Vapaus, August 12, 1948

              ftvu 2 Torstaina, elokuun 12 p - - Thursday, Aug. 12
t&JBEETY) — Independent lAbor
Organ of Finnish Canadlans. E>-
tabllsbed Nov. 6th. 1917; Authprlzed
as second class mail by the Post.
Office Department. Ottawa. Pub-llshed
thrtce weckJy: T u e s d a y s ,
Thursdays and Salurdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Eini St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Business Office 4.^4284.
Editoria] Office 4-4265. Manager
E. Stilui. Editor W. Eklund. MaUing
addressBox 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon appUcatlon.
Translatlon free of charge. .
TILAUSHINNAT:
Canadässa: ' 1 vk. 6,00 6 Jck. 3.25
3 kk 2 00
Ylidysvallois.sa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3,80
.Suomessa: I vk. 7.50 6 kk. 4.22.5
Liberaaleilla torylainen johtaja
Jos on tottai cUa ••sano minulle kenen.kan.s.sascuru.stelet, mm
minä sanon .smuile mita olet . .silloin voidaan todeta.. cUa liberaa-
Jipuolue sai nyt kansallis<;k.sijohtajak.seentorymJcnäcn suurpääoman
sotapolitiikan edu.slajan.
• 'Liberaalinen Toronto Daily StJir toteaa, etta kabinettiin liitty­essään
liberaalipuolueen uu.si johtaja Louis .Stephen .St: Laurent oli
vajaa-.seitsemän vuotta sitten lakiammatin yk.si kolmesta suure.>ta ja;
mainitsee, että Gedfrion .Monireali.sia ja 'I illey Torontosta ovat. toiset
kaksi näistä kolmesta .suuresta lakiasioimisfirmasta. Nain it.sc libe­raalit
yhdistävät uuden johtajan.sa suurbisnekseen! .
FAIA libera.-ilipunluecn uusi johtaja on torymielincn se ilmenee
isillä lämpimästä toimituskirjoituk.se.sta. jonka torypuolueen toronlo-laineii
äänitorvi Globe and Mail julkaisi' valinnan johdo.'ita sanoen;
"Liberaalit valitsivat Niisa.i^-li " ( Mok 9 p ). Samaan lopputulok­seen,
vaikka toista tietä; tuli -Toronlo;Daily Starin kirjeenvaihtaja
Kobert Nielsen joka elokuun 9 pna kirjoitti Ottaw;i5ta.ettalauanT
taina liber<aalipuolucen konventioni kaansi suuntaansa vahan oikoalle
johtajan valinnas.sa . . . hi ole epäilystäkään silta, että nuoret libe­raalit
lännestä ja ylio|)istoi.sta. jotka toivoivat jotakin taisleluhaa.-i-teeksi
CCF:aa vastaan, menivät kotiinsa pettyneinä \i- . ." Näin.
voidaan lo<lcta loryjen ja liberaalien kat.santrjkannan ix;rusteella, et la
liberaalipuolueen uusi johtaja on oikeistolainen lory; joka tulee epai-
Jemällä saamaan I)re.\v-l)uplcssis'nou<ie ak.s<.*lin kannatuksen ja lur-yautuu
tulevan vaalila|)pionsa jälkeen vanhojen puolueiden sotako-koomuksecn
muodostamiseen. . : . •
* . Konservatiivinen LojUoon/rimes lehti lervehfii myös Louis Sl.
Laurentin valintaa '•omanaan, ja lausui; "Voidaan luottaa hänen
omaksuvan ohjelmakseen sen.. niita naapurila.savallassa sanotaan ^
Ifahdcn puolueen ulkopolitiikaksi". Lap.selkin tietavat Vhdysvaltain
"kahden puolueen" ulkopolitiikan olevan impct^ialistista .solapolitiikr
Itaa Euroopan c|emokratianiaita.Neuvo.sloliittoa ja it.senai.syyteen
pyrkiviä siirtomaita vastaan. Nain muodoin voidaan Lontoon T i ­mesin
auktorilecltisen lausunnon perusteella todeta, ctta libcraalipuo^
luecn uusi johtaja on suurpääoman .sotapolitiikan edustaja. ^
Kukaan ci halua kiellaa sila. etteikö liberaalipuolueen: uusi joh­taja
ole ;"hyväkäyloksinen herrasmies:'.milla jotkut liberaalit yni-i
ä v ä t il.scaan lohduttaa, multa i)oIiilti.s(?.ssa miele.ssa han edustaa näl­kiinnyttämistä,
sosiaalisia taantumusta, ja .sotavouhottelua.
Ennätys huonoissa pisteissä
Canadan olympialaispislcct jaival mclko vaatimattomaan 'mää­rään,
mutia- kaikesta huolimalla on todettava, etta on 'meidänkin
maallamme yksi. ennaly.s - - huonoissa pisteissä, jolka^ kaiken li.saksi
uhkaavat sitä, elta .seuraavi.s.sa oIymj)ialaisi.s.sa mc saamme kansa­kuntana
tyyly-iivielaki+w|)icnempaan pistemäärään;
Mc tarkoitamme sita. cUa Canadan elinkustannusindeksi .saa­vutti
kesäkuun loi)us.sa cniiat\'stason pjsleissä laskien. Kuukauden
aikana- elinkustannusindeksi nousi 2.6 pisteellä ja: saavat ti ennätys-..
tason,. JS6.9 pisteitä. Hanituk.sen tilastotoimisto, kiinnittää huomiota
.siihen tosi.soikkaan, etta liinnal kohosivat paljon nopeammin kesä­kuussa
kuin touko- ja huhtikuussa.
Vaikka ylläesitetty antaa jo kyllin Jiuolcstuttavan kuvan niin
sittenkin on todettava vielä .se tosiseikka, ^^Ua ruokatavarain hintain^
dcksi kohosi yli seit.scmalla pisteellä (19.3.9-201.3). T a m a tarkrtit-taa,
clta:hinnankorotuk.scl iskevät kaikkein kovrmmin kansan vaha-varaisinta
os.ia
Tilastotiedot •osoiliaval, etta" hintojen kohoaminen Cänadas.sa
. on tänä vuonna ollut vieläkin nopeampaa kuiir rajan eteläpuolella,
^'hdysvalloi.s.sa; • Lsunerkiksi (. auadaiv ruokatavarain .hintaindeksi ko­hosi
heinakuu.ssa päättyneen vuoden aikana 41.5 pi.sicella.: 'Liitto-;.
hallituksen lila.st()toimiston virallisien laskelniion mukaan Canadan
dollari ci ole ruokatavaraa ostetlaessa enaa .50 sentinkään arvoinen.
