Vapaus, June 15, 1948

              Sivu 30 Tiistaina, kesäkuun 15 p. — Tuesday, June 15 Yhtä ja toista Canadan
suomalaisesta väestöstä
Kirj. H v Sula
.Silisi
^ Ä i f il'
CanadasMa on vielä run.saa.sti karhujakin, joita näkee silloin tällöin maan­teilläkin
sydänmailla kuljettuessa. Kuvassa nähdään j u u r i pyydetty musta
. - . . k a r h u : . '
m,
tui onnekseni siksi, etten joutunut
kokemaan, kaikkia nilta kauhuja ' ja
jjitä; k u r j u u t t a : minkä Jarj<?ton suur-
Suomen luomisyritys saattoi aikaan
Suomelle ja sen kans'allft. Sen ajan
ainoa Lsänmaalhsuudcn mittapuu o!i
k u u l u a suojeluskuntaan. 'Ja kulkea
reikärauta olalla. Sitten i-sänmaal-lisuu-
s puettiin sinimuslrian paltaan.
Omakohtainen vakaumukseni oM
s i l l o in kuten n y t k i n , . ettei mitaan
a a t t e i t a tarvitse pukea vormuun tai
r a a m e i h i n , ne ovat yhtä hyviä ilman
niitäkin, sillä loppujen lopuksi .Jär­kevät
sanat Ja teot ovat niitä, Jotka
rakentavat eivätkä kiihkeät puheet
Ja mellastuk-set. Mutta tämä katso-inus
c r sopinut silloisiin finomf^n
v a l t i a i t t en suunnitelmiin Ja se. k o i ­tui
niiden tuhoksi. Jotka sellaisia
ajatuksia omasivat.
..Lähdin silloin Suomesta tänne
Oanadaan mieli: katkerana sitä Jär­jestelmää
j a maata kohtJian, toivoen
tuhannen tullmmaista koko maalle,
sillä en o l l u t s i l l o i n v l c l a p o l i i t t i s e s ti
tarpeeksi tietoinen. Mutta . t a a l la
minulle sclv.:sl vähitellen, cttcl .Suo­men
maas.sa Ja kansassa ole vikaa:
sellaisenaan, vaan jos cp\lkDhtia. Ja
mätäällmenec/ o n vika niissä vair
tlaissa, j o ; k a maan asioita j a kohta­l
o l t a k u l l o i n k i n valvovat. Tämän
mielenmuutoksen .salvat aikaan to­verit
siinä jarjesto&sä. Johon it-sckin
k u u l u n Ja-sencnä. nimittäin Canadan
Suomalaise.ssa Jäiijcstö.ssä. Minulle
s a n o t t i i n , että me olemme taalla
myö.skin o.sa Suomen maasta j a k a n ­sasta,
eikä meidän sovi toivoa m i ­tään
onnettomuutta silio, mika on
osa Itseämme ja n i i n todella asia
onkin. So. m i t a sanotaan isänmaal­lisuudeksi,
clRä aJatuksLssa. sanoi.ssa
Ja teoissa yhteiseksi hyödyksi k a l k i l ­le,
eikä vam- j o n k i n määrätyn suun-
, n a n i;t:. p'hm-in- hyväksi, eikä m i n -
; kaaniaiö:een pakkopaitaan puettu-
[ na. Olen Ilolla, pannut m e r k i l l e , - c t -
\ ta umä kasilys on, myös Suomessa
päässyt vallalle katkerien koettclc-musvuosien
jälkeen ja toivon, että
.Sf? jaa. siellä vakiintuncf;k.si:tekijäk­si.
T u a l l a olf-vien • kan.sa!alstemme
kcskuude.s.sa. Ja micli.s.sa valllt-snval
SU')mcsiH monenlaiset •kä.sltteet. O sa
I uskoo siihenkin, että ennen pUkaä
koko kansan tie päättyy S i p e r i a a n.
ToLset taas ovafc sitä mieltä, että
Suomelle rauha Ja mcncstyj; j a ne
askeleet. Jotka se on v i i m c a i k o i n a ot­tanut,
Civtl. J ; j r k C M a lekoja, j o : k a lo­puksi
koituvat maan :onnek.si ja me­nestykseksi.
