Vapaus, November 16, 1948

              Toronto, OnL
p:nä
MM mm
m
liedemies varoittaa | Taistelu raudan
syöpätaudin vaaran jja ferältsen
a OS. soittokunta
. . . . . Pakkutytöt
Elena Pezhecova
. . . E. Tarvainen
Miehet
N. Laitinen
1 ps, soittokunta
• Tj-cöt
Thora ja Aino
Ake. Hunnakko
i perusteella yht
itinen liike yhd
aemmistön Ca
. T ä s s ä on. syy
i seka, sen asia:
öväenliikkeen ri
paljon ponnistel
hajoittamisen h
aliseksi jos se oii
atkuu)
silla liikennele:
tomaattiohjaaja.i
i kokonaan hu
nousuissa ja; lai
lisvoimaa.
KANSA.
LAITO
nnan kanna!
OUKSEi
osaston varsir
»kous pidetään j
Ien ensimmäise
ello 8 illalla
1 Don-haalllla. |
osaston kokou
en^vkuukauden I
nnuntalna.
:ar Männistö,!
ki, osoite Box 3^
io.
1 osaston kuukai
detaan jokai;
iimmäisena su
T illalla.
in osaston No. j
:oukset pidet
jokaisen ku(
sunnuntaina
unta kokoontd
a aikaisemmin.!
. maksa- tai|
^LÄÄKETTÄ
läiriön, vat
linostavan kaa
sta ja virtsa
kama- tai
tkeran tai hap
m tai va
it ihmiset sand
1 käyttänyt.'
'anadan ja T
puja ja poUt
liapäihin tai
In, ranteisiin,!
ivaloon, kipeu
ikottaviin polij
öihin Ja sellaiJ
Islvät ihon ja I
«Ivaa vain
eikä joka
:avaa mikä vej
pinnalle, auttf
en Ja huojent)
Älkää käytti
tai muihin i
Hyvin tunne
passa.
lisestä?
la DIANA-t
että auttaa
, huojentaa J
ää kesällä Ja I
)na. Se cm
In ja
rjAMEI
ieimuksen
Itä tai lap
lärpäitä,
ä, lonkk
aiheuttamaa |
» t a i polti
;1 tunkeutuu I
ä voivat
ckoihm ka
MITE
ONT^ CAIM
lisääntymisestä
Boston. — Rauhanajan, atoniikaiisi
cäattaa tucda uuiia syöpätaudin vaa­joja
sellaisUle ,ihsil5i;ie, jotka työs-
^entelevät tsollisuuslaitoksissa tai
aiuvat niiden lähelia, tai ehkä kai-yilekiii
ihmisille, sanoo National Can-cerlnsututen
edustaja tn^^TP:. C.Hue-per
. •
Hän kehoittaa; laatimaan ehkäisy-,
j3 valvontaohjelman,ssllaisen vaaran
torjumista varten, säkä esittää "teoUi-suiis-
syöpätarkastusklinikkam" perus­tamista.-.
•'
tri Huepsr sanoo, että erinäisten
aineiden teollisuustöissä cn todettu
aiheuttaneen . syöpätaudin ihossa,
keuhkoissa, -virtsarakossa, , luun .yii-,
iiiejsä ja nsnäelimiHsäi Hän sanoo;
etjei sellainsn vaara uhkaa yksino-inaan
tehtaan työläisiä, vaan: muita­kin
henkilöitä. •
"Näillä aineilla on laaja käyttö teol­lisuudessa.
Ne saattavat tulla koske­tukseen
sellaisten henkilöiden kanssa,
.jotka asuvat tshtaiden kaasuvyohyk-
•jceen läheisyydessä, tai sellaisten teol­lisuuslaitosten
lähellä m"issa.niita käy­tetään;
käsitellään tai tuotetaan. Nii­tä
saattaa tulla meidän yleiseen ehn-öloomme,
elintarvikkeisiin,' lääkkei­siin,
kosmeettisiin aineisiin, jalkmei-hin,
vaatteihinja muihin kulutustava­roihin",'
sanoo han. ,
Hän sanoo olevan hyvin todsnnä-
"köL^täi että tsollisuude-i kehittyessä
lähitulevaisuudessa' ilmestyy, uusia
syöpätaudin aiheuttajia, varsinkin jos
ruvetaan käyttämään atomienergiaa
voiman lähteenä.,
Marshall kieltää
eroamispuheet
Paris.—- Yhdysvaltain vallicsihtee-
:ri George C. Marshall ilmoitti-taalla
perjantaina, ettBi • hän • ole sanonut
kansallistamisesta
Lontoo. ---Alahuoneessa on alkanut
poliittinen taistelu Britannian rautu­ja
terästsollisuuden kansallistamises-va^.
