1948-09-14-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, syyskuun 14 p.--Tuesday,Sept. 14
fUBEBTV) Independent Lebor
•Orgän öf Plnnlab Canadlana. BB-cUbll£
hied Nov. 6th 1S17. Authorized
B8 second class mail by the Post
*OIfIce Department. Ottawa. Pub-
' llshed thrice weekly: T u. e s d a y 8,
•iTbursdays and Saiurdays.by Vapaus
Publishing Company Ltd:, at 100-102
• f^m St. W.. Sudbury. :Ont.. Canada.
Telepbones: BmliieM Office «'4264.
£ditorial Office 4-1209. SAuMger
£. SuluL £(Utor W.JUiuid. MaUlnf
addresB Booc W. gudbaiy, OnUrlo.
Adverttoing rate» upon epplloaon.
TransJatlon free of c h a i ^ e . ^
TILADSHINNÄT:
Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kJt 3J25
3 Uc 2.00
Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3S0
Saomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.25
Niagaran farfflarien
sififsjubla pidetään
ensi sunnuntaina
Eduard Benes ja lännen imperialistit
Kirj. Olive Sutton
VeiF York. -^.Eduard Benesista K . : - saada mnsiv^lIataiiitänÄ^
joitetaan kuolemansa jälkeen kovva: töllittoa Iaiviäätph$a as«staäiises3a. .
sanoja. He fanovat, e t t ä hän kiJn:; v Benesin muistelmissa on ko%-ia sano-
.SU Catbarines, Ont, — PaikalJjnen! murtuneena siltä .«uuresta edisty.sa.--! Yhdysvaltain diplomaateille, jotka
Haastekampanja alkaa huomenna
Vapauden hyväksi järjestetty erikoisen tärkeä haastekampanja
alkaa huomenna, syysk. 15 p:nä. Tämän haastekampanjan
onnistumisesta riippuu se, voidaanko yiimeaikoina saadut
parannukset lehdessämme vakiinnuttaa ja jatkaa päättävästi
eteenpäin uusia parannuksia ja-saavutuksia tavoitellen. Tämän
hintana on se. etta haastekampanjan avulla kerätään
vähintään S8.000. jolla sunimalla maksetaan Vapauden talon
S5,000 kiinnityslaina ens'i keväänä ja loppusummalla ostetaan
vaunulasti paperia.
Tässä on tehtävä,: missä tarvitaan Vapauden kaikkien
ystävien yhteistyötä. Antakaamme siis haasteiden vyöryä.
Ottakaamme ilomielin omat haastemme vastaan ja myötävaikuttakaamme
kukin henkilökohtaisesti siihen, että haastekampanja
viedään reippaasti ja päättävästi loistavaan voittoon.
Torstaina julkaistaan ensimmäiset haasteet ja sitten jokaisessa
Vapauden numerossa kunnes tämä tärkeä tehtävä:
on täytetty!
Ranskan sos. demien vararikko
.. Ranskan hykyii^en hallituskriisin yhtenä kaikkein surullisimpa-
-na ilmiönä on '^osialistipiioluecn tai tarkemmin sanoen se*i oikeisto-johdon
täydellinen JKJIIIIIinen vararikkölila. Esimerkkinä mainitta-
• koon Lontoon (Jijscrvcrdehdcn kirjeenvaihtajan Nora Beloffin Parir;
sista syyskuun 8 pna lähettämä kirjoitus, missä sanotaan mm, seu-raavaa:'.:'.
•
• ''Muita jos Ranska ön vienossa diktatuuria kolUiy se'
johtuu pettymyksestä ja kyllästymisestä . . . Suuri ja alati
: kasvava Tdrsloosa katsoo, cttahosialistit ja erikoisesti sosia-lnttpuolucni-
l>arlanii-ntiij jascnct ovat tämän parlamenttaa-rtsrii
pclnt pakmlujur . Sosialistit itse ja erikoisesti sosia-
UstipHolucm parlaincntm jäsenet ovat täysin tietoisia siitä
maniccnsa menetyksestä nithin he. ovat painuneet
Mainittakoon viola kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi, ettei
ylläiainattujen rivien kirjoittaja ole kommunisti,, eikä vasemmisto-
Iäinen, vaan tavallisen porvarillisen sanomalehden keskinkertainen
kirjeenvaihtaja, joka peikaa kommunismia, mutta -näkee kuitenkin
suurimman vaaran hevosella ratsastavan kenraali de Gaullen fasis- .
missä.
Kuinka oikeutellii yllalainatlu lausunto Ranskan sosialistipuo-lueen
vararikkolilastaon, se ilmenee seuraavista tosiasioista: :
1. Ranskan nykyisen hallituskriisin pohjimmaisena syynä on
kansanjoukkojen tyylyniallomyys korkeisiin hintoihin, alhaisiin palk-
' koihin ja kohtuuttoman suuriin veroihin.
