Vapaus, August 21, 1948

              Äni 2 Lauantaina, elokuun 21 p.
(UBEKnr) — Independent Lsbor
Organ at Ftnnlah Canadiiu». JSi-tabllsbed
Nov. 6tb 1S17. Autborlzed
eecond class nmil by the Post
Office Department. Ottawa. Pub-
Jlshed tlirice wefekly: T u e s d a y s,
Thuredays and Saturdays by Vapaus
PubllslilDg Company Ltd.. at 100-102
£ lm St. W., Sudbuxy. Ont;. Canada.
sat August 21 Kapujj(a5Jngjjja
syysjuhla elok.
Telephones: Buslsess Offlee 4^4284.
Editoria] Office 4^42^, Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address Soz 69. Sudbury. Ontaxlo.
Ad vertising rates upon «pplicatloa
'franslatlon free of cbarge.
TILAUSHINNAT:
Canada-ssa: 1 vk. C.OO e kk. 325
3 kk. 2 (/J
YhdysvalloLasa: 1 vk. 7.00 6 k k . 3A0
Suomessa; - 1 vk. 7.50 6 kk. 4 225 j
29 paivana
Epäamerikkalaisen komitean uhri
mn White ja hänen uskonsa
Hajaannuksesta uusi häviö
Tiistaina suoruetut.M mani', unta vaalit antavat uuden varoi-tukien
lyöväerilukkeerrhajaannuistavaslaa/i, silla lo.siasia on, et la <.C-F.
lla oli lilai^uuv J M I J O I I I U J U I . M a-ermaan mutia iiajoiruyilJJitiikkjn
- .sa ansiosta sai hädrntu-skiii valituksi kaksi ;ehdokai5taa.n,:.saaiaila kun
konservatiivejakin laaniuinui iliv-rnpi S W M 1 Credit puolue tuli uu­delleen
valituksi. . . '
Jo vaalikampanjan aikana nantun varoiitavui. esimerkkejä .AH^er-tasta
yleisesti puhutuin, eil.a.vaesto ei o.saliistunui vaalikokouk:,iiii.
^ Kaikkialla nähtiin mv-rkkeja: vahiipitanialioinyyde.sla, silla valil.vijain^
keskuudessa oli ka.siiy.s.-etta J^ocial Credit /niolue tulee kuitenkin vali­tuksi
kun icKlellinen op})o.silio - -.(.(: 1-\1J'F'. uniot ja farmarien jar.
. jesjoi — ovat hajaännuks<-n lakia voiiiiatlomia uutta hallitusta muo­dostamaan
L{'F!.n Alhtrtan maakuniako.'-nitea oli oikeutettu vaalien
jälkeen julkaisemaan lausunnon, missa .sanotaan: '
'"Jos CC F-n maakuntajohtaja Klmer Kopcr olisi.johtanut kaii.^rui
vaaliuurnalle demokraatll5e.^sa yhtenaisyyde.ssa taantumusta vaslaan..
hän-olisi mennyt takai.sinlainlaatijakuntaan paljon ii.searniiian kuin.
kahden tai kolmen kurn[){>aiiin kans.->a . . .•
Tosiasia nimittäin on etta C CI n johto hylkäsi .Mhertassa unio-nisti.
sen/lnkkefcn ja farmarien järjestöjen riveistä lähteneet yluenai-syystarjoukset-
Useat unionistien elidokkaat olivat .{.»akoitetut jaa-,
xnään pois ehdokkuudesta CC. f-:n liajoitu.spoliliikan johdosta, .silla
CCL-n kansallinen johto antoi ukaasin, ettei mikaan CCL: n. unio voi
nimittää ehdokkaitaan vaaleissa.
Tämän lisäksi oli havaittavis.sa täydellista antautumisrnielialaa,
mikä fasismin nousun paivhia lohii monia sosiahdernokraattista puo-:
lijettä metauspolkylle huroojia.s.sa. raaniumuk.sellisuude.staan tun­nettu
Social Creflit puolueen paammLsteri ManninK turvautui puna-kaiihun
lietsontaan ja koro.sti erikoisesti, etta ' C C F ; n hallituk.sen va­litseminen
on ensimmäinen askel komm.uni.s:nia kohti". Sen sijaan, etta
CCF olisi lyönyt takai.sin punakauhun liet.sonnan ja osoittanut, elia .se
oli ainoa ••salainen ase mila Hitler voi aikoinaan tehokkaasti kayttaa
hyväkseen. C C F myötäili ja harjoitti it.sekin punakauhun liet.swtaa .
"'kommunismivaarasta". Selvaa luonnollisesti (in. etta ei C C F -->- eika
mikaan työväenjärjestö — voi laantumukselli.sen suurpääoman kan.s,sa
kilpailla punakauhun harjoittamises.sa.. Missä ikanä tata yritetään .siel­lä
1 ) aiheutetaan hajaannusta ja toivottomuusmielialaa työläisten kes-kuiides.
sa ja 2) autetaan taantum.uk.sen voittoa^
Albertanmaakunlavaalil antavat uuden varoituk.sen siitä, etla Cana^
dan jkan.san tulee kayttaa etsikkoajkaansa oikein ja yhdi.staa rivinsä
suurpääoman nalkiinnyttamis-, .sorto- ja .sotapolitiikkaa vastaan.
Tietoisuus eläväksi käytännöksi
Voittoilevat imonopolisiit yrittuvat propaKandistien.sa ja lehtien.sa
avulla saada työlal.set uskomaan, etta farmarit ovat .syypäitä hintojen
kohoamiseen ja toi.selta puolen farmareille .selitetään, etta työläisten
• korkeat palkat ovat aiheuttaneet h i n t o j e n kohoami.sen. A'hteisla näille
^molemmflle ':selitvksille'' on se, etta niissä unhoitetaan ja sivuutetaan
tykkänään monopolipäaomav. suuret viljanvalitysliikkeet, lihanpakkaa-molaitokset,
meijerit ja myllyliikkeel, jotka "farmaavat" seka työläisiä
että farmareita.
