Vapaus, July 13, 1948

              §m
j
' f e l
i
1 1
-Mi
m
ms.
i i i i
l i
mm
i i i i f
" t e
J
Rvu 2 Tijstama, heinäk. 13 p. — Tuesday, July ^^''U0JnJ||g|| yglJHJJn
Canadan edustajak­si
Lontoon kisoihin
(UHEBTT) — Independent Labor
OKmn of Finnlib C a n a d i a n » . ; E s -
t t b l l s b e d Nov. 6 t h 1917. Authorized
M second class m a i l by the Post
Office Departmenti Ottawa.. Pub-
Usbed t h r l c c » e e k J y ; T u e s d a y s,
^rhursdays a n d Saturdays by Vapaus
P u b l i s h i n g Company L t d . . a t lOO-i 02
B m 8t. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Buslneaa Office 4-4204.
E d i t o r i a ] Office 4-4265. Manager
E . S u J c s i ; E d i t o r W . E k l u n d . M a i l i ng
address^ B o x 69, Sudbury, Ontario.:
A d v e r t l s i n g ratcs upon applicatlon.
Tran-slatlon frcc of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: . 1 vk. »5.50 6 kk. $3.00
"• .3'kk.«1.75'
YhdysvalJolssa: 1 vk, « 6 ^ 6 kk; $3J50
Suomc&sa: 1 vk. $7.00 6 k k . $4.00
Oikeistosuunta vie perikatoon
• \''iime lauantaina ilmoiteltiin, et la C C F : n Onianon ,'naakuntancu-vosto
on erottanut .Sufiliuryn klubi.sta kuasi jascnia sen vuuk.si kun he
iLannattival R. H . Carlinia viinuk.viiiifjclyi.-oa niaakuntayaaleJ.->sa.
Täten CCF: n oikeistojohto Jviluaa "oikcuuaa - kansan silmi.ssä
• sen skandaalimaisen hajoitustyijn-a.minka avulla autetuin toryeh-dokkaan
valintaa tas.sa piirissä. .Merkll!(.'fx^nlavaa myös on, clta vaa­lien-
edellä bajoittajavoimien f)aaar«umenlima R. H. (.arlinia vaäla.in
oli se, cllä mililanttistcn kannanottojensa vuok.»;! hand on leimattu
"liian punarsck.si'' ja sen takia (.arlinilla ei muka ole valinnan mahdol-lisuuksia.
Tämä ••teoria" o.soittaufui vaalci.s.5a täysin paikkansapila-mättömäksi.:
Vaikka nama herrat oikei.str;j()btajat jianiyat oman mal­tillisen"
miehensä hajoitu.sehfiokkaak.si. niin sittenkin kavi niin. eitä
tämä .''hyvä" ja '•maltillinen mies havi.si auttamattomasti ja Carlin
Jäi ainoastaan noin kolmensarlan aanen vahemnu.stolla valit.scmalta.
' ' Olisi luullut, etta kaiken laman j'alk('en CCI-:n oikeistojohto oli.sl
rehdisti tunnustanut omal virheenpä ja jiyrkinyt yhtenai.styttämaari
GCF:n ;rivit tulevien vaalitaisieUijen varalla. Muua, nama hajoilta-javoimat
panevat omat ryhmaetun.sa kan.san ja'vielapa CCI'":nkin etu­jen
yläpuolelle.Mr. .M illarrl ja kump. hai uaval keinolla millä hyvän­sä
kaahata läkäläi-scnkaivo.smiesten union.omiin.ka.siin.sa ja lassaku
li.ssientakaise.s.sa vehkeilyssä he ovat valmiit hajoittamaan oman puo-lueensakin,
ja eroiltamaan sula kaikki clinvoimai.sel ja rehelli.set ai-
.nekset;.
• Mutta tämä on perikadon tie. .silla k.o. kuuden Cr;F:n ja.senen.
erottaminen on isku noin yhdek.saatiihatta Sudliuryn .seudun asukasta;
vastaan, jotka aäneslivai mr. (.arlinin|)in)lesia. . .\ama.valitsijat tun- •
tcval .sisimma.ssaan. etta jos kerran nama 6. henkilöä lekival ' synnin '
Millardin hajoituspoliliikkaa vastaan, min .silloin ine kaikin olemme
synnillisiä.
> Huomaamatta ei liioin jaanyi .se to.siasia. etta vaikka .Millardin
klikin mkäräyk.scslä nyt erotettiin kuti.si C C F . n ja.senla, niin kaikesta
huolimatta ci nostettu edes syytöstäkään eraita toisia hyvin tunnettu­ja
ccf: Iäisiä vastaan, jotka aktiivi.sesti osalli.sluivat vaalitaisteluun
Cärlinin puolesta: Tarkoitus on epailemailalyoda kiilaa C C F : n ja-senjoukkojen
keskuuteen, multa lama on varmasti epätoivoinen toi­menpide,
si|Iärchclli.sct>(-C" F: n kannattatal ja muut edistysmieliset
ihmiset katsovat; etta nama: kuusi.eroleltua ovat sijaiskar-sijoiia mei-.
dän yhteisestä luottamuk.scslamme työväenliikkeen rehellisyyteen.
Julkinen .salaisuus on, etta CCI* :n Ontarion, maakuntaneuvosr
lossakin on ollut ja on crimieli.syytta Sudliuryn tilanteen suhteen. Ta­vallisesti
luotettaviksi osoittautuneiden luihuliclojcn mukaan mr. M i l -
lard ja kumppanit ovat paaasia.s.sa v.Lstuus.sa tasta liajoitustyo.sta.
Mutta lämit perikatoon viova ohjelma olisi inuuteltava. .Millard
ja hänen klikkin.sä on pidettävä pois. kaivosmiesten^ union mainehik--
kaasta Sudburyn osastosta.:' (;(*I'Mr .Sudburyn klubin jäsenten velvol- ,
lisuus olisi vaatia oikeutta näille erotetuille jäsenilleen, seka sita. että
{.yöväcn rivien hajoittamisen. a.semesin ryhdylaan etsimään keinoja^
yhtenäisyyden .saavuttami.seksii Vam yhtenäisesii esiintyen ja todella
progressiivisen ohjelman a\^illa voiflaan odotlaa työväen vaalivoittoa
tässä piirissä tulevissa liittoparlamontin vaaleissa.
Oi pyhä yksinkertaisuus!