2. 'J'asta huolimalta so.sialistipuolueen blumilainen oikeistojohto
.;antor viime perjantaina- kannatuksensa konservatiiviselle Henri Qucr
uille, joka yrittaa muodostaa hallitusta sillä perusteella, että työläisten
palkkoja ei koroteta, mutta, sen sijaan kansan verotaakkaa lisätään'
ja luonnollisesti hintaia korotetaan edelleen. ''Minun teille ehdottamani
tie on uhrausten ja kurinpidon tie", .sanoi Henri.Queuille luonnollisesti
tarkoittaen, etta uhrauksia tekevät työläiset, ja talonpojat;
Ranskiin suurpääoman hyväksi, jonka hallituksena hän heiluttaa
suurta ruo.^kaa kansaa vastaan, Kaikesta huolimatta Ranskan .sosialistit
antoivat kannanik.sen.sa- hänen paaministeriehdokkuudelleen!
. Ei siis oie ihme. vaikka yllämainittu Nora Beloff puhuukin siitä
''pettymyksestä ia kyllästymisestä'' mikä kan.sanjoukkojen. keskuu-des.
sa vallit.sec ja kavSvaa sosialistipuolueen oikcistojohcfon vararikkou-tumisen
johdosta
Mutta poliittise.ssa mielessä- nir. Blum ja kumppanit ovat u.skol-.
li.siatoimeksiantaji]le(^nloj)puun asti. Heidän ''kolmannen tien'' hallituksensa
tarkoiiuk.-;ena; on kapitalismin ja nimenomaan juuri fasis-tisuutecn
turvautuvan kapitalismin vallan palauttaminen Ranska.ssa.
'He selittivät tekoiiyhasti aluksi, etta '•kolmannen tien" hallituk.sen
tarkoitus on vastustaa seka fa.sislisla, oikeistoa etta kommunistista vasemmistoa.
He jopa :e.sittivat heikkoja protestejakin siitä, kun syytet-
.tiin, etta, heidän ohjelmansa auttaa fasistista oikeistoa takaisin valtaan.
: Ny tv viime . |)erjaniaina nama - kolmannen tien'v sosialistit
tarttuivat avoimesti konraalide Gaullen fasistimieliseen kateen ja äänestivät
yhdessä hänen kan.s.saan luoitamuslau.seen konservatiiviselle
pääministerille Henri Queuille'
.Saako Henri fOuciiilIe sosialistien ja de-uaullistien tuella muodostetuksi
uuden halli(:uk.son ia niiten Ranskan hallituskriisi lopulta
|)aattyy. silta ei ole .tuta kirjoiilae.ssavichi tietoa, mutta varmaa on
kuitenkin .se; elia kuiiiiialon ja säälittävä on Ranskan oikeistososialistien
politiikan \.iiaiikko
V.- j a u.-seura on .«aanut joidenkin
farmarien määräyksestä tehtäväkseen
järjestää suuren farmanen.syysjuhlan.
Sen johdosta-kehoitetaan kaik-r-kla
Niagaran niemimaan farmareita
.saapumaan Anni ja Aleks Kyrojar%-en
farmille ja tuomaan-mukanaan pienen
lahjoituksen farmituotteiiaan.
Siellä .sitten j o l l a k i n . ^ p i v a l l a tavalla
katsotaan kuka joutuu mmkin korin,
paketin tai kaaron lopullisekj;! omistajaksi.
TilaLsuus on. järjestetty: .sunnuntaiksi
t-k. 19 päiväksi, jolloin j o kainen
VOI varmaankin saapua tahan
syysjuhlaan.
Tama hanke on lahtoismDunnvil-lesta
saakka ja tarkoitus on; saada
kalkki farmarit ja kaupunkilaisetkin
yhteen. Jas jokainen tuo tullessaan
jotain farmituotteitaan niin kertyy
silta monlpuotinen valikoima hedelmiä,
munia, voita, kanoja yms.
Kun tämänlaatuinen tavaran palr
jous k e r ä t ä ä n yhteen kasaan j a tarjotaan
ihmisille, voi melkein takuulla
sanoa; e t t ä : .sinne kertyvät myo.skin
kaupunkilaiset aina Torontoa j a Ha -
«liltonla myöten, puhumattakana nyt
St. Catharinesistä Ja muLsta paikkakunnista,
kilvottelemaan silta kenelle
mikin kaaro kuuluu. -
Kun suomalaisen kansan yhteisin
voimin järjestetään tämänlaatuinen
suurjuhla, on myöskin itsestään selvä,
etta siellä on m^yoskln tavaton maara
suomalaisten kahvlkultaa saatavana.
Kun mrs. Kyrojarvi huolehtii kahvileivästä,
on sekin taatusti hyvaa.
Koska- kaikki valmistelut suoritetaan,
huolellisesti ja koska ilmojen
haltijakin antaa kauniin syksyisen
saan siksi paivak.sl nