Vapaus, November 16, 1948

              ©vu 2 Tiistaina, marrask, 16 p. — Tuesday, Nov, 16
Orgaa of FlnoUb Cansdlans. Eir
tabUsbed Nov. 6tli 1027. Autborlzed
as e ^ n d dass nxail l v tbe Post
Office Z>epartinent,, Ottava. Pub-llsb^
d tbrice weeUy: T u e s d a y a»
TbUTBi^ys asd Saturdays l v Vapaus
PublisUng Cantpaoy Xtd^ at 100-102
JBlm St. W., Sudbtuy. Ont, Canada.
addre» Box 69, Sodbuxy, Ostaila
AdvertiBiiig rates ppon axtpUcatfant
Tran5lattonl!rgeof cbaiger.
TnUAUSBENNAT;
Canadassa: '
Yhdysvalloissa:
Suomessa:
1 vlE. 6X>0 d Uc 3.25
3 Kk. 2XfO
1 vk. 7XK> 6 Uc 3.80
1 vk. 750 6 kk. 455
Katsokaa lehtenne yläkulmaan
: Eräs lehtemme lukija esitti vihaisen protestin siitä kun tällaisena
- tapahtumarikkaana aikana lehden tilaus pääsi katkeamaan ja Vapaus
lakkasi heti tulemasta. Olisihan sen voinut antaa tulla jonkun päivin
sillä t|pmietaanhan minut Vapaudessa luottavaksi mieheksi, sanoi hän.
V. Vakava ja; valitettaväjuitu. Mutta Vapauden tulon keskeyty-
; minen/ei ole mikäänVepäluottamuslause''; Tosiasia nimittäin on,
etta-Vapaus postitetaan automaattisesti toimivan koneen avulla, eikä
se tiedä mitään tunnetuista eikä tuntemattomista. Kun tilausaika
päättyy, se automaattisesti toimiva osoitekone heittää nimilaatan pois,
huolimatta lainkaan siitä onko tilaaja Vapauden toimittaja, liikkeen­hoitaja
tai joku muu. Näinmuodoin me kaikin saamme samanlaisen
'kohtelun, missä ei kukaan ole toistaan suositummassa asemassa.
^rMe tiedämme myös, että Vapaudella on aikansa tasolla oleva,
uuttera ja toimeksisaava asiamiesverkosto. Tosiasiassa millään muul­la
työväenlehdelläCanadassa ei ole niin paljoa hyviä asiamiehiä ja
-^naisia kuin on Vapaudella. Mutta työssä käyvinä henkilöinä hekään
eivät ehdi aina etukäteen saapua tilausta ottamaan. Varsinkin nyt
on paljon tilauksia uusittavanay sillä viime marraskuussa otetut vuoden
tilaukset ovat nyt päättymässä Ja se antaa asiamiehille paljon lisä­työtä.
• Tässä tilanteessa lukijat voivat auttaa sekä itseään että asia­miehiä
ja -naisia. Katsokaa lehtenne ylänurkasta milloin tilaus päät-tyyj
j a kun näette asiamiehen niin uusikaa lehtenne. Silloin saatie
Vapauden säännöllisesti, eikä kukaan halua tällaisena aikana "välir
päätä^V, Samalla huojennetaan asiamiesverkon työtä ja säästetään
kovan päivätyön jälkeen monta-tafpeetonta-askeletta. ———, .
SYNTYMÄN II Marshall suunnitelman pulina
PÄIVIÄ
Huomenna, tk. 17 pnä täyttää Os­kari
Peltola Wahnaplt3essa 60 vuotta,
yhdymme lukuisten ystävien Ja to­verien
orinittslulhJn tänä Oskarin
merkkii^vänä.
Ruhrin alueen natsimiljoneereille
. Mikään ei voine olla sen kyynillisempää ki^in tiedonanto, että
aselepopäivänä, jolloin kunnioitettiin niiden muistoa jotka kaatuivat
Saksan sotaruhtinaiden aloittamassa kahdessa maailmansodassa, Yh­dysvaltain
ja Englannin viranomaiset antoivat Ruhrin alueen teräs^,
•kivihiili- Ja muut teollisuudet saksalaisille omistajille. Asiallisesti
täiria tarkoittaa sitä, että Saksan hallitseva luokka sai taas käsiinsä
laitoksetj joiden avulla se voi valmistua kolmatta maailmansotaa
varten.
Juuri näin tapahtui ensimmäisen maailmansodankin jälkeen.
*iden hallitusten suosiollisella myötävaikutuksella .''pelastet-n
kapitalismi j a murskattiin Saksan työväenluokka.
|ryhdyttiin määrätietoisesti rakentamaan Saksasta
^kommunismia" vastaan.. Saksan kartellit ja niö-nopolilaitokseT^
aiVat vapaat kädet. Niiden kanssa lännen finanssi-pääoma
teki sopimuksia maailman imarkkinainjakamisestaj tavarain
: hinnoista, patenttien käytöstä ja raaka-aineiden jakamisesta siten,
että Saksa voi ensin salaisesti ja sitten julkisesti valmistua uutta
sotaa varten. Tulokset tästä ovat kaikkien tiedossa ja, koko ihmis­kunta
joutuu vieläkin maksamaan silloisen ohjelnfan seu/aamuksen,'
toisen maailmansodan hintaa.
— Miten diktaatforimaisesti näitä asioita nyt taas Wall Streetin ra­hamiesten
toimesta ajetaan ja ratkaistaan se ilmeni kouraantuntuvalla
Javalla Ruhrin teollisuuksien luovuttamisasiassa. Aikaisemmin teh-tyjen
järjestelyjen mukaisesti .Ruhrin teollisuuskysymyksiin kiinty­neiden
maiden, Yhdysv.<ltain. Britannian, Ranskan, Hollannin, Bel­gian
ja Luxemburgin edustajat kokoontuivat Lontoossa asfelepopäi^
vänä keskustelemaan Ruhrin .teollisuuslaitosten "kansainvälistyttämi-
;sesiä''i Mutta siellä.kohtasi eräitä maita täydellinen yllätys ja petty­mys;
- Ruhrin alueen "kansainvälistyttämisen" asemesta Yhdysvaltain
ja Britannian hallitusten edustajfit ilmoittivat kylmästi, että nämä
Saksan sotateollisuudelle välttämättömät/laitokset on annettu saksa­laisille
omistajille. Ensin sivuutettiin Venäjän vaikutus Ruhrilta, nyt
:''.muiden:;'
• ' Täten kansainvälinen finanssipääoma, mikä ei tunne sen parem­min
kansallisuus- kuin kunhiakysymyk^äkään, saavutti jälleen voiton
ja kansanjoukot kärsivät suuren tappion. Kulissien takana tehtyjen
sopimusten ja lehmäkauppojen mukaisesti kansainvälinen finanssi-pääoma
luovutti''— tietysti visseillä ehdoilla— nämä sotapotentiaalit
saksalaisen jaostona valvonnan alaisuuteen. Taas tehdään Saksasta
kommunlsmivastaista "linnaketta".