Puolustettuaan henkeen ja vereen, asti Mynehenin petosta. Port
Arthurissa ilmestyvä Canada n l'iiti.set on nyt kymmenen vuoden ku­luttua
huomannut erehtyneensä^ ta sanoo viime, viikon luimenm.sa toi- .
mituspalstalla .seuraavaa:, -"(.)llaaii,siina: kasitvkse.s.sa..(Mta,jcisllilleria
vastaan olisi oltti jyrkempiä eika l eli ly Mynehenm .sopmuista la an-
/lettu hancn vallata o.saa I shekko.slovakiasta, niin toista maailman­sotaa
ei olisi .syttynytkään "
Canadan Uiiti.set tulee kierloteilse loiuiHa .samalle kannalle m m - .
kä .esimerkiksi Vapaus omaksui ,.Myni:henrn pelok.sen. aikana ja .sen
jälkeen ja; omaksuu aina t ulevaisuiide.s.sakin. 'I ama on• lainpimasti:
tervehdittävä kannanotto, silla .sanotaanhan vanha.s.s;i suomalaisessa;
sananlaskussa, etta 'totuus; ei pala tulessakaan ' . ,
Mutta Canad.UI Tutiset on \ . i l i t i tuna^ti k \ l l . i \elan\t sellaisen
täysin virheellisen, johtopaatoksen, etta koska silloin olisi pilan v t o l la
-myöntymättä Hitlerin vaatimuksiin.min nyt on oltava liunana Xeu- •
vostoliiton cde.s.sä., "Lansivalloi.ssa.on ifihtavis.sa juirei.ssa-vallalla .sel­lainen
ajaluskanta; eitä kun nyt ollaan jyrkkiä Venäjän hycikkaystoi-menpitcitä.
vastaan, siten vältetään seulan .syttyminen nyt ja tuonnem­pana",
sanoo Canadan l'iiti.set.
Nyt on kysyttävä. eN. i mika oli .MMiihcnin petoKsm peiusolc-mus?'
Eiko .se ollut eroittamalon o.sa,>ueuvostoliittovastaisesta vehkei­lystä?
Länsivallat heittivät, pienen I shekkoslovakian natsi-.Saks.in
ammottavaan kitaan siina toivoss;i ja uskossa, elt.i Hitler voi vapaasti-ja
tehokkaastihyokata Neuvostoliittoon, lama oli a ja oMynchemn
;F>efokso.ssa.-Myos nuiisletaaii. etta -Mynclienm |H't<>.skin tehtiin "rau-
.han";nimi.s-sä. silla sanoih;in, Chaml)e.rlain. ett;i .se takasi rauhan '•elin-iaksemme"!
y\siallisesti katsoen '•ixrkk.i alenne \en.iia.i vastaan mistä Cana­dan
Uutiset', nyt. puliuu on Mynrhenin [«'toksen.Malkamistä. ^ .Se on
muuttuneissa olo.suht.ei.^.sa .sama ni;i usta: .sot a vehkeilyä Neuvosi olut to;i
vastaan, mita oli .Mynchenm peios: 10 vu(Uta sitten. .Milkaan rauhan
fraasit eivät muuta tat.i lo-viasiaa
vjohdonmukaisesli kalsocii, ,jo.s kerran •Mynchenin .-petos oli
;• virhe ja.aiheuttrsodan.nuiulansini.-iuleti nykyinen vehkeily on yh-
: ta tuomittavaa stlla;.se mvo.> aiheuilaa- ennemmin tai invohemmin
.Montreal, Canadan r?lympialai.s-y.
om j f i a ^ h y v a ksyi .5u n n u n i a i n a luet -
tf-lon Cfinadan r a i a - .ja k c n t t a u r h c i -
l u n tdu.stajisia Lontoon olympialai.";-
kLsoihin. Luttteloon .sisältyy myaskin
Sudburvn.Alcrt.S3n Leo R o i n i n e n , joka
on v a l n t u maan edastajak.si keihaan-heito&
sa j a k u u l a n t y ö n n ö s s ä - .
E n alojen edustajat ovat seuraavat:
MaratfX)ni: Gerard Gotc, ' S t . H y a -
c-irithe. Q u c : Walter FcdoriCk. H a ­m
i l t o n . Ont. j a L l o y d Evans, Montreal.
J a c k Parry. University of Wc.stem
O n t a r i o HOO ja 200 m . i ; .Jimmy
C B r i e n . Toronto (400 j a 100 m . ' ; "fed
HaKKi.s, lymodn (400 m. v i e s t i i ; Ernie
McCullouBh. Calgary (200 m.»; Don
Pottlc, Calgary. (200 m,):, Bob M c -
Parlano, U n i v e r s i t y of 'VVestern O n t a ­r
io (400-m. ja M.600 m. v i e s t i ; ; Don
M c P a r l a n e , edelleen veli. U W O .(400
m. ja 1.600 v i e s t i ) ; B i l l P a r n e l l , V a n ­couver
(1,500 ja 800 m;); Jack -Hut-chln.
s, Vancouver (1,500 ja 800 m:);
Ez. Henniger, Vancouver .(800 m.);
E r i c Coy, Winnipeg, (kiekko j a k u u l a »;
A r t Jacke.s; Toronto (korkeu.shyppyi;
hco Roininen, Sudburyn Alerts .(kei-hä.
s j a k u u l a i ; B l i r L a r o c h e l l e . U W O
(400 m. aidat Ja 1,600 viesti) j a Lionel
Fournier,', M c G i l l University (kym­menottelu).;
Naisten joukkueen j ä s e n i k s i on va­l
i t t u seuraavat:
Pat Jones, New "VVcstminster, B . C .
(100 m. j a 400 m. v i e s t i ) ; Viola M e -
ycrs, Toronto (IpO m ) ; M l l l i c Gheatcr,
Vancouver (100, 200 j a 400 m. vie.sti) ;-
Diane Fastcr, Vancouver '200 m. ja
400 m. vie.sti i ; Donna Gilmour,, V a n ­couver
(200 m, j a 40O m. v i e s t i ) ; Do-rccn
Drcdgc, K c l v i n g t o n , Sa.sk. (kor-kcu.
shyppy) Ja Shirley- Gordon, V a n ­couver
(korkeushyppy); ,
Eurooppalaisen kapitalismin selkäranka on poikki;
työväen x^tenäisyys takaa rauhallisen
P I E . V E T M A AT
Toisesta maailmansodasta tuli his- « r." Sra'„",i-r'r'Lv~-:Ja demok-raattlsen siirtymisen sosialismiin
.>e oh .sekä muistelua vanhemman ..ja Hopultakin oH valmis yhteisvoimin lo- l i l a . Jotka eivät 9fc t y y t y v ä i s i ä n y k y i -
nuoremman imp>eria!i.smin v a h l l a etta . - p e t t ä m ä ä n k a p i t a l L s m i n j a rj-htymaan
vastavaIlankumouk,sen. hyökkäys £o-;söiiall5min toteuttamiseen.
