Vapaus, August 19, 1948

              Torstaina, eiOKUun 19 p. — Thursday. Aug 19 ' Jjgjfjljjgjjgj
iiliiiiiils»:' Telepbdnes: Buslcett Office 4.^384.
Editoria] Office 4-42fö. MftDsger
£ . Suksi. Edltor W. EUund. MallUag
addreai Box Sudbuxy. Ontario.
ttbllsbed Nov. etb 1917. Authorized
»8 aecond class mall by the Post
Otiice Department. C>tUwa. Pub-
.JUhed thrlce weekly: T u e s d a y 8,
- Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd^ at 100-102
Elm S t W., Sudbury. Ont., Canada.
Advertislng rates upon appllcatlcp.
Translatlon f ree ot charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. €.00 6 kJc. 3.25
3 kJc. 2 00
yhdysvalloIs.sa: 1 vk. 7.00 £ kk. 3HO
Suomensa: 1 vlc. 7.50 6 kk; A22^
IGeorge Bernard Shawta haastattelemassa
Kirj. Johannes Steel
toimintaa
Vapauden kiinnityslainan maksu
l i l i f i
# 1 1 »
Muulamia päivä sinen lehdessämme julkaistu.sta C.SJ;n 'I'oimeen-pahevari
komitean ja Vapaus kustannusliikkeen y}itei.se;sta haasteryn-täysvetoomuksesta
ilmeni kakst hyvin larkeaia ja painavaa .seikkaa:
1. Vapauden.talon rakeniami=e-la v. 1929 koitui lehtiliikkeel-lemme
yhteensä 522.500 velka;
• 2. .Sen jälkeen on kahdeksantoisia vuoden aikana ia.sta velasta,
maksetXxi korkoinalHAfjl .0\.
^ Ajatellaanpa vain, etta korkomenot yksinään 18 vuoden aikana
.'nousivat miltei yhla suuriksi, kuin oli alkuperamen laina! Kun vielä
y pidetään mifeles.sä, että naiden suurten korkomenojen li.säksi on vuoden
1938 fälkeen lyhennetty kiinnitys- ja muita velkoja noin.^16,000,
' silloin nähdään kuinka suuri rasitu.stama laina on Vapaudelle ollut. ,
Xyt meillä ön kuitenkin tulossa mainio tilaisuus vapautua Var
'päuden talon kiinnityslainasta kun se tulee ensi keväänä uusittavaksi.
/'Jos haasteryntäys.luottaa suunnitellun $8,000— kuten epäilemättä
^tapahtuu -—silloin .sanotaan toukokuun 5 pJ^ivana kiinnilyilainan an-
';^tajille"kiitos lainasta'".mutta me maksamme nyt .sen pois kokonaan ja
;'annamme miehelle .S5,000 maksuosoi'^uk.sen. . Tulevan pulakaudenkin
varalta katsottuna tämä toimenpide on verrattavissa siihen, jos irroi-v-
tetaan hyvankokoinen myllynkivi hukkuvan kaulasta. .
V Loppusumman haasterahoista volninu" myös käyttää lehliliik-,
pikeemme yhtei.sek.si hyvak.si siten, etta osiamme yhdellä kertaa vaunu­nlastin
sanomalehtipaperia: millä kau{)alla .saamme o.stoa kohden.noin
^'•$750.00 .säästön.
Xäin huomataan, että tulevan haastekampanjan onnistuminen
'••on en.siluokkai.sen tärkeä a.sia ja siiia riippuu huomattavan paljon
*<'}ehtiliikkeemme tuleva edisly.s ja kehitys. Kahdek.santukannen <iol-
<,]arin hankkiminen ei liioin ole mikään pikkutehtäva, mutta käytäntö
\on osoittanut, että se voidaan saavuttaa ja ylittääkin, jos asiaan tar-i.
tutaan päättävästi kiinni kautta laajan maamme. : .VIutta aikaa ei ole
Ayhtään hukattavissa. Haaslerynläys alkaa .syy.skuun 15 päivänä ja
'~Öhnislumi.sen yhtenä jx-rusehtona on se, että tehdään järjestölliset val­mistelut
hyvi.s.sa ajoin etukateen. Tatu kif-joittaessa on jo joitakin
/ h y v i ä esimerkkejä.
Mainittakoon vain. että esimerkiksiCSJ:n Toronton ja IJeaver
-v^Laken osa.stot —- mainitak.seimiie yhden i.soimmista ja toisen keskiko-
' koislsta osastoista ovat jo tehneet alkuvalmisteluja haastekampanr
v.jan hyväksi. Olemme niyö.s: varmoja siitä, että tätä hyvää esimerkkiii
'seurataan kautta linjan suuremmilla ja pienemmillä paikkakunnilla
.sekä kaikis.sa järjestöorKaanei.s.samme.
Mak.sakaamme Vapauden ,'55.000 kiinnityslaina! ,» Kerätkäämme
'vähintään .'jJS.OOO, ettS .saadaan Vapaudelle vaununla.sti sanomalehti­paperiakin!
Tehkäämme tarpeelliset alkuvalmistelut hyvin onnistu-
-vaa haastekampanjaa varten Tiytl
iBi!iii^
l i i
Todellisuus vaiko taru?
Moskovan neuvotteluja ja 'S^hdysvaltain vakoiluhysteriaa .seura­tessa
tulee pakostakin mieleenj että onko "todellisuus; tarua kummem­p
i " vaiko päinvastoin?
Vähän läheisempi tutustuminen Yhdysvaltain kongre.ssin epä­amerikkalaisen
komitean noitajahtiin osoittaa^,että se on läheisessä ja
erottamattomassa yhteydessä Moskova.ssa. käynnissä olleiden diplo-imaatti.
sten neuvottelujen kan.s.sa. Yhdysvaltain imperialisti.set piirit,
jotka yrittävät kehittää nykyi.sen 'kylmän sodan" varsinaiseksi
"kuumaksi" ampinnis-sodaksi, jotta voi.sivat edelleen rikastua .sota­teollisuuden"
simrista voitoista, ovat kuolemaan asti peloissaan^sen
johdosta. Jos idän ja lännen, eli. .sosialismin ja kapitalismin välillä
pää-Stäisiin. Saksan probleemista yhtei.symmarryk.seen. Namu .sotaiset,
monopolistit tietävät myös, että ^Moskovan neuvottelui.s.sa-on hyvin
vaikea päästä minkäänlaiseen sopimuk.seen, josYhdysvalloi.s.sa har­joitetaan
Neuvostoliiton kansalaisten muiluttamista, Neuvostoliiton
.diplomaattikunnan oikeuksien loukkaamista ja yleensä natsimaista
noitajahtia. Tama .selittää. Yhdysvaltain vanhojen puolueiden nykyi­sen
noitajahtihysterian.ja. järjestetyt .selkkauk.set Neuvostoliiton kon­sulaatissa.
