Vapaus, November 20, 1948

              'mm
m
Lauantaina, nmrrask. 20 p."— Sat, Nov. 20
Orgaa fpf: gfanttb .Cmpmtnna JBB-labUfib^
Kov. 3917. Autborlzed
useonul-clafis tnsa by tbe Post
Office DanxtaieD^ Ottava. SUIH
Viunätfdays esd Satnrdsys by Vapaus
Publiablng company Ltd, «t J00»l02
ISttv6t< W« Soäbory, Oat^ Canada.
Telepbones: Stuiness Office 4 - 4 ^
Editoria] Office 4-428», Manager
E.6uk$i. EditorW.EicJand. Jiaaung
flddre» Bo« «9, Sodbigy. Ontarto.
Adveitiaisg rateo upon appUcatlral
Itanslation free of chaige.
TILAUSBimfAT:
Canadaesa; 1 vk, 64)0 6 ltk.
3}sk.2J00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 0 kis.; 3;B0
Suomessa: 1 vk. 7£0 6 klc 4.25
ir älifäiiÄJikdh tukemisella totuute^
,v K^»M»>matW^ poliittiset;vehkeilyt "oikeutetaan" nyt kauniilfa
l'M\ ^i^Helinallä. Mutia kun vertaillaan puheita ja,tekoja toisiinsa^ kup
• '"^vi^s&t^ monimutkaisilta näyttäviä j a nopeasti toinen •
f ;VK!lpista^ tapahtumia niiden vastakohtien perusteella^ silloin
~ < ö^^helpoinpi löytää totuus vahvemmankin valhesumun läpi. Ja juuri ,
' toitiiuttä/^tonta totuutta meidän on kaikkialta etsittävä: < : ' ^fSII
/ ^N/r Seuraavassa on joitakin esimerkkejä tällaisten vastakohtien tut-
^tömbestä Kuluvan viikon tapahtumista:- ^ , . v
Torontöläinen iorylehti Globe and M a i l julkaisi'huomattavalla
VpdikdHä: viime torstaina "Euroopan asiain tutkijain" artikkelfn missä
. '.^litetaäh alillesi, että länsi-Euroopan kapitalismin asema oh paraptu:
_ nut ja, lausutaan: "Marsallin apu ja Euroopan taloudellinen yhteis-s^-
stölminta wat,tosiasioita^^ ne rupeavat tuottamaan tuloksia . . ."
99
Vapauden väki puohiitaa
nuonson oikeiikdia
Kirj. W. Eklund
Viereisellä palstalla' Julkaistaan tä­nään
uudelleen-timzninslläisen nuoru­kaisen
Ray Laakson-kirjoittama kirje.
l i
mi
;>d:'^^I^ dfktaattorihallituksen pohjattomaan rahasalkkuun
,.,"/^iVHOöO,000,ÖOO Marshallin apua. Tämän "avun" perusteella saa:
,|.a|feä;iö^ «Kiinassa ^ ja yhdysvaltalaisille asetehtair
''|[ iijoilie/^ilckaita sotatarvetilauksia. Sen avulla on '-saatu" kymmen-
' f ktihtamiroÄaa kiinalaista hengiltä. Mutta kaikista näistä "suurista
; i M a v u t u k s i s t a " huolimatta ei ole voitu pelastaa Chiang Kai-shskin
' ^ I t n i l k n i t u k s e i t i häviötä! - ' J a nyt nousee kysymys, että miten sitten;.
. ^ foä Marshallin apu tuottaa lopfJujen lopuksi Euroopassa^ samanlaisen
I ' ' ' s a t f o h ? ' ' . . ' ' -
f? •' . ' V , ; Meille, syötetään nyt jatkuvasti sellaista ajatusta, että hevosella
ratsastava'koraali de Gaulle on ainoa pelastuksen toivo Ranskalle.
: \'QätelUt ja maksetut propagandistit myöntävät tosm tavallisesti, että ,
,^ kenraali de Gaulle on diktatoorimielinen, että hänen kanssaan on vai-
], , i e a tulla toimeen, j a että de Gaullen uusi valtaan nousu tarkoittaa nel-.
r jänneniasavällah loppua. Mutta he kiirehtivät lisäämään, kommunis-
I,,, nriö vaara vapaudelle j a demokratialle on niin suUri, että on valittava
^. [ J*pieiiempi paha", de gaullelainen fasistikomento.
''-V:-' Kent^ääli de Gaullen mainostajia peloittaa kuitenkfn heidän omat'
. .'suunnitelmansa. Esim. edellämainittu "Euroopan asiain tutkija" to-
^ f e a ä ' R a n s k a n a r m e i j a n joka neljäs sotilas'äänes-esta
de Gaullen vallankaappausyritys tarkoit­ta
tilanteessa, missä työyäenliil^
Öet. Hän sanoo ranskalaisten asiaintuntijain
-';^\^fiftäväi^ ^itä de Gaulle "painaisi sosialistit ja vasemmistoliberaalit;
ÖUteeh^känsahrintamaan kommunistien kanssa ja, tuottaisi sisällisso-
~ ilar^inihkä voittamisessa vasemmistolla on kaikki voitori mahdolli-v^:%
suudei.^ täällä aikansa eläneellä kapitalis-c.>.
miiia.' ' ' ' ' ^ ' ,
f^^^^^^^ omistamat ja kontrolloimat päivälehdet ovat
Kir^ctivih otsikoin levittäneet Ranskan oikei^tososialidemokraättisen
' sisäihinist^rf Jules Mochin "paljastusta", että "Venäjä on käyttänyt
| i gnilj. JRänskan lakkoihin", kuten Globe and M a i l tämän jutuii
idtsikbi.:-tKtä on pidetty itsestään selvänä merkkinä^ että"Ranskan
|iälkäiset hiilenkaivajat ovat todellisuudessa Venäjän palkkaamia " u l -
kSomaan asiamiehiä".
