Vapaus, August 21, 1948

              JACK LONDON
Kirj. V I C T O B 3HAL.MQVIST
:r^yi'~e"i Upton S i n c l a i n a v l u -
' 7 . ' j , r ' : ' ' ä LondOH OH ame-
<Tr» r joista saanut s u u -
,V n-.unn«n Yhdysvaltain
J^^ni Hauen kirjansa, j o i t a on
r n ' a ' ! m a n k a i k i l l a kielillä,
''•;r^^';.'vr"^r miljoonapainoksina
- ' i h m l - i p n aii:ana ja nauttivat
i •<a'''=ansuosiota. .joka on
.^,.tj h^^ra-a-.a — n i i n . kysymys
't7iW'a C!-:o hän ole saanut enem--
•^'aiin'ioi6,'a-^"-'"^ viimc aikoina,
vtaikiel Amenkar.-sa. jossa- k u -
t-uf^sik-vm.menena. on ilmesty-
.jtfVa huomattavia Ja_ck L o n d o n -
«liertojäJ; . ' '
-fic:i i!mp-<'viiepn on k i r j o i t t a n ut
'-".'ttu T.arxilainf^n P h i l i p F o n r r , j a
rn nimeltään •'.American Rebel"
_"-;.-yj3i.,;T-!Pn kap.'noit5ija). -Se on
-jt innostuneen vastaanoton Y h -
.Jlbifsa ^'"'ssa " ' R a u t a k o r o n " k i r -
•aiaiia cii '•loko j o u k k o sanottavaa,
sriiiphinef-n nykyisessa tilantces-ijck
London fivntyl- 1876 j a kuoli
V c j i s v a in •JO v u o d e n ikaiscna. E n -
punij.-ikon elämästään h an
hiiriapaanä San F r a n c i s c o n s a -
-jjnrtfli^^sa.- merimiehenä, kaivos-laisenä
kulkurina ja k u l l a n k a i v a -
Klondvkcs-sa. Toisen puolis^kon
j o n k a h a n a l o i t t i oppimattomana ja
a i v a n varattomana proletaarina, hän
TinistJ Jtseopi.nnoille. sosialistiselle
propagandalle j a kirjailijatoiminnällp
K u n han kuoli, hän o l i k i r j o i t t a n ut
viisikymmentä. k i r j a a , joiden täydellä
myyllä voi s a n o a muodostavan hänen
v a i h t e l e v i en elamankökemu s t e n s a
summan. Hänen omat elämyksensä
ovat perustana hänen realistiselle k u -
vaustaiteellensa.
. J u u r i tassa suhteessa Jack Londo-m
l l a o n arvosi j a aikalaistensa joukos­sa.
Viune vuosisadan v i i m e i n e n vuo­sikymmen
oh hedelmätöntä . k a u t ta
An^erikan kirjallisuudejrsa: Itsenäistä
j a alkuperäistä työtä ei a n ' o s t c t tu o l ­lenkaan,
mitaan, u u s i a teitä ei «aarnit
kulkea. Aiheenvalinta oli a h t a i n aja­teltavissa
oleva, ylipäänsä ei saanut
kuvata mitään muuta k u i n " k u n n i o i ­tusta
herättävää" kesktluokkaä. jossa
h y v ä t y ö aina sai p a l k k a n s a j a synti
rangaistuksensa. R a l p h Waldo Emer­son
k o r o t e t t i in suureksi esikuvaksi. P i ­t
i k u v a t a valoisaa j a miellyttäkää elä-ma-
s-sa j a v a l t t a a julmaa j a kovaa. S o ­s
i a l i s m i , ateismi j a k a i k k i , j o l l a oli t e ­kemista;
"sukupuolisen" kanssa; oli ' o m a a n napaansa t u i j o t t a m i n e n oli hä-
. Todellisen työläldörjaaijan eicle
pakko v a m k i r j o i t t a a työ\ilenluo-:
kasta, hantata>t>T myös työväen*
l u o k a n lukea. Todellisen työläis-k
i r j a i l i j a n ei ole p a k k o v a i n käyt-:
t a a : p r o l e t a a r i s i a kokemuksiaan
r a a k a - a i n e e n a , hänen kirjoitus­tensa
tayt>->- hehkua vallankumo­uksen
; liekistä. Jack liohdon o l i
t o d e l l i n en tyolaiskirjailija — e n ­simmäinen
j a t a h a n a s t i a i n o a ne­r
o n luokkaa oleva t.vola:skirjaihjä.
joka meillä Amerikassa , on ollut.
Tj-olaiset lukevat Jack Londonia.-
H a n o n se k i r j a i l i j a , jota he k a i k ­k
i ovat lukeneet, h a n o n k i r j a l l i ­nen
elämys, j o k a o n h e i l l e k a i k i l le
yhtemen. Tehdastyöläiset, maa-laiskoyhalisto.-
meruniehet. kai­vostyöläiset..
sanomalehtimjTJat
lukevat hanta uudelleen Ja taas
uudelleen.
J a c k London, joka oli a k t i i v i n en
jäsen sosialistisessa puolueessa 15 vuo­den
a j a n oli t o i m i n n a n mies seka elä­mässään
etta kirjallisessa tuotannos­saan.
Toiminta, tapahtuma hallitsee
hänen kirjoissaan, j a h a n kiinnittää
suurempaa huomiota u l k o i s i i n k u i n s i ­säisiin
— r i s t i r i i t o i h i n . Hänen san­k
a r i n s a ovat a l k u k a n t a i s i a v i l l o j a t a i
n y k y a i k a i s i a työläisiä. Mietiskelevä
^aicU ja liixla(Xi±uuiL
PÄIVÄKIRJA KUOLEMANKOPISTA
I M M I N s, O N T .
!S. HOOKJSR P I C K E R I NG
biutuksia .la kimteimistojä; p o -
-ioh Bank Buildinpr. Timmins,
t Morkcttcja, lamoja, bondcja
vakuutuksia.'
SUOMALAINEN LAKIMIES
. Irkk Lamminen
BARRISTFR. SOLICITOR,
NOTARY PUBLIC
•jitf 4, Marshall-Ecclestone Bldi?;,
nmins Puhelin 1585 Ontario
O.M.! nuoM.!
