Vapaus, November 16, 1948

              Sivu 4 Tiistaina, marrask. 16 p. — Tuesday, Nov. 16
.*••
f
S
FARMARIEN
PÄIYÄPÄLSTA
Farmarien edessä on kriisi
Marshallin "avun" takia
Kirj. Thomas C. Roberts
^ 'tl (Inter-provincial Farmen' Union
' C o n n c i l i n mainosjohtaja)
'C}. Saskatoon. — " K u k a voi ostaa ^ n
, >> ruoan minkä me tuotamme?" Tämä
probleemi ei ole huolestuttanut länsi-iCanadan
farmareita 30-luvim Jälkeen,
s Mutta nyt on paljon merkkejä siltä*
'^j ^ että /armltuotteiden markkinoiden
'-ij * probleemi tulee pian taas vakavaksi,
lausui U P C : n sihteeri George Le Beau
V tämän kuun alussa.
\t: "Tässä on joitakin esimerkkejä
näistä merkeistä, jotka ovat mieles-fcäni'',
hän jatkoi selittäen: Lokak, 23
. ipnä Financial Post tiedotti että Yhdis-j.;;^
"tyneen Kuningaskunnan ruokamlnis-
^teriön täkäläisen lähetystön päämle?
"jblr Andrew Jones lausui, etta B r i t a n -
, . nla suunnittelee suurta vähennystä
, jpanadalaisen ruokatavaran tuonnissa.
.. Tämä vain alleviivaa sitä minkä s ir
i-;i{w> ' «Stafford Cripps viitoitti aikaisemmin,
; - .;TosiasIa, että Yhdistyneellä Kunin-
^f.,;.,.^ -pskunnalla on äärimmäisen kova
k v ; ^ V puute dollareista yhdistettynä siihen,
,-.rrrH;^'ftt€l puiitaa volda enää vaihtaa dol-
* ..Idi ..i. Jareiksi, selitetään syyksi miksi Yhdis­tynyt
Kuningaskunta suunnittelee
"Irl"^ " T"**^'^*^^^*^**'^"^*®" vähentämistä
"-jCanadasta. Llsävaikuttelna ovat ne
vkun me vaadimme maksua dollareissa
kieltäydymme järjestämästä vaih-
' ""tokauppaa.
-ni-cioi Meidän hallituksemme näyttää ole-
;^ ' ' 'yan täysin tyytyväinen luottaessaan
^ « f i j n Yhdysvaltain markkinoihin. Ensim-
' - maisen 6 kk. aikana v, 1948 Canadan
vienti Yhdysvaltoihin lisääntyi 34 pro­sentilla
verrattuna saman ajan vlfin-t
i l n vuonna 1947. Samaan aikaan
ni«idän vientimme brittiläLsiln maihin
väheni 7 prosentilla ja Euroopan
maihin lähetykset .vähenivät 19 pro­sentilla;
Tässä yhteydessä on muis­tettava,
ettei Yhdysvallat ole koskaan
ollut tärkeä markkina-alue meidän
useille TarmltuotteiUemme, LUäksl j a
erikoisesti viime vuosina Yhdysvallat
on lisännyt maataloustuotantoaan s i ­ten
etta se on nyt vakava kilpailija
ruokatavarain ulkomaamarkkinoilla.'
Yleisesti myönnetään, etta Euroopan
tämän vuoden sato on paljon parempi
k u i n milloinkaan ennen sodan sytty-'
mLsen jälkeen. Tämä aiheuttaa sen,
että Euroopan mantereen vallat voi­vat
säästää niukkoja dollarivarasto-jaan
, vähentämällä r u o k a tavarain
tuontia Pohjois-Amerlkasta.
Monet canadalaiset farmarit oli­vat
toivoneet, että lyi^rshaUin
suunnitelma (mikä tunnetaan myös
Euroopan elvytysohjelman nimellä)
auttaisi, huojentamalla tiukkaa
dollaripuutetta, heitä saamaan val­miita
markkinoita ruokatavaroil­leen.
Mutta Yhdysvaltain kongres­si
on määritellyt, että Amerikan
ruokatavarain yUJäämävarasto on
myytävä ensin, ennenkuin voidaan
tehdä ostoksia muualta (Canadas-ta).
Canadan pellavansiementen Ja
jauhojjen vienti on vakavasti vä-
: hentynyt tämän säädöksen takia.
Vuoden 1948 ensimmäisen kuuden
kuukauden aikaan meidän jauho-
: vientimme on vähentynyt 47 pro­sentilla
verrattuna edellisen vuor
den vientiin samalla ajalla. F i -
nancjal Postin Mmk. 23 pn numero
1M8 myöntää, että maaUmanlaa-
Joinen doUaripnU J» MarshaUin
amn varojen käytön'' rsjc^tossää-dökset
ovät vaikottavfa tdUjöitä
tässä Kohteessa. Bfifcäli on pobe
pellavansiemenistä, yllämainlttn
Financial Post tiedottaa, että Ca-nadassa
on 10 tnilj/linsbelin yli­jäämä
pellavansiemeniä ja Jää to-dennäköisesU
myymättä siltä syys­tä
kun TbdysvalloissaklB on liian
paljon pellavansiemeniä.