Tälle käsltyk.scllc a n ­tavat
myö.skin tukea- prcsfdcnltr .1'
K. Paasikiven lau.^unnoi Ja cdcsot-tamisot
Suomen nykyl.sc.s.sa cläma.ssa.
P r e s i d e n t t i P a a s l k l v r on meillä vhti*.
s u u n sankari kuin Joillekin on mar-^
salkka Mannerheim.
: Nama ovat; omakohtaisia mietel­miäni,
j a mtifstojani entisestä ja n y -
kyLsestä Suomesta. Tahdoin ne p u ­kea
sanoiksi ja .saattaa, tietoonne
myö.skin sinne lakeuksien laidoille.
T a a l l a Ontar.o.-Jarvcn rannalla olen
asunut vakilul.sc.sti. )o 12 vuotta, H a ­m
i l t o n i n ter'.i,skaupungl.s.sa,- kuten s i - '
tii ..sanotaan.' Multa sinne lakeuk-
.•iieii laidoille vieläkin u.sein aatok.seni
vaeltavat ja ehka vlela kerran vael­lan
itsekin, .silla .sananlasku .sanoo,
e t l a ken . o n .syntynyt lakoilla P o h -
j a i i i n . i a n , , .se k a n t a v r tuomion tun­nossaan.
.
:Nj)illä .sanoilla lopetan, ja ,vielä
k e r r a n lausun, p a r h a a t tcr\*i»iscni L a ­pualle
-omaisilleni . j a cntlslUc ystä­v
i l l e n i . Jotka -viela jsa".utte minut
muistamaan. Kaunisten V i l l e . ^
Canadan ^ Ai>omala.n<;n väestö ori
(>.a'<.'i^3.sa peruiÄ.rn. tahan maahan
I tarnan vu: .iiiadan Äolmeri Gniimmäi-
J V Ä C H vuo.sikym.Tienen a.kana saapu-
I r.civi.^: SJirt'/la:siita j a i:e:dan jalke-
!. l a l s i - i t i a n . sHIa vuonna 1901 toimite­tun
vaenlaskun mukaan .i!» maassa
a:'noa.:laan 2.532 suomalaista asukas-
I t a . .Vuotaen 1931 mennessä oli .suo-malaii-
en väestön lukumäärä kohoh-nut
43,835 henkeen, lisääntyen edelli-
.sen vuos.kymmsnen aikana 22.391
hengellä eli y l i sadalla prosentilla.
Vuonna 1923 alkaneen ^taloudellisen
kr;i.sin seurauksena sniljettlin surto-lai.
suudcn portit, jonka johdosta C a ­nadan
suomalainen vaesto on sen
jälkeen osoittanut huomattavaa vä­hentymistä.
Vuoden ,1941 vaenlas-ku.
ssa todettiin .suomalai.sen väestön
vähentyneen edellisten JO yuodcn
kuluessa yhteensä 2,302 hengellä ja
.sama vahencmissuunta Jatkuu yhä
edelleen, entistä voimakkaampana.
Lähes kolme viideso.-aa. (58 p r o -
.senttia) Canadan suomalaksesta vä­estöstä
on ; maaseudun asukkaita;
josta Johtuen on ilmeisen .selvää, että
maan suomalaisen väestön. paaelin-'
kclrio on maatalou.s, toisella tilalla
o l l en metsätyöt, kolmannella t i l a l la
kaivostyot ja neljännellä tilalla r a -
kennu.vtyot.
Vuoden 1941 v.icnlaskun mukaan
oli lähes kaksi kolmasosaa (64.36
pros.) suomalaisesta väestöstä kes­k
i t t y n y t Ontarion maakuntaan, Jos-
.sa asui 26,827 henkeä, j o i s t a 14i540
maaseudulla. Toiseksi eniten oli
suomalaista väestöä Tyynenmeren
rannikkomaakunnassa, B r i t i s h Co-lumbias.
sa, jo.ssa asui 6;J32 henkeä,
eli enemmän k u i n seit-semusosa maan
.suomalal.si.sla. •
Mui.s.sa maakunni.ssa oli suomalai-
,sia .seuraavasti: A.berta 3.452; Que­bec
2,0/43. : Sa5kutchcwan 1,940 ; ja
M a n i t c b a 808. .