ORK E n s ' C O - O P
E S T A U R A N T
Soulh Porcupine L i m l l ed
47 Crawforfl SIrrct: ^
OUTH PORCUPINE, ONTARIO
Suosittelee suomalaisille hyväk-,
unncttim rmikaan.sa . n i n k a l l u a l -
ma. Ravintola auki k l o 9 i j l a l l a ;
Bsisteja kalustettuja huoneita
surmolksl.. Kulut ta jäin koti. P l s -
.rtykaa-sisälle.
OSCAR BAY
MksfcnjaNaisfen Räätäli
Kaikenlaista korjaustyötä •
Puhelin 2-1891
London St, E. Win(lsor. Ont.
Barnes Drug Co.
- 3 KAUPPAA —
»nltSte, Marie Ontärin
RCA Victor Radioita
Nyal-lääkkeitä
.H.Tdellin{!n. varasto lääkkeitä;
Posihihukid täytetään
Ituolrldsrsli.
ehdottomasti. kiellettyä.
. Sellainen oh t i l a n n e A m e r i k a n k i r -
jallLscUa näyttämöllä, kun. J a c k L o n ­d
o n csimtyi vaatimattomasti ensi
k e r t o j a . Taiteellisina esikuvinaan
h a n halusi mieluimmin pitää Gor­k
i a , K i p l i n g i a ja Maupassantia, -ja
hancn suurj kunnianhimonsa o h ' a i ­kaansaada
amoiikkalaisessa k l r j a l -
li.suude.ssa s>Titccsi noiden kolmen
eurooppalaisen -oi-ilaatuisista taide­muodoista.
- •
J o alussa saattoi todeta, ctta hänen
muotonsa j a aiheenvalintansa poikke­sivat
tavallisesta. Vahvasti r e a l i s t i ­s
i l l a crämaakuvauksillaan h a n t o i j o ­t
a k i n uutta A m e r i k a n kirjallisuuteen;
Näillä kuvauksilla hän s u o r i t t i myös
lopulli.sen läpimurtonsa. "Huuto erä­maasta",
j o k a Ilmestyi 1903, on k e r t o ­mus,
j o k a 011 y h t a lumoavaa luettavaa
atomikauden i h m i s i l l e k u i n n i i l l e , j o i l ­le
se k i r j o i t e t t i i n . Amerikassa s i l t a o n
e h t i n y t t u l l a melkein k l a s s i l l i n e n . Tä­män
k i r j a n perusteella o n muodostettu
se k u v a J a c k Londonista, j o k a o n mel­k
e i n j u u r t u n u t yleiseen tietoisuuteen:
vaalea • miesten mies tai täysikasvui­nen
pioneeri, j o k a osaa kertoa jännit­tävän
jutun koirista j a eramaaela--
masta
T o d e l l i n e n London oh k u i t e n k in
merkittävämpi. Han ei t y y t y n y t vain
r o m a a n i n puitteissa m u u t t a m a a n s a n ­k
a r i a kalpeannakoisesta j a moraalia
saarnaavast pikkuporvarista kotiymr
(yvnsto-ssa rotcvail^si j a s c i k k a i l u n h a i
luiseksi tyolaispojaksi, j o k a on v e r i ­sessä
lähitaistelussa k o i r a n j a suden
kanssa Ala.skan erämaissa. H a n toi
m.vös sosialismin j a l u o k k a t a i s t e l un
A m e r i k a n kaunokirjallisuuteen. Hä­nen
kertomuksensa, j a esseensä ovat
merkinneet paljon sosialistiselle työ­väenliikkeelle
ympäri maailmaa, ja
monet n i i s t a , j o t k a nyt e n maissa ovat
a k t i i v i s e s t i mukana työväenluokan
tai.stelussa. ovat tehneet ensinnä tut­t
a v u u t t a sosialismin kanssa jossakin
J a c k Londonin kirjoituksessa; Jack-
L c n d o n oh A m e r i k a n ensimmäinen
t y o l a i s k i r j a i h j a . ; _ , ••
S i t a a t t i marxilaisesta k u l t t u u r i a i k a -
k a u s k i r j a s t a N ew Masses vuodelta 1929
VOI o l l a p a l k a l l a a n tassa yhteydessä:
nelle kokonaan vierasta.
: J u l i u s Fuchik. sanomalehtimies,
k r i t i k k o j a kommunistijohtaja, syn­t
y i 1903 Praha-Smlchovis-sa. Tshekko­slovakiassa.
Hänen isänsä o l i m e t a l l i ­työläinen;
Nuori F u c h i k l i i t t y i , kom­munistipuolueeseen
k u n hän opiskeli
P r a h a n yliopistossa.
S u o r i t e t t u a a n paastotutkmnon y l i ­opistossa
h a n l i i t t y i v a i k u t u s v a l t a i s en
k u l t t u u r i l e h d e n T\'orban toimituk­seen.
K u n n a t s i t miehittivät Tshek­koslovakian
V. 1939 F u c h i k i s t a t u h
maanalaisen liikkeen Johtaja. ^ Hä­net
s a a t h n vangiksi 1942 j a n o i n vuo­si
sen jälkeen hänet t e l o i t e t t i in B e r l i -
nissa. •
V a n k i l a n v a r t i j a n sankaruuden k u s ­tannuksella
F u c h i k s a i kynän j a p a ­p
e r i a . Näihin tehdyt muistiinpanot
löysi hänen- vaimonsa myöhemmin
päästyään s a k s a l a i s t e n - k a u h u n l e i r i l t a.
N y t nämä muistiinpanot o n k o o t tu j a .
j u l k a i s t u k i r j a n a "Päiväkirja kuole­ma
n k o p i s t a " .
T u s k i n löytyy henkilöä, v a r s i n k in
Hänen rajoituksiänsa j a p u u t t e i t a n i sellaisena aikana k u i n nyt on, j o k a c i
saisi tasta k i r j a s t a uutta voiman tais­telussa
ifasismla vastaan, j o n k a F u c h i -
k i n kansa tshekkoslovakialaiset v o i t t i ­vat;,
m u t t a j o k a nostaa päätään täällä
GariadasSa.; Kuih lukee F u c h l k i n k u o -
l e m a n k o p i n päiväkirjaa, n i i n se i n n o s ­taa^
taisteluun.'.-" ,
. " O l en nähnyt f i l m i n elämästäni s a ­t
o j a kertoja", k i r j o i t t a a hän. " t u h a r i -
s i n a y k s i t y i s k o h t i n a , 'j.ps- h i r t t o m i c -
hen silnriukka k u r i s t a a miriut ennen­k
u i n ehdin - lopettaa, h i i n miljoonat
Jäävät k i r j o i t t a m a a n 'phnelllscsta i o -
• p u s t a ' . " ' " ' . r - • - . ^;>:•'• ;
Seuraavassa on o t t e i ta hänen, k i r ­jastaan,
j o t k a ovat k i r j p i t c t t t i . vähän
ennen händn t e l o i t u s t a a n:
N y i o n l päivä toukokuuta 1943. v ä ­l
i a i k a , j o l l o i n voih kirjoHtaa, Mikä
o n h i r ^ o l l a h e t k i n e n komrnunistinein
t o i m i t t a j a jä kirJplUaä kertomus i i i i -
d e n m a a i l r r t a r i t a l s t e l u v o i m a t n paraa­t
i s t a ; -.-
E n odota h u l m u a v i a l i p p u j a , c i m i ­tään
sellaista.' E n v o i kertoa teille
jännittävistä tapauksista, j o l t a i h m i ­set
häiuaval k u u n n e l l a . Tämä päivä
on pä.ljon y k s i n k e r t a i s e m p i ; c i s a t o j en
marssijoiden räjähtäviä laineita, j o t ­k
a . l i i k k u i v a t P r a h a n - k a t u j a menneinä
viiosihai E i jättiläismäistä m i l j o o n i ­en
merta, j o t k a olen nähnyt täyttäyän
Moskovan Punaisen torin. Te ette.
näe miljoonia, ei edes satoja täällä,
v a i n kourallisen •tovereita. : K u i t e n k i n
teistä t u n t u u , että tämä ei ole vähem­män
itärkeää. sillä täällä o n katselmus
uydesta- voimasta,, joka on mcrinyt
l a p l tulen palamatta tuhkaksi ja
miiuttiineenä tieräkfsekisi. J u o k s u h a u ­tojen
tarkastus, jo&sa me olemme p u ­e
t t u n a h a r m a i s i i n u n i y p r m u i h l n .
Tämä koettelemus tapahtuu niin
p i e n i e n tapausten aikana, et/tä luulen
ettette te, j o t k a . e t t e . o l e eläneet Jäpl
^ ä i ^ i t ^ - a ! ! paikan laiva.>:sa tehkää paikkatilauksenne heti.
• farkempia tietoja k a i k i s t a m a t k a a koskevista asioista
Kaantjkaa paikallisasiamiehemme puoleen.
SWEDISH AMERICAN LINE
^ofchesier St.. W., Montreal 2, Que.
sa — j o i t a oh m o n i a — on i n n o k k a a s ­t
i osoitettu seka oikeiston etta vasem­miston
taholta. Hänet o n l u o k i t e l tu
" n a t u r a l i s t i k s i , j o n k a pilasi v a l l a n k u ­mouksellinen
i n t o " . On p u h u t t u hä­nen
rahanhimostaan, hänen r o t u k a s i -
-tyksestaan. hancn nietzchelaisyydcs-^
taan. hancn. "älyllisestä loyhyydestaah
j a epävakaisuudestaan".
Osa tata arvostelua on oikeutettua;
M u t t a ei ole vähemmän totta, että
hänen puutteensa olivat mita r i s t i -
r l l t a i s i m p i a ilmetessaan käytännössä.
Hänellä oli.aate jonkinlaisest a m y s t i l -
hsesta anglosaksisesta 'parcmmuudes^
t a " , mutta h a n tunnusti, etta tämä
l u u l t a v a s t i o l i yhtä h u l l u k u i n k a l k ki
muut aatteet paremmista j a huonom­m
i s t a roduista. H a n p i t i rahojen a n -
saltscmuscsta j a oli ylpeä tuloistaan,
j o t k a olivat suuremmat kuin kenen­kään
m u u n s i l l o i n eläneen k i r j a i l i j a n ,,
mutta h a n o l i r u n s a s k a t i n e n j a a u l is
k u i n v a i n harvat. Hän o l i t u r h a m a i ­nen
j a k u n n i a n h i m o i n e n , mutta el
kukaan ollut auttavalsempi nuorille
k i r j a l h j o i l l e k u i n h a n — tosiasia, j o n ­ka
mm. S i n c l a i r Lewis voi vahvistaa.;
R i s t i r i i t a i s u u s hancn luonteessaan
käy esiin myös s i l t a , etta han saattoi
y l i s t a a M a r x i a samassa hengenvedos­sa
k u i n h a n y l i t s i Nletzchea. joita
k a h t a D a r w i n i n j a Spencerin n n n a lr
i a hän p i t i teoreettisina oppi-isinaän:.
Hän saattoi puhua voimakkaamman
oikeudesta samaan aikaan k u n . hän
ei. o l i s i epäröinyt vaarantaa elämään­sä
pelastaakseen heikomman;
S i l t a parempi o n k i n , e t ta nämä epä­johdonmukaisuudet
eivat paase j u l ki
useimmissa hänen teoksissaan. Osas­s
a nilsta — j a tarkeimmls.sa — hari
pltaä k i i n n i katsantokannasta, joka
on pääasiassa samanlainen k u i n mar­x
i l a i s e n hLstoriankasityksen.