Keskustelu tätä asiaa koskevan
lakiesityksen Johdosta alkoi maanan­taina
ja se kestää kohne päivää.
Rauta- ja terästeollisuuden kansal­lista
minen kuuluu siihen ohj simaan,
loiika labor-puölue-esitti v. 1946 vaa­leissa,
ja se kysymys saattaa oDa
edelleen ratkaisematta v. 1950 vaaleis­sa.
• „
Muut tähän mennessä hyväksytyt
kansallistamislait eivät ole kohdan­neet
erikoisempaa vastustusta ^kon-servatavien
ja suurkapitalistien ta­holta,
sillä ne ovat koskeneet pääasi­assa
sellaisia laitoksia, joita voidaan
pitaa yleishyötylaitoksina ja Jotka
ovat aina olleet Joko enemmän tai vä­hemmän
hallituksen valvonnan alai­sia.
Mutt rauta- Ja terästeollisuus on
sellainen, jota kapitalistit pitävät "va­paan
yritteliäisyyden voittona", ja
joka tuottaa suuria liikevoittoja, sekä
jolla VOI kontrolloida kaikkia muita
teollisuuksia. '
Kansallistamisen vactustaj3.t sano­vat
hallituksen lakiesitystä "synkäksi
sosialismiksi". He väittävät, että vä­hinkin
sekaantuminen rauta- Ja te­rästeollisuuden
asioihin hallituksen
tahalta aiheuttaa heti rettelöltä..
Hallituksen taholta väitetään, ettei
rauta- ja terästeollisuutta voida tur­vallisesti
jattäa yksityisten haltuun.
Työväen puhemiehet sanovat rauta-ja
terästeollisuuden menestyksen Joh­tuvan
suurelta osalta siltä, kun,teol­lisuuden
työläiset tekevät ahkerasti
työtä odottaessaan teollisuuden kan­sallistamista.
TEOLUSCVSTIJOTANNON ^
• NOUSU
Maamme edifitjrksellisen talouspoli­tiikan
Jämittajalntftaholta on usein
eroavansa
20 pnä.
hallituksesta tammikuun
näette suuren
JOULUPARAATIN
LAHJAKELLOJA
Tässä ne ovat
loistava valikoima,
Canadan parhain
kellojen tarjous. i .
samalla hintaa
käteisellä tai :
maksuehdoilla.
esitetty väitteita;;Mtä meidän talous­elämämme
olisi- huonommassa kun­nossa
kuin cmonenvmuun sotaan osal­listuneen
talouseUin^., erityisen, in*
nökkaaat^ tatai väitettd ovat «sKtäneet
sosdem. puoluetoimiston herrat. (Niin­pä
puoluesihteeri Väinö lieskinen lau­sui
v. 1947 elokuun loptilla Oslossa
kansainväliseUe kuulijakunnalle pitä­mässään
puheessa Suomen talouselär
mästä seuraavaa:
vOn kyllä totta,«että me elämme
vaikeassa loriislkaudässa.. .Taloutem-tne
on miltei täysin jBekasbrtc^essa t i ­lassa..."
(SS. Syysk. 2. 1947).
On luonnollistaietteä puoluesihteeri
voinut esittää minkäänlaisia tilasto­numeroita
tämän/väitteensä tueksi,
Joten se on käsitet^vä lähinnä paha-sisiAisen
oman maansa parjaajan pyr­kimykseksi
levittää; synnyinmaastaan
vääriä tietoja ulkomaille. Mutta kosr
ka tällainen ulkomaille suunnattu
väärä "informointi" on viime aikoina
ollut Jotenkin yleista liCSkisen puolue­toimiston
toveripiirissä, niin seuraavis­sa
kirjoituksissa verrattakoon muuta­mien
muiden maiden Ja Suomen te­ollisuustuotannon
tilaa toisiinsa.
TILASTOrriETOJA EUBOPAN
TEOLLISUUSTUOTANNOSTA
Unitaksen "iaskeUniett^ mukaan v.
1947 koUnännen neljänneksen tuotan­tovolyymi
kohosi 81 tnroK. parhaimman
sodanedelllsen vuoden^ siis v. 1938,
tuotantotasosta. Vahtaavana aikana
eivät useimmat Länsi-Euroopan kapi­talistiset
maat olleet päässeet niinkään
aan silmällä pitäen. Muuten maamme
kapitalistinen talous on voimakkaasti
noususuunnassa.
. Senmukaisesti kaikki tuotanto Ja
liike-elämä on nykyisin kannattavaa^
VararikkoJa« Jot^ ovat tavallisia huo­nojen
konjuktuurien vallitessa,- ei ny­kyisin
; tapahdu Juuri lainkaan; V.