M a a n huomattavin suomalalsaluc
on T h u n d e r Bayn p i l r i Supcrlor^jär-:
ven. pohjoLsrannallav jossa asui 9,420
henkeä. työskennellen pääasiassa
maataloudessa sekä puutavaran ja
paperin tuotannossa. Toisella Ulal­la
oli Sudburyn pliTi. mikä sijaitsee
noin ; s a t a k u n t a mailia pohjoiseen
Huron-Jarvesta. Tällä alueella oli
4,704 suomalaista, työskennellen etu­päässä
maataloudessa, kaivanto- ja
metsätöissä. Kolmas väkirikkain
I <uomal3is3lue^';n Toronl::n .Miurkau-
I ^uv./l5»li;e ymp-jrittoin?en, /issa o l i
i iA'>l feu'jrna^aista .. a-.ukasta, joista
I h u - . m i t t a v i maara. v a r s i n k i n naisis-j
l a . t y o i k c n i e l e s kotitajzustoiifä, p a -
] rcmpiosai.stcn " p i i k o m a " . : -
Ainoa,staan viids.ssa - Canadan
k a u p u n ? j i s a oli v; 1941 enenMjäh
kuin-: t u h a t suomalaisia. Port Art­h
u r i n ; J For. W : l l i a m l n kaksoiskau-'
pungeiiäa asui yhtcsnsä 3*827 suoma­l
a i s t a . T ^ r o n t c n suurkaupunkialueel­la
3.382, Vancouverin • s u u r k a u p u n k i ­alueella
1.951, Sudbui^'n k a u p u n k i a ­lueella
{käsi Itäen Sudburyn k a u p u n -
gin. Ccpper C l i f f i n . k a u p p a l a n ja
M c K i m - k u n n a n ) ta.smalleen k a k s i t u ­h
a t t a ja M o n t r e a l i n suurkaupunkia»
lueella 1,068.
V i i m e i s l n i m a n , vuonna 1941 t o l m i -
t s t im vaenlaskun mukaan oli maan.
.suomalaisesta väestöstä kaksi viidestä
tass-a maassa syntyneitä, joten Suo­messa
ja rnuissa maissa syntyneitä
oli ainoastaan 24,967 henkeä. Suun-:
n i l l e en sama mäara ; (24,949) maan
suomalaisista, asukkaista oH . y l i 25
vuoden i k a l s i a , j o i s t a Canadassa syn­tyneitä
o l i 4,5«0.
5.000 V A N H A A P O I K AA
T i l a s t o t osoittavat, edelleen, että
elleivät suomalaiset miehet saa tols-kielLsta
vaimoa on avioliittoiässä ole­v
i s t a miehistä 5.108 t u o m i t t u elämään
yksinään h a u t a a n saakka.
T i l a n n e t t a kiristää h y v i n : h u o m a t -
tavEi&sa m a a r l n sekin seikka, etta
suomalaiset naiset ovat paljon t a i p u ­vaisempia
ottamaan toiskielisen puo­l
i s o n kuin miehet. Se o n k i n varsin
h y v i n ka.sitsttävää koska s u o m a l a i s i l ­la
naisilla on työteliäisyytensä yms.'
'hyveiden johdosta paljon Äuurenunat
v a l i k o i m i s e n : m a h d o l l i s u u d e t kuin
m o n lm muihin k a n s a l l i s u u k s i i n l u ­k
e u t u v i l l a naisilla. K a i k k i a a n 772
suomalaisella naisella: o l i t o i s k i e l i n en
aviomies.
T i l a s t o i s t a ci käy tarkoin . .selville
m i ' e n suuressa määrin sucmalals-perheillä
o n o l l u t JTierran siunausta'.';
m u t t a niiden pei-usteella voidaan
k u i t e n k i n verrattain suurella tark­kuudella
todeta, etta Canadan suo­malaisten
perheillä on keskimäärin
k a k s i lasta.
C A N A D A N S U O M A L A I N EN
JÄRJESTÖ
C a n a d a n suomalaisten johtavin
järjestö on F i n n i s h O r g a n i z a t l o n of
: .'VIrs. A n n i A h o l a , Aurorasta, Ont., näyttää K a l e v a l a - a i h e i s t a , käsityötään
mikä C a n a d a n kansallisessa näyttelyssä (Canadian N a t i o n a l E x h i b i t i o n ) v i i -
me vuonna sai R o y a l O n t a r i o M u s e um of Archeologryn toisen p a l k i n n o n ; Tä­män
s i l k k i l a n ; ? a l l a n e u l o t u n k u v a n koko o n 31x37 tuumaa.
C a n a d a (Canadan Suomalainen Jär-.
jestö; Ja sen Sudburyssa, Ontariossa;
kolme kertaa v i i k c s s a ilmestyvä l e h ­ti
(Vapaas) on eniten, l e v i n n y t , suu­rin
ja m o n i p u o l i s i n t a m a n maan k o l ­mesta
suomalaisten lehdestä. G S J :n
k u u l u i vuonna 1947 Torontossa pide­t
y l le X V I edustajakokoukselle esite­t
yn toimintakertomuksen, mukaan 52
!• osastoa, j o i l l a o n m i l t e i k a l k i l l a o ma
seuratalonsa, joista monet syrjäseu­tujen
t a l o t ovat tosin p e r i n vaatimat­tomia
j a y k s i n k e r t a i s i a . Siitä h u o l i ­matta
ovat ne täyttäneet tärkeän
tehtävänsä tämän maan. suomala^r.
ten valistus- ja k u l t t u u r i t o i m i n n an
o n a l o i l l a.
C S J on perustamisestaan lähtien
(•1911) seurannut aina työväenliik­keen
edi-stysmielisintä suuntaa. R a a -
tajaväestön kulttuurijärjestönä, o n se
todistanut t o i m i n n a l l a a n , että työ­väestö
Ja työväenliike eivät ole k a n ­s
a l l i s en k u l t t u u r i n j a valistuksen v i -
hcMisia vaan sen: h a r t a i t a ystäviä. ••
Järjestömme toimesta on edistetty
a m m a t i l l i s t a järjestäytymistä .suoma­laisen
siirtolaisväestön keskuudessa,
j u l k a i s t u sanomalehtiä ja k i r j a l l i ­suutta;
esitetty .sadoittain näytelmiä,
pidetty lukemattomia ohjelma- ja
h u v i t i l a i s u u k s i a , lähetetty tämän
tä.stä p u h u j i a kiertämään, y l i ma^fi Ja
h a r r a s t e t t u urheilua, osuustoimintaa
jne. Sen osastojen; kirjastoissa on
t u h a n s i t t a i n . teoksia levittämässä
valoa suomalaisen väestön keskuu:-.
teen.- •
— .,. F.nsimmaisen maailmansodan
Jälkeen oli C a n a d a n kansaUisvelka
189 d o l l a r i a 45 .senttiä Jokaista C a n a ­dan
asukasta kohti ja juuri, ennen
toista maailmansotani se o l i 279 d o l ­l
a r i a 80 senttiä. .
Canadan intiaaneista
C a n a d a n i n t i a a n i t ovat häviämäs­sä
sukupuuttoon. Heidän elämään­sä
j a yleensä k a i k k i a a s i o i t a a n kont­r
o l l o i liittohallituksen : k a i v o s - ja
luonnonresurssien viraston alaisena
t o i m i v a i n t i a a n i a s i a i n jaosto j a näis-
•t.\ Tnaan varsinaisista asukkaista
h u o l e h t i m i n e n ei kaikissa .suhteissa
ole parasta. Taudit ovat h y v i n y l e i ­siä
i n t i a a n i e n - k e s k u u d e s s a ja e r i k o i ­sesti
- tuberkuloosi niittää ..runsasta
satoa heidän keskuiiaessaan.
V. 1941 t o i m i t e t u n viimeisen - väen-l
a s k u n mukaan o l i Canadassa k a i k ­k
i a a n 118.327 i n t i a a n i a , joista 60,182
oli mies- ja 58,145 naispuolista.
I n t i a a n i t asuvat etupaä.ssä h a l l i ­tuksen
varaamilla , Tcservialueilla,,
j o i l l a heillä ovat omat k o u l u n s a ja
muut . laitoksen.sa. He elävät etu-pääs.
sä metsästyksellä j a kalastukset^
la.