. s i a l i s m I a v a . s t a a n . S o ' a v a a l i - p a l j o n f-
.suurempia uhreja verenä j a a i n e e l l i ­s
i n a arvoina kuin e n s i m m ä i n e n maa-ilman.?
öta. . Siviilivaesuan kajrsimyk-
.set olivat .samoin-.suuremmat Ilmaso­d
a n Ja vainojen sy.y.sta. Sak.salainen
d i k t a t u u r i k a p i t a l i s m i . joka tavoitte-
Maailmankapilalismi havaitsi vaa­ran;
salamannopeasti kapitalistiset
maat alistuivat YhdysvalUin johtoon
T ä s s ä tilantees.sa Euroopan työ­v
ä e n l i i k k e e l l ä oli e d e s s ä ä n kohtalokas
sesti toimitettu; kolme kertaa vtikossai
uuden .sodan ellei\at laiih.Miak. i s l.tvat k.Tnsanjoukot ^ i l a e s i a —lUnest.vva lehti Vapaus, jossa on ar-
E i k . i r i i t a se etl.i taas k> nimenen \ u o d e n peiasta l u n n u s t e t a a n •
Salraskomiteajn
työ ansaitsee
todella kiitokset
Vancouver, B . C . — Lukies-sani V a -
paus-lchtca huomasin, Aune R i n t a l nn
k i i t o l l i s u u t t a uhkuvan kirjeen tunnus-tuk.
sona saira.skomitean lyosta. , T a m a
o l i yllatvs allekirjoittaneelle ^ ensi­k
e r r a n vasta luin, julkLsen tunnu.stuk-
.son m a i n i t u n komitean tyasta,, v a i k ka
olen toiminut komiteassa sen pcrusta-mise.
sla saakka. - . -
Olen ollut S J : n o.s. kokouk.se.s.sa la.s-na
kun l u e t t i i n toimeenpanevalta ko­mitealta
tullut k i r j e l m ä . jos.sa oh ke-holtus
.saira,skom)teoiden perustami­seen,
osastojen, keskuuteen. Niinkuin
on luonnollista, v a i h d e t t i i n m i e l i p i t e i ­ta
aintuksia cdcUamainitusta komitc-a.
sta, komitea peru-stcttiin ja se on
sittemmin ollutkin toiminnassn- ke.$-
kuudcs.samme. , .•
Meillä on kyllä tiedo."isa .se. etta
tuskin on nlcma.ssakaan t y ö m a a t a.
jo.s.sa Ci olisi. n.s. "Compcn.sation
tioaid ' tai .saira.savustusta ko.skeva
n i a a r a t t y cra\ joka v e d e t ä ä n palkasta
ennenkuin palkka maksetaan tyolai-,
solle. Tama velvoittaa, etta l o u k k a a n ­tunut
sairas toimitetaan sairaalaan
apua .saamaan niin pian, kuin on
mahdollista, kuten yleensä k a i k k i k in
sairaat; -Senkin t i e d ä m m e , etta sai­ras
.saa .sairaalassa kohtuullisen hoi­donkin
mutta onpa .siellä, n.s; k e l l a n -
kerro.?, jo.s.sa. hoidetaan .sellaisia sai­r
a i t a . : j o t k a eivat ole m a k s u k y k y i s i ä,
e t t a h c . v a l i t t a v a t oloaan.ja etta h e i l ­lä
on .syytäkin siihen, senkin olen
omin s i l m i n n ä h n y t . :Miten iloisia he
ovatkaan kun joku. jolle he voivat
vaivojaan valittaa tulee heita katso­maan.,.
Onpa saatu sairaalle komi­tean
valityk.sclla .apuakin. Ne lahjat;
vicmi.set. kirjallisuus y.m;' ci ole pää­asia,
vaan sc; etta saamme sairaan
mielen iloiseksi- j a toivorikkaaksi pa­rantumisesta
— on; todella . n i i n k u in
sanotaan puollruokaa, .se on el.lmaa.
Toverit, jotka eivat, itse ole sairaita,
civatka ole osallistuneet- .sairaskomi-tean
tvohonkaan, civat perusteellisesti
\ o i tata arvostella
K a i k k i komiteat Suomalaisen J ä r ­j
e s t ö n osaston sisalla. olkoon t e h t ä vä
i n i k a hyvan.sa, eivat toimi kiitoksen jf
maineen vuoksi, vaan ihmisy.vden.to-sitovcruuden
j a sisai.scn velvollisuuden
pakottamana. Suomalainen J ä r j e s tö
p n km . v a l i s t u s - : j a . k u l t t u u r i j ä r j e s t ö,
jonka tarkoitu.s a n - k e h i t t ä ä . - valistaa
k a i k e l l a tapaa j ä s e n i s t ö ä ä n . Ja se s i tä
tekeekin ipeidan.huomaamattamme-km,
etta meillä on n i i n monipiioli-li
maailmanvaltaa, levitti kauhuval- valinta^ .valitsisiko se yhtelÄtyön tien
l ä l l a a n kuolemaa ja .vahity.sta. koko kohti sosialismia vaiko.hajaannuksen.
Eurooppaan, -Volgasta Bi.5cajanlah-teen.
Pohjoisesta. J a a m e r e - s t ä K r e i k ­k
a a n ja Afrikaan. Kokonai.set kan-
.sakunnat joutuivat .suoranaisten ha-vitysvainojen
kohteeksi. Juutalaisia,
puolalaisia, venalaLsia, rumanialalsia,
'serbialai-sla. k r o a t i a l a i s i a , : t a n s k a l a i -
-sia, norjalaisia ranskalaisia, h o l l a n t i ­l
a i s i a . belgialai.sia raastettiin, -miljoo­n
i t t a i n .saksalaisiin keskity.sleireihin
tai pakotettiin orja t y ö l ä i s i n ä , palvele­maan
hitlenlaista.sotakoneistoa,. Suu­r
i osa h e i s t ä m u r h a t t i i n . Nat-silais-fasisti.
set valloittajat r y ö s t i v ä t Euroo­pan
kansat paljaiksi. S ä ä l i m ä t ö n ja
petomainen kapitalismin diktatuuri
uhkasi maailmaa, r
Taistelua H i t l e r i ä j a h ä n e n . a p u r e i -
t a a n vastaan kavivat k ä y t ä n n ö l l i s e s ­t
i katsoen kalkki rauhaarakastavat
kan.sat, paitsi n i i t a . jotka, taantumuk­s
e l l i n e n hallitusvalta p a k o i t t l sotaan
H i t l e r i n puolella. T y ö v ä e n l u o k k a ; ja
.sen e t u n e n ä s s ä Neuvostoliitto kantoi
raskaimman taakan taistelassa-seka
r i n t a m i l l a että rantamain takana,
työskentcly-ssä voiton puolesta. Sosia­l
i s t i e n j ä kommunistien valLsct vastaa
kohdat olivat käytännollLscsti kat
soen h ä v i n n e e t.