Mikä sitten on Saksan probleemin ratkaisu,; jonka ehkäisemLsck.si
Yhdysvaltain epäamerikkalainen komitea on järjestänyt taman häpeäl­lisen
ja kaikkia demokraattisia ihmisiä inhoittavun vakoiluhysterian?
Neuvostoliitto ja muut Ilä-luiroopanmaat ovat^ esittäneet Saksan
probleemin, ratkaisussa harkittavaksi .seuraavat peru.s.seikat:
1. Saksan a.sei.stariisuminen ja nat.sismista vapauttaminen,
- 2; Neljän vallan kontrolli Ruhrin alueen sotateollisuuk.sis.sa,
• ^ 3. Saksan yhdistäminen demokraattisek.si valtioksi ja
4. Korvausten maksaminen Hitlerin sotauhreille:
:Kun Yhdysvaltain .sodanlietsojat eivät voi näitä oikeudenmukai­sia
ratkaisuehdotuksia välittömästi ja avoimesti vastustaa, niin he
turvautuvat venäläisten valkokaartilai.semif,'ranttien, salaisen poliisin
urkkijain ja kaikenlaisten hiniphampijujen ^UodislUsten'' avulla kehi­tettyyn
vakoihihvi-teriaan — mikä yleisesti leimataan vieläkin kur­jemmaksi
ilveilyksi nvita oli Canadan vakoilujuttu, v; 1946! ^
; Kysymy.s on nyt siitä, kumpi pääsee tällä puolen .Atlantin etii-lilalle,
todellisuus rauhan hyväksi vaiko taniunixrustuva sodanliet-sonta!
Taruun perustuva .sodanlielsonta ei voi ihmiskunnalle tuottaa
muuta kuin onnettomuuksia, kärsimyksiä ta tappioita.- Mutta rau­hanomainen
Saksan probleemin ratkaisu helpottaisi nykyistä kansain­välistä
jännHy.stä ja loisi perustan rauhalliselle olotilalle, missä kan­sakuntien;
päävoimat voitaisiin kohdistaa puutteen, suvaitsemattomuu­den
ja .tulevaisuuden epävarmuuden poistarivisen hyväksi. Kärsivä
• ihmiskunta odottaa valtiomiehiltä järjen ääntä ja edesvästUuMistä toi­mintaa
mielettömän sodanliet-^onnan ja vakoiluhysterian asemesta.
"Sinäkin poikani Brutus'*
Ylläolevat Julius Caesarin sanat tulivat varmaan^jokaisen ontario-laisen
metsämiehen mieleen, joka .sattui: näkemään^ "Induslrialist in",
artikkelin: "Taistelemmeko vapauden vai orjuuden puolesta."
Kuten muistetaan. Caesar lausui kuollessaan nuo kuuluisat sa­nansa
silloin kun .havaitsi, että hänen luotettu ystävänsä Brutus oli
salamurhaajiensa puolella.
Niin myös Ontarion metsämiehet saivat yllätyksekseen nähdä,
että * työväenlehtenä" it.seäan piiavä "Industrialisti"' katsoi sopivaksi
Ontarion metsämiesten työehto.=:opimusneuvottelun aattona julkaista
artikkelin, mikä saa jokai.sen melsaparoonin hyväksymisen. Tosiasi­assa
mainitun artikkelin kirjoittajakin pelkää päästäneensä kissan
säkistä ja rientää lopuksi .-anomaan: "Tcämän kirjoittajalla ei ole
tässä ollut tarkoituksena puhua järjestymistä vastaan." On sinä
työväenlehden artikkeli niitä moisella lausunnolla täytyy "selittää"!
Mainitussa artikkelissa polemisoidaan ns. check-off järjestelmää
Ilearst. OnL. ~ '6J:n HenrHiiri osa£-
Un tiiminpä cn ollut nukkuneissa
tilasES jo pitftmmär» aikaa, nukä xnei-d
i n on huruil-a. tun:iUf.t;tlava. Osaisr
10.". /cokou/c-x-i 'j'/iLi jaanettpiiamÄiia
] ja k a i i k i muu Vji.T.mia a.""! oUut. sen
irnukaistä. Ja.se.-^klrjun jicsm en ol-j.
]ut. lunuoila: linutvassaän, sillä iasn-
' o.si.'cto.'>.sarnme . OTi huornatlavii
; ]0'A/..<'j. Meictän on nciifetiava lak-
1 k'£t ;a;.i;:klrju.';ije.wne, tttfci sentään
,' ki:k.<: oi*; aivan kuo]'ee.?.sa tilassa. •
I 0;-;a;.toM ent.nc-n johtokunta ja joi-l'
tai.T csaston ja-s^nia kokoontai neu-
!• vr.tif.-Ieujaan lOhTii-otainme uudellekin
riftralia;jii<>'.-k.sj. K eik a-te iti i n - nii-sta
rnfcnettt.-yt:!voj.sta- joxlla • parhaiten
Eaaiai.suii , o.^a.siomrno toiminta par-
JiaacTi . elpymään. F.n.siksi käytim
kä.-ik.s; • johujkuntaan; jonka todettiin-ele
van pienen ja yk.vipuolise.';*! vain
xaujjpalan . a.sukkal.sta kokoonpantu,
vaikKa o.sa.ston Jä.senLsta on ehkä
..suurin o.sa met.satyolaisiä. .Ehdote­taan
OKU^-UJU kokoukselle, että johto­kuntaa
- iaajftnnttaan huomattavasti
Ja että r em puolet siihen saadaan
metVityöl<i.isia A'->etettiIn ehdok-kaat;
tin, joi.'ita vaUnnan - .suorittaa
- n.saston-kokou-s.
0.sa.<-;tcin kokous kutsutaan, koolle
sr.ten kun on tehty tarpeeili.set val­mistelut.
Päätettiin myöskin pitää
Iltama .samaan aikaan jos saadaan
vuokratuksi haali. Enimen johto­kunta
velvoitettiin - toimimaan siiheri
asti kunm-s uu.si on valittu j a osas­ton
ioim;n*.u .saatu, uudelleen alkuun.
Meillil ei ole .suuriakaan valkeuk-
.sia o.sa,sto.Time toiminnan elvyttämi-s3k.
si; jos vam jokainen kohdaltamme
otammo asiaan kunni. Suurin o.sa
paikkakunnan sviomalaLsesta väestös­tä
kannattaa.SJröä j a on myötämie­linen
sen toiminnalle. Vaikeuksia ei
olen .sen puolesta,: mutta toimitsija-voi!
nis:a on puute. Taman aiheuttaa
5.e; etta me- yleen.sa aliarvioimme i t ­semme
-tehtäviön suorituksessa . ja
nam ollen on monasti vaikea saada,
mukaan-. .suurei:ppia. voimia joten -toi-,
mmta j-iä liian paljun yksien suorit-t[!
ttaval<-si; Toiminta 'kay täten hei-kok.
si ja yksipuoliseksi, siina ei olC:
sitä vireyttä, joka. pilaisi toiminnan
elavana. . Mutta , kun meistä jokai-
^e•n ajattelee,- ,etta mmakin : teen
kohdaltani osani toiminnan hyvakr
s1 niin. silloin ei toiminta tule kenel­lekään
raskaaksi ja. se muuttuu sel­laiseksi
kuin me sen itse haluamme.
Silloin se takaa meille viihtyisän, ja
sopuisan seuraelämän, kun se o«n. pe-:
rustettu kalkkien jäsenten yhteisen
hyvän ajatu&suunnan pohjalle.
: Liittykäämme kaikin: CSJ:n osas­toon
jä tehlcTiämme siltä voimakas
vhteispyrmtojemme tukija. ^ M . R .
Yksi nai-stä on suuri valtiomies." Täs­sä
hän pysähtyi antaakseen puheel­leen
korostusta ja .sitten har\'aan ja
painokkaasti sanoi: -Hänen rji.mensä
on Josef Stalin."
"Toinen on suun matemaatikko:
3 Lontoo, — George Bernard S.*^.a-A'.':vut«ta kynän vedolla. Ottaa aikaa;
Englannin kirjallisuuden vanha suur- : maanantaina ei voi olla feodalismi,
! mies. askoo, että "sota N'.-iiiton ja = tiistaina vallankumous ja keskiviikkö-
I USA: n valilla- tuhoaa molemmat-, na sosialismi.
naaat" .. . . . etta "Stalin on suuri vai- .' vottakaamme esimerkik-si Amerikan
t i o m i e s . " . . € t : ä "Bsvin on aivan .=2- .vallankumous.- Vallankumouksen j ä l -
manlainen- kuin Bi-smarck" . . . eitä keen julistettiin tasavalta; muoto : hänen nimensä on Einstein. Kolmas
:'juutalaisten tulee taistella Pale-stii- • vaihaettiin. rnutta ..se ei. luonut demo- . on suun näytelmäkirjailija: vaatimat--
nan puolesta" . . . . etta "Henry V/al-: krätiaa, vai toiko?" . • tomuas kieltää minun mainitsemasta
lace on ainoa Amerikan pohitimer..: ::Vanha gentlemanni ilmeisesti naut- I hänen nimeään." Vnmeksimainiiu.n
rnerkkimies joka tletaa mista on. /.y-, ti. Han .sae.stl keskusteluaan iskien ! hän lausui sellaisella suloisella leikillä,
syrnys j a ainoa edistysmielinen kan-;' silmää ja jatkoi: "Stalinilla on vaikea i etten koskaan ole nähnyt valkopartai-didaatt:
presidentin: v a a l e i s s a . r t e h t a v a ; .jokai.sentietoi.sen Ihmisen,! sen- joulupukin: .sellaisia tekevän. ;
Nämät ja ihohtä muuta yhtä 'är- Jokai.sen .sosialistin pitäisi tukea han- ; "Minua kohtaan osoiteltiin eriiia-n
keäa laasuntoa e.sitti Shaw kun t a - ! t a . " . ,
män kirjoittaja haastatteli häntä hä- ; Han tu-skin py.sahtyi kun han j ä i ­nen
kotonaan '•Shavvnnurka.ssa-Ayot i l«*n jatkoi: "Parantaa .suhteita?...
St Lawencen ky!ä.ssä, "VVelvn-yni.csä;: maailman valkeudet johtuvat huonos-
Htfrefordshiressa; ta käytöksestä. Ottakaamme esimer-
-Tavallise.su Shaw ei anna itseään ^ivankuin toinen Bis-
! marck."; Tässä kohda.s.sa/Sha.w alkoi
: puhua ptihdästa.; Saksaa korostaen:
j "Nach Möskau gehen -«ir nicht."' (Me
I emme mene Moskovaan)"; Juuri k u ­sten
Bismärck sänöi", lisäsi hän.
! "Miksi, ei puhuta venäläis,tenkans-
: sa säädyllisesti.: pttakaamnie Berlil-
' ni.ssa olevat Robertson ja Clay.esimer-taiteesta
tieteeseen. moraali.sta ^' Robertson mennyt So-i
kolovskin luokse ja sanonut hänelle
'katsoppas. vanha mies te tiedätte val­lan
hyvin , että me >mme yhtään pa-remmih''-
kuin tekään voi lähteä täältä
nyt niin miksi emme tästä..syystä sei-,
vita asioita yhdessä'. Näin hänen olisi
pitänyt tehdä."
Minä jatkoi: "Kenen uskotite olevan
suurimman yaltipmieheh mäallma.$sa
nykyjään?" Hän ei hetkeäkään epäil-
,lyt:-:---^^-;,
"Suurin, valtiomies,.. hmm! Kolme
suurmiestä elää maailmassa nykyään, i
POIMITTUA
Erääs.sä .suomalaisessa lehdessä oli
.seuraavia otteita eri lehdistä julkais­tuista
ilmoituksista ja uutisista, jois­ta
kielen väärinkäytön takia saa omi­tuisen
käsityksen: . .• . ' '
KONEEN HOITAJA
saa palkan, alle 50 hv. hinaaja-aluk-
.sclla, joka talvisin voi osallistua met­sätöihin,..
s ASDTTAVAA TULISIJAA
ja saunan ka.sittava talo Messukyläs­sä
lähellä asemaa omalla tontilla
myydään poismuuton t a k i a . . . .