Multa valheella on lyhyet jäljet. .Ainakin ('anadan kansan suuri
enemmistö niiyttaa olevan täysin tietoinen siita, etta raha.sakni paalia
• istuva pienilukuinen suuromistajien ryhmä yksinään hyötyy nykyises-
. tähintakiskonnasta. Canadan j^allup poll esitti a.skeltain .ky.symyksen:
/'Kuten tieilatte-lihan hinnat ovat nous.seet paljon. Kenen te luulette
.saavan suurimman osan lasta hintojen kohoami.sesta — farmarit, li>
hanpakkaamolailokset. tukkumyyjät, vähittäismyyjät tai jotkut
.:. muut?" Fnemmistoniistacanadahvisista, joille lama ky.symy.s tehtiin,
antoi oikean va.stauk.sen ja .sanoi, etta lihanpakkaamolaitok.sel ja luk-:
kuliikkeet siita hyötyvät. l'rosenteis-sala.skienlihanpakkaarnolaitoksia
syytti 52 pro.senttia ja tukkuliikkeitä 21 prosenttia; yhtcen.sa 73 pro­senttia.
Vain 7 pro.senttia oli. .sila niielta. että farmarit siita hyötyvät
/•ja6 prosenttia, etta vahutaismyyjai; Kuusi .pro.senttia luuli, etta Jotkut
• muut ryhmät hyötyvat ja kahdeksan liroseiutia oli epävarma kuka
^ hyötyy.
>j Samoin kasvisten hintojen suhteen, suuri eneni-mistö, eli 62 pro-.
/senttiä kysyniyk.sen.saaneksla .syytti hintojen kohoamisesta tukkuliik-
';keitä ja vain 10 prosenttia oli sita mieltä, etta farmarit \oittoiIevat,
• m i k a vastaus myös osoittaa, etta tietoisuus asiain todellisesta tilaniees-
_ ta on laajalle levinnyt Canadavvi
. N'iinpa torontolamen torylehtr; Globe andMail varoitti mäahan-
..taina lihanpakkaamojen omistajia kirjoittamalla toimitusi)alstalläan-
. . Yleisön 'mielenmaltin ollessa snna misvi se nyt on, voittoilua ei
•sallita kauan. Ei ole mitaiin tekosyytä lihan hinnan .suureen nousuun
"tanaan, eika useaan.tulevaan paivaan. Tavallinen aly palvelee tilan-
.•netta paremmin kuin ylikuroiu.s tilanteen h y v ä k s i k ä y t ö s s ä^
• .Toisinsanoen l a m a torylehti on huolis.saan väestön mielenmaltin
suhteen ja varoittaa lihanpakkaamojen omistajia, etta niiden pitäisi
A'alttaä äkkinäistä rysäystä ja sensijaan kohottaa vähitellen hintoja,
. jotta suuttunut yleisö ei sit.i niin huomaisi.
Tämä va^n tähdentää taas sila tosiseikkaa, että yleisen mielipiteen
.painostus on edelleenkin voimakas ase; iotavallassaolijairi täytyy kun-
.Nnipittaa.. Yleinen tietoisuus suta. että hintakiskonnasta hyötyvät vain
^ monopoliasemassa olevat suurliikkeet, on muutettava k a y t a n n o l l L s e k si
.-, toiminnaksi nykyista hintakiskontäa vastaan. Se takaa ennehimin täi
' myöhemmin onnistumisen nykyista ryovarimaistä hintakiskontäa vas-
' "taan
Kapu.vka.sin^, Oxit. - T - C.SJ:n laza-;
lai.Sfc-1 fj?:Ä.sUjn loimesta jarjfestetaari \
-syy-sue-sän jubia ik. 29 p:nä alkaen!
kJo 2 ip. Hilma ja Matti .M&nty£<:n pai-kalla.
Ohjelfna£.sa on puhe, kupjeul;;
runo, juttuja yrn. Kahvia ja voilejpia !
on saatavana ja useita seurapeleja. Jo- |
i en ka.'k/.ien aika kuluu varmaankin.',
hupaisa.sii. Kcs/ca lama on taa-'; l ä -j
rnan ke.san viimeinen tilaisuu.?, niin i
iK-tenkin .'iijle annarnrne paremman i
kannatuic.'-en. Sa« tk.. 29 p:na kaikin j
Inkk.eelJe Manty.sen farmille: • vj
Nayttaa .siJta. etta rneidan ke.skuu- \
6i::-.Kixfmn<: täytyy; aina jatku va.sti o l l a!
jr>ukun jalka kipaatluna. Tavsa ika-va^
isa a-serna-S-sa on talla kertaa K
i hoUisen varat puolueettomissa ja ys-
, lavalllsiSia maissa.
; "Ja rauhan tultua Harry White me­ni
Breiton Woodsjin toteuttamaan
pre-sidentti Rooseveltin ohjelmaa ta­loudellisen
sodankäynnin lopettami-sfcksj
k a n . s a k u n t i e n v a h l t a . H a n oli
vksi etevin rahatalousmies maailmas-
.sa . . . Harry Whit* taisteli hvvää tais­telua
lopou un asti. Me jotka olemme
olleet hänen puolellaan ta,s.sa taiste-la'-
sa. -suuna pankkilaitoksia' ja epa.
arnerikkolai.sia komiteaa vastaan tu-
Skv York. — Yhdysvaltain nvr
kyisen vakoiJuMrt<uk.s«n va<noam:i,
Rooseveltixi aikainen, entinen val­tiovarain
<ubt«r«rin apulainen Harry
Dexter Wbite kuoli viime maanan­taina
FitzH-liUaniJ.ssa .V. H. .sijait-
Mvassa kesäasunnossaan sydan-halvaukseen,
muika aiheutti
oman läakarinsa Ja perheensä Ia»j-
-sunnon mukaan — .se. kun han Jou­tui
edelbsena perjantaina, kon^es- j
sin epaamerikkaiaisen komitean
kuulu.stelussa puheenjulitaja J. ;
Parneli Thomasin painostettava- ; Jernme ama kunnioittamaan hänen
sf.