- ' i M e f i l l e yritetään asiaa kaunistella sanomalla, että tämä toimen­pide
on ''väliaikainen järjestely". Julkinen salaisuus kuitenkin on se,
että nyt on jo suunnitelmia, joiden mukaan tästä "väliaikaisesta jär­jestelystä"
tulee pysyväinen päätös. Vain tämä selittää sen miksi
Ranskan oikeistolainen hallituskin on tästä petoksesta niin kovasti
suutuksissa. Ranskan hallitus ilmeisesti tietää;.,että Ruhrin kysymys
aiotaan lopullisesti ratkaista juuri tätä ''väliaikaisen järjestelyn" lim
jaa seiiraten ja se tarkoittaa uutta sotaa. Mutta Ranska pelkää oi­keutetusti
sitä, että se joutuu uudelleen sodan jalkoihin jos ryhdytään
Saksan sotapotentiaalia rakentamaan, mitä Ruhrin alueeif luovutus
tarkoittaa.
Ranskan kansa ja muut rauhaa rakastavat voimat ovat Ruhrin
'kysymyksessä oikeassa ja Yhdysvaltain viranomaiset kannattajineen
auttamattomasti väärässä.
Toronfolaisiila on
tulossa kohsertfi
loiiiuk. 5 pnä
Toronto.—Vannaankin pidätte mu­siikista
ja kuorolaulusta,; sillä kaikki­han
nil8tä_pitävät. Sen johdosta on
kaikkien raxpeelllsta muistaa, että
Oori-haalilla on täällä suurenmoinen
konsertti, jossa kaikilla on tilaisuus
nauttia musiikista. .
Milloin se konsertti on? Se järjes­tetään
joulukuun viidenneksi päiväksi
CSJ:n paikallisen osaston musikaali­sen
jaoston toimesta, joka on yaru.s-tanut
tätä tilaisuutta varten mahta­van
ohjelman, joka käsittää soittoa
ja laulua. Silloin esiintyy; siellä Club
Donwayn kuuluisa. - tyttökuoro kuiii
myöskin Harmonia-kuoro.
Mikä? Mikä se on? Kyllä se on
Hormonia-kuoro. •
Niin, CSJ:n Toronton osaston kuo­rolla
on nyt nimikin. Harmonia (^ar-mony).
Juuri harmoniaa saatte kuul­la
kun sekakuoro laulaa niitä uusia
lauluja, joita on saapunut Suomesta
Jiiiime-kesän aikana.
. Siis saapukaa kaikki Don-haalUIe
joulukuun 5 pnk nauttimaan arvok­kaasta
ohjelmasta, — ? ?..
Kaksi Suomen hiihtäjää
Yhdysvaltoihin ja kaksi
hiihtäjää Sveitsiin
Hebinki. — (S-S) — Suomen H i i h ­toliitossa
on kysymystä kahden suo­malaisen
mäenlaskijan Leo Laakson
ja Matti Pietikäisen matkasta Ame­rikkaan.
Heidän oh määrä lähteä jo
joulukuussa ja kilpailla ainakin kol­messa
valtiossa. Yksi kllpailupaikois..
ta on vuoden 1932 olympiapaikka» Lake
Placld. Kutsu el tosin ole vielä mat­kasta
saapunut Suomen Hiihtoliitolle,
mutta on luvassa. Sen ehtona on, et­tä
amerikkalaiset maksavat kaikki
miestemme kustannukset.
Niinikään käsiteltiin SHL:n syys­kokouksen
yhteydessä Sveitsistä saa­punutta
kutsua naishiihtäjiemme osal.
listumisesta Frindenwoldissa tammi­kuussa
pidettäviin naisten suuriin tal­vikisoihini.
SHL päästi lähettää mat­kaan
Kerttu Pehkosen -sekä jonkun
muun naishiihtäjättäremme.
1 Turkkilaiset, i ta lialäiset, englantilai-i£€
t ja kiinalaiset haluavat syödä. He
j lirkevat kuinka USA antaa miljardin
dollareita, muita heillä ei ole riittäväs­ti
syötävää. Siinä on valrioslhteeri
Marshallin j a hänen suunnittelljolt-:
tensa pulma — jotkut sanovat, että
tämä suunnitelma cn taistelua nälkää
vastaan, toiset että se on kommunis­mia
vastaan.
Jo5 tarkastaa sitä puolta, jotka saa­vat
apua, niin se näyttää iltäänkuin
ihmisiä tapettaisiin hyväntahtoisuur
desta: •
Turkin nälkää potevassa maakunnas­sa
f joka saa vv. 1948-r49 $69,000,000)
talonpojat kuolevat nälkään. Elin-,
kustannukset sitten sodan -päättymi­sen
ovat noussset 500 prosentilla.
Nälkäisen Italian (joka on saanut
$621,000,000) edessä oiv joukkotyöstä-^
erbittaminen, . talonpojat edelleen,
odottavat suurmaatilojen paloittelua
ja tehdastyöläiset uhkaavat lakkoutua
elleivät saa parempaa palkkaa.