\ , Ajatellaanpa sitä. Noin 300,000 hiilenkaivajaa on ollut y l i 6
iHikkoa lakossa — ja he ovat tulleet tämän ajan toimeen- $3: henkeä:
|:öfiti'aikaiia, joHoifl ruoka-aterian hinta Ranskan ravintoloissa on >
noin^^^^ levittävä Ranskan
:si|ä3ninisteri tehnyt mitään "paljastusta", sillä esim. L'Humanite-lehti
öntiedoittanut, että muiden lisäksi Itä-Euroopan maiden työläiset'ovat
S; .1^^^^^
'kohtaan. Itä-Euroopan maiden hiilenkaivajat ovat syyllistyneet s i i -
. hen-kauheaan "rikokseen" että ovat lähettäneet lakko-avustusta-rans-s;
a -fc^^ mainitsee venä­läisten
kaivosmiesten lähettäneen $32,960 jne. Mutta porvarien v a l -
:(fea;;iemestarit salaavat ja toivovat; muidenkin unhoittavan, että myös n.s.;
s , länsimaiden työräiset j a varsinkin hiilenkaivajat ovat osoittaneet soli-i^^
s-Ä^^ Ranskan lakkolaisille. Englannin hiilenkaivajan mai-
, iishikas johtaja Horner lupasi alusta pitäen auttaa Ranskan hiilen- .
kaivajia ja. on käytännössä toiminut sen hyväksi. Yhdysvaltain h i i -
lehkaivajain johtaja John L . Lewis lähetti Leon Blumille kuuluisan
kirjelmänsä niissä vaaditaan, että Ranskan hiilenkaivajien vatsat täy-
^^^^^^^^^^^^^^^; t
j ^ ^ oma hiilenkaivajien union selväkatseinen johtajam-
' me Freeman Jenkins Nova Scotiasta on ilmaissut solidarjsuutensa
m.& Känskan hiilenkaivajia kohtaan ja kehoittanut muitakin canadalaisia
auttamaan heitä. Tosiasia siis on, että työläisjoukot kaikkialla maa-s
> ; i l l a s s a ovat tavalla tai toisella auttaneetv Ranskan hiilenkaivajien ulr
uw;vjä$ta taistelua eikä tätä voida peittää levittämällä homehtuneita v a l -
• ^eita'**Moskovan kullasta".
i ; Vielä yksi esimerkki: Halifaxin satamatyöläiset ilmaisivat työ-vSen'
torveen kansainvälisen solidaarisuudentunteen kun he ilmoit- ,
h^^Z:ixii^^:etteivät he kajoa niiden laivojen lastiin, jotka tulevat lakossa
äevista yhdysvaltalaisista satamista sinne.
'i ,':' Mutta union presidentti J . J . Campbell peruutti tämän päätöksen
yi..- S^^ (marrask. 17 pnä) vedoten siihen, että allekirjöi-
H-KÄ ei salli onyötätuntolakkoa. , Tämä aiheutti suu-w.
z:ren riemun valtapiirien lehdissä, jotka laskivat oikein numerollisesti,
kiiinkä paljon tästä hyödytään dollareissa. Mutta"kysymyk§eksi jää,
, Qttä kuka sai, j a millä voimalla mr. Campbellin muuttamaan-Änionsa'
sölidaarisuuskannan? ' \ . ' ' -
niikä julkaistiin viinie tiistaina Va­pauden
C3ub News; osastossa eiiglan-nmkielellä.
Julkaisemme sen nyt sud-msnklfelellä,
Jotta lebteinme kajkki l u ­kijat
voivat jsiihen perehtyä yksityis­kohtaisesti.
'
Syy,« miksi sen nyt Julkaisemms;tiu-äelleeJl/
on seuraava:-Tlnmiina
Press - jtilkäisi 'tämän i^man^' kirjeen,
mutta f katsoi Sopivaksi tebdä fcenfas»
isaan aia-arVoisenvhyökkäyksen sekä
sen kirjoittajaa Ray -Laaksoa että K a ­lervo
Ketola» vastaan. ; Timmins Dai­ly
Presse sanoo,: ettei se :hyvältsy k«.
kirjoituksessa olevia "ajatuksia Ja
tunteita" Ja uhoo. että "tämän alueen'
asukkaiden tulisi käsittää se kuinka
pitkälle Canadan ptmaiset Ja heidän
pyhä kaupunkinsa: Moskova ovat välr
m!it menemään levlttäessään petol­lista
(insidious) propagandaansa."
Sadat maanmiehemme, Jotka ovat
kuulleet Ketolan puheet Ja Vapauden
kaikki lukijat. Joilla on ns^ tilaisuus
uudelleen tutustua.Ray Laakson kir­jeeseen/
seisovat yksfmielisinä^näiden
nuorukaisten takana' tässä rauhan;
asiassa, : He kaikki^ kuten lehtemme
Vapauskin, haluaisivat Timmins Dai­ly
Pressiltä vastausta siihsni että mis­tä
asti' Ja millä valtuuksilla rauhan Ja
kansojen-yhteisymmärryksen puolesta
puhuminen on :Canadassa ollut "pe­tollista
propagandaa"? Tosiasia n i ­mittäin
on,. että Ketolan puheessa Ja
Laakson kirjoituksessa on kaikkisisäl-tävänä)
Johtavana lankana -pyrkinäyd
kansainvälisen y l i te is ymmärryksen
edistämisesn Ja^ rauhan säilyttämiseen^
Tlmmins Daily Pressillä on luon­nollisesti
"demokraattinen oikeus'' sa­noa
ettei se bjrväksy rauhan "ajatuk-
Blaja tunteita" Mutta Jos pidättää
Itselleen oikeuden < propagoida . £odän
puolesta, mikä tarkoittaa Joukkomit­taista
ihmismurhaa (vaikka laki kieV
tää propagoimisen yksilöraurhl-sn tei
koon), niin totta kai nuorilla miehillä'
on^oikeus puhua rauhan puolesta, sillä
Juuri he-: Joutavat sodissa kuolemaan
Ja kärsimään. Lisäksi on todettava
vielä sekin lohduttava tosiseikl^,:että
Ray Laakso Jä Kalervo Ketola eivät
ole aivan yksinään kansojen'^yhteis^
ynunärryksen, ystävyyden Ja rauhan,
kannalla.: Esimerkiksi mainittakoon
Mitä iiiuiit sanovat
YKSr ISO Kt'STMYS ON j i L E L L ^
Palestiinan probleemi on hopeästi
saamassa samanlaisen luonteen kuin
on Berlinlnldh kysymyksellä sikäli, et-;
tä on vain yksi iso kysymsrs Jälellij;
milloin se puoli, mikit 'ei voi voittaa,
päättää ryhtyä neuvdtteleinäah...