;..mutta kun oietaan lodcMisuus Juion)iooii,.:min nyt lu.skin saa dollarilla
sitä ruokatavaramaaraä miiika sodan edellä sai 35 .sentillä!
. • Kuka lasta hyötyy? Kat.sokaa monoiiolipaaonian kontrolloi.^
m i c n pakkaamolailostcn. vilian vähty.sliikkeiden, meijerien ja mui­den
laitosten iiutislietoja voitto-osinkoicn iaosla. Ne myös ovat his­toriansa
korkonvima.ssataso.ssa!
Mutta f.irm.iri t\ol.iinen ia ko->kiUiokk,ilainen s<ia tyyt>.i \ha :
pienempään prosenlliin kan.sallisluloista. Liittohallituksen lilaslotoi- ;
miston viimeisimmät iiuiisliedot o.soittavat, etta farmarit oval saaneel
alhai.semman hinnan kaurasta, teuia.skariasta,inc siina maarin.. että
teollisuu.slaitostcn käyttämän laaka^ainomaaran hintaindeksi laski k.o.
..aikana 155;,S pislcosla. 1.54,8. roisin .'^anoen, monoj-tolipaaoma (m
tehnyt heinaamennen tullen'.«ic on ostanut farmareilta janniilta cn-
-tista halvemmalla ja inyynyliiiinlyulaisillo kuin farinareillekuv entista.;
kalliimmalla hinnalla
: Knlas palkat.' Ovatko palkkoien kohoamiset aiheuttaneet laman
hintojen kohoamisen; kuten monojiolipaaoman propajiandistit teko­pyhästi
vaUlavat?/ Meillä Canada.ssa ei ole tas.sa suhteessa niin yksi- •
tylskohlaisia tilastotietoja kuiii A hdysvalloi.-^.sav : Stkalaincn ^'Standard
Ä'.Poor*' on suorittanut tutkinuiksia yhtiöiden palkoista ia voitoista
Taman .tutk]mnk.'^cn. lulok.scl osoittavat, elia k.o. . y h t i ö t m a k s o i v a t :
: työpalkkoina viime vuonna 26 prosenitla enemmän kuin vuonna 194f)-•
Mutta naiden .samojen yhtinidcn .myynnit lisääntyivät 43 ;proscntilla
samana aikana. • 'roisin .sanoen hintojen .korotukset (vaikka otetaan
..yielav. huomioon .työn . tuoitavaisuuden: lisaantj-mincnkin) ; oli • viime
vuonna paljon suurempi kuin palkkoien kohoaminen. >Liinitussa
tutkimuk.se.ssa lodettiin.: etta vuonna ; 194fS. naiden yhtioiflcn kaikista
Tnyyntauloista moni 27.4 .[jnxsentlia palkkoihin multa viime vuonna ,
paJkkamcnot olivat-^J^in 24\') i)roscnttia myyntitulor>ta. Tassa on ;
;joilakin esimerkkci.i:
', Autoteollismule^sa meni v loji-, palkkoihin 35 6 prosenttia
•myyntituloista. muUa.viinie. vuonna. hintoicnkohoami.sen johdosta,
vain: 2.7.1 proscnltia. f;eipomo ja invllyliikkei.'=sa vastaavat luvut ^
'olivat 22.1---21 .r. Rakeiinu>teollisuude-5.<ä- 31 ;S'-~30.1. Ruökateol-lisuudessa
14.S—-12.6. ^faataloii-skoneiden tuotanno.ssa 42.7—36.7.
:.tcoll is uudessa 2 S.2 .:
Olympialaiskisojen
rata- ja kenttäur-heilun
voittajat
Lontoo. —- Olympiaiai-skLSOjen rata-ja
i:c-n:-.a^i.'*iejiun ki]pailuis.sa, jovka
i paatuivat luuantai.na clok. . 7 p:na,
kruuniiiuin !>ouraavat rata.-ja kcnt-
I taurneilTJn oJympialais.Tie.V.ant; .
.Mir»tcn 21 kilpailussa: .
100 m. juoksu: Harn.son Dlllard,
-- USA, 10.3 .sek. Sama kuin entlne.-i
olympial?ij;5enna:ys. • ..
• 200 m. -juokJiu: Mel Patton, USA.
21 1 <;ek
400 m: juoki-u: . A r t h u r - ^ i n t , J ar
• malka. 46.2 .sek.. Sama kuin cnt.
OE
. 800 m. juok.su: Mal AVhitfield, U S A ;
5.49.2. Uu.si OE.
1.500 m. juoksu: Hcnn Enks.son.-
-. Ruotsi. 3.49.8. •
3,000 m. cst-ejuokjsu: Thure- Sjös­trand,
Ruot-si, 9.4.6.
5.000 m..juok.su: Ga.sron Rclff, Bel-
•fjia. 14:17.6. Uu-si- OE. . .
• 10.000 ..m. • juok.su: Emil Zatopck,
. Tshekkoslovakia, 29.59.6 Uu.si OE.
Maraloonijuok5u; Dclfo . Cabrcra;
Arjjcntina. 2.34 51.6.
110-m. aitajuok.su: Bill Porter, US
. A, 13 9. .seki.Uasl OE:
400 m. ailajuok.su: Roy Cochran,
USA, 51.1 .sek. Uusi.OE.. -.
4x100 .m.- Viestinjuoksu: USA.
.4x400 »fi. viestinjuoksu: US.^, 3.-
:• 10.4;. •
10,000 m. kävely: J . F . MikacLsson,
-. B.uo:.si; .45.13.2; UU.S1 OE.
50 000 m. kävely: J . A. Ljunggrcn,
. R u o t s i . . 4.41.52.0.
Seiva.shvppy: 0-A'cn Guinn Smith,
USA 14- 1'."
Korkcu.ihyppv: John Winter, Au«-
f a l i a , 6- 6"
Pituushyppy: AVilhc- Steclo, *USA,
25'.8"... ••.
Kolmiloikka: A. Ahman, Ruotsi.
50' 6'/,".