• ':• • • ' '•' : • I Elisiai-xrih Bentley ja T;me-julkai-:
i sun toimittaja Chamber.s esittivät
a-.,»u.-v-.a r.c,cua jsyytteen, etta 5C-yuoUas mr Whi'.
.ind Toivomme K a l k l l e hyvaa on- | j , ^ ^ ^ ^ , "Neuvoc^tohiton vakoilurenkaa-j
nea ja rrienesty^sellisia tervehtymis-.i j.^^^„
! ; -•• . • Whitfcn kurnppanrFrank ^Cof^ jol^^
j Vapauden haa.sterynlays .alkaa .siis konere.';sin epäamerikkalainen komi-
.->y,->'ju.--i 15 p na ValmLstukaarnme | tea rnyos painostaa sanoi suoraan
^.iilien kaikin hyvin ja ajoi.ssa talla/.in "Minun mielestäni VVhite ei kuollut-^
'ympartötolla, etta voimme suna on- ;hänet tapettiin.":
ni.stua mahdolksimman hyvin nun- j progrcÄsive-puolueen p r e s i d e n f j -
kuln.moUla on aina .sellainen hyvu. ta­pa
taalla ollut. Kaiki.ssarynlayi^sis-sa
yntainine j a teemme:rnyoskin par­haamme.
— Raporlten.
Kirklandlakelaisei
kokoukseen tiistaina
Kirkland Lake. — CSJin paikat-
: lisen osa-ston kukou.s pidetään tiis-laina
t.k. 24 paivana, alkaen kello
8 illalla. Johtokunta kokoontuu
tuntia, aikai.semmin.
.Muistakaahan kaikki saapua ko-kouk.
secn, jota ei ole pidetty pit-
. kaan aikaan kasilla olleiden liitto-
: Juhlakiireiden takia. .
Toivomme Annie Hendrick.sonilIe
ja Oscar Kingelinille pikaista ter­vehtymistä.
Elokuun terveLsin;
O. K.
ehdokas Henry A. Wallace .sanoi, ett:i ;
White kuoli epaamenkkalai.sen komi- !
tean uhrina. Wallace julkausi lausun- I
non rnLS-sä sanotaan:- : ,V|
. • • • • • . . •' . . . • • • ] •
"Harry D. VVhite, minun Kyvu |
ystäväni Ja läheinen kumppanini j
moni.s.sa uuden jaon komit^oi.ssa, i
kuoli maanantaina —. epaamerikr '
kalaisen Thomasin komitean uhri' [
•• ' na. . •. . • (•
''•Uutinen mr. Whiten. kuolemastfi
tyrmLstytti minua .suuresti. ••
"Monta pitkaa vuotta Harry Whito
työskenteli lahei.se.sti Franklin D.
Rooseveltin kan.ssa. Sodan aikana miv
White:työskenteli yota paivaä'lyödäk-seen
/finaassituen pois Hitlerin alta;
Mr. White jdrje.sti vihollisen omai­suuksien,
jäädyttämisen Yhdvsvalloi-s--
sa. Juuri mr. White kaivoi esiin v i -
Timminsin kesäjuhla
tk. 29 päivänä
Timmin.s. — CSJ:n Timminsin
osa.ston vuotuinen kesäjuhla viete­tään
tk. 29 pna- MaM;agmin kentällä,
alkaen klo 12 päivällä. Ensin alus.sa
h^ödään kanapaivallinen, ettei tar-vi:
se. tyhjin vatsoin juhlassa olla. Sen
jälkeen .seuraa ohjelma, josta mainit­takoon
kuorolaulua Riku Vuorimäen
Johdolla, runoja, kupletti''ym. ja mo­nenlaisia
seurapeleja. Kaiken Iisak­si
on tilaisuus kayttaa hyvaa .saunaa
oikein suomalaiseen malliin. Kun i l ­ma
on kaunis, voitts ottaa.uimapuvut
mukaan ja nauttia ikesan viimeisestä
aurinkoi-sesta Ilmasta, josta onkin saa­nut
nauttia hyvm- vahan 4alla peru­kalla
tana ke-sana. •
Suotta •ta.ssa oikeastaan on kehua
mita kaikkea hyvaa itilalsuudessa on,
silla V .suta paasee selville tulemalla
kat-somaan. • Huvitöimikunnan puo­lesta
Yksi.
muistoana. Hänen kuolemansa pitaisi
neratiaa amenk/calai.set nakeraaan
epäamerikkalaisen komitean aiheutta­man
vaaran . . . Mma kehoitan kaikkia
vs'.aviani lukemaan uudelleen sen
lausunnon, rninka mr. .Whlte antoi
I kongre.s.sin . epäamerikkalaisellei kc-mitealle."
MR. VVHITE.X USKO .
"Minun uskoni on Amerikan us­ko^
lausui Harry Dexter VVhite
viikko, .sitten perjantaina, vain
muutama palva ennen kuolemaan-
-sa, esiintyessään Yhdysvaltain
. kongressin epaamerikkaiaisen ko-
: mitean vakoilusirkuksessa.
"Minun. u.skoni on Amerikan us­ko.
"Minä uskon uskonvapauteen,
puhevapauteen/, ajatusvapauteen,
sanomalehtivapauteen, arvostelu-
:. pauteen ja liikkumisvapauteen.