— 'Joseph Starobin, N.Y. Daily Worker;
• , * • ^ ' ^ '
SODANCIETSÖNNAN '
•'IHANUUKSIA»
Yhdysvaltain (sota- eU)^p^^
tussiliteeri Forrestal on-/uiuri Julkaisi-sut
"Siviiliväestön puolustussuunnitei-njän'.'.
missä kiivaillaan Yhdysvaltain
suurkaupunkien 'miljoonaisten asufc-kaiden^'
onn6111stä asemaa" seuraavas­ti
i(jos;'sodanlietsöjat;oxmistuvät):
Jos atomipommi räjähtää llmassai se
vie 100,000 ihmisuhria.'Niistä kuolee
heti 20,000 Ja toinen 20,000: kuolee :vil^>
konkuluttua^: Niistä 60,000 ihmisestä^
Jotka eivät: kuole on 20,000 - sellaiita
jotka ovat vakavasti sairaita ensim­mäisen
viikon aikana Ja' muut tarvit-^
sevat sairaalahoitoa. Monet ihmiset
kuolevat tulipaloissa tai luhistuvien
rakennusten alle Ja viikkoja tämä rä­jähdyksen
Jälkeen tuhannet ijhmiset
sairastavat oksetustautia, vei4vikoJä;
ripulitautia Ja ovat yleensä heikkoja
tautien vastustuksessa. — N-.Y. Bcrily
Worker.
• • •
ITSESÄILYTYSVAISTO
JA KUNNIANTUNTO
SITÄ VAATII KAIKILTA
Mikä oli Quebecin kansallismielisten
kanta sodassa I7SA:h ja Neuvostoliiton
välillä?. Pinnallisesti katsoen näyt­tää,
että Canadan osallistuminen US-uk:
ti .liittoon Venäjää vastaan saisi
Quebecin täydellisen -kannatuksen.
Mutta; mr. ;W. E. Greeningi Joka on
aikaisemmin > kirjoittanut artikkelei­ta
Saturday Night-Julkaisuun, sanoo
että päinvastoin mitä useimmat cäna-dalaiset
odottavat, kansallismielinen;
ja isolationistinen kanta on edelleen
ylimpänä ' Yhdysvaltain y^erruuden
ipelko on vieläkin suurempi kuin Eng­lannin
Ja sen imperialististen sotien
vanha pelko..." — Saturday Night.
• • • •
NÄKEE W60DSIDEKIN
V I E L X J O T A K IN
^ Yhdysvaltain politiikka,'kuten Chi-angin
ohjelmakin, epäonnistumassa
KUnassa. — Wilson Woodsldetf- artik­kelin
otsikko Saturday mght-Jtilkai-sussa.
Rockefeller Foundationin pr5s'dantin
Raymond B. Fosdickin vuosiraportti^
missä sanotaan:
'Klaikisra 'maissa, : mls£ä tämän,
f oundätionin edustajat vierailivat; nä-r;
kyi kaiken yläpuolella yksi: kysymys:
Kansoja hallitsevana kiihksänä tolT^
veena on rauha, turvallisuus Ja pa-rem^
f elämä.; Ne haluavat maanmaaj
missä Uimiset voivat kasvaa voimassa
Ja kunlniassa. ; Ne «ivat halua maail-;
maa missä aika-ajoittaiset sodat ret,
pivät alas kaunfit tulevaisuudsnlUr:
paxikset."
' : ' nte. lioittamme alleviiTata sen to-;;
• slablan; etl^ Kalervo Ke tola ei pu-;;
• heeissaan sanonnt, eikä Ray~Laakso
kirjeessään ilmaissut yhtään ainoat^
i a "ajatnsfä tai ttinnetla^' mikä oM-
:sl'ristlrildassa Rockefeller Founda.i
tionin presideniin - yllamainUun;
iantamion kanssa!
Selvyyden vuoksi .mainlttakcoh vler
läi että Rockefeller Foundation eli
säätiö lähetti viime vuonna edustajan­sa
eri puolille maailmaa tutkimaan
maailman tilannetta ja heidän .tutki­mustenpa
tulek^na on katsantokanta,
että kalliiksi tulevat sodat eivät: ky-,
kene ratkaisemaan ihmiskunnan 'krii->
sejä;. Maimttakoon vielä sekin, että
Rockefeller Foundationin presidentti
Fosdlck tuomitsi ehdottomasti nyt
muodissa olevan n^s. "Amerikan filq-:
sofian" Ja lausui:
'Ei ole koskaan ollut yhtä maailmaa.;
Maailman- tulevaisuutena on maali-,
man-moninaisuus mitä' pitää yhdessä^
yhteiset edut. , Se .on .maailma missä
suvaitaan monta poUittista Ja: taiouTt
delllsta -mielipidettä ja. suiu-esti eroa-,;
vat katsantokaimat hedelmöittävät
toinen toisiaan yhteiseksi hyväksi."
Ylläolevan pemsteella on: ilman.
Kirjoitus mii^ aiheutti
^^myrskyn vesilasissa'^
(JtilkalsfQ eni^annbiklelellä Vapao
den Clob News osastossa tUsiaina«
iuarraskuatt 16 pnä)
Supmalaiselle naalille kokoonttiivii-tne
lauantaina asiaan kimtynyt.ylei­sö
kuulemaan Kalervo Ketolan kertpr
musta kokemuksistaan Canadian.B^-
ver Brigaden mukana Euroopassa tä­nä
kesänä.
47 asiaan kiintynyttä Canadan nuor­ta
muodosti Beaver Brigaden mikä
meni Eurooppaan nähdäkseen Euroo^
pan tilanteen ja osallistuakseen nuör.»^:
tcn työläisten konferenssiin VarSovasv
sa, Puolassa, Tämär Canadan'ryhmä
edusti monta järjestöä: Kristillistä
nuoriSGlilkettä, Työväennuorten. Uit-;
toa, yliopistoryhmiä, kansallisia ryh­miä
ja unioita. Varswan konfefens-;
sin oli kutsunut koolle World Fede-rjition
of DsmocratJcYouth, jonka
jäsenyydessä on 50 - mii j. nuorta 50.
j.eri maasta, ja mikä edistää sellaista
-aktiivista toimintaa kuin oli esim.
inaailman nuorisojuhla viime vuonna:
Prahassa.
Kalervo oli Beaver Brigaden kanssa
kolme kuukautta meidän lehdistömme
nimittämän rautaesiripun: takana —
mitä hän Ja muut prikaatin jäsenet;
eivät nähneet; Heillä ei ollut mitään
vaikeuksia päästä uusien demokra-tiamaiden
rajojen yli missä maissa he
näkivät kantojen rakentavan scdan
hävittämiä maitaan. - Niiden kansat
ovat kovin ylpeitä Eansalllsssta itse­näisyydestään
ja hallituksistaan,-jot­ka
ovat antaneet niille enemmän kuin
mitkään muut hallitukset aikaisem­min.
Työläisillä on uniöittsnsä: väli-•
tyksellä suuri^anuivälta kansalllstetir;
tujen teollisuuksiensa hallinnassa.
Niillä .on suurenipf^sosiaalinen turva
kansallisen vakuutusjärjestelmän pe­rusteella,
mikä /aätaa sairaalahoidon,
eläkkeen ja lomat'^otka voidaan viet­tää-
kaumissaijkesähuviloissa paljon,
alennetuilla hinnoilla/ Nuorisolla. on
njrt uusi turevaisijus,*''efikbl:e5tV'bpls^^
kelun suhteenr Hallitukset auttavat
nuorisoa saaniaait'yliop^tokasvatuk.^
sen huoliiilattä)^S;Tnihto" luohan-tie
kuuluivat aikaisempien hallitusten
aikana. Uuden demokra!iam3idejt nuo­rison
' j«piskelemäÄdoll!suilk3leii'" U-Eäähtymi
:en .esfmerkkinä, on- /t^än
,paivän .Unkari,vmis.sä on kolme kertaa
ajinsfiia kehoitfavat
IHlavs. CanaiXanpösitvlranomai-set
ovat kehottaneet jcanadalaisia lä­hettämään
Joulupostinsa Jiyvlssä ajoin,
että voivat olla varmoja een i aJ oissa
perille säapumiiäita.
Yhdysvaltoihin. lähetettävä posti.
e'riiwiÄS%ln"paketit, ^pjisi lähetettä-
.vä enhen^ jöuiiik. 9j^vaä, eitä jälsi
aikaa niiden tullitarkastusta varten.£:
enemmän oppilaita.: yliopistossa kuin
ennen sotaa . * .
Oli suuri vastakohta kuulla Rans-T
kassa ja Italiassa valitsevasta levotta-;
muudesta ja työttömyydsstä' verrat­tuna
M Itä-Euroöpan msfissa vallits^
van innostukseen ja kampanj^aan tuo­tannon
korottamisskfi
Kaikkien maiden: ^kansat missä K a ­lervo
" toisten; • canadalaistoverlehsa
kanssa- vieraili, Englannin,; Ranskan,
Puolan, Tshekkoslovakian, . Unkarin
ja Italian kansat, olivat yksimielisiä
codan tuomitsemis^essa: Ne eivät voi­neet
uskoa, että^ sellaisen sodan. Jäl­keen,
jonka läpi' o/emme juuri men­neet,
kukaan haluaisi taistella uudel-.
leen. Eurcppan maiden nuorisojen lä­hettämä
tervehdjys pn yksinkertainen:
"Paremmat olosuhteet n u o ri s o Ile
yleensä ja ennen. ;muuta, säilyttäkää
rauha siten,'että • tcdelllnen^ edl§tys
voi toteutua."
Ray Laakso.
EBritish Colnmbiaan :tarkoitettu posti
oUsi. lähetettävä Ontariosta ennen
Jouluk. 14.iSlvääVAlbertan Ja Sas-katchewanin
postia ennen .Jouluko 15
päivää; ^MamtöbanJiÄtlannin .ranni­kon.
maakuriboi posti ennen jouluk.'
16 päivää ja-Quebecin Ja^ Ontarion
posti ennen Jouluk. 17 pJUvää.
Palkalimen posti oUsi lähetettävä
ennen;Jouluk; 18 päivää, .muussa- ta-pauksersa
eivät postiviranomaiset voi
taata sea ajoissa psriile toimittamista .
Postia ei jaeta Joulupäivänä, että
postilaitoksen palveluksessa,oievat sai­sivat
osittaisen joululoman.
Ennenkuin lähetätte postinne olkaa
varmat, että: lähetykslssäime on riit­tävästi
< postimerkkejä, sillä' puuttuva
postimaksu peritään kaksinkertaisena
vastaanottajalla.
Yritys tyiskeiffelee
fyöväenMkkai-den
hyväksi
Seuralle saatu kykenevä
voimistelun ohjaaja
Toronto— V.- ja u -seura Yrityksen
fcuukausikokouks:s3, tk. 15 pälv^
iltana ei -ollut osanottajia; läheskään
niin paljon' kuin oliH ollut sadtaväi
mu:ta siitä- huoilmktta k'ä^^^^
koukjcisa koko .joukko seuran toimin,
taa kobkeviahysymyksiä.
;:|';iEaiämaiäise kysymys
dittökokoukressä clleidrri edu-tajien
raporti-ta. ; Mutta koska aikaiiempl
päälös; cdellyttäiä^ etti räpbr;ti kuul-:
Täaii; jä k ä s i t e U ä ä i r j ä l k s en
kiAi järrnis ö ohvolliit iilaisaudersa
iukeriiäari mainftiiSi kökoi^^
kiijin/;;nin:£i:^^
leeh;^uönhömm£k3l ;kO:k
kirja.-el bie vieläk^^^^
sis:ä^;'-;;,.,^^:v ,-^;w'-;;.-v';>^ ::.;; :';':';
•;; Voiniistelijäiri'=^^'
kysymys vänlian voimisti: liiniat on kot-jaainlsesta.
Ja uuden iiankilmisesta.;
Tämä kpsymys on muuten ollut vi-:
— Kiinan rannikko, joka ön osaksi reMläjp^pitemmän aikaa ja kokous
liettefstä Ja osaksi granittlperäistä, on val.uutti pojat obtam:än selvää uu-toisin
paikoinrhyyol hedelmällistä ja
melkein kokir niaan teollisuuslaitckset
sijaitsevat lannikoila.
UUTISIA JOISTA El TEHOA
ISOJA OTSIKOITA
Kirj. Joseph Starobin
• ~Faris. — Länsi-Euroopan naiset
ovat liikkeellä rauhan puolesta. Lo­kakuun
27 p:nä Vei D*Hlver (täkäläi-nön
Madison Square GardenT oli pa­katen
täynnä naisia, noin 50,000 kaik-
%:iaati, jotka olivat noudattaneet Rans-^
kan Naisten Union< kutsua. Kokoiik-
"sessa oli naisia jokaisesta J^iuomatusta
'järjestöstä ja puolueesta. Kommimis-tipuolueen
edustaja • Jeannette • Ver-muuta
selvää, että jos Kalervo Ker,L"««f ^'^^^^^^ lliorezin puoliso, pi-
•tola Ja ^ay Laakko ovat ^^i';ttpääpuheen. Ihailtava näky puhuja
asiaa puolustaessaan syyllistyneet korokkeella oU myoskHj-se, kun Abbe
?petolIiaen' proWand;in» härjdit^^^*'^' huomattava, katolinen edis­tämiseen,
niin silloin näitä f^efol-
Usia" ihmisiä on suui^ enemmistö
kaikkialla; maailmassa^, silläj tosi-:
asia on, että ihmiskunnan enem­mistö
haluaa-ranlian säilymistä.
Mutta : puhuminen kansojen* ystä-;
vyyden jä yhteistoiminnan sekä kan-
S8invälisen.rauhan säilyttämisen puo­lesta:
ei ole jumalan kiitos "petollista
propagandaa"- muualla kuin Timmins'
Daily 'Pressin kaltaisten -lehtien toi­mituksessa:
Todella ''petollista pro­pagandaa"
harjoittavat ne, jotka tie­täen
tai tietämättään auttavat sodan­lietsojia
ja sanojat Jbko smisilmäi-sesfiä
naiviudessaan tai tietoksesti so­taa,
.puolustaen etteivät he hyväksy
rauhan puolesta puhujien "ajatuksia
Ja tunteita".
Kysymys: Voiko vanhus myydä mi­tään
kiinteimistöä viiden vuoden ai-;
kana eimen eläkkeelle pääsyä tai voi-,
ko hän ottaa lainan sanottuim kiInK
tclmistöön elämänsä ylläpitämiseksi?
— Tietoa haluava.
Vastaus: Voi kyllä ja jos hän voi
todistaa, kuluttaneensa omaisuutensa,
niin silloin hän on oikeutettu saamaan
vanhuudeneläkettä, < sillä Ontarion
vanhiiudeneläke on todellisuudessa
jonkinlaista avustusta "varattomille!'
vanhuksille. Tärkeätä ei ole käsit-taäksiemme
se ^ n[illloin mahdolliset
säästöt on Jouduttu kuluttamaan,' vaan
SO, onko vanhuudeneläkettä anova va­raton
tai ei.
--Silmät, kokonaan toisin kuin muut
ruumiin osat, voimistuvat käytettäes­sä.
tysmifellnen, jutteli Thorezin: kanssa.
'P4rhaitten puhujien joukossa oli
myöskin Ella Winters Yhdysvalloista.
: Viime viikolla saapui tänne 25 italia­laista
naista käsittävä.<edustajisto, mi-^
kä edusti kaikkien Italian, maakuntien
johtavia järjestöjä. Tämä edustajistto
esitti 3 miljoonan Italian.nalsen alle-
•kirjoittaman esityksen .Yhtyneiden
Kansain kokouksessa. Kaikki tämä
rakentaa ja valmistaa Naisten _]5an-salnvälisen
Maailmanliiton kokousta,
joka alkaa Budapestissa joulukuun
ensimmäisellä viikolla.
-Minä olen yrittänyt seurata huo­mattujen
kommunistijohtajien päivän
työtä. Melkein joka päivä jokainen
huomattava konununistljohtaja puhuu
kokouksessa, toisinaan kahdessakin
päivässä. He puhuvat esikaupungeis­sa,
kaivosalueilla ja eri maakunnissa
pidettävissä kokouksissa. Tämä kaik­ki
on sen lisäksi, että he suorittavat
täysimittaisen-työnsä kansanedustaji>:
na senaattoreina ja hyvin monissa ta­pauksissa
kaupunkien ja kauppalain
pormestareina..:Esimerkiksi tk. 7 p:nä
oli Jacques .puclpksella äänestys ta­savallan
neuvostossa Ja illalla Venä­jän
: vallankumouksen muistojuhla ja
taas seuraavana,.päivänä kaksi tär­keää
yleistä tilaisuutta. Klo 8.45 lp.
hänen piti puhua I}rancyssa kunnalli­sessa
oppilaitoksessa. Saman päivän
iltapäivällä hän oll,j)ääpuhujana; pik-^
kukauppiaitten,4 ammattilaisten Ja lii­kemiesten
mielenkiintoisessa. kokouk^
Sessaf de la MutuaUten ~ salis^ : Pari-^
slssa. ,-
>— Kaikki hiekka sisältää jossakin
määrin rautaa.
Intellektuaalien Wroclawissa pidor
tyssä kongressissa päätettiin muodos­taa
kansallisia komiteoita ja muodos-^
taa kongresseja .;kansallisessa mitta-^
kaavassa. Täällä-Ranska£sa on j ^ -
jestönä"Combattants de la Liberte"-
niminen järjestö, ;inikä jatkaa Vastus-tusliikkeen
traditio ja ja jonka, Johta­jana
on entinen ministeri Yves Parge.
Täällä pidetään kaksipäiväinen kon­gressi
tk. 27 ja.2gtp:nä. Valmistava
kokous pidettiin aselepopäivänä Ja
kokoukseen osallistuivat nun. Kirjaili­jain
union johtaja Louis Martin-
Cha\iffler puheenjohtajana, entinen
ministeri ja nykyinen vasemmistolai­nen
kansanedustaja Emmanuel D*As-tier,
yliopiston ''professori Lucie Au-brac
ja monia muita huomattuja kult­tuurielämän
henkilöltä.
Ranskan hallitus on lopettanut eri­koisen
populäärlsen radio-ohjelman
"Sanomalehtitunnin" ranskankielisen
käännöksen, koska vasemmistolaiset ja
kommunistiset puhujat saivat niin
maimon kannatuksen.
Sanonjalehdistöstä puhuaksemme ei
tähän mennessä ole vielä Julkaistu
täydellisenä Tshekkoslovakian Kirjai­lijain
union lehden roimittajan Sta­nislaw
Budlnin juttua.>-Budin on mai­nitun
lehden ulkdniaaosaston toimit­taja
ja hänen piti matkustaa Yhdys--
valtoihin tiedottaakseen lehdelleeii
presidentinvaaleista. Hän pyysi vii­sumia
jo kesäkuussa, mutta ei saanut
mitään vastausta Yhdysvaltain ulko-virastolta.