Ensimmäinen maailmansota oli ha-joittanut
työväenluokan. Toisen maa­ilmansodan
aikana se jälleen yhtyi
käydes.säan yhteistä taistelua; impe­rialistista
diktatuurikapitalismia vas'
taan<', - :• ^;
-Sota johti aivan uuteen yleispolilt:
ti.seen tilanteeseen; Neuvostoliitto cr-
Icani sodasta y h t e n ä johtavana voit­tajavaltana.
Euroopan .sosialistinen
.sektori l a a j e n i ; 120. miljoonaa ihmis­t
ä - I t ä - E u r o o p a s s a l a h t i sosialismm
t i e l l e . Muu,s.sa Euroopas.sa työväen­l
i i k e ' eteni leveällä r i n t a m a l l a . Seka
.sasialidemokraatti.set etta^ kommunis­tiset
puolueet saavuttivat; huomatta­v
i a vaalivoittoja.
: Eurooppalaisen kapitalismin hyvin-ansaitun
perikadon, aika näytti koit­taneen;
,
Y l i kolmcnkvmmencn vuoden aikana,
a i n a vuodesta 1914 asti, -feodaaiis-por.
v ä r i l l i n e n Eurooppa oh tuhonnut kan-.
.sojen elaman saamalla aikaan sotia
pulaa, kurjuutta, ^hirmuvaltaa; Nyt
u s k o t t i i n , e t t ä . v a p a u t u k s e n p a i v a vih.
d o i n k i n . oli k o i t t a n u t . Nyt t o i v o t t i in
e tt,i t y ö v ä e n l u o k k a sukupolven, kaan-.
tcentckcvien kokemusten pcrusteelb
tikkeleita. k a i k i l t a : aloilta^ y l e i s m a a i l -
mallLseltä -tleto-i - p o l i t i i k k a - jopa
k ä y t ä n n ö l l i s i l t a t y ö a l o i l t a k i n ;ia se on
todella lukemisen arvoinen lehti. E n ­t
ä s L i e k k i , , m e i d ä n viikkojulkaLsumme.
k a u n o k i r j a l l i n e n lehti, joka tekee va-listuk-
sellista tyota lakkaamatta: l u k i ­j
a k u n t a n s a keskuudessa. . ; .- -
J a e n t ä s m e i d ä n kirja.stomme, josta
j ä s e n e t VOI l a i n a t a p i e n i n t ä k ä ä n kor­vausta
antamatta kirjoja, kunhan
v a i n palauttavat k i r j a n m ä ä r ä a i k a na
t a k a i s i n . .Kuinka monta, sidosta meil-.
l ä n y k y ä ä n on en tieda vaan sen tie­d
ä n , e t t ä v a s t i k ä ä n on saatjunut p a l ­j
o n uusia kirjoja, lukemisen arvoista
k i r j a l l i s u u t t a . / K e h o i t a n . k a y k a a kat­somassa
ja lainaamassa. Nain kcsan-a
i k a n a kun yleerusa muu h a a l i t o i m i n ta
on h i l j a i s t a k ä y t e t ä ä n kirjastoa h u v i ­na
ja opastajanamme j a mika olisi-,
k a a n arvokkaampaa huvia k u i n h y vä
k i r j a .
C S J : n naisten kerhon kokous on; tk.
22 p : n a C l i n t o n - h a a l i l l a n i i n k u i n ; e n ­n
e n k i n Tulkaapa taasen kokoukseen
uudet j a vanhat j ä s e n e t .
,,; V i e l ä Iisaa., Aune R i n t a l a teki kau­n
i i s t i antaessaan • tunnustuksen sai-raskomitean
työlle.- N a m o U e n s i l l a o l i
e n e m m ä n kantavuutta keskuudessam­m
e . k u i n jos joku moista olisi tehnyt
sen raportin vhteydessa.
• I l o i s t a , vaiherikasta : kcsanjatkoa
toivoen ; Vapauden lukijakunnalle;
Lempi Myrtle.
: i e n kohti k a p i t a l i s m i n v a l t a a n p a l a u ':
tusia?--;-; • -
K u m m a n k o tien se on valinnut?
Ita-Euroopan työväenpuolueet ovai
valinneet yhteistyön tien. Talonpoi-kaisluokkakin
on yhtynyt talle tielle
ja vapautunut feodaalisesta sorrosta
On toimeenpantu perusteellisia maa­uudistuksia
ja ryhdytty sosialistiseen
talouteen.
Ita-Saksassa on s a m a n t a p a i n e n k e h i.
tys alkanut y h t e n ä i s e n tyjvaenpuo-r
lueen johtamana. K a i k k i a l l a muual­la
Euroopassa tyovaenlnltkeen r i n t a ­ma
on h a r k y n y t . S o d a n j ä l k e i s e t y h ­teishallitukset
ovat hajonneet. La­bour
P a r t y ei jple h y v ä k s y n y t yhteis-t
y ö l l n j a a . Ranskan sosialistit ovat
osallistuneet porvarilliseen; hallituk-.
seen, josta; kommunistit, Ranskan
.suurin t y ö v ä e n p u o l u e , on eroitettu,
Lansi-Saksassa muuan olkeistososia-l
i d e m o k r a a t t i , Schumacher, johtaa
kommunisminvastaista propagandaa.
Ita l i a n sosiahdemokra t i a n ; oikeisto on
j ä t t ä n y t t y ö v ä e n n n t a m a n lilttoutur
en porvariston kanssa; Useassa muus­sa
Euroopan; maassa j a t k u u k i l p a i lu
t y o v ä e n p u o l u e i t t e n kesken; M a r s h a l l,
p o l i t i i k a n yhteydessä: olkeistososiali-demokratia
on ottanut t a i s t e l u n kom.
munlsmia vastaan : j o h t a v a k s i tun­nuksekseen.