1947 t(4sen pucdlskon alussa julkais­tut
viralliset voittonumerot. jotka
ovat todellista voittoja pienemmät,
mutta osoittavat kuitenkin suuntaa,
todistavat suuryhtiöiden nettovoitto-^
Jen kasvaneen kolmen -vilmeksikulu-neen
vuoden ajalla eräissä apauksissa
Enemmän kuin kymmenkertaisesti Ja
kaikissa tapauksissa aina^jin kaksin­kertaisesti.
Pätevien laskelmien hiu-kään
vientiteollisuus yksinään on saa­nut
V. 1947 aikana yUmääräistä/voit­toa
noin 9 nUlJardia markkaa.
Tosin sosdem. puoluetoimistolle hy­vin
tuttu herrasmies, Unte, Varjonen,
painatti Suomen Sosialidemokraatissa
V. 1947 heinä^lokuun vaiheilla koko­naisen
Joukon kirjoituksia, joissa koe­tettiin
todistaa, että, suurkapitalistien
voitot ovat olleet vähäiset. Niinpä hän
helnäk. 30, 1947 Julkaisi pääkirjoituk­sen
paikalla artikkelin, Jossa väitet-tim
lakoonisesti:
"Verotuksella huolehditaan siitä, et­teivät
herrojen lomiisat liikaa puUis-,
tu."
Samoin Varjonen julkaisi niihin al-
Yksi hinta . . .
käteisellä tai maksuehdoilla.
PALVEtEMME YLEISÖÄ
RANNASTA RANTAAN
Elm Ja Elffin
kat. Itulm.
Sudbury
KAUPPOJA
Torontojsa
1190 St Clair Ave.
2868 Dundas St. W.
282 Yonire St.
:/JEWELL*ERS (SUDBURY) LTD.
hyviin tuloksiin kuin Suomi. Esimer­kiksi
Italian t^oUIäUtlstUbtanto oli sil­loin
vasta 70 prosi fiodanedelilsestä ta­sosta.
Belgian teollisuustuotanto oli 76
pi-os. parhaimman sodanedelUsen vuo­den
tuotantotasosta^ Ja Hanakan teol­lisuustuotanto
sutUrin piirtein Suomen
tasolla. Jos Suomen talous olisi niin­kuin
Sosdem. puolueen pääsihteeri
väitti, "mUtei sekasortoisessa tilassa",
niin siinä tapauksessa tämä sekasorto
ulottui myös Italiaan, Ranskaan Ja
Belgiaan, Joissa oi^elstososlalidemo-kraateilla
on huomattava sananvalta
hallitusasiolssa; Ovathan he Rans­kassa
Ja Italiassa läheisflssä yhteis­työssä
porvariston kanssa osallistuen
sen mukana hallitukseen. Josta kom­munistit
syrjäytettiin Ranskassa Jo
V. 1947 keväällä Ja Italiassa saman
vuoden kesällä.
Toinen kuva saadaan tietysti. Jos
Suomen teollisuustuotannon sodanjäl- "
keistä nousua veirataan Itä-Euroopan
kansandemokratioiden taloudelliseen
kehitykseen. Puolan teollisuustuotan­to
on saavuttanut sodanedelUsen tason
Ja yUttänytkin sen mönUla aloiUa' (hU-lituotanto
on 153 pros. Ja teräksen
tuotanto 106 pros, sodanedelllsestä ta­sosta)
. Jugoslavian rauhanaikaiset
saavutukset ovat ylittäneet sodanedel-listen
vuosien saavutukset. Unkarin
teräs-, rauta- Ja hilllteollisuus lähen­telee
sitä. Bulgaria Ja Albania ovat
ylittäneet sodanedelUsen tason. Ja
Tshekkoslovakian teollisuustuotanto
on saavuttanut 95 pros. sodanedelll­sestä
tasosta, kansandemokratian
maista vain Romania on Jäänyt suurin
piirtein Suomen tasolla, mutta siellä
ei vuoden 1947 loppuun meimessä oltu
suoritettukaan suurteollisuuden avain­asemien
kansallistamista, niinkuin
muissa kansandemokratian maisisa oli
tehty.
Yleinen kuva Suomen taloudellisesta
kehityksestä on siis sellainen, että me
olemme selvinneet hyvin kilpailussa
sodassa kärsineiden Länsl-Euroopan
kapitalististen maiden kanssa, mutta
hävinneet pahan kerran tämän kil­pailun
Itä-Emxiopan. kansandemokra­tian
äiaiden kanssa. Syynä tähän
tappioomme on se; ettft Suomen talous
elämä Jäi toisen maailmansodan Jäl­keen
kapltalistiseUe pohjalle. Kommu­nisteilla
ja muilla kansandemokraa­teilla
ei ole ollut mitään vaikutusval­taa
taloudellisessa elämässämme,
Kansandemokraattien ehdotukset
kansalllstamistoimenpiteistä Ja suun­nitelmatalouteen
siirtymisestä on tor­juttu.
