1948-11-23-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•il.' 2 TOstaina, jnairask. 23 p. — Tuesday, Nov. 23 i tftblialvd «tb mi. Aattuxiized M «cfmd Clas» fsaU bgr tbe Post OlUceieOepartisent, jQttava. Fub- UatxedjSUbrtoe weekly: Tuesdays; "Jbursttays eod 6atunlftys by Vapaus PaHMäat coiE!Pia&7 XÄi, sf loo^ios Eam'8c W^ Bodlniiy, Ont« Caxiada. E(tiu»i8i Office aiBsagcr eddresa Bo» f^Cutfliniy, Ontarta AdvertMng rates iipoD fij^pUcaudo! ItanriationlSreeof ctoutge. ' mAUSaZNNAT: Canadan: 1 He eJOO 6 1tk.325 euomessa: l vk. 7 ^ 6 Jcls. 425 iii im-,. ja Suomen t a ^ ^ ^ , Vläiott lopulla tiedoitettiin, että Canadan fa SUORKD välillä on; äiIekii|Wuu ^ k a i k k e in suosittunrniaiijpaan^l^fisopinius, naika on ' Voxit^assa yltdlen vuoden, minkä'jälkeen kump! tabinsa osapuoli ^ rikkoajkolmen kuukauden irtisanomisella. Tämä'laäfisopi^us^ Canadan. jk'3UojB^^ fälillä pn Vfe'estäitt^^ ' ttie as^el oikeaan suuntaan. Canadan kannalta katsoen se Ibäa sup-jrsoaisia kauppamahdqllisuuksia ja tekee, mahdolliseksi sen, että canar ' (iaiaisia tuotteita voit^jui tulevaisuudessa lähettää Suomen markkirioil-1 ~Wi ' 1^®' 'Siiomen kannalta katsoen tilanne on aivan samanlainen. "Suo- \ i |||-; < jötuimman maan" tariffisopimu^sen perusteella voidaaA kdiittä^ vä- ' f 'x > liföntä kaupankäyntiä näiden kahden,maan välillä, niiden molempien il ' yhteiseKsi hyväksi., '^l .; Canadan itsenäinen kaupankäynti — j a toimenpiteet sen helpott i } - d e m o k r a a t t i s t e n maiden kanssa on väUanmuu- •|{; ' i a kuin "toisen" j a "kolmannen" viulun soittaminen Marshallin avun V' Kaupassa Yhdysvaltain välityksellä. Marshallin suunnitelma saa C a - |'',/-,na(lan'ulkomaankaupan pois tasapainostaan, tyrehdjrttää j a halvaan- ;y5nttttaa"^nv sekä vie auttamattomasti, tämän maan talouskriisiin. Itse- • ; niinen kauppaohjelma elvyttää ja laajentaa Canadan vientiliikettä, /ifiikä oji elintärkeä tekijä Canadan talouselämälle. Tinessa myös pelätään Marshallin avun/ seurauksia j a p y r i ^ ^diään^iiheft satimeen takateitsekäänjoutumu^ Mutta Suomessa iiv v j f ^ j ^ kun-ft''? lin^ Kunhan se vain tapahtup tasa-arvoisuuden perusteella ; a niin, et-j ; fiei se vaaranna maan itsenäiss^^ttä ja oman arvon tuntoa. ; % .' ICaiken ylläolevan perusteella me tervehdimme oikeaan suuntaan toimenpiteenä Canadan j a Suomen välillä nyt tehtyä ituimmän maan'* tariffisopimusta. IS m. iMBta nmist sanovat VÄkTtMliTOiSm , , , - ^,. .Britannia kannatti'etitttsl> Rob-rltt aluesft teollisuuksia} «steettalaU^ scalallsoimirta, mutta mydhemmin luQpuf eiitä Ameratäa paino:taksen taUa. Britazmia o » AMsttmut laakaan •4i f . l i bfilaft pelkää vääriä lääkkeitä :f'Viiko»lopullaiParisista saapuneissa uutistie^^ i^lvÄ^tasäkan parlamentin ulkoasiain ^valiokunta ort esittänyt voimakkaan j^rpjtesfln sen johdosta kun Yhdysvaltain ja Bi;itannian hallitukset ;ppattivat —" liittolaisten sopimuksia rikkoen — luovuttaa ^jRuhrln ^e:.^T?atueei}vk^ ja rautateollisuudet takaisin saksalaisten mo-if kä^ sitä, että Saksan teollisuuden rakentaminen on edeltäkävijä Sak- J ^ sotirasmafadin elvyttämiselle, mikä tarkoittaa uutta sotaa ja siis . «Ulatta verilöylyä Äanskan kansalle. Tästä johtuu, että Ranskan par-lanjentin'kaikki puolueryhmät ovat y k s i m i e l i ^ t i tuominneet yllä^ npjäitun päätöksen Ruhrin alueei; teolUsuuksienXuhteen. Ainoa ero ilpijoltieryhmieh kannanoton välillä- on se, että Rans^ati jftommunisti- ;^en puolue vaati\ voimakkaampia toimenpiteita tätä petosta vastaan •/ kuin porvarien ja oikeistososialidemokraattien puolueet. • , ' . / • \ y Vaikka uutistiedoissa kerrottiin, että Ranskan ulkoministeri Schu- ' manill^on todennäköisesti kuumat paikat, kun hän joutua selvittämään tilanteen nykyiselleen kehitystä ja Ranskan liällituKsfen osuutta'sii-' hen, ^diin kaikesta huolimatta on muistettava, eitä Schuiha^illä' j a iÄfkumppaneilla on hyvin vaikutusvaltaisia ystäviä j *a k nie^eh takana j a he saavat miltei:ihmeitä-aikaan dollarin syrjää, nayt- 'tlBti^fl^.' Merkillepantavaa tässä yhteydessä on se, että J o h n Foster /, Djylles^ josta' p i t i tulla Wall Streetip luottamusta nauttiva Deweyn ' Y^l.tjosiliteeri (ja olisi-tullutkin elleivät Amerikan valitsijat olisi t o i - . Sin päättäneet), on nyt Parisissa ruoskan kaasäa ajamassa "Amerikan ' ' ^uoIueW* miehiä oikealle littjalle. Eivätkä^Wall Streetin miehet kai- . I^imesin erikoiskirjeenvaihtajan tiedonannon mukaan mr. Dulles pu- : htii'Parisissa viime torstaina ja uhkasi, että jos Ranskan hallitus ei : i i t ^ s s i , ; kuten tanssitetaan, niin "Amerikan kansa voi tulla vähemmän v^^>]i|dukkJ^iaksi Marshallin myöntämisen suhteen". jälkeen ihr. Dulles tuli .?i;;y;llän^ mukaan peruskysymykseen julistamalla,' et-at^^^^^^^^ on suuri potentiaali hyvään j a pahaan", niin siksi on rakennettava Sajjsan sotapotentiaalia. Suoraan sanoen mr. X Dulles-äntoi: 3 ^ että ranskalaisten pitäisi iloita ja olla onnelli- . s ia saadessaan tietää, että heidän naapurikseen tulee pian taas ar a - :]9isvalj^ hanhen imars^ • Ja että mr. Öullesin puheilla ja uhkauksilla olisi enemmän pont- ;4ä/ "uuden jaon'^, rauhan j a hyvien n ^ ^ f, l i t tu presidentti Truman' nimitti hänet Y K r n yleiskokouksen Yhdys-i valtain edustajiston v. t. puheenjohtajaksi siksi< ajaksi kun valtiosihteeri Marshall lukee lakia Washingtonissa. £ 4 ja hyvin rasvatun koneiston avulla jaetaan " " M ^ apua" kaikkine seuraamuksineen sairaalle länsi-Euroo* e paJle^ mikä pelkää, että määrätyt lääkkeet ovat tykkänään vahingolli- ^ Sia, miitta.nauttii kuitenkin niitä pelossa, että luvattuja avustusdolla- : r^ita ei annetakaan. ;k5ityi9(»niEPtaJiea kontrolliin IkdnlUa •yllämainitalla kabdsU» -varauissUa. Ranska on Julistanut vastustavan^ kolco suunnitelmaa... — Toronfo tyaU ly Star. . . • nmvjst rsoaiäiiTNiBBilsrA'' BIUTTA E l PDiENNXKSESTX |>rew Jialuaa saada kalkkien komr; mupistien> vibat. — Olobe and Matf-lehdea otsikko marrask. 22 pnä. ' vsBOrsBmj -» ^ "VOITTO" Chlangin sotajoukot ottavat paikkansa^ vakiinnuttaakseen voiton pob-r oisessa, Suchowin itäpuolella.'— Olo-toe and MaU-lehden. uutisotsikko XDAt'r ra£k. 19 pnä, 194i • • • OIKEATA itk BEOTte ItBISTINUSK6A ^ , , : Vaneonver.' --Yhdistyneen Kirkon uskonnollifietojn>i]äat British .C^lut^ bian yliopistossa eiittlvi(t:protekih ^en Joliidasta kun canadala&la sotamateri' aaleja lähetetään Kiina mlellsiUe Ja sanbSvai, ettei ttämS vso-vl yhteen kristinuskon > opetusten .kanssa'\.. 30-40 oppilasta oli'eilen pikeässä; aUkaupungfn ; p ^ tossa kantaen tunnuslau8§lia:"Xlä tai!' pa" Ja "Ruokaa, eikä aseita Kiinane*^. — <^:n Tiulistietomt^ask. 19pnä. TOTEUTUVA ENNCBTIJS ... 1^:n edustaja Andrei Vishinsky (sanoi), että RiihansisOssota on hallituksen sotaa onufa kansaansa vastaan^ Jossa kanaa löpUIta tulee saavuttamaan loIslaiJÄn voiton*^ Ja Vishhiskyn sanat' "lakkasivat tuskin kuulumasta kunv'KiiAastä fOkol' kuulua todella kansan Aimeljan voiton 'sanomia. Jotka vaikuttavat ei ainoasi taah Kiinan' tuleyilsuut^.- mutta myöskin koko ^asläif Ja maailmah tulevaisuuteen. ^9uotta ei punaisen Kiinan Joht&JaS^aoTäe-tungr Juliota, että Kiinan kansana Vapauttöben hetki on hyvin lähellä'*. T. -^'Eteeri.!- päln. » • « ,, SUOSITTELEE S1717NNAN \ . MITCTOSTA V. SANALLE £^täen lehteään diktatuurii^ta^ kuomalnmtalaisnudesta Ja/: vieUk^^ Vapauden kirjailta Websfe» CoroeKis-sa jouluk. 4 pnä ffcMcjtv Comer, B, C — Osastom* me,viimekst p:d^ttyyn kokoukseen: Jonka 'p!d!aui3 omalla haalil^nm^;' oil 4n>htalaisen hyvä osanotto. K i r - Jee^iy^iAa j a muitakin asioita oli vepittaln runsaasti. Ja niistä Itäsrtiin: rakentavaa ' Ja viileästä k-3ku3telua/ Aluetoimikunnalta oli parikin kicjei*-, mää Jo'ssa ssIo:teltfjin aluctolmlkun^j nan tehtäviä. Laajennettuun aliHtoi-mikunnan kokcuksren valittiin edustajaksi Walter Rauma. Kol^ouk^essa valitaan- ensivuodalle aluetoimikunta Ja sihteeri. *5>5astomme kannatU va- Uttavaksf sihteerin uudelleen tehtä^ väänsä. sillä hän on suorittanut tsb-': (ävänsä byvm. Kirjelmässä 'myöskin sälostettila altieellemme tulevista -opintokurcssisr ta, ifotka pidetään tulevan tammikuun aikana. />ppllaiden lähettäminen, näiäe'. kurz^ellle olisi perin tärkeä, v«an-m3^ emme onnistunezt vielä saanhan ^lupausta sellaisilta; Jotka clisi-, V^tItalulckaita kursseille menemään; Edustajalle - atmettiin evästys ehdottaa^ kokoiselle, että olisiko mahdolU-sau » Joko 'ennen kurssien alkamista: tai Jälkeen, että ohjaaja voisi käydä ntetlekin; pöhumassa samoista- ky^yr myksislä; Joista hän puhuu kursseil-kti sillä ainoastaan pieni murto-osavol niihin täältäkään osallistua. Joten me Jäisimme niistä aivan osattomiksi, il-. man tällaista toimenpidettä. Kaikkii Joilla suinkin on mahdollisuutta osallisilla näille tuleville opintokursselUe telUcäft S3. Mahdollisesti el ole taas pitismpään aikaan tällaista tilaisuutta. VaiKauden ' k i r ^ t a m a päätettiin ipidettäväJcsi Jouluk. 