hu..,t-j. ' Kyil-:i',^^nyt onkini" ;täällä •:päl-
•jori .savua ja-,'sricietta,;ei ole-OllUt kah­teen
kinikäuteenJ,•
Tääi:'ä:,c-i-,muuteiV ole, paljoiv,:Suö,-
,rriäla;•; a/vain';7:perhettä; niin kaunis
paikka; kuin- $e onkin kesällä. Webb-
\vcod bn 'n.s,: :;'division ,pää';.. CPRrri
r'r.'dälia. — 'I. K . , - -'-•;,-v;''/';;'•'';,
listiiivat kaikki - erilaisen riiielipiteen
omaksuvat C'i"-i<:lan .suonialaiset. Tä-man
lisäksi on C S J aviistantit jonkun
verran Submen deriiojaraattisiä;; jär-.
jeslöjä Jä läitbk.sia. . ;•',•:''•,-'
l^ansallistämihen 011
suoritettu melkein
loppuun Rumaniassa
.;'. :Bui<arefit..,:-i..^Ruraani;^(Mi:;;^
;• tanut tähän iiieilneAsä ^ ''"~
kaikki-m-aan' :ef;!'iÄiiij;rien ;;;.2^-:;T
kaivokset; öljyiähtee::;j^,ki:^^
lubnnonr i kk a u d e : . ; . " ; ,
;;;; Laki - ka-nsallisismise-ts::,^^';-;-
tiin -riallitukkeri- vsui:Tnos;;;5.
:e-iitettiin-;'p;i!-)riintrigille,,; Jivväi:-
;^e,;yksiinielise;i:i kolm^; tii^i;
'ktisteiun'jälkeen. ', '•', :
15,000 miestä pois
työstä .ljS,:ssa..,-
.; : Detroit;: — Chryiier, Corp,
lauantaina : iö.OOO- ,työiaLsei;i?r:.
.heidän ei iärv:;.-e ;uiia::,työiica;e:;
kuiri; 'sääva ; .kui.^iun.; Syyk^riij
liiri..piiutc t n n i k k e K i : ! . .;
eemiiie Suomeen
Ja vasta
nyt; toisen mäallmaii^ddän päättyrii.i-^
;sieri jälkeen: ori':näitä;:yhteyksiä: alet-.;^
i u : jälleen uiisia;, „ Sodan päättymisen
jälkeen: muodostui: täällä; inyöskin
laajin avustustoiminta Suonien hy-.
vaksi mitä ' Canadassa ; oh. koskaan
nähty. Tätä; kamppailua johti Cana­dan
SuomiapUi jbnka ; toimiiitäari
"CSJ^kiri; .osallistiii;: ollen' se; samalla
ensiriimäirien kamppailu johori osal-
Ciinadan Suoraalaiseri Järjeslöji y i i i ^^
delyssä .XVI edustajakokouksessa hyyäksytUin sciu-aavttnlaiiie^^^^^
lauselma Canadan suomalaisien : työläisten ja lieidiin jiirjpslöiisä
icestu Suoniccii: • ::;,;',:'• •' ;;;••
'••.:Meirlair;jtirje3lön"i!ne;e
;;A"isse!Ssä;-;iiiire!ssä •<,iil -virh . riiäiiriilyssä larklj;^,^k•*^^
;' leity: . ; . ;'','-: ; •; ,'„;';;••;•:,;' -,'. ;';r'-'';:'.">v -','•:' •:,',:•••;•,;'
' ,', ,;;• t:SJ;n,' 011; ivioininnut/ saksaiäisii?!"! ; valkiikaartn^^
/ tivulla Su;omeeirj)ystyie;tyn;ptiolfaa5 Mc-itiiiii Ji5
:i;töninie tuomitsi Laputuv IjikkÄn/; tyijyäenjiu-jesibien. läkkaiutin
; •sekä;;tybläislen, ia ;muiiden, edistysmielisie;!'!: voiniiri^ Vaiigitjijniiic!^
;". niiiiiliiiiainisel;-^Ieidän;; Jänestj^ Uioijiitsi: :Suoiflea':K4l!nri;;;:
Jaainumii-^voimieiVy.niielettiimäL^^^^
; ,;iiheiiitäti}muuta;kuin onnettömuiiksiäjtt^^k^
ja; Suomen' valtiolle: ; ' ; • , ; ' „ . :,^';';,•'':•, .;,;'• -' • ';:
Mul-tti 'Ctinadan Siiomtilairien, Järjestö,. ;on ;:iina: ;klinii!(|
. Siloinen ;:k.:irisänn>airiehikkaitä:vapaustä ii-adiiioja;i!
isilliiji-in-ie- jääneitä, :,kilolem;ilioi'i'ijä^'k^
;\'iime;iikaise^l katkerat; kokemuk.set ovat niyiis raikaHevasn;;"?*^
, iieei. etlii Järjesiöriiniesiihdie Suoip^etV ekiiirän.^ri .virt
siin on ollut periisolenuikseltaan bike<i.;Spt'aa valniistäneeija'?^^^
taneet ;Voin"iaf -Supinessa äihcjii^
. tomiti:- menet•vksiii j ä karsinivksiii.- Subinen .kansalle; ia; ne• vtf
','joikä A^aatiyat räuhänoriiaista ulkop^ stihieilä;i;;3;:
,; ntiapuriitäiden . kanssa '\ja dembkTaattisesti ;;hbicleiu^^
:.b;^oit:i;äiitiiiväi i>iitä; vastaan ;kohdistetustä\ vainosi
malta Suomen kan:=:;in parhaiden euijen .p.iiolustajik.-ri.;.; ,
-.^Meidän Järjestömme ori airia/käniiaifäni^ jä käpn.niaa.hr
;';n'iatlbriiasli/Sitomeri; valtiollista .vapautta; ja deni(ikraaU&(a;;i^^^
'räämisnikeut ta; Joriko
:0;a\-aan vatiraan; Tamän^v
: 'sbdänjlilkei^tä • deinqki-aattistiEi' siiiintausla,joka 'p.el.Mi ^iioineiri^
;ol|i5eri,:vä]i)äutlen ja::sen :d[eri1pkraattisen jtsemaäi-äm^^^^
; ftisisinin; voiito oiisi::vaVtiiasti tuhonnut.:;,Tämii;ecluslaj,akokou?. rän!
tääkiii;erikoisesti Siitä.: että ("iieidän;ja-k^ '"^'^l^^x
:liiA-ieri'tisiaj;i \:elv^llisuus;b
;.serikin tuen -Suonien demokraattiselle' kehiiyk.selle ja sen ei&.
keelieiiäriesivneelle: tvöväelle. '? :- .- - - •;•'
Miten canädansuomalaisei
; Tämä lehiehinie erikoisnumero on
ainutlaatuinen historiassamme. Täl­laisen'
julkaiseminen on käytännölli­nen
. yritys" lähentää Canadan;ja Suo-men.
.ed^tysmielistä : viiestöä lähem­mäksi
; toisiaaii. Tämä; numero ori
niyös erikoinen siksi, että teollisuu­dessa,
kalastuksessa, maanviljelykses­sä,
'ym. työskentelevät työläiset kir-joittavat
-. elämästään ja kokemuksis­taan.
Monien .vapisevin : käsin kir­joitetun
- artikkelin ; tyyliptihlauden
korvaa niissä ilmenevät rehelliset ja
yksinkertaiset kuvaukset canadansuo-malaisten
elaman kovuudesta, jota on:
usein •: pyTii ly / vaarin ~ tulkitsema an.
Naista rehellisistä kuvauksista saa
selvän käsityksen,'.ettei taalla ' p u u -
leitsellä \-uolla kultaa"'.
Canadan suomalainen vaesro on;
valta vimmalta osaltaan työtätekevää
vaked. . K u k a a n er ole päässyt sellai­seen
taloudelliseen asemaan;; että voi^
si. vaikuttaa Canadan taloudellisen
vallan kukkuloilla.
. Kaikesta; tästä huolimatta -suoma­laiset
jakaantuvat momin eri ryhmiin;
Ne, jotka ovat olleet Suomessa /muka-;
na - tyoväenlukkeessä ; ovat myöskin
suurimmalta osaltaan työväenliikkeen
mukana täällä..; Jotka Suomessa .ol­lessaan
kulkivat taantumuksen muka-:
'na'peuraa vat;::.tä'ällii^.'ri^^^^
miikseri .vanavedessä;; Eivät edes us-korinollismii?
Iiset: ole yksiriiielisiä.; -
Canadan suoriiälaisen väestön eri
uskonnollisten j ä poliittisten-ryhmien
raja-a i t o j a on vaikea. miir ta a • y ä ikiia
melkein kaikkien talotidellineri aserna
ori sellainen, että; jo .yksistään oma etu;
;väatisi heitä mukaan työväenliikkee-
/S|fn; :;Työväenliikkeen .mukana-''oie-vien
kank.^u.s. ja vissinlainen poliitti­nen
ahdasmielisyys on. ollut myöskin
eräänä esteenä :yhteistoiminnan.edLs-tymiselle,
'-"
Ensimmäisen kerran Canadan suo­malaisten
histonassa saatnn aikaan
-melkoisen laaja;.:yhteistoiminta Suo­men
auttamiskysymyksen yhteydessä
Perustettiin yhteinen '.'Canadan Suo-miapu",,
jonka tuloksellinen toiminta
osoittaa .mitä-;yhteistoiminnalla saa-:
daan aikaan. Tästäkin yhteistoimin­nasta/;
erosi muutamia kirkkoseura­kuntia,
vaikka ilmeisesti niiden jäse­nistön
keskuudessa kannatettiin Suoi
men avustustoimintaa yhteisen; jär­jestön
puitteissa.
Canadan-, suomalaiset - jakaantuvat
suurin piirteiiisineljään eri ryhmään.