Sitävastoin Itä-Europan kan­sandemokratian
n&Issa on harjoitettu
kansanvaltaista talouspolitiikkaa Ja
sUrrytty euunnitelmatälouteen. Lisäk­si
on huomattava, että taloudellinen
nousu on ollut sitä sumrempl, mitä
päättäväisemmin.. .kansalUstamispoIi-tiikaa
on harjoitettu.; Hitainunin on
kehittynyt Romaiiiai'Jossa suiirteolll-suuden
kansallistamilta ei «nnen v.
1847 oltu vielä aloitettukaan. Suomi
setiraa vasta Romanian kannoilla ja
tulee Jäämään siitäkin, ellei maassam­me
nykyisin vallitsevasta sutupääo-man
Johtamasta ja ^(osdem; puolueen
Johtohenkilöiden kannattamasta ka­pitalistisesta.
telouclenAoIdosta siirry­tä
kansandemokraattien ehdottomaan
suunnitelmatalouteen.
VIENTITEOLJLI8UUDEN
VOITOT
' EdeUäselostetta - tuotannon nousu
Suomessa todistaa, :että maamme (a-
IcuselSmässä ei vallitse "sekasortoa"
mtnissä kuin siln^nxlelessä, missä se
vallitaee aina kapitalismin oloissa. Ka­pitalismi
perustuu yleensäkin tuotan­non
anarkian, mllcä merkitsee sitä, et^
ta; yksltyiskapltall^lt «ivat tuota yh-telsktmnah,
vaan omaa yksityistä ctu-koihln
Iskurin pakinoita, Joissa tpdls-teltUn,
että vaikka kalkki voitot jaet­taisiin
Suomen kansan kesken, niin
siltä el tulisi kuin markka Jokaista
nokkaa kohden, vai miten se siivekäs
sanonta, nyt olikaan. On kuitenkin
ttinnettua, että verotuksella kyllä voi­daan
huolehtia siitä, etteivät työmies­ten
Ja maaseudun työtätekevän väes­tön
lompsat pullistu liikaa, mutta ka­pitalistien
suurvoittoja verotuksella el
kyetä kontrolloimaan. Kapitalististen
tuotantolaitosten kirjanpltotalto on
nykyisin niin sukkelaa, että se kyllä
pitää pullistelevien lomliakolden puo­lla.
Muuten ei voida mitenkään selit­tää
sitä ristiriitaa, joka vallitse/e maan
yläluokan ja työtätekevien kansanker­rosten
kulutuksen välillä.- ,
HINTOJEN JA PALKKOJEN
NOUSUN EPÄSUHDE
, Ön yleisesti tunnettu tosiasia, että
hinnat ovat nousseet viime vuosina
enemmän kuin palkat. Sen voivat
kieltää vain ne, Joilla on taloudellista
etua suhteettoman korkeista hinnois­ta,
siis kapltallstipiirit Ja heidän sa-"
nanselittäjänsä. Jokainen palkalla-eläjä
tuntee hintojen nousseen nope­ammin
kuin palkkojen.
Eräiden tutkimusten mukaan olivat
kuluttajaperheen menot nousseet v.
1947 syyskuuhun mennessä lähes 12-
^rtaislksl/ mutta palkat vain noin
7-kertai8iksi.' Vaikka nämä laskelmat
eivät voikaan olla täsmällisiä, niin
suurin piirtein ne pitänevät paikkan­sa."
Hinnat olivat nousseet enemmän
kuin palkat, mikä merkitsee tuotannon
samanaikaisesti laajentuessa sitä, et­tä
kaikki hyöty tuotannon laajenemi­sesta
oli Joutunut harvalukuisen ka-pitalistiluokan
hyväksi. Siinä on syy,
miksi työväen reaalipalkka ei vielä v.
1948 alkupuolella ollut enempää kum
noin 70 pros. sodanedelllsestä reaali­palkasta,
V
TAISTELU REAALIPALKAN
KOROTTAMISESTA
V. 1947 syntyi kova teoreettinen rii­ta
kommunistien Ja sosdem. oikeiston
välillä siitä, onko reaalipalkan korot­taminen
Ja työtätekevien elintason
nostaminen mahdollista. Todisteltu-aan
ensin kommtmlsteille nyrkkiä he-rlstellen,
että työväen,reaalipalkka on
viime aikoina laskenut, sosdem^ puolu­een
eräät silmäntekevät kauhistuivat'
sellaista ajattistakin, että reaalipalk­kaa
Voitaisiin korottaa nimellispalkkaa
korottamalla, Unto Varjosen Suomen
Sosialidemokraatti suorastaan villiin­tyi
Tunm autotyöläisten lakon aika­na.