4 p:nä. Valittiin komitea, Joica sen Järjestää lopullisesi^ ti.-: Komitea pitikin kokoulcsen heti seurajivana iltana. Komitean tiedon-anifon mukaan tilaisuus tules olemaan ohjelma- Ja tanssi-iltama. Ovilippur" jen',myyntl on järjestetty etukäteen. OvUippu oikeuttaa si^änpääsyn^ Ja siUli on mahdollisuus - voittaa arvok-. kaan kirjan. Eikö olekin mainio t i laisuus! Kaalilla siis tavataian Jouluk; 4p:nä. ' 17«easti tahtoo käydä niin, että tois-' \Kimxi. lehtiliikkeiden kirJahyUyiUe Äskettäin knoHotta-ntr. Jamesia pldetfliU' i^haimpanai valo- nlssay Ont.,rjok» n ä y t ^ ensimmäfstä.ilmaiTnonnett^ Cana-kuvaajana Canadassk. Tämän valpkirgan hän otti v>: 191» Westo- Suuren ipkakuurp 31 vuosipäivä*ja Suomi pahemmastavToronton Vapaan Sanan lukija esittää pitkässä kbrjeessäSnseu^f raavan ehdotuksen * mainitun^ Ish4en -^htiötokoukselle;^ / . , > /."., iNyt, kun; Vaj>aÄ Sana. vlettMl vuosikokoustansa-Ja tapahtumasta oii kultmut 10 vuotta.' niin mhiä; Joka olen menettänyl^ mainitun lehden paisiat sen takia, että y r k ^ liiaksi silloin BrjeillänI Thnmlnskft kääntää, mataiittua eolmitusts kunnian tielle, eh4atan. että~ kun istutti ka=> kousta tsDSi. Jauantaiöai; n i i n : paljastatte': päänne 2 xnhiuutiksl lo-vuott-seksl kUJänlakisirJöta lehti on urhooni-sesti; harrastanut nämä vuodet kieltä.: mällä kaiken vapaan Ja TeheUisen:kes. kustelun näisfll asioista ja Jumaloimalla sokeasti sitä kalkkonajutun mestarlE^; Huolellinen Ja valpas Äies-- tari seuraa myös kokousta, kuten on aina seurannut. Jotta: hänen sensuurinsa toimisi l«rvifa; ostaa kahvit koko Joukolle Ja "plstoövaa" pullat Vkanss" ja lehti taas mak^sti mainitsee siitä meiUe lukijoille kansanvaliiaiseUa tyjrliUään;.. Toivottavasti ette anna Sudburyn kirvesmiesten unio Sudburyn ja ympäristön kirvesmiesten monivuotinen unelma, vv hankkiminen, näyttää vihdoinkin olevan toteutuinassa. mili^a^i^aXxiyAissi on ollut erikoisen ilahduttavaa nähdä kaksirseikkaa: ' j 1. Kirvesmiehet ovat järjestymispyrkimyksessään osoittaneet ^^^^^^; itsealotteisuutta^ja tarmoa. Pääasiassa omiin . ^^:vbimliäsa^^l^ ^^^S;k^^ itse ja kutsuivat union kansainvälisen edustajan pai- : fcalle vasta^sitten vankka perusta oli jo rakennettu.; t y-'^ <' ^ ' • ^ ^ r : ' ~2 J Miellyttävä seikka on myös union päämajasta s^atu tieto, että ^•suomalaiset:^ kiitettävällä tavalla antaneet oman pa-f iloksensa tämän union rakentamisessa j a siten ylläpitäneet maanmies- |'_:te:mme hyvää nimeä j a mainetta järjestyneen työväen piireissä — pu- ^i^^^ V^^^ omien j a muiden ammattitoveriensa parhaitten etu- • ^ jen edistämisestä. tietojen perusteella haluaisiffime nyt- erikoisesti kiin- ; ifiUtääijalkulähdöstä myöhästyneiden kirvesmiesten huomion siihen,. {;'ipttä heidänvpitäisi omien etujensa vuoksi liittyä union jäseneksi vielä ;'*^;tämän^:kuukauden aikana, sillä kirvesmiesten unio on päättänyt ko-dollariin joulukuun ensimmäisen päi- •V ^^än jokeen. Ollaksemme rahellisiä itsellemme ja muille, meidän täy-iiyy^ s olevan, että tämä sisäänkitjoitusmaksujen j -/^ fc^ vaiheessa näyttää vähän ennenaikaiselta. Toi- ::<^>^i;)tta}/^ me olemme väärässä, mutta siitä voi muodostua kasvun h i - . ' d^siut^jaja aikana, jolloin pitäisi kaikin mokomin union jäsenmäärää lisatä.|:'Tämä on kuitenkin asia, jonka toteuttaminen taj mahdollinen f {iu3elleen harkitseminen kuuluu^^u Me haluamme ko- . minkään poliittisen vetoomuksen' tai uhkan vaikuttaa Itseenne Ja tulette-pa Ihmettelemäänkm sitä synkkää pimennystä minkä tämä kysymys K I - viperän Pekan Ja kumppanien taholta aiheuttaa... HyVää tuulta Ja rauhallista mieltä toivon mutten ensi laur antaiselle kokoukselle Ja toivon; että siellä käännettäisi 'sutmtoa vähän re-heUisemmille vesille Ja khrkkaammiUe alueille..'. - - Armas Järvelä. tahtoo Jäädä suuret määrät arvokkaita' kh-joja "yiijäämätuotteiksi" R a i n e n liikkeenhoito on hataraa Ja h^r^tsematont3.'&i ole tehty tarkko'' j a : laskelmia levitysmahdollisuuksista.- Se on- suoranaista yhtaisten varojem^ me>tidi^usta, että näin on käynyt. Toronton naisien kokous Toronto. — Toronton naisten kerhon ylehien kokous on tkl 29' p:hä,' siis tavallisuuden mukaan :vihneisenä maanantahia kuukaudessa. Pitäkää naiset tämä ilta-itselleime vapaana ja saapukaa haallUe. Sairashuoltokömi-tean jäseniä pyydetään valmistamaan Joulupaketteja, ym. tärkeitä asioita'on täUe kokoukseUe. .^^ ^evätmyyjäisten alkuvalmistelut ovat i myöskin tämän kokouksen harkittavana > Ja tärkein naisten tehtävistä on taistelu rauhan puolesta, JonlEa pidämme oikeutettuna tehtävänä, turvatakcemme lastemme tulevaisuuden. Tervetuloa kaikki edistyksen naiset lookoukseen! — Johtokunnan puolesta: Eligi^ • ''Sosialistisessa" ^ Saskatchewanissä Regina. — Regina Leader-Postissa kerrottiin viikon lopulla., että maakunnan puhelin- ja voimakomissionin työlalEet oVat uhadh^et ryhtyä myötä-tuhtoisuuslakkoön, ellei n&aakunt^hal-litus ryhdy pikaisesti raikaiseviih tdi-ulospääsytie: tällaisesta tilanteesta. ' ^ A :-jVapauden; haasteryntäys on. saanut mk^nmiestemme:^ niinkuin' -naistem-m^ kin keskuudessa ennen saavutta-i-tnattoman .vauhdin^ -V tätä seurataan mielenkiinnolla Ja lämmöllä . kautta maamme... /''E:arttuisa on- kansan käsi'! sanotaan jaivarmast' 56 t^ssäkhi; asiassa pitää hyvin paik-^ kahsa^ Vapaus. on tämän ansainnut sillä onhan. Vapaus ollut.meille nämä vuosikymmenet kalkkein synkimplnä-kln, -aikoina - valosoihdun näsrttäjä: Rehellisellä Ja rehdiUä toiniinnallasi olet^koonnut nämä joukot ympärillesi. _ Jotka sinne nytkin näin suurenmoises-tt- ovat tukeneet. Vielä kaiken Icuk' kuraksi' tuli tuntematon toveri, ystävä,- vlisisatalappunsensa kanssa > tuke- Qtaan tätä vaifiidikasta, kampanjaa, että -vieläkin voimakkaammin voit äänesi ranhan asian puolesta kohottaa; sanoi tämä rauhan asian soturi lahjoituksen tehtyään. Ne sanat s i sältävät niin palJon,'että luulisi'jokaisen tälle rauhanasialle kaikkensa antavan. 'Varmasti me kaikin jotka olemme »saitamme tätä kampanjaa auttaneet, nostamme f sinulle, toveri ja ystävä hattuamme, teemme koilckemme: rauhanasian puolesta, rikollista sotaa -vastaan. 'Kokoukseen oli myös tullut esitys. Josko palkksikunnan ihmiset voivat vuokiäta haalia kahdesti* viikossa •^UientäV päUopeilä varten. fiaaUhea-le pääfettlta vuokrata hyvin pientS vuokraa -vastaan sillä ymmärryksellä, että siten saamme enemmän toimintaa häalto setoiensisäUe: ja tätä tietS vähitellen -saamme lisävoimia ioisenlal-sllnkhi tehtävihi. ^ ; Olemme saaneet paljon sadetta täällä tänä vuonna. Ainoastaan tou-kok.' puoUvälissä oU 10 päivää yhtä-r mittaista < auringonpaistetta, saman verran lokalniuJssa.. Toisina: kuukau-? stoa on sillohi täUöhi vahi poutapäi-!" viä ollut. Kasvullisuus on- sen ' seurauksena ollut äärettömäd runsas. Vielä nytkin on kaikki niin viheriän kaunisva.'::{tfah-dollisestl saamme -y^elä'.viheriän' jou4^ lunkin. Parhaat ^, terveiset kaikille Vapauden luklJoiUe.'-i-,Vilho KatOi-" nen. Suomi,' joka useiden vuo9isatojS|ii ajan oli Ruotsin kuninkaitten ja me vuosisadalla .Venäjän tsaartsnUp sortama, sai valtiollisen riippumattc^ muutensa neuvostohallituksen' kädeir' tä Lokokuim vallankumouksen^^ok^ sena.* Sen teon historiallisen merkityksen Suomen kansa hsrvin' tuntee Ja muistaa. Vuosi sitten. Lokakuun irallahku<- mouksen 30-^ottoJuhlien aikana^ Sao^ men slllohien pääministeri'Ma Pekkala -Ihnaisi kansansamleUalöJa a ajatuksia kirjoittaessaan lehdlistQs^ sä: " L e t k u u n vallankumous axitoi Suomelle Itsenäisyyden, mitä - .tsaarin .valta el olisi koskaan tehnyt''.'