-Kiekonheitto: -Adolfo • Con.soIini,
, Italia.. 173' 2": Uu.si O E . '
Kuulantyöntö: Wilbur Thompson,
USA, 56' 2"
Keihäänheitto:. Tapio Rautavaara,
Suomi. 228'. 10'.:'::":
Pamonhcitto: Irmy Nemcth; ..Un­kari,
183' 11'."
Kymmenottelu: Bob Mathias, US
A, 7,139 pistettä. ^ .
\ a i s t cn 9 kilpailus.sa:
100 m. juck.su: Fanny Blankcrs-
Koen. Hollanti, 11.9 .sek.
200 m. juok.su:. Fanny Blankers-
. Koen, Hollanti,-24.4 .sek. Uasl OE:
80 m. aitajuök.su: Fanny Blankcns-
Kocn, • Hollanti, 11.2. Umi ME. ja
OE
: 4x100 m. viestinjuoksu: Hollanti,
47.5 .sek. ,v
Korkpu.shyppy: Alice .Coachman,-
USA 3' 6" Uusi OE
Pituu-shyppy: V. O. Gyarmati, U n -
"Toverit ovat valinneet
minut komentajakseen'
Onko Suomalainen sisu lakastunut? 1
Seuraava artikkeli on palanen] .set vangit anoimme heti. e t t ä meidät
Oskar Davjcon kirjoittamasta kir- lähetettäisiin rintamalle. A.siaakos-jasta
".Märkosin parti.saaninn luo-j kcva anomus lähetettiin hallitukselle.
na'^ jossa elävä-sti kuvataan Kreir-j Mutta, Metaxa.s hylkäsi anomuk.sem-kan
vapaustaistelun johtajan Mar- i me. Han asetti rintamalle lahetta-kosin'elämän
vaiheita: . miscn ehdoksi, etta meidän .sita ennen
, olisi kirjallisesti ilmoitettava luopu­vamme
poliittisesta väkatimukSestain-me
ja kiellettävä puolueemme.
Markos tulistui. Hänen auringon
Aamu oh JO alkanut sara.staa ja ku­konlaulu
oli kajahtanut^ kun Graur
'Neuvo-stohiton edustaja), sytytct-tyään
ensin .savukkeen, lausui; .,
— Nyt haluaisivat . « a n o m a l e h t i m i e -
het varmaankin .saada vastauksen
praa.seen cn.simmaisi.sta teille tekemi.s-taan
ky.symyksi.sta..
— Tarkoitatte mioun elämänvaihei­ta
koskevaa kysymv.sta, ciko totta?
ky.syi kenraali Markos. vilkkaa.sti. hei­lauttaen
poikamaise.sti. paataan. .
Niin, tuon kysymyk.senhan mc ,paa­limme
lykata viimei.sck.si. Elamani?
Mitäpä erikoista kerrottavaa siina
olisi. Se on ollut taistelua.
Tupakan.savu leijaili pilvina pie-nc.
s.sa huoneeE,sa. jo.s.sa olimme paperi-roykkioiden
ja karttojen peittämän
matalan povdan aarcssa istuneet edcl,
lisesta . puolenpaivanaja. s ta - alkaen.
Kaikki olivat JO -jlmcLSCsti vasyneitS
paitsi. .Marko.s. jonka, liikkeet olivat
aivan y h t a reippaita ja vilkkaita kuin
alu.s.sakin.
Han hymyili.
. En o.saa kertoa it.scstani. toverit,
.schan on a m a vaikeinta. Elamani oi
paahtamille kasvoilleen kohosi puna.
— - T u o idiootti! han melkein huusi.
— Kuinka oli.sin voinut luopua puo­lueesta,
joka j u u r i on opettanut minut
rakastamaan maatani ja kansaani yli
kaiken, enemmän kuin elamaa. Oli­han-
juuri kommunistinen puolue se
voima, joka sai minut anomaan fasis-tidiktaattori
.Metaxasilta, etta minut
l ä h e t e t t ä L s i i n rintamalle, etulinjaan
taistelemaan fasismia vastaan Krei­kan
riippumattomuuden ja vapauden
puolesta. Silloiset fasistimieliset hai-tehokkaampaan
vastarintataisteluun,:
aseelliseen toimintaan. Oh sclvaa, et­ta
vapauden saavuttaminen olisi mah­dollista
liman tehokasta ascelli-sta toi­mintaa..
Vuoden 1943 alussa paatin
toimintani kaupungeissa ja , siirryin
vuoristoon ELAS-joukkojen luo. Aluk^
si taistelin X . divisioonassa, samassa,
missä ystäväni Kikitzas. Myöhemmin
minut alistettiin kenraali Bakirdzilc-sen,
ELAS-.in makedonialaisen armei­jakunnan
komentajan alaisek^. Tais­telin
siellä evenstm arvossa sodan lop­puun
saakka.
— Varkizan sopimuksen jälkeen
luovutin aseeni samoinkuin kaikki
muutkin.
• Matkustin Salonikun, missa jat­koin
kommunistisen puolueen riveis­sä
taistelua p)oliittiselIa alalla samo­jen
ihanteiden, isänmaan, vapauden
ja riippumattomuuden puolesta. Olin
pakoitettu puleskelemaan ja useasti
litasheirat kenties e m t ymmärtäneet vaihtamaan a.suinpaikkaa. Elokuussa
meita kommunisteja tai jos ymmärsi­vät
mm pelkäsivät meita/ He olivat
kavaltajia, jotka Hitlerin hyökkäyk­sestä
saivat tekasyyn antautumiseen.
— Kommunisteille, isänmaanystä­ville,
jotka saadakseen kunnian osal-r
1 istua, taisteluun fasismia vastaan oli­vat
valmiit. kaikkeen paitsi häväise­mään
isänmaallisuuttaan ja puoluet­ta,
joka oli kasvattanut heidät rakas­tamaan
Lsanmataan, heille ei M e -
ja taistelevien . ihmisten
kaii_, 18' H',' Uu-si OE
Keihäänheitto: H . Baumc, Itäval­ta.
149 6" Uusi OE
• Kiekonheitto:. Michclme • Ostcr-
. maycr. Ranska, 137' 6'.':!".
Kuulantyöntö: Michelinc -Ostcr-
-' -mayer. Ranska, 45* l ' . G ' . Uusi OE.
Kilpailii.ssa .saatiin siten yk.si uusi
mnailm.anennatv.s, 12 uutta olympia-laiscnnatv.
vta ja kahdessa kilpailussa
.saavutettiin entisen olympialaisenna-tyk.
scn veroinen .tulos. .
Cometsin jullia
elok. 15 päivä
Timimn.s. — Elokuun 15 pna elr e n ­si,
sunnuntaina/.kello 11. aamupaivallai
alkaa. • Gomctsin • :30-vuotiskaudcn
kcnttajuhla
Juhln.=.sa on urheilukilpailuja run­saasti;
Ylci.scs.sa ^sarjassa, ja alle - 21-
vuotiaille .>rottolu (pituus, korkeus,
kuula, kiekko la 100 m..) alle l f i - \ i i o -
tiaiHc 100 m;, kuula japituus; alle 15-
vi::itiaille pituus. 60: m.,'ja kuula; ika-
.nuehillc 100 m. kuula., ja pituus ja
vlcincn 1.500- rn.. juoksu. - :. ' ;
, Ohjelmasta m a i n i t t a k o o n pikku­tyttöjen
j a naisten voimi.stcluesityk-scl.
Miehet esittävät r.oiapuulukkeita
la sen liyaksr on .soololauluja.- -
Naiset ovat luvanneet valmistaa h v -
van. mojakan .ja kahvia tArjoillaan
jatkuva.=iti. .Myös : on järjestetty eri­näisiä
a lanvicttopclcja. •
. Enkoi.sc.sti ,.pyvdctaan naapunkyla-laisia
osalhst.iimaan iirhcilukilpailui-
: hin .Silla kc.^sa. on pian mennvt eika
.siis tallai.-^ia . jtihha voida: cnaa;uscin
Mijc^taa Juhlissa tavat lan — Ra-por.
tci 1
ta tekevien
elamasta.-
Kenraali Markos vaikeni ajatuksiin^
.sa .vaipuneena ja peitti .siimansa k a ­dollaan.
V
—: Mi.ssa olette .syntynyt? kvsyi
Germain fHumanitcn kiriecnvaihta-ja)
- Eraa.s.sa kyla.s.saToslan laholla V a -
ha.ssa Aasia.s.sa. Paikan nimi on
Kastamoni. Siellä kavin nclja luokr
kaa kan.sakoulua. Valitct-ava-sti. li.sa-
61 han, ja hancn. kirkas aancnsa ko-ho.
si yhtäkkiä, tavttacn huoneen
kaiullaan,.— valitettavasti minulla ei
ollut mahdollisuutta jatkaa koulun­käyntiäni.
Vanhempani elivät köy-hyydes.
sa ja j a in pian orvoksi kahden
pikkuveljeni ja si-sareni kanssa. . Y h -
denncstatoista ikävuodestani alkaen,
olm pakoitettu tekemään ansiotyötä
ja elamattamaan perhettä. . Työsken­telin-
mita erilaisimmilla aloilla; tar­joilijan
apulai.sena, ammattitaidotto­mana
muurarina, maataloustyolaisena
ja kantajana. • Turkkilais-kreikkalai-
.sen sodan jälkeen minut .siirrettiin
Kreikkaan. En.siksi Salonikiin, mlsijä
aluk.si työskentelin oraassa laitakau­pungin
kahvilas.sa. Vuonna 1924 siir­ryin
tyohon tupakkatehtaaseen. Siellä
.jouduin ensimmai.sen- kerran kosko-tuk.
seen tyovaenhikkeen kanssa. Am­mattijärjestöön
lutyin kahdenkymme-.
nenkahdcn vuoden ikaisona. Vuonna
1926 minut kutsuttiin a.sovolvollisuutta
.suorittamaan ratsuväkeen. Siinahan
lieneekin jo kylliksi elamakerralli.sia
tietoja, eiko :totta? ..
* Kenraali Markos hymyili leveästi ja
iloLsesti,.kenties hieman ovelasti.
Odotettuaan kunnes olimme saaneet
lau.sutuiksi uudet kysymyksemme, jot­ka
han merkitsi - muistun, kenraali
Markos jatkoi pvoritcllen paperiluis-kaa
.sormiensa valissa: .
.—Ehkapa osoitin jonkunlaista "so­tataitoa",
silla kahden kuukauden ku-.
luttua minusta tehtiin i-yhmanjohta-ja.
Siihen ylenemiseni: loppuikin. M i ­nua
epäiltiin kommunistiksi eika sen-tahdcn
uskallettu paastaa minua, p i ­temmälle.
Kuitenkin kavtin palvelus-aikani
hyödyllisesti, opiskelin aina
kun se oh .mahdollista ja hankin it-:
selleni. kohtalaiset ticdnt sotilasalalla.
millaan tavalla eroa miljoonien tyo-j taxak.sen hallitus antanut lupaa puo­lustaa
maamme rajoja. Sitävastoin
luovutettiin vankila" ja kaikki siellä-olevat
kommiinistit natsien käsiin.
; — Jp toukokuun 27 päivänä vuonna
1941 pakenin Gavdos-saarelta! yiidcn
toverini kanssa' Pienellä veneellä saa­vuimme
Kreetan saarelle,-joka silloin
jo oli miehitetty. Pl.ileskelin siellä
kylissä ja kaijpungeissa. kahden ja
puolen kuukauden ajan tarkkaillen
saksalaisia,' jolta silloin näin ensim­mäisen
kerran. Yritin perehtyä h i t -
lerilälssotilaftten mentaliteettiin hei­dän
mieliälqihinsa jä sotilaallisiin
ominaisuuksiinsa. Näin säin; ensim­mäiset
vaikutelmani heidän heikkouk­sistaan
j a sotilaallisista kyvyistään.
-7 Myöhään syksyllä' vuonna 1941'
siirryin Ateenaan; missä ryhdyin pr-ganisbimaan
demokraattisten voimien
yhteisriritämaä miehittäjiä vastaan
käyttävää taistelija johtivat tulokseen.
E A M . perustettiin. ; Senjälkeen. sain
iehtäiyäkseni välniistella '. ryhtymistä
vuonna 1946 epävirallinen terroristi­nen
'.'turvallisuuskomitea" teki poln-siviranomaisia
velvoittavan paatoksen
etta minut oli vangittava ja karkoitet-tava.
saaristoon ."poliittisesti vaaralli­sena
ja kumouksellista toimintaa har­joittavana
henkilönä". Kuinka voisi
tyotekeva, joka rakastaa toistamiseen
häväistyä, miehitettyä ja kavallettua
isänmaataan, olla toimimatta poliitti­sesti?