Elokuussa" tiedotettiin Y h ­dysvaltain
Prahan lähetystölle, että
jos BUdinlltä kielletään •viisumi Y h -
dysvaltolhinj ei New York Timeshi
Prahän-kirjeenvaihtajan oleskeluin-»
paa myöskään iiuslta:: Ssrsrskuim alus­sa
Budtnillellmöitetilirii että hän voi
matkustaa Yhdysrältoihin: Hän mak­soi;
viisumimsiksiui,.: sai'" edestakaisen
lentokonepaikan. Ja hänestä otettiin
neljä sormeni)ääjälJetmöstä kustakiti
10 sormestaan:' Kun hänen: piti' saada
viisumin, kysyttiin häneltä; että onko
hän konununistipuolueen Jäsen. Hän
ei ole ollut puolueen Jäsenenä v.-1945
Jälkeen Ja hän oli Yh^svalloissa
Mynchenin päivistä' sodan loppuim
saakka. ,Washington ryhtyi harkitse­maan
asiaa; KolmeJentokbhepaikka-tilausta
piti peruuttaa vielä täpähar-kitsemisaikaiui.
Lokakuun puoliväliin
mennessä el tulliit päätöstä Ja lopulta
kävi niin, että Budhi ei päässyt lähte­mään;
Mutta sillävälin oli New York
Timesin kirjeenvaihtajan Prahan-kirieenvj(
ihtajan oleskelulupaa piden­netty.
Yhd3rsvalloIssa oh vain yksi tshekko­slovakialainen
kirjeenvaihtaja ja Pra­hassa
on viisi amerikkalaista Ja lisää
heitä tulee, ja menee alituisesti. Mis-s.
ä on rautaesirippu?. Näm kysytään
Prahassa. ' '~
den maton saantimahdollisuuksista,
hinnoista, y.m. s:kä'vanhan:puhdis­tus-
ja korjauskustannuksista ja esit­tämään
niiltä rapartin johtokunnalle,
joka on •V£ltuute'".-tu toimimaan asian
suhteen.
Kokoukselle tiedotettiin, että pojilla
on nyt uusi ja pätevä; voimistelunoh-jaaja,
mr. E. Aalto, joka tällä kertaa
opiskelee Toronton yliopistossa. Hän
on alka4seminin opiskellut B.C:n yli­opistossa;
suorittanut tutkinnon fyys-kulttuurin
alalla ja toiminut ohjaa­jana
B. C:n maakunnallisen virkls-tysliikkeen
yhteydessä, joten hänellä
on monipuolinen kokemus tällä alal-ia.
y; v,:;..--;:::::3e ''•C;^';-!v?'.'^''?itIPl '
Kokoukselle esitettiin kysymys lä­henevien
. kimnallisvaalien tärkeydes­tä,
: että kaikkien Edistysmielisten: jär­jestöjen
ja yksUöiden tulisi työsken­nellä
työläisten asettamien ehdokkai­den
valitsem!seksi erinäisiin kuiman
virkoihin. Kokous päätti lahjoittaa
seu»an puolesta 25, dollaria työläisten
vaalltaistelurahastoon.
Yrityksen seuraava kuukausikokous
päätettiin pitää torstai-iltana joulu­kuun
9 pnä, ja se on vuo^okousta
valmistava kokous, jossa asetetaan eh- <
dokkaat<; johtokuntaan sekä ^muihin
seuran toimiin erisi vuoden ajaksi, siis
tärkeä tilaisuus; Kaikkien seuran jä­senten
olisi saavuttava tähän kokouk­seen.
— g. ' , -
N;-]iitossa arvostellaan
teollisuuslaitoksia
sopimusten rikkomisesta
Moskova; — (ALN) — Neuvostolii­ton..
unionistit ovat suorittaneet-vuo­sittaisen
katsauksen 30',000 teollisuus­laitoksessa
voidakseen todeta onko nä­mä
laitokset toteuttaneet työehtosopi­muksen
vaatimukset. Tänä vuonna \
arvosteltiin ankarasti tekstiillteolll-:
suutta koska sen-tahoHa ei oltu ra­kennettu
niin monta asuntotaloa kuin
sopimus edellytti.', Donetzin alueen ki-vihilllteoliisuuden
alueella oli raken- :'
nettu 20,000 uutta-asuntotaloa kaivos­työläisille,
mutta se ei ollut riittävä
määrä. Itäosassa Neuvostoliittoa ole­vissa
kivihiilen tuotantokeskuksissa oli
toteutettu kaikki työehtosopimukset.
a qptin
uu"tB
jjjnekstkuli
haasteensa
yksi lal
o ja reilusi
aikldäan o
Itttksia ia I
ELLEN JA'
o Mikon, O
BS. SANN.
leseen.
SKARI TU(
EPH M i
ieen. j a t o i
imoin.
l U A M ÄK
a toivoo tpif
ILDAKUN]
RS. LEMPI
.SÄIKKOK
nhaasteeseii
ILJA J A K
! ja K a r l o I
oinsE
t $ 2 T i I d a H :
BWinnipegi
AURITEKI
n ja haasta
jrin ja Y . M
NTO PAJi!
jeseen j a Ka
hjoittaneet.
laitoksemjni
DHNULVII
sa haastaa-e<
nVärttön Fie]
.MÄNTYNI
mäen haaste
ja N i k o l a i I:
äyteeh j a r e i
PRTELEGF
HAPUKKIK
fPXA vasta
jeseen. : i
DYHILDEIi
ni Märittärih
. H A K A L A ;
:£ K N I i y iL
la kaikkia,-j<
MILNYLUl
ieseen j a i i öj
Ont. j a Häii
[RS. MARY
ih haasteesee
ENRYULY]
1 ja haastaa i
[R. JA MRS.
linin j a Syl\ri
IhäsiBt tekenn
LAI]
ÄIMIilKONl
»eseen.