. . . seka Mauno olivat parhaillaan
koittopanoksen valmiiksi saatuaan
poistumaan poliisien saapuessa muka­naan
10 pulloa pontikkaa . ; .
Vanhanpojan; jouluilo!
ÖLJYVÄRIMAALAUS
n .100x70 cm. alaston nainen, eritt.
h a l v a l l a . .
Suomi aikoo tutkia mahdollisuuk­sia
lannan saamiseksi Kansainvälisel­lä
pankilta, kertoo Aftonbladetin Helr
siiigin. kirjeenvaihtaja •
•^Tupakka on k o t o L sm Peruviasta,
ja sita- ensimmäiseksi käyttivät inti-aanit.
haatatella ellei, kuten han sanoi mi­nulle
iloisten irlantilais^silmien loista-es.
sa, haastattelija. . . . . "tuo. muka­naan
$50,000 she.<kia...• oletteko: tö,
sir, tuonut $50,000 s h e k i n ? . . . " . . v .
- KäytannöllLsestr katsoen hän puhui
yhtä mittaa hyvästi toista tuntia a i ­heet
vaihdellen politukasta histori­aan,
käytöstapoihin. Han puhui huolellii- |
sesti, korostaen jokaisen lauseen j o n -i
ka han esitti. • - • :
Oli erittäin :.suuri elämys kuunnella :
Iätä nuorta -'cvanhaa. miestä", joka, i
käyttääkseni hänen omia sanojaan,;
muistaa "uutKsen Lincolnin ampumi- j
sesta tulleen kun olin jo hyvin van- j
ha . . . " i
Kaukana .siita, etta hän eläisi men­neisyydessä.
Shaw on kiinnostunut
tulevaisuuteen ja han on eritjtäin hy­vin,
tietoinen nykyisesta maailmasta.
Kun ky.syln häneltä mitä han ajat­telee
republikaanien presidenttieh­dokkaasta
Thomas E. Deweysta, niin
hänen vastauk.sen.sa oli lyhyt: ;
" E n ajattele, sir, en ajattele mr.
Deweyta. . E n ole ko.skaan. tavannut
im:/;stai..." ..• • ,
J a ennenkuin ehdin ky.symäan hä­nen
mielipiteitään toisista ehdokkais­ta,
han jatkoi . . . ei ole yhtään välia,
ne ovat. samoja. Demokraatti tai re­publikaani
. . ; edustavat samaa . .
Wallace on mies . . sanokaa Ame^
rikan kansalle, etta Shaw sanoo Walr
lacen olevan ainoan kandidaatin Joka
on yhteiskunnallinen filosoofi • . . .
ainoan miehen, joka voi tehdä jotam
kansainvälisen tilanteen suhteen, sil­lä
han tietää jotain siitä . . . heti
rillä hetkellä kun Wallace ilmoitti ot-ravansa
nimityksen vastaan sanoin,
että siinä on mies . . . toistan vielä,
että sanokaa se. Amerikan kansalle
jokainen ääni Wallacelle on äani
edistyksen puolesta."
Vilkkaana ja hienona ruskeas-sapu
vussaan polvihousuineen ja ruskeine
skotlantilaisine puolikenkineen, jotka
olivat kiillotetut hyvästi, Shaw istui
tuolilla ilmeisesti tyytyväisenä kun oli
saanut tyhjentää itsensä. Oli häm­mästyttävän
selvää, jonka hänen kir­kas.
äänensä ja iloinen esiintymmen
osoitti, etta kysymyksessa on.m^es, jo­ka
saa iloa irti elämästä..- : .
"Mitä te ajattelette Yhdysvaltain
ulkopolitiikasta?" kysyin häneltä. Han
vastasi huudahtamalla: "Ulkopolitii­kasta?
Amerikalla ei ole ulkopolitiik­kaa
. . . he haparoivat pimeässä, .siellä
on paljon sekamelskaa."
.Lammit en kysymyksestä hän lisäsi:
"Sota Yhdysvaltain j a Neuvostoliiton
vahlla tuhoaa molemmat maat. mo­lemmat
maat tuhoutuvat. Tämän h -
saksi Yhdysvallat joutuu konkurssnn
ennenkuin se alkaa; Yhdysvaltain
täytyy maksaa muulle maailmalle saa­dakseen
sen sotaan kanssaan. Var­maankaan
Englanti ei VOI maksaa sir
ta."
; Hän vastasi, yhtä nopeasti kun esi­tin
seuraavan kysymyksen: "Kuinka
voidaan naiden kahden maan .suhteet
parhaiten parantaa?" Tuskin paasin
loppuun kun hän huudahti: "Kuinka,
kuinka mitaan suhteita-, voi olla kun
yhdellä puolella on; Neuvostoliitto ja
toisella puolella typeryyttä ja herjaus^
ta, jota tata maata vastaan on kootr
tu viimeiset kaksikymmentä vuotta. :
;'Yhdyövalloissa on kauhean paljon
vaaria, käsityksiä Neuvostoliitosta;
Amerikan :on parasta, hankkia itsel-.
leen ;tietoja. Neuvostoliitto on suun
koekenttä. . YhteiskunnaUiset muu­tokset
eivat- ole helppoja •. nma ei saa--
suun kunnia", han jatkoi, "kun Joe
Louis saapuessaan-tahan maahan ha­lusi
nähdä kaksi ihmistä... Church­i
l l in ja minut. Olin mieli-ssani. että
tällainen mies, jolla on . enemmän
mainetta kuin minulla, haluaa nähdä
minut,.
. ".Mikäli Churchilliin tulee, hän :to.-
dellakin oli hyvä sodan johtaja, jolle
antoi leimaa hänen .suuret esivanhem­pansa
Malborought. Han piti erin­omaisia
varvayspuheita. Mutta m i ­kään
ei ole n i in helppoa kum olla paa-ministenna
.sodan aikana . . . pointti-;
sesti taalla, kotona ei han olisi kyen­nyt
johtamaan kylaakaan."