Ensimmäisena naista teoksista o n .
unohtumaton ' ' r t a u t a k o r k o " , jossa, v a l ­l
a n k u m o u k s e l l i n e n sosialismi o n pää­ajatuksena;
Tassa h a n erittelee ame­r
i k k a l a i s t a yhteiskuntaa j a sen k e h i ­tystä,
näkee edeltä k a s i n taantumuk­s
e l l i s t en voimien salahankkeet, kuvaa
f a s i s m i n tärkeimmät pääpiirteet ja
ennustaa s o s i a l i s m i n l o p u l l i s en voiton
seurauksena hyvin järjestetystä ja
s a n k a r i l l i s e s t i perille viedyltä taiste­l
u s t a " h a r v a i n v a l t a a " vastaan.
K i r j a s s a " K a d o t u k - s e n k a a s a a " h an
k u v a a Lontoon pahamaineisten Blum-m
i e n k u r j u u t t a . " E n n e n A a t a m i a " on
romaani, jossä antropologia on pääai­he.
" M a r t i n ' E d e n " o n omaelamaker-r
l l m e n romaani, joka taiteellisesti
on chk a ensimmäinen, h a n c n laajacsa
tuotannossaan: Se osoittaa, kuinka
eras työlaispoika ensinnä omistaa i t ­selleen
p o r v a r i l l i s e n k u l t t u u r i n j a ascr
man myöhemmin kieltaakseen mo­lempien
arvon j a se o-soittaa, k u i n ­k
a nietscheläisesta yli-ihmisasentecs-.
t a tuli hänen havion.sa.
J a c k L o n d o n i n k i r j o j a on l i i a n p a l ­jon,
j o t t a ne v o i t a i s i i n luetella tas.sa
yhteydessä; Ne, j o t k a on m a i n i t t u täs­sä
kuuluva-t k u i t e n k i n h a n c n p a r h a l -,
siin.sa . j a • ovat saatavissa jokaisessa
kirjastossa. M i t a erikoisesti " R a u t a -
k o r k o o n " tuleeTpitai.si .sen olla. j o k a i ­sen
tyolahsen kirjahyllyllä, v a r s i n k in
nyt kun kansainvälinen taantumus
v i e l a kerran ponni.staa voimiaan y h ­tyäkseen
uuteen . hyökkäykseen. .
taistelun tulen, ymmärrä k u n luette
tata. Mahdollisesti ymmhrrtte. U s k o ­kaa
minua, voima on ' s v n t v n v t tääl­lä.
: Naapunselhstä n a p u t e t t i i n Beetho­venin
kaksikertaista taht-a:. Se o n k o -
rostavampl. juhlallisempi ja seinät
kaikuvat paremmin.
Me puomme parhaamme yllemme.
Sama :kaikis.sa sellissä.
M e i l l a on Juhlallineir aamiainen.
V a r t i j a t sivuuttavat ovemme tarjoten
mustaa kahvia. Icipaa j a vettä. To­veri
Skorepa a ntnn kolme p u l l a a k a h ­den
sijasta vapputcrvchdvk.seksi. Ter­vehdys
huolehtivalta sielulta, joka
loytaa .vk.sinkertal.sia k e i n o j a tunteit­tensa
tulkitsemiseksi. Pullien, a l la
meidnn sormemme purista\'at hiljaa
tcrvehdyk.seksi. Ei kukaan uskalla
puhua r - viclapa meidän •silmirmme
ilmai.suja seurataan; Mutta mykkä­k
i n VOI puhua h y v i n sormiensa kans­sa--
.^
. I k k u n a m m e alla nni.";ct juoksevat
voimistelemaan. Nousen pöydälle ja
katson lapi kaltereiden. Ehkapa he
vilkaisevat .vlos. Ho näkevät m i n u t ja
no-stavat ylos n v r k k i i n p u r i s t e t u n kä­den
tervehdvkscksi. Yha edelleenkin.
PilVTlln on c l a m a a — t o d e l l a k i n lnno.s-tuttnvampan
kuin muina päivinä.
Vartijat.elvatnäcr^h eivat; toivo nä­kevä
n . s a . V i c I n p a sekin o n vapunpäi­vän
paraatia. :
S i t t en tulee meidän vuoromme ja
minun pitaLsi j o h t a a voimLstclua. N.vt
ensimmäinen palva toukokuuta; pojat,
aletaan Jotain uutta nakipa vartija
t a i k k a ci. En.sik.si heilutelkaamme
moukaria — yksi, kaksi, yksi kaksi.
Toiset leikatkoot v i l l a a . Moukari Ja
s i r p p i — r miehet alkoivat ymmärtää.
Hymy leviää rivistön y l i j a pojat k u ­martuvat
voimlstelus.sa k a i k e l l a tar­molla.
Tama on meidän vappumlc-leno.
soituksemmc, pojat, tama on m e i ­dän
vappupantomllni. joka merkitsee,
etta meidän täytyy py.sya l u j a n a , vie­läpä
meidänkin, jotka marssimme
k u o l e m a a n . . .
Kymmenen kertaa, kaksikymmentä
kertaa tc olette nähneet s o t i l a i t a v a l -
lankumousparaatL^a vapunpäivänä
j a .se on .suurenmoista. Mutta vain
taistelussa voidaan nahda armeijan
todellinen voima- j a huomata ctta se
on voittamaton. {Cuolema on yk.sin-kertai,
sempi k u i n mita uskotte l a .san­k
a r u u d e l l a ei ole p a a n «ympäri p y h l -
myskehaa.: Mutta taistelu on raaem­pi
kuin luulette j a t a r v i t a a n arvaa­mattoman
paljon voimaa kestäak-seen
ja. voittaakseen. Te näette tä­män
armeijan etenevän, mutta ette
a i n a k a . s i t a m i k a voima .silla on.. S en
iskut ovat n i i n yksinkertaisia j a j o h ­d
o n m u k a i s i a . . . •
KULTAMITALIMIES
Lennart Viitala voitti Suomrn a i ­noan
painin kultamitalin voittaessaan
olympiaIai«ikis<>jcn kärpassarjan mes­taruuden
vapaapainissa. lian voitti
%'uonna 1946 sarjansa Suomen ja E u ­roopan
mcsiaruudct. Olymplalaismes-tari
Viitala on kantanut Seinäjoen Si­sun
varoja.
Suomalainen syytteessä
inicstaposta.