.'Kulunut kolmekymmenvuotiskausi" ~ atkoi Felckala—"on osoittanut koko maailmalle Neuvostoliiton uuden J^ir 'teiskimnallisen järjestelmän^^ «lipkyr ky isyyden' ja sen^ valtavat • spavutuk-set, jotka loistavasti kuvastiuvattol-f sen maailmansodan r JättUäiimlUsen lialstclun tuloksissa". ' ^ ' ' Kiitoll'suuden tunteensa Neuvosi-liiton kansoine vamolllsen tiippuihatl tomuudten: myöntämisestä ^ f Tcansa ilmaisi - onnitteluatoes^ö^öä jonka ''6uoml-Neuv(Jkolfltlto\g?ur^'' edustajat "^lUovuttlvat ÄeuvoStohaMi-' itukselle Kremlissä-7 pälvänä^marräs-kuuta. l94Y ja Joka sisälsi «iOiOÖO. n i - Kirj. Iljinski ' : Belslnkl. •'•-DLPin välityksenä. Suomen työväenlehdet JnBtaislvat marrask.^ ^7 pna'3l siiftett iapaiittineen Venäjän' suuren sosiaUst£sen loks-knuiii Tallanknmouksett'nIeiUtyksestö jien kh-joltnksia^ ja lanstintoja. Etikoista mielenkiintoa hetaftää tääUäkin Hbskovanradltintcnnetntt persoonan J.Hllnskfn arfikkeU'missä käsitellään lokakaan vallankninonksenjnerkitysiä Suomelle Ja Usäksf arvostellaan Fa- CMrhobnin vShemmistÖlianltasta.' ' ,A^nomaisteh on «siolta tarkemmin ^^rjoltusta. TäHä adressilla' :^uo> valvottava. Seon ainoa ulospääsytiei'b^e:.n. kansa "tervehti !I^evre^t01iittoaV •^Jokapn kehittynyt'kokofkäu^^ tavied- ponnistusten J i v JOhtaJifehäBi .kaukcnäköi$yyden ja.vUsaiid^p^Johdosta yhdeksi;,maail)däan etiiiinn^ mistä maista kaikihainhlnUUisen^^^ män aloilla." Suoman känsän terve)).^ dvksess* s&Mi^lfffelleen:' •'N^vos- ^ l i l ^ o - tunnusti Ienhiiiäis-^$iäUr|Ul'l-sen IcansäOlsuusperlaatteen m u k a i s ti ensimmäisenä Suomen itssnälsyyr den. Siitä huolimatta, että SUoml-it-r senälsyytensä •allcuajolsta lähtiön/yhä enemmän vieraantui Neuvostoliitosta Ja oli toisen maailmansodan aikana sen vihollisten lehrissäi on Nettvosto- Uitto uudeUeen vahvistanut * Suomen itsenäisyyden solmiamillaan ivlTurau-han- ja rauhansopimuksilla. T^ten Neuvostoliitto on jälleen : osoittanut tukevansa maamme vapauden ja riippumattomuuden säil3rttämIsUl". . Viime vuosi antoi moiJa uusia todistuksia Neuvostoliiton muuttumattomasta psnrkimyksestä' ottaa huomioon Suomen kansan toivomukset Ja edut. Neuvostoliiton' aloitteena tämän vuoden keväällä' allekirjoitettiin neu< vostoliittolais-suomalainen avimanto-sophuus. Tällä sopimuksella on vakava merkitys ijeuVostoliiton Ja Suomen keskinäisten suhteiden parantamiselle, samoinkuih? 'Euroopan kansojen rauhan Ja turvalHsuuden; lujlttami-seUe. Seuraavalla- valheena suoma-' la[is-neuvostoliittolaisten ^ suhteiden kehil^ksess^ niiden paroneinisen suuntaan oli Neuvoät^alUtuksen kesällä V. 1948 hyväksymä päätös alentaa Suomen -sotakorvauksia Neuvosto. liitoUe I päivästä' hehiäkuUta 1948 50 pros^ntniä j a myöttfaäSuömeUe laina erittäin eduSisiUa äidoiUa. Se päätöt aridoItUnstfdmal^ Upiteen taholta "anteUaaksi Ja Jalö-miellseM'' teoksi'V v PM t|korvaustaBkai^'^ huomattavasta'ke-v^ tämisestävoisi.^Ila-huomattavana edeäyty^Esenä msan>-kansanJoti^ojeh elintason-kohottanolsene. ' - ; -istäjat'^ itselleen selväksi; että '^Ilainen ? äu-' UoärNeuvostoliitoh tahölia on' ^taälidolUsta vain siksi, että Suomi.so-dätt- -^päättymisen' - Jälkeen i-astöl demokraattisen kehityksen tIeUejk että sUÖhi valtaan tulleeii demokraattista äujimtäusta lioudottaneen hallikiicsen ponnistuksilla' ken onnistui saavuttaa monia myönteisiä tulolEsia. Neuvostoliitto otti huomioon myö3^ Idn sen; että Suomen halfituspolitii^ca oli. Johdonmukaisesti., suuntautunut suomalaisrneuvoistoliittolalsten suhteiden parantamiseäii ' Mutta sittemmin ^Suomessa valtaan astunut olkelstososidlidemokraattien halUtus on Icaksi-kolme kuukaiubta kestäneen olemaääiaolonsa aikana osoittautunut taantumuksen aseeksi. Jonka pyrkimyksenä on.palauttaa,valtaa]^ alkcdsempi demokratianvastainen järjestelmä, jonka Olisi Jo luuUut jääneen ikuisiksi aJoilESi - menneisyyteen. Suomalais-faslstiset* . kuona-ainekset ovat nostaneet päätään j a alkanet ryömiä esiin kaikista maaiialaisista koloista. Taantumuksen voimistuminen maan sisällä uhkaa. el vain Suomen Icansan ktosalaisoikeuksla Ja -vapauksia, vaan: myöskin suomälals-neuvostolilt-tolBlsten suhteiden edeUeen kehitystä, huolimatta Suomen oikeistoleirin suo-malais- neuvostoliittolaisten 'ystävyyden periaatteelle omistamista uskolli-suusvakuuttelulsta. Yksistään: tosiasia suojelusktmta- Järjestöjen toiminnan henkiinherättä-nolsestä ."ampumaseurojen*' peitever-honaUapuhdu puolestaan. Suoje-luskuntajärjestöjen lakkauttaminen edellytettiin jo V; 1944 vällrauhansopi-muksessa Ja vahvistettiin. syyslEUUssa y. 1947 V voimaantulleessa: rauhansopimuksessa.' r S i k ^ sellaisen^^tofasisti-. sen sotilaallisen Järjestön kuin suoje-liiskiinnät. jotka näytteUvät inhoitta-vaV oaa suomalaisten tecantumushal- Utusten sotaseikkailuissa j a -provokaatioissa 'aina. moan; sodasta irtautumiseen asti, ^tosiasiallinen julkisuuteen astuminen muodostaa uUteavan vaaran Suomen .ulkopoliittiselle asenne ja- erikoisesti: sen~suhteiden edelleen kehittämiselle Neuvostoliiton\kanssa. Toisena tosiasiana, joka herättää huolestumista, oli Suomen nykyisen halli, feiksen muutama-viikko valtaantulonsa jälkeen suorittama erään Suomen kansan pahimman vihollisen, Kivimäen vapauttaminen, Kivimäen, joka SQdan vuonna, oli Suomen lähettlläärr nä Bej-liiiiissä. •5rhten"ä fiotasyylllsls-tä hänet -vuoden 1946 alussa tuomittiin 5 vuodeksi. Nyt Hellämieliset suomalaiset vaUanpitäjät päästivät Kivimäen vapaaksi. Suomen lehdistö odottaa, että pian seuraa uusia hjrvä-sydämlsyyden osoitulcsia muiden Suor inen pääsotarlkollisten' suhteen. Levottomuus neuvostoliittolals-suo-malaisten suhteI3eR edelleen kehittymisestä isasvaa yhä ja saa sijaa sellaisissakin pihreissär. jotka eivät kuulu kansandemokraattisten voimien leiriin. : Todistuksena siitä on- esim: lausun-to, jonka läjnän -vtoden syyskuun aluasaantoi^entinenSuomen halUtuk. sen m'msteri Kaijalainen, f räs maalaisliiton huoma tta-vimmista toimihenkilöistä,' maalafsliiton, jonka eduskuntaryhmä: cn parlamentin suurin. Lausunnosssan, jonka maalaisliiton lehti -"Pohjolan Sanomat" julkaisi, Kaijalainsn ankardstl arvostelee Fagerholmin hallituksen muodostamistapaa ja pitää mahdollisena että Fagerholmin haUitus vie Suomen ulkopollit-tlsiin onnettomuuksiin. "Suhteemme Neuvostoliltttfon ovat viime viikkojen aikana kehittyneet hyviä välejä silmällä pitäen tavalla, joka on omiaan herättämään vakavaa huolestumista". Lokakuun vallankumouksen 31-vuo-tisjuhlapäivinä, vallankumohksen, jo. ka cr. niin huomattava • tapaus Suomenkin historiassa, on maan laajoilla kansanjoukoilla täysi syymiettiä suo-malais- neuvostoliittolalsten soihteiden jatkuvan kehityksen i^ulmakysymyk-siä.. Suomen kansa ymmärtää, että valtiollisen. itsenäis^den''lujittaminen, jonka- se.; sai Neuvostohallitukselta V. 1917 lopulla; cn mahdollinen vain noudattamalla' suomen sisäisessä elämäsHä demokraattista; suun-taiista j a sen ulkopuolella' vilpittömän -ystäv3^den ja rauhan politiikkaa Neuvostoliittoon nähden. •• .