Vapaus, October 2, 1948

              ^^^^^
^^laiiantatoa, loök 2 p. —Satui^y, October 2
GSJ:n Toronton.
näytantökatul^n avajaisnäytäntönä"
LOKAKUUN 10 P.NÄ KLO 4 LP.
set Taii^erita"
4-näytöksinen näytelmä, kirj. Max ilansen.
SuöTftentanut Anna-Liisa^^^
Belgialainen kansannäytelmä. Draama viimein
sodan ajoilta.
BENKILOT: ESITTXJXT:
loTt T a m n a , talonpoika Kalle Kujanpää
Bii», hänien vaimonsa Helmi Tervola
Teili; heidän: vanhempi poikansa . . . . v . . . . . . . . . Tyko Virtanen
Herman, heidän nuorempi poikansa Matti Rasmus
Anxä fiaifjgr, Tavernan palvelijatar ; . . ; . . . : ; . . Thora Neil
Barbara' Basif, hänen äitinsä Hulda Virtanen
TKppfkihlakunnan vuoti Ja tuomari - . . . . . . , , . , . . Vick Jarvls
Näytelmä on Suomesta tulleita uutuuksia. Esitetään nyt
tossa hyvin huomattu kantaesitys viimeisten vuosien van^
Kansojen valittavana, kaksi ti^ä--
suurkapitalistien jöhlama tai|ka
kansandemokratian osoittamia tie
pilli
Haluan lausua sydämelliset kiitokset naapureille. Jotka t u l i - v
VatterV6htimään minua syntymäpäivänäni.^^^- •
Myö^
stä suuresta lahjasta.
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistaen,
Miss Lempi Miriam Moisio
N A I R N ÖENTRE ONTARIO
s:
l p
Sydämelliset kiitoksemme ystäville ja tuttaville järjestä-mästänneyUätyksestä
syyskuun il^^
kamisen muistoksi.
' Kiitos rahalahjasta ja- yksityisistä lahjoista sukulaisille ja
::y
mrs. Liinamaalle ja mrs.^ Elgbackalle. Kiitos kaiken vaivan nä­kijöille
ja osanottajille. •
Teitä kaikkia kiitollisuudella muistamme.
Sudbury ' " ; • , ^ T Qntario
o
o
' .o
^6
o
'.o
0 1
o
'o
/ O
o
; ' 0
.'o
. 'O
;'o
. ' O
o
.e
I
l
• ^
-
•
}
c
f
+
•
Parhainta vointia ja terveyttä
olkoon onni myötäinen uuden kodin
alkamisessa, toivottavat allamainitut
sukulaiset ja. ystävät:
P85
^ .......
Freddie j a J o h n Lammi
A i t i j a E m i l Myllymäki
Amalia Lammi
L y l i a j a Frank Salo
Ida Ja Hugo Koski
Helmi Ja Hilmer
:Edward, L i l y , K a l e v i ja Martha
Vm Lammi
Lovisa Haapala
Yrjö Haapala
Martha Haapala
H. Haapala
Ethel Ja Rauha
Fred Freeman ja perhe
Liisa j a Tauno
George Laine
Maria j a A a tu Marttinen
Jenny j a Irja
Källi Kaikkonen v
Tyyne Ja. Eino K o s k i j a perhe
Lempi Ja Alfred Järvinen
Laina j a Verner K a l l io
Hilma ja Tom' Vilanen
H i l j a j a Arvo Salo j a perhe :
Heikki Liimatainen
Bertha Ja K a a r l o Toikka
Niilo Toikka
Ida j a A t u Koivula
Angelo Michelon
Otello Mäshlo
syyskuun 25 p. 1948
BRODER TOWNSHIP ONTARIO
ntHuttunniiuituinuunuiiiiuuuni
K I I T O S
' sydämellinen kiitos teille, omaiset jä ystävät. sUtä tosi yllärf
tyksestä. jonka järjestitte minulle sairaalasta kotiin tulial-J|
siksi syyskuun 25 p : n iltana.
Kiitän 1 käytännöllisestä lahjasta; jotka sain;;
-. ^ vastaanottaa sekä herkullisesta .kahvipöydästä.