On selvaa, etten voinut tyytyä
"turvallisuuskomitean" paatokseen.
Halusin- edelleenkin palvella kansaa­ni.
Poistuin salaa Salonikasta ja .saa­vuin
parin paivan kuluttua .silloin vie­lä
pienelle j a epävarmalle vapautetul­le
alueelle .
Kenraali Markos loi silmäyksen huo­neen
perälle istuvaan Kikitzakseen ja
hänen kasvoilleen levisi tyytyväinen
hymy.
— Toverit ovat valinneet mmut ko­mentajakseen.
Käyttäen, hyväksi niir
den kansojen kokemusta, jotka kan­sallisen,
vapaustaistelun kautta ovat
valloittaneet itselelen demokratian, —
tarkoitan talla ' lahmna Jugoslavian
kansoja ottaen oppia aikaisem­massa.
E L A S : n toiminnassa esiinty­neistä
virheistä ja huomioiden nyky­hetken
Kreikan erikoisolosuhteet
olemme organisoineet ja luoneet De­mokraattisen
Atmeijamme. Lyhyen
ajan. kuluttua se on oleva kaksi kertaa
voimakkaampi kuin ELAS aikaisem­min.
Projekti X -maailmanlaajuinen
vakoilu- ja sabotaasissuunnitelma
SuomaJainen sisu-sana on ollut
karBainvällseiti tunnettu sana silloin
kun on puhuttu suomalaisen miehen
Ja naisen kunnosta'kovissa kansain-valis'.
s:ä koetuksissa. On kuitenkin,
monissa tapauksissa; todettu; että
muilla kansalhsuuksilla on ollut si-^;
sua vastaavasti- enemmän, kuin suo­malaisilla.
Suomalaisten' HI;U joutui
pahaan huutoon viime ^talvena St.
Moritzin talvikisoissa' kun 4x10 km.;
vlestmhiihtajat lorvailivat huhdossa
Lontoon olympialaisista on: muodos­tunut
suomalaisille oikea Waterloo.
Jo ennen kisoja ennustelin, etta suo­malaiset
eivat paase palkinnoille 5,-
000 m. Juoksussa ja etta Zatopeki
Reiff, Slijkhuis ja ruotsalaiset ova'i
kompastuskivinä. Niin on tapah­tunut.
An-elm..etta Zatopek voi voit­taa
10 km. t a i olla kovar.a vastuksena,
vaikka hänen juoksustaan kympillä ei
•tiedettykään juuri mltaan, mutta h ä ­nen
nopeutensa ja jatkuva hyvä kun­tonsa
antoivat aihetta pelkoon.
Nyt on Zatopek voittanut ja kaikki
.suomalaiset keskeyttäneet talla mat­kalla.
Heinon jalka kuulema hiertyi
niin. ettei han voinut juosta loppuun.
Miten voidaan kasittaa, etta Kono­nen
ja Hninrtrom, jotka valin'akil-pailuLssa
juoksivat tallä matkalla
maailman valioaikoja, voivat keskeytr
taa samalla kertaa? Suomalaisilla
on nallia matkoilla tapahtunut an­kara
nöyryytys, silla namahan ovat
olleet n.s. suomalaismatkoja kaikissa
olym'pialaisissa ja niissä on tullut
mainetta ja kunniaa, kultaa, hopeaa
ja prontsia. Nyt el mitaan.
En tieda onko ollut kuumuus-vaiko
si.sun puute haittana e'ta .suomalaiset
Qvat keskeyttäneet "omalla matkal­laan"
j a maalhn saapuu aivan tunte­mattomia
tekijöitä. Se on asia josta
jälkeenpäin varmaankin "jossitel­laan".
Loppuuko suomalaisen kestä­vyys
j a sisu ennen kuin r.orjalai.sten
ranskalaisten ja muiden? Silta aina­kin
nayttaa. Eiko suomalaiset ole en­nen
joutuneet tiukkaan paikkaan?
El kukaan, joka cn seurannut ur­heilun
historiaa j a Panisin olympia­laisia
v. 1924, VOI unohtaa ikimuis-.
toista vajaan 11 kilometrin maasto­juoksua,
joka -suoritettiin. hirveässä
kuumuudessa, lämpömittarin osoitta­essa
50 astetta Celsiusta kuumuutta,
jolloin enemmän kun domen puoli
maailman valiojuoksijoista ja karas-tuneista
miehistä pokertyi Seinen
rantaniityille. Sinne pökertyivat
kuumien maiden neekerit, mutta suo­malaiset.
Nurmi ja Ritola saapuivat
maaliin hyvissä voimin, joskin Ritola
osoitti rasittumisen inerito,|
tamen. jolsa oi: harhadhit p-ty,
nisia, saapm kun saapaifcjj^
kehoittamana ja ohjaaman-maalun.
Siten saavutertM" w
Sksiiyis- ja jojkkue^ortT s!
todellinen suomalaisen sistir.
Talrtuuko suomalaiheri si^x'^
mista on hjetiava svv^•)
Suomalainen valialan oli e H
su Heidät on l:.oiv_.Minä -.J,
Silla kolme pahinta n3ot53law'
lustajaa. saapui maaliin pe-i..!.
jestykse^sa Paras .^ucmalameX
taloppi, oli viidentenä p^npj
Cl enaan voida. lyödä KP^V^
TUL- n Rauta\aara kuitcniinpe
.suomalaisten .maineen, saaden'
taa. vaikka muita prenikoita R
punutkaan.- -
Ainoa, valpnp:lk'::u anormk^
kannalta katsoen on tata k^rjnnt
sa seiväshyppy jas,a =;uomala:j'
aikaisemmin ole ollut .mitään s
mista. Silta tuli hcpeaa Ka-aj-.r •
mana. Viitala• toi vapsapaini^is
taa Miten kajnce mar3toon'i:a
kreikkalais-roomalaiKc.s=:a - p^
jossa vastus mvo-skin on kova''
•„ Mitka,; ovat todclU.set ..'•.v\'*-«ru,^
laisten -raskaisiin- tanpio-hin') • ^
se rodun huonontumir.en hirH'
sen tai tarpeellisten kalo'-!o'den ji
te? Paavo Nurmi, joka on tuna
suorasukaisuudestaan • j i jonka
noihin on,voitu luottaa torjuu i
kasti sen olettamuk.sen- eUä j rt
laisten heikkoihin saavutuksiin c
syynä huono ruoka. Ruokaa oii'
valipmieliilla. ni:n kuin. cnncn'iin
noo Paavo.