"Mina uskon ta.sa-arvoisten mah­dollisuuksien
tavoitteeseen, yksilön
oikeuteen seurata omaa valintaan-
.sa; jokaisen yksilön oikeuteen omi­en
kykyjensä täydellisen kehittä­misen
hyväksi.
"Mina u.skon jokaisen kan.salai^
sen oikeuksiin ja . velvollisuuksiin
tehdä tyota, odottaa ja saada li­sääntyvässä
määrässä poliittista.
UloudeJJista Ja tiiii(«eUisu
vaa kafkiUe.
"Minä vastustan kaikenlaifta dis- :
kriminointiav olkoon se rotuun, va- ;
riin, u.<Jiont«oD, poIiJtti<-:«en katsan- ;
tokantaan tai talou-sasemaan pe- :
rustuvaa.
"Mina uskon vahntavapauteen >
henkilön edustajien suhteen, halh- •
tuksessa nifn. ettei sita rajoiteta ;
konekivääreillä, .salaisella poliisilla
tai poliisivaltion painostuksella.
"Mina vastastan mielivaltaista
tai aiheetont:^ vallan kayttoa tai
auktoriteettia kaikilta suunnilta tai
mita hyvänsä yksityistä rybmaa
•. vastaan.
".Viina uskon lakivoiraaiseen hal-lituk.
seen, enka miehun, missä laki
on kaikkien ihmisten viapuolella, i
eikä mikaan mies lain yläpuolella.
**.Mina pidän naita periaatteita
pvhma Mina pid3n niita ame­rikkalaisen
elämäntavan perusai­neina.
Ja mina uskon niihin ela-
' vina todellisuuksina, enka vain
pelkkinä sanoina paperilla.
"Tama on minun uskoni.
"Nama ovat ne periaatteet, joi^
den hyväksi olen työskennellyt.
Yliteenla.sklen ne muodostavat pe­riaatteen
joiden puolesta olen ollut
valmis taLstelemaan mennei.syydes-sa,
ja joita olen valmis aina puo­lustamaan
—' hengellanikin jos tar-vitaan.
•••
"Tässäon kaikki, olen valmis ky^
symyksianne varten."
.NELINKERTAINE.N VOITT U A
Hollantilainen Fanny Blankcrs-Koen todettiin l rmtr
sa maailman etevimmaksi naisurheilijaksi. Han voitt, U m c o T L ' ^ ' ' ' ^ "
kilökohtaista kilpailua (ICO ja 2C0 m. juoksut ja 80 m ai ta im L näkorttplis
pahasti jälessä olleen Hollannin naisten 400 metrii ' ' " ' ' ^ ^
voittconv ollessaan joukkueensa ankkurimiehcnä. Ku
tamassa aitajuoksua Lontoon kisoissa. Fannv olLsi varmaan vn-n
keushypyssa.neljännen henkilökohtaisen kultamitalin, jos olisi Si?"'/
• Mainittakoon lopuk-si,' etta kuulu.s-telun
aikana mr. White ilmoitti, etta
han on juun toipuma.ssa sydäntauti-kohtauksesta
:ja pyysi, etta hanalle;
. annettaisiin 5 minuutin lepo aina tun­nin
kestäneen, kuulusteluri jälkeen —
mutta se vain kiihdytti Vakoilusirkuk-sen
painostusta.
"Anna veresi ilolla"
Toronton laulukuoro-laiset
huomatkaa!
Toronto, i— Sekakuoromme on saa­nut
pyynnön mennä laulamaan Ca­nadan
kansalliseen näyttelyyn (Ca-,
naduui National ;. Exhibition) joten
kaikkien kuorolaisten olisi tultava
harjoiluksim . ke.skiviikkoiltana, tä.. 25
pn.i kello 8 •— H ,
Kirj. Mel Colby
-Juttu, joka julkaistun sanomaleh­dissä
jokm aika sitten, kuinka eräs
kuor.ma-aut^in ajun antoi firmansa
rahat aseisteluiUe. ro.svoille .; ko-ska
"elamani on minulle tärkeämpi kuin
$600", muistuttaa meille J . . K . Snag-s-byn
elamankokemuk.sia. "
Snag.sby, jcka työskenteli erään,
pankin lähettinä. joutUi kerran erääl­lä
takakadulla. seitsemän-: aseistetun
rosvon kynsiin ja • • rosvot vaativa t
Snagsbyn "hengen tai rahat". Snags-by
arvioi.akkia tilanteen: tikari oh
hänen kurkkuaan vasten, pikakivaa-
— Niin, sanoi Snagsby. ehkä mi-
.nun.oli.si, pitänyt hyökätä niiden ros­vojen,
kimppuun; mutta minä. aja•t-
.;elin,•,etta .se olusi vain helppo Itse-murhakeino
ja vaimoni sekä lap-seni
•tuli.vat. mieleeni.