,f .'ä:Erittäin JtiitosaUcuu^
^laUe'ja mrs.'KoskeUe.'^
. K i i t o s myös niille. Jotka ottivat osaa, vaan eivät voineet-
/.saapua. - -
MISS IRENE LAMMI
' B R O D E R ' T O W N S H I P ' ' ONTARIO
i g;-'' . i . i i i | i i | ^ . i | ( i i . q . m w i i n n p r m " H " ' " " W i ' ' t ' ' f f T T ^ " ~ " " " T - " T r ' ' ^ lllll
V T a i s t e l u demokraattisten >
taantumnksdlisten. voimien välliSä
on Jaikannt, sanoi SaomenKom-
' manistisen Puoleen pääsihteeri
Ville Pesd. esittäessään kansainvä­lisen
Ja kotimaisen tilannearvion
Helsinirissä' äskettäin pidetylle S K
P : n kahdeksannelle pnolnekokook-seUe.
Tämä taistelu on sotien päät­tymisen
jälkeenkin yhä kiristynyt.
On tullut näky viin kaksi perussuun­taa
sodanjälkeisessä kansanvälisessä
politiikassa j a maailma jakautuu k a h ­teen
perusleiriin, yhtäällä imperialisti­seen
Ja demokratianvasUiseen leiriin
Ja toisaalta demokraattiseen leiriin.
Esimerkkeinä tästä puhuja mainitsi
imperialististen, piirien yhteistoimin­nan
isellaisten maiden kuin Francon
Espanjan Ja erinäisten muiden fasis-timaiden
kanssa, sotaseikkailut K r e i ­kassa.
Palestiinassa ym. j a Saksan
kysymykset; Samalla puhuja viittasi
talouselämän elpymiseen Neuvostolii­tossa
j a Itä-F.'iroopan dsmokraatti-sissa
valtioissa ja niiden toimintaan
rauhan j a kansainvälisen suuntauk­sen
vahvistamiseksi.
imperialistinen leiri, mainitsi puhu­ja,
on muodostunut uhkaksi maail­manrauhalle
sekä Euroopan kansojen
hyvinvoinnille ja vapaudelle.
Nykyään voidaan ' M a r s h a l l in
"saannifelman" (ja samalla :S»ne-rikk^
Iaisen imperialismin) - Euroo-pan-
politilfcan sisältö tiivistää seo-raaviin
pääkohtiin:
1. Euroopan maideii talouselämän
alistaminen amerikkalaisen monopoli-pääoman
etujen paivelultseen.,
2. "Länsimaiden" (niiden joukossa
länsi-Saksa) sotilaallisen liittoutuman
muodostaminen Neuvostoliittoa Ja Itä-
Euroopan • uusia demokratioita vas­taan.
3j Euroopan maiden kansallisen r i i p ­pumattomuuden
tuhoaminen, niiden
kansojen demokraattisten oikeuksien
hävittäminen j a niiden yhteiskunnal­lisen
. kehityksen katkaiseminen —
Vkommunismin vastustamisen" ver­hossa.
4. Tuloksena tulisi olemaan talous-
: pula • työtekevän .kansan elintason
aleneminen • j a .joukkotyöttömyys
asianomaisissa maissa.
Tällainen on pääpiirteissään Impe-
:rlali5tisen leirin "kokonaisratkaisu".
j6Ca ameriklcalaisen imperialismin
asiamiehet eri maissa yrittävät paima
täytäntöön; katsomatta siihen, ovatko
nämä muodolUsesti MarshalUn "suun­nitelman"
osakkaita tai ei. Tällaista
on oikeistososlalldemokraattlsten pet­turien
ns,: VtyöväenpoUtUkkaV; Siinä
mielessä he pyrkivät työväen ammar
tiilisten Ja muiden demokraattisten
Joukkojärjestöjen hajoittamiseen jotta
työtätekevä kansa olisi kykenemätön
puolustautumaan.
Imperialistinen, demokratianvastai­nen
leiri; käy Amerikan-imperialistien
johdolla taistelua riistääkseen vapaut-tarakas^
aviita kansoilta niiden riippur
mattomuuden ja kansanvaltaisen v a ­pauden.
^
Euroopan kanojen kansallinen
elinkysymys ori torjua tämä kan­sainvälinen
• riiston, orjnuttamisen
j a nälkiiiftiyttämisen suunnitelma.
• Pienet kansat voivat turvata r i i p ­pumattomuutensa,
suvereeniteet-tinsa
j a kansanvaltaisen hallitus­järjestelmänsä
vain knalamalla
i m p e riallsminVastalscen demok­raattiseen
leiriin. -
.Vain oman kansansa kavaltajat v o i ­vat
tahallansa asettua amerikkalEdsen
imperiailismin •suunnitelmaa s puolus­tamaan
j a edistämään.
; Suomessakin on verraten vahvoja
voimia, jotka työskentelevät imperiar
listisen leirin hyväksi Jos nuo voimat
onnistuisivat pyrkimyksissään, ; n i in
maamme, sodanjälkeinen taloudellisen
nousun ja suhteellisen' edistyksen
käyrä kääntyisi kurjuutta, lapualais-mallista
vterrorijärjestelmää ja sota-seikkailuja
kohden.
SUOMEN TILANNE
Talouspolijtlkka — j a tuotannolli­nen
eläm-ä yleensä — on se ala,
jossa taantumus Suomessa on parhai­ten
säily ttänyt entiset asemansa,: t e h ­nyt
lujlnta vastarintaa ja Jossa ksm-sandemokraattinen
liike on saanut vä-.
hiten suoritetuksi uudistuksia. Pekka­lan
hallituksen' talouspolitiikka ei
suinkaan ole ollut S K P : n : eikä .edes
S K D L : n talouspolitUkkaa. Siinä h a l ­lituksessa
SKP:llä oli vain pieni vä­hemmistö
— 18 ministeristä vain 3
kuului S K P : h e n - - ^ eikä koko kansanr^^
demokraattisen hallitusryhmän käsis­sä
/"ollut ^ ainoatakaan talouselämän
johtopaikkaa.
V!;; Tästä huolimatta on .viime aikoina
.taantumuksen, taholta^e^
vaasti hyökätty S K P :tä.vastaan myös
•talouspoliittisissa 'kysymyksissä; .S
tä ro ja koko kansandemokraattista
suuntausta. on: syytetty melkein -kai­kista
.taloudellisista vaikeuksistamme,
vaikka
jokaisen pitäisi Uetää, etta talon-
> ' dellisten vaikeuksien todelliset syyt
m ovat aikaisemmassa sotapolitiikas­sa,
etta SKP:llä el väliraohah ^ 1 -
keenkään ole ollut'ratkaisevaa.val-i^
ajlnitastatälonselämän johtamisessa,
cile ' j o o i i ensinkään otetta' boo-
Ss&niioonlÄI^^
TI70TANN0N KEHITrS S0iO-MESSA
SODAN I X L K E ^
Tuotannollisen elämän iU)U8U ei ole
ollut yleensä n i i n heikkoa kuin suur-omlstajain
edustajat ja:kansanvaltal-sen
suunnan vastustajat ovat väittä­neet/
Huolimatta sodan aiheuttamasr
ta erittäin suuresta rappiosta on tuo­tannon
nousu sodan jälkeen ollut sel­lainen,
että voidaan sanoa^maamme
olevan siinä suhteessa ensimmäisellä
tilalla niistä Euroopan kapitalistisista
valtioista, jotka olivat mukana viime
sodassa.
Kahden vuoden.: ajalla, viime
vuoden loppuun v mennessä oli
maamme . teollisaaden '.tuotanto
. -nonssnt «4%. Tämän TBoden a i - '
Icana tuotannon nousu on edelleen­kin
jatkunut. Joskin hieman hidas­tuneena.
Jo viime vnoden loppuun
mennessä tuotannon nousu oli n.
85-^90% sodanedelllsestä,^^: so. w .
193g—39 tasosta.
Tuotannon nousu on saavutettu työ­läisten
sitkeällä työllä.
Maataloudessa ei. v^lda todeta niin
voimakasta nousua, vaan Jää maa­talouden
tuotanto n. 6 5 % : i i n sodan
edellisestä tasosta. Maatalouden so­dan
aikana kärsimät tapplotvovat h ir
taammin poistettavissa. ,
Maamme ulkomaankauppa, on sodan
jälkeen vuosi vuodelta laajentunut se­kä
määr^UIsesti että myöskin arvol­taan.
Kun kauppatase vuonna 1945
oli 12,1 miljardia markkaa>7xlln se v.
1946 oli 47,3 miljardia mariskaa Ja viir
me vuonna 92,1 miljardia markkaa.
Noususuunta näkyy jatkuvan edel­leenkin.
Kauppavaihdon suuntaus on jatku-
.»ut-edelleen länteen,; j a samanaikal-|
sesti on luonnollisesti kauppavaihtom­me
Neuvostoliittoon .jsuhteeUIsesti h e i ­kentynyt:
Puhuja esitti tästä nume­rotietoja.
SKP:N T A I S T E L U TYÖTX-T
E K E V I E N E L I N E T U J EN
PUOLESTA
Vaikka SKPlIä el ole ollut .ratkaise­vaa
vaikutusta .taloudelliseen elämään
ja: vaikka emme olekaan onnistuneet
saamaan mitään taloudellisia perus­uudistuksia
toteutetuksi,. n i i n sitten­kin
olisi väärin väittää, että S K Pn
työllä j a mukanaololla ihaiutuksessa
Ja eduskuimassa ei olisi ollut mitään
myönteistä merkitystä, että ^mme-Qli-.
sl' mitään saavuttaneet työtätekevien
kansankerrosten elinehtojen.'; puolus­tamisessa.
' ^
Vaikkakaan.ei:ole onnistuttu estÄr.
mään yleistä hintojen nousua, j a vas­tuu
siitä on yritetty vyöryttää S K Pn
harteille, n i i n Juuri S K P n työn kautta
on onnistuttu: huomattavasti Jarrutta­maan
Ja useissa tapauksissa ; ^tä^.
määnkln teollisuustuotteiden: hintojen
tarpeetonta? nousua. Jos sosialidemo­kraattiset
neuvoston Jäsenet; olisivat
yhtyneet edustajiemme pyrkimyksiin
panna sulku kohtuutfomille hintojen
korotuksille, n i i n niitä olisi voitu vie­läkin
huomattavammin ehkäistä. -
Viime vuosina on .Jouduttu'•siihen
että hintojen valtava nousu on slheut-tcmut
liikehtimisiä työläisten keskuu­dessa
j a palkkoja on ollut palcko: k o ­rottaa.
Siihen ^vedoten kapitalistit
ovat.oyat vaatineet uusiahintojen k o ­rotuksia.
jon ollut, että o i -
keistososialidemokraatit ovat vastus­taneet
työläisten palkkaUikkeitä Ja
kieltäneet monessa tapauksessa niiltä
ammatillisten järjestöjen'tuen. .
S K F l i altrftteesta J a työn tulok­sena
on saata aikaan useitakin ve­roalennuksia,
: vaikka inflatoorinen
kehitys Ja väärä verotusjärjestelmä
ovatkin vähentäneet niiden merld-tystä.
Puolueemme ponnistelut oikeuden-nuiK^
jsen verotid^en aikaansaamisek­si
eivät ole tuottaneet tuloksia. Joskin
eräitä helpotuksia» on: onnistuttu saa­maan.
, Varustelutllanteessa o n ollut huo-mat^
vlssa selvää paranemista; Täs­sä
on ollut varsin suuri osuus puolu-eemmejtaholta
esitetyillä vaatlmxiksll-la
halpojen elintarvikkeiden tuonnis-ita
ulkomailta.
, S K P : n : työ kansan elintason kohot-teCtniselEsi
ei ole rajoittunut v a i n näi­h
i n kysymyksiin. On tunnettua^ että
S K P : n edustajat ovat tehneet l u k u i ­sia
aloitteita j a esityksiä. Joilla on
pyritty parantamaan' työtätekevän
kansan asemaa. Nämä hyvät^.^sityk-set
eivät ole saaneet läheskään aina
edes kolmen suuren sopimukseen kuu-r
luneiden puolueiden — sosialidemo­kraattien
Ja maalaisliiton — taholta
k a n n a t u s t a . ' K u n puolueemme ei ole
pystynyt kehittämään tarpeeksi voi­makasta:
: Joukkotoimlntaa esitysten
puolesta, ne ovat Jääneet toteuttamat­ta.