IKÄISU.-Ein
rossa virheel"
OF.Rahikari
eikä Saarela]
• Tässä kats
Eiinen julli
Yhteensä .
iroopan siiufimp
iselin oikeuspälal
u 2»^ höitaai
IE W0HKE1
Poliittinen pastörisomti
- 4 me suosittelemme kaikille maanmiehilr - sen, polulle. Ilohduttaya piirre tässä yhteydessä on se, että yhä kasva-
.lemme kriitillistä suhtautumista koti-^ja ulkomaiden asiatietoihin. E i vat kansanjoukot näyttävät. Ranskassa jo käsittävän ''kolmannen
I)idä; eikä saa sokeasti uskoa jnitään. E i liioin sovi eikä saa antaa en- tien" todellisen liäämaärän t.s. sen suunnittelijain tarkoitus o l i kau-liakkoluulojen
ehkäistä tutkimasta asiain kaikkia puolia. Kaikkia
asioita on aina ja varsinkin nykyaikana tutkittava objektiivisesti ^
fdtöutta etsien — eikä omia ennakkoluulojaan tai mielialojaan tyydyt-taakse^
ri. Juuri tällaista avaraa elämänkatsomusta ja kykyä nähdä
asiat vasfakohtiensa valoitiamana edistää työväenjärjestöjen kollek­tiivinen
opiskdutoiminta ja kunkin yksilön jatkuva itsekasvatustyö.
Siksi opiskelutyö on niin tärkeätä.
tien'
niin sanahelinän avulla tasoittaa tietä de Gaullen sotilaallis-fasistiselle
diktatuurille: • ' " *
Jugoslaviassa-myös~^itettiin marsalkka Titon johdolla erään­laista
kolmatta tietä. Tito kieltäytjdjnarssimasta samassa tahdissa
uusien demokratiamaiden j a Neuvostoliiton kanssa; mutta samalla hän
vannoi ja vakuutti, että sosiaIismi'ön hänen päärhääränsä.
Nyt kuitenkin tuli (maffaskuun 1(5 pnä) B U P : n uutistieto missä
kerrottiin Titon puheensa yhteydessä sanoneen, että Jugoslavian täy­tyy
kääntää ulkomaakauppansa suunnan länsimaihin. Tito syytti
tästä kehityssuunnasta Neuvostoliittoa j a uuden demokratian maita,
imutta tässä y h t e y d e ^ on hyvä muistaa, että kun hänet erotettiin
Kominformin jäsenyydestä niin silloin esitettim pääsyytöksenä se.
Kolmatta tietä ei ole
• Ranskan tilanne on kouraantuntuvalla tavalla osoittanut, ettei
t& ole, eikä voi olla demokraattisjen edistyksen
; y s välillä. Kaikki poliittisesti valveutuneet että T i t on ohjelma vie Jugoslavian imperialististen maiden leiriin ulko^
i^^^'^^^r että Ranskan "kolmannen tien" politi- • politiikassa j a kapitalismin palauttamiseen sisäpolitiikassa. Näyttää'
^^^M'^yf:4^f.:<h]^^ täydellisesti epäonnistuneet. On tultu tilanteeseen, :' siis siltä, että "kolmas tie" on tuomittu epäonnistumaan niin Jugos-
*:.ifi|j joko palattava takaisin demokraattisen.edistjrjben^iellö täi' .'iläviassa kuin Ranskassakin — eikä sillä taida olla minkäänlaisia ön-de
Gaullen johtamalle fasistisen taantumiik- nistumisen mahdollisuuksia Suomassakaan.
Canadan kauppakamarin herrojen
mielifn oli äskettäin' iskenyt tuuma
sosialististen aatteiden pastörisoinnls-ta
— vaarattomiksi tekemisestä —mi­käli
kauppakamarin edustaman "yk­sityisen
yritteliäisyyden'' hyvinnvointl
ja terveys ovat kysymyksessä, v
Mikäli kauppakamarin herrat ovat
kysymyksessä ovat- he harjoittaneet
poliittista $astörisoIntia jo pitkän ai­kaa,
vaikka sitä koskeva termi on ai-
Van äskettäinen keksintö. Kuten mtiis-tetaan
julkaistiin kauppakamarin tol-
_^ mesta viime: vuoima 40 sivua käsittä-
^vä kirjanen, jonka nimi.oll "Kommu­nismin
vaara Canadassa"^ Kirjasen i l ­meisenä
tarkoituksena oli saattaa tmi-,
öiden jäsenet taistelemaan keskenään,
eikä työnantajaa vastaan.. Unloiden
hajottaminen ja heikentäminen lau­lunkin
olleellisena osana kauppaka-marilalsten
yleiseen pastörisointioh-jclmaan.
Kun kaikki rehelliset, ja tais-teluhalulset
miehet leimataan kommu­nisteiksi
ja heitetään sen takia mah­dollisesti
yli laidan, merkitsee se; unl­oiden
pastörisointia ja vaarattomiksi
tekemistä. Mitä oiuiltimeempaa tämä
unloiden pastörisointiprosessi on, sitä
eaullisempaa se oh kauppakamarilai-sills
ja muille työnantajille, sillä mitä
heikompia uniot ovat sitä vähemmän
tarvitsee palkkoja korottaa- ja työs­kentelysuhteita
parantaa. Työväen
unloiden pastörisointi on ainakin yhtä
edullista hommaa kuin maidon pastö­risointi.
Siitä saa paljon runsaammat
voitot
i i i i :;-«,k,:.''r
Tämä pastörisointi juttu tuU mie­leen
kun luin- Montreal Starista uutis-otsakkeen:
"Ranskan sosialistit ovat
vielä Francoa vastaan." Jämän ot­sakkeen
sanamuotoon sisältsry. ajatus;
että poliittinen pastörisointi ei ole
edistynyt vielä;-niin pitkäUe, että
Ranskan "sosialistit" olisivat valmUt
ottamaan Prancqn*^ Espanjan Y K :n
jäsenyyteen. yaJkka Ranskassa onkin
pastörisoitu sikäläistä soslalistipuolu-etta
aika huomattavalla tavalla, jopa
siinä määrin, että -"sosialistinen" mi­nisteri
on komentanut sotaväen am-<
purnaan hillikaivoslakkolaisia. .