Sen Johtavasta kirjoituksesta
saatiin lukea helnäk. 25. 1947 seuraa­vanlainen
työväenlehden j nimeä ta­voittelevalle
julkaisulle hieman outo
sisimpiu-kaus:
"Pahinta on se. että korpilakkolaiset
uselfflmlssa tapauksissa saavat vaati-rauktensa
lävitse.'*
- O n totta; että Turun au totyöläiset
itoivat lakollaan palkankorotusvaati­muksensa
lävitse, koska erityinen ml-nisterivalloktmta
kävi oikein palkan
pääUä toteamassa! että hddäh pälk-;
ikävaatimuksensa olivat oikeutettuja.
VARJONEN KAPITAUSTIEN
ASIAMIEHENÄ
Mitä pahaa siinä^ny^on. että Turun
autotyöläiset saivat palkankorotuk-^
sen työväenlehden kannalta katsottu­na?
Se on paha asia vain kapitalis­tin
kannalta, sillä Jokainen palkanko­rotus
luonnollisesti vähentää kaplta-llsUn
voittoa, ellei hintoja koroteta
samaan aikaan vastaavassa määrässä.
Kapitalistien paha mieli Turun auto­miesten
lakon aikana oli siis luonnol­linen
ilmiö. Mutta Jollei Unto Varjo-'
nen ole sanomalehdissään kapitalisti­en
asioilla, niin miksi hänkin kiukut­teli
työläisten oikeutettujen vaatlmt^ä-tsn
tultua hyväksytyiksi? Sen Johdos­ta,
että lakkolaisilla el ollut SAk:n
lupaa lakon alkamiseen ,ei kiukun oli­si
pUänyt kohdistua työläisten oikeu­tettuja
vaatimuksia vaan SAK:n työ­valiokunnan
hitautta ja saamattör
nmutta kohtaan.. Tosiaankin/ iheillä
on mahtava SÄK, Joka katsoo syrjästä,
miten pieni autotyöläisten ryhmä
taistelee yksinään kapitalisteja Ja niir
den puolelle asettunutta sosdem. puo^
luejohtajaa vastaan, talötelee yksi­nään
Ja voittaa, ei SAK:n antaman
tuen Johdosta, vaan, vaatimustensa oi­keudenmukaisuuden,
voimalla. Jos jo­ku
kiukuttelisi SAK :n toimettomuu­den
tähden, niin sitä voitaisiin ym­märtää.
SAK:n työvaliokunnan sosialidemo­kraattisen
enemmistön nurjamielinen
suhtautuminen Turun autotyöläisten
lakkoon oli sitäkin merkiUlsempää,
kun puheenjohtaja Huunonen juuri
niihin aikoihin ilmaisi selvästi sellai­sen
kannan, että "heikommassa ase­massa
olevien elämisen mahdollisuuk­sien
parantamiseen on varaa". Tam­pereen
työnjuhlassa V. 1947 pitämäs­sään
puheessaan hän nimittäin lau­sui:
. . •• ,
"Kun kerran totuus on siinä, ettem­me
kykene ylläpitämään sen korke­ampaa
elintasoa kuin kansantulomme
edellyttää, on myöskin oikeudenmu­kaista,
että mitkään piirit eivät saa
elää ylellisesti toisten kustannuksella.
Jos ja kun elintasosta on tingittävä,
niin ennenkaikkea se on tehtävä siel­lä,
missä siihen todella on vat-aa. —
Rohkenen välttää, että nykyistenkin
mahdollisuuksiemme puitteissa meillä
on kaikkein ' heikommassa asemassa
olevien elämisen mahdollisuuksien pa­rantamiseen
varaa. Mutta se edellyt­tää
rlpeitä. päättäviä toimenpiteitä."
Vahinko, ettei SAK ryhtynyt noihin
ripeisiln ja päättäviin toimenpiteisiin
jo ennen Turun autotyöläisten lakon
puhkeamista. Kenties Turun autotyö?
Iäisten oikeutetut palkkavaatimukset
olisi silloin voitu tyydyttää ilman lak-
'koa. Ja miten paljon se olisikaan
säästänyt aiheettomia, epäoikeutetusti
kapitalistisen Ja sosialidemokraattisen
lehdistön taholta autotyöläisten sil­mille
singottuja kirouksia!
SOSDEMIEN VALHEELLISET
VÄITTEET
Mutta samoihin aikoihin kävi sel­ville,
että sosdem. puolueen Johtohen­kilöt
eivät olekaan reaalipalkkojen
korottamisen kannalla. Sosialidemo-kraattlBlin
sanomalehtiin taloudellisis­ta
asioista kirjoitteleva nimimerkki
Talousmies julkaisi niihin aikoihin
kiertoartikkelin, jossa hän todisteli,
etta jcs palkkoja kohotetaan, niin sii­tä
seuraa ehdotlomastl vastaava hin­tojen
kohsaminen, joten , kommunis­tien
vaatimus palkkojen korottamises­ta
ja *hintasäännöstelyn tiukentami­sesta
on "taloudellisesti mahdotonta".