, Johtaja, katsoi häneen surullisesti
ja sanoi:
— Tiedättekö Snagsby, että tunne-kysymykset
eivat .saa olla edistyksen
tiellä? Tiedättekö, että tämä laitos
vaatii lojaalLsuutta ja rohkeutta kat-kilta
ityolaisiltaan? Lojaalisuus ja
rohkeus ovatr, se kulmakivi, jolle vä­r
in piippu vatsaansa ja pistoolmpiip- yritteliäisyys perustuu Mutta
Ajan merkkejä
Poliittisessa la>,kuopK>a ei\at kaikki ratkaisut ole niin h e l p p o ja
kuin on kansakoulun en>,immai5ella luokalla opittu esimerkki .»iita, etta
akaksi ynna kak^i on nelja" Mutta ><o\ittelemnlla en alojen uutistie-toja
yhteen toistenpa k a n s > a saadaan useimmiten hy\in selviä tilanne-
; k'!vauksia syvalli>ia anal\\-oja tekemättä Tässä on yksi esimerkki: <*
" Elokuun 13 pna t u l i ^ ^ h d j - v a l l o i l t a tieto, etta Yhdistyneiden Kan­sojen
komissioni on Xeu\o>,ioliuon ia Ukrainan edustajien vastaväit­t
e i s t ä huolimatta paattan\t e-ittaa. etta Nenajan ehdottomaa maa-
- ilman aseistamisen v a h e n t T i m i - i a e i \oida toteuttaa nykyisessa jännit­tyneessä
kansainvälisensä tilantee>.>a Tämä päätös tehtiin Yhdy^val-^
Itain dollari-imperialismin j o h d o l l a taNänmukaibella äänimäärällä 11-2,
Kolmen paivan kuluttua, eli elok. 16 pna '.Vmerikan yleisen mieli-
/piteen instiluutti"' tiedoilii \ ' h d \ ^ v a l l o i s s a olevan kautta maan huo­mattavan
pallon sellaista mielipidettä etta kaikkien aikuisten aina
/65-ikdvuoteen asti p i t a i M rekisteröidä ^ I V l i l l p u o h l ? - t U 5 t ä tai s o t a t \ ö t a :
varten sodan varalta
Kun - vissit dollari-imperialistit suunnittelevat mobilisoida koko
Pelastusarmeija
tiedustelee
Toronto. ~ Pelastusarmeijan pää­maja
James j a Albert Sts..Torontos­sa
kyoelee . seuraavien henkilöiden
olinpaikkaa naiden henkilöiden
omaisten pyynnön johdosta,; Mamit-:
kaa vastauksessanne henkilön nmien
peni.s.sa oleva • numero:
.Haapala, Laun — syntynyt Pöy-i-
yalhv v. 1904. Vanhempien nimet
Emilia.ja Edward; Sisar Valma tie-diisielee
— M 35£6
. Hill tai Sunia. Jack syntynyt I1-:
majoella v. 1880. Asunut. Port A r -.
thurin lähellä.. Poika- tiedustelee: -r-
M 6854
Hyvärinen, Vihtori — syntynyt I i -
«alme.ssa v. 1900. Vanhempien nimet
Lusa ja Tahvo. Sisar tiedustelee.
M 7801.
Karjala, mns, Antti, omaa sukua
.A.nna Leena. Korhonen^ Veli tiedus-,
telee — W 3699
Kippo.vHuugo: — syntynyt Kälviäl­lä
v. 1901; Ollut Vancouverissa: ; Ve­l
i tiedustelee. — M 1596. •
Niemi - tai Lahdesniemi, Antti—^
syntynyt Kauhajoella. Vaimon nimi
.•\nni Mana, Poika •tiedustelee. • —
•M 7662
Raivo; John .— noin 50-60 vuoden
ikäinen. .;• Aidm nimi • Loviisa.\ Ollut
Sudburvso^a. Sukulainen: tiedustelee.
M 7800
pu ohimoaan vasten ja han huomasi
olevama hyvin iukala-ssa xilanteessa.
Han, luovutti rosvoille hallussaan ole­van
pankin omaisuuden — 89 Sent­tiä.••
.
Paastyaan rosvojen kynsistä, jou­tui
han sanomalehtimiesten piintta-maksi
ja hänelle sateli kysymyLsia;
-^•Ettekä yntt^inyt tapella vastaan?
— Mina katsoin a-usaimmaksi olla
yrlMamatta vastarintaa. Rosvoja oh
seitsemän ja , he olivat aseistettuja. :
. • Mrta ajattelitte ensimmäiseksi
joutues,sanne rosvojen kasiin?
— Mina ajattelin vaimoani ja lap­siani.
Tulin siihen:.johtopaatokseen,
etta elama on miiiulle • arvokkampi
kuin pankin rahat. .
. Tama haastattelu tuli myöskin pan­k
i n johtajan korviin. Seuraavana aa-mUna
sanoi johtaja haluavansa näh­dä
Snagsbyn ;:kontloris.saan tasmälr
leen kello 10. 32 vuotta pankissa työs­kenneltyään
käsitti. Snagsby täsmäl­lisyyden
• merkityksen ja •määräajalla
han seisoi jalat nilkkoja.myöten va­jonneina
johtajan konttorin i a t l i a -
ma tolia
— ..Snagsby, aloitti johtaja, minun
.tietooni on tullut, että te-olette va-paaehiOLsesti
sallinut /pankin kar.slä
89, sentin menetyksen.
• r - Mma en ole sita mieltä,:ettu oli--
6in:sallinut sen kayda .tahallisesu. sil­l
a rosvoja oli.min.paljon:ja he olivat
aseistettuja; sanoi., sankarimme.
Mina.en olisi koskaan uskonut
teitä nun heikoksi; Mutta enimmän,
minua-, kaivelee • se.- .kun. te -ettQ -to­teuttanut
pankkimme mottoa.- mika
san.'>o:,.\nna veresi ilolla. •
Snagsbv; h-alusi sanoa tassa kohdas­sa
jotam.- mutta johtaja ei .sna salli-,
nut, \aan sanoi, ettei han unohda
koskaan sita.. e:ta Snagsby oli .sano-nut
. sanomalehtimiehille pitävänsä-henkeTan
kallnmpana; ku:n .pankin
rahoja
.:-Tr:Tania on .huono .menettely, sanoi
pankin .johtaja; Minä haluan: että.
jokainen ...esiintyy ;niiden. tracivtiojen;
mukaisesti, mita -meillä on. tää.sä l a i -
tok-^essa. Te olitte pelkuri
ke.sken kaiken, ettehän" te. vain ole
kommunisti?