Hallitukset, joissa 01-
keLstososialldemokratla on edustettu­na,
suvaitsevat, n y k y ä ä n - K r e i k a n , E s .
panjan j a P o r t u g a l i n koko- tai p u o l i -
fasistisen suunnan.
Euroopan työväenliike ulkopuolella
rtä-Euroopan vyöhykkeen on valin­nut
hajaannuksen tien. Oikelstoso-:
sialidemokratia on valinnut Joko yh­teistyön
porvarillisten puolueitten
kanssa taikka yksin hallitsemisen
olematta yhteistyössä muitten iyöva-'
cnliikkeen -suuntien kanssa.
E n t ä s m i k ä on t ä s t ä tuloksena?
V ä l i t t ö m ä n ä tuloksena on l u o n n o l ­lisesti
ollut t y ö l ä i s t e n v a i k u t u s v a l l an
v ä h e n e m i n e n ja porvariston v a l l an
l i s ä ä n t y m i n e n . P.sykologises5a : suh-;
t e e s s ä t ä m ä k"chitys on vaikuttanut
m^.senf,ava.sti t y ö v ä e n l u o k k a a n j a p i ­r
i s t ä v ä s t i k a p i t a l i s m i n pauloissa ole­v
i i n kansankerroksiin. Taloudellises­sa
.suhteessa on h i n t o j e n ja palkkojen
kehitys t ä m ä n p o l i t i i k a n ansiosta
k a i k i s s a Euroopan p o r v a r i l l i s i s s a v a l ­tioissa
ollut p a l k a n n a u t t i j o i l l e epä-^
edullinen. Täs.sä tilanteessa amerik­k
a l a i n e n k a p i t a l i s m i laajentaa sekä
t a l o u d e l l i s t a että'., p o l i i t t i s t a ; vaikutus­valtaansa
Euroopan porvarillisissa
v a l t i o i f s a . Trumanm ia M a r s h a l l in
p o l i t i i k k a p y r k i i y h d i s t ä m ä ä n talou­dellisen
hy6kkayk.scn sotilaalliseen
blokkimuodo.stuk.seen. : T y ö v ä e n l i i k ­keen
haiaannus on s y v e n t ä n y t maa­i
l m a n sosialististen ja. k a p i t a l i s t i s t en
a l u e i t t e n valista juopaa ja k ä r j i s t ä ­nyt
vastakohtia." -Mikäli nyt jo voi­daan
syvstä; p u h u a kolmannen maae
ilmansodan uhkasta, kuten: monet
johtoasemissakin olevat h e n k i l ö t ovat
v ä i t t ä n e e t ,
tama on .seuraus siitä, ettei Euroopan
työväenliike ole voinut sopia sosialis.
tisen-.yhteistyön tiestä.
Sosialidemokratia voi vicla t e h dä
suunnanmuutoksen. Sosialidemok-raatti5issa;
puolueis."5a on p a l j o n .sellal^
seen k u r s s i i n . K a p i t a l i s m i c i voi t a r ­j
o t a ihmiskunnalle muuta k u m u a s ia
onnettomuuksia ja kata.strofej3. K a -
pjtali-^tinen p o l i t i i k k a on: k a t a s t r o f i -
p o l i t i i k k a a . ; N y k y i n e n .suunta merkit­see
tolkutonta ajelehtimasta kohti l i ­s
ä ä n t y v ä ä taloudellista maailmanpu­l
a a , j a — kenties — k o h t i kolmannen
maailman-sodan katastrofia.
UUDET TIET/SOSIALISMIIN
T o i n e n maailmansota ; o n avannut
.sosialisMselle p o l i t n k a l l e v a l l a n uu.si£;
mahdolhsuuksia. Euroopan sosialisti­nen
.sektori on .saanut Iisaa ainakin
120 miljoonaa ihmistä» Eraissa mais­s
a t y ö v ä e n l i i k e saavutti tai oli saa-v
u t t a m a i s i l l a a n : parlamentaarisen
e n e m m i s t ö n . Seka sosialistiset, :kom-,
munistiset- etta sosialidemokraattiset
puolueet e t e n i v ä t l e v e ä l l ä r i n t a m a l l a.
Englannis.sa Labour Party saavutti
ensi - kertaa- e n e m m i s t ö n parlamen­tissa.
PorvarillLset puolueet o l i v a t y k -
s i t y i s k a p i t a l i s mm edustajina huonos­sa
asemassa j a heikentyneet. Euroo-,
p a n y h t e i s k u n n a l l i n e n k a r t t a o l i so­d
a n j ä l k e e n v a l l a n t o i n e n k u m ennen
sotaa. : ^ - •• ••
Kokonaista 10 maata on lähtenyt sel­vän
sosialistisen talouden tielle: Viro
(1 miljoonaa asukastarrLatvia (2: mil­joonaa)
, Liettua (2.5 miljoonaa), Puo.
la (23 miljoonaa), Rumania (18 mil­joonaa),
Unkari (10 miljoonaa),. Ju­goslavia
(15 miljoonaa). Albania (1
miljoona) ja Bulgaria (6 miljoonaa).
Sitäpaitsi on venäläisten miehittämä
Itä-Saksan n. 20 miljoonaa asukkai­neen
ja Berlin! pääkaupunkinaan so­sialistisen
yhtcnaisyyspuolucen johta­mana
päässyt sosialistisen kehityk­sen
alkuun:
Myös I t ä v a l t a a n j a , W i c n i i n ci naapu--
n m a i t t e n \ s o s i a l i s t i n e n kehitys voi o l ­l
a vaikuttamatta: Voidaan SIIS sanoa,
etta. (Neuvostoliiton ulkopuolella ole­vat)
Ita-Euroopan kansat, y h t e i s e l tä
l u k u m ä ä r ä l t ä ä n n. 120 miljoonaa
( I t a - P u o l a n ukrainalaiset j a Bessara-b
i a n väestö mukaanluettuna),' toisen
maailmansodan j ä l k e e n ovat :astu-neet
sen h i s t o r i a l l i s e n kynnyksen y l i ,
j o k a eroittaa k a p i t a l i s m i n aikakauden,
s o s i a l i s m i n aikakaudesta. • :
; Sosialistien ' j a kommunistien yh­t
e i s t y ö on muodo.ssa tai; tousessa-to­teutettu
kaikissa ita-curooppalaisissa
valtioissa. T a l l a y h t e i s t y ö l l ä p y r i t ä ä n
yhteen p ä a m a a r a a n , " sosialismin to-n
i h u t . e t t ä , I t ä - E u r o 6 p a r i kehitys an­taa
e s i m e r k k e j ä utiisifita: teistä
i i s m i i r i . T ä ä i l ä ei ole siirrj-tty >heu-v
ö s t o j ä r j e s t e l m ä ä n . ; Ei ole rakenneta
tu vä^lari :utitfa vältiokoheistoa.^ So
s i a l i i ö h t i ön toteutettu m ä ä r ä t y i s si
rajoissa:; se oh kohdistetty t ä r k e im
p i i n t e o l l i s u u d e r i h a ä r o i h i n j a siiulrem
piin- y r i t y k s i i n . •-:'.,•,>-•;;•; •: ; ;-;:'-'
Aläänviljelykseh koHekiiTisoimiseeiii e
myöskään. ole ryhdytty, päinvastoin'
Itä-Enroopan iaionpbikaisväestö ÖT
ensimmäistä kertaa historiassa pääs
.>);t maansa: omistajaksi. Uusia maan
Tiijelyksen^^^:^^ '.^^^
'iokeiliaaii:: luodaan miljoöhia uusi-perhepienviljelylcsiä,
jotka keskinäi
sen osuustoiminnan . avulla; voiva
käyttää hyväkseen ;' nykyaikaiser
niaanviijelyskÖne1«khiikan U
edut; Ta.iöudelliset 'kumoukset oi
toimeenpantu parlamientaarisia. muo­toja
noudattaen. Salaiset: ja vapaa'
vaalit ovat tuottaneet enemmistör
sosialistisen uudistuspolitiikan kah
liattajille. Deniokraaftisin ja rauhal­lisin
keinoin on Itä-Europppa ryhty­nyt
rakentamaan sosialistista' yhteis­kuntajärjestystä.
M i t e n ovat n ä i t t e n uusien l i a l l i t u s -
t en nopeat ja perinpohjaiset menes­tykset
s e l i t e t t ä v i s s ä ? . E n s l r i n ä k i r i on
p a i i i u toimeeii . t ä r k e i t ä yhteiskunnal-^
lisiia uudistiiksia: s u u r t e ö l l i s u i i d en
soisiallsoihiisen ja miaanjaön a v u l la
OP. f e ö d a a i i - ja t e o l l i s i i u s k a p i t a l i s n i in
mahti murrettu. Sitäpaitisi. osuustoi­m
i n t a on v ä h e n t ä n y t y k s i t y i s y r i t t ä ­j
ä i n osaa ja m e r k i t y s t ä - t a v a r a i n jake-'
l u n a l a l l a ; •• - . •„ ;' :-.:;•
Porvaristo on menettänyt pcrusmah-tikeinonsa,
: keskitetyn suurpääoman
ja pankit; Senyuoksi se ei'enää voi
hallita yleistä mielipidettä. Maauu
tus on synnyttänyt yolmakkaaii soli-daarisiiuden
tiihteen. talöhppikais- ja
työväenluokan välille. Uudet halli­tukset
oyat täten laskeneet: lujan ja
laajan kansallisen perustan pblitiikal-lech;
',;','••:;r:;;,•;'-'•;.• ;.^-
Y l l ä e s i t e t y s t ä ilmeiiee, m i k ä ö n i t ä -
europpalaisteh d e m ö k r a t i p j e n tun­n
u s m e r k k i n ä : sitä mukaa kuiri tärr
k e i m n i ä t ; tuotarttokeinot.' ö n siirretty
yhteiskunnalle, niiden entiset omis-t
a j a t ovat m e n e t t ä n e e t yhtetskunnal-l
i s e n v a U ä n s a . Liipkät ovat ny^
arvoisia. ICöyhäin suuri e n e m i n i s tö
voi iiyt saiimöillä ehdoU
t i s t en omista j a l u ö k k i e n kanssa . y h f
teiskunriallisesta ; v a i k u t i i s v ä l l a s t a.
Nä;,ssä y h t e l s k i j n r i i s s ä ort l i b e r a a l i n en
k a p i t a l i s m i a.stunut s y r j ä ä n demokra-t
e u I t ä m i s e e n . Eugene Varga on .lau- Itian. laajetessa -ja; s y v e n t y e s s ä . . T ä -
L. Roininen ^äi
keihäässä Mont­realin
koekisoissa
.MontreaL _ Suaburyn .-u-r-^fi
Rommen voitti keihaanhci-tr.,?^
t a a l l a Molson Stadiumilla
j a m a i n a ja lauantaina s-Jo^H
olympialaiskoekilpai:u.s.a -nu^
197 j a l k a a ja 9-. va.rr.,^^,^M
n a . Toiseksi tuI- R Gui.n.o^a
treahn polnsilairok-^psta . rl
-Kksi Lionel Fourn Mrn-')^^^
tosta. ' "'"••HBl
Leo sijottui lr.^o=,:,n
cuulantyonno=.sa, jo,.a
Coy, W]nnipce. tulo. oli 43
\ \ tuumaa Toi.rk,. tul j.^J^J
/ e l i c h , B . C n Miopstosta
Tunmmsm Comctsin Ken V f - J
i^alhstui kymmenottcIuMlpaiiu ?1
i j o t t u i toLseksi 100 .rn ja 400 m'11
;uissa',.ynnä, iiam.:aitajuohu^|]
ca kolmanneksi 1 500 m juö^r^fl
v o i t t a n e n ajat na.ssa ]?jei..a;a
114; 52.5, 17 0 ja 5 07 4 ^
L a u a n t a i n kilpailuissa .aa;u-J
volme uutta Canadan c n . i ä n j ^ j^
m i t t a i n kolmen maa.n ja ' J
1x100 m juoksuij..a la kMnm^nöJ
lussa. .
Juostessaan viiacn kilomn-nn u\
kaa, .merkittiin vict.0riala!spp cij
Salmondm kolmen mailin aiaksi 3
05 O Entinen ennat\s oh 1513^ J
ma 20-vuotias Milaajar oppilaj, J
t l viiden kilometrin kilpailun ajsal
15 49 9 Toisena oh Sehjn j j
Hamiltonista ja kolmantena PaulpJ
sa Toronto.sta. . '
. B . C . n naisten v iestin juoksu joiL.
r i k k o i naisten 4M00 m vicstinjuns J
16 Vuotta vanhan cnnätvteeniöil
juostuaan matkan 48 7 sek OmaCj
naisten joukkueen aika oli 'fasar "
sek.