IlarrLsvillc, N . Ii. — K o l m e n lapsen
Isa, 35-vuotia.s Emo W . Luoma on
t a a l l a .syytettynä mie.stnposta. Luoman
väitetään ampuneen 24-viK)tiaan G e ­r
a l d Recordin kuohaak^ii h a u l i k o l la
it.sepuolustustarkoilukse.ssa. Recordin
väitetään .saapuneen v a r h a i n .sunnun­taiaamuna
Luoman perheen asuntoon.
jo.ssa han oli p a h o i n p i d e l l y t i.saiitaa;
K u n Luoman vaimo oh lähtenyt h a ­kemaan;
apua oli Record poistunut.
K u n han y r i t t i palata oli L»om,i v n -
r u s t c t l u h a u l i k o l l a j a v a r o i t t i Recoi-d
i a py.symaan l o i t o l l a.
Yli 3,000 vuotta
vanha kaivos
jälleen käyntiin
Toronto. — Yhdysvaltalaista, bel­g
i a l a i s t a j a k r e i k k a l a i s t a j i i t a o m a a on
si,|oltettu s i i h en M e d i t e r r a n e a i i Minr,';-
nimKsccn yhtiöön, j o k a o n .saanut h a l ­tuunsa
Greek LHuriUm-kaivannnn, jo-^
ka sijalt.sec 35 m a i l l a etelään Atenas-ta
ja- j o n k a ticdolaän olleen kaynnis^
sa noin J,200 vuotta ennen nykyl.sta
ajanlaskua. .Kaivannon a r v o Haan
tuottaneen lyijyn, hopeaa ja' sinkkiä
k a i k k i a a n ' n o i n 800 m i l l o o n a n dolla­r
i n arvosta. Tuotanto oh pysahdyk-sLssa
19.'J4 vuotta kunnes 'vuoiiiiii 1«C4
p e r u s t e t t i in ranskalainen Luurluin-yhtio.
j o n k a toimesta saatiin entisi-s-t
a j a t e k i v i s t a 12-14 pro.s; lylJya j a 4-»
un.s,sla hopeaa tonnia kohden. Namu
työt l o p e t e t t i in vuonna; 1916. Uusi v h -
t io aikoo Jauhattaa kumpaakin, n i in
jätekiveä - k u i n kaivantoon, jatct-tyja
p l l a r e l t a k l n . .
Mitä uiKomadiäinen
ajattelee suomenkielestä
KIrj. FRIEDRICH E G E
Kuuluisa italialainen
kuvanveistäjä kuollut
: Holly«ood. Kuuluisa i t a l i a l a i ­nen
,kuvanvei-?taja S a l v a t o r e C ; S c a rr
p i t t a . kuoli t a a l l a viime: k e s k i v i i k k o ­na;
Toi.senmaailman.scdan aikana
hän oli I t a l i a s s a Ja a s a l l l s t u i maan­alaiseen
liikkeeseen I M u s s o l i n i a vas­taan;
Hän: o l i saapunut Y h d y s v a l t o i -
h m "tekemään veis-toksia New Y o r k i s ­sa
j a lännen; kaupungeissa;
Venäläiset taiteilijat
esiintyvät Britannian
niiehitysalueella
.Berliini, VenäläinenvAlexandrov-yhtye,;
jassa pn l a u l a j i a ; tanssijoita ja
soittajia, csuntyy e n n s u n n u n t a i na
t a a l l a B r i t a n n i a n miehitysalucella,
i l m o i t t a a .Neuvostoliiton alueella toir
mlva ^ k s a l a l n e n uutistoimisto; S a ­ma
. y h t y e on esilntynjrt monissa p a i ­k
o i n Neuvostoliilon michitysalueella.
T o s i n suomenkieli kuuluu eräisiin
v a i k e i m p i i n k i e h i n ; koska se on .suu-^
r i e n kieliperheiden ulkopuolella. M u t ­ta
tama ei k u i t e n k a a n o l e r a t k a i . s c va
tekijä .siihen, miksi ulkomaalainen
n i i n useissa tapauksis.sajattaä. oppir
matta suomenkielen, v a i k k a h a n oles­k
e l i s i k a u a n k i n maas.sa. vaan .«suomen­k
i e l en rajoitettu käyttömahdollisuus.
N i i n pian k u m siirrytään Suomen r a ­j
o j en y l i , täytyy turvautua johonkin,
muuhun kieleen. Totta kyllä — tamä.
pitää yleensä palkkansa m u i h i n k i e ­l
i i n nähden..mutta s i i r t y m i n e n ci ole
n i i n j y r k k a a j a välttämättömän tar­p
e e l l i n en .opitaan h y v i n nopeasti. Suo­men
pitkän henkusen eristäytymisen
johdosta on o l l u t pakko: j a on edel­l
e e n k i n - p a k k o lukea aseita; huomat­t
a v i a maailmankirJallLsuudcn teoksia
m u i l l a kielillä, koska n i i t a e i ole j u l ­k
a i s t u suomenkielellä. Eräs; aivan
.silmiinpistävä puutehan vallitsee esi­merkiksi
-suomenkielisestä sosiah.sti-scsta
kirjallLsuudesta. N a i n on pakko
yhä uudelleen turvautua m u i h i n kie­l
i i n .
M u u t e n on suomenkieli monc,s.sa;
suhteessa mielenkiintoinen. Se on,
t y y p i l l i n e n k a n s a n k i e l i - k a i k k i n e etuir-n
«?en j a vikoirteen. - T o i s e l t a puolen
.silla on .suunnaton ilmausutapojen
rikkaus-; -ja hienous jokapaiväisi.sta
asioi';ta puhuttaessa, k u n taas uuden-aikai.
sten ilmai.sutapojen suhteen sitä
rajoittavat, jyrkät rajat. Tämä on
l u o n n o l l i s t a , . s i l l a sinä lyhyenä a i k a ­na,
jona suomenkieli on o l l u t maan
en.5immaisena kielenä; : on fyleisecn
käyttöön nähden) ollut; mahdotonta
viedä s i t a ; u u d e n a i k a i s i i n k u l t t u u r i -
k o r k e u k s i i n , s i l l a myös -kielen o n k e ­hityttävä
Ja s i i h en -vaaditaan paljon
a i k a a ; :Slihen._ej n i t a 30 vuotta.