Englannin (joka on saanut $1,545,-
000,000) talouden tsaari Cripps toivooi
että v. 1952 elintaso "osoittaa jonkunr
verran parantumista" ja että nykyiset
pienet annokset, jotka tuskin ovat;
suuremmat kuin sodan aikana, voi­daan
suurentaa: Ruokatavaraminls-teri
Strachey on poistanut kontrollin
hääkakuilta ja eitruunoilta mutta
kansalla ole rahaa edes ostaa vaattei­ta.
t Chiang Kai-shekln Kiinassa (joka
on saanut sitten sodan päättymisen
$6,192,498,223) miljoonat kuolevat nälr
kään.ja hinnat ovat kohonneet 2,000
prosenttia viimeisen kuuden kuukaur
den aikana aikana. ,
Ranskassa (joka on saanut $1,312,-
000,000): ihmiset kuluttavat 80 prosent­tia
palkastaan ruokaan mutta sitten­kin
näkevät nälkää ja kivihiilen kai­vajat
ovat lakossa.
Kreikan (joka on saanut $212.000,-
000) vuosia kestänyt kurjuus on saat­tanut
talonpojat epätoivon valtaan;
Vieläpä naisia ja lapsia, jotka protes­toivat,
heitetään vankiloihin.:
Kenraali Clay ei "löytänyt Saksas­ta
(joka on saanut $2,000,000,000) näl­käisia"
kun hän matkusti Ruhrin alu­eella,
joka oli Hitlerin arsenaali ja jo­ta
USA nykyään rakentaa. U.S. News
raportteeraa, että muilla alueilla rau­nioissa
asuvat ihmiset elävät puolinä-lässä
mustan pressin takia — erään-loinen
tsollisuuden haara raharefor-min
jälkeen.
Muutamat rikkaat näissä maissa r i ­kastuvat
edelleen. Mutta yleisesti ei
edes liikemiehet eivätkä kiinnitykseen
omistaja*? ole onnellisia.
Heidät halvauttaa Yhdysvaltain po­litiikka,
joka kieltää tekemästä kaup­paa
itä-Euroopan kanssa — kaupan,
joka on elintärkeä heidän taloudelleen,
kaappaa heidän nenänsä edestä verra-t(!
n Itsenäiset Sveitsi ja Ruotsi. Nor-
Kirj. Cedrifi Äelfrage
j&n laivanvarustajat. Joiden kauppa?
laivasto on maan eläfpä; kärsivät sii-r
tä kun USA määim. isttt nUden täytyy
jokaisessa lastissa kuljettaa 50 pro­senttia
Marshallin suunnitelman tava-^
rolta.
Turkin tupakkateollisuuden omista­jat,
joiden tupakka varastoista 70 pro-,
stnttia mätänee koska Marshallin
sutumitelman tupakka tulvittaa mark­kinat,
ovat uudelleen muodostaneet
Turkin oikeistopuolueen, jonka ohjel­ma
vastustaa Marshallin suuimitel-maa.
USA:h vehnälähetykset ovat
saaneet Saksan myllyjen omistajat pu­laan.
Pertinax, Ranskan konservatii^
vien puhemies, vastustaa. USA :n apua
siliä, perusteella, että se on pohjal­taan
"epäterveellinen".
Kaikki ovat sairaaloisuuteen" asti
miurheissaan USA:n inflatlon edelleeni
kehittymistä, joka heikentää Marshal-
J i n hirnun ostokykyä.
Tästä syystä ihmiset kysyvät: " M i l ­loin
me saamme syödä?" He eivät: voi
paistaa konepistoolia., päivälliseksi.
"Sutuin osa asiantuntijoista sanoo",
kirjoitti joku päivä sitten Stewart As-lop,
"että venäläiset eivät h^lua tais­tella."
Mutta USA:n ja. länsirEuroo-pan
maiden sotilaslifton mukaan, ku­ten
Wall St. Journal kirjoittaa; $4,--
000,000,000—$8,000,000.000 edestä sota-tarpeita
lähetetään meren taakse.
Englannin puolustusmenot tänä
dvat lähes $3,000,000,000. Ssn täytyy
ottaa pois tuottavasta teollisuudesta ja
maksaa miehille palkka Setä Samulin
lahjan vuoksi. Sellainen puolustus­menojen
nousu, sanoo parlamentin jä­sen
Woodrow Wyatt, merkitsee "mel­kein
yhtä suurta kaaosta kuin sodan |
aikana'
Kuinka' inonfa miljaardia memi
Kiinaan, joka cn tuhon partaalla,
tulee USA : D ' hallituksen päätettäväk­si.
;Varmoessaaiii*iävittävä
munistit" re^lokraatit — auttaesr
saan mädänty^itä Kiinan, Kreikan jä
Espanjan hallituksia. Joiden miehet
ovat eräänlaisia Bucbenwaldln lam-ptmyarjostimien
tekijöitä—synnyttä­vät
kymmenen kommunistia Jokaista
Chiangln, Francon ja kuningas Paulin
tappamaa ihmistä' kohti. .
Puhuessaan^-Pyreneitten vuorista
"meidän rintamana" on: eamaa kulh
saattaa ranskalaiset, hollanölaiset ja'
bclgiaallset sairastamaan unettomuut­ta,
jotka eivät halua että heidät pitäi­si
Vvapauttaa" jälleen- '
^ g l a n t i a ja. Japania pidetään läntlr
senä ja itäisenä^ "upottamattomana
lentokoneittgn emälaivoina" meidän
strategiassamme.. Japanilainen kom­mentaattori
saiipl: vvenäjän-Ameri-kan
sota voi merkitä koko meidän ro­tumme
hävittämistä." Brittiläinen
kcmentaattori. sanoi: "Amerikkalaiset
maksavat meidän hautauskulumme."
Kaikkein siiurln pulma on meillä
täällä kotona. Länsivaltain aseistama:
sen lisäksi'USA ensi vuoden puolus­tusmenoiksi
on.ehdotettu $1^,000,000,-
000. Toteuttaakseen sen työläiset ja
teollisuus joudutaan mahdollisesti
alistamaan sota-ajan kontrolliini sa­noo
puolustussihteeri Porrestal,-
On ;entistä vaikeampi salataihmi-siltä
sitä, että Marshallin suunnitel­ma
ei ole auttanut rauhan asiaa. E n ­si
kuussa republokraatti presidentille
on arvoitus kuinka hän saa läpi kaik­kein
suurimman budjetin, joka johtaa
"sotaan joka lopettaa kaikki sodat —
maailman käsittävään itsemurhaan.
salama taivaalta levisi mar­raskuun
11 tieto. et^:Xntemaitonal
Cp-i^p Stores Ltdn ytejj^ilkkeenhol^ja
Ai Lassila on sUjrty^yt kuoleman
kautta; ttmtemattomai} rajan toiselle
.puoJelle. Mies oli toipumassa lyhyt­aikaisesta
sairaudesta. ESn lupasi tul­la
työhön "muutamien päivien" kulut­tua.
