Vapaus, June 29, 1948

              Sivu 4 Tiistaina, kesäkuun 29 p. — Tuesday, June 29
ROTHSCHILD^S
Auto Supplies
317 Bay St. Phono 198 N.
PORT ARTHUR. ONT.
Me voimme nyt asettaa p a l k o i l ­leen
jokaisen auton osan. Jonka
ostatte meUta.
Maksut ovat h y v i n alhaiset; s i l la
m e i d ä n firmamme tarkoitus on
myyda teille paraulaatutsimpia au­ton
osia j a p i t a ä hinnat alhajsim-pana
p i i r i s s ä m m e.
S ä ä s t ä t t e ostacRsannc auton osia
m e i d ä n hyvin h a l v o i l l a hinnoil.-
lamrne, seka myös työpalkoissa
aacttacssammc osat, p a i k o i l l e e n ;
ROTHSCHILD'S
AUTO SUPPLIES
Uusi tiaisien 80 m.
aitajuoksun maail'»
manennätys
Oxford. Englanti. — Maureen G a r d ­ner,
i j n t t i l a i n e n huomattu nalsurhel-
Jfja saavutti keskiviikkona uuden
maalJman/rntiat.ykw?n aitaJuokÄU,s':a.
l i a n Juok.<;i 39 m t t r i n aidat a j a l l a IIX
N a i s t e n 80 m . . a i t a j u o k s u n entinen
mrtailmanennatys 11,3 ah i t a l i a l a i s en
C l a u d i a Te-itonin n i m i s s ä Ja v. 1942
h o l l a n t i l a i n e n mrs. F . F . B l a n k e r s -
y.ocn .'jaavutti saman ajan. .
Suomen työväki vaatii
yhtenäisyyttä vaaleissa
Tamperer.— Suomen K u l o m a t c o l l i -
«uu-styovaen Lllt^jn 13, edustajakokous
h y v ä k s y i t a a l l a toukok. 19 p n a ehdo­tuksen,
c t l ä l i i t t o t o i m i k u n n a n , o n tch^
tavu S A K :lle esitys molempia työvä­enpuolueita
edustavan kokouk.sen
koollekutsumisesta t y ö v ä e n p u o l u e i d en
yhteisen v a a l i l i i t o n a i k a a n s a a n t i a var­ten.
Kokomaidon tuottajien yhdistys
Kirj. Victor I.«hti
Farmarien Päiväpalsta
OSUUSTOIMiNfAPAia
Älkää tuhlatko kasviravintoa turliaän
S u u r e l l e osalle tfiman lehden- l u k i ­j
o i s t a on c h k a a i v a n tuntematon a.sia;
e t t ä otsikossa m a i n i t t u yhdistys (cng-
H a n n i n k i e l l n c n n i m i : The O n t a r io
- v W h o l c ; M i l k Producers' Lcague) on
olemassakaan; K u i t e n k i n se o n o l l u t
toiminnassa cteräTOntarios.sa j o p a r i ­k
y m m e n t ä vuotta, mutta Sudburyri
y m p ä r i s t ö n maidon tuottajat o v a t y h -
dlfitynect s i i h e n vasta kolmisen vuotta
sitten. S i t k e ä l l ä tai.stc!ulla. on lama
yhdistys l o p u l t a valloittanut sen ase­man,
m i k ä s i l l ä t ä n ä p ä i v ä n ä on. J u u ­r
i taman yhdistyksen edustajat ncu-r
. voitelevat v u o s i t t a i n maidon väliltsi-
J l e n (meijerien kanssa) .silta hlnna.sta,
m i n k ä meijerien t ä y t y y maksaa tuot-
: tajille. K u n t ä l l a i s e s s a neuvottelussa
• o n päästy yksimielisyyteen, ilmoitc-
•:. t a a n s i i t ä m a i t o k o n t r o l l l l a u t a k u n n a l le
Ja sopimus tulee s i n ä n s ä lalk.";i. Jota
k u m m a n k i n puolen on noudatettava.
T ä l l ä kertaa mak.savat meijerit $4.20
;. s a d a l t a paunalta ja ILsaksI viola 3.5
s e n t t i ä JokaLscIta voirasvapaunalta
m i t ä malto .sl.saltaa y l i standartin.
i T ä m ä asia muuten on huutava v a ä -
ryys. kun .samalta voirasvapaunalta,
Jos sen crolttal.si mnido.sta Ja l a h o t t a i ­si
voina meijeriin, salsr 72 .senttiä».
T ä m i i korkeampi hintn on meijerien
maksettava s i l l a m n i t o m a a r ä s t a , m i n ­k
ä ne m y y v ä t maitona. E t l a asla t o ­della
tapahtuu rnlln.. on maidon tuot­t
a j i en ja m a l t o k o n l r o l l l l a u l a k u n n an
. edustajilla oikeus m i l l o i n hyvaivsa tar-ka.
staa meijerien kirjat. Samoin on
h e i l l ä , jos. on .syylä epaillu inoijenn
t e s t i ä -Icstata malto;uudestaan ja.lcs-t
a t t a v a k s l otettu niait o t ä y t y y meijp-r
l n sitä tarkoitusta varten sailvttaa
m ä ä r ä t t y aika.; T a i n a korkeampi h i n ­t
a jaetaanv t u o t t a j i en ko-skcn. s o v i l u i i '
k u o l a n Jälkeen, eika ole meijerien
m l c l l v a l l a s l a riippuvainen. Palaan
uudelleen l a h ä n kuotii J ä r j e s t e l m ä än
m y ö h e m m i n ; : T a l l a en Inlitoi.si sanoa,
e t t e i k ö . v ä ä r y y k s i ä josku.*) tnpnhdii,
m u l t a s l l l e n k i i a n emme c i i i i a . klUds
j a r j e s t ä y l y m i . s e l l c , ole a i v a n n i p i « i v a i -
. s l a meijerien m i e l i v a l l a s t a ; kuten voi­si
luulla. jo.s lukee II. S ; n t a l a asiiia
kaslUolevan kirjoiluk.sen l a m a n loli-
; d c n kcsak. 12 p a i v u n numerosta;;
K l J O T A . ? A l t . l K S T i : i , M . \
Syksykuukausina j a alkutalvesta on
u.scin puute maidosta. M e l j c n i ovat
u s e i n k i n p a k o l l e l t u j a o t t a m a a n uusia
maidon lahetlujia.- m u t i a tata e i v a l nc
saa t e h d ä Jas e i v ä t ensin anna van­h
o i l l e l ä h e t t ä j i l l e t i l a i s u u t t a l ä l i e t t aa
k a i k k i malto m i n k ä s u i n k i n saavat
tuotetuksi. Silloin julistavat inoljc-r
i t n.s. "Open quota'" njan. Mutta
Vopcn quota"-ajalIa • on meijerien
mak.scttava taysr h i n t a kaikesta osta­m
a s t a a n . m a i d o s t a . Tällainen avoin
q u o t a - a i k a .saattaa en meijereissä
p a l j o n k i n vaihdella, j o s k i f « e l r k a vain
pnrl kuukautta, toisinaan .scu,scman
j a kahdeksan kuukautta. Joskus j o u ­t
u u meijeri a n t a m a a n avoimen k u o l an
.'xiseamman , k e r r a n samana vuonna.:
K a i k k i uudet lahottajat tulevat auto­maattisesti-
maidon tuottajien yhdis­tyksen
j ä s e n i k s i,
MILL.\ PERnSTEELI.A
J Ä R J E S T E T Ä Ä N K U O TA
S e n p ä ä t t ä v ä t , p a i k a l l i s e t tuottajien
' m e i j e r i e n edustajat yhdessä. Esim,
/ l a m a n kcsan k u o l a : o n syys-, loka
marras-, j o u l u - , t a m m i - j a h e l m i k u un
m a i d o n l ä h e t y s t e n keskiarvo, mutta
u u s i l l e t u l o k k a i l l e vnin sen a j a n kes­kiarvo,
m i t a h c ovat l ä h e t t ä n e e t . Tas-ti
» saadaan n.s. pcruskuola; j o n k a p c -
r a s t c e l l a J ä r j e s t e t ä ä n kuola k u n k in
puolen kuun mak.suun. Jos meijerien
myynnit Vähenevät, voivat ne v ä h e n ­t
ä ä saman prosentin k u l t a k i n lahctlä-r
j ä i t ä . Taas jos m y y n n i t l i s ä ä n t y v ät
on niiden l l s ä t u v ä sama pro.sentti
k a i k i l l e . K u o t a j ä r j c s t c l m ä n tarkoi-luk.
sena o n e s t ä ä meijerit k ä y t t ä m ä s ­t
ä mitaan . s u o s i k k i j ä r j e s t e l m ä ä , vaan
etta tuottaja, Jolla o n maitoa syyskuu-kaaslna,
Jolloin s i l a y l e e n s ä on v ä ­hemmän,,
saa k e v ä ä l l ä k i n kaupaksi
edes l ä h i m a i n samanverran m i t ä han
l ä h e t t i syk.syllä. Toiselta puolen kuo­la
j ä r j e s t e l m ä turvaa meijereille m a l ­toa
j u u r i s i n a aikana vuodesta jolloin
sen tuotanto y l e e n s ä on alhaisempi. -
TOISEN L U O K A N MAITO
M e i j e r i t tarvitsevat huomattavan
m a ä r a n maitoa myöskin suklaamair
don, p i i m ä n ja k e r m a n valml.stuk.scen.
T ä m ä m a i t o kulkee loisen l u o k a n m a i ­don
nimellä, vaikka .se luonnollLsesll
on aivan samaa maitoa. T o i s e n luokan
maidon hinnaksi o n asetettu $2.90 .sa­d
a l l a paunalta ja Jos sen r a s v a p i t o i ­suus
y l i t t ä ä s t a n d a r t i n tulee siihen­k
i n lisäys samoin k u n ensiluokan m a l ­toon.
Jos Joku on saanut v ä h e m m ä n,
kuten ilmenee- H , S : n Jo ennemmin
malnilus.sa klrJoltukse.s.sa. olLsI h ä n en
.<iiita Viipymättä ilmoitettava p a i k k a -
kuntan.sa maidon tuottajain" yhdis-tyk.
scn edustajalle, l a l l a m a n ympä­r
i s t ö n .sihteerille.- Mutta, Jos on. .syyr
t a luulla, e l i a meijerin konttorl.s-sa on
tajjahtunut trchdys, on luonnollisesti
.sopivampi s i i t ä huomauttaa meijerin
konllorl.ssa. Ja .tavallisesti, tämän,
k i r j o i t t a j a tietää kokemuksesta, .sen
hiontoiset- asiat slclla mclko , heljjosti
korjataan.
Toisen luokan maltoakaan elvat mel
Jeiit halua ostaa rajatonta maaraa.
vaan. ovat ne lupautuneet ostamaan
sita 12 prosenttia y l i k u o l a n . . S e tah­too,
.sanoa, e t t ä Jos tuottajan kuola on
100 paunaa ."iaa h a n l ä h e t t ä ä 112 pau­naa,
josta silloin 12 paunaa.monec
alcniiotuUa h i n n a l l a ; Jos. j o k u mai-.
doM tuottaja y n t l a a l ä h e t t ä ä ;.enemr
man kuin h ä n e n kuolansa e d e l l y t t ä ä,
on m e i j e r e i l l ä oikeus lahcttaa sellai­nen
malto takaisin l ä h e t t ä j ä n , las­kuun;
K u i t e n k i n meijerit favalli.se.sti
ostavat e n e m m ä n kuin 12 .prosenttia
toisen luokan maitoa s e l l a i s i l t a, jotka
haluavat l a h e i t a a , k u n a i n a on ole­massa
tuottajia, jotka eivat ollenkaan
myy halpaa maitoa. . S i l t i en jaksa
k a s i l l a a miten j o k u maidon tuottaja
on .sanntu tol.sön. l u o k a n maitoa kau­paksi-
kokonaista 85 prosenttia; kuten
Ilmenee JO ennen mainitussa k i r j o l -
tuksc.?.sa. Jos h a n on tarjonnut mai­toa
h a l v e m m a l l a ovat seka myyjä etta
ostaja .syyllusiä, sopimuksen rikkomi-,
scen
Isommat meijerit ovat tarjoutuneet
ostamaan tuottajilta kaiken y l i j a ar
inamaidon. valmistaakseen s i i t ä voita
tai juustoa, jonkinlaisena kolmannen
luokan maitona, v i e l ä k i n halvcmmal^
la hinnalla, mutta Sudburyn pnrin
maidon: tuottajat eivät ole sellaista
tai jousta hy\aksyneet.
0.suusmcijcri. vaikka k ä y t t ä ä k in
j o n k i n verran maitoa s e l l a i s i i n tar­k
o i t u k s i i n , - • etlÄ -ostetusta maidosta
v o i t a i s i i n maksaa alhaisempi hmta, ei
a i n a k a a n v i i m e i s i n ä vuosina ole- t^ta
oikeutta k ä y t t ä n y t , vaan o n maksanut
t ä y d e n h i n n a n ostamastaan maidosta;
Sentahdcn on tuottaja, joka saa myy-d
a n i a i l o n s a osuu.smeijeriin, c h k a j o n ­k
i n verran paremmassa asemassa k u in
; on Olemassa aInakm kak.=i keinoa
c l ä i r i l a n n a n arvon lisaam'S'?k.si. YJcsi
keino on la.skt-a kuinka paljon tulisi
makJ?amaan JOS o l t a i s i saman arvoisen
m ä a r a n tfko3anlaa-tet=-v}Faw»Hon-mi T.
t a l l a mitattuna; Jos otetaan k a i k k e in
' h a l v i m p i a typpoja,. fosforia ja jH)tas-kaa
Sisältäviä l a n n o k k c i t a tulee mak-
.samaan v ä h i n t ä i n $2.50 voidakseen
ostaa saman maaran ka.sviravintoa
m i t a tonni e l a i n l a n t a a .sisältää.
Sen lisäksi j o k a i n e n o n y h t a m i c l tä
.siinä, e t t ä e l ä i n l a n n a n humaspitoi-suus
on h y v i n arvoka,sta, mutta ku­kaan
ci n ä y t ä voivan tuoda s i t a ilmi
dollareissa Ja ,scnlci.s.sa. Me t i e d ä m me
e t t ä kun pellon humuspitoisuus la.skee
alemmaksi Ja alemmak.si, kay maan
muokkaaminen valkeaksi Ja sato vä­henee
vuodesta vuoteen.
Jos otetaan lUKuun normaalinen
m ä ä r ä k u i v i k c a l n c t t a , niin t ä y s i - i k a i -
nen l e h m ä t u o t t a a noin yhden tonnin,
l a h t a a kuukaude,s.sa 12 t o n n ia vuodes­sa,
arvon olles-sa v ä h i n t ä i n $2.50 tonni
saadaan 30 d o l l a r i a . 30 l e h m ä n lan­ta
on 900 d o l l a r i n arvoinen. Se ei ole
rahaa, mutta huolellisesti ka.siteltyna
.se on y h t a hyvaa kuin raha panki.ssa.
N o i n kolma.sosa l a s t a putoaa l a i t u m e l ­le.
Laidunmaat myöskin tarvitsevat
humasta, Joten kaukana .siitä, e t t ä m i ­t
ä ä n tuhlausta tapahtuisi.
YleLsesli m y ö n n e t ä ä n , e t t ä melkein
puolet l a n n a n lannoitusarvosta mene­t
e t ä ä n monilla farmeilla ennenXuin
l a n t a saadaan pellolle, Nama mene-tyk.
sel tapahtuvat siten, etta lannassa
.syntyy ammoniaa, joka nou.sec ilmaan,
bakterlsta. Joka madannyttaa orgaa­nisen
aineen Ja siten, etta sadevesi
I l o i l t a a lannasta pois ka.sviravintoai-neita.
• •, .:
K u i n k a nama menetykset voidaan
p i l a a mahdollisimman p i e n e n ä?
1, K ä y t t ä k ä ä rlittava.sti k u i v i k e t t a.
O l k i sLsaltaa mineraaleja eli k i v e n ­n
ä i s a i n e i t a , jotka ilmestyvät silloin
k u n kuivike matanee; mutta suurin
arvo on s i l l a kun olki vctaa i t s e e n sä
n e s t e i t ä , Jotka s i s ä l t ä v ä t h y v i n puolet
ka.sviravinnosta. V .
2, Vahvistakaa lantaa superfosfaa-l
i l l a . Silla on kaksi ctui.suutta.Lan-nä.
s.sa on .verrattain run.saasti typpeä
ja potaskaa, mutta vain vahan fosfo­ria.
Näinollen se ei ole balansccrattua
ka.sviravintoa. Vahvistolusta lannas­t
a saadaan u.scin kak.sl kertaa suurem­pi
sato- k u i n lannasta; jota c l ole •vah­vistettu
superfosfaaiilla..
Toinen eluisuu.s koituu nesteiden
imeytymisosta fosfaattun ja a m m o n i -
an mcnctvkscn e h k ä i s e m i s e s t ä . : E r a al
farmarit kayltavat; navetassa hydrar-,
led kalkkia. Se s a a aikaan, h v v a l ta
n ä y t t ä v ä n navetan, multa^ci c s l a am-monian
m e n e t y s t ä : itscasia.ssa • se
saattaa li.sata tuota m e n e t y s t ä . Jau­hettu
kalkki CI Iisaa a m m o n i a n m o n c -
t y s l a ja cstaa l e h m ä t luistamasta,
m u l t a se. ei Iisaa tarvittavaa fosforia
ja. te- ette voi varata k y l l i k s i kalkkia
navctaan saadak.scnnc maan tarvit­seman
maaran. Navcla.ssa k ä y t e t t y nä
supcrfasfaattia • pannaan lanlaojaan
puolestat^iista aina kahteen paunaan
j o k a i s t a lehmaa.' k o h t i . paivas.sa,- S a ­ma
Tahvislava -vaikutus saadaan.JOS
s ä k i l l i n e n superfosfaattia sekoitetaan
jokaiseen lanfakuormnan silloin k un
se viedaan.pcllollc; m u l t a s i l l o i n ei su­l
a saada k a l k k i a n i i l a etuisuuksia; joi-..
l a saadaan supcrfosfaaiin lanlaojaan
sijoittamisen kautta.- .
. 3; Y i e k a a lanta pellolle j o k a . p a i v a,
jos mahdollista, Mita pikemmin l a n ­ta
menee maahan sita valicmman se
m e n e t t ä ä arvoaan: Mädäntyminen
tapahtuu aivan samoin k u i n kasassa-.
k i n , mutta kasviravmtoalneet joutuvat
h e t i maahan;
Kuudessa kuukaudessa voi l a n t a k a -
sa. m e n e t t ä ä puolet painostaan. M i ta
J ä ä jälelle, on y h t a arvokasta tonnia
k o h t i , m u t t a s i l a o n v a i n puolet alku-pcraLsesta
m a a r a - s t ä . Lannan mene-,
tys o n pienempi t a l v e l l a k u i n kesällä.
4. K ä y t t ä k ä ä l a n n a n l e v i t t ä j ä ä . M a h ­dotonta
on l e v i t t ä ä l a n t a a k a s i n t a s a i -
.sesti tai k e v y t t ä kerrosta. L a n t a k ä r ry
on p a r h a i n keino.
5. L e v i t t ä k ä ä lantaa suhteelli.sen
ohut' kerros. Silla ei ole m i t ä ä n vai­k
u t u s t a siihen, m i t e n s u u n maara me­n
e t e t ä ä n , mutta 15 t o n n i a l a n t a a k a h ­den
eekkerin alalle t u o t t a a y h a h y v ät
tulok-set k u i n sama maara yhden eek­k
e r i n alalle, tuottaa paremmat tulok­set.
Tapaa, johon s i s ä l t y y l a n n a n aja­minen
pelloille pieniin kasoihin, el
voida suositella.
6. K ä y t t ä k ä ä lantaa k a i k i l l e johta­v
i l l e sadoille. M a l t o f a r m i l l a ovat h e i ­n
ä m a a t j ä laidunmaat kaksi hyvin
t ä r k e ä t ä saloa .