U s e i n ulkomaalainen -ihmettelee,
miksi Helsingissa ei o le minkäänlais­t
a , kabareetaidetta — esimerkiksi Os­lon
" C h a t N o l r l n " t y y l i i n Aj,ia on
.cangcn yksinkertainen: koska suo-j
monki-^lella ei nykyi.sella kehity.stasol-
I.ian ole v i e la naita i l m a i s u m a h d o l l l -
suuk-sjä — s i i h e n .se on y h a l i i a n ra.s-k
a s l i j k k e l n c n , l i i a n vanhoillinen.
M u t t a sanomattoman kauniina sä­teilee
suomenkieli uudemman ajan
.suurien sanataitcihjoitt.cn.sR hahmot­telemana:
jonkun E i n o I / J i n o n ncrok-kijudcssav
j o n k u n .Joel Lehtosen upc-a.
ssa; tunnelmatavtei.sn.ssa;"Putkinot-ko"-
proosa.s.sa, M a n a .Jotunin r c a l i s -
tlsc,s,sa- kuvaustaitccisai Otto - M a n n i -
.^cn taydelli.scssa tyylitaiteessa, joka
ratkai-sevalla tavalla kehittää edelleen
uudenaikaista suomalai.sta runokieltä
ta -on m m ; luonut Goethen teoksien
kauneimmat suomalaiset u u d c l l e e n n i -
noilut, j a nuoremmista .runoilijoista:
ensi .sija.ssa. Uuno Kailaas.sa, jonka
runot • kaikcs-sa . ali.stuncisuudcs.saan
k u i t e n k i n ovat s i m k m a a r i n . täynnä:
kauneimpia j a syvimpiä ajatuksia Ja
joka oh: a n t a n u t suomalai.sellc: r u n o u -
fielle uudenaikaisen ;a.sun m a a i l m a n ­k
i r j a l l i s u u d e n t y y l i i n , t a i . T o i v o Pek-.
kascn vrhmistcn keväa.ssa", eräässä
.«uomalai.sen kertomataiteen helmessä,
t a i . O l a v i Paavolaises,sa. jonka, r u n o u ­dessa
kielen rytmi on saanut voimak-;
kaimman ilmaisunsa, tai K a t r i . V a l a n ,
.svvassä . j a kauniissa ^ taistelevaa - i h ­misyyttä
tulkitwva,«;s3 runoudessa, t ai
sitten Järho Pcnna.sen muotovarmas-sa.
eplgrammaattisen-terävasssä r u ­noudessa,
j o l l a varmasti tulee, ole­maan
suuri vaikutus taideklclen m o ­d
e r n i i n kielelliseen uudistumiseen ja.
edeHeenKclnttymi.secn.Ja vihdoin E l vi
.Si n c r v o n u ud en a i k a isessav. proosassa;
j a s s a me aavistelemme vht/eykslä s u u ­reen
maailmaan. Aaro Hellaakosken
suorastaan taiturimainen ^, k i e l l t a i dc
o.soittaa mm.; k u i n k a notkeaa suo­menkieli
saattaa olla
; Edellamainitunlai.sfen runollijaper-
.soonalll.suuksien k i e l i k u l t t u u r i ei l u o n ­nollisestikaan
sano viela paljon klelir
k u l t t u u r i n vleisesLa; tasosta. Yleensä
Kuuluisa venäläinen
näyttelijä kuollut
- Lontoo;- ~ , M o ' . : k o v f in r a d i o . t i e d o i t ii
viime keskiviikkona, etvtä siellä on
kuollut kuiilui.sa venäläinen näytte­li
j a M i k h a i l T a rhaiiov.. Tiedononnos-;
pa el m a i n i t t u m i l l o i n l u i n on k u o l ­lut.
• eikä- muitakaan henkilokohtai.sla
tietoja.
Elokuvia matkailijoita
varten Enjjlannissa
. . E n g l a n n i n , tietotoimisto ilmoittaa,;
että r_.onl.oo.s.'>a. I.eice.ster . .Sqiifirella.
näytetään p H i v i t t a l n filmejä maahan
t u l e v i l l e matkailijoille. NM i.v.sa f i l - ,
me)fi.sa- tutustetaan matktiilljat . E n g ­l
a n n i n en p a i k k a k u n t i i n l?i .s'>II»v.s
niissä oii: 10.eri ..kielellä. Nal',a .filme­jä
myös naytf>laan 17 e r i maa,s.vi.
— Venezuela on
valtioLsta prihjoisin. •
Et-elä-Amerikan j
T H E W O R K E R S ' C O - OP
Edisfykseilinen voima pohjoisessa
Se on kannatuksenne arvoinianl
voidaan kielestä sanoa IrtrkMlleen s a ­maa
k u i n kJMki.sta. olema.ssaolomme iN:
mloi.sta: kielen kehitysvaihe heliastaä
kan.sakunnan; ylei.sla olosiiht.eita.
Mielestänr ei ,suomenkielen k i e l i - .j
oppi ole läheskään m i n vaikeaH k u i n !
toisinaan • kuvitellaan.: Kysymys on :j
käytännöllisestä harjoituksesta; . V a i - j
kcudct piilevät' suomalaisten .sanojen
aivan. tol.seMa' tavalla kehittyneistä
k i r j o i t u s - ja.aannemuodoi.vja — sannt
eivat -."kay" ulkomaalaisille, ne eivat
.sovi. hänen, kielelleen. K u n on luke4
nut j o n k i n sanan kvmmenenkjn ker­taa,
s a a t t a a . ;.se jollekulle M ;nnella,
•kerralla .sattua jälleen, luntematto^
mana silmään.