Säikähdettyään Turun autotyöläis­ten
lakon ja samoihin aikoihin päivä­järjestyksessä
olleen kuljetustydläls-tcn
maatakaslttävän lakkouhkan Joh­dosta
Sosdem. Puolueen Johto antoi
siltoln Julkilausuman,, jossa se selitti
samaa asiaa seuraavasti:
"Kysymys on kuitenkin siitä, millä
belnoln paikallaan eläjien asemaa voi­taisiin
parjCnta^, Tässä suhteessa ylei­set
rahapalkkojen korotukset eivät
puoluetoimikunnan käsityksen mu­kaan
tilannetta selvitä, vaan päinvas­toin
ne saattavat erityisesti huonoim­massa
asemassa olevat kansalaispiirit
entistäkin turvattomampaan tilaan."
Vielä sittenkin, kun'v. 1947 syys­kuun
lopulla hallituksen oli työväen
Kommiuiistieii Umoitetaan
eristäneen $uchQwin
CJatkoa 1. sivulta)
Iissä, JoUa hallituksen lentokoneet
ovat' pommittaneet Lunghain rauta­tien
itäisellä lohkolla. Kommunistien
Joukkojen ilmoitettiin lähestyvän
erästä lentokenttää, joka on S mailin
päässä 6uchowista itään.
Silminnäkijäin antamat tiedot eroa>
vat suuresti niistä tiedoista, jolta tial-
Utus on antanut. Hallituksen puo­lustusministeriö
vältti sunnuntal-Ilta-da
hallituksen Joukkojen fiurmannmi
tai haavoittaneen 7,000 kommunistien
miestä Ja ottaneen 6,390 miestä van­giksi
kuluneen kuuden päivän aikana.
Hallituksen virallinen tietotoimisto
sanoi hirveän taistelun olevan käyn­nissä
NIenchuangissa 35 mallin pääs­sä,
Suchowl$ta itään, Kommunlsllen
rddio sanoi lauantaina punaisten Jouk­kojen
etenevän Nlenchuangla vastaan,
missä on hallituksen 7; artheijaryh-inän
päämaja.
Tustauia, marrask. 16 p, — Tuesday» lfay*;iS:.;:
' NanUlng. -^^ Viikon vaihteessa» saa­tujen
tietojen mukaan on suurtalstelu
käynnissä ;Suchowin ympäristön .ta­sangoilla.
Tämän taistelun tuloksista
saattaa riippua i sisällissodan kulku
useiden kuukausien ajaksi, sekä myös­kin
Kiinan pääkaupungin Nanklngin'
kohtalo.
Kommunistien radio sanoi kuomin-^
tangln Joukkojen, olevan sekasorron
vallassa, Ja että kommunistien joukot
ovat valloittaneet 200 mailia rauta­tietä
Suchowln kahden puolen. Kom­munistit
sanoivat vallanneensa jo 10
kaupunkia Ja; aiheuttaneensa halli­tuksen
joukoille 20,000 miehen mene-tykseiT.
'
Hallituksen sanomalehdet välttivät
kommunistien menettäneen SO.OQO
miestä Suchowin itäpuolella.
Yksi asla on selvän että sisällissota
Jatkuu vain Chiang Kai-shskin Ja
Yhdysvaltain imperialistien tahdosta.
Ghlanglh katkera viha kommunisteja
kohtaan pitää koossa kuomlntangln
hallituksen huolimatta sotilaallisista
ja taloudellisista tuhoista. Joista ku­kin
on aina edellistä pahempi.
Muiden vastoinkäymisten lisäksi
Chiang menetti läheisen nauvonanta-»
jansa, Chen Pu Lein, joka kuoli lau­antaina
sydänhalvaukseen, Chen oli
Chiangln "oikeankäden mies" Ja kuo­mlntangln
kesl-jskomitean pääsihtesr
rl.
Peiplng. — Useammat eurooppalai­set
pohJois-Kiinassa aikovat Jäädä
sinne siinäkin tapauksessa vaikka
kommunistit valtaisivat nämä aluset.
Kalkki konsulaatit PelplngLssa Ja
Tlentsinissa aikovat Jäädä paikalleen.
Monet eurooppalaiset, jotka aikoivat
mennä Shanghaihin, ovat nyt kui­tenkin
päättäneet Jäädä tänne, Anr
kara talouspula Ja palko siviiliväestön
levottomuuksista ovat ehkäisseet eu­rooppalaisten
menon etelään.