Eraana ratkaisevana svynä oi}
nen . mieler-.aan väkijuomat jo*
oyat.vaHanneet koko kansan enif
kaikkea, nuorison, jonka -joukosta j
taisi jatkuvasti noasta ne resKi
jotka: takaavat ja vastaavat stioi
laueten. tulevasta urheilumaineej
Nyt: nuoriso; istuu oluttuvissa ja-la
kii olutta ja liköörejä sisäänsä
poikaa kovia urheiluharjoMuksia jn'
sa ky.!ytaan hikca, vaivaa ja ks-j
vyytta.-
.; Naiset ovat kuulemma' etupäis'
juomisessa. Voivatko.' he • 5ynn^'tt!
tervettä ja elinvoimaista kansan jal
koa?
• Nama, ovat ratkai.sevia svitai Eii
na syynä voidaan pitäa mvöskin sä
j ä r j e t ö n t ä politiikkaa.'joka ajol:S!i!|
•mpri Vnntnn VaVi^opn -no.-öt'öltJ
Viime viikon lopulla taman maan
lehdistössä kierteli uutinen salaisesta
neuvottelusta Vatikaanin kaupungis­sa.
.Kerrattiin, etta ainakin 12.kar­dinaalia
useasta Europan maasta
osallistui tahan. neuvotteluun. Ja
Amerikan . katolilalspappLsvallan e-dastaja
Fulton Shean, tunnettu kom-munisminva.
stamen "ekspertti", . o l i
myöskin lasna. •
Nyttemmin on (tiedotettu, etta tas­sa.
-Vatikaanin neuvottelussa oli. kes­kusteltu
suunnitelmista, jotka koske­vat
Yhdysvaltain j a Vatikaanin y h ­teistoimintaa
ja nimenomaan katooli-sen-
papiston asanottoa Washingto-nin
"Projektr:X:aan". -
SODANJULISTUS - SOSIALISMIA.
KOMMUNISMIA J A K A N S A N .
DEMOKRATIOITA VASTAAN
Tänne saapuneessa tiedossa kerro­taan,
etra tassa konferenssissa yksi­mielisesti
hyväksyttiin, Paavinn so­danjulistus
- "pyhästä- sodasta sosialis-.
Suomi on tipahtanet
11. tilalle Lontoon
olynipialaiskisoissa
Lontoo, —r Sen jälkeen kun oli suo­ritettu
olympialauskisoissa kaikkiaan
90 cri'kilpailua,-oli c n 'maiden pistc-sijnitu.'.
.<;cuiaa\anlainen
"USA' • , ; ; . " . • . : . . . . . ; ' ; . • . • . : „ . : - 5 1 4 '
RuntxSi 267'-.-
Ran<;ka 148
Italia 122.
Unkari •. 120
Britannia • 111
Turkki 88
mia; kommunismia ja . kansandemo-
- Vaino.sivatko vnanomai<=rt t c i t a ' k^atioita vastaan". Julistuksessa ko­rostettiin,
että •katkoiin ei
voi • passiivisesti-^.s^
taistelua ja j ä ä d ä toimettomaksi s i l -.
loin : kun. >kiricQlIe viha m^
voi-tökkä asti marssiväV'eteenp^
voittavat rnaäperää . . Kirkori-:, on
alettava offensiivi näitä 'epäkristil­lisiä.^
voimia -yasi^aah ja .i^^
on tai-steitäya yhtä armottomasti kuin
kysyi • Germain Markokscn kcskcvtot-tya
kcrtomuk.scn.sa ja.alettua kiertää
uutta savuketta.
: .— K u i n k a he civatolisrvainonneet!
huudahti Markos aivan kuin ihmetel­len,
kysymvsta itsestään soivasta asir
asla. Olin vangittuna jo ennen asc-velvollisuusaikaani,
seka sen jalkcou;
.Palvelu.saikani loppupuolellaminulta
vielapa otettiin pois ase ja minun e i
sallittu osallistua harjoituksiin. Talla­kin
oli kuitenkin: livvat puolensa. Sam
nain aikaa opiskeluun. Eraat dcmo-kraattismichset
upseerit, lainaisivat
minulle oppikirjoia; Minunhan . oli
tavdcnncttava puuttuvaa koulusivis-t
5 ' s t a n i ; K a y t i n k i n kaikki vapaa-ai-kani
opi.skcluun seka. armeijas.^a etta
vankilassa.: Minut'vancjttiin kvmme-:
nen e n kertaa, mutta useimmilla, ker­roilla
minun onnistui paeta; Yhden
kerran jouduin kuitenkiin-pitemmäksi
ajaksi pakkotyöhön. Se oli AkrOmäp-rtassa
Peloponnecsoksella; Samanai­kaisesti
oli siellä vangittuna noin seit-semansataa.
kommunistia. Samana
paivanä; jona ,- fa.sislit .;. hvökkäsivät
Kreikkaan, minut lähetettiin ;kahleh--
dittuna Kreetan, rannikon lähellä sl-^
jait.sevallc.Gavdos-s.iarclle. -Sielläkin
oh.paljon kommunisteja; Mc-poliitti-
-Tanska .
Hollanti .
/Australia.
.Suo.mi-, . :
87 •
86
84
75'-..
• tiKä-;; j a , nicijeriteö^^ 11.0. Jalkincl
:27.S. Tek.^tiilitoolli^uude.vsa -.^2.2—20.], ' ; -••
' . . . . . T ä l p n -nähdään kenttiä -linjan, että - palkat ovat,..iääneet. pahasti
tjä]kccn}^yhä.. kohöävu Näin, i^alkkatyöläisct. tarmarit-ifa
kit;^kilu6kkä^
,;jouhiyat:,'killu säästöjään ja , suoli vyötä kiris-'
l ä c n autlamaan monopolipaaoman ennälysmäj^^iä voittoja.