Unohtumattoman elämyksen kielel-liscfisä
suhteessa koin kuunnelle.ssam
eraa.ssa kylässä evakkokarjalai.sia i t ­kuvirsien
taitajia, jotka yk:-;itoikkol-sella,
mutta lumoavalla; puhelaulul­l
a a n , l o i h t i v a t efjiin; voimakkaan tun­nelman:
. K o i n .clävä.sti,: m i h i n r u n o l ­liseen
kauneuteen suomalainen k a n -
sakieli voi kohota kan.'>an smjÄia,-
Nai.ssa kansanlaulajaltariKsa rneillfi
on ylhäinen esimerkki k a n s a n k u l t t u u .
r i s t a sellaisenaan kuin. se v a i n yksi-:
tyistapauksi.s-sa Ilmenee .suomalaisessa
taidekiclessa; Ja- lisak.si suomenkielel--
l a on itsessään k a l k k i . ainek.set soin-;
tuak.seen myPsr k a u n i i l t a , jos .sita vam,
käytetään taiteellisin: keinoin; ,so:. jos
runoileminen ja puhuminen m u u t t u ­vat
kulttuurisiksi.- . T a m a n klelir Ja
p u h e k u l t t u u r i n ; voimakas kehiftami-,'
nen. kuulunee- Suomen: k u l t t u u n p y r k i -
myksien ensimmäisiin tehtäviin.. • . •
: T o i f i e l ia puolen on sangen.valitctta..
vaa, etta suomenkieli, o n ; u l k o m a i l la
n i i n vahan tunnettua Ko'<ka it..sfA-taan
el. tapahdu; mitään, täytyisi; suo­malaisten
jtvsen.sa.myötävaikuttaa ,«;ii-:
hen;.; c t t a ui kom aalaisissa;. hera t e l ta i -
sun yleisempää harra."tu«ta suomen­kieleen.
Nain on a s i a n l a i t a m u i v a,
maissa, joissa, uudenaikaisen kulttuu»:
rlpropagandan -mitä -"•.^ihtftlevimmin
k e i n o i n ulkomaalai'-'a avu<.t«'taan
k i e l i e n oppimis^.v.a.
Lauantaina, elokuun 21 p . ~ Sat. August 21 Sivu 3
•'; •-;-. -;• ••••• -•::".' .''\: :-:•.;-:..;•-^v-:,-;;-;-.--'.:,-..-.; ::.-;:-.-.•:!':'
Aufotyöläisten unio yhtenäisyydestä
ja Sudburyn skandaalista
Hajoittaako C C F tulevu^^sa hittovaa-leissa
työväen aanet, kuten tapahtui
O n t a r i o n j a . n y t viimeksi Albertan
maakuntavaaleissa? Tama on aiheut­tanut
suurta mielenkiintoa C C P in
konventionin aikana.
E s i m e r k i k s i ; U n i t e d Auto Workers
<CIO) AVlni.sorin I/>calin No. 200; v i ­rallinen
äänenkannattaja " F o rd
F a c t s " vaati (olmituskirjoituk.se.csaän,
etta C C F : n pitalsl hyvälcsyä työväen
.vhtenaisyyden. V
Tamrtn katsantokannan iTcrustak.si
m a i n i t t u lehti, esitti sen s k a n d a a l i ­maisen
hajaannuk.sen mikä tapahtui
Suriburyssa viime kesäkuussa suorl-tctui.
s.sa vaalcis.sa. •
M a i n i t t u ; " F o r d Facts" l e h t i edus­taa
taman maan kaikkein .suurinta
unio-osastoa. missa o n 10,000 jä.sentä.
Se k i r j o i t t i C G F : n konventionin edel­lä.
. "Työväki odottaa, että C C F v i r t a ­v
i i v a i s t u t t a i s i paljon yhtenäisyyttään
meidiui iiniomme kan.s.sa j a huolehtisi
. « J i i t a . ettei meidän k o l l e k t i i v i s t a po­l
i i t t i s t a .voimaamme hajoitcttaisi.
"Sudbury antaa ta.s.sii r.simerkln.
"Siidl)iiry.s.sa. CCI-Mahallises(i m l .
tatoi mridiin kaikki (äkäiäi-set
(H'indNori.ssH) ponnistelumme rrot-
(.•imallalioh Carlinin pnoliirrKla Ja
nimittamHllä (oi.scn C C F : n rhdok-
";-kaan.-
"Tulokseksi tuli., «tlä vallllHn
konservatiivi vähemmLstöiiliinillä
^Kamiilla: kun työväen cnrmmlstö-aanrt
hajaantuivat. :
".Sivumennen .sanoen Carlin s l -
viiiitrltiin siksi kun hän vaNliiNti
C C L r n Johtokunnan Jäsenen C. II.
: Millardin punakauhim licf.sontäa
Koid ltobin.^onin a.sia.sKa."
" F o r d Facts" huomauttaa, että
.WId.sorin autotyolaiset r n h o l t l l v a t C C -
F : n vaalikampanjaa $4,000 j a sanoo;
" T j o v a k i vaiitii C C F : a i i »uniiustn-maan
;scn lo.shusUin, että kahden van­h
a n puolueen häviöön .saattaminen on
todellinen vaallky.sym.ys Ja että se p i ­dättyy
pikkumaisesta p o l i i t t i s e s t a nä­pertelystä
.silla sellaiset toimenpiteet,
i n i l k a tnpalitulvat Siidbui-yssa. Joh­tavat
it-semurhaan."
Rockefel]er-.säätiön
suom. stipendin saajat
New York. — V i i m e keväänä myönsi
RockefcUer-saatlö n c l j a stipendiä suo­ma
l a i s i l l e kansantaloustiedcmlehllle;
Joista professorit Hugo E. P i p p i n g ja
M a t t i Leppo Helsingin yliopistosta
saapuivat tänne kesäkuu.<>sa. P i p p i ng
opiskelee toistaisek.sl Chicagossa ja
Leppo H a r v a r d i s s a . Edellinen aikoo
p a l a t a Suomeen joulukuussa j a Jälki­mäinen
ke.sakuus.sa. Ennen sotaa
myönsi .säätiö usein stipendejä suo­m
a l a i s i l l e , mutta k c t a a l l a myönnetyt
o l i v a t ensimmäiset sodan jälkeen.. -
l i a l i f a x .— Nova Scotlan maävlrästo
on poistanut kettujen Ja majavien
p.vyntikiellon maakunnan manner­maalla.