K u n kysyin mita han ajattelee sii­tä,
etta-suurin osa Amerikan taiteili­joita
ja intellektuaaleita e i . -oisal^
listu tämän paivan. taisteluun ja etta
he,, kuten useammat tekevät, Lsluvat.
aidalla, mm han vastasi lopuk.si: .:
" K i r j a i l i j a t haluavat olla vapaita,
vapaita vastuulhsuudesta. . • Sivistyk­sen
sisältö merkitsee persoönallhsen
vapauden rajoittamista yhteisymmär­ryksellä.;
Teidän kirjailijanne ja mtel-lektuaalinne
ovat anarkisteja;"
.Nuorukainen Reima Ruohonen Lahdesta on juuri «aan V
Amerikan-lahjana New Yorkista haneUe lähetetyn Fazerih mak
YLÖSALAISIN
K i r j . HO\VARI> K O CH I heen.-
nollywoodilainen eloltuvakirjai- P-ialaellani
Suomen voimistelijaf voittivat 61V2
pistettä Lontoon voimisteluitisoissa
Suomi sijoittautui lopullisesti seitsemännelle
tilalle olympiakisojen pistelaskuissa
Lontoo. -^Lontoon olympialaiskiso-jen
lopullinen epävirallinen, Associa­ted
Pressin suorittama pistelasku
osoittaa Suomen SIjottuneenkisols.sa
seitsemännelle tilalle kun kilpailun
voittajalle lasketaan kymmenen pis­tettä,
toiseksi sijottuneelle-viisi, kol­mannelle
neljä;', neljännelle kolmer
viidennelle kaksi ja kuudennelle yksi
piste.
Suomen edastajat pärjäsivät suh­teellisesti
parhaiten voimistelussa,
saavuttaen siinä Suomen tilille. kaik­kiaan
eiVi pistettä. Mutta sveitsi­läiset
menestyivät vieläkin paremmin;
sillä heidän maansa t i l l in merkittiin
voimistejukilpailujen tuloksena kaik­kiaan.
65'.i pistettä, unkarilaiset a n ­saitsivat
,28'.^-! pistettä ja tshekit 22
pistettä. Muut maat. saivat Vähem­man
k u i n lO pistettä.Yhdysvaltaln t i ­lille
merkittiin, ainoastaan viisi ja
Ruotsin t i l l in kolme pistettä. .
Voimistelukilpailut» oli alkujaan
suunmteltu suoritettaviksi ulkoilmas-^
s a Wembleyn stadionilla kolmen päi­vän
aikana, mutta säasuhteiden joh­dosta
niiden suorittamista jouduttiin
lykkäämään ja lopuksi kilpailut suo­ritettiin
suurella arepnalla Lontoossa
j a lopulliset täydelliset tulokset i l -
moitettnn vasta lauantaina.
JOUKKUEVOIIVnSTELU
Suomen edustajat voittivat jouk­kuevoimistelun
1,358.3 pisteellä, Sveit^
sm joukkueen sijottuessa toiseksi 1;-
356.7 pisteellä, Unkarin kolmanneksi
1,330.3 pisteellä. Ranskan neljännek­si
1,313.85 pisteellä. Italian viidennek­si
1,300.3 pJsteelläi Tshekkoslovakian
kuudenneksi 1,292,1 pisteellä ja-jähk-kien:
seitsemänneksi 1,252.5 pisteellä;
Nämä ovat perjantaina ilmoitetut.tu­lokset,
jotka eivät. olleet lopulliset ja
viralliset, mutta jotka pitävät - paik­kansa
ainakin Suomeen nähden. K u ­ten
pisteet osoittavat on Suomen ja
Sveitsin kesken ollut tiukka kilpailu.
Naisten joukkuevoimistelun ' voitti
Tshekkoslovakian joukkue 445.45 pis^
teellä- Unkarin joukkueen 440:55 vas­taan.
.Yhdysvaltain joukkue; sijottui
kolmanneksi.
Tshekkoslovakian naisten joukku­een
paras voimistelija, 23-vuotia.s
Elisku Misakova kuoli perjantain ja
lauantain välisenä yönä lapsihalvauk-seen
Lontoon sairääTässa7"y^Hän" ~ö\i
sairastunut; pari päivää ennen kilpai­lun
alkua. Hänen ruumiinsa polte-;
taan Lontoossa maanantaina ja tuhka
lahotetaan hänen kotiinsa.
S u o m e n , voimistelu joukkueeseen,
kuuluivat Padvö Aaltonen, Kalevi L a i ­tinen,
Veikko Huhtanen, Einari Tcr
räsvirta. Ale Saarvala. Heikki Savo-laineni
Esa Seeste, Sulo Salmi ja Ola­vi
Rove. Joukkueen johtajana toimi
Vaino Lahtmen, huoltajana. Y r j o A h -
tio ja valmentajana B. Stenman; Suo
men valitsemina arvostelutuomareina
toimivat. L. Pakarinen j a E; Palolampi.
Mieskohtaisten voimistelukilpailu-jen
tulokset olivat seuraavanlaiset:
Rekkiliikkeet: 1; Josef StalÄer, Sveit­si,
39.7 pist.;. 2.: Walter Lehmann,
Sveitsi, 39;4: 3; Veikko Huhtanen,
Suomi, 39.2; 4: Ale Saarvala, .Suomi:
R;; Dot, Ranska; I. Saantha, Unkari
ja Emil Stiider, Sveitsi, 38.8; 8. E i ­nari
Teräsvirta, Suomi; 38,7 pistettä.
:t)Hevosliikkeet: 1. Paavo Aaltonen;
Veikko Huhtanen ja Heikki Savolai­nen,
Suomi, 38.7; 4. L u i g i Zanetti, Ita­lia;
:38.3; Guidö Plgone, Italia, 38.2;
6. Frank J . Cumiskey,: USA, 37.9 ja
7. Michael Reusch, Sveitsi, 37-8 pis­tettä.
Nojapuuliikkeet: 1. Reusch, Sveitsi,
39.5; 2. Huhtanen, Suomi, 393; 3.
C. Kipfer ja Stalder.. Sveitsi, 39.1; 5.
Aaltonen, Suomi, 38.8; • 6. Saantha,
Unkari,; 38.T ja 7; Olavi Rove, Suönii,
38 6 pistettä.
. 12 liikkeen sarja: 1. Huhtanen. Suo-^
mi, 229.7; Lehmann, Sveitsi, 229'; 3;
Aaltonen,. Suomi; 228;8; 4. Stalder.