Uhtotcitec New YorkistaV Helsinkiin S^S3:00^ edestakaisin $815.40
SUOMEEN — T A N S K A A N — NORJAAN — RUOTSIIN T . M . "
' ^ T( 4 i l « i paikKiliUuktrnno.nTt mtöliiiiMi »rktr* )• T ; . 1918 Tart«n. — MTrmm» »Iski.
iMia BukiMtaj* lippDji, io« haltiaiiS' tsoltM .tuk«UlMaa« Caiudua. ;Rtakio>si* paaait U
•IJaaio)!; Pyjrtikak Uh^mpia tirtoja, .-•
« a > f l > t < a u » i<iikrn;«iWa V A K U U T U K B I A ^Tariac (i«<W P T T ' * " * * » ' -
^O. K. J O H N S O N & CO. Vaknutus- Ja matkaUntoimlsto
51 Gcrrard St. W. (Bay'n lähellä. WA. 1403 Toronto 2, Ont.
TORONTOLAiSET
TANSSIT TARMOLASSA
Joka lauantai-iltana
Sauna avoinna keskiviikkona; lauantaina ja sunnuntaina.
Hyvä ravintola aina.
me .toiset. .Mutta.sittenkin, osuusmei­j
e r i myy v ä m n o i n yhden kuudennen
o.san. Sudburyssa k ä y t e t t ä v ä s t ä mai­dosta
j a siksi- s u u r i n (xsa maidon: tuot­t
a j i a j o u t u u m y y m ä ä n iiiaitonsa ikiuu-alle.
,: M u t t a n y t kun. •meillä • on m a i ­don
tuottajien yhdistys. Joka- tekee
sopimuksia meijerien kanssa-ja huo-.
l e h t u . - . e t t a n n t a noudatetaan, emme
s e n t ä ä n aivan kokonaan ole m e i j c n cn
mielivallast a riippuvaisia; Tasapuoli­sen
kohtelun saamme k a i km vasta s i l ­loin,
kun : koko maidon j a k e l u s i i r r e ­t
ä ä n yhteiskunnan, haltuun. ,,
N y k y i n e n sopimus on voimassa ensi
marra.skuun- ensimmäiseen paivaän,
a s t i . J a JOS ^ci tilanteci-sa taipahdu
m i t ä ä n muutosta.v joudumme taaskin
vaatimaan . m e i j e r e i l t ä .korkeampaa:
h i n t a a maidosta. Jokamcu jarkeva;
i h m i n e n , y m m ä r t ä ä , -etta, kun. kaikki;-
muukin kulutustavara :on • k a l l i s t a ,
n i i n maito ei \ o i olla halpaa Ainoa
mahdollinen -pelastiLs, o l i s i ; JOS-h a l i i -
tus - taas alkaisi, maksaa t-Ukirahöja
maidolle- mutta sellaista et n y k y i s e l - i
t ä h a l h t u k s ö l t a \ o i toivoa.
.'Lopuksi k e h o i t t a i s i n : k a i k k i a suoma­l
a i s i a mauofarmareita n y t ensi syksy­n
ä : k u n . yhdistyksemme taas p i t ä ä •ylei­sen-
kokouksen. - Josta, a i k a n a a n j o k a i ­selle
j ä s e n e l l e kirjeellisesti ilmoite­taan;
saapumaan kokoukseen, jossa
v a l i t a a n toimitsijat seuraavalle vuo­delle,
keskustellaan j a p ä ä t e l l ä ä n asi­oista
j a samnlla vni t u t u s t u a j ä r j e s t ön
J ä s e n i s t ö ö n j a toimiiataan.
Painomusteen poistami­nen
rehusäkeistä
V a i k k a sota-aika onkin sivuutettu
n i i n monet h e n k i l ö t haluavat k ä y t t ää
r e h u s ä k k e j a e r i n ä i s i i n kotitaloustar-koituk.
siin. Mutta kiusana .ovat kir­jaimet.
Seuraavassa on y h d y s v a l t a i n
kotihallmtojaoston antamia, ohjeita
painomusteen poistamista varten:
1. H i e r o k a a s ä k k e j ä v e d e l l ä j a pesu-saippualla.
Tama usein poistaa mel­k
e i n k a i k e n painomusteen. Loppu ta-,
vallisesti h a v i a ä , Jos s ä k k e j ä keite­t
ä ä n s a i p p u a v e d e s s ä puoli t u n t i a ja
sen jälkeen virutetaan. . C h l o r i ne
bleach ainetta voidaan k ä y t t ä ä loppu:^
j e n J ä t t e i d e n poi.stamisessa. Jos v i i ­meksimainittua
k ä y t e t ä ä n , tulee vaa­te
kovasti viruttaa sen J ä l k e e n t ai
muussa tapauksessa tuo a m o heiken­t
ä ä - k a n g a s t a .
• 2. K a s t e l k a a pesu.saippua j a hangat­kaa
sillä k u i v a a s a k k i a s i i h e n saakka
kunnes se k o k o n a a n peittyy, s a i p p u a l ­l
a . K a a n k a a sakki kasaan j a anta­kaa
.sen olla s i m a useita tunteja'.' Sit­ten
p e s k ä ä : j a k e i t t ä k ä ä , jos tarpeel-li.
sla,
3. L i o t t a k a a s ä k k i ä kero.sliniS5ä yo.
Sen j ä l k e e n p e s k ä ä — e n s i n haaleas­sa,
s i t t en saippuaiscssa vedessä j a k u i ­vatkaa.
4. P e i t t ä k ä ä mu.stc l a a r d i l l a tai peh­m
e ä l l ä vaseliinilla hieroen rasvan
kaiikaa.sQonperusteelli.sesti,. A n t a k a a
olla yon j a sen j ä l k e e n peskää haa­l
e a l l a s a i p p u a v e d e l l ä .:
.5; K e i t t ä k ä ä . s a k i t vedessä; jo,ssa on
sodium hydrosulphitc l a l muuta v ä r in
poistamisainetta, jota saa rohdo.skau-pasta;
Seuratkaa paketissa olevia oh­j
e i t a , • V i r u t t a k a a j a k u i v a t k a a . h y v i n .
Joukkomurhaa mus­tille
kärpäsille
Mu,stat k ä r p ä s e t aiheuttavat suurta
v a h i n k o a erikoisesti k a r j a n kasvatta­j
i l l e . Nyt o n k o k e i l t u s i l l a , e t t ä r u i s ­k
u t e t t i i n 615 paunaa öljyyn liuotettua
D D T r ä Sa.skatchewanJo€n etelahaa-r
a a n F i s h Creekissa. K o e s u o n t e l t i in
toukok. 25 p n ä j a D D T r u i s k u t e t t im
lentokoneesta. ;
Lentokone m e n i 16 k e r t a a t ä m ä n 300
j a l k a a leveän joen poikki j a t ä t en
t ä m ä D D T l e v i t e t t i i n n o i n 10 m i l j o o ­naan
gallonaan; v e t t ä , mikä virtaa
n o i n kolmen j a puolen m a i l i n t u n t i ­nopeudella.
T u l t u a a n n o i n 2 m a i l i n p a a s s ä . ole­v
a l l e e n s i m m ä i s e l l e putoukselle, lento­koneesta
laskettu "oljykerros" muo­dostui
yhdeksi Jatkuvaksi peitteeksi,
m i k ä 90 m i n u u t i n k u l u t t u a ruiskutuk­sen
J ä l k e e n o t t i 2 t u n t i a m e n n ä k s e en
m a ä r ä t j m p a i k a n o h i . R u i s k u t u s suun­n
i t e l t i i n siten, e t t ä Jokeen l e v i t e t t i in
D D T : ä 1 osa 10 m i l j o o n a a n osaan, m i ­k
ä kesti m e n n ä 35 m i n u u t t i a m ä ä r ä ­t
y n palkan o h i . T ä m ä koe osoittautui
t ä y d e l l i s e s t i onnistuneeksi.
E n n e n ruiskutusta joessa öfi p a l j on
y h t e s n kolmasosaan asti kasvaneita
mustien k ä r p ä s t e n t o u k k i a jokaisessa
k i v i s e s s ä putouksessa. D D T ruiskeen
j ä l k e e n el t o u k k i a l ö y t y n y t l a i n k a an
j a vastuunalaisten v i r k a i l i j a i n täytyi
matkustaa 100 m a i h a .jokea N o r t h - j a
South Saskatchewanin j o k i e n y h t y m ä ­k
o h d a n alapuolelle .'ennenkuin löysivät
t o u k k i a . Hybnteistutkijain h u o l e l l i s ­ten
laskelmien m u k a a n todettiin, ettei
y k s i k ä ä n toukka biljoonasta pelastu­nut
kokeesta koko t a l l ä alueella. ,
T ä m ä koe v a p a u t t i mustista k ä r p ä ­s
i s t ä sen osan joesta, m i s s ä n u t a on
o l l u t k a i k k e i n e n i m m ä n v l i m e k s i k u l u -
neen 4. vuoden aikana. - S e n johdosta
k a r j a n hoito tulee t a l l ä alueella p a l ­j
o n helpommaksi v. 1948.
K a l a s t a j i e n etujen k a n n a l t a katsoen
Saskatchcwanin y l i o p i s t o n edustaja R.
S. .Rawson k o k e i l i k u h i l l a , "suckereil-l
a " j a - m u i l l a k a l o i l l a sitä, etta ne
j o u t u i v a t kosketuksnn ruiskeen kanssa
100 j a a r d i n pituisella ' a l a l l a , mutta
seuraavana p ä i v ä n ä ei l ö y t y n y t ainoa­takaan
k a l a a m i s s ä olist n ä k y n y t myr­kytyksen
m e r k k e j ä ; . . K a h d e n paivan
k u l u t t u a ruiskutuksen j ä l k e e n joesta
et l ö y t y n y t ainoatakaan • k u o l l u t t a k a ­laa.
Kesälomat vaikut­tavat
lapsiin
: L ä m p i m ä t i l m a t tuovat monta; uut­t
a kokemusta nuorelle lapselle. U s e i m ­m
i t e n h ä n e n on totuttava Johonkin
muutokseen. Vanhempi veh t a i sisko
menee k ä m p ä l l e t a i i s ä voi m e n n ä y k ­s
i n k e s ä l o m a l l e n s a . Ä i t i v o i o t t a a myös
p a r i v a p a a p ä i v ä ä t a i l a p s i voi m e n n ä
perheen kera johonkin kesälomaa
v i e t t ä m ä ä n . T ä l l a i s e t muutokset usein
h ä i r i t s e v ä t nuorta lasta j a t ä m ä n , v o i
huomata h ä n e n k ä y t ö k s e s t ä ä n.
Ä i d i l l e Joka koettaa hosua j a t e h d ä
k a i k e n l a i s i a k o t i t ö i t ä se t u n t u u a i v an
k u i n lap.si. y r i t t ä i s i h ä n t ä e n e m m än
vaivata. Lapset ovat u s e a s t i s u r u l l i ­sia
loman v a l m i s t e l u j e n a i k a n a j a niin
ollen, h e i l l e olisi puhuttava j a pidet­t
ä v ä e n e m m ä n seuraa k u i n tavallises­t
i .
: Jos lapsi* a i o t a a n v i e d ä mukana j o l ­l
e k i n m a t k a l l e h ä n e l l e olisi puhuttava
kalkista m i e l e n k i i n t o i s i s t a p a i k o i s t a j a
i h m i s i s t ä j o i t a h a n n ä k e e siellä Ja
hauskoista I c i k k i t o v e r e i s t a v j o i t a h än
tulee tapaamaan; M a i n i t k a a h ä n e l le
busseista, J ä r v i s t ä , uimisesta, veneis­tä,
ankoista, y.m.- - ,
. V a i k k a se o n k i n y l i m ä ä r ä i s t ä matr
k a l a v a r a a o l i s i lapselle ostettava oma
matkalaukkunsa, j o n k a h ä n saisi itse
pakata. H ä n v a r m a s t i pakkaa s i tä
monta kertaa ja lopuksi sinne k a i
pannaan kaikenlaisia m i t ä t t ö m i ä esi­n
e i t ä kuten munanvatkaaja, t a l v l h a t -
tu, ym. sellaista m u t t a jos se a u t t aa
hanta tuntemaan, e t t ä h ä n o n osa
matkasta nnn se o n s i l l o i n sen a r v o i ­nen.
Koska v a m on m a h d o l l i s t a , o t ­t
a k a a mukaan lapsen s ä n k y , korkea-tuoli,
y m . h ä n e n omia e s i n e i t ä n s ä.
H y v i n h a r v o i n o n m a h d o l l i s t a ottaa
mukaan kaikki turhamaiset esineet
j o i t a lapsen tekee m i e l i j a s i l l o i n on
a i d i l l a oltava e n t t a i n paljon k ä r s i ­v
ä l l i s y y t t ä .
Jos lapsi J ä t e t ä ä n k o t i i n k u n toiset
perheet jasenel m e n e v ä t matkalle on
tärkeätä muistaa, etta koti j a perhe
ovat pienen lapsen koko m a a i l m a . K u n
joku perheen j ä s e n l ä h t e e kotoa t ä mä
voi mahdollisesti tuottaa vaikeuksia.
M a h d o l l i s e s t i . h a n vaivaa y h ä enem­män
kotona: olevia perheen Jäseniä
k a i k e n l a i s i l l a , p i k k u a s i o i l l a , syö j a
nukkuu huonosti. H ä n t ä ei s a i s i t ä s ­tä
rangaista vaan vanhemmilla p i t ä i si
o l l a tahan a i k a a n e r i t t ä i n p a l j o n k ä r ­s
i v ä l l i s y y t t ä . Se l o u k k a a lasta paljon
Vähemman JOS h a n s i v u u t t a a aterian
tai k y l v y n k u i n se, e t t ä h a n m e n e t t ä i ­si
vanhempiensa y m m ä r t ä v ä i s y y d e n.