Julkaistujen a.setusten m u -
kann saa k u k i n metsästäjä ottaa kol­me
i n a j a v a H , mutta ainoa.staan slinö
k a m i t i s s a , mlssa hiin a.suu. K c t t i i ja
.saa pyyt.ua n i i n monta kuin ha-hiaa;
Cape Bretonin saarella el ole l u ­paa
met.sä.stna l a i n k a a n.
INTIAANE.IA PUUTTUI
A m e r k l a n asutuksen v a r h a i s i m p i na
a i k o i n a lahety.sktrkko rakennutti k i r ­kon
Intiaanikylään j a a l t t a r i t a u l u k u -
vasitalva.«>t{i. maata j a h e l v e t t i a;
K u n intiaani katseli kuvaa niin
h a n t a - n a u r a t t i : Eras lähetyspappi k y ­syi
i n t i a a n i l t a m i k a hanta n i i n naur
r a t t a a . •
I n t i a a n i sanoi, etta , helvetissä
k a l k k i ovat- v a l k o i h o i s i a eikä yhtään
piinanahkna.
Tämän; Jälkeen pappi antoi t a i t e i ­l
i j a l l e määräyksen panna pari p u n a -
nahkaista helvettiin.
Suomalais-Canadalainen
Amatööriurhciluliitto
L I I T T O T O I M I K U N T A
: Puhccnjohta: Akc Hunnakko.
317 EKinlands Avc. Toronto, Ont.
Silitceri: Paavo Vaurio
113 8t. Patrick St. Toronto, O n t
Rahastonhoitaja: Vilho Hclkkim
84 Day Avc., - Toronto, Ont.
Yhteinen VarhalKnuorlen komitea
SIhlccri: Sigrid Lahti .
309 Dundas St. W. Toronto, Ont.
Peter A. Vesa, B.A.
Rarristerr Sollcltor, Notary -. -
SUOMALAINEN
LAKIMIES
• • •
OE. 3392 592 Danforih ATe.
(Ncar Pape: Ave.) Torooto
MATKAT EUROOPPAAN
K E V Ä Ä L L Ä 1949 K E S Ä L LÄ
• . r<yl un » l i i » > n . « l i i p a i l i l i a n n r . jm a l j u l t r n i t t l i i i t u i : >nsf - lt>-viiiiiiii ml k r i ä n i i j i ' h i . .
l i i m i r v . i l i i y . v i i c i i y i i i r k . » ! " » ! ! . : A i i i f ) « i i ( i i i t i m c M P i i i i mmui | i » ) H i , y « • ,1» c t K l i l i i •••uvi,»». •
. .M"? | . . i r | r 4 i i i i r . i t i i r i i i . l l i i i i . u f r . I)iiv«ll« m I m m t r M r ; r . l < i » t n i i i i i p r irifll>r.<ri I t a l l i k i * l l n ) < i j i.
j . K . J i i r iii,<il(>iirilMl>:rl 'Ml - v , i l l l i i i n i i l - i i i . p n J k o i i ; oii.inOa H l l < - i i . f' a l l [ i i i i i i i l k i i t l l l > - Jaf(uliilllin»-
« m i i - t ((-II. A n i i . t « i i i i i i r i i i v " - |m" » ; i l M ^ )•. v l i . i i r r i i i u i r ! I m i k k i i i i i » » - » . ».
I j n l u t r a „ r i i r n ' - . : t t i ' * t l f f , i . i t t r i k t j i i ; h r r i k t l o r r f;M( i i ' l i i H t i . - - H f i n a i t t r i i c • ' I f - i l l r . i n t r l i f i r v ^ n Ijih^ni-
. p i n D r i Y i » . r i i i i . i i . i v k « i » i i i .(H i i i y y r r i m r - «n^niik- i l l i i : i l i i k « > - l l i i ) i ( l / i l v » . j » I( - r i l i . l l j i | i l i j « -
Täydelliset
Tiedot
TEIIKAA PAIKKATILAUKKKNNE N T T
0. K. Johnson & Co. S o i t t a k aa
-;:;:-Tal;.
K i r j o i t t a k aa
."il Gcrrard St, W. rBay'n kulmas.<«a),Toronto'2, Ont. Puh. WA 1403
VAKUUTU8- JA MATKAILUTOIMISTO
Kutsumme uusia asikkaitamme vieraile­maan
laajennetussa kaupassamme
jossa on läydoUinen varaslc villa-, silkki- puuvillakan-kaita,
ikkunaverhoja ja vuorikankaita jaardillaln.
* l'ostittlauksia taytntaan ^ ; if. Tyytyväisyys taataan M . ROSE & CO. 277-9 rollecc Kt.
. (lähellä Kpadinaa)'
Toronto, Ont. Puhelin KI 7771
Mustikanpoimijain huomioon!
Piläkää huoli siitä, otlä lahotatte marjanne oikeaan
paikkaan saadaksenne korkeimmat markkinahinnat. Me
maksamme C P m expressimaksuosoituksilla Joka päivä.
V ; Saadaksenne pikaisesU fihrkkinne^ lähettäkää mu.stikkannc
buoraan osoitteella
ANSPACH
# Suosituksia saa jokaisesta Royal-pankin toimistosta.
• Kirjoittakaa niin lähetämme teille lähetysleimasimen
ja värityynyn.
Geo. C. Änspach Company Ltd.
74 COLBORNE ST, TORONTO
Saadaksenne PARHAAT HINNAT Ja HYVÄN PALVELUKSEN
Uhettäkää
MUSTIKKANNE
F E D E R A L L I I K K E E S E E N
ME MAKSAMME C;PR:N EXPRESSI M O N E Y - O R D E R E I L L A
JOKA PAIVA
; Suasitukxet: Imperial Bank of Canada — kauppaosasto
KIRJOITTAKAA .JA PYYTÄKÄÄ LÄHETYSLEIMASINTA
FEDERAL FRUIT Co.
IIEDELMAIfALLI - - TORONTO
Kuunnelkaa; HmoitukKiamme North Bayn;:CFCH:n radioa.semalta 'a