Tätä tarkoittaa se kun lakoonisesti ilmoiictaan,',eMäelinku.stanv
nusindeksi on nyt onnä't\>ta5os5a. Jos mikään.^ niin tämä o.soittaa. .mattoma.sti nuiteen. talouskriisiin, ja.joirkkomittaiseen tycittö
;ettjl työläisten i>nlkkoja voidaan'korottaa ia t\nrineille voidaan mak?
"parempia hintoja, vj-ikka kuhuusvarain hintoja laskettaisiin hinta- ;-:?anu
keskiaika nakin . ;
Saksan katoolista papistoa lähellä
olevista lähteistä on saatu tietää; et­ta
tassa Vatikaanin konferenssissa oli
keskusteliu kaytannollisista toimen-piteistä
tehtyjen paatosten toteutta­miseksi.
Tassa yheydessa oli keskus­teltu
"Projekti X :.sta" ja koro.stettiin,
•etta vakoilua, maanalaista sabotaa-shia
on kehitettävä ja kaikkialla
kommunismin Vihollisia on värvättä­vä
katoolisen kirkon .itaisteluriveihin
seka taisteluun '-epakristittyja'' vas­taan
Samanaikaisesti kun.sanomalehdis-
:.sa lihavin otsikoin j a radiassa miltei
..lakkaamatta on hoilotettu :, uudesta
"vakoilusensatlosta" ja "kommunisti­sista
vakoilijoista", on U S A : n pää­kaupungissa
viime päivien aikana jul­kisesti
keskusteltu n.k: Projekti X:stä.
Konservatiivinen U.S: N e w s an d
.World Report, joka hyvin usein i l ­maisevat
valtiodeparmtentm mieli­piteita,
on kuvaillut t ä t ä "Projekti X "
maailmanlaajuiseksi .- taistelusuunni-telmaksi,
-lonka toimintamenetelmiin
ja taktiikkaan sisältyy vakoilu, sabo-taashi
ja. väkivallan kayt-tö milloin
tarpeellista. Toisin sanoen se on Y h -
d y s V a 11 a.i n "herrassuunnitelma"
maanalaisesta- tai-sielusta maailman
edistyksellisiä kansoja ja voimia, en­sikädessä
Neuvostoliittoa j a ; Europän
uusia demokratioita vastaan. Nyt jö
tiedetaan, etta taman projekti X : n
varoja käytetään aseiden j a agenttien
lähettämiseksi Saksaan ja- myoskm
toisiin Europan maihin. Saksassa
taman .'.'projektin'-' agentteja salakul­jetetaan
länsivaltojen miehitysalueel-ta
Itäiselle alueelle.
Paavin puhemiehen sanotaan eh­dottaneen,
e t t a k i r k o n j a papiston pi-^
taisi tehdä riittävän selväksi paimen­kirjeissä
ja saarnoissa, etta aineel­lista
avustusta täytyy antaa niille,
jotka kayvat taistelua "jumalattomia
aineksia" vastaan Ita-Europassa; Han
antoi vmmartaa, etta kaikissa tilan­teissa
kirkko ei voi valita avustuskei-noja,
mutta etta • "meidän lopullinen
päämäärämme oikeuttaa keinot, joi­ta
joudumme käyttämään."—r Siis
jesuittojen vanha tunnus (toiminnan
ohjeek'1.
Alkuperäisestä Yhdysvaltain-Vati-.
k a a nin yhteistoimintaisopimukse.1'a
sovittiin kuluvan vuoden alussa, jol­loin
presidentti Trumanm persoonal-hnen
lähetti Myron G. Taylor vie­raili
Roomassa. Taman sopimuksen
mukaan valtiodepairtmenttlmme l u ­pasi
täyden tuen Vatikaanille s i l l o in
kun se laajentaa ja kiihdyttää pro­pagandakampanjaansa
INeuvcstoliit-toa
ja Ita-Europan demokraitioita
vastaan
Ylempänä mainittu "Projekti X " sai
USAtn valtiondepartmcntin siunauk­sen
vatiaa ennen Itahan vaaleja ja .sen
rahoittamisek-si alunperin luovutettiin
joitakin.kymmenia miljoonia dollarei­ta.
Kaikesta p ä ä t t ä e n näitä dollarei­ta
tullaan käyttämään Paavinkin so­dan
rahoittamjiseksi Euroopan kan­sandemokraattisia
liikkeitä vastaan.
men kansan . kahteen perättäi-Hj
turmiolliseen sotaan, joissa taped
juuri se- elinvoimainen nuoriso ja p;
ras aines, jonka- olLsi nyt pltanjto!
Lontoossa puolustamassa suomalaii
tcn kuuluisaa: urheilumaineita. 'KE;
voidaan syyttää tasta? Me ]a M
maailma ..tiedämme totuuden tss
asiassa. - E i siis tarvitse -kovin .ihmi
teliä, jos otetaan huomioon kaii
nama seikat ja Ii.sak.si. se. etta i?
heilu -on kaikissa maissa as.;unut.]i
tilaisaskclin eteenpäin
'Etupäähän ovat- a.stuneet sclte
maat . k u i n RUotsi ja Turkki. joU
ovat säilyneet: sodan kauhuilta ja.or
voineet kohomaa urheiluaan ja jpJi
ei ole puuttunut ruoka, joka pilä
miehen kunnossa. Etenkin Turlcki'.