Me emme £aa unhoittaa, että C a ­nadan
kotimaan markkinat muodos­tavat
vieläkin" suurmunat markkinat
farmariemme tuotteille. Elokuim 23
pnä Bank of Montreal Busmess Re­view
huomioi, että. Canadan suurten
farmien y l i 2 milj. työläisten reali-palkat
ovat laskeneet vuoden 1947
alusta alkaen. Tämä on vakava vaara
farmareillemme, joiden täytyy myydä
paljon tuotteistaan täällä, jotta voi­vat
Itse elää.
United Farmers of Canadan <Sas-katchewanin
jaoston) 48. konventioni,
mikä pidetään Saska toonissa marras­kuun
16, 17 Ja 18 pnä, j a Albertan
Farmersien yhdistämiskonventicnl,
mikä pidetään t a m m i k u u n i ! pnä C a l ­garyssa
jou tuvat vakavasti harkitse­maan
tätä markkinakysymystämme",
selitti mr. L e Beau j a j a t k o i:
«NUden täytyy päästä selville
miten Marshallin suunnitelmai. ja
Canadan-pykyinep kauppapolitiik­ka
vaikuttaa tämän "maan: farma-relhin,
ja minun mielestäni, niiden
täytyy laatia joltain yasta^hdotuk-r
sia. Muussa tapauksessa farmarei-ta^
ohtaa uudet menetykset."
Canadan, mhm jf ^^ipokritian ||ole$ta!
Wall Sf. sotaa ja fasismia yashun
Uatkoa>
L P P vetoaa C C F ; n jäsemin j a kan­nattajiin,
unionlsteihin, k a i k k i i n de­mokraattisiin
miehiin Ja n a i s i in sekä
nuorisoon, ranskalaisun ja englanti­l
a i s i in 'ja kehoittaa helta hittymään
yhteiseen demokraattiseen toimintaan
Canadan pitämiseksi pois sodasta;
L P P ponnistaa kaikki voimansa heräte
taakseen rauhaa rakastavat canada­laiset
taisteluun seuraavan_^politiikan
puolesta:
1, Itsenäinen Canadan rauhanpoli-:
tilkka.
2. Että Canadan edustaja YK;ssa
Peruna on hyvää
eläinruokaa
VAPAUDEN
KIRJAILTAMA
STEELTON HAALILLA
SAULT STE. MARIESSA
Lauantaina, marraskuun 2jO p:nä
alkaen klo 8.30 illalla.
OHJELMAA JA LOPMKSI TANSSIA,
Arvokkaita kirjapaketteja lahjavoittoina.
Sisäänpääsy 5 0 ^
TERVETULOA!
/••rt
Persoonakohtainen sanoma
suomalaisille metsämiehille
Me kiellämme kaikki liikkeellä olevat huhuteitei SAND­VIKIN
"Kala ja koukku"-mallisi^ sahoja oiisi saatavis^.
Näiden sahojen lähetykset saapuvat jatkuvasti Ruotsista
ja vaikka niiden kysyntä onkin, erikoisen suuri, niin me
voimme varustaa Canadan metsätyönteettäjät joko
"Kala ja koukku"- tai "Tornado"-mallisillä^ahoilia.
"Kala ja koukku"
• I N X , ^ tavaramerkki ;
» • » o n » ! » J I > » V l « « > » « n i f S a . .*
Tämä merkki sahanterässä on
takuu siitä; että sahan lajitu
ja valmistus ovat. parhaat," t u -
lolcseriä y l i 50 j vuoden koke­muksesta
.sahojen''yalml$tämi--
sessa. .V •• „•
Ylläoleva kuva osoitl i a kuinka Sandvikia sahanterä leik­kaa
puuta ja kuinka räkettihampaat poistavat sahan­purun.
Tämän tyyppinen saha kehitettiin ensin ja tuotiin
tähän maahan Sandvikenin toimesta ja vieläkin No. 129
saha on voittamaton. Vaatikaa alkuperäisiä Sandvikin
sahoja, älkää tyytykö mihinkään korvikkeisiin tai jäljit-telyihin.
ÖBERGIN kaksiteräiset sahanviilat
Jotkut Itä-Canadan farmarit ovat
jo ryiityneet vähentämään perunasa­don
tämänvuotista ylituotantoa syöt­tämällä
perunaa eläimille. Liittohal­lituksen
maatalousdepartmenttl hy­väksyy
täydellisesti tämän menetel­män
sillä sen kOkeiUJa-tiedemiehet
ovat todenneet, että eläixnet kasvavat
ja menestyvät vaikka' annetaankin
osittain perunaa kalliimman ruokala­jin
asemesta.
K a r j a n omistaja, jolla on ylijäämä
perunoista tai sellaisia perunoita Joita
ei voi myydä ,voi tänä syksynä vähen­tää
villjamäärän ostoa. Hän voi syöt­tää
perunoita Joko raakana tai hän
voi lisätä niiden ravintoarvoa sioille,
keittämällä perunat. Monetkaan far­marit
eivät kuitenkaan halua keittää
perunoita^^karjalle. Farmarin voima,
jolle tämä työ toisinaan siirtyy, el
liioin siitä pidä. Saatuaan riittävästi
perunoita keitetyksi perheelleen: far­marin
voima tyytyy siihen, että eläi­met
syövät raakoja perunoita. Sivu­mennen
sanoen jotkut farmarit pel­käävät
eläinten tiikehtumista j a pieni­vät
perunat, mutta toiset syöttävät
menestyksellisesti perunoita kokonai­sina.