Eurooppalaisten keskuudessa, vallit­see
yleensä rauhalllnsn .mieliala.
UsiBlmmat -heistä ovat<sltä mieltä, että
punaiset vihaavat pääasla.ssä Yhdys­valtoja.
Mukdenlsta saadut .tiedot
ovat rohkals2vla ulkomaalaisten kan?-
naita. Mikäli tiedefSän,; eivät pU-nals2t
ole ahdistaneet ulkomaalaiijia
Mukdenifsa, ^ ' '
Noin 150 yhdysvaltalaista on ^lähte­nyt
. Peipinglstä. Useimmat, heistä
olivat lähetystyönlekljöilä Ja armal-
Jan henkilökunnan omaisia. Noin 90
brittiläistä on jo lähtenyt tai aikoo
lähteä täältä. Venäläisiä on täällä
220, mutta kukaan heistä el aio läh­teä
pois. •:'
6 kuoli ja 8
loukkaantui
Fairbanks, Alaska. — Kuusi h£nki>-
löä kuoli Ja 18 loukkaantui perjantai
iltana kun C-47 transporttikbne tör­mäsi
yhteen B-50 pommlttajakoneen
kanssa NIelsonin lentokentällä. Tä­mä
B-50 pommittaja oli yksi. niistä
viidestä sotllaslentokonee.^ta Jotka
keskiviikkona lensivät harjoitttsmai-kalla
Arizonasta Alaskaan.
6 Täten haluan ilmoittaa, että huoneustoni tästä lähtien
tulee olemaan . . .
Huone 101,
45 Avenae Ri.
Puhelm Princess 3949
H. b. HORMAVIRTA, D.O.
TORONTO, ONTARIO
CANADAN MERIKALASTUS /
Ottawa. — Tämän vuoden yhdeksän
ensimmäisen kuukauden aikana osoit­ti
Canadan merikalastussaalis huo­mattavaa
nousua. Mainittuna aikana
saatiin merestä kalaa kaikkiaan 925,-
600,000 paunaa Ja tämän saalllin ar­voksi
on laskettu $47,100,000.
TORONTOLAISET
ITANSSIT
DON MAALILLA
Joka lauant^^
957 Broadvlew Av©. Toronto/ Ont.
lakkolilkkeen Johdosta pakko korot­taa
10^14 prosentilla palkkoja, Jotka
olivat Jääneet tavattomasti hintatason
Jöllteen, Unto Varjonen mukisi tätä
päätöstä vastaan, ei työläisten tavoin
siksi, että se oli liian pieni parannus,
vaan siksi, että se yleensä pantiin toir
meen. Sanomalehti Ilkan selostuksen
mukaan Varjonen lausui Vaasan työ­väentalolla
syyskuun 28 päivänä pi-tämäs.
sään puheessa:
"On kertakaikkiaan opittava, ettei­vät
yleiset palkankorotukset auta,
kun on kysymys epäonnistuneen ta­louspolitiikan
seurausten.korjaamises­ta;
Palkkatyöväki on etukäteen tuo^
mlttu häviämään kilpajuoksun JnHaa-tton
tiellä tuottajia va6taan.£lllä hin­nat
karkaavat aina edellä palkoista."
Näiden lausuntojen perusteella voi­daan
sosdem. puoluejohdon kannaksi
tässä asiassa merkitä siis se, että palk­kojen
korottaminen ilman hintojen
vastaavaa korottamista bn "taloudel­lisesti
mahdotonta",. Molempia taas
el voida korottaa, koska se johtaisi in-laatibh
syvenemiseen. Onko tämä väi­te
olkea?
•. • (Jatkuu) . , •
Lasten lumipiikuja
Läsl^h cdiisväatteitä ;
l>ikkulasten vaatteita
Valkoista ja raidalUsta^
flanneleite-kangasta
Brikoislajmtne '
'•LITTLE HONEY" JA
'fCtAIRE )BELL" .
LASTEN LENINKEJÄ
4
BERONA SHOPPE
Omistajat Bernlce Kaplun Ja Atine Tammi
7d Latch Si. Puh. 8-8652
Pohjois-Ontarion
kuita-alueelta
, Surujuhlaa vietettiin South Porcu-pineäsa
marrask. 8 pnä^ Jolloin suuri­lukuinen
ystävien Joukko oU kokoon­tunut
H u n k in'8-hautaustoiml3tpon
toimittamaan viimeistä rakkaudenpal­velustaan
Jack Rekelälle, Joka kuoli
Qravenhtu-stin sanltariumlssa marras­kuun
S pnä slllcosls-tautiln. Hautaus-
Jumalanpalveluksen kappelissa Johti
pastori A. I. Heinonen. Hän toimitti
mys ruumiin haudanlepoon sltmaami-sen
Tlsdale hautausmaalla.