Ra'nskan hiilenkaivajat. ansaitsevat
nykyään keskimäärin noin 39—40 doil-laria
kuukaudessa. (Vuoden 1^46 elo­kuussa
oli Ranskan työläisten ostoky-;
ky, ainoastaan , 79 prosenttia sodan'
edellä vallinneesta! ostokyvystä.. Kun_
elinkustannukset., olivat alituisesti
kohonneet ja palkat laahustaneet jä-
Iee3sä,\kuten yleensä tapahtuu kaikis­sa
maissa, Neuvostoliittoa ja uuden
demokratian 'maita' lukuunottamatta,
oli Ranskan työläisten ostokyky vUine
lokakuun alussa, ainoastaan 51 pro­senttia
sodan' ediEtUä vallinneesta^ ta­sosta.
Yksinkertais^nunin sanoen oli
Ranskan työväen, niinpä myöskin hil-lenkalvajain,
cstpkyky vähentsmyt
puolella sodan edelliseen aikaan ver­rattuna.
Kun hiilenkaivajat ja muut
työläiset vaativat; lisää palkkaa, am­mutaan
heidän vatsoihinsa lyijyä lei­vän
asemesta* "«jsialismin" ja Mar­shall-
suunnitelman nimessä.
Sellaista se hyvin ^mstörisoitu "so-slalismi"
on. "
: Ei edes repuklikaaninen'liiilenkai-vajain
johtaja/ohnL. Lewis,ole ehti­nyt
niin pitkälle, sillä hlän: sähkötti
Ranskan Leon Blumille Yhdysvaltain
hiilenkai^jäin nimessä Ja vaati, että
hiUenkaivaJain vatsat olisi täytettävä
leivällä, eikä lyijyllä.
Kun' Englannin hillenkaivajain sih­teeri,
Homer bsrvälcsyi ranskalaisten
hillenkaivajain lakon, tuomitsi Eng-,
lännin hiilen Ranskaan lähettämisen
ja kehotti avustamaan Ranskan lak­kolaisia',
'sanol hyvin pastörisoitu hii­lenkaivajien
uiilon "sosialistinen" pre­sidentti,
että unlo ei hsrväksy hänen
kantaansa Jne. • ,
Nova l^otian hillenkaivajain rohkea
Johtaja Freemän Jenkins kehoitti Ca­nadan
työläisiä avustamaan Ja tuke­maan
Ranskan hiilenkaivajia. Mutta
eräs.; :tolnen : canadalainen . entinen
brumbellerin hiiletikäiyaja, Caliadlan
Congress of Laborin sihteeri Pat Con-roy,
/ei ole korottanut .Säntään rans-^
kalaisten': ammattlveljlensä t • puolesta.
Eipä tietenkään koska Pat on hyvin
pastörisoitu, josta hän sai viime kesär
nä. todistukseksi erään katolisen yli­opiston
kimnlatohtorln tittelin.
Hssä yhteydessä tuli mieleen se
vanha työväenliikkeen määritelmä, et­tä
Jumala varjelkoon meitä sellaisista
työväenliikkeen Johtajista, jotka saa­vat
vallassaölevan luokan kiitoksen Ja
tiumustuksen. 8e kunniatohtorin tit­teli
oli vain perin halpa hely, mutta
scännettlln petoksen Ja luopuruuden
tunnustukseksL
• • N - ' ^ • : • ; ; • • • ; ' ' v • • . • • • : , • : ; • . ; : • ' ' • • ' . • • • . . ' : : : ' • • • " • . - , . ; , ' ;
Tulin tämän Jutun yhteydessä mai­ninneeksi,
että Neuvostoliittoa Ja uu­den
demokratian malta lukuunotta­matta
laahustavat työväen palkat
muissa maissa aina kohoavien elin­kustannusten
jäiessft. Kuka niin sa­noi,
eaatläa Jofoi Jcysyä? ' l
ViralUset tiedot osottavat^ että Neu-vostoliltossa
on sitten sodan päätty­misen
ja viime elck. 10 päivään men­nessä
tapahtunut kuusi huomattavaa
elintarvikkeiden hintain alennusta.
Viimeksi alennettiin lihan Ja siipikar­jan
hintoja. Siitä huolimatta palkko­ja
ei ole vähennetty, vaan on monissa
tapauksissa:— korotettu. .
Tämän vuoden ensimmäisen neljän­neksen
aikana kohosi ^Neuvostoliiton
työläisten palkkojen ostovoima keski­määrin
51 prosenttia tapahtuneiden
hintain alennusten ja palkkojen ko­rotusten
Johdosta.
Neuvostoliitossa tapahtuu siis aivan
päinvastainen palkkaprosessi kuin on
tapahtunut Ranskassa ja muissa ka­pitalistisissa
maissa, Canada mukaan
laskettuna. ^
Sillä tavalla se tapahtuu siinä
maassa, jossa rtyöläisillä ei ole lakko-oikeutta",
kuten kaikenlaatuiset "so-sialistllehdet",
torontolainen Vapaa
Sana muiden ohessa vaikertavat. Nä­mä
lehdet ja niiden pastörlsoldut toi­mittajat
ovat huolissaan sen johdosta,
Mifä kaunein
ätyksestä, jonkt
Kiitos myös l
ihnapitae
Teit
että Neuvostoliiton työläiset eivät lak­koile
palkkojen korottamista ja hin­tain
alentamista vastaan — toisin
sanoen kaada omaa ruuhtaan.:
Mutta täällä el saisi ryhtyä lakkoon
vaikka siihen olisi todellinen tarve.
Kun esimerkiksi merimiehet ryhtyivät
Suurilla järvillä lakkoon nihi se ju­listettiin
kommunistien Ja Moskovan
touhuksi, että saataisiin lakko mur­retuksi
Ja^unio mäsäksi. Torontolai­nen
Vapaa Sanakin kantoi kortensa
tähän työnantajien kekoon.
. Poliittinen pastörisointi on työnan­tajille
Ja omistavalle luokalle kannat­tavaa
hommaa. Siitä tulee sitä run­saammat
voitto-osingot mitä enem­män
siihen saadaan hyvin pastörisoi­tu
ja apureita, sellaisia kuin jesimeT'
klksi Pat Conroy, torontolainen Va­paa
Sana' Jne. — Kalle Terä.
»yvästi surren ih
[poi ikulneen nm
in aikaa sydäntä
ota 1948 klo MS
» » oU syntynyt
«ta 1888.'
4^^0113 soremaai
si maassa sekä yi
Suomessa Ja täsi
HUJa
hUJai
Meni
missä
» SieU'
^usun iordämellls
laessa surussa, an
"«Ista. Joilla koru
aitps kantajille Ja
Utellä. :••:
n«awoöd Ave.