Pääasiallisin varokeino perunain
syöttämisessä on se, ettei anneta pa­leltuneita
€ikä pilaantuneita perunoir
ta. Perunain ituja ei pitäisi syöttää
sillä ne ovat vähän myrkyllisiä. Vielä
yksi varokeino: Älkää syöttäkö niin
paljoa perunaa karjalle että eläimet
tulevj^t ripulille. .
Ylläolevat \^rötolmenpiteet huo-o:
loonottaen, joita miltei kaikki far­marit
noudattavat ilman muuta, peru­nain
syöttäminen karjalle on tänä syk­synä
j a talvena hyvä säästötoimen­pide.
Liittohallituksen maatalousde­partmenttl
on itledoittanut, että maito­karjalle
syötettynä peruna ovat yhtä
hyviä kuin mangel-kasvikset. "^eur
raskarjalle syötettynä perunat voivat
säästää 20 paunaa silorehua päivässä
eläintä kohti. Sioille syötettynä 100
paunaa perunaa vastaa sen viidettä
osaa (20 paunaa) viljaa. Antamalla
heinän Ja v i l j an lisäksi raakoja peru­noita
lihotettaville lampaille niiden
painon lisääntyminen nopeistuu. S i i p i ­karjaa
myös voidaan lihottaa siten,
että käytetään osittain penmaa kal­liimman
lihotusruoan asemesta.
tukee Neuvostoliiton ehdotusta kaik­kien
suurvaltain asevoimien vähentä-nilseksi
yhdellä kolmannekiella. ja
atomipommin laittomaksi jullstami-selcsi,
kansainvälisen tarkastuksen ja
kontrollin alaisena. : .
.3. Sulauttaen ystävälliset suhteet
Neuvostoliittoon ja uusien demokra-tiamalden
kanssa.
4. Auttaen Neuvostoliittoa j a uuden
demokratian maita uudelleen rakenta­maan
hävitetyt alueet yhteisen avun
kautta. ,•
5. E l miestä eika tykkiä Wall Stree-tln
sotaan.
6. Meidän nuorisoamme ei saa kut­sua
asevelvollisuuteen eika mihtari-solda.
7. Yhdysvaltain sotavoimain poista­mmen
Canadasta.
8. Lakata lähettämästä ulos Cana­dan
uraniumia paitsi rauhallista tar­koitusta
varten.
9. Lakata lähettämästä aseita ja
lentokoneita K i i n a n , Kreikan, Idonee-sian
ja Malayan demokratian vihol­lisille.
Tukea kansojen vapaustais­telua.
. 10. Tunnustaa Israelm valtio.
11. Pelastaa Canada sodasta yhteis­toiminnalla
rauhan puolesta.
X". D E M O K E A A T T I N E N YHTENÄI­S
Y Y S MONOPISTEJA J A T A A N T U ­MUSTA
VASTAAN
Sodan ja fasismin vaaran lisäänty­essä
tulee entistä tärkeämmäksi laaja
demokraattinen liitto ja ennenkaik­kea
L P P : n - C C F : n liitto. Meidän puo­lueemme
ja» vasemmalle siirtyvien
suurten kansanjoukkojen ja enslka-desdessa
CCF:n kannattajien ystä­vyyden
j a suhteiden lujittaminen se­ka
sellaisen tilanteen luominen, jolloin
voidaan yhdessä toimia kaikilla taiste­lun
aloilla, on kaikkein ensimmäinen
tehtävä. ' .
Sadat tuhannet työläiset, farmarit
ja kaupunkien keskiluokkalaiset jät­tävät
hberaali- ja konservatiivipuolu­een
tyytymättömänä mihin. : Labor-
Progressive puolue tervehtii - tata ke­hitystä.
Se on demokraattisten mas­sojen
välttämätön ensi' askel eteen­päin
kun ne lakkaavat kannattamas­ta
monopolikapltalistejft 'Ja silrtyv|t
kannattamaan ebdottpmastL kapi^-
listlvastaista poiifiikkäaV L P P tulee
kaikella voimahaan rohkaisemaan ja
voimistuttainadn tät^ ^dis^smi(^istä
suuntausta Canadan politiikassa.'
Koska ^ u r i n os^ vanhan Jinjan
puolueista eroavat etsivät i^tkaiSiua
probleamelhlnsa .CCF;£tä; n i i n 'keäii»
pixSinen ^rhteisjtolminnan L P P r n ja
CciP :n kannattajien kedcen oi^ eliiv-tarkeä
muoto työväeiUuokan yH'te{se8-
sä historiallisessa taistelussa inonppo-llkapltalisnia
vastaan;"' ^ '' '
Lujittaessamme liittoamme CCF:n
edisty smielUcn enemnästön kanssa
yhteisessä taisteliassa' taantumiikseh
taantumuksen: ohjelmaa vastaan' IS-P
: n täytyy voimistuttaa sen pinaa i t ­senäistä
työtään Joukkojen keskuudes­sa
tähtäimenään laaja yhteisrinta-matolminta
— ensikädessä CCP:n^ jä-ssnien/
ja sen seuraajien keskuudessa.
Samaan > aikaan,^' eroittamattomana
csana taistelussa yhtenäisyydestä, L -
P P : n tulee kehittää j a teroittaa sys-:
temaattista j a perusteellista kritisis­miä
C C F : n oikelstososlalldemokraat-tisen
johdon seuraamaa - politiikkaa
kohtaan.
Näiden välttämättömien tarpeiden
B r i ^ b t:k>^itnbian Ja S3skatchewaniD
valossa on puolueella tarpeellista • uu--
dell sen ryhtyä tutkimaan v. 19^8 kan­sallisen
komitean konferepssin hyväk­symää
vaallpolltiikljaa ja erikoisesti
sitä keskeistä tunnuslausetta Joka s i l ­loin
hyväksyttiin. *
. K u n edessämme oli useita maakun­tavaaleja
ja mahdolliset lilttovaalit
1948, n i i n kansallinen fajmltea hyyälc^
syi tunnuslauseen ^'Yhtykää äänestyk­sessä—,
valitkaa C C F : n hallitus'?!" Tä­män
tunnuslauseen'vaallpolitilkan s i ­sältönä
oli'korostaa: yhtenäisyys" v a n ­han
linjan puolueita vastaan, tukea
C C F tarkoituksena kehittää työläisten
ja. kansan yhtenäisyyttä taantumusta
/astaan. " i*r'
Saskatchewanissa L P P : n taistelu>
tunnus, .''Tappiolle vanhat pvolueet"—
valitkaa uudelleen C C F : n hallitus" o l i
Olkea. Ontariossa, Jossa avainkysy­myksenä
oli mobilisoida vaikuttava
vaalihitto Dreijvn hallitusta vastaan,
taistella vaalipaikoilla yhtepälsyydejstä
C C P : n hallituksen puolesta," t^l myöja-teislä
tuloksia siinä mielessä, e.t"^ l u ­j
i t e t t i in yhtenäisyyl^tä CG]P:p Ijäjonat-tajien
keskuudessa eri pälkHajSuqniila.
C C F / i i efiuitajakokoiiksissa kritisee-r
a t t i in M ^ l h a l l i n suunnitelmaa, mut-t
a f i teKty pä^tö^siä sen suhteen. C C -
F:n'kansallisessa edustajakokouksessa
ilmeni •vastustusta kun pikeistojohto
halusi tämän s u i u m i t e ^ yksimle-
Jlstä' bfsaJsSTVoHsVk sellaisena k i i l n ' M.
J. poliisien iep. esitti. Joka Johti siihen
että jokainen Joka äänesti Marshallih
kiunnitelmäa vastaan uhattiin'leimata
'kommunistien vaiktituloen alaiseksi";
Tästä syystä meidän taistelumme o i -
keistososlalidemokraattista oikeiston
petturuutta,:' vastaan ~ tulee kehittää
broittamatton&ha—osana taistelussa
työläisten'Ja kansanjoukkojen yhteis-toimlnnäh
^laajentamiseksi.- : , :
L P P :n -vaalipolitilkan tulee edis­tää
Jatkuvaa ' ja laajentuvaa ystävsryfc-tä
Ja poliittista yhteistoimintaa C C F : n*
Jäsenfen- Jä k a n n a t t a j i en kesken k u i -
tenkfn samalla osoittaen millä ehdolla
L P P tukee C C F : h ehdokkaita j a mitä
politiikkaa L P P vastustaa.
Mitä tarvitaan laajan yhteisrinta­man
. saamiseksi monopolisteja Ja
'Puolikuu' 4 cjaöemöftcön Tavaramerkki
1g£
Öbergin t ehdas on suurin sahanviilojen valmistaja maalimassa vuo­desta
1850 saakka j a sen tuotteita — vaikka niitä on jaljltelty — e i
. ole vielä voitettu. Öbergin "Puolikuun" villat tekevät patiinin peh­meän
jäljen sahan terähampaisiin, kuten kokeneet metsämiehet
vaativatkin. Öbergin viiloja on nyt kylliksi saatavissa.
Te voitte ansaita enemmän käyttämällä Sandvikin sahoja
ja Öbergin viiloja, Sandvikin kaaria sekä sahanteroitus-
'välineitä. Tilatkaa näitä työmaanne tai rautakaupan
kautta. Kirjoittakaa ja pyytäkää meidän uutta kuvitet­tua
lentolehtistämme WT-48, mistä näette koko metsä-
; työvälineitten sarjamme. •
SANbyiK CANADIAN LIMITED
426 McGiU Street Montreal L P. a
Floridalaisen koeaseman
kananruokintamenetelmä
Tässä olisi muutamia mielenkiintoi­sia
selostuksia menetelmistä. Joitä
noudatetaan Floridan munimlskokei-lujen
yhteydessä.
Lokakuun, marraskuun ja joulukuun
aikana y k ^ palntl A-vltamllnla lisä­tään
Jokaiseen sataan mäskipaunaan.
Sellaisen öljymäärän lisäämisen avulla
on havaittu voitavan rajoittaa yskää
kanojen keskuudessa. :
Vesiastiat puhdistetaan Ja täytetään
uudelleen kello 6.30 aamulla Ja jäl­leen
kello 1 päivällä.
KeUo 11 aamupäivällä jok^ päivä
annetaan kanoille kokkaareellista
mäskiä. Se saadaan aikaan käyttä­mällä
tavaUlsta munimismäskiä J»
kastelemalla se vedellä j a Seml-Solid
E. Emulsion aineella. Kanoille yrite­tään
antaa n i i n paljon mäskiä minkä
ne voivat syödä 5 minuutissa. Tämä
tekee noin 4 t a i 5. paunaa sataa kanaa
kohti päivässä.
Jyviä aimetaan kanoille kello 4 a i ­kana
Utapälvällä. Sen syöttämisessä
otetaan huomioon määrä, minkä k a ­na^
voivat syödä määrätyssä ajassa.
Jyvät levitetään kuivikkeen sekaan Ja
l^yvänä pidetään sitä määrää^ Jonka
kanat voivat syödä 20 minuutissa.
V Kanat saavat käydä. ulkona kellp
yhdestä neljään iltapäivällä. Vihan-tarehua
on kanoilla aina saatavissa.
Ruoklntaohjelmaan j a mäskiformu-iaan
slsältj^ syöttää kanoille noin
puolitoista osaa mäskiä yhtä'jyväpsäa
kohti. Uutta mäskiä pannaan' kauka­l
o i h in joka päivä Ja sekoitetaan van­han
mäskin kanssa. Kaukalot tulee
puhdistaa vähintäin kerta viikossa.
Heinäsirkkoja ennus- >
tetaan olevan paljon
ensi vuonna
Regina. Saskatch8wanin maa­kunnan
hyonteistiadelaboratorion suo­rittamissa
tutkimuksissa ilmenee/ että
ensi vuonna leyiä-vat heinäsirkat pal­j
on laajemmalle alalle kuin tänä
vuonna, ilmoittaa maakunnan. maata­lousministeri
L C. Nollett.
Mr. Nollett piti erittäin tärkeänä,
että farmarit ryhtyvät ajoissa toimen­piteisiin
tämän vaaran estämiseksi
mahdollisimman tehokkaasti." Hän
korostaa erikoistoimenpiteitä M a c k l i -
nJn, North Battlefordm ja Prince A l ­bertin
kautta kulkevan linjan etelä­puolella
olevilla alueilla, seka myö-km
Rosthernin, Wynyardin, . Semansin.
Indian Headin, Midalen ja Estevanin
kautta kulkevan linjan länsipuolella.
Hallitus varaa V; 1949 hemasirkka-vastalsta
kampanjaa varten ruisku­tettavia
kemikaaleja, joita sitten myy­dään
kunnallishallinnoille ilman voit­toa.
Hallitus hankkii myöskin k u n -
nalllshallinoille vaimunlastittaln sa­hanpuruja
seka LID-ametta ostohin­taan
rahtivapaana.
Huolimatta siltä jnltä tuloksia saa­t
i in näissä; sekä Albertassa suorite^
tuissa vaaleissa, on osoittautunut/ejilä
tunnuslause ''Valitkaa CCP":n • hälfi-tus"
avasi oven" epälniitilUsille myöii7
nytyksIUe sosialidemokratian oikels^
tosllvelle ja' s a l a t t i in "*IJ»Pln kasvot.
Tämän lisäksi häirittiin sitä kehitystä,
etta olisi osoitettu kuinka tarpeellfsfa
olisi ollut eritellä C C F : n sisällä'ole­vaa
erilaista politiikkaa. "
Saratu kokemusi kun tutkitaan • sitä
tulevien liittoyaalien*'valössa'"osoittaa,
selvästii että" yhteistoiminnan voimis^
tuttaniisen asemesta' vanhoista •-puo­lueista
vasemmalle siirtyvien kansan­joukkojen
kanssa, turmuslause " V a l i t ­kaa
-CCF:n hallitus"? todellisuudessa
esti oikean taistelun kehittymisen sel­laisen
liiton saamisel^i. Se'estr ja
peitti meidän periaatteellisen taiste­lumme
C C F : n oikelstoJoBtiba vastaan.
Jotka kannattavat Imperialisteja^ Ja
niiden Ottawassa olevia . l i i t t o l a i s ia
taantumuksellisia j a niiden työväen-liiickeessä"-
Olevia asiamiehiä vastaan?
Meidän hetikohtainen j a tärkein teh­tävämme
'eri paikkakunnilla o n l a a ­jentaa
C C ^ i n kannattajien keskuu—
Jdessa yh'teistolmlntaa rauhan, työläis­ten
Ja farmareiden tarpeiden ja o i ­keuksien
puolesta, taistelussa monopo­listeja
vastaan, kunnalliskysymyksissä
jne. .Vairi laaja j a tarmokas taistelu
yhteisen toiminnan puolesta voi edis­tää
C G F ; n - L P P : n yhteistoimintaa.
V a i n sellaisen yhtenäisyyden kehlttä-mipen
yol tehdä käytännössä mahdol­liseksi
yhteisen työläisten-farmarien
eh kansanhallituksen päämäärän saa­vuttamisen;
St. liaurent-Tory leirin tappiolle
saattaminen on mahdollinen vain ke-hittämäV^
taistelua.työläisten j a f a r -
njarlen jrhi^tömiseksi, L P P : n j a C C F :n
yhteistolrninnan puolesta sellaisen oh­jelman
pohjalla, joka on Imperialistis­ta
sotaa vas^ä^n. "Tällainen yhtenäi­syys
saadaan sikäli mikäli me volmpie
osoittaa ' C C P in toimeliaille rivijäse­nille
heidän oikeistojohtajiensa työ-väenvastalnen
kanta kun .he kannat-taVat'"
A^aflhallin suunnitelmaa, St.
Laurentin' imperialistista sotaliittoa,
.pisiiakauhun lietsontaa, "antikommu­nismia"
jne."
Tulevissa lilttovaalejssa tämä tar­koitusperä.,
.völ^aau"^ ilmaista ssuraa-valla:
."Yfidlstykää vaaleissa saataak-semie
tappiolle suurliikkeet! * ' C C F : n -
L P P in yhtenäisyys rauhan Ja Cana­dan
l^enä^yyden puolesta!"
Ösuusfarmin sato
-Regina, Sask. Osuustoimintami-
^pisteri L. F . Mclntosh ilmoitti äsket­täin,
etta 17 entisen sotilaan perusta­ma
Matador Co-operative Farm on
saanut $120.000 vehnä- ja pellavasa-don.
Entiset sotilaat olivat kylväneet
2,800 eekkeriä vehnälle jä 1,400 pel­lavalle.
Vehnäsadon väitetään ole­van
noin 44,000 bushelia ja antavan
no. 1 vehnaa. Pellavan ilmoitetaan
antavan myskin hyvän sadon.
ja siltä syystä sitä e i voida pitää ol^
keana. .v. _ "
C C F : n kansallisen edustajakokouk­sen
päätökset ja C C F : n Johtajien toi­menpiteet
unionistisessa, liikkeessä
osoittavat, että ylimmällä paikalla ole­vat
oikeistojohtajat yrittävät kiinnite
tää työläisten ja farmareldsn leirit
Wall Sreetin Marshallin suunnitel­maan
ja länsivaltain sotallittoon j a he
tukevat taantumusta pupakauhun
lietsoimassV j a hyökkäyksessä' työläi­siä
vastaan.
Samalla on todettava, että C C P :n
kannattajien keskuudessa on suurin
kasvava edistysmielinen potentiaali-,
nen vastustus Marshallin, suunnitel­maa
Ja Canadan monopolisteja, vas­taan.
On suiuresta merkityksestä se, että
C C F : n Manitoban maakunnan edus­tajakokouksessa
hyväksyttfln päätös­lauselma,
joka luonnehtii MaraiaUin
suunnitelman oikein Ja"^ tuomitsee sen.
Vapauden KirjalHami
CSJ:nKirkIand Laiden osastqn |iaaliUa -
Sunnuntaina tk. 21 p : i^
alkaen klo 8 illalla * '
Kirjapalkintoja jaetaan.
Ohjelmassa m.m. yksinäytöksinen häsrtelmä •
^KYLÄNKELLOT !CERH#ijL|ili'
Hyvä ravintoja.
Kannattaa •tulla kaalille läheltä ja kaiikaal
Tuleyissa^^liittovaaleissa, mitkä to­dennäköisesti
pidetään y.' 19'49,' LPP:'n.
täytyy"iaajasti jjopulärisoida' lUttovai-tiota
käsfftävaä ohjelmaansa j a kehit­tää
voimakas kampanja sen hyväksi
eitä saadäah valituksi voimakas L P -
P : n ryhhilf ;5euraavaaij parlament­t
i i n : Tämän taistelim keskipisteenä
pitää, olla puolueen kansallisen Joh­tajan
T im ' B u c k i n valinta "Toronto-
Trinlty ' vaalipiirissä sekä Montreal^
Cartier vaalialueen uudelleen valtaus.
Työväenliike j a kansa tarvitsee Ot-tawassa
-'nhaBuckin johtamaa voima­kasta
L P ^ f i i ryhmaa mikä voimistut­taa
talsteliia rauljan, demokratian ja
Capadan "itsfenäisyyden puolesta.' '
LPPnin^ttää omat eiidokkaansa
yaiituissa pilteissä v; 1949 liittoyaaleis-s^.
j a - taistelee ehdokkaittensa yalip-ijian'
hyyaksi; muisga vaalipiireissä
pilolup tukUe pdF*:n, työväen, farma­rien
. Ja 'farmarien-työläisten ehdok­kaita
seur\aVienVleismäärltelmlen pe­rusteella:''*^/
. " ' ' V
'^l.Bauhan'ja Canadan itsenäisyyden
puolesta, •'Wall Sreetin Marshallin
suunnitelman tuomitsemisen hyväksi,
Euroopan'kansojen avustamiseksi nilr
dentarpe'lden mukaan. Kolmen suuren
yhtenäisyyden palauttamiseksi j a Y -
K : n Iujitta'miseksl sen peruskirjan
noudattamisen avulla Euroopan ja
Aasian- '-jälleenrakentamiseksi YK: n
^ u t t a anhettavan avim perusteella,
Canadan- 'itsenäisen ulkopolitiikan
puolesta Ja Yhdysvaltain sotavoimien
poistamiseksi Canadan maanperältä.
2. Ohjelnik monopolilaltosten supis-tamlseksl,
hintojen kontrolloimiseksi
sfkä taloudellisen ja sosiaalisen ase­man
turvaamiseksi^ työväen oikeuk­sien
ja;' demokraattisten vapauksien
puolustamisiksi.
. L P P tais^lee valitakseen kaikki eh­dokkaat,
jStka vastustavat vanhoja
puolueita, yllämainittujen määritelmi­en
p e r u s ^ ^ . LPP pyrkii mobilisoi­maan
WfV-iäiset, unionistit j a edis-tysmlellsefihmlset
yleensä näiden t a -
yotteiden^' toteuttamlseksr seuraavien
tunnuslauseiden perusteella:' "Saat­takaa
sdurblsneksen puolueet Ja h i i ­den
'asiaUUehet' työväenliikkeessä' tap­piooni"
"^alUkaä sellaiset ehdokkaat,
Jotka taistelevat rauhan, taloudellisen
tiorvan ja Canadan itsenäisyyden' puo­lesta!"
L P P uskoo, että taistelemalla yhte­näisyyden
puolesta näiden"''kyssmiys-ten
perusteella, saavutukset ovat mah­dollisia
tj^öväen Ja kansan uuden h a l ­lituksen
väUntaa kohti, farmarien ja
työlisien''läalUtutoen^ Ivrym Jonka
jperu^tanajion Canadan edistysmieli­nen
kaps^^JUien cihjelma.^ ^
XL TYÖVÄENLUOKAN RÖOLI
' lJP1»iÄ kfetöceisimpänä tämän päivän
tehtävähä'!^ johtaa taistelua mahdol­lisimman,
laajan bisnesyastaisen rau-
Ijsnllikkeen faken^ mis^"ca-tiädan*
^jfBv&nliiökan' täytyy vjedä
rättofe^afi-ja j^^^^ osaa. TTyö-väerUuoläii'
o n ' i m p e r i ä l l^
YRITYfCSEN
957 Broadview Ave. Toronto, OnL
^W^m^m^ ffi^Fraskuiin 21 p:nä
, alkaen klo 4 l p .
S o i t t o a . . . . . • . . . . . . . . . i . > . . . . . C S J : n Toronton os. soittokunta
Voimistelua Pikkutjtot
Soololaulua . . . . . . . ^ . . . ; . . . . . . . . . . . . . . . . . Elena Pezhecova
^vblaistasanarieskaa \ E. Tarvamea
Voimistelua *. Miehet
: ;. N. Laitinen
Väliaika 30 m.
S p i t t p a K . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . i ' > . . C S J : n Toronton os. soittokunta
Voimistelua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . " . V . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tytöt
^ u l u a Thoraja Aino
JIarmonikkasoolo . . . . « , ^. Ake Hunnakko
yjn. .
m
demokraattisen luokan perus- - jä Joh­donmukainen
voima Canadassa. se on
luokka mikä kärsii enimmän suurbis^
neksen riistosta. Se on luokka joka
Johtaa taistoilla sosialismia kohti.
Työväenluokan ympärille on mobi­lisoitava
suunnattoman suuret. l i i t t o ­laisten
voimat — Canadan ranskalai­nen
väestö, farmarit, ammattilaiset ja
inteUektuaalit, maan vähemmistöryh­mät
j a keskiluokat — k a i k k i jotka ovat
välittömästi kiintyneet ^sota- j a f a -
slsmivastalseen talstelmm.
Palkkatyöläiset j a kuukausipalkka-
Iäiset perheineen muodostavat suuren
enemmistön Canadan kansasta. U n i -
piden jäsenmäärä lähentelee milJoo^
naa. Ohjelmansa i>erusteella yht
tyneenä unionistinen liike yh'
tcunimiassa . enemmistön Ca
työväenluokasta. Tässä on syy
nionopölipääoma seka sen asia
ja liittolaiset työväenliikkeen ri
keskittävät n i i n paljon ponnistel
työväenliikkeen hajoittamisen h
si j a sen hävittämiseksi jos se bii
kin mahdollista.
fJatkuu)
— TJudsnaikaisilla liikennele
neilla on ns. automaattiohjaaja.j
matkan kuluessa kokonaan hu-koneesta.
Vain nousuissa ja la
sa. tarvitaan ihmisvoimaa.
YKSI JÄSEN YKSI AANI
mmEm corop ON KANSA.
VALTAINEN LIIKELAITO
Olkaa osuustoipiinnan kannal
CSJ:N KOKOUKSE
CSJ:nWanapin osaston kuukau- CSJ: n Toronton osaston varsiiu
sikokoukset pidetään Jokaisen
kuukauden viimeisenä sunnun­taina
klo 1 i p . osaston haalllla.
Sihteerin osoite:" Voitto Xettti,
Wanup, Ont. '
nen'kuukausikokous pidetään j
kalsen kuukauden ensimmäisei
maanantaina kello 8 illalla osa
ton'huoneistolla Don-haälilla
CSJ: n Hearstin osaston ku\;kausi-^^<':<^ Sudburyn osaston kokouk;
kokoukset pidetään jokaisen kuu- Pidetään Jokaisen^jkuukauden e
teuden "toisena sunnuntaina k lo
2 lp.