Snag.sbysta; luonnollisesti (tuntui
hyvin pahalta kaslttaessaän, että h än
ei ollut menetellyt oikein pankkia koh
taan ja vieläkin enemmän, havaittu­aan,
ettei ollut ky.symys mistään peri­aatteesta,,
vaan rahasta. Hän oli hy-,
vin kiitollinen, kun johtaja ei eroit-tanut
hanta tyosta, vaan ainoastaan
vähensi hänen .'tihstäan 89 senttiä
fkorkomeen).; T ä m ä n ' j ä l k e e n Snags­by
paatti: parantaa tapansa ja joka
aamu. ennen tyonsa aloittamista hän
mum;sr Itsekseen pankin moton:; A n ­na
veresi ilolla.
. . - « • • •:.• » :••.• •; « .• •• - .
Taas kerran joutui sankarimme
rosvojen kasiin vain: s i l l a erotuksel­la,
eb: a talla kertaa hänellä oli pan­kin
rahoja 6 dollaria ja: 29 senttiä.
"Anna vere.si ilolla", oli ainoa mm-ka
han ehti sanoa, ennenkuin rosvo­jen
kuulat kaatoivat h ä n e t ; maahan.
Pankin, 'johtaja /alentui tulemaan
Snagsbyn hautajaisiin;; m i t k ä pidet­tiin
pankin aukiolotuntien . jälkeen;
koska johtajaei halunnut siirtaa t ä r ­keitä
töKäan seuraavaksi päiväksi.
. — T e i d ä n miehenne oliurhea rnies,
sanoi pankin johtaja mrs. Snagsbylle.
Teidän tulisi olla ylpeä silta, - mita
miehestanne-on Jäljellä.
Mrs. Snagsby sanoi olevansa hyvin
ylpe-i miehensä käyttäytymisestä
vaaran, hetkellä' ja tiedusteh, saisiko
hän miehensä eläkkeen. ,
— Ikava: kylla.- ei, sanoi johtaja,
koska Snagsbyn. olisi: viela pitänyt
palvella pankkia kolme paivaa ennen,
kuolemaansa :ennenkuin han .olisi
pärissyt eläkkeelle. Mutta minä voin
j ä r j e s t ä ä min, etLU te, mrs. Snagsby
pääsette siivoamaan pankkihuoneita.
ellette vaadi l i i a n paljon palkkaa: ja:
ellei 'teillä ole: kommunistisia ajatuk­sia
Mrs. Snagsby vakuutti, etei han ole
kommunisti ja nun asia päätettiin
siinä, paikassa,-etta .mrs. Snag;sby=ta
pidetana huoli. elämänsä, loppuun
saakka. '
— Kesken kaiken,, sanoi pankin
johtaja ollessaan ja- menossa poLS-pain,
meidän tavtv-y vähentää ensim-^;
maisesta tili.stanne kaksi dollaria,
koska: kaksi dollarin seteliä-, ammut­t
i i n kuulanreikiä täyteen silloin kuin
miehenne ammuttiin.
Aikaamme sus koskaan / ajatelko,
etta minun elamani on tärkeämpi
kuin jonkin Inkkeen rahat, silla: niin
itehden me kaivamme maata vapaan
liike-elaman jalkojen alta la.horju-tamme
koko meidän elintapamme, pe­rusteita.-
• .
asemasta osallistunut korkeushyppyyn, jossa hänellä öh maiHm!» ^""^^ t M M
1.71 m, jonka han saavutti 1943. Hänen nimissään on kaikku/n^??^ ' •
ilmanennatysta ja sen Iisaksi on han osallisena kahteen viestini n V * " " «MS. KOi
ilmanennatykseen. Fanny on 30'vuoden ikäinen ja haneUä oh t i , " ' ' a j o i u t u l ^ i fl
Ilanen aviomiehensä toimi Hollannin olvmpialaisjoukkueen v»-•i^i"m« en.ia jani. ^onaitn'i onM Borak
•vaituutuk
Que. ajatusten kontrollia
ja kirjojen polttamista
-Montreal. —:Paaministeri Duplessis ,-keen historiaa, ja jonka kokoa
ryhtyi kostamaan ;vasemmi.stolle-sita j hyväk.si hän on tehriyt' elic
kun työväenliike pani -viimeksipide- työtä.
tyissä vaaleissa kovasti vastaan ha- Tama reittaus oli osittain ta.
nen yhdenmiehen hallitukselleen. f tu: työväenliikkeen terrörhbin
SUOMAi:
I.Eric
BARRIS'
NÖT
äit€ 4. Mar:
'immins P
— Nykyään on saatu kehitetyksi
korkeapitoista ::octane^gasoliiniai' joka
ei syty tavallisilla keinoilla pala­maan.
'.Silla.tulee olemaan suuri mer
kitys lentoturvallisuuden paranta­miseksi.
Viikko sitten, perjantaina Duplessi-sm
kirjanpolttajat marssivat TAchi-gan
Järven rannalla olevaan kesähu­vilaan.
misSa Labor-Progres.sive Par-tyn
koulu oli menossa-;: Pahamainei­sen-
munalukkolain. perusteella anne­tun
pidattamismaarayksen perusteel­la
nama ajatuskontrolhn sotilaat vei­vät:
mukanaan -suuren maaran "sub-versuvista"
kirjallisuutta. •
Kaupungin ja maakunnan yhteistä
pohisijoukkuetta johtaneelta Paul B c -
noilta kysyttiin,: etta mita pohi.sit a i ­kovat
tehdä nailla kirjoilla. ..
"Oh", han vastasi Hitlerin myrs-kyjoukkolalsen
malliin, "me pol­tamme
ne kaikki," •
Samalla kun koulun 18 oppilasta
nauroi ja lauloi umon lauluja polii­sit
takavarikoivat seuraavat'kirjat:
Soviet Communism, kirj. Sidney
ja Beatrice Webb; History of Can­adian
Wealth, kirj. Gustavus M.v-ers;
liittohallituk.sen tilastotoimis-
. ton julkaisemia tilastotietoja ;IIis-tory
of Canada, kirj. Carl VVittke
ja englanninkielinen .sanakirja
punaisissa kansissa. :
Lisäksi oli Marxin, Engelsin ja L e ­ninin
teoksia joitä voidaan,ostaa, mis-;
ta hyvänsä kirjakaupasta Mpntrealis-;
sa.