• ^ . ' 440 000 nimikirjoitusta . viimevuotisen^' Suomen -kansanr 'NeuÄ^osfoliitolle antaman onnitteluadressin alla^ on todistuksena siitä, että JNeuvostolilton Suomen suhteen noudattama muuttumaton hyväntahtoinen ja ei>äitsekäs' politiikka ja Suomen itsemääräämisoikeuden täydellinen kunnioittanri-nen .on kohdannut syvää 'vastakaikua Suomen kansan laajoissa -piheissä. Lähtivät Canadasta jouluksi Suomeen New York.. — Ruotsin Amerikan Linjan moottorilaiva Stocltholm lähti täältä t.ll 17 pnä -- Götepöriin mukanaan 285 matkustajaa, joista 24 oli matkalla. Suomeen, 'jonne matkalla olleiden joukossa havaittiin mm. seu-ravaat canadalaiset: Mauno Haapala ja Paul J . Perttula Vancouverista: pe-kä mrs. : Esther Kallio . Torontostf. Matkassa oli myöskin useita, jotka ovat olleet vierailulla Yhd^valloissa ja palasivat jouluiksi takaisin Suomeen, mm. laulajatar Martha Jalava Helsingistä. menpitelsiin hallituksen yakuutusvi-raston henkilökunnan lakon lopettamiseksi. VakuutusViraston henkilökunta on vaatinut paUckojen korotta-^; xöista Jä oA £en vuoksi ollut lakosäa-noin viikon ajan. PÄIVÄN PAKINA Tuomittavaa siirtolaispolitiikkaa "KOäka kollal^iaattorien- samtaan jäädä tähän maohah, nlhi inlnkätäh-den minun ja vaönoni suhteen ei: tehdä mitään", sanoi Sskettäfe- Montrealissa Jean j a Maria St., Andre; 1 Molemmat karkoitetaancRansia^^kihi he ovat viettäneet vaaditut 45 jiälvää Montret^ siirtolalsparaklssa pidätettyjä- , \ \f Jean St. ^Andre osalllstid-RMifikjin vapausUikkeeseen-Jä myöhemmin palveli, sodaqiailäma Amerikan kätippä-lalvostossa Ja palkittiin erinomaisesta palveluksesta. Hän saapui tänne toisten Ranskan vapausliikkeeseen ,osaI-listulen kanssa ja meni naimisiin M a - riäh kanssa. Joka vapautui Saksan keskityslehUtä. Hän « i tullut väSrlUä passeina kuten monet .ranskalaiset -9 '•Ai X rostaa vain, si^ä, että maanmiestemme pitäisi liittyä nyt halvan sisään-kir> itusmaksun voimassa ollessa, eli marraskuun aikana oman union-' sa jäsenyyteen ja siten säästää itselleen sievoiset joulurahat, samalla kun vfelvollisuuä omik ja ammattitoverien etuja kohtaan tulee kUii-' nialla täytetyksi, ' petturit,. Jotka oUvat yhleistohnhmas-sa natsien ja vichyläisten lömssa. A i noa syy on se ettei-hän ole fasisti J a on tuUut maahan ilman passia.' Kuten lukijat muistanevat, r äskettäin paljastui kuinka ranskalaisia f a sisteja oliv tuUut tähän maahahxvää-rennettyjen passien kanssa ja kUn herätettiin kysymys miksi heitä' korkol-teta, nihi tuli «mi, että KalMtus .ÖU halimnollisella määräyksellä antanut heiUe luvön jäädä Conadaan. Miksi ei samaa oikeutta soveUuteta Jean St. Andreeseen ja hänen vaimoonsa, jotim taistelivat samalla: puolella, kuin Cä-nadar ; ^ . . ' , , . Vltoieaiiotoa on tuUut täyshi selväksi, että tääUävhaUiseUä taholla suositaan menneisyyteen katsomatta kaikkia. Jotka: vain ovat kommunismia j a Neuv(»toIii'ttoa vaitaan. Äskettäin Julkaistiin - "Canadian Trlbunessa Kingstonista lähetetty ' R ; Anioldin kirje, jossa' keiTot aah kodittoman. latvialaisen haastattelusta. Kysymyksessä { oleva latvialainen ykertol. asu-ii!^ ensa Neuvostoliitossa ' vrteen 1937, Jollohi,lian Jouijliiii^odeksl'vankeuteen sabotaasin'jo']^>3ta. Hän palad Latviaan seiljälkeen'ja kun Punainen' armeija oU Latvlas^ meni hän piUoon kunnes natsit saapuivat. Hän teki va-paaehtoisesti^ työtS^:6aksah armeljsäle sodan loppuun -j^aCkka. "yihaatteko kommunisteja. ja^jl^vosto-VenäJää?" oU häneltä Iqrsyt^:^ Ja hän oli sen myöntänjrt.. l%Lta9]x|isäksioU hän vakauttanut; ettäfnti^ Jotka vapaaehtoisesti tekivät"^^^ natseUle^kob-deltUn^^ Canädon^^täholta yhtä hyvih ellei paremmin. kuin niitä. Jotka Joutuivat, natslens;or<iatyöhön. 1* Ei ole Ihm&4oi;r%onet canad^^ ks^-ät. että lilrnd^dovat t6deUi£ia deo^okratian suÖjlUjöita? /Viiäieäl-koina on «ri puolilla Öimadoa sattua nut, tapauksia, JotlEa ovat tyypillisiä myrskyjoukkoloisten rähinöitä natsien tapaan. -j..^- , 'Kun täniän^Jkj^n^sU Association of United .bkrainiw^^^ nen Järjestö piti;!kd^usta Reginassa, niin l i Saksasta tuotua ukriihal^ist* fasistia • hyöldcäsi kokoukseen uhaten yleisöä Ja saattoivat yleistä häiriötä aikaan. Kun palkalle kutsuttiin poliisi; - n h n ; sensijaan ^että fasistit olisi •kuljetettu pois kokouksesta, poliisit keskeyttivät kokouksen; Kysymyksessä olevan järjestön puheenjohtaja lär hetti tämän johdosta prokuraattori CormanniUe. lEirjeen Jossa sanotaan seuraavaa: ."Meidän Järjestömme on harjoittanut kulttuuritoimintaa tässä haalissa: yU 30'vuotta. Meidän kokouksenune ja konserttimme ovat olleet avoimina yleisölle tähän saakka, koska, me us-koinune fiaayomme' nauttia Canadan kansalaisten, oikeuksia. ;'Monet, meidän JärJestÖDune jäsenet taisteUvat viime sodassa salcsalai-sla. fasistejavastaan-Jakiu^ttoa ajatella, että teurastajat, Jotica tappoivat naisia; lapsia Ja vanhuksiaJa pelastuivat Euroopan mestauslavoilta, saavat olla vapaana meidän kaupimgissa ja foavat harjoitt&atasistlmalsta huliganismia rauliallisia Ja lainkuuliaisia kansalaisia kohtaak / Ön : myöskin, inoitittavaa, että poliisit suolsivat tälr laista hulinaa pakoittamatta näitä miehiä jättämään- haalin. Jotta-'me olisimme saaneet jatkaa rauhallisesti kokoustanuue. "Me:luotanuiid. että teidän depart-nicnttlnne tutkii. t&män tapauicscn ja anta|: varoliukeen nälHeDPrUe, että heidän tuUsi lakata f asistisestä^ak-tilvlsuudesta." " ; T^mä ei ole mikään erillinen tapaus, joka osoittaa tällaisen hulinolmisen hyvin köuluutettujen fasistien suunnitelluksi' toiminnaksi. . Timminsissä, sattui noin,viikko, sit-ten samanlainen tapaus.: CPui'Spedr dehläl^. Alta, lähettää Uutinen on myös kuvaava. Siinä kerrotaan Ca-nadaan tuotujen.: ukrainalaisten fasistien hulinohnisesta j a . kuinka siellä kaksi puhujaa oli joutunut näiden huligaanien vihan kohteeksi ja uutisessa riemuissaan mainitaan, että siitä syystä luovuttiin: kokoulcsen pidosta Smoky Lakella.. Sitten uutisessa jatketaan: "Kanamnunien heittäminen marraskuun 10 päivän kokouksessa alkoi kun (öinen puhujista^mainitsi Ukrainan kulttuiu-isesta ja poliittiselta vapaudesta. "Aikalsemmhi . Edmonton ^ 'Journal mainitsi, - että mellakassa heiteltiin kananmunia, rikottiin tuolia, ja aina-: kin yksi puhujista loukkaantui; "Kirjoituksessa mainitaan; että yksi puhujista oli William Tereslo, enttoen koulun opettaja Mymhamissa,/ Joka nykyään asuu Torontossa',';'*" - ^'.^ - Tuntuu melkein siltä: kuin iosuttai-siin natsi-Saksassa. Jp:ikä ihme sil/a on voitu selvästi osoittaa,- että mroet ukrainalaiset fasistit. Joita on tuotu tänne, palvelivat natsien Galioia-divi-. Eionassa. Mitä näiltä ^-voisl muuta cdottaa Icuin hulinoimlsta raiihallisia:. canadalaisla vastaan. , . ,• / ! Jos ei viralliselta taholta ryhdytä toimenpiteisiin näiden fasistien toiminnan lopettamiseksi, niin kukaan el tiedä. mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Canadalaiset ihmettelevät miksi AIC-hylalset petturit : voivat Jaada maahan ja milcEi tänne päästetään Saksassa koulutettuja fasisteja Ja samaan aikaan vainotaan sellaisia kuin Jean Ja Maria St. Andreeta, jotka taistelivat canadalaisten' rinnalla fasismia vastaan. Ennemmin tai myöhemmin Canadan kansa nousee täUaista siirto-laispoUtiilckaa vastaan, Joka< on* todellakin häpeäksi koko maalle. Uoti. .00 lituköia ? 3 i a $S1.C {a jaikuu;« tauksenat stekampan jnaksaa v i jtalsta niar joittiksia^J [TORIANI eskisen ha Ä ja Väinö F fey SEPR ja haastaa ksoninTim OKSANEN Artto Tani lastatta. ; IIE IMPOl een ja keh .LE LAINI Kiitos Eii NI JA MA aEinoStioj IA JA KN jä_Einö Suo. rVancouve «ERINTAl a $1 Hendri< estrriinsteris JJAWAL1 10 Öuojaiseh «KIVISTÖ iteeseen. 3WAKKIL haasteeseer SSISANNJ eisiiii ja ha Carjairiaan, ITORHANl iih.-'^': TTILAUKB toivoo, ett£ [ALIA KOTI m' m. •.-j;'i:it;.'^^^j leen ja >52Gott's'Rd Webster's'< niat leskieti NO JA YJä ntamiih haa VO SALO ^ RGARET H !eön.- ':N LOCKE] laastaa toise TAMMELJ »en. JNPSTROM ALMIIntöls tL WIRTA T «en. miTILVIS ffE JA CAR sa haasteisiin ehtemme VO «n asiaa. TässäkatsaU Sniien jiilkai Yhteehisä (I n r«r, B.C.-^pen kansana tulisi < akkaasti rauhaa hyväksi." ; Jos v i taan kakkien 1 ä täisteluiMai k« demokraattistet jotka työläiset äaikaisen Ja sit »na. tajatjahei^n) it kätyrit yritU inoin saada työi järjestöt häjali lutta toröväen mat voimat he Qakauhun lietso; tilanteen, johdo idlsfcettävä voimi toko kansan y i väriin, rotuun Ji matta, sillä se ml da mitä riyt • Mikklalla, Johtaa •unnan tuhon oi Ja Canadaii at kovalla kiiree 'ilmansotaan r - man sotaain sosis »sia kekstotöjä i Istä hlrvittäyämF )ta-aseita vjllmls kilreeUä. Näillä ittää ihmislcuntä oon. uunnlteltu uusi ähdätty etukäde Ja uuden kans a vastaan — sila Yhdysyaltalafeei Wall Strestln h\ siten jälif^liiil uusiin verivtftol Iäisyyden pubiasi en itselisen ^811 saampla >yolttojä ta kuin muustal 5ts;onta on saatai menkuln se Johti Ih. Sen voi pysä inaallihan ir^^ kansa tolmlim ahan puolesta «p "nutan t i a t e t e^ okaikenv miehen
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 23, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-11-23 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus481123 |
Description
Title | 1948-11-23-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
•il.'