SUOMEN T A L O U D E L L I S EN
K E H I T Y K S E N N X K O A t AT
Tuotannon: noiisu n i i n tMllte^
kuin maataloudenkin alalla on siis o l ­lut
varsin merkittävä sodan Jälkeisinä
vuosina. Kuitenkin j o nyt on monjlla
aloilla havaittavissa tuotannon nour
sun hidastumista.
Kapitalistinen Järjestelmä on
meilläkin osoittanut lahonnelsna-
:; tensa j a me olemme Joutaneet nyt
sellaiseen tilanteeseen, että tuotan­tojärjestelmään
on j ^ t a v a raken-
'. teellisiä mauiokslai jotta kansan
.elintasoa voitaisiin kohottaa, suur­pääoman
tiistovaltaa rajoittaa ; Ja
: saada talouselämä vakavalle poh­jalle.
:iCapitallstisen maailman.taloudessa
on jo havaittavissa uuden pulakauden
merkkejä, v a in kiihtynyt sotavarustelu
on vielä estänyt sen- puhkeamista —
ja se tulee klertämättömästi vaikut­tamaan
myöskin Suomen talouden ke­hitykseen.
Sen vaikutus tulee ole­maan
sitä syvempi j a tuhoisampi m i ­tä
enemmän maamme on sidottu k a ­pitalistisiin
maihin. Kapltalistipiirit
eivät pyrikään väijyvän: pulaai: tuhoja
estämään Ja kehittämään yhteistyötä
niiden maiden kanssa. Jotka ovat k a o i -
.tallstSen pulatalouden, vaikutuspiirin
mj
/
Saadaksenne hyvän" palkMi^lalvassaytehkää ^paikka^
Halutessannei tarkempia;; tietQJsftcaikista'mätk^
' kääntykää palkalllsaslamlehemme puoleen.
U N E
m
ulkopuolelia.
VAnfAmv» olevan uuden kapitalis-tjgea
talouqmlan torjumiseksi on mitä
suurin merlcitys siUä. että maamme
ulkomaankauppa numnataan niiliiD
maihin. Jotka Joko kokanaan t a i osak­si
jlftvättämSD pulan ulkopuolelle.
l a U a i s i a maita ovat ennen kaikkea
N.-Uiö» Ja 'itä-Euroopan kansan­demokraattiset
maat, joissa on Jo pe­rusta
laskettu sosiallBmiin siirtymisel­le.
TnoUmoon ooosoa pyiäbtyesä
' tUIee tapahtomaan enHstä^kUhke-ämpi
hyökkäys työläisten paikkoja
vastaan. Samoin on odotettavissa
hySUtäys talonpoikalstoa vastaan
paon hinnan alentamlsekrf sohr
teessä teolUsaostnotteisiin. Jo heti
' vaalien Jälkeen alettlfai hyökkäys
työväen ammatillisia Järjestöjä
.-••Va^flait'snnipääoman taholta vaa­timalla
SAKte hillitsemään työ­läisiä
lähtemästä liikehtimään.
Toisen: maailmansodan jälkeen
on kflihsoJenvalUtavaksI t a l l a t kak­si
tietä: ' T o i n e n tie. on snarkapita-r
U g i t i t n jfthiama j a toinen; kansan­demokraattisten
maiden osoittama
tie,
: Edellinen on Johtanut j a johtaa tar
loudellisen elämän sekasortoon, laajo­jen
joukkojen työttömyyteen, talous­puliin
Jollaisen lähestymisestä selvät
merkit ovat n y t k i n nähtävissä. Ja elä-mänoloja
syvästi järkytttlvlln impe­rialistisiin
sotiin. Sodasta sivussa ,ol^
leldenkin kapitalististen maiden talous
on joutunut vomakkalden järkytysten
alaiseksi. Kapitalis^ntalousjärjes-tehnän
sekasorto tulee ' epäilemättä
kasvamaan j a kiristymään.