TyypilIista_Duplessisin poliisienJ'aa-kuutta
TAchigan järven reittauksessa
oh koulun johtaja John Switzmanin
vangitseminen, syytettyä- poliisin asi­oihin
"sekaantumisesta" siksi kun han
pyysi, etta tarkastu.smaarays. luetaan
jokaiselle oppilaalle.^ Kaikki huvilal­la
olleet tarkastettiin, heidän kirjeen­sä
ja persoonatarvikkeensa takavari­koitiin.
: L P P : n . : opetustyön johtaja,, edes-,
menneen valtuumies Michel Buhayn
sisko Beckie Buhay menetti suuren
maaran kirjoitettua materiaalia, mis­sä
käsitellään Canadan tyovaenlnk-
:Reittauk.sen jälkeen Beckie Biil
.sanoi:
"Tama on Quebecin diktaatit
mainostu-stemppu — mutta sei
kuitenkin enemmänkin. Eh|
suuromistajat, joita Duplessis I
velee niin hyvin, haluaLsivali
. taa ihmisten huomion muualltJ
mana puivana tapahtuneesu |
. han hinnan 25 prosentlLsesta I
hoamisesta .—— multa se ei i
tu.
"Mutta tasta- punakauhuhysterij
VOI -tulla edeltäjä poliisivaltion ;
dostamiselle, ellei Quebecin >väfi
taistele vastaan lujasu ja yhtenäis
Mr.. Duplessis haluaisi panna räi
korkonsa kansan kurkun päälle jalj
kahduttaa.. kansan vihaisen hu
korkeita.- hintdjai:,turvattomuutta j
-.Todan uhkaa:..v.a'staaru . •Lisäänlji
hyokkayksetLPPrta vastaan on 1
k i ' m i t a tarvitaan todistuksetaij-i
meidän, puolueemme on paras kai
etujen puolustaja-taistelussa fa
ja .sodan torjuini.seksi.-"
Kun John :Swit7.manilla kji
t i i n : koulun larkoilusta, han <
opiskelun tarkoituksena olevan j
etta puolueen jäsenet ymman
vat paremmin miten kapit;
toimii. "Me tutkimme kr
, sien ja pulien syita, me tark
mc fasismin alkulähteitä
kimmc nnta syita mitka
vat imperialistisia sotia,"
hän. ".Nama a.siat Duplessis i
l u a i s i : jättää- pimeyteeix Quel
sa. Hän ci pelkaa raitaan,
niin paljoa kuin sita, etta rali
saLsivat tositietlot naLstä
Mutta hän ei vainientaDut,
han voikaan vaimentaa
maakunnan todelli.sla aanta,"
: ^ Canadassa on 130 e:! p.uulij*
PÄIVÄN PAKINA
Taide kauppatavarana
A.nerikan kansan viina 65-\uoliaiMin vanhuksiin a>li sotatjuhon,
silloin, ei ole lainkaan, ihme; vaikka ..Yhd\-svaliain edustaja: VK-ti ko-ml^•^
lon^•^^a .ijoikin lapi paatoksen, etta nykyaikana ei 5o\i r\htyj
aseistuksen vähentämiseen! Juuri niin \aittivät nat.>itkin aikoinaan
ja .iseiistautuivat ' itsepuolustuksen" nimi.^5a kunnes huilivat ol­leensa
valmiit maailman valloittamiseen.
-Mutta jos kaksi ynna kaksi on nelja kuten kan.-,akoulus5a
opimme Miioin on itsestään selvaa. etta tavällii.en kansan, joka joutuu
kuolemaan karsimaan ja raatamaan kaiki>sa sodissa, on r \ h d \ t t a vä
paattakaan taisteluun rauhan hyväksi Rauhan hyväksi ei\at liioin
toimi ne jotka puhuvat ja tyoskentele\at aseistumisen lisaami.seksi,
vaan ne. jotka vaativat kaikkien maiden aseiätuksen vähentämistä.
Canadalaiset ovat hämmästyttävän
tietämättömiä omasta itsestään. Kun
esimerkusi Euroopassa j o k a isessä
maassa melkein kaikki ihmiset tunte­vat
parhaimmat kirjailijansa .ja. r u ­noilijansa
seka ovat tutustuneet hei­dän
tuotteisiinsa, min Canadassa on
huomattavasti: suurempi prosentti
sellaisia ihmisia, jotka tuskin tietä­vät
- aakkosiakaan omista kirjailijois-taan-.
ja. runoilijoistaan. Tasta. johtuu
myöskin se. etta. kirjailijat ovat taal-,
la paljon huonommin palkattuja kuiri:
monissa muissa maissa ja siita syys-:
ta on: heidän pakko siirtyä: jonnekin
muimun - maahan leivän etsintään.
^ Nykyään elävien canadalaisten kir­jailijoiden
.loistavimpia nimia ovat
Ernest Thompson Seton ja.:.Bobert
Service. Ensiksi mainitun eläinker­tomukset
tunnetaan kaikilla. sivistys­kielillä
: ja pidetään alallaan parhäim-pina^
mita on kirjoitettu. Jälkimäi­sen
runot realistisina eränkävijän ;jä
tyonuehen elaman kuvauksina ovat
englanninkielisessä k i.r j a llisuudessa
vertaansa vailla.