/ . •,McGill-yiiöpiston ,:Lionel:- Fo!iii||
saavutti uuden ennätyksen h-iT!E5j.|
ottelussa .6.448 pisteellä. Tähän enii|
tykseen n ä h d e n ei ole h\^aa u r t iJ
kohtaa, kaska : pi.steidcn laskut3pg|
on muutettu äskettäin:
ten on myös luotu po.>!Miviset-c-d»3T-l
tykset työväen- j , i taionpo]k~.i«pjoi!-j
eidcn yhtciskunn^lli^.ellc uiidi'; ia.l
mmnalle.
Maanjako j a : suurvrU.v,slcnkaK!l.|
hstaniinen ovat-nckak.sj-päättfiipj».!
-vasta, jotka kaun.itlayatim-äicn tel
l i t u s t e n politiikkaa:
T a m a n : politiikan tarkpin polilt(iiia|
keino on yhteistyö tvovacnpuoIiKit-l
ten kesken seka niidrn ja tatan^gt-l
kai.svacston valilla. On itsestään sH-l
v ä a , ettei m i t ä ä n nikaraticfoi.sta rb-tciskuntapolitiikkaa
olisi voitu totntl
taa, jos tvovacnltikltccn kaksi pu-|
suuntausta olisivat kcskiltatieet:sBi-ren
osan voimiansa keskinäiseen kfl-l
Historiaa! CSJ:n 6. laulujuhlan yhteisesitys, missä Toronton osaston torvisoittokunta j a seitsemän ' ' ^ " "^
däan G. Gustafsonin johdolla ensimmäistä kertaa esittämässä Canadan Suomalaisen Järjestön marssia, m i t i j
säveltänyt O. Reinikainen. Sanat tähän komeaan marssi in on tehnyt M . Vuori, soittokunnalle bO\ itlanut G, =;!
tafson. l
Kuten.tiedetaan, niin Toronton osaston soittokunUjä Sudburyn naiskuoro matkustavat; viikon >opiil!a'j
Arthuriin CSJ:n länsi-Ontarion musiikkijuhlaan, missä maanmichillämme on tilaisuus m u u n h.^^f" •
Iisaksi kuulla myös CSJ:n marssi. — Valokuvannut A. Anderson.
PÄIVÄN PAKINA
Suomen porvarien "kansanvallasta"
.• virhe, s i l l a m e i d ä n k a i k k i e n i H k k u i h n n . s t e n km veh-olli.suus-on .01- ,. •
taa k a n i a m m e r.iuhan - a i l \ t l a m i s e n puolesta i n l . o i k a va.sta so­dan
i a l k e e n siH.i s i l l o i n -e \ o i olla l i i a n mxohaii-ta.
Canadan L ' i i t i s c l k i u a i l e e . \ e i i N o s i o l i i i t o a \ast.ian Berliinin krii­sin
j o h d o s t a ja .sanoo: etta raiKsi v a l l a t ovaiJkM:lini.ssa,I^ot M)pi-muksen
p e r u s t e e l l a . Mutta i>ank;iariime,kasi-.sydämelle ta^ky.sykaam-; .
me,; etta' o n k o , N e i i v . o s t o l i i t t o v e l v i ) ! t e t U i n o u c i a t l a n i u a n k a n s a i n v ä l i s i ä . ' '
s o p i m u k s i a .silloin k u i n loiset asiai>nolot niU.i julkksestt ta uhmamie­lellä
r i k k o v a t ?
Sopin1uksc^ba. j o n k a peiu^^tf^ella k i n - i \ a l l a l ovat Rerliini.s.sii_on
ta Krupi.Mt Ja muut asetehtailijat ja.huomatut: natsikenraaht ovat paas-
.seet rank.uscmaila
. Kaiken tamanlisaksi länsivallat ovat allekirjoitettuja, sopimuksia
rikkoen. iakaneel-i>aksan kahdeksi, muodostaneet erikoisen Läntisen
.Sak.san. ryhtyneet jälleenrakentamaan;bansi-Saksan sotilasmahtia ja.
luopuneet, kaikesta yhteistoiminnasta: n.s. nclian vallan .kontrolhko-:
nn>sionissa
. :-.^^c.:Ja epäilemättä monet Canadan Uutisten lukijat haluavat:tie­tää.
etia:miten tällaisissa .olosuhteissa voidaan odottaa, etta Neuvosto-;
liitto noudattaisi enaa tehtyjä sopimuksia?
;;;;^ .A"aarlnka>;ityksen: vak^ Vapaus, lukeu-kohta
joka määrittelee vis-u si)takO[\aukset .Veuvostoliiton suunnat-
• toman suurien soiavaunoiden Osutaisek-i peitoksi Ta^sa yhleyde>-
:^sä meidän tulee muistaa; etta .\euvo.stoliiiio; menet ti natsien aioit ta-
'>massa sodas-sa'' noin 15.G00.G00 ;ihmisla; .Lansivallat-ovat; kuitenkin
vetäneet paksun viivan tanKinsofjinniskohfian-päälle. ^^
^aloitteesta lopeteltiin s.ik-alai-~ton -otakorvausmak>ut.
•Sopimusten mukaan;piii.ra!tgais-taman Saksan söiarikonrset.mut-tuu
niihin, votka haluaisivat kaikkien liittolaisten palaavan Potsdamin ;''
.sopimukseen.jotta yöilaisiinv.tehdaiilopullinen rauha Saksan :.kan.ssä;-.
ja lopettaa n\k\inen jännittynyt tilanne maailmasta.
-Meidän on kuitenkin vaikea uskoa sitä. ettei Canadan Uutiset ole
tietoinen asiain oikeasta tilanteesta. ;Mutta jos se"ei tahallisesti yritä
johtaa hikijoitaan: harhaan; >Iynchenin.pctok.seen .viitaten; niin silloin;.
on sanottava etta 'oi pyhä vksinkertaisuus"'.
Suomen kansa v a l i t s i ä s k e i s i s s ä vaa--
leissa m a a l a i s l i i t o n edustajat enem­m
i s t ö k s i eduskuntaan, sosiahdemok-
<S! r a a t i t tuulivat - toiselle t i l a l l e j a S KD
L : n :edustajat saivat: kolmannen t i ­l
a n . Suomen asioita seuranneet l u ku
j a t ovat: tietoiset vaalien tarkemmista
tuloksista, joten emme kajoa n i i hm
sen e n e m p ä ä .