Vcnäiä odottaa
hyvää satoa
Neuvostoliitasta saapuvat rapor­tit
viitt.iavat siihen, e t t ä siellä odo­tetaan
t ä n ä k i n vuonna hyvää sa-
, toa. Neuvostoliiton sanomalehdet
e s i t t ä v ä t nclja syytä, miksi nyt
oriolctaan hyvää satoa., v
' E n s i m m ä i s e n a vaikutteena mai­nitaan
kollcktilvitilallistcn suori
innostus.
Myös sanotaan, :cttä tänä vuon­na
Neuvostoliitossa kylvettiin '22,-
000,000 cekkcrinalaa e n e m m ä n kuin
edellisenä .vuonna. Maanviljelyk­sessä
käytetään hyviä maanviije-lyskoneita
ja s i k ä l ä i s t en asiantun­ti
j ä i n . l a u s u n t o j e n mukaan Neavos-toliiton
uudenaikaiset maanvilje-ly.
skoncet ovat parempia kuin amer
rikkalaiset. : N e l j ä s hyvän sadon
aiheuttaja on: Neuvostoliiton tiedcr
miesten k e h i t t ä m ä hyvä siemeniäji..
Vaurioita lasketaan
Briltish Columbiassa
BntLsh Columbian tulvat ovat a r ­vion,
m u k a a n aiheuttaneet farmareille
j a karjalle nom S20 m i l j . vahingot.
I l m a i n e n karjan rokotus kuljetus-kuumetta
Ja., "black leg"" t a u t i a vas­taan-
on J ä r j e s t e l y n alaisena.-
. Lavantautivastaista rokotu.sainctta
kuljetetaan kureesti i t u l v a - a l u c c n i h -
misille, joiden ke.skuude.s,sa on vaara
l a m a n t a u d i n levoner/(i.sclle.
Fraser V a l l c y n l a i d u n m a i l l a pois
ajetusta karjasta .on teurastettu 400
paata j a a m e r i k k a l a i s e t m a i t o f a r m a r it
ostavat nopeastr m u i t a , "kodittomia'*
l e h m i ä .
Yksi kolmosista
myöhästyi paljon
A l f o r d a l e f a r m i l l a HalbotvUlcn l ä ­h
e t t y v i l l ä Shropshire-lammas t e k i
e r ä ä n l a i s e n e n n ä t y k s e n . synnyttaes-saan
kolme karitsaa—joista viimeinen
syntyi kaksi j a puoli kuukautta kah-:
den e n s i m m ä i s e n s y n t y m ä n ja Ikeen,
P a i k a l l i s e t m a a l a l o u s v i r k a i l i j a t s a ­novat
tata heille a i k a i s e m m i n tunte­mattomaksi
tapahtumaksi. .
Sirkat ja kuivuus
uhkaa satoa
R c g i n a ; T - S u u r e t h e i n ä s i r k k a p a r v et
j a vakava kuivuu.stilanne u h k a a v a k a ­vasti
Saskatchewanin v e h n ä s a t o a t ä nä
vuonna.: T a t a e n n e n k i n sato o l i vaa­rassa
m y ö h ä i s e n kevaan j a m y ö h ä s ­tyneen
Jcylvon takia.
Juhannusaattona ennustcttiirt:; sa­detta
j a se a n t o i : p a r h a a n toiveen s i ­ta
.tuhoa vastaan, mika johtuu pelto­j
e n kuivuudesta j a h e i n ä s i r k o i s t a , j o i - '
ta on enemman:vuoden,1938 jälkeen-
: R ^ i p o r t i t - , o s o i t t a v a t , : e t t ä ; v a i r i joissa­k
i n osissa maakuntaa on r i i t t ä v ä s ti
ko.5teuita v i l j a n kasvua varten. Tol­sissa
p i i r e i s s ä v a m hetikohtaineri sade
Ja Umojen viileneminen- v o i pelast-aa
taman vuoden sadon, i
. — . S i t r u u n i e n kasvatus on S i s i l i an
s u u r i n teollisuus.
Suomalaista kirjalli­suutta
käännetään
venäjänkielelle
Helsinki;—; Suomi—Neuvostoliitto-
Seuran; keskusjohtokunta. asetti j o l t a ­k
i n aikoja s i t t e n t o i m i k u n n a n l a a t i ­maan
ehdotusta r s u t a suomalaisesta
kirjalhsuudesta, j o t a ensi tilassa olisi
k ä ä n n e t t ä v ä v e n ä j ä n - kielelle. Tämä
t o i m i k u n t a o n v a l i n n u t maamme suo­men-
j a r u o t s i n k i e l i s e s t ä k i r j a l l i s u u ­desta
1800-luvun alusta l a h t i e n v e n ä ­j
ä n n e t t ä v ä k s i s e k ä e r i l l i s i a taoksia e t tä
n o v e l l i - j a runoantologiat. Se o n suo­r
i t t a n u t valintansa s i l m ä l l ä p i t ä en
tuotteiden: •kirjallis-^taiteellista arvoa
unohtamatta : yhteiskunnallista.: ja
k a n s a l l i s t a l i n j a a j a s a m a l l a niiden
t o d e n n ä k ö i s t ä soveltuvaisuutta v e n ä ­l
ä i s e l l e l u k i j a k u n n a l l e . - T o i m i k u n n an
puheenjohtajana on t o i m i n u t maiste­n
- V i h t o r i L a u n l a s e k ä : j ä s e n i n ä k i r ­j
a i l i j a t Aaroz-HcUaakoski; R a l f P a r -
l a n d , :01aVI S a v o l a i n e n j a E l v i S i i
nervo.
EMME TARVITSE UUNIA
TEHDESSÄMME "KUKEKSIA!'
K u i n k a monta kertaa olemme r y h ­tyneet
. t e k e m ä ä n VkukeksiaV • m u t ta
.sitten olemme kuitenkin p ä ä t t ä n e et
o l l a n i i t a t e k e m ä t t ä k u n emme viitsi
ruveta uunia l ä m m i t t ä m ä ä n . Tässä
on j o i t a i n r e s e p t e j ä '•kukeksillc", j o i ­ta
ei tarvitse paistaa uunissa. J a n e
ovat hyviä myös!