Sydänhalvaus määräsi matkan
suuiman toisaalle,
A. K. Lassila oli vasta 38 vuoden
ikäinen l ^ n syntyi Alppilassa, kävi
siellä alkeiskoulun Ja Jatkoi opinnoir
taan Port Arthurissa, Yli 15 vuotta
sitten hän liittyi Intemational-osuus-liikkeen
palvelukseen trokin ajurina.
osuusliike ollen; siis se hänen ensim­mäinen
ja viimeinen työmaansa.
Liikkeessä työskennellessään hän
täydensi kirjanpidollisia opinnoltaan
kaksilla kursseilla Ja siirtyi ^ ajurin
Sanomalehdet ja radio
K i r j . Sergei Kournakoff
ff Kullervo" esitettiin Vancouverissa
onnistuneesti Kivi-juhlassa
Näytelmä eritetään toisen kerran sunnuntaina
tk. 28 päivänä alkaen kello 4 iltapäivällä
osa lisäsi hytein suoritettuna kokonai­suuden
arvoa. Kuiskaajan raskaasta
työstä suoriutui Selma Gröhn kerran
Ajan merkkejä
. Tyypillisenä a;an merkkinä voidaan pitää sitä kun Y K : n pää­miehet
Trygve Lie Ja tri Herbert V, Evatt lähettivät lauantaitia Yh­dysvaltain,
Britannian, Ranskan ja Neuvostoliiton johtajille vetoo-imuksen,
että he ryhtyisivät viivyttelemättä keskenään neuvottele­maan
Berlinin kriisin ratkaisusta, '
Merkillepantavaa tässä yhte3'dessä on erikoisesti se, että länsir
vallat ovat Yhdysvaltain hallituksen johdolla ja vaatimuksesta vetää-neet
Berlinin kysymysen Y K : n Turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi.
Länsivallat syyttävät, että Neuvostoliitto uhkaa Berlinin kriisin kaut­ta
maailman rauhaa ja itsestään selvänä asiana pidetään, että Yhdys­valtain
hallitus voi nykyoloissa ajaa Y K : n kaikissa organeissa läpi
minkälaisia päätöksiä se haluaa, Näinmuodpin Neuvostoliittoa pidet­tiin
ilman muuta'"syyllisenä' 'heti kun tämä syytös tehtiin, sillä enem­mistö
varmasti äänestää Yhdysvaltain hallituksen tahdon mukaisesti.
Mutta Y K : n pääsihteeri Trygve Lie ja Y K i n yleisneuvoston pu­heenjohtaja
tri Herbert V. Evatt ovat ilmeisesti tässä eri mieltä. Jos
he pitäisivät ilman muuta Neuvostoliittoa "syyllisenä", silloin he oli­sivat
vedonneet vain Neuvostoliiton hallitukseen. Mutta he vetosivat
kaikkiin ko. suurvaltoihin ja kehoittivat, kuten Neuvostoliitto on aina
vaatinut, että nämä neljä suur\'altaa ryhtyisivät keskenään neuvotte­lemaan
kriisin ratkaisusta.
~ Toinen merkittävä seikka on tämä: Yhä useampien maiden vi­ralliset
edustajat osoittavat levottomuutta ; a huolestuneisuutta nykyis­ten
sotavalmistelujen suhteen. Niiden edustajat puhuvat ja äänes-
Vanconven — "KuUervo"-näytelmän
ensi-iUasta muodostui', kuten sopiikin
arvata; nautintorikas Ja mieliin painu­va
tilaisuus. Ennen näytelmän esitys­tä
puhui M . Saari lyhyesti Aleksis K i ­ven
elämästä ja siltä arvokkaasta pe-rlimöstä,
jonka hän on kirjallisuuden
jättiläisenä Jättänyt jälkipolville. T i ­laisuudesta
muodostui siten meidän
Kivi-Juhlamme.^
- Väliaikana esitettiin vielä Kiven
kirjoittama runo "Suomenmaa". Tä­mä
kaikki yhdistettynä "KuUervon"
oiuiistuneeseen esitykseen, lisäsi K i -
vijuhlamme kulttuuriarvoa.
Nimiosan paljon voimia kysyvän esi­tyksen
suoritti antaumuksella A. Num­mi,
lisäten siten esitystensä luetteloon
yhden tähden entisten lisäksi. Hänen
näyttelijätoverinsa ojensivatkin Ar^
voUe esityksen päätyttyä pienen muis­ton,
josta hän aina muistaa "Kuller­von"
ensi-illan. Se oli kauniisti tehty
näyttelijöitä. Yleisökin osallistui läm­pimästi
tähän huomionosoitukseen.
Tämän nä]rtelmän esitys antoi jäl­leen
uuden todistuksen työväen näyt­tä
mötaiteen elinvoimasta. Joukkotyöl­lä
suoriuduttiin kaikista vaikeuksista,
Joiden ratkaisussa toimi sieluna J . V,
Nyberg, Joka oli huolehtinut näytel­män
ohjauksesta. Tosiasia on, että
esityksestä ei olisi tullut mitään ilman
hänen, vuorenlujaa uskoaan, että
"Kullervo" voidaan esittää vancouve-rilaisten
voimilla — jokainen epäili ja­on
nyt sen valmis timnustamaan. Kat­somo
-sai vakuuttavan todistuksen
meidän näyttelijöidemme kyvyistä.
Esitämme tässä yhteydessä kaikille
näyttelijöUle parhaat kiitokset tehdys­tä
työstä. Näytelmän esitys oh näyt­telijöiden
yhteinen voitto. Pieninkin
jälleen kiitettävällä tavalla.
Lähtemättä yksityiskohtaisempaan
selostukseen tyydymme toteamaan, et­tä
kun "Kullervo!' esitetään toisen
kerran sunnuntaina t.k. 28 pnä Clin-ton-
haalissa, alkaen täsmälleen klo 4
ip., niin silloin kannattaa jokaisen
rientää sitä katsomaan niin läheltä
kuin kaukaakin. Kun näytelmän val­mistamisessa
on tehty suuri työ, me­nisi
se suuressa määrin hukkaan ellei
sitä esitettäisi toiseen kertaan.
Keholtamme jokaista näyttämön
ystävää saapumaan silloin seuraa­maan
"Kullervon" esitystä. Se on
hyvä ja kiinnostava näytelmä ja esi-tAään
varmaankin entistä ehommin.
Näyttelijät ammentavat voimansa
katsomosta. Mitä suurempi on ylei­sön
määrä, sitä paremmin näyttelijät
innostuvat osaansa. Täyttäkäämme
katsomo vielä toisenkin kerran kun se
esitetään täällä t .k. 28 pnä. Se mak­saa
vaivan! — Mökin poika.
- Moskova. —. Kahdella suurimmalla
ac tteiden välittäjällä — sanomalehdis­töllä
jä radioUa — on täällä erikois­päivänsä.
Sanomalehtipäivää viete­tään
sinä päivänä, jolloin Pravda,
kommunistisen puolueen lehti ilmestyi
ensimmäisen kerran 36 vuotta sitten.
Radiopäivänä juhlitaan sitä jolloin
keksijä A. S. Popov lähetti ensimmäi­sen
langattoman sanoman 53 vuotta
sitten.
Minun ei tarvitse muistuttaa teille
sitä, että monet n.s..huomloitsljat u l ­komailla
ovat sitä mieltäi, että Neu­vostoliiton
sanomalehdistö ja radio
ovat kovin värittömiä eli ikäviä ja
huvittamattomia (sen.lisäksi etteivät
ne .ole. "vapaita"). No, saattaa olla
paikallaan tarkistaa Itseämme, ja jos
havaitaan vikoja, myöntää rie.
Todellakin on paljon sellaisia asioi­ta
joita ette löydä meidän lehdistäm-nie.
ettekä kuule radiostamme.
Esimerkiksi ne korkeasti juonittele­vat
"auktoriteettiset- lähteet" ,jä "tie­toisia
piirejä" läheUä "olevat henkilöt"
eivät saa paljoakaan tilaa; Meidän
täytyy nielaista' tosiperäiset tiedot
henkilöiltä; laitoksilta ja Orgaaneilta,
joilla, on nimet ja osoitteet. Kovin
ikävystävää, 'eikö olekin? •
. Toinen seikka: - Meiltä on riistetty
nautinto seurata journaalisten biljar­dinpelaajien
urheilua, missä henkilö
kertoo kuuUeensa^Sverdlovskissa, että
Köpenhaminassa sanotaan ^ashing-tonissa
tapahtuvan sellaista ja tällais­ta.
No miten ihmeessä voi henkilö p i ­tää
itsensä tietoisena ilman tällaista
uutispalvelusta?
Ei lentäviä teelaatasia
Meidän päivittäistä. tiedonantopal-velustamme
ei koskaan pippuroida ot­sikoilla,
joissa puhutaan mystillisistä
teelautasista mitkä lentävät Kazakh-stanin
yli pohjoista kohti ja että "ole­tettavasi
vissi etelässä oleva maa" ko­keilee
salaisia aseitaan käyttääkseen
niitä meitä vastaan. '
Leikinlasku sivuun. Me emnie eri-koisemnUn
halua tietää sitä, tykkää­kö
Manrovian presidentti kynsilau­kasta.
Me olemme tavallaan immuni-softuja
tämäntapaisten, inhimillisistä
tiedonhalua vastaan. Me emme Hi­oin
saa tietää päVjonko Bolshoi teat­terin
tenorinlaulaja T. syö "spaghet­tia"
yhdsUä kertaa ja montako alus­vaatekertaa
hänellä on. Tämä on sel­vä
pimentäjä kansainvälisten tapah­tumien
ja musikaalisen elämän .tie­doissamme.
V
Ei rikosjuttuja
Meidän lapsiraukkojemme täytyy
mermä nukkumaan ilman synkkiä r i -
koskertomuksiaT Ja meidän aikuisten
täytyy elää ilmaii synkkiä rlkosraport-teja.
Ainoa m^.tä saamme tietää on
se, että rikollinen, milloin sellaitieh
cn kysymyksessä, on pidätetty, ollut
oikeudessa ja tuomittu. Me saamme
lyhyesti tietää minkä vuoksi ja tä­mänkin'
vain silloin kuin se kykenee
antamaan opetuksen Jollekin toiselle,
Rikcsraporftaashlssa meidät on rar
Jcitettu pelkkiin p e r u s t.otuUksiin
Synkkä teatteritshö on poistettu.
Tämä on sosialistisen journalismin
heikkous: Aina haetaan vain sosiaa­lisesti
hyödyllistä jä aina vältetään s i ­tä
mikä on sosiaalisesti vahingollista:
Meidän lehdillämme on ankara kus­tantaja.
Tätä - kustantajaa sanotaan
kansaksi. Se ei kertaa kaikkiaan ha­lua
tulla narratuksi tai huumatuksi.
Mikäli on yleistesti puhe sukupuoli­asioista,
meillä on sellainen käsitys,
että olemme riittävän aikuisia kaipaa­matta
rivoja kuvia, olkoot ne mitä hy­vänsä.
Niitä, iötkä eivät ole riittävän
alkuisia lehdistö suojelee viettelyksil­tä.
Lyhyesti sanoen, meillä el ole juu­ri
nimeksikään ilmoituksia. Paljon on
^'työpaikkoja saatavana" ilmoituksia,
mutta ei "työhön haluaa" tiedoituksla.
On teatteri- jä '^•eipkuvaparaportteja,
mutta ei taulukkoja osakemarkkinoil­ta
hommasta liikkeen pääktrjanpitäjäksL
Osuusliikkeen monivuotisen tilintar­kastajan
H. T.: Burpeen ohjauksen
alaiserm kehittyi hän varmaksi ja huo­lelliseksi
kirjanpitäjäksi.