Canadan intiaanit ovat osallistu-,
neet molempiin maailmansotiin ja
ovat suorittaneet .sotapalveluksensa
esimerkillLsellä tavalla. .
" K u k a oli ensimmäinen i h m i n e n ".
ky.syi a m e r i k k a l a i n e n opettaja kou­lussa.
V Y r j ö WashinKton oli ensimmäinen
i h m i n e n " ; vasta.si B i l l y . "Hän o l i e n ­simmäinen
.sodassa, ensimmäinen
rauhassa j a ensimmäinen maanmles-tensä
sy.dämis.sä."
" E i suinkaan", sanoi opettaja.
" A a t a m i oli ensimmäinen i h m i n e n ."
" T i e t y s t i jos ulkomaalai-set otetaan
huomioon", sanoi B i l l y .,
C a n a d a n korkein vuori on
Mount Logan; joka o n 19,500 jalkaa
korkea.
Lockerby. O n t . — Täkäläinen työ-läiscnaisten
t o i m i n t a sodan loputtua
on kohdistunut etupäässä taisteluk­si
alati kohoavia hintoja vastaan.
M o n e n tarvikkeen h i n t a o n k i n ko*
honnut jopa koläiinkertaisesti. N a i s -
t e n t o i m i n n a n kes'ieisimpänä v a a t i ­muksena
on h i n t a k o n t j o l l i n palaut­t
a m i n e n , ja hintojen alentaminen
vuoden 1946 tasolle. Nimenkeräys-k
a m p a n j a " m i l j o o n a n nimen h a n k k i ­m
i s e k s i " yllämainitun vaatimuksen
tueksi ^ s a a v u t t i suurenmoisen huo­mion
maassa j a tämän y r i t y k s e n k o ­hokohdaksi
muodostui edustajiston
käynti h a l l l t u s h e r r a i n p u h e i l l a , vaik­ka
vielä tällä kertaa l a i h a n l a i s i l l a t u ­l
o k s i l l a . Tämän l i i k k e e n a l k u i m p a -
nevanä voimana oli "Perheenemän-t
i en Y h d i s t y s " j o n k a yhtä osastoa
e s i m e r k i k s i täällä |SudWurys«a o l i
j o u k k o suomalaisia perustamassa.
M a i n i t a myös- s o p i i , että tämän y h ­d
i s t y k s e n ensimmäinen isompi ko­kous
pidettiin Canadan Su<»nalai-s
e n Järjestön osaston h a a i i l l a , M u t t a
tähän h i n t a l i i k k e e s e e n o s a l l i s t u u n j i ;
l a a j a t joukot, m m . u n l o i s t a j a k i r k -
koseuroista, ja meidän suomalaisten
mukanaolo on k u i h t i m u t m i l t e i ole­m
a t t o m a n pieneksi. M a i n i t s l n k in
tästä v a i n osoituksena, että " p i e n u u ­destamme"
h u o l i m a t t a me k u i t e n ­kin
osallistumme työväen yleiseen
t o i m i n t a a n ja j o i s s a k i n tapauksissa
voimme- h u o m a t t a v a s t i k i n auttaa y^^
telspyrintöjä.
Meidän suomalaisten n.s. Naisten
kerhomme: työskentelevät Canadan
S u o m a l a i s e n Järjestön alaosastoina,
ja niillä o n viime syksystä a l k a e n o l ­lut
oma järjestökeskuksensa, 'Toron-tdsaa.
Toimintamme kohdistuu jär­jestömme
tukemiseen. yleensä; k u t en
esim. salrashuoltotyöhön j a lasten
t o i m i n n a n . a v u s t a m i s e e n . Suomla-vun
toiminnan aikana meidän ker­homme
tekivät erikoisen hyvää työ­tä
Järjestäm^läkahviaisia, päivälli­siä
j a Isommilla p a i k k a k u n n i l l a n i y y -
Jäisiä. . Salrashuoltötyössä naiset
Sudburyssa ovat tehneet hyvää työ­tä
a u t t a m a l l a kansalaisiamme hei­dän
tarvitessaan lääkärinapua, t u l k ­kia,
verenlahjoitusta jne.