Toinen tie; Jonka kansandemokraa­tit
j a n i i h i n lukeutuvat kommunistit Ja
sosialistiset puolueet, ovat valinneet ja
v i i t o i t t a n e e t / J o h t a a talouselämän
kansanvaltaiseen järjestykseen suun-r
nitehnalllsuuteen työttömyyskhrouksen
poistamiseen Ja kansojen hyvinvoin­t
i i n . Tästä on osoituksena sosialisti^
sen Neuvostoliiton nopea elpyminen
sodan suunnattomista vaiurloista. s a ­moin
itä-Euroopan kansandemokraat-:
tisten maiden talouselämän voimakas
nousu, joka niissä suoritettujen u u ­distusten
avulla on Jo useilla aloilla
ylittänyt Sodan edellisen tason.
POLnTTENEN KEHITT8
Tärkeimpänä poliittisena tehtävä­nämme
koko sodan jälkeisen ajan on
oUut fasismin jätteiden hävittäminen,
taantumuksen pyrkimysten: estäminen
Ja kansanvaltaisen k ^ i t y k s e n joudut­taminen
Suomessa. Tämän saavut­tamiseksi
puolue on. pyrkinyt toiml-miaan
demokraattisten voimien yhter
näisyyden Ja demokraattisella: pohjal­la
tapahtuvan yhteistyön puolesta.
Mutta vastustajain rintama' on ollut
voimakas, ' oikeistososialidemokraatit
Ja maalalSlilttolaiset,ovat järjestel­mällisesti
Jarruttaneet kaoisanvaltal-sia
uudistusvaatimuksla, .Jotka sisäl­tyivät
tfehtyyn yhteistyösopimukseen.
Tästä sopiniT&sesta ihe ennen vaale­ja^
kuten muistetaan; myös muodol­lisesti
luopxiivat. •
Viime aikoina ovat Suomen taantu­mukselliset
huomattavasti aktivisoitu-neet^
ja fohkalstuiieet j a lähteneet
avoimeen taisteluun S K P : n edusta­maa
kansanvaltaista suuntausta vas­taan.
V A A L I T J A H A L L I T US
Äskeisiin vaaleihin porvarilliset
puolueet Ja sosdem.; puoluejohto:
lähtiVät yhteisellä kan^invälisen
taantomoksen tnnnaksella:'.'Kom­munismia
vastaan!"
Niiden. tarkoituksena oU murskata
vaaleissa kansandemokraattinen r i n - .
tama,: jota vastaan ne käyttivät u h - '
kauksla,. kiristystä j a poliislprovokaa-tlota.
'
:: M u t t a taanttunus el pystynyt murs­kaamaan
kansandemokratiaa vaaleis­sa,
S K D L : n jsduskuntaryhmä on elel-leenkin
yksi eduskunnan kolmesta
sjuurimmasta.
Kommunistit syrjäytettiin hallituk­sesta
sen,vuoksi, että taantumukselli­nen
porvaristo tahtoi tehdä lopun sei-:
laisen uiko- Ja'sisäpolitiikan ajami­sesta,
Jota kommunistinen puolue h a l ­litukseen
osallistuessaan . ajoi r.^; j a
saada vapaat kädet sellaisen hallitusr
politiikan ajamiseen, jota kommunistit
ovat vastustaneet.
Sitä Varten perustettiin yhdistyneen
porvariston tuella sosdem.haUitus.:;
Poliittisella; alalla taantumusporva-riston
tavoitteena on valtionlaitosten
puhdistaminen siellä olevista harvois­ta
: demokraattisista • työnt^I^öistS;
Suomen? muuttaminen poliisival|tioksi
sodanedelliseen tapaan, työväen po­liittisten
oikeuksien J a : yleisen kansa­laisvapauden
rajoittaminen.: Tämä s i ­säpoliittinen^^^
to^ yhtyy taäntu-musporvariston
suiu-een: - ulkopojliitti-seen
tavoitteescte, joka on neuyosto^i
ysIJlväiUsestä'ulkopolitiikasta luopu­minen:
rja^ Suomen liitt&nhienr k o l ­manteen:
maailmansotaan pyrkivien
länsivaltojen liittoutumaan.