2 TOstaina, jnairask. 23 p. — Tuesday, Nov. 23
i
tftblialvd «tb mi. Aattuxiized
M «cfmd Clas» fsaU bgr tbe Post
OlUceieOepartisent, jQttava. Fub-
UatxedjSUbrtoe weekly: Tuesdays;
"Jbursttays eod 6atunlftys by Vapaus
PaHMäat coiE!Pia&7 XÄi, sf loo^ios
Eam'8c W^ Bodlniiy, Ont« Caxiada.
E(tiu»i8i Office aiBsagcr
eddresa Bo» f^Cutfliniy, Ontarta
AdvertMng rates iipoD fij^pUcaudo!
ItanriationlSreeof ctoutge. '
mAUSaZNNAT:
Canadan: 1 He eJOO 6 1tk.325
euomessa: l vk. 7 ^ 6 Jcls. 425
iii im-,.
ja Suomen t a ^ ^
^ , Vläiott lopulla tiedoitettiin, että Canadan fa SUORKD välillä on;
äiIekii|Wuu ^ k a i k k e in suosittunrniaiijpaan^l^fisopinius, naika on
' Voxit^assa yltdlen vuoden, minkä'jälkeen kump! tabinsa osapuoli
^ rikkoajkolmen kuukauden irtisanomisella.
Tämä'laäfisopi^us^ Canadan. jk'3UojB^^ fälillä pn Vfe'estäitt^^
' ttie as^el oikeaan suuntaan. Canadan kannalta katsoen se Ibäa sup-jrsoaisia
kauppamahdqllisuuksia ja tekee, mahdolliseksi sen, että canar
' (iaiaisia tuotteita voit^jui tulevaisuudessa lähettää Suomen markkirioil-1
~Wi ' 1^®' 'Siiomen kannalta katsoen tilanne on aivan samanlainen. "Suo-
\ i |||-; < jötuimman maan" tariffisopimu^sen perusteella voidaaA kdiittä^ vä-
' f 'x > liföntä kaupankäyntiä näiden kahden,maan välillä, niiden molempien
il ' yhteiseKsi hyväksi.,
'^l .; Canadan itsenäinen kaupankäynti — j a toimenpiteet sen helpott
i } - d e m o k r a a t t i s t e n maiden kanssa on väUanmuu-
•|{; ' i a kuin "toisen" j a "kolmannen" viulun soittaminen Marshallin avun
V' Kaupassa Yhdysvaltain välityksellä. Marshallin suunnitelma saa C a -
|'',/-,na(lan'ulkomaankaupan pois tasapainostaan, tyrehdjrttää j a halvaan-
;y5nttttaa"^nv sekä vie auttamattomasti, tämän maan talouskriisiin. Itse- •
; niinen kauppaohjelma elvyttää ja laajentaa Canadan vientiliikettä,
/ifiikä oji elintärkeä tekijä Canadan talouselämälle.
Tinessa myös pelätään Marshallin avun/ seurauksia j a p y r i ^
^diään^iiheft satimeen takateitsekäänjoutumu^ Mutta Suomessa
iiv v j f ^ j ^ kun-ft''?
lin^ Kunhan se vain tapahtup tasa-arvoisuuden perusteella ; a niin, et-j
; fiei se vaaranna maan itsenäiss^^ttä ja oman arvon tuntoa.
; % .' ICaiken ylläolevan perusteella me tervehdimme oikeaan suuntaan
toimenpiteenä Canadan j a Suomen välillä nyt tehtyä
ituimmän maan'* tariffisopimusta.
IS m.
iMBta nmist sanovat
VÄkTtMliTOiSm , , , -
^,. .Britannia kannatti'etitttsl> Rob-rltt
aluesft teollisuuksia} «steettalaU^
scalallsoimirta, mutta mydhemmin
luQpuf eiitä Ameratäa paino:taksen
taUa. Britazmia o » AMsttmut laakaan
•4i
f .
l i
bfilaft pelkää vääriä lääkkeitä
:f'Viiko»lopullaiParisista saapuneissa uutistie^^
i^lvÄ^tasäkan parlamentin ulkoasiain ^valiokunta ort esittänyt voimakkaan
j^rpjtesfln sen johdosta kun Yhdysvaltain ja Bi;itannian hallitukset
;ppattivat —" liittolaisten sopimuksia rikkoen — luovuttaa ^jRuhrln
^e:.^T?atueei}vk^ ja rautateollisuudet takaisin saksalaisten mo-if
kä^ sitä, että Saksan teollisuuden rakentaminen on edeltäkävijä Sak-
J ^ sotirasmafadin elvyttämiselle, mikä tarkoittaa uutta sotaa ja siis
. «Ulatta verilöylyä Äanskan kansalle. Tästä johtuu, että Ranskan par-lanjentin'kaikki
puolueryhmät ovat y k s i m i e l i ^ t i tuominneet yllä^
npjäitun päätöksen Ruhrin alueei; teolUsuuksienXuhteen. Ainoa ero
ilpijoltieryhmieh kannanoton välillä- on se, että Rans^ati jftommunisti-
;^en puolue vaati\ voimakkaampia toimenpiteita tätä petosta vastaan
•/ kuin porvarien ja oikeistososialidemokraattien puolueet. • , ' . /
• \ y Vaikka uutistiedoissa kerrottiin, että Ranskan ulkoministeri Schu-
' manill^on todennäköisesti kuumat paikat, kun hän joutua selvittämään
tilanteen nykyiselleen kehitystä ja Ranskan liällituKsfen osuutta'sii-'
hen, ^diin kaikesta huolimatta on muistettava, eitä Schuiha^illä' j a
iÄfkumppaneilla on hyvin vaikutusvaltaisia ystäviä j *a k
nie^eh takana j a he saavat miltei:ihmeitä-aikaan dollarin syrjää, nayt-
'tlBti^fl^.' Merkillepantavaa tässä yhteydessä on se, että J o h n Foster
/, Djylles^ josta' p i t i tulla Wall Streetip luottamusta nauttiva Deweyn
' Y^l.tjosiliteeri (ja olisi-tullutkin elleivät Amerikan valitsijat olisi t o i - .
Sin päättäneet), on nyt Parisissa ruoskan kaasäa ajamassa "Amerikan
' ' ^uoIueW* miehiä oikealle littjalle. Eivätkä^Wall Streetin miehet kai-
. I^imesin erikoiskirjeenvaihtajan tiedonannon mukaan mr. Dulles pu-
: htii'Parisissa viime torstaina ja uhkasi, että jos Ranskan hallitus ei
: i i t ^ s s i , ; kuten tanssitetaan, niin "Amerikan kansa voi tulla vähemmän
v^^>]i|dukkJ^iaksi Marshallin myöntämisen suhteen".
jälkeen ihr. Dulles tuli
.?i;;y;llän^ mukaan peruskysymykseen julistamalla,' et-at^^^^^^^^
on suuri potentiaali hyvään j a pahaan", niin
siksi on rakennettava Sajjsan sotapotentiaalia. Suoraan sanoen mr.
X Dulles-äntoi: 3 ^ että ranskalaisten pitäisi iloita ja olla onnelli-
. s ia saadessaan tietää, että heidän naapurikseen tulee pian taas ar a -
:]9isvalj^ hanhen imars^
• Ja että mr. Öullesin puheilla ja uhkauksilla olisi enemmän pont-
;4ä/ "uuden jaon'^, rauhan j a hyvien n ^ ^
f, l i t tu presidentti Truman' nimitti hänet Y K r n yleiskokouksen Yhdys-i
valtain edustajiston v. t. puheenjohtajaksi siksi< ajaksi kun valtiosihteeri
Marshall lukee lakia Washingtonissa.