painimaana tchnvt .selvaa jalkea. Se
laisen pienen .maan kuin Sucmeni.-t
jatkuvasti vaikeampi-.pysya uthefii
maana suurten ' maiden ^tasolla: Er
koisen- hyvin.kuvaa sita. juuri suom
tut'.Lontoon OlvmpialaisCt. Tom
taan ettei suomalainen .sisu .olisi
lä -vetänyt viimeista henga}idj»taä
vaan etta se iskee <^curaa\as»a b
tuk.ses5a HeLsinpls-sä j,o kovemmm 1K
tapahtui Lontoossa - Tckonlmu,
Puolan viliasato
kolminkertaiseksi
Varsova. — Puoxa^-sa odotetaan v-;
nan, rukiin ja ohran cnnat«-at'
Puola on JO Monvt maa-^ta huoffs
tavia maana clmtarMkkPita ctupas-'
Skandmaaviaan, ja Lansi-Eur^
pään mm. Saksan lan-sivyphvkkci.;!-
Muutämat maaralQiisa.sianiJr:'-;
luulevat, etta 1947 n aikana ««s
maanviljeIy.ssato tulee kolmmkcfa:
tumaan
— Yksikolmannes ParajruaMTJi
maaviennista on puutavaratuottets
Oikeusturvan puolesta
-o
, konirollin avulla.;, Ei-.ole niniittäinniikäänjiakko,' että suiirpääoTtian
kontrolloimat ,'monopolilaitoksct kiskovat, historian-'suiirinipiä- voit--
toja. Täinvastoin nykyinen talouspolitiikka iohtaa maamme autia-
. Quebecin maakunnan ihmisia pide­t
ä ä n poliittisesti takapajuisina; Erääs­sä
mielessä sima on paljon perää;
Katolinen papisto on onnistunut es­t
ä m ä ä n quebecilaisten edistymistä
Vississä maarin. Mutta sikali kuiri
tulee kysymykseen palkkataistelu, mirt
•quebecilaiset eivat jaa yhtaan jälkeen
muista canadalaisista.:Ta5tä syystä
el meillä ole mitään syytäv ylpeillä.:
Saimme äskettäin kirjeen Civil
i Rights Uniolta. jossa osoitetaan kuin­ka
tärkeä .poliittisessa -mielessä on
quebecilaisten taistelu kaikille cana-dalaisille.
: Lukijamme ehkä muistavat, e t t ä ' j o.
ku aika. takaperin vangittiin Quebe-'
cissä tekstiilityoläisten -järjestäjät
Madeline Parent: j a Azelus Beaucage:
Ayersin tekstiihtyolaiset., ohvat lak-koutuneet
ja .vaativat 15: sentin pal­kankorotusta
j a lakkoa .johtivat Pa--
rent ja. B e a u c a g e . - T y ö l ä i s t e n palkka y
nilta- Jokainen ihminen käsittää, että
eläminen tällaisella palkalla on erit­t
ä i n . vaikea. , K u n lakko alkoi niin
pääministeri Duplessls lähetti maa-kuntapoliisit
lakkoa murtamaan. Pa­rent
ja Beaucage vangittiin ja heidät
asetettiin syytteeseen"salaisesta ka­pinan
valmistelusta".: Molemmat tuo­mittiin
kahdeksi: vuodeksi vankeuteen.
Edelleen on U T W A : n Canadan johta­ja
Kent Rowley. saman union presi-'
dentti Georges Bedard ja varapresi-
, dentti Edouard Gauthier haastettu o i ­keuteen
j a ellei Canadan kansa nouse
heitä puolustamaan, niin heidät tuo-?
mitaan kapinallisuudesta vankilaan
vaikka kysymyksessä on selvä.pälkka-taistelu.
Erikoisen tärkeä on muistaa, että
s y y t e . n ä i t a henkilöitä vastaan* jonka
on allekirjoittanut pääministeri UUp-lessis,
on e t t ä " he ovat "yhdes.sä ja
toisten henkilöiden kans.sao.soit lau­tassa
tehtaassa oli 29-49 senttiä: tun- 1:tuneet osallistuneen salaperäiseen toi­mintaan,
puheilla j a muilla: keinoilla
saattaneet valtion turvallisuuden vaa­raan,
- h e r ä t t ä n e e t tyytymättömyyttä
ja Vihaa yleista järjestystä vastaan
Kuten .tämä osoittaa, niin Quebe­cissa
.syytetään kapinalliseksi valtiota
vastaan ihmisia jotka johtavat tyolai-:
sia taisteluun kohtuullisen: palkan
puolesta. Maakuntapoliisit menivät
nim pitkälle, e t t ä tunkeutuivat lakko­laisten
koteihin. Madeline Parent sai
varoituksen, e t t ä h ä n e i saa osallistua
•'laittomaan lakkoon Canadässa".
Canadan lakien :mukaan ei ole oi­keutta
millaan tavalla vaikuttaa lau­takunnan
jäseniin oikeusasioissa.
Kuitenkin- kaikki Quebecin taantu-muslehdet
hyökkäsivät union johtajia
-vastaan. Kun Quebecin Federation of
Laborin lähetystö kävi - hallituksen
puheilla-ja yritti k i i n n i t t ä ä hallituk-^
sen huomion maakuntapoliisien käyt­täytymiseen
lakkolaisia vastaan, niin
pääministeri Duplessls sanoi, lähetys­tön
jäsenille:
"Vapautukaa Kent Rowleysta ja
Madelaine Parentista . . . sikäli kuin
me; olemme kysymyksessä, niin mei­dän
velvollisuutemme on vapautua
tällaisista ihmisistä ja sen me tulem­me
t<'kemään . . ."
Maakunnan yleinen ..sj^yttäjä - mr.
Dorion, ,i puhuessaan lautakunnalle,;
s\vtti union johtajia kommun-i^e.
ja sanoi, etta "oikcu^ t\ohon on,
ha Luonnollisesti han ei puh^-s
mitaan nalkapalkoista ja teksti'W^
laisten perheiden kuriuuacsta^
Yksi erikoisen silm.mpistava
tuh Ilmi lakon johtajia %astaan
tavassa oikeuskuulustcluissa ^
Jemme usein työlaista ^ ' ^ ^ ^ ^ ^^
ta, etta he ovat r\>=sien asiair...
Ayersin lakon johtajia cisj^tet..
sien asiamiehik<:i Heita s
'Washingtomn asiamiehiksi
nen syyttäjä puhu. lautakuM
mm han syytti lakon johtajia:
etiricvsvmyksessa oli ulkom^"
ten yritys valloittaa tehaas ^_
Tietysti tällainen ^^->'°^f":'L
tava. Mutta sikali \ u in ^srm^^
on QuO^ecm tekstnlif. olasten ^
lu nälkapalkkoja '^-staan -
osoittaa, etta Canadan t-o^;
vät alistu kapiialistie.". orj^J.--
nöjTinä.
Hyvin usein kuullaan
puhuttavan toisten maicen o
van puutteista. Me.dan ei •
etsiä sitä ulkomailta
vieläpä toisissakm niaakun.u-_^;
meilla riittävästi esimer«ck.a^
työläisiltä puuttuu oikeustuna
pysykäämhic vain c^icn • ^
.sisällä ja taisielk-inmme oi^^^^
puolesta omassa masssan"» •