•: • F.-nest Thompson -.Seton."asuu Y h ­dysvalloissa
ja Robert Service aset-,'
t u i : asumaan Ranskaan 27. ;,vuotta
sitten.. Servicen.uusi teos "Harper, of
Heaven" on juuri ilmestynyt ja Globe
and M a i lm kirjallisuusarvostelija kir­joittaessaan
sen johdosta sanoo-mm.
seuraavaa:
" C a n a d a l a i s e t .ihailijat tuskin tie­tavat
millaisen kansainvälisen popu­laarisuuden,
sai hänen "Rhymes of-a
Cross; Man'V. j a f hyvin harvat cana­dalaiset-
tietavat, sitä. että: hänen
"Trail of :.'98"-' ilmestymisen : jälkeen
seurasi kokonainen sarja: suosion saa­neita
novelleja ."
. :Tama .ilmaisee sen tosiseikan, että
Service on vahan tunnettu Canadas­sa;.-
Se e t t e i - c ä n a d a l a i s e t . t u n n e ' k i r ­jailijoitaan;:
:Qa_^vissinlainen: mitta
maamme kulttuurin takapajuisuudes­ta.
;: ;,Tahan..ovat epäilemättä sj^nä
maamme taantumukselliset jä niiden,
etunenässä . vanhoillinen johtava pa-,
pisto, joilla on kansan :yleisen sivistys-suunnatukseen;:..
paljon -sanottavaa-
Piemnkin . radikaalisuuteen suuntaus
kirjallisuudessa: ja: muissakin sivistys-pyrkimyksissä:
yritetään tukahdut­taa.
: Jos Robert. Service el. ole saatiut
suurempaa .huomiota Canadassa niin
syynä,:siihen on..se, että hari b n ru­noissaan
: käsitellyt uskonnollisia: ky­symyksiä
papistoa loukkaavasti j a h ä ­nen
kuvauksensa: kullanetsijöistä jä
tavallisesta kansan ihmisestä on vän-hoUisten.
taholta pidetty .karkeina
Hänen runonsa "The Shooting of
Dan McGrew": (Dan -McGreu-n ampu­minen)
on kaamea kertomus kullan-,
etsijän kohtalosa,.. mutta kukaan ei;
voine kieltaa sita, etteiko-.se alkuvoi--
maisena mutta samalla erittäin kau-.,
niilla kielellä :kirjoitettuna • olisi lois­tavimpia
-kuvauksia, pohjolasta, : .
Huonon kohtelun alaiseksi; eivatjou-du,.
vain kirjailijat, vaan •kaikki: tair
teilijat.. Esimerkiksi eras , tunnettu,
-canadalainen taidemaalari, sanoi äs­kettäin,,
e t t a . n y k y ä ä n on taalla vain:
kaksi :: taidemaalaria,: - jotka saavat
elantonsa: taidemaalauk.sellä:: Etevir
enkin taidemaalarien täytyy saada'
ansionsa jostain muulta alalta;, usein­kin
kaantya. kommersiaahiaiteeseen;
A-oidaCcseen: elaa ja valitoma: harjoit­taa
taidemaalausta
: Tämä .ei tietysti koske yksinoma«rf
vain.. Canadaa.:.:Yhdysvalloissa ..on'
asianlaita aivan- sama. Äskettäin oli;
lehdissä, uutinen; etta: amerikkalaisen
säveltäjän :Lothar Klausän "Hero and
Leander"-savellys esitettiin ensimmäi-;
sen kerran :Ddessassai Neuvosto-Uk­rainassa.:
:..Neuvostoliiton;: musiikkiar­vostelijat,
jotka varmasti tietävät-mi-:
ta sanovat, yhstavat sita "mestari­teokseksi".
Kuitenkaan Klausa Mtse
ei ole yiela kuullut:omaa sävellystään:
silla mikaan orkesteri- USA-ssä -ei ole
ottanut sita, viela ohjelmistoonsa.;; ;.
,;: Yhdysvalloista saapui myöskin mu­siikin
harrastajille ikävä uutinen. EH-
:si sesonkina' emme saa kuulla: radion
välityksellä Metropolitan ; oopperan
esityksiä. Nnta kuunt?li Canadassa
Ilmoitetaan .se, etta taiteilijat .>!3'
Vat palkankorotuksen ja ooppcr;
läpitäneen . yhtiön ; taholta ..tit<
taan. etta parempaa p'ilk^-3a e E
maksaa ikoska setuom vnme,;?.
na tappiota S220.000:
••• Kuvaavaa kapitalistiselle -jar
•mällei on;.9e. etiä-.Metropöiiunoc
ran- ohjelman radiolaajallutei?;
tansi Te.xas Oil Co jonka u''4
me vuonna-kohosivat -50, proscD
Se ohsi helposti \oinut peittaa]
on, mutta eihan se olisi sopinutj
t aU teille
Kuinka kurjaan asemaan|
taiteilija vanho.lia panillaani
sityksen uutisesta, joka tulee|
gcst'^. S' i n a sano*a?n, e.tä
Sousa, kev\en oopperan lau
menneis\\de5,sa kuoli täällä
tiaana ravinnon ouutteeseen
ruumiinsa lepaa Chicago.i niu
neella eika kukaan ole muistana
_ta Muutamma Mimeisina
kunnes han tuii Inan heikolca
toimi - pesijänä
Meidän kapitalistinen leli
ja propagandamestanmme _
Neuvostoliittoa vaikka misja. ^
tenkm siellä pitaa ^ aUio hucfO •
Iljoista ja jokainen saa
eläkkeen Ei oie :hnie vaikö^
nvkyaan luetaan enemmän
spearea, Victor Hugoa JacK
ma kuin naiden k:rjailiJO.d.E
Taide kapitalistisis^ n»*^
kauppatavaraa Ei s.u punn-teen
sisällön mu<aan ^aao
paljon silla joku kapitalisu^
nom 10,000 radiokuuntelijaa. Syyksi laitos voi ansaita rahaa T