S T T T D E M O K R A A T T I S EN
K k m i ^ S E N mTAUiXEN
'itashnmäinen2_,syy demokraattisen
kehityksen hitauteen n u i ^ ^
ollut se, että kansamme omakohtai­nen
taistelu ^.Suomen vapauttamiseksi
sodanalkälseslbah saksalaJBibeestäi'611
tlanJVibolliset Heillä o l i valta-asema
kaikkien porvanllisten puolueiden 11-
s&kä myds aoedem. ivolaeessa: ,
Näistä asemista taantumus ^ o i t ti
sitkeän taistelun maamme dembkiaat.^
tisen kehityksen rtikftiymfsrirsl
.Toinen tärkeä syy tlemoltxaat^sen
kdiityksen hitauteen Ja pysäh^mi-seenviime
aikoina on ollut kansanrin­taman
pimttuminen. ^
:<^^Meillä Suomessa kansanriQtamaa ei
p ä ä s ^ muodostumaan i^äasiflllisesti
siitä syystä, ^ että maamme sosialide­mokraattinen
puolue o n ollut vankas­ti
oikeistososialidemokraattien hallit­sema;
Suomen sosdem. puolue erosi
jfUnän maailmansodan aikana ratkai-s
^ a s t i muiden maiden: sosdenn puo-:
lueista siinä suhteessa, että sen t a n ­nerilainen
johto Uittyi aktiivisesti
kannattamaan Saksan natsien sota-retkeä
Neuvostoliittoa j a muita y h ­distyneitä
kansakuntia "vastaan,: mitä
minkään muun maan . sosialidemo-
:kraattinen puolue ei ainakaan avoi­mesti
julennut tehdä.
Sosdem. puolneen johto, jossa
ovat saaneet esteettömästi hallita
. Väinö Tanner j a hänen' jälkeensä
maut; vanhan sotapolitiikan. k a n ­nattajat/
t o r j u i : k a l k k i kommonis-tien
Ja maiden kansandemokraat-
: i tien tekemät : yhteistyötarjoafcset.
Täten ei kansanrintamalle .voinut
meidän maassamme muodostaa pe­rustaa.
Puhuja mainitsi vielä muitakin ke^
hitystä hidastaneita syitä.
Nämä syyt eivät kuitenkaan ole sei-.
laiset, että ne sinänsä edellyttäisivät
jatkuvaa taantimausta maamme*. de­mokraattisessa
kehityksessä,' Yleisti­lanne'
kansainvälisesti sekä maamme
kohdalta .on sellainen,: että taantu-musleiri
ei voi meilläkään toivoa kes­tävää
menestystä, /Taanturousleirln
.viime aikoina Suomessa: saavuttama
menestys tulee Jäämään tilapäiseksi,'
Suomen työläiset j a maaseudun vä­hävaraiset
kyntäjät ovat pysty­neet
demokr,aa.ttisen suuntauksen
^aikana taantumusleirin Jarrutuksesta
huolimatta: kohottamaan elämäänsä
huomattavasti paremmaksi kuin se öli
ennen demokraattisen suutauksen a l ­kua
v, 1544, j a siksi he nousevat puo­lustamaan
taloudellisia etujaan: sitä
mukaa k u i n suurpääoma j a sen palve-
(Jatkuu 5, sivulla).
t)SCAR „
yiesten ja N<ästei'
k a i k e n l a i s t a ] ^ "
79 London St E.
SIMMS. HOOKEE & i
vakuutuksia ja kilnteta-mlnioa
Bank B u i l ^ ^
j ? i k k u » ^ ^ 1
SUOMALAINEN
J. Erick Id.
BAERISTER, SOLuaM
. NOTAET PUMffil
Suite 4, Marshall-Ecdesb
Tunmins PuheUniSK
—Canada menetti 40,0001
toisen maailmansodan
.mana aikaiia 83,000 ca
li kotona syöpään.
HUOM.!
W O R K E R S col RESTÄUR.
of Soulli Poxcupine
47 CrawfordStndI
SOUTH PORCUPINE, MI
• Suosittelee suomalalsJUel
sltunnettua roukaansa fiBi
koina. Ravintola auki kloj
• Siistejä kalustettuja
asunnoiksi. Kuluttalalii i
täytykää sisälle.
PeterA.VesaJ
Barrister, Soliciior, No(
SUOI
LAKIMIES
• • *
GE. 3392 593 Daofci
(Near Pape Ave.)'