Kaiki^a liikkeillä on valoisat aikan­sa
ja takatalvensa. Niitä takatalvia
on Intemational-osuusliikkeellä oUut
tarpeeksi. Liikkeenhoitajia jouduttiin
vaihtamaan syystä tai toisesta. Erään
vaihdoksen aikana sanoi eroava liik­keenhoitaja
: "Tilanteen ollessa sel­laisen
kun se nykyään on, minun mie­lestäni
on A. K , lassila aiiica mies, jo­ka
olisi sopiva liikkeenhoitajaksi, sillä
hän tuntee, numerollisesti liikkeen t i ­lanteen
perinpohjaisesti ja on peri­aatteellisesti
innostunut tutkimaan
osuustoimintakysymyksiä. Kehotan
siis johtokuntaa asettamaan hänet
seuraajakseni, jos hän uskaltaa ottaa
toimen vastaan,"
Johtokunta otti suosituksen huomi­oon.
Alussa hän kieltäytyi, sillä hän
piti itsensä vielä lilan nuorena ja ko­kemattomana
niin suureen ja edes-vastuuUiseen
tehtävään. Neuvottelu­jen
tuloksena oli kuitenkin, että hän
lupasi ottaa toimen vastaan sillä eh­dolla,
että jos hän el pysty siihen niin
siirtyy hän takaisin kirjojen pariin.
Kän ei siirtynyt takaisin kirjanpito-pöytien
taakse vaan siirto tapahtui
liikkeenhoitajan paikalta tuonen tu­ville,
parhaassa miehuuden Ijässä.
kaan kuin tarve olisi vaatinut. Mones-ti
hän Joutui itse ottamaan niskbij:
leen jchtokunnan, ehkä Bärmikkäät.
km huomautukset,
•C^ustoimlhtaitotatnalie jäi - suuri
aukko, verrattain 'nuw-en työmuura-l
liaisen, siirtyessä manan majoiiii
Osuustoimintakauppiaita löytyy pajJ
jcn, mutta vähän osuustoiminta-aat­teita
omaavia työntekijöitä.
Y * • <
Syvällä kaipauksella jäi vainajaa
muistelemaan. hänen ensiinmäisesta
avioliitostaan syntyneet kaksi tytär*
tään. jotka nyt jäivät orvoiksi, sillä
äiti kuoli-jo useita vuosia takaperin.
Samoin Jäi kamoUa muistelemaan hä-1
nen nykyinen vaimonsa, vanha äitil
Yhdysvaltain puolella Ja isä Suomessa,
leaja osuustoimlntaväestö sekä lukuisa
Järjestyneiden työmisten joukko.
Kaihon kyynel kimmelsi useampien
työtovereittesr silmäkulmasta, seiso­essaan
avonaisen hautasi partaalla.
Lepää rauhassa maaemon povessa,
työsarallesi kesken uupunut ystävä,
toveri;
Huomioiden Lassilan pitkäaikaisen
ja ansiokkaan työn osuusliikkeemme
hyväksi, kustansi liike puolestaan uu­puneen
työntekijänsä hautauksen --^
A. Kari.
53,000 hevosvoimaa
saadaan Äguasabon
voimalaitoksesta
— Grönlannissa^ elää tätänykyä vain
noin 8,000 myskihärkää.
Pojasta kasvoi mies, jonka sydämen­asiana
oli liikkeen edistäminen, ei a i ­noastaan
numerollisesti mutta myös­kin
esimerkillisenä työväen osuustoi­mintaliikkeenä.
Hänen päämääränsä
oli baada International-osuusliikkeen
liikevaihto nousemaan miljoonan dol­larin
rajapyykkiin. Hänen unelman­sa
ehkä toteutuukin tämän vuoden a i ­kana,
mutta hänen ei suotu.sitä näh­dä.
Lassila oli siis International-osuus­liikkeen
kasvatti. Liike kasvatti hä­net
horjumattomaksi osuustoiminta-toimitsijaksi,
joka ei luopxmut tehtä­västään
korkeampien palkkojen ja
helpompien tehtävien houkuttelema­na,
vaan uhrasi kykynsä. ja voimansa
kasvattajansa hyväksi. Sellaisena hän
piirsi nimensä poislähtemättömin kir­jaimin
osuusliikke&nme historiaan,
nita sen synkille kuin päivänpaisteisil­lekin
sivuille, -
' - ' ;
• Moirlvuotisena. -International-osuus­liikkeen
jäsenenä olin 'toisten johto-kuiman
Jäsenten kanssa: yhteistyös-kehtelyssä
vainajan'kanssa. Luullak­seni
kenellekään ei jäänyt mieleen
katkeruutta muisteltavaksi. Sopui­sasti
Ja-asiallisesti hän esitti asiat joh-tokurman;
harkittavaksi.
Varsinkfri'parin viime vuoden laa­jat
rakeimusten" uusimiset aiheuttivat
raskaan ' työtaakan johtokunnalle,
mutta vielä raskaamman taakan se
asetti liikkeenhoitajan kannettavaksi.
Niistä kaikista on selviydytty,, joten
liike kulkee nyt kokonaisuudessaan
normaalista rataansa. Liikkeen pal-veluskuiman
keskuudessakaan ei kos­kaan
kuulunut moitteen sanaa häntä
kohtaan, eikä ollut syytäkään. Sopui­sana:
ihmisenä el hänellä aina ollut
tarmoa muistuttaa alaisiaan silloin-
Port Arthur, Ont. — Äskettäin
käyntihi pantu Äguasabon vesivoi­malaitos
'ei merkitse mitään etelä-
Ontarion sähkövoimatllanteen huo-jentamiseksi,"
mutta se takaa, että
länsi-Ontariossa on tarpeeksi sähkö­voimaa
ja että Thtmder Bayn verkos­tossa
ei tarvitSB sen käyttöä-säännös­tellä.
Tämä $12,500,000 hintameh voi.
malaltos sijaitsee muutaman maUin
itään Schreiberista Ja varustaa S23,-
000,000 hintalssrv Long Lac Pulp and
Paper Co:n Tsrrace Bayn tehtaan ja
sen yhteyteen rakennetun kauppalan
tarpeellisella voimalla. Piakkoin
käyntiin pantava tehdas tulee tarvit­semaan
noin 612 koortia paperipuita
päivässä tuottaakseen noin 300 ton-nia
sulfaattlmassaa Yhdysvaltain ja
Canadan paperitehtaita varten.