Lyhyessä ruumissaarnassaan "Kuo­lemattomuudesta''
viittasi pastori nii­hin
iankalkklsuusarvolhln, joita har-vulukulset
Pohjois-Ontarlon kulta-alueen
alkuperäiset suomalaiset eslral-vuajat
— puutteellisessa elämässään
ovat tuleville polville perinnöksi Jättä.
neet työllään, kärsimyksillään, väsy­neiden
käsien ja kyyneltyneiden silmi­en,
Ilon Ja tuskan kautta lunastami­naan
hedelminä, Jotka —^ kirkastunei­na
— slimaavat tulevia polvia heidän
rakentaessaan "Valon Kaupunkia"
jossa vanhurskaus asuu.
Jaakko Rekelä syntyi Lumijoella
1882. Hän saapui Hancockiln vuonna
1909. Seuraavana vuonna hän siir­tyi
Oanadaan Ja tyskentell lyhyen ajan
Port Arthurin tienoilla, rautatien ra­kennustöissä.
Cobaltlin häk inuui
sp.manav vuonna, siirtyen -sieltä JPta* ,
cupUieen, asettuen pysyväisestä säni^':
maan TimminsIIn vuohna 1912. Taiuf'"?^^'
lä hän meni aviolUttoon neijti Idä'Emi«
11a Kallion kanssa vuonna 1918. l ^ t & i ^ J"
aviollltosa syntyi yksi poika; Vemertf?'
Joka asuu perheineen maänviljeli(Jäf^l;
nä lapsuutensa kodissa Poioupinessa^^ft
Alkuaikoina Rekelä työskehteli ^ 1 ^ : ^ ^
linger ja Dome Mines-yht««den paji-*;^
veluksessa. Vuonna M92(l'häti oSU/^t^
maatilan PottsvlUest^ Setiraava!^/^'^^
vuonna hän lopetti tyskentelynsä luA^.t'^'
vannossa Ja siirtyi pysyvglsestl lopukfr.C
i>I elämänajakseen maatiUlneen. Vb^St
säkuussa tänä vuonnahänmeniQt^^^j)^
venhurstin sanltariumiln ' saamaan
hoitoa slUcosistautlinsa. ^ 7
Lähinnä kaipaamaan Jäivät vaf^r l
monsa ja heidän poikansa Verner J^„'
hänen vaimonsa ja heidän käkd laa^'al­taan,
kalkki, Golden Cliyssa^Porcupl*'^^^
nessa. ^ , • h
Harvinaisen laajalta ystäväplirlltlt'
saapuneet seppeleet ym. kukkalaitteet
ympäröivät arkkua-kappfelisäa fifihif j ^
juhlan aikana Ja peittivät häuta^^m-miin
llsdale hautausmaalla. |
Kantajina palvelivat: John tehtl, >,
Nick Rein, Frank Mäki, Oskar Simola,'!!/
Matti Koski ja Arvo KareiL-lTäivaalr-f '•
Unen Isämme lohduttakoon .ja tuke^^^*'
koon omaisia heidän raskaat surus^V *^
•m
saan. — A. I. H.
T I J L A f K Ä Ä V A P A U St
mm
•MM
Lammas
Expertit - tuntevat eron
hyvfan Ja tavallisen Persian
1 a m m a s turkisten välillä.
Tiedättekö te? Ostakaa
kaupasta johon voitte luot­taa,
,nlln silloin - tiedätte,
että -saatte arvon rahallen­ne.
Voltts tietää kiharasta
ja kUllosta, että Persian
lammas turkkimme ovat
parhaimpia.
Jos . pidätte parenunin
Hudson Seal (värjätty Jä­nis)
turkista, niin voitte va-
' Ilta meidän laatu vesirotan
telkänahoista t e h dy i s tä
turkeista. Tämän kauden
ouslmman värisiä.
Onko teidän turkkinne
meidän i"Certijied" säily-tysholvissamme?
Jos on, niin haluaisimme
antaa teille nopean palve­luksen
takaisin palautuk­sessa.
' Tehdäksemme ^ tä­män
mahdolliseksi pyydäm­me,
että antaisitte meille
tietää muutamaa päivää
ennen .milloin haluatte
turkkinne. Tällä menetel­mällä
__volmme Järjestää
ajomme Ja antaa teille par­haimman
palveluksen —
välttääkseen pettymyksiä^
A.Läfi
SUDBURY
^. Larrance & jons Limited^
M A N U F A C T U R I N C 3 - F U R R I E F I S Y
^ A N D RAW F U R D E A L E C i ::
i, o n U P .' .J N r ». H ( o
> i I."" '«.•f n • • i<»^r.hV?^'''Sl-^
ii«Wj»»l«|MJ^»)f|(lW|^)lllliy^^