£ 4 ja hyvin rasvatun koneiston avulla jaetaan
" " M ^ apua" kaikkine seuraamuksineen sairaalle länsi-Euroo*
e paJle^ mikä pelkää, että määrätyt lääkkeet ovat tykkänään vahingolli-
^ Sia, miitta.nauttii kuitenkin niitä pelossa, että luvattuja avustusdolla-
: r^ita ei annetakaan.
;k5ityi9(»niEPtaJiea kontrolliin IkdnlUa
•yllämainitalla kabdsU» -varauissUa.
Ranska on Julistanut vastustavan^
kolco suunnitelmaa... — Toronfo tyaU
ly Star. . . •
nmvjst rsoaiäiiTNiBBilsrA''
BIUTTA E l PDiENNXKSESTX
|>rew Jialuaa saada kalkkien komr;
mupistien> vibat. — Olobe and Matf-lehdea
otsikko marrask. 22 pnä.
'
vsBOrsBmj -» ^
"VOITTO"
Chlangin sotajoukot ottavat paikkansa^
vakiinnuttaakseen voiton pob-r
oisessa, Suchowin itäpuolella.'— Olo-toe
and MaU-lehden. uutisotsikko XDAt'r
ra£k. 19 pnä, 194i
• • •
OIKEATA itk BEOTte
ItBISTINUSK6A ^ , ,
: Vaneonver.' --Yhdistyneen Kirkon
uskonnollifietojn>i]äat British .C^lut^
bian yliopistossa eiittlvi(t:protekih ^en
Joliidasta kun canadala&la sotamateri'
aaleja lähetetään Kiina
mlellsiUe Ja sanbSvai, ettei ttämS vso-vl
yhteen kristinuskon > opetusten
.kanssa'\.. 30-40 oppilasta oli'eilen
pikeässä; aUkaupungfn ; p ^
tossa kantaen tunnuslau8§lia:"Xlä tai!'
pa" Ja "Ruokaa, eikä aseita Kiinane*^.
— <^:n Tiulistietomt^ask. 19pnä.
TOTEUTUVA ENNCBTIJS
... 1^:n edustaja Andrei Vishinsky
(sanoi), että RiihansisOssota on
hallituksen sotaa onufa kansaansa
vastaan^ Jossa kanaa löpUIta tulee
saavuttamaan loIslaiJÄn voiton*^ Ja
Vishhiskyn sanat' "lakkasivat tuskin
kuulumasta kunv'KiiAastä fOkol' kuulua
todella kansan Aimeljan voiton
'sanomia. Jotka vaikuttavat ei ainoasi
taah Kiinan' tuleyilsuut^.- mutta
myöskin koko ^asläif Ja maailmah
tulevaisuuteen. ^9uotta ei punaisen
Kiinan Joht&JaS^aoTäe-tungr Juliota,
että Kiinan kansana Vapauttöben
hetki on hyvin lähellä'*. T. -^'Eteeri.!-
päln.
» • « ,,
SUOSITTELEE S1717NNAN \ .
MITCTOSTA V. SANALLE
£^täen lehteään diktatuurii^ta^
kuomalnmtalaisnudesta Ja/: vieUk^^
Vapauden kirjailta
Websfe» CoroeKis-sa
jouluk. 4 pnä
ffcMcjtv Comer, B, C — Osastom*
me,viimekst p:d^ttyyn kokoukseen:
Jonka 'p!d!aui3 omalla haalil^nm^;'
oil 4n>htalaisen hyvä osanotto. K i r -
Jee^iy^iAa j a muitakin asioita oli
vepittaln runsaasti. Ja niistä Itäsrtiin:
rakentavaa ' Ja viileästä k-3ku3telua/
Aluetoimikunnalta oli parikin kicjei*-,
mää Jo'ssa ssIo:teltfjin aluctolmlkun^j
nan tehtäviä. Laajennettuun aliHtoi-mikunnan
kokcuksren valittiin edustajaksi
Walter Rauma. Kol^ouk^essa
valitaan- ensivuodalle aluetoimikunta
Ja sihteeri. *5>5astomme kannatU va-
Uttavaksf sihteerin uudelleen tehtä^
väänsä. sillä hän on suorittanut tsb-':
(ävänsä byvm.
Kirjelmässä 'myöskin sälostettila
altieellemme tulevista -opintokurcssisr
ta, ifotka pidetään tulevan tammikuun
aikana. />ppllaiden lähettäminen,
näiäe'. kurz^ellle olisi perin tärkeä,
v«an-m3^ emme onnistunezt vielä saanhan
^lupausta sellaisilta; Jotka clisi-,
V^tItalulckaita kursseille menemään;
Edustajalle - atmettiin evästys ehdottaa^
kokoiselle, että olisiko mahdolU-sau
» Joko 'ennen kurssien alkamista:
tai Jälkeen, että ohjaaja voisi käydä
ntetlekin; pöhumassa samoista- ky^yr
myksislä; Joista hän puhuu kursseil-kti
sillä ainoastaan pieni murto-osavol
niihin täältäkään osallistua. Joten me
Jäisimme niistä aivan osattomiksi, il-.
man tällaista toimenpidettä. Kaikkii
Joilla suinkin on mahdollisuutta osallisilla
näille tuleville opintokursselUe
telUcäft S3. Mahdollisesti el ole taas
pitismpään aikaan tällaista tilaisuutta.
VaiKauden ' k i r ^ t a m a päätettiin
ipidettäväJcsi Jouluk. 4 p:nä. Valittiin
komitea, Joica sen Järjestää lopullisesi^
ti.-: Komitea pitikin kokoulcsen heti
seurajivana iltana. Komitean tiedon-anifon
mukaan tilaisuus tules olemaan
ohjelma- Ja tanssi-iltama. Ovilippur"
jen',myyntl on järjestetty etukäteen.
OvUippu oikeuttaa si^änpääsyn^ Ja
siUli on mahdollisuus - voittaa arvok-.
kaan kirjan. Eikö olekin mainio t i laisuus!
Kaalilla siis tavataian Jouluk;
4p:nä. '
17«easti tahtoo käydä niin, että tois-'
\Kimxi. lehtiliikkeiden kirJahyUyiUe
Äskettäin knoHotta-ntr. Jamesia pldetfliU' i^haimpanai valo- nlssay Ont.,rjok» n ä y t ^ ensimmäfstä.ilmaiTnonnett^ Cana-kuvaajana
Canadassk. Tämän valpkirgan hän otti v>: 191» Westo-
Suuren ipkakuurp 31 vuosipäivä*ja Suomi
pahemmastavToronton Vapaan Sanan
lukija esittää pitkässä kbrjeessäSnseu^f
raavan ehdotuksen * mainitun^ Ish4en
-^htiötokoukselle;^ / . , >
/."., iNyt, kun; Vaj>aÄ Sana. vlettMl
vuosikokoustansa-Ja tapahtumasta oii
kultmut 10 vuotta.' niin mhiä; Joka
olen menettänyl^ mainitun lehden
paisiat sen takia, että y r k ^ liiaksi
silloin BrjeillänI Thnmlnskft kääntää,
mataiittua eolmitusts kunnian
tielle, eh4atan. että~ kun istutti ka=>
kousta tsDSi. Jauantaiöai; n i i n : paljastatte':
päänne 2 xnhiuutiksl lo-vuott-seksl
kUJänlakisirJöta lehti on urhooni-sesti;
harrastanut nämä vuodet kieltä.:
mällä kaiken vapaan Ja TeheUisen:kes.
kustelun näisfll asioista ja Jumaloimalla
sokeasti sitä kalkkonajutun
mestarlE^; Huolellinen Ja valpas Äies--
tari seuraa myös kokousta, kuten on
aina seurannut. Jotta: hänen sensuurinsa
toimisi l«rvifa; ostaa kahvit koko
Joukolle Ja "plstoövaa" pullat Vkanss"
ja lehti taas mak^sti mainitsee siitä
meiUe lukijoille kansanvaliiaiseUa
tyjrliUään;.. Toivottavasti ette anna
Sudburyn kirvesmiesten unio
Sudburyn ja ympäristön kirvesmiesten monivuotinen unelma,
vv hankkiminen, näyttää vihdoinkin olevan toteutuinassa.
mili^a^i^aXxiyAissi on ollut erikoisen ilahduttavaa nähdä kaksirseikkaa:
' j 1. Kirvesmiehet ovat järjestymispyrkimyksessään osoittaneet
^^^^^^; itsealotteisuutta^ja tarmoa. Pääasiassa omiin
. ^^:vbimliäsa^^l^
^^^S;k^^ itse ja kutsuivat union kansainvälisen edustajan pai-
: fcalle vasta^sitten vankka perusta oli jo rakennettu.;
t y-'^ <' ^ ' • ^ ^ r
: ' ~2 J Miellyttävä seikka on myös union päämajasta s^atu tieto, että
^•suomalaiset:^ kiitettävällä tavalla antaneet oman pa-f
iloksensa tämän union rakentamisessa j a siten ylläpitäneet maanmies-
|'_:te:mme hyvää nimeä j a mainetta järjestyneen työväen piireissä — pu-
^i^^^ V^^^ omien j a muiden ammattitoveriensa parhaitten etu-
• ^ jen edistämisestä.
tietojen perusteella haluaisiffime nyt- erikoisesti kiin-
; ifiUtääijalkulähdöstä myöhästyneiden kirvesmiesten huomion siihen,.
{;'ipttä heidänvpitäisi omien etujensa vuoksi liittyä union jäseneksi vielä
;'*^;tämän^:kuukauden aikana, sillä kirvesmiesten unio on päättänyt ko-dollariin
joulukuun ensimmäisen päi-
•V ^^än jokeen. Ollaksemme rahellisiä itsellemme ja muille, meidän täy-iiyy^
s olevan, että tämä sisäänkitjoitusmaksujen
j -/^ fc^ vaiheessa näyttää vähän ennenaikaiselta. Toi-
::<^>^i;)tta}/^ me olemme väärässä, mutta siitä voi muodostua kasvun h i -
. ' d^siut^jaja aikana, jolloin pitäisi kaikin mokomin union jäsenmäärää
lisatä.|:'Tämä on kuitenkin asia, jonka toteuttaminen taj mahdollinen
f {iu3elleen harkitseminen kuuluu^^u Me haluamme ko- .
minkään poliittisen vetoomuksen' tai
uhkan vaikuttaa Itseenne Ja tulette-pa
Ihmettelemäänkm sitä synkkää
pimennystä minkä tämä kysymys K I -
viperän Pekan Ja kumppanien taholta
aiheuttaa... HyVää tuulta Ja rauhallista
mieltä toivon mutten ensi laur
antaiselle kokoukselle Ja toivon; että
siellä käännettäisi 'sutmtoa vähän re-heUisemmille
vesille Ja khrkkaammiUe
alueille..'. - - Armas Järvelä.
tahtoo Jäädä suuret määrät arvokkaita'
kh-joja "yiijäämätuotteiksi"
R a i n e n liikkeenhoito on hataraa Ja
h^r^tsematont3.'&i ole tehty tarkko''
j a : laskelmia levitysmahdollisuuksista.-
Se on- suoranaista yhtaisten varojem^
me>tidi^usta, että näin on käynyt.