S o d a n aikana kerhomme työsken­telivät
C a n a d a n Punaisen R i s t i n h y ­väksi
j a sitä varten ne a l k u a a n pe­r
u s t e t t i i n k i n , sillä Järjestömme toi­m
i n t a oli . työväenliikkeen periaat­t
e i t t e n s a vuoksi useita vuosia lak­k
a u t e t t u . Se työ mitä naiset n o i na
sotavuosina . tekivät ei • oJe jäänyt
h u o m i o o n o t t a m a t t a englanninkielis­tenkään
keskuudessa: Erikoisesti
P u n a i s e n R L n i n johöon taho.. .
n e t u m useita kertoja mey. iji
t u s t a j a sodan loputtua ja*t-t?1
n i i t r i n - a m e r k i t kaikr.ie_„o,^^
lemme. : "«j
P a l j o n on 'ietysu h?,x«.j J
n a ^ t e n toiminnassa eikä a a u ^
ta niin Urmokk3"asti kirj-, ^21
v i i n k u i n pitäisi, maikka
märretaänkin m:.ta on 'kr.Jj
Tulee mieleen csi.^. HeUme?^
yrn Naisosasto ja ien s a a r kj
pitkän toimintakautensa a i k a f i ,^
kunnioitamme ja ih'a;leaime miu 3
symättomiä työntekijöitä, jotkg ,3
v-uodcsta. toiseen ra.?kaiaen aiJj
yli voineet katsoa aina eteeatfc J
työskennellä paremnian ja vaioi;
man- tulevaisuuden puolesta ' 1
Tänä aikana. j o l b :n sodan " k a i j
jäljet elvet ole viela peitt\TK«t3
h a t a a n taas kovalla kiireeliä
sotaa. Juuri nainen pi;äis, ^
•tämä,onnettomuus. Olisi'no£tai!3
va seUalnen vastalauseiden
ympäri "sivistyneen" ' ma&ikmc^^
tä sodanlietsojat hukkuisivat ^
Me naiset kaikissa maissa TOioEti
meidän tuleekin edistää söiidaäri:
d e n j a rauhan asiaa. — Soiia %
C A N A D A N A L A - J A YLXHCOMI
C a n a d a n alahuone valitaan 5-T
.deksi. kerrallaan. Pääministeri
ennen alahuoneen määräajan
tymistä pmaä kenraalikuve
h a j o i t t a m a a n alahuoneen.
. Alahuoneessa' on 2ib edustajaji
kaa; • K a l k k i muut maakunnat;
valinneet alahuoneeseen Jäseniä
k i l u k u n s a perusteella, paitsi
oin maakunnalla on ollut 65
japaUckaa.
. V; 1941 sensuksen perusteella
r p t e t t i ln Quebecin alahuoneen
senmaärä 73 j a kai'iOciaan tulee >
•raavissa vaaleissa valittavaksi'
edustajaa alahuoneeseen.
C a n a d a n ylähuoneen, eli scnar
jäsenmäärä on 96. Senaattort
tetään eliniakseen; Kun senaatt
p a i k k a j a ' auki niin hallitus tljSi
p a i k a n nimittämällä uuden senaaS»
rin.
. - r - V u o n n a 1945 oli Ganadia
1,160.058 henkilöautoa, 322,829
ma-autoa Ja 14,194 polkupyörää.
. - ^ V u o n n a .1946 ulkomaalaiset l
r i s t i t kuluttivat Canadassa S212jJ
000.
— Canadan viennissä on johtari
t i l a l l a vehnä. Sita vietim v.
u l k o m a i l l e $475,786.639 arvosta.
Suomen työtätekevälle kansalle!
Toivomme onnea ja menestystä taistelussanne taloudellisen turvallisuuden ja todellisen kansanvallan puolesta!
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN
SUDBURYN OSASTO NO. 16
CSJ:N SUDBURYN OSASTON
L0CKER6YN NAISTEN KERHO
CSJ:N SUDBURYN OSASTON
NAISTEN KERHO
VOIMISTELU­JA
URHEILU-SEURA
ALERTS
SUDBURY ONTARIO
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^