Äärimmäiset -'/vanhoilliset ' kuuluvat
kansaIlisseurolhin ja ; en;; kirkkokun­tiin,
- Yk.si ryhmä on keskittynyt Tör
•rontossa ilmestyvän vVapaan: Sd.'nan"
::ympiärille;-jonka p b l i i t t i n e i i -^
telu .on niitä; moninaisin. Sitten on
; pieni ryhriiä,jbka:bn; jää
tä I\VW:.stä. . S u u r i n , ja ylitenäj-siri
ryhmä ori Cariadari SuomalaLseii Jär-
', jestön-jäsenistö ;ja, sille : myötämieli­neet
ihmiset;. v^Nälna
kin 'Canadan; yleiseen työiväenliikkee-seen.
";''':••;•:;'/ ':v'..;/,;''-;-:;'^:,;';:;;'/-:V^^
Kolme ensiksi; mainittua • ryhmää
bvat'yksimielisiä'ainakiriyh^^
as.sa. Ne bvat katkeria Neuvo-stblii-tori
v i h o l l i s i a . ; V a i k k a monissa asi-oissä
ilriierieekin näiden ryhmieri kes­kuudessa
. eripuraisuutta,. n i i n rieu-vostova.
stai.sen;yih,an lietsomisessa ne
puhaltavat yhteen hiileen. • • ; ;,-' \;
Samalla nämä.ryhmät ovat Suomen
uuden : deriiokraattisen .suuntauksen
verivihollisia.' Näiden ryhniien -leh­det.
Torontossa ilmestyvä: ••'Vapaa Sa-nä;'".''
Port -Arthurissa i
nadan Uutiset" ja Yhdysvalloissa i l ­mestyvä
••Indust-rialisti" /heijastavat
tätä katkeraa-vihaa. ;-Näistä"lehdista:
on tullut Suomem taantumuksellisien
ry hiilien äänenkannattajia ja mieli-,
kuvituksellisia juttuja Suomesta leyi-/
tetään niiden kautta canadansuoma-laisten
keskuuteen.
Canadan Suomalaisen Järjestön; ja
lehtemme tehtävänä on 'totuuden l e ­vittäminen
ja ; työväenliikkeen tuke­minen;
Lehtemme on ainoa suomen.:
kielinen lehti Canadassa joka on va­rauksetta
puolustanut .ammattiunioja
ja CSJ on tehnyt paljon jäsenistönsä
ja sille myötämielisten keskuudessa
. työväenliikkeen; turmetuksl V tekemi-;
Seksi.
TyöväenlUkkeen mukana kulkevat
i;;Ss;;;^v,:r"^;S'iSsR^
';bariäda.iviuorria laiset-';0^^
; ranrie'ei;-tarkkaa:!!. ..-SuQ.peri; ly»^
•;taisii:eliia:rii|niPoK!>;'ise!^^
deiliseliakiii rrii.täniana..' .'Sito;:^
' lapuanliike rieiiui ja-vait:cva::i?
-käsi ,;Supriieri .;työyäe:ili:5ä^
'piiiiri tunne::iin, taalla pjo^:'
;';Suomalaisia;,,'ty&;äi?iä;^f^t.
'^ön ;-morienlaisia •,. iJäytäro
: merkkejä.,.: ,
,; Me .seu'ra5im:r.e. rienlceä ?^
/'i^iiii\ii:ä;irnriie-,-kiiirika';Su^
• kUljelet^iih;,:fasikie^
Me olimme myo.V^i",''; "';^-''""'
.siitä,, että to:seJsa;;,m??gJ|^
,fasistiset maat, tule.vät ---^r-^j
•sertavati;iäppiori.;;]okä;n^
;'kille•-vapautta raicastavii^ ^ ^
niiden mukana. Suonien
;pullista^ voiitba.;ji yapau:^-
;tbteutuikin; rrieidan-tOiVc^^;,
tunsimme ?ariq^ä>onta^0--^
näimme, että;. ;vihdam^^
kansa on o:tan'.;t r^n-f-^
leen deniokraaiti^elie .pe^'^^;^^
Paikkansa pr.aä se. •
kansan, suuruutta.•e;:maa:-
omaan maan i^ajuu.
paljous. Sen .^u-Mra-joer. - - - - -
joku kansakunta
se edelleenkin 'tekee,,:
••^•' A ! , - ' ' ' - ; • " , - ( • n. •, voi olla suun '^^r-jumatta
seurd^^äerpB^tf^:^.
män tapaa. häVittäa
Iäisiä jäytämän
taloudellisen, ja PO^^T'^
tiedämme, että Suo-itc-.-: •
sa: on 'väikea-,iaii:el2,-,, g^^^
lesta on aina "-^r-F^J^^nf^^
hmeinn tak:;a^nMsaen -luotoietu-ace:n..^- 2i$
on suuri merkitys -uud^-^ •
deri luomisessa; b.^.:K-i-:i£~-
.;o:nA '--grhi;-rt,;i?,'