Toronton naisien
kokous
Toronto. — Toronton naisten kerhon
ylehien kokous on tkl 29' p:hä,' siis
tavallisuuden mukaan :vihneisenä
maanantahia kuukaudessa. Pitäkää
naiset tämä ilta-itselleime vapaana ja
saapukaa haallUe. Sairashuoltokömi-tean
jäseniä pyydetään valmistamaan
Joulupaketteja, ym. tärkeitä asioita'on
täUe kokoukseUe. .^^ ^evätmyyjäisten
alkuvalmistelut ovat i myöskin tämän
kokouksen harkittavana > Ja tärkein
naisten tehtävistä on taistelu rauhan
puolesta, JonlEa pidämme oikeutettuna
tehtävänä, turvatakcemme lastemme
tulevaisuuden. Tervetuloa kaikki edistyksen
naiset lookoukseen! — Johtokunnan
puolesta: Eligi^ •
''Sosialistisessa" ^
Saskatchewanissä
Regina. — Regina Leader-Postissa
kerrottiin viikon lopulla., että maakunnan
puhelin- ja voimakomissionin
työlalEet oVat uhadh^et ryhtyä myötä-tuhtoisuuslakkoön,
ellei n&aakunt^hal-litus
ryhdy pikaisesti raikaiseviih tdi-ulospääsytie:
tällaisesta tilanteesta. ' ^ A
:-jVapauden; haasteryntäys on. saanut
mk^nmiestemme:^ niinkuin' -naistem-m^
kin keskuudessa ennen saavutta-i-tnattoman
.vauhdin^ -V tätä
seurataan mielenkiinnolla Ja lämmöllä
. kautta maamme... /''E:arttuisa
on- kansan käsi'! sanotaan jaivarmast'
56 t^ssäkhi; asiassa pitää hyvin paik-^
kahsa^ Vapaus. on tämän ansainnut
sillä onhan. Vapaus ollut.meille nämä
vuosikymmenet kalkkein synkimplnä-kln,
-aikoina - valosoihdun näsrttäjä:
Rehellisellä Ja rehdiUä toiniinnallasi
olet^koonnut nämä joukot ympärillesi. _
Jotka sinne nytkin näin suurenmoises-tt-
ovat tukeneet. Vielä kaiken Icuk'
kuraksi' tuli tuntematon toveri, ystävä,-
vlisisatalappunsensa kanssa > tuke-
Qtaan tätä vaifiidikasta, kampanjaa,
että -vieläkin voimakkaammin voit
äänesi ranhan asian puolesta kohottaa;
sanoi tämä rauhan asian soturi
lahjoituksen tehtyään. Ne sanat s i sältävät
niin palJon,'että luulisi'jokaisen
tälle rauhanasialle kaikkensa antavan.
'Varmasti me kaikin jotka olemme
»saitamme tätä kampanjaa auttaneet,
nostamme f sinulle, toveri ja ystävä
hattuamme, teemme koilckemme: rauhanasian
puolesta, rikollista sotaa
-vastaan.
'Kokoukseen oli myös tullut esitys.
Josko palkksikunnan ihmiset voivat
vuokiäta haalia kahdesti* viikossa
•^UientäV päUopeilä varten. fiaaUhea-le
pääfettlta vuokrata hyvin pientS
vuokraa -vastaan sillä ymmärryksellä,
että siten saamme enemmän toimintaa
häalto setoiensisäUe: ja tätä tietS vähitellen
-saamme lisävoimia ioisenlal-sllnkhi
tehtävihi. ^
; Olemme saaneet paljon sadetta
täällä tänä vuonna. Ainoastaan tou-kok.'
puoUvälissä oU 10 päivää yhtä-r
mittaista < auringonpaistetta, saman
verran lokalniuJssa.. Toisina: kuukau-?
stoa on sillohi täUöhi vahi poutapäi-!"
viä ollut.
Kasvullisuus on- sen ' seurauksena
ollut äärettömäd runsas. Vielä nytkin
on kaikki niin viheriän kaunisva.'::{tfah-dollisestl
saamme -y^elä'.viheriän' jou4^
lunkin. Parhaat ^, terveiset kaikille
Vapauden luklJoiUe.'-i-,Vilho KatOi-"
nen.
Suomi,' joka useiden vuo9isatojS|ii
ajan oli Ruotsin kuninkaitten ja
me vuosisadalla .Venäjän tsaartsnUp
sortama, sai valtiollisen riippumattc^
muutensa neuvostohallituksen' kädeir'
tä Lokokuim vallankumouksen^^ok^
sena.*
Sen teon historiallisen merkityksen
Suomen kansa hsrvin' tuntee Ja muistaa.
Vuosi sitten. Lokakuun irallahku<-
mouksen 30-^ottoJuhlien aikana^ Sao^
men slllohien pääministeri'Ma
Pekkala -Ihnaisi kansansamleUalöJa
a ajatuksia kirjoittaessaan lehdlistQs^
sä: " L e t k u u n vallankumous axitoi
Suomelle Itsenäisyyden, mitä - .tsaarin
.valta el olisi koskaan tehnyt''.'.'Kulunut
kolmekymmenvuotiskausi" ~
atkoi Felckala—"on osoittanut koko
maailmalle Neuvostoliiton uuden J^ir
'teiskimnallisen järjestelmän^^ «lipkyr
ky isyyden' ja sen^ valtavat • spavutuk-set,
jotka loistavasti kuvastiuvattol-f
sen maailmansodan r JättUäiimlUsen
lialstclun tuloksissa". ' ^ ' '
Kiitoll'suuden tunteensa Neuvosi-liiton
kansoine vamolllsen tiippuihatl
tomuudten: myöntämisestä ^ f
Tcansa ilmaisi - onnitteluatoes^ö^öä
jonka ''6uoml-Neuv(Jkolfltlto\g?ur^''
edustajat "^lUovuttlvat ÄeuvoStohaMi-'
itukselle Kremlissä-7 pälvänä^marräs-kuuta.
l94Y ja Joka sisälsi «iOiOÖO. n i -
Kirj. Iljinski
' : Belslnkl. •'•-DLPin välityksenä. Suomen työväenlehdet JnBtaislvat marrask.^
^7 pna'3l siiftett iapaiittineen Venäjän' suuren sosiaUst£sen loks-knuiii
Tallanknmouksett'nIeiUtyksestö
jien kh-joltnksia^ ja lanstintoja. Etikoista mielenkiintoa hetaftää tääUäkin
Hbskovanradltintcnnetntt persoonan J.Hllnskfn arfikkeU'missä käsitellään
lokakaan vallankninonksenjnerkitysiä Suomelle Ja Usäksf arvostellaan Fa-
CMrhobnin vShemmistÖlianltasta.' '
,A^nomaisteh on «siolta tarkemmin ^^rjoltusta. TäHä adressilla' :^uo>
valvottava. Seon ainoa ulospääsytiei'b^e:.n. kansa "tervehti !I^evre^t01iittoaV
•^Jokapn kehittynyt'kokofkäu^^
tavied- ponnistusten J i v JOhtaJifehäBi
.kaukcnäköi$yyden ja.vUsaiid^p^Johdosta
yhdeksi;,maail)däan etiiiinn^
mistä maista kaikihainhlnUUisen^^^
män aloilla." Suoman känsän terve)).^
dvksess* s&Mi^lfffelleen:' •'N^vos-
^ l i l ^ o - tunnusti Ienhiiiäis-^$iäUr|Ul'l-sen
IcansäOlsuusperlaatteen m u k a i s ti
ensimmäisenä Suomen itssnälsyyr
den. Siitä huolimatta, että SUoml-it-r
senälsyytensä •allcuajolsta lähtiön/yhä
enemmän vieraantui Neuvostoliitosta
Ja oli toisen maailmansodan aikana
sen vihollisten lehrissäi on Nettvosto-
Uitto uudeUeen vahvistanut * Suomen
itsenäisyyden solmiamillaan ivlTurau-han-
ja rauhansopimuksilla. T^ten
Neuvostoliitto on jälleen : osoittanut
tukevansa maamme vapauden ja riippumattomuuden
säil3rttämIsUl". .
Viime vuosi antoi moiJa uusia todistuksia
Neuvostoliiton muuttumattomasta
psnrkimyksestä' ottaa huomioon
Suomen kansan toivomukset Ja
edut.
Neuvostoliiton' aloitteena tämän
vuoden keväällä' allekirjoitettiin neu<
vostoliittolais-suomalainen avimanto-sophuus.
Tällä sopimuksella on vakava
merkitys ijeuVostoliiton Ja Suomen
keskinäisten suhteiden parantamiselle,
samoinkuih? 'Euroopan kansojen
rauhan Ja turvalHsuuden; lujlttami-seUe.
Seuraavalla- valheena suoma-'
la[is-neuvostoliittolaisten ^ suhteiden
kehil^ksess^ niiden paroneinisen
suuntaan oli Neuvoät^alUtuksen kesällä
V. 1948 hyväksymä päätös alentaa
Suomen -sotakorvauksia Neuvosto.
liitoUe I päivästä' hehiäkuUta 1948 50
pros^ntniä j a myöttfaäSuömeUe laina
erittäin eduSisiUa äidoiUa. Se päätöt
aridoItUnstfdmal^
Upiteen taholta "anteUaaksi Ja Jalö-miellseM''
teoksi'V v PM
t|korvaustaBkai^'^ huomattavasta'ke-v^
tämisestävoisi.^Ila-huomattavana
edeäyty^Esenä msan>-kansanJoti^ojeh
elintason-kohottanolsene. ' - ;
-istäjat'^
itselleen selväksi; että '^Ilainen ? äu-'
UoärNeuvostoliitoh tahölia on'
^taälidolUsta vain siksi, että Suomi.so-dätt-
-^päättymisen' - Jälkeen i-astöl demokraattisen
kehityksen tIeUejk että
sUÖhi valtaan tulleeii demokraattista
äujimtäusta lioudottaneen hallikiicsen
ponnistuksilla' ken onnistui saavuttaa
monia myönteisiä tulolEsia.