Kutsumme uusia asikkaitamme vim
maan laajennetussa kaupassammei
Jossa on täydellinen varasto villa-, silkki- :^uvill&
kaita/ ikkunaverhoja Ja vuorikankaita jaarditlaiii
* Postitilauksia täytetään * Tvytyväisvys iaa
M. ROSE & CO.
277-9 College St. Toronto, Ont. Puhelin El j
(lähellä Spadinaa)
MATKAT EUROOPPAAN
KEVÄÄLLÄ 1949 KESALU
( i Nyt on aika varata paiUcanne, jos aijottc matkustaa rnsi kpvluna tarlMiu J
Inatle vhlttyd pctlymykaistd. - Ainoantaan rajotcttii tnaaru paikkoja on enäiajjtar
Me järjestiimme malkanne l a i v a l l a ' t a i lentoteitse; ciiusiairiiiK; melkc.n kiikm I
Käsirahan maksaminen on välttämätön .paikan »aanUa värien.. IVliiuiuatlinne; Jiijf
;iamoäten. AvDitamrae' myus passinne ja viisuminne hankkim;sc»pa. . ,. •-•
•— Halutessanne' tuottaa jonkun henkiltin .Canailaan,' annanimi; Irille. mulihpi? /
piä t i e l o j i määräyksistä j a myymme ennakolta maksettuja laiva, ja Icnlolippoji.;:
TEHKÄÄ PAIKKATILAUKSENNE NYT
Äuiset 0. K. Johnson & Co. KirjoiH
724 Bay Street, Toronto ,Z, Ont. Puhelin IVA \
V A K U U T U S - J A MATKAILUTOIMISTO
Vähäistä.-/. . • . ; „ 1
~ . X i u l l e n taistelevansa Suomen
, pn^tot^ svBtin' kansaamme
^iBteU m i ^ asti HiUer-;
.siÄsaa'puolesta. 'VaIn väMlnen;
osä^ lauuastamme ymmärsi, että
Söamirr.ijj^ sodassa vaiuimäi
^ pii9ijdDä,,^,vIe^^
] E o } ' ^ x ^ B d k p n u n i m i ^ ^ _ j o b d o l^
v » ä m $ u ^ ^ sotiaäl
^ya|^VEua'yiäi\^t fngimmäisina .tayij-^
kausinasvällreiihanso^^
KOKOUSILhÄOITU
JNTJERNATIONAL CO-OPERATI
TRADING CO. LTD:in
os^eenomistajien sääntömääräiset
PUOIJVUOSIKOKOUKSET
pidetään seuraavilla paikkakunnilla seuraavasti:
Geraliton
LOKAKUUN 10 P:NÄ K L O 2 LP.
Suomalaisella haalilla.
Kaministiquia
LOKAKUUN 10 P:NÄ K L O 2 LP-Pohjolan
haalilla.
Tarmola
LOKAKUUN 10 P:NÄ K L O 2 LP.
Tarmolan haalilla.
Schreiker
LOKAKUUN 11 P:NÄ K L O 8 1
kaupungin talolla
Intoh
LOKAKUUN 12 P:NÄ K L O 8
kaupan huoneistossa.
Ware „
- ' LOKAKUUN 12 P:NÄ K L O 8 IL
Port Arthur
LOKAKUUN 15 P;NÄ K L O 7
kaupan yläkeirassa, 176-180 S
Älgonm St., Port Arthur, Ont
i:Tdlvdnune
BaonellO-M«
TEbBJaPorluui)
' Vanliin suomalain
Sadbury
i : - K U K K A K I M :
PUHELIN i
MANHATTAN
a Cedar Street ^
C SUOMALAINEN
Amerikan armeija
myytävänä puole
27 LISGAB ST
DR. R. L. Des
HAMMASLÄ
17 Elm St. East I
Buomalaiben tyttO' i
PQhelin 8-8573 Koti]
Begent t ^ t t e r in
S O I T T A K A A . . .
V I C T O R 1
LÄÄKÄRI JA ;
Puh. 7-7355 Koti
122 Elm St. E.
TTö o o o d o d b ä ÖU^tTöl
^ Ensiluokan p a r t i
lrfflO'SBARB
l T. Ermischc
°M FroodiRd
..CBOOPOQOQQOQOftOJ
. ; Vapauden vlei
Nopea ja rehellinen
PUHELIN 4-
305 Albinson St.