CSJ;n Sprucedalen osaston No. 30:
kuukausikokoukset pidetään Jo­kaisen
kuukauden ensimmäisenä
sunnuntaina' kello 2 lp.: "Jofito-kunta
kokoon|;uu tuntia aikai­semmin.
•
simm^lsenä sunnimtainä.
heenjohtaja Oscar Männistö, sl
teeri H i l m a Mäki, osoite Box 3;
Sudbury, Ontario.
. C S J ; n TImminsin osaston kuuka
s&okoukset pidetään jokaia
kuukauden .ensimmäisenä
-nuntaina kello Tillallä.
pSJ; n Port Ar^harino^as^on kuu­kausikokoukset
pidetään Jokaisen C S J : n Vancouverin osaston No,
kuukauden ensimmä^enä keski­viikkona
kellb 7 i l l a l l a . 316 ^ ay
St. Johtokunnan kokoukset ovat
JokaIsw kuukauden koln^htenä
tUstalna kello 7 lllaUa.
k u u k a u s i kokoukset pidetä
Cliriton-haalllla jokaisen ku
kauden toisena simnuntaina
2' T.p. .Johtoktmta kokoont
puolitoista tuntia aikaisemmiii.
A|kää pitäkö y^tsav peräpukama-, maksa- tai
Käytlältää BUSCi TBEAT&IENT VATSALÄÄKETTÄ
Lääke huojentaa umpltaudin, riiuansulatushäiriön; vat
stin, vatsakaasukivut; rinnan alla tuntuvan painostavan k
poistaa epänormaalisen virtsahapon munuaisista j a virtsa­ta",
hapot, p P n k l v u n Ja -huimauksen, peräpukama- tai
jdat.vatspYlan aiheuttamat peräpukamat, katkeran tai
manmaxm^uiistav.rtntälulden alla olevan kivun t a i vase
tai oikealla puolen vatsaa olevan kivun. Sadat ihmiset w_
--tämä o n parasta lääkettä mitä olen koskaan käyttänyt,
lääke pn h y v i n tunnettua mllJoönlUe kautta Canadan ja
pan m a i s s a . ' H i n t a 15.50 pullo.
••• Vv- - i ^ - ,-•,''.•.'.-•.1-» /.r.- f,.'. . • • • • • ' • •
Miksi kärsitte remnaattlsta, nivelreomatismin tai Ilhaskinuja j a poitt
Käyttäkää M I Z A B H SALVAA
Selkäkipua, kipeisiin pakottaviin olkapäihin tai
llUihin, kipeisiin käsiin, kyynärpäihin, ranteisiin,
Ipeään rintaan, lonkkasärkyyn. luuvaloon, kipe'
Ikangisttmelslin. aJettuneisUn t a i pakottaviin pol
nilkkoihin t a i Jäseniin, kyhniln j a l k o i h in Ja sellai
tunteeseen k u i n muurahaiset kävelisivät ihon i
han välissä. Käyttäkää M I Z A B H salvaa vain
slln, . kerran seitsemässä päivässä, eikä Joka ,
ItnZAItH on vastaärsytystä aiheuttavaa mikä .
nÄAää sisältävät näppylät ihon pinnalle, aut
siis heti epsimmäisen käytön jälkeen j a huojen'
reumaattista "kipuja j a poltteita. Älkää kä;
nOZABH äalyaa päähän, kasvoihin t a i muihin i
'piin palkkoihin. Hinta $4.50 tölkki. Hyvin tunne
Canadassa. Yhdysvalloissa j a Euroopassa.
Käyttäkää DIANA-TIPPOJA
Etirooppalainen parannusmenetelmä. muutama PIANA-,
räkeripalasim ^ 1 pie^ vettä auttaa
jentaaiaan yskää,:lQrtaettyn^ nenäkatarria. huojentaa
genähdistusta Ja benkitorven tulehdusta. Hyvää kesällä ja
vella. Pitäkää aina pullo DIANA-Uppoja kotonal Se on
käytännöllinen olemassa. Hinta $1.00 pullo.
Miksi kantit^ rennuattista, nivelremnatismin ia
^ . - .-^.v -.^^-iiapna jä poltetta?
KäyftifUa fU3COB'B BUB LINJAME'
Llfijamenitf-auttaa tuottamaan nopean huojennuksen
Öpuuiij' lleVentten^ kipeitä pakottavia olkapäitä tai la
kipeätä. ft^eata*ni;^£:aa, särkeviä käsiä, kyynärpäitä, -
tai - sormien nltreliä,-kipeätä rintaa tai selkää, lonk;^-
luuvaloa, kytaaäh veden vdtfon tai kosteuden aiheuttamaa
pua• lanteissa, kipeätä,,kankeata^^ ajettunutta tai poltti
polvea^ nilkkaa t a i n i v » - Tämä llnjamentti tunkeutua
välle ihoon; siten tuottaen to^iä tuloksia. Sitä voivat kä}
alkuiset Ja lapset.f Hlärokaa. sitä kipelslto paikkoihin ka"'
^^^^ . $ 2 . 5 0 .
B^IUd»
859 QUEEN STBEET YITEST TOBONTO 3, ONT., C/