Sveitsi, 228.7; 5. Kipfer; 227 1 ja G;
Studer,; Sveitsi, 226;6 pistettä;
. Hevoshypyt: I,: Aaltonen, Suomi;
Iija Howard Koch, joka mm. toi^
• mittr enl. Yhdysvaltain Moskovan
lähettilään Joseph Daviesin k:r-j'oittanian
kirjan "Mission to Mo*;-
caw'' elokuvia varten, tuomittiin
äskettäin epa-amerikkalalsen ko­mitean
halveksimisesta vankeu-teen.
Seuraavassa kirjoituksessa
lian irooni.sesti: paija.staa amenk-kalaisen
n.s, "virallisen suuntauk­sen";
taiteen alalla hullunkurisek-
• . si: •.. , , • • ;.•-.••.• - ••" •
Kuullessani, kuinka Yhdysvalloissa
hvökät-iän - maksutonta. opetiLSta
vastaan; selaille.ssanl sanomalehtiä t a i
kuunnellessani .radiota, jotka ;tekevat
kaikken-sa kylväakseen ymmärtämät­tömyyttä
ja vihaa, puolta maapalloa,
kohtaan alan ka.sittaa elavanr perin
eriikummallista aikaa.. Se, mita kak.si
vuotta sitten' pidettiin hyveenäi on
nvt muuttunut paheeksi, ystävästä on
•tullut vihollinen; se, mika vielä aivan
äsken oli isänmaallisuutta, on nyt sa-bötaashrtoimintaa.
• .
. Koetan • lähestyä .nykyisin "tapahtu­vaa
niin .sanoakseni kokeilumenetel-mällä.
Sally ttääkseni väl ttamattö-man
perspektiivin on minun kuvaan-noUi.
sesti asetuttava päälaelleni. Täs­sä
hieman erikoisessa asennossa mi­nä
-sititen yritänkin yksityi.skohtai3e.sti
muutokMa alkoi up^v,,^,
koi elaa jonk.nbi en . , . j r„
mukaan. Uuiia tei-ä 'uL"""
rakennetii n, muu kaiKa,rr."Ii."l
pi.muks.a -ohii.-Min ih-n,.^7l
uutta toivoa
Niihin:, aikoihin pidininie;:Tiii^
mioiia lyjiitiivlsina ijia Pinniä
mat lepublikjMi.tkm J C M ^ U -,
lai.se.i h,ih^kuMram'm\Arl
neksi on ,tuo;, vaarallinen k&asi^J
vuutc-ttu Ihmi^-e:. jotka
oLtaneer hallinnon ohjabet - "
,pitavat luonnonvoi.TiaisuudeEii;;
vat vastusta ede.' iraa.njany^'
kaan. -He keskustelevat, uude-u
kaudesta, jota ei \oi mueakair.,
no.s-tella. .Jos me viela tuleTfflei
!tay tj maan siivosti-.; meidän ihi
onnistuu saada . .sota; .Ylösib:
a£enno.ssani - tällai.set pers;
näyttävät todellakin -angen j.i
toi vei-ta. herauaviltä-
•Siina.iniiia nyt s:tten;oIen-i
seveltm kannattajj, epäily;i3-,-ii
kilo epäilytia\alla iann.iko'ia
ia, saattaa ehka tuntua, eitä i'i
s-Aa ;jo onkm tarpeeksi. Mu-l
pahin -viela.edes.sa. Sodan ate
na; sattumalta tai Josef St9l-'nT
kvsta (taman riippuu .siitä, •
lehtiä-; lueMe). filmivhtiö
Brothers antoi minulle tehtäväfe
,«P3 r.3Ui
1 gmistutt
rpienj.niif
t i aivan s
amma
intei
. ai^?n
italläScin .1
Eiina r
;0S3. me
Ko"<o I
ISiiniset na
<h -Mutt
naunir.
JuJajatar
yh)7dess
ago. — Li
kerran
liatta j a j o t
Europa
viime'.su
aan johtu:
liimeiset \ eli:
jttl itseaan la
ncrlcan Gui
i maksaa :MI
i^tannukset
Britannian
1 on tyassa <
lära laskcnt
te';^Tiot«e.n; •
kertoa kaikesta näkemästäni ja ko- i joittaa käsikirjoituksen - ete
Skotlannin;
,tana vuoni
arvoiseksi.
kema.stani. •; , ••
, En ollut, vielä tavvtanvt kahtakym-mentakaan,
kun yritin muodostaa en­simmäisen
pohittisen mielipiteeni . . .
Arvelin silloin, että: naisten paikka
,on; kotilieden däres-sä. Myöhemmin
muutin katsantokantaani. ja aloin oi-;
la .sita mieltä,-että naisilla on jotain
itekemi.sta.-ihmissuvun kanssa, -mistä
johtuisi, että heidän on myös saata­va
oikeus äänestää... Tämä oli —
ikävä kyllä .ensimmäinen virheel­linen
päätelmäni, minkä- jälkeen . m i ­nut
- kirjaimellusesti painoivat alleen
kaikenlaiset edL^rtykselliset kasitvkset..
Taman -lalkeen minun on tehtävä
vielä kiusallisempi tunnu-stus. Lama­kauden
aikana olin New Yorki.ssa.
missä yritm onpia kirjoittamaan näy­telmiä.
Minulla; oTi runsaasti havain-
-toamei.stoa: pitkät jonot -tvönvälitys-
•toimistoien edustalla, vankilaan . l ä ­hetettävien
mielenosoittajien vcparöi-v
ä t . ilmeet.;; Jo5tain merkillisestä
."Mi.s.5ion tn Mosccw".
En; -tietenkään kasiltan\n, ettj|
Amerikkaa lo silloin oli .sodas.'j
vostolittoa va.staan.. Olin .sjina:
rin.naii.vi;e;tä;ku.vittelin meidän 1
kien yhdes.sa tai.stelevan fasismiH
taan. Jos silloin.-olKsm nahnr.
tuliden •ylösaial.sinl, olisin ^tiem^^^^
tä .tehdä. Olism,. esittänyt; P
enkä- Litvinovia kollektiivi.sen'
lisuuden aatteen kannattajana ijl
nonut; että . Neuvostohitto oi:
kaikkensa sen- kumoamiseksi;'
.silloin "oli.sm tiennyt kaiken
en tällä hetkellä.olisi sabotoon
sankari.^
Kade-sani on "nippu sanoT3-|
leikkeleitä-. joi.ssa keri-otaan kö
ni^tieiriiusi^tä väkivallanteoin^
muniÄtien. jotka vaikuttavat- iii
viimme. ;,. Tosin - todi.stuk.5ia sa::! I
kälailla hakea.; Muita muu-ja|
saatu esiin -. .•Ottakaamn^.»;!
kiksi Sidney Buchmanin 'M-;
•.syvstä pidin; .tällaista elamaä epatvy- i laulu". . Siina esitetään pi
dy{tävänä. Siksi annoinkm seuraa­vissa
vaalei.ss.i; aaneni = Rooseveltille.
Monet ihmiset tekivät , saman v i r -
39.1: 2. Rove,, Suomi, 39; .3.; Sotornik.
Tshekkoslovakia;. Mogyoro.ssi, :Unkarl
ja Pataki, Unkari, 38.5; 6. Teräsvirta,
Suomi, 38.3; 7. Lehmann, Sveitsi ja'
Salmi, Suomi, 38.1. . -; -
' Rengasliikkeet: 1. K . Frei, Sveitsi.
39.6; 2. M , Reusch, Sveitsi, 39.1; 3.
Z; Ruzicka, Tshekkoslovakia, 38.5;;. 4;
Lehmann, Sveitsi, 38.4; 5. Stalder ja
Studer, Sveitsi, 38.3; ja 7. V. Karas.
Tshekkoslovakia, 38.2.
Vapaaliikkeet; 1. Pataki, Unkari,
38.7;-; 2; Mogyorossi, unkari, 38.4; 3.
Ruzicka, Tshekkoslovakia; 38.1;; 4. Dot,
Ranska, 37.8; 5. Grenne, Tan.skä, 37.65
ja .6. Penetka, j a Sotornik, Tshekko­slovakia,
37 6 pistettä.
."saveltaja Chopin Svda-ren o"
na ihmisenä han muis.u
,kärsi;mykset.;' ja.;-a.iit,tpi J-sU^ 1^
määrin.-' .ajatus sii.ta,, etta
jällä on .-öikeusiolla kiinnösfiinE;J
sansa kohtalosta on sie-a-^-^ö'
kaisel,le "satäp;-o.se.nt.ti5elle 3ir.:rJ
laiselle . . " Ajatus taitee- Ji
man vali-e <ta ^hte>de-:a sajto '
nollise-tikin olla peiai.=i^ u '
kovasta.
Sitten seuiaa 'Laulu Ve'!'-
jonka ovat tehneet Paul V.yf
Richard Collins Tämän
nimi JO puhuu puolestaan
mahdottomalta se kuulastar:;ci
kaikki toimini.me sen yhden
man virheellisen. ka.-5U.vk5.e" :•-•
jonka mukaan Neuvo:'ol>" :^
meidän liittolaisemme.
• ':;Tal ;btt3kääinm^;;';Lamarv.'iö
vtisltuin. minkä Industrialistin kirjoittaja leiniaa orjuudek.si, eli -kuten
. sanotaan: "Kämppä- ja sahamyllytyolaisten Unio pyrkii pakkoluo-
.vuttamaan puutavaratyorai.sten union maksut työnantajaimme väli­tyksellä
. . ."
;Gikeata -vapautta^" kai olisi -se, missä oltiin kymmenkunta vuot-
;ta -sitten, jolloin nietsälydiäisten imioUa ei ollut Ontariossa juuri mi­tään
.'sananvaltaa? Silloin ei .imetsdmiehiä;'."pakotettuv:. maksamaan
ja.seninaksuja; -—• eikä heille juuri ''pakotettu'' palkkaakaan, ipuhu-vmaita
nyt muista etuisuuksista, mitkä- metsämiehet ovat-voittaneet
mainehikkaan uniönsa avulla.
: - : ; Kaikesta huolimatta: otaksumme, että Industrialistin '•metsä-
.niie.s"^ ei ole,.kieltäytynyt \\astaa.nottamasta.- n parannuksia, mitä
:Ontarion nieisamiehet ovat;:k;o. iinionsa- avulla voittaneet. -Ja jos;
:a>ia o.n niin, etfä Ontarion kaikki metsämiehet ovat hyötyneet täitlän
union toiminnasta, silloin on vain oikeus ja kohtuus, etta kaikki
nämti met>ämiehet osallistuvat ta.Napuolisesti tämän tuiki tärkeän
laitoksen ;menojen ja,;toiminnan; rahoittamiseen. Tätä trisapuölista
ja aivan oikeata periaatetta ovat Canadan uniot pyrkineet viimeaikoi­na
entistä enemmän toteuttamaan ja vain työläisten viholliset, jotka
haluavat pitää uniot mahdollisimman heikkoina, ovat sitä vastustaneet.
Sik.>i on ''Industrialistille" sanottava: "Sinäkin poikani": Sitä­paitsi,
jos -Tndustrialistilla" on tässäkin asiassa joitakin -teoreettisia"
erimielisyyk-iä. niin olisiko liian paljon py\deity, jos lausuisimme
toivomuksen, että se et nyt neuvottelujen aattona ja -aikana rientäisi
avoimesti metsäparoonien puolelle, vaan odottaisi otollisempaa aikaa
"teoreettiselle'' väittelylleen.'
PÄIVÄN PAKINA
Onnettomuuteenko vai onneen?
Samaan aikaan - kun- Ottavassa
kokoontui.- liberaalipuolueen;. edusta­jakokous,,
siellä kokoontui; myös y l i
700 A F L : n ja Gro: n u n i o i h i n ; ' k u u ­luvien
lokaalien edustajaa edustaen n.
500,000 maamme järjestynyttä tyoläLs-ta.
Naiden kahden kokouksen ero oli
siina, etta toisessa oli Canadan por­varisto
koolla.sutmnittelemassä Neu-
; vostohittoa-; ga kansaamme •• vastaan
hyökkäystä,; jota •johdetaan ; W aU
;Streetin;, imperialistien;; toimesta .ja
: toisessa -kokouksessa' keskustsitiin t a ­man
maan. .teollisuustyolaisten elin­ehtojen
puolustamisesta .