Uusi voimalaitos sijaitsee Superior-järven
lahden rannalla Terrace Bays-sa,
mutta pato on rakennettu noin
puolentoista m a i l i n etäisyyteen Ägua­sabon
jokeen, jossa se on muodosta­nut
noin 12 mailhi pituisen järven,
jonka phxta-alan väitetään olevan
noin 3,100 eekkeriä ja muodostaen
noin 290. Jalan korkuisen putouksen
vesivoiman kehittämistä varten. Noin
1,400 jalan pituisen pääpadori lisäksi
rakermettiin kallion sisään noin .3,500
jalan pituinen tuimeli, -jota myöten
vesi virtaa voimalaitokseen.
Tehtaan ja voimalaitoksen yhtey­teen
rakennettu kauppala käsittää
kaikkiaan 215 • täydelleen sähköistet­tyä
asuinrakennusta noin 1,200 asu
kasta varten. Suunnitelmiin sisältyy
myöskin 54 huonetta käsittävä hotelli,
40 vuoteen sah-aala, koulu- ym. ra­kennukset
sekä ^vesijohtolaitos.
Padon muodostama järvi palvelee
myöskin paperipuutukkien lajittelu-palkkana
sillä jokea myöten uitetaan
vuosittain yli 200,000 koortia paperi­puita
tehtaan tarpeisiin. Tukit siir­retään
tästä järvestä tehtaan lähei­syydessä
sijaitseviin varastopaikkoi­hin.
Kalkki se sähkövoima mitä ei tar­vita
Terrace Bayn tehtaassa ja kaup­palassa
johdetaan Hydron Thunder
Bayn verkostoon, joka fei ole yhtey­dessä
maakunnan muihin osihi; '
iikon vai
(Itä ja nii
i vielä uu
äxnä tarto
lennessä"
iUa.
ahjoituka
j 4 A R iA
haasteisi
ARY J A
en haastei
'askateriai
H O L M V
MRI JA
itsan j a /
ANNY L i
laasteese*
A T T I M ^
•eseen.
aLO K A I
MICHEI
HEO T A I
a haastaa:
TTO LUC
la Fanny'.
ARY OKI
ähaastaa
Sointulas
DHN L U l
' ILQKIII
— Purukumin käytön tunsivat apa-chi-
intiaanit jo varhain. He valmisti­vat
sitä piimästä ja savesta.
PÄIVÄN PAKINA
Arpajaislippusakko
Montreal. — Täkäläinen kirjapainon
omistaja Roma Dugas tuomittiin vii­me
viikolla tuhannen dollarin sak­koon
ja maksamaan kulut arpajais-lippujen
painattamisen johdolta. Sen
lisäksi häneltä vaaditaan $30 takaus
6 kk. ajaksi moitteettomasta toimin­nasta,
o Jos hänet tavataan uudelleen
rikollisessa toiminnassa ' mainitun
ajan kuluessa, joutuu hän sakon mak­samisesta
huolimatta myöskin 6 kk,
vankeuteen.
Kertomus iciinaiaisesta ja peiilcaanista
Sllloui kun BlU Haywood oli IWW:n
johdossa oli tämän järjestö työväen
luokkatalstelujärjestö ja erittäin elin­voimainen.
Siinä sai alkusy.:äyksen ja
oppi ensimmäiset luokkataistelun
aakkoset monst nykyään h3?vin tun­netut
> vasemmistotyöväeft järjestöjen
Johtajat. Mutta'kun iöill Haywood
joutui pakenemaan maaäta kapLtalls-^
tisen luokkaolkeuden takla^ niin IWW
alkoi pian rappeutiia .sisäisesti ja
I nyt- se on viimeisiä henkiään .vetävä
''laho järjestö. Sen Johtajat vielä
tävät kansainvälisissä kokouksissa kiiten, isännän ääni Wall Streetiltä
määrää. Mutta kun tulee vähänkin auringon paistetta sotapilvien
läpi, ne käyttävät sitä heti hyväkseen huolestuneen mielipiteensä ilmi-tuomiseksi.
Niinpä tässäkin yhteydessä. Y K : n TurvalHsuusneuyos-toh
n.s. "puolueettomien" maiden yhteinen puhemies tri Juan Bra-muglia
riensi tukemaan Trygve Lien ja tri Evattiri esitystä sanomalla:
" T r i Evattiri ja mr. Lien esittämä vetoomus rauhan hy\'äksi on hyvin ,
: tyydyttävä sillä se tulkitsee maailman kansojen toivomuksia."
Huolimatta lainkaan siitä minkälaisia tuloksia tämä tri Evattin
ja mr. Lieri vetoomus jtuottaa (jä "tätä kirjoittaessa emme ole edes
nähneet heidän kirjeensä tekstiä) tosiasia kuitenkin on, että ylläolevat
ovat ajan merkkejä kansanjoukko;en rauhantahdosta ja myös siitä,
että rauhanrakkaus on kehittymässä 'maailmanlaajuiseksi aktiiviseksi
toiminnaksi rauhan säilyttämisen hyväksi.
kuinoukselllsia fraaseja, mutta todel-:
lissstl käytännössä palvelevat taantu­musta.'.,'
Vuoniia 1916 julkaistiin Yhdysval­loissa
"T^th".lehde5sä'artli±eli, jos­sa
kuvattiin kuinka silloineh IWW:n
puhuja Elizabeth Gurley Flyn selitti:
kaivostyöläisille yksityisyrltteliäfssry-dcn
olemusta, Stewart Hplbröok, ar­tikkelin
kh^jolttaja, esittää siitä seu­raavan
kuvauksen:
"Hämärässä menneisyydessä", sanoi
nätti tyttö, jolla bli punainen lukula-llina,."
paljon ennjenkuiin Andy Carne­gie
tai J o h n p . Rcckefeller olivat syn­tyneet,
istui kiinalainen josrt rannalla
Kiinass^.
ei ollut oimea.
Hän onki, mutta hänellä
Koko päivänä ei edes
nykäissyt. \ .;
"Pelikaani kalapti myöskin lähellä.
Vanha kiinalainen piti sitä silmäUä
ja näki kuinka lintua ormistl. Se su­kelsi
ja nousi jälleen nokassaan suuri
kala, jonka se nielaisi tyytyväisenä.
Yhä uudestaan nousi pelikaani kalan
kanssa. . • ,
"Niinpä niin, pojat, kitaalaiset ovat
viisasta rotua.. .Vanha kalastaja seu­rasi
lintua koko päivän, ja ajatteli
heittelevät työläisten eteen vallan--Jcovasti. Seuraavana yönä hän pi­meässä
hiipi ja otti kiinni pelikaanin.
Hän sitoi nuoran lltmun jalkaan ja
seuraavana päivänä vanhus Istui Joen
äyräällä ja tällä, kerralla lihtu ka­lasti.
• 'j-
"Asiat eivät kuitenkaan sujuneet
hyvin alussa. ^Pelikaani sukelteli ja
otti kuhni kaloja, mutta ennenkuin
kiinalainen ehti vetää sen rantaan,
oli lintu nielassut kalan. "Eyvä, kek­sintö,
mutta se el tepsinyt.''
Nyt kaivostyöläiset rupesivat kul-mäkairvat
kurtUfäa mlettimääh. että
kutaka pelikaania voidaan yhdistää
palkkain kanssa: Kirkkaalla äänellä
tyttö selitti edelleen:
"Mutta poikani! kiinalaiset ovat hy­vin
viisaita ihmisiä. Vanha kalas­taja
mietti Jonkun aikaa ja sltteii
valoi messingistä renkaan pelikaanin
kaulaan. Tämä rengas, kuten arvaat­te,
oli riittävän kireä ehkälstääkseen
pelikaanin nielaisemasta kalaa — jon­ka
onneton pelikaani piti omanaan —
mutta riittävän suuri ettei Ihitu tu­kehtunut."
Tuskin - kaivostyöläiset vieläkään
ymmärsivät, mutta kiintymys kuvastui
heidän silmissään. Plyn Jatkoi:
"Weil. pojat, se tepsi kuten taika­kalu.
Llntii nappasi kalan, vanhus
veti linnun luokseen ja otti siltä sen
Ja lähetti • linnUn Jälleen takaisin.
Silloin tällöhi. kliholttaakseen peU-kaanla
suurempiin ponnistuksiin ja
pitääkseen seii Jienglssä kalastamista
varten, kiinalainen antoi sille muu­tamia
kalsin päitä ja pyrstöjä."
Nyt istuivat kaivostyöläiset jännit­tyneenä
tuohensa reunoilla. Sitten
Fiyn\seiittiv."--';:.:-;;:,-/-^^ r;.
" J a : teidän kaulassanne, juuri sen
sanMiri pään. jossa teidän aivonne p i ­täisi
olla, .alapuolella on, rengas. Joka
oh palkkajärjestelmä. . Herrat ottavat
parhaa.tpatot kalasta. Te, jotka raar-dätte
raskaasti, te saatte päitä ja
pyrstöjä—palkkanine,".
Tämän' ^tiseh lWW:n järjestäjän
ja nykyisen koiämimistin.kertomiis
pelikaanista- Ja klinalialsesta on hyvin
valaiseva kertomuä.; Näin selvätajui-sestl
seUtettJhx.-työläisille aikoinaan.
IWW:n taholta luokkasuhteita Ja riis­toa;
Mutta suiiri työväenjohtajä E l i ­sabeth
Giurly Flyn ja toiset rehelliset
työläiset jättivät IWW:n jo aikoja
sitten.
Kim BC:n työläiset ovat yrittäneet
saada kaulassaan olevan renkaan vä­hän
löysemmälle, niin kapitalistien
äänenkannattaja Financial Post kir­kuu,
että nämä renkaan löysyttäja:
ovat petollisia kommimisteja ja sita
kaikuna toistaa Canadan Uutiset,
Vapaa Sana ja niiden mukana myös­kin
Industrialistl. Kapitalistit tuo­mitsevat
alimpaan kattilaan itä-Cana-dan
metsätyölälsten \mlon johtajat ja
Jäsenet, kim hekin yrittävät saada
rengasta venymään Jotta suurempi
pala pääsisi kurkusta alas Ja samoin
suomalaiset taantumuslehdei kirku­vat
samassa äänilajissa.
Jos tämän renkaan kaulaan kim-nittäjä.
kapitalisti,-olisi yksin. wt
yhteenlllttyneet työläispelikaanit kat­kaisisivat
koko renkaan ja käskisivät
kapitalistin itse kalastaai,tarvitseman­sa
kalat. Mutta kun työläisten joh-tajieri_
Joukossakln on vielä huomat­tava
määrä herrapellkaänejä, jotka
auttavat, kai)ltalistla pitämään tämän
renkaan edelleen Idreällä ja vieläpä
toisinaan kiristävät sitä, niin kapita­listit
vievät edelleen parhaat osat ka­loista.
Siitä syystä on työläisille erit-
•täta tärkeä, että Jättäisivät omiin
oloihinsa ne kapitalistien apurit, jot­ka
auttavat kapitalistlluokkaä kerää­mään
kassaholveihlnsa satumaiset
rikkauden, mutta jättävät työIäiselH
sen luomasta rikkaudesta vain murto-osan.
— Uoti.
CTOR M
AiNIOT S
ASSE sn
a haastaa
;akeri peri
yYNE K i
an haastei
jtromin .N(
;ekä Hele:
nsä mukai
[ARtHA
ja Aatu K
ELENA S
[R. J A M
insa häast
RANKKC
istaa Laur
EMPI J A
A M P U T l
L P U t U L j
ICK L A M
>tulän ja I
IR, JAJMI
insa: haast
. HALON:
EDA J A S
nerin haa
;ta ja Mat
NNA TU(
häastees(
calan Halli
I L D A K U
haasteesi
, :a..:-"--'''
IVA M A l
seseön.
I. TÖMIS]
seseeri.^
ETER JÄI
in Tarzwe]
QHN L E K
eeseen.
m. J A MH
miinsa ha-,
im R A i r
ihaastaa J
lARY J A
haasteese*
tässä ja E .
ÄINÖ HIl
in haastees
, molemms
. L I N D RO
E I K K I SU
haasteesee:
haasteerisj
EIKKI T l
L A V I K IN
eeseen ia h
^ILFRED i
m:
Tässä kj
Ennenj
Yhteens
nt.vnyt Kauhi
Taalassa elol
Ipan sydäme
ikoa; ja kaksi
si sisko.
Imän täyttää
IS on poikani
kuolo en
ivätyösi päätt
silmäs* un
nattomiks' ht
Talidon lausu
sta, Sylvia Pe
2stä ja kuklst
Kta suruuni.
fflmlns