Neuvostoliitto otti huomioon myö3^
Idn sen; että Suomen halfituspolitii^ca
oli. Johdonmukaisesti., suuntautunut
suomalaisrneuvoistoliittolalsten suhteiden
parantamiseäii '
Mutta sittemmin ^Suomessa valtaan
astunut olkelstososidlidemokraattien
halUtus on Icaksi-kolme kuukaiubta
kestäneen olemaääiaolonsa aikana
osoittautunut taantumuksen aseeksi.
Jonka pyrkimyksenä on.palauttaa,valtaa]^
alkcdsempi demokratianvastainen
järjestelmä, jonka Olisi Jo luuUut jääneen
ikuisiksi aJoilESi - menneisyyteen.
Suomalais-faslstiset* . kuona-ainekset
ovat nostaneet päätään j a alkanet
ryömiä esiin kaikista maaiialaisista
koloista.
Taantumuksen voimistuminen maan
sisällä uhkaa. el vain Suomen Icansan
ktosalaisoikeuksla Ja -vapauksia,
vaan: myöskin suomälals-neuvostolilt-tolBlsten
suhteiden edeUeen kehitystä,
huolimatta Suomen oikeistoleirin suo-malais-
neuvostoliittolaisten 'ystävyyden
periaatteelle omistamista uskolli-suusvakuuttelulsta.
Yksistään: tosiasia suojelusktmta-
Järjestöjen toiminnan henkiinherättä-nolsestä
."ampumaseurojen*' peitever-honaUapuhdu
puolestaan. Suoje-luskuntajärjestöjen
lakkauttaminen
edellytettiin jo V; 1944 vällrauhansopi-muksessa
Ja vahvistettiin. syyslEUUssa
y. 1947 V voimaantulleessa: rauhansopimuksessa.'
r S i k ^ sellaisen^^tofasisti-.
sen sotilaallisen Järjestön kuin suoje-liiskiinnät.
jotka näytteUvät inhoitta-vaV
oaa suomalaisten tecantumushal-
Utusten sotaseikkailuissa j a -provokaatioissa
'aina. moan; sodasta irtautumiseen
asti, ^tosiasiallinen julkisuuteen
astuminen muodostaa uUteavan vaaran
Suomen .ulkopoliittiselle asenne
ja- erikoisesti: sen~suhteiden edelleen
kehittämiselle Neuvostoliiton\kanssa.
Toisena tosiasiana, joka herättää huolestumista,
oli Suomen nykyisen halli,
feiksen muutama-viikko valtaantulonsa
jälkeen suorittama erään Suomen
kansan pahimman vihollisen, Kivimäen
vapauttaminen, Kivimäen, joka
SQdan vuonna, oli Suomen lähettlläärr
nä Bej-liiiiissä. •5rhten"ä fiotasyylllsls-tä
hänet -vuoden 1946 alussa tuomittiin
5 vuodeksi. Nyt Hellämieliset
suomalaiset vaUanpitäjät päästivät
Kivimäen vapaaksi. Suomen lehdistö
odottaa, että pian seuraa uusia hjrvä-sydämlsyyden
osoitulcsia muiden Suor
inen pääsotarlkollisten' suhteen.
Levottomuus neuvostoliittolals-suo-malaisten
suhteI3eR edelleen kehittymisestä
isasvaa yhä ja saa sijaa sellaisissakin
pihreissär. jotka eivät kuulu
kansandemokraattisten voimien leiriin.
: Todistuksena siitä on- esim: lausun-to,
jonka läjnän -vtoden syyskuun
aluasaantoi^entinenSuomen halUtuk.
sen m'msteri Kaijalainen, f räs maalaisliiton
huoma tta-vimmista toimihenkilöistä,'
maalafsliiton, jonka eduskuntaryhmä:
cn parlamentin suurin.
Lausunnosssan, jonka maalaisliiton
lehti -"Pohjolan Sanomat" julkaisi,
Kaijalainsn ankardstl arvostelee Fagerholmin
hallituksen muodostamistapaa
ja pitää mahdollisena että Fagerholmin
haUitus vie Suomen ulkopollit-tlsiin
onnettomuuksiin. "Suhteemme
Neuvostoliltttfon ovat viime viikkojen
aikana kehittyneet hyviä välejä silmällä
pitäen tavalla, joka on omiaan
herättämään vakavaa huolestumista".
Lokakuun vallankumouksen 31-vuo-tisjuhlapäivinä,
vallankumohksen, jo.
ka cr. niin huomattava • tapaus Suomenkin
historiassa, on maan laajoilla
kansanjoukoilla täysi syymiettiä suo-malais-
neuvostoliittolalsten soihteiden
jatkuvan kehityksen i^ulmakysymyk-siä..
Suomen kansa ymmärtää, että
valtiollisen. itsenäis^den''lujittaminen,
jonka- se.; sai Neuvostohallitukselta
V. 1917 lopulla; cn mahdollinen
vain noudattamalla' suomen sisäisessä
elämäsHä demokraattista; suun-taiista
j a sen ulkopuolella' vilpittömän
-ystäv3^den ja rauhan politiikkaa
Neuvostoliittoon nähden. •• .• ^ . '
440 000 nimikirjoitusta . viimevuotisen^'
Suomen -kansanr 'NeuÄ^osfoliitolle
antaman onnitteluadressin alla^ on todistuksena
siitä, että JNeuvostolilton
Suomen suhteen noudattama muuttumaton
hyväntahtoinen ja ei>äitsekäs'
politiikka ja Suomen itsemääräämisoikeuden
täydellinen kunnioittanri-nen
.on kohdannut syvää 'vastakaikua
Suomen kansan laajoissa -piheissä.
Lähtivät Canadasta
jouluksi Suomeen
New York.. — Ruotsin Amerikan
Linjan moottorilaiva Stocltholm lähti
täältä t.ll 17 pnä -- Götepöriin mukanaan
285 matkustajaa, joista 24 oli
matkalla. Suomeen, 'jonne matkalla
olleiden joukossa havaittiin mm. seu-ravaat
canadalaiset: Mauno Haapala
ja Paul J . Perttula Vancouverista: pe-kä
mrs. : Esther Kallio . Torontostf.
Matkassa oli myöskin useita, jotka
ovat olleet vierailulla Yhd^valloissa
ja palasivat jouluiksi takaisin Suomeen,
mm. laulajatar Martha Jalava
Helsingistä.
menpitelsiin hallituksen yakuutusvi-raston
henkilökunnan lakon lopettamiseksi.
VakuutusViraston henkilökunta
on vaatinut paUckojen korotta-^;
xöista Jä oA £en vuoksi ollut lakosäa-noin
viikon ajan.
PÄIVÄN PAKINA
Tuomittavaa siirtolaispolitiikkaa
"KOäka kollal^iaattorien- samtaan
jäädä tähän maohah, nlhi inlnkätäh-den
minun ja vaönoni suhteen ei: tehdä
mitään", sanoi Sskettäfe- Montrealissa
Jean j a Maria St., Andre; 1 Molemmat
karkoitetaancRansia^^kihi
he ovat viettäneet vaaditut 45 jiälvää
Montret^ siirtolalsparaklssa pidätettyjä-
, \ \f
Jean St. ^Andre osalllstid-RMifikjin
vapausUikkeeseen-Jä myöhemmin palveli,
sodaqiailäma Amerikan kätippä-lalvostossa
Ja palkittiin erinomaisesta
palveluksesta. Hän saapui tänne toisten
Ranskan vapausliikkeeseen ,osaI-listulen
kanssa ja meni naimisiin M a -
riäh kanssa. Joka vapautui Saksan
keskityslehUtä. Hän « i tullut väSrlUä
passeina kuten monet .ranskalaiset
-9
'•Ai
X
rostaa vain, si^ä, että maanmiestemme pitäisi liittyä nyt halvan sisään-kir>
itusmaksun voimassa ollessa, eli marraskuun aikana oman union-'
sa jäsenyyteen ja siten säästää itselleen sievoiset joulurahat, samalla
kun vfelvollisuuä omik ja ammattitoverien etuja kohtaan tulee kUii-'
nialla täytetyksi, '
petturit,. Jotka oUvat yhleistohnhmas-sa
natsien ja vichyläisten lömssa. A i noa
syy on se ettei-hän ole fasisti J a
on tuUut maahan ilman passia.'
Kuten lukijat muistanevat, r äskettäin
paljastui kuinka ranskalaisia f a sisteja
oliv tuUut tähän maahahxvää-rennettyjen
passien kanssa ja kUn herätettiin
kysymys miksi heitä' korkol-teta,
nihi tuli «mi, että KalMtus .ÖU
halimnollisella määräyksellä antanut
heiUe luvön jäädä Conadaan. Miksi
ei samaa oikeutta soveUuteta Jean St.
Andreeseen ja hänen vaimoonsa, jotim
taistelivat samalla: puolella, kuin Cä-nadar
; ^ . . ' , , .
Vltoieaiiotoa on tuUut täyshi selväksi,
että tääUävhaUiseUä taholla
suositaan menneisyyteen katsomatta
kaikkia. Jotka: vain ovat kommunismia
j a Neuv(»toIii'ttoa vaitaan. Äskettäin
Julkaistiin - "Canadian Trlbunessa
Kingstonista lähetetty ' R ; Anioldin
kirje, jossa' keiTot aah kodittoman. latvialaisen
haastattelusta. Kysymyksessä
{ oleva latvialainen ykertol. asu-ii!^
ensa Neuvostoliitossa ' vrteen 1937,
Jollohi,lian Jouijliiii^odeksl'vankeuteen
sabotaasin'jo']^>3ta. Hän palad
Latviaan seiljälkeen'ja kun Punainen'
armeija oU Latvlas^ meni hän piUoon
kunnes natsit saapuivat. Hän teki va-paaehtoisesti^
työtS^:6aksah armeljsäle
sodan loppuun -j^aCkka. "yihaatteko
kommunisteja. ja^jl^vosto-VenäJää?"
oU häneltä Iqrsyt^:^ Ja hän oli sen
myöntänjrt.. l%Lta9]x|isäksioU hän vakauttanut;
ettäfnti^ Jotka vapaaehtoisesti
tekivät"^^^ natseUle^kob-deltUn^^
Canädon^^täholta yhtä hyvih
ellei paremmin. kuin niitä. Jotka Joutuivat,
natslens;or |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-11-23-02