"TROOPnXISIA UNELMIA"
15; " g r a h a m - k r a k k e r s j ä ' ' ; murennettu­na
1 k u p i l l i n e n p i l k o t t u j a taateleita
I k u p i l l i n e n p i l k o t t u j a p ä h k i n ö i tä
Vi k u p i l l i s t a " m a r a c h l n o " - k i r s i k o i tä
20 ;"marshmallows". katkaistuna ne­l
i ö i h in
'A k u p i l l i s t a s ä i l y k e m a i t oä
T a i voitte k ä y t t ä ä n a i t a a i n e i t a myös
8 ^ ' g r a h a m r k r a k k e r s i ä ' ; murennettu­na
1 k u p i l l l h c n taatelia, p i l k o t t u na
2 urussia k i r s i k o i ta
10 "marshmallows"
1 p o y l a l u s i k a l l i n e n "maple-siirappia"^
tai hunajaa
'4 k u p i l l i s t a Säilykemaitoä
; :Voitte j ä t t a a s i i r a p i n tai hunajan
pois j a k ä y t t ä ä l i k u p i l l i s t a sokeroi­tua
kannumaitoa. .(sweetened-condeh-sed
milk)
. K a t k a i s k a a "marshmalIow5": nel­j
ä ä n tai: kahdeksaan osaan k y l m ä än
veteen kastetuilla: saksilla (ettei^
"ma;-shmallows" t a r t u n i i h i n k i i n n i ).
L i s ä t k ä ä m a i t o "marshmaloihin": j a
a n t a k a a niiden seista pari t u n t i a s e - '
k o i t t a e n - t a i k i n a a t ä m ä n t ä s t ä . : K un
"Marshmal]ows" ovat p e h m e i t ä j a s i t ­k
e i t ä l i s ä t ä ä n n i i h i n murut j a mimt
aineet.:, Muodostakaa t a i k i n a p i e n i in
p y o r e i h i n p a l l o i h i n ; P y ö r i t t ä k ä ä n ä ­mä
pallot k o o k o s p a h k i n ä j a u h o i s s a.
KANSAN PUOLUSTAJA...
5e on enemmän kuin liike-laitos...
eäistyksen voima
. . . THE WORKERS' CO-OP.
Rosvo pyytänyt
Marshallin apua
• Rooma. T ^ - ( A L N ) ^ S a l v a t ö r e G i u -
hano; -,pahamaineinen; sisilialainen
r o s v o p ä ä l l i k k ö , j o t a v p o l l l s i v i r a n ö m ä i -
set e t s i v ä t e r i n ä i s t e n rikosten johdos­t
a , .on; k i r j o i t t a n u t Y h d y s v a l t a i n k o i i -
s u l a a t i i n P a l e r m o o n i S i s i l i a a n , p y y t ä ­en
M a r s h a l l i n apua. -
: .. G i u h a n o , jonka rosvot ovat mur-;
h a n n e e t ; u s e i t a u n i o n i s t e j a , sanoo ole­vansa
oikeutettu t ä h ä n apuun siksi
k u n h ä n "taistelee aktiivisesti Kom­munisteja
vastaan". Han m y ö s lupaa
muodostaa armeijan, m i k ä "tekee S i ­s
i l i a s t a ; Y h d y s v a l t a i n s ä ä r e n j a s i t en
p y s ä h d y t t ä ä ; : kommunismin lopulli^
sesti".
: Y h d y s v a l t a n i i konsuliviranomaiset
sanovat tamaiTosoittaVan .:rmhkälaisia
väärinyTnmärryksi& saattaa Marshal-^;
I i n avun. suhteen nousta: M i t ä ä n t i e ­toa
ei a n n e t t u s u t ä onko G i u l i a n o l le
vastattu. ' '
F0K Afihar. — ICaupunkimme k ( ^ -
i-kustassa rakennetaan- parhaillaan
s u u r t a Ja m i t t a p a n k k i r a k e n n u s t a . ja
toisen : u u d e l l e e n kunnostaminen ja
l a a j e n t a m i n e n on p a r h a i l l a a n k ä y n ­n
i s s ä . M i s t ä tulevat r a h a t n o i d e n r a ­kennusten
rakentamiseksi?
E r ä s C a n a d a n s u u r i m p i a h£Qkiva-k
u u t u s y h t i ö i t a osti v i i m e s o d a n a i k a na
voitonlainabondeja kahdenkymmenen
miljoonan dollarin arvosta yhdellä
kertaa Ja p i e n e m m i l l ä s u m m i l l a jo-^
k a l n e n k e r t a . E n t a r k o i t a sanoa, e t tä
se o l i v ä ä r i n tehty, p ä i n v a s t o i n . M u t ta
m i t e n tuo Icyseessä; oleva y h t i ö on
saanut n i i n paljon varoja? Yksin­kertaisesti
siten, e t t ä on kiskonut
y l e t t ö m i ä voittoja s i i t ä vakuutustur­vasta
j o t a on a s i a k k a i l l e e n antanut.
S i i s y h t i ö o n k ä y t t ä n y t i h m i s t e n y h ­t
e i s k u n n a l l i s e n turvattomuuden tun­n
e t t a . h y v ä k s e e n Ja r i k a s t u n u t sen
kustannuksella.
M u t t a t ä s s ä e i o le v i e l ä k a i k k i . . O n
olemassa sellaisia v a k u u t u s y h t i ö i tä
j o i s t a e r ä s arvovaltainen lakimies s a ­n
o i , e t t ä o n suorastaan h ä p e ä j a r i k o s ,
e t t ä . t u o l l a i s t e n h u i j a r e i t t e n s a l l i t a an
t e h d ä " b i s n e s t ä " . Voidaan sanoa, e t tä
n i i n h ä n se e h k ä l i e m u t t a m i t ä s voit.
Jos haluat vakuuttaa henkesi t ai
omaisuutesi n i i n k ä ä n n y v a i n noiden
v a k u u t u s y h t i ö i t t e n puoleen . k o s ka
Canadassa ei v i e l ä ole osuustoimin­n
a l l i s i a -vakuutuslaitoksia kuten on
monessa E ^ o o p a n - m a a s s a j a Y h d y s - -
valloissa. E l ole, m u t t a voihan sel­l
a i s i a perustaa j a n y t o n j o a i n a k in
3*sl . s e l l a i n e n perustettu ; j a koska
pohja on olemassa . n i i n voihan s i tä
laajentaa siten, e t t ä se kykenee k ä ­s
i t t e l e m ä ä n kaikkia Ja k a i k e n l a i s ia
vakuutuksia.
T h u n d e r B a y Co-operative Medical
Services o n a v o i n n a k a i k i l l e j ä r j e s t y ­n
e i l l e joukoille kuten osuusliikkeille,
l u o t t o y h d l s t y k s i l l e j a m o n i l l e muille.
M i k s i emme k ä y t t ä i s i sitten t i l a i ­s
u u t t a turvataksemme Itsemme ja
perheemme j ä s e n e t isojen, s a i r a a l a l a s -
kujen maksulta j a s a m a l l a ottamalla:
askeleen uudella 6suustoiminta-alalla
Canadassa?