.Ovatpa vaalien tuloksen syyt m i t kä
tahansa, i m n tosiasia on se, etta por-;
v a r i t : panivat: l i k o o n k a i k k i .mahdolli-!
set; rahavaransa j a turvautuivat mitä
l i k a i s i m p a a n :parjaustulvaan sos.dem;
oikeistojohdon . • ; m y ö t ä v a i k u t u k s e l l a . ;
V a a l i e n edellä lavastettnn.kokonaan
p e r ä t ö n j u t t u "kommunistien vallan-^
kaappaushankkeista", H e l s i n g i n p o l i i si
j a sanotaanpa s o t a v ä k i k i n : Helsingin?
garnisonissa p i d e t t i i n h ä l y t j - s v a l m i i n ä ;
useina oma. Helsingin polilsikomen-tsyja
s e l i t t i saaneensa m ä ä r ä y k s e t h ä r .
l y t y s t i l a s t a ylemmiltaan. mutta ketä
nama ylemmät m ä ä r ä y s t e n , - a n t a j a t
ovat, sita ei ole selvitetty. T i e t ä ä k ­semme,
sisanunistenon, jonka, alaise­na
p o l i i s i v o i m at ovat, p i t a i s i olla: ainon
•'ylempi", mutta mikali tiedetaan, se
ei antanut m i t a a n m ä ä r ä y k s i ä h ä l y ­t
y s v a l m i u t t a : varten. Sisäministeri
K i l p i on antamassaan lausunnossa sa,
nonut, etta suontetuissa tutkimuksissa
ei ole ; t o d e t t u . p i e n i n t ä k ä ä n -aihetta
"kommunistien vallankaappaushank-k
e i s i i n " .
: K a i k k i : t ä l l a i n e n l u o n n o l l i s e s t i vai­k
u t t i v a a l e i h i n . - , ; . P o r v a r i s t o ja sos.
dem. oikeistojohtajat loivat .rumpua
"kansanvallasta"..: : ^ u t t a jokainen
suomalainen, varsinkin y h d e s s ä j o ^.
toisessakin liemessä keitetyt t y ö l ä i s et
tietavat; m i t a tama "kansanvalta-' on
o l l u t.
- E r i t t ä i n s e l v ä n k u v a n tasta- " k a n -
sanvallastaV antaa "Tj'okansan Sano­m
i s s a " ; ; n i m i m e r k k i " L o l l o n . vaari-'.
H a n kirjoittaa- n3";m. seuraavasti-;
.";'SuomaIainen->,. kansanvalta' on
s a k s a l a i s t a a l k u p e r ä ä . S e n k a n t a i s ä on
se saksalainen a m m a t t i l a h t a r i ; joka
saapui ;Suomeen-v.; 1918. H ä n h ä n se
pelasi e n s m i m ä i s t a ' v i u l u a s i i n a suu­ressa
huimassa, 'tahdissa ja varkau-.i
dessa', j o s t a 'suomalainen kansanval­ta".
l a h t i rellestamaan. Kokoomus-:
jehut suojeluskuntineen t e k i v ä t s i i h en
v am ' t y y l i l l i s i ä k o r j a u k s i a ' telkeamalla
k a i k k i Suomen t y ö l ä i s e t j a torpparit
v a n k i l e i r i h e l v e t t e i h i n / ; J a vasta siellä
toimeenpantujen ; a p u harvennusten
J ä l k e e n o h 'suomalainen kansanvalta';
t ä y d e l l i n e n . "
P u h u t t u a a n V i e n a n " k a n s a n n o u s u n ''
ajoista, j o l l o i n "suomalainen kansan­v
a l t a " saavutti uuden voiton s i s ä m i ­nisteri-
H e i k k i R i t a v u o r e n murhalla,
k u n tama ; o l i uskaltanut arvostella;
suomalaista V i e n a n r e t k u e t t a v. 192<ä,
j a t k a a n i m i m e r k k i seuraavasti: v ^
, " S e u r a a v a 'suomalaiset kansanval­l
a n ' m e r k i t t ä v ä saavutus oh Suomen
S o s i a l i s t i s e n l y o v a e n p u o l u e e n lak­k
a u t t a m i n e n j a sen 27-miehisen edus­k
u n t a r y h m ä n vangitseminen V. 1923.
'' 'Suomalainen kansanvalta? f u r an
r i e m u j u h l i a a n v l a p u a l a i s v u o s i n a , J0I-:
l o m ; . n k o l l i t , silloiset ;.'kokoomuksen
nuoret-, t e k i v ä t ; m i t a tahtoivat, mur-.
hasivat, muiluttivat, rikkoivat ;kirja-painoja,
j ä r j e s t e l i v ä t vprovokatoorisia
m u r h a p o l t t o j a , : ; r a a h a s i v a t katisan-edustajia
ulos .eduskunnan -saleista
k e s k e l l ä , j u m a l a n kirkasta ; palvaa.
'^Suomalainen: k a n s a n v a l t a ' oli s i l l o in
n i i n t ä y d e l l i s t a , : e t t a k a i k k i k a n s a l a i ­set
olivat lainsuojattomia — paitsi
kokoomuslaisia j a T a n n e r i n porukkaa.
"Provokaatio on p.na '-^""'""''^^
malaisen kansanvallan ^ ' ' ^^
olemukseen Ilman provo-3at,o!.j<|
ei ela eika hengitä Kun ea^l
k i k s i Toivo Antikainen v 1936 ^a®^
t i i n elinkaudeksi <'Jntu.hucr-JI
ohranassa ^arka-tvjen m.eUT^' J
s e l l i s t en -todis-us-en r>orasicta-a
sc 'suomalaisen 'oniamsila" * J
muslaisten sankpr.cn ans.ost^ i
sisammisteri etta hänen ^^^'''IZi
r a n a n paalU.kko ol'\at mm!:*"
tenttikokoomu-Jia isia
Lopuksi pak!no:i.-<ja huo-c^
e t t a Suomi on kosha .iiutta
laisen kansamauan c<iustaj'er. •
luettelo on rikas
M e i l l e jokai-^^eilc
m i t a '-Lollon ^?M ^ ^a'-*^ l,"
vat viela huoma?ma?n
suomalaise:. jot'f.a ''i.me
a u t t o n a t maaiai-^li f o',^i-'en_^^^j
demien voittoa Tama ''^^^^^
oh e r i t t am lunn-.uu sO->er.^* _
y h t a h>Mn niiden eccU-J'_ '
kaapa m i l t ä , jotka sai'.s: ^-^^
v a n k i l e i r e i l l ä ^a-." sen y^^-
eivat olleet jh:a rr-T^a ^
t a a " kaupittele-, an _ ^
Tvovaentai5:el-!- '-'-^•^^'Jtj
monasti mennä aiene-n
x s i a n oikeiLS on --tuittRir.r. - /
p u i t a MC \oit:ou
Waldemar