;- .Eroava - pääministeri ja; liberaalien;
johtaja- Mackenzie; King. sanoi; etta
."kommunismi ; on ..aikamme suurin
•v.ixia" ja Iisasi, etta "mahdollisesti
;imlla; hetkellä hyvänsä- .vapaat kansat
joutuvat j-alleen, kuten kaksi; kertaa
yhden sukupolven aikana, puolusta­maan
vapautta;, ei vam politiikallaan,
vaan myös elämänsä hinnalla".
; '"Meidän kansallista olemassaolo­amme.",
.sanoi ;uusiliberaahen johta­ja
v;St; Laurent, ;*'uhkaii kommunis­min,
nouseva .aalto... meidän uiko-politiikkamme;
perustuu sille ; to.si-;
asialle, etta kommunistinen hyökkäys
uhkaa- vapautta ja rauhaa sekä' jo-
/kaista.;. demoki-aattista .nlaata, niiden
mukana Canadaa."
. . V a i k k a - k u i n k a tutkii näitä molem­pia
-puheita,: nim ::nnssä- el esitetä;
minkäänlaista perustelua-näille väit­teille,
ei edes realipohjaile perustuvaa;
olettamusta:. .Kaikesta- täs-ä' huoli-;
matta: kaikki taantumuslehdet kiin­nittivät.
;j-uun nailun väitteisiin .suu­rimman
huomion, joka oli luonnol­lista
. , Eika .minkäänlaista - - suunni­telmaa
.sodan vaaran Vähentämisek­si
esitetty.
Hitler puhui myöskin Saksaa vas­taan
uhkaavasta hyokkaysvaarasta ja;
katki, täi pikemminkin yritti katkea,
oman.-hyökkäyssuunnitelmansa vtä-man
fraasin taakse. Aina hyökkää­jä
kayttaa tata samaa taktiRcSaa
omien ; •tarkoitusperiensä; -salaami­seksi.
; Enra- sisäpolitiikan suhteen? . Mitä
käytännöllisiä suunnitelmia liberaalit
tekivat.-kansamme .taloudellisen tur-
:van suhteen?; Ei mitään muuta kuin
lupauksia.- . Punakauhua; sensijaan
l.etsottiin. Tästä syystä liberaali-jjuolueen.
edustajakokous . ei täyttä­nyt
-niita; toiveita, joitä;.kansa sille
asetti.; Liberaalien kieryytta osoit­taa;
:myos se; etta kansalta salattiin
se. -tosiasia, etta -kesäkuussa kohosi
-elinkustannusten Indeksi;- 156.9, joka-
-on korkein - .mita;. tunnetaan. Heti
kokouksen jälkeen- tapahtunut- sUUn-
:naton, hintojen; nousu - alentaa kan­san,
.elintasoa .entistä alemmaksi. \
Enta. unionistien kokous?- T L C ;n
presidentti: .Percy , Bengough 'Sanoi;
suoraan,; etta .-'nyt. ei -Ole- kysy-mys- -;;; Kuten ;:;-"n.äe.mm
kokoontui ; 0;uwa.sia •<
. - €dustajakokou.st3; :,-.,,-; .^^
han jatkoj^eivat välitä yksilöiden j^jainifu ennustaa, e^m
eika. ; jarjestoien •.politiikasta • n i i n -
kommunismistaV, joka huuto- on. -ka-
:pitalistien nostama: ; .'•Suurliikkeet",
ja uusien i iiitoaluelden a - :
nen toL^elta puo en maar«
ulkopolitiikkansa S.-:-i
sodan vaaiasta ja \avni'-^^''^^
uusien'.•i^iciojen.;rr"
tl paisuvien voittojen iisai^-:
heidän sisäpolitiikkansa. ^Ku^
kvsymTk.»een omien lak:er.3 .g
-tustensa .kunnioittaminenj^i^
hvlataan suurpääoman \oi«o.-^
väksi, kuten menmieslaiccs^a
tl nahdaan Vielaiin .n^-^-
maksi asian tekee se, et.a
kaikissa lako.s.sa or.
taistelu ulkomaalaisia f-^'^
vastaan, jotxa i-.istavat^
maamme resursseja ja t.vo'
• iämaanj
^aksii^
Enii-järjestöjen
kauan ; kuin ne alistuvat suurliikkein
den .tahtoon - ja-^- o vat kuuliaisia - sen
:toivomuksiHe;, .Mutta.;me emme; kos-
;kaan- tule antamaan työnantajille oi­keutta
maarata sita kuka tulee joh­tamaan
meidän uniojamme."- ;Hän;
vetosi merimiesten puolesta ja ke-hoitti;:.
tekem-aan; -kaikkensa; heidän
taistelunsa puolesta.
-.; Tosiasiassa -Canadan kansaa ei uh­kaa
\aara ollenkaan siltä taholu
kum mita kapitalistien-:, ja-- heidän
asiämiestensa-. taholta i.uskötetaan.
Surtomaakansojen - vapauspyrkimyk­sen
tukahduttammen; yhdeltä puolen
suurta:'?
Töinä ^
pian maaraa-Tiaan
muutta kansallemme,
taa. ett-a yli 500,000 jarjestp-laista
maam-Tie t3r:ceim:n^
suuslaito-ksissa, jo.ha i i ^ ^ -
nmman osan kansamff«^--
haluaa raunaa. ecisii='-B .
vointia kansallemme- _
Kun seuraa maammf i>^'-^ -
SYLV
heidän Onnellista
toivottavj
^Ir ja mrs. 1
Jack Ruth
Siin ja Arvo
^ ja lapset
Emil Basto
£>no Ba,sto
'"^»lo Ba,sto
^^•0 ja Ruth
Albert, Impi
Aaro Pon
;;JJr-.ja;mrs:;^a\
]a mrs J
Enika ja Ant
^usan Laura
Laun Hil
Wien ja Hoin
ja lapset
^erry. Marth;
^^'alter-M;
-^^^ ja mrs. V
E>li. Esme ja
Erickson
^-no ja Mami.
-31
hitysta, min e. '.o; ödott^
kum sellaista aikaa. )--^^_^_
kansallemme k-.reampaa -
riippuu kansamme tene^ ^
ja vhtenaisyydesta. voiaa---'.
kansamme kulkemasta
onnettomuuteen. —
S> kameliisi
ilsö'a jonka j
ImpiIlP. Siirille
Jouduitte haarf
Kaug