M a i n i t s i n ; alussa k u i n k a pankit l i ­s
ä ä v ä t ; r a k e n n u k s i a a n . Meillä ei ole
v i e l ä osuustoiminnallista p a n k k i a s a ­n
a n t ä y d e s s ä m e r k i t y k s e s s ä . m u t t a
m e i l l ä o n luottoyhdistys, j o n k a palver
l u s t a m e i d ä n p i t ä i s i k ä y t t ä ä n i i n p a l ­j
o n kuin suinkin mahdollista ja
voimme o l l a varmat, e t t ä n i i n teke­m
ä l l ä : t uo n y t . p i e n i j a v a a t i m a t on
y r i t y s ; muodostuu tehokkaaksi, v ä h ä ­v
a r a i s t e n luottolaitokseksi. Tama
t u n t u u utopialta, m u t t a k u n katsom­me
osuustoiminnan saavutuksia m o ­nissa
Euroopan- maissa, n i i n . tulemme
sellaiseen k ä s i t y k s e e n , etta m i k ä ä n ei
ole saavuttamaton jos kansa joukot
v a i n saadaan k ä s i t t ä m ä ä n osuustoi­m
i n n a n t ä r k e y s y h t e n ä . u u d e n j a p a ­remman
t a l o u s j ä r j e s t e l m ä n luojana j a
t y ö t ä t e k e v i e n elintason parantajana.
F A R M I K Y S Y M Y S
V i i m e k s i p i d e t y s s ä osuuskuntamme
vuosikokouksessa; valistuskomltea e h ­d
o t t i koko toimialuettamme k ä s i t t ä ­v
ä n farmarien kokouksen j ä r j e s t ä ­m
i s t ä keskustelemaan f a r m l v ä e s t ö m -
me k y s y m y k s i ä j a j o s m a h d o l l i s t a l ö y ­t
ä m ä ä n keinoja niiden valkeuksien
poistamiseksi Joita f a r m a r e i l l a mah­dollisesti
on. Valistuskomltea ehdotti,
e t t ä f a r m a r i t jokaisella a l u e e l l a p i t ä i ­s
i v ä t kokouksia ja keskustelisivat
kj-symyksistaan »a v^t^sin- '
tajansa koko puna k ä S ? -
koukseen. jonka v a b v u c v r ?*
si j ä r j e s t ä ä ja ^.^i"^-
työn j a kaik.Jia tavS
etta kokous o n n - t u »,
vierineet m u f a mitaan « T
nut mutaan wuäu!ta Wp^-
n ä y t t ä ä , etta meidän 4 J .
ei langennut hv; aan maa^^i^
kaikui kuuroni» knn-nie ^
.sita voi luonnnjiisesti autty"
me alkai-^immc puoskamij
asioita joita cmnie kunnora
min varmasti epdonnis^u,»-
pahimmassa tapauksessa V
k a r h u n palvpluksen fannarcD.
ka tarkoituksemme olisivat sta
haimmat.
Keskustclkaapas ^nelä tästä
myksesta ja toivon, että joky
rikin kirjoillSLsi ja toisi juftj
plteensa laman asian suhteen.
I.n t e r national-osuusLiÖeja
tuskomitean puolesta: AVm. ] '
Valurien unlö tuomitsi
Bevinin politiikan
Lontoo. TT- .(ALNi _ Bri
l u r i e n union vuosikom-entioni
4-1 aanimaaralla päätösla
puolesta mis.=;ä vaaditaan "Bn-h
a l l i t u s t a muuttamaan ulii
kansa". Tassa päätöslauselmaa
mitaan^se-kun-Brttannian'—
t^ee K r e i k a n rojalisti-fasisteiaja
d i t a a n .brittiläisten - sotavösmiet
p ä ä l l y s t ö n ; tuottamista- pbis •
maista, .mmne eivät kuulu ]a
taan, etta "Amerikka auttaa
vam oman itsenäis>7temme"
Tama unio, edustaa -77,000
ta ja sen .paatos osoittaa, etti
v ä e n p u o l u e e n päätös Be\inin n"
l i t u k a n puolesta, ei edusta riif
ten mielipiteitä.
Yhdysvallat eittosi
natsipomojen veron
. B e r l i n . ~: fALN) _ %
.voitti Britannian kanssa tiileen
kysymyksen s u t ä , pitäisikö 1
hareformiin liittää • Hitlerin
e n i m m ä n rikastuneiden Sakssa
lisuusmicsten ja karlanohemjei
omavero.
B r i t t i l ä i s e t , . jotka halusivat
sosialistien ja muiden- työläisten
natusta, halusivat tällaista vera
taen, • etta Saksan ityölälset v
JOS he. joutuvat kantamaan
man - kuorman rahareformista,
on nyt toteutunut,^
• Luotettavien tietojen :mukian
dy.svaltain hallitus hylkäsi
p ä ä o m a v e r o n :"e p a -amenkx
hyökkäyksen yksityisomaisuutta
t a a n " — j a se ratkaisi- a,sian.
KIHLOISSA
Mandi Salo
Kormak, Onlano : ^
Fiank Sulmiiien
Kormak Ontario
K e s ä k u u n 28 p, 1543
iViä-llD*»!.':
NORCON JOHTAA EDELLEEMU
l ä h e t t ä m ä l l ä
Parempia paketteja NOPEAMMIN ja HALVEMMIN!
Uusi "Olympia" pakotti, hintaan $5.50 Suomeen- sisällä':
5 Ibs. Santos Prima Green Coffee 2 'hs. Su>;ar
2 Ibs. Rice 1 Ib. D r i c d Fruit
siis 10 p a u n a a netto, tavaraa, vakuutettuna, Kööpenhaminasta, M
V i i k o n t o i m i t u s a j a l l a tilauksen; saamisesta! , Ei ^an"«tf .''"r.j^
p a k a t a j a l ä h e t t ä ä j a o t t a a h ä v i ä m i s r i s k i ä suotta Pakettej»
s e k ä v i h r e ä l l ä e t t ä p a a h d e t u l l a k a h v i l l a hintaan $3 25 ja 8 .0 .»c^
t ä m m e - m y ö s k i n - e d e l l e e n : K i r j o i t t a k a a suomeksi, selvät, nimevj*
osoitteet, varma p e r i l l e t o i m i t u s taataan.
NORCON REGISTD
3465 Cotc des Neiges Rd. Montreal. Q»
— Suomen k o r k e i n vuori, H a l l l o -
t u n t u r i , on 1,324 m e t r r ä korkea. -
SANDVIKIN UTILITY
SAHALAITE
: N o . 17A X -30" kaarisaha
• K a a r i : J ä n n i t y s k c s t o i n e n soikea p u t k i.
• T e r ä : A l k u p e r ä i n e n ruotsalainen kapea teraisaha.
• Uudet S a n d v i k i n t e r ä n k i i n n i t t ä j ä t.
• Ei n i i t t e j ä eikä p i n n o j a vastuksena tai hukattavana.
T ä m ä No. 17A s a h a o n erikoisesti suunniteltu ^'^''g^^-j!,^» »3
S ä ä l a i v a n a rautakaupoissa.
SANDVIKIN kaarisahoien ja pokasahojen
myöskin ÖBERGIN "puolikuun" laaiuisten san*
viilain päämaja.
SANDVIK CANADIAN LIMIT»
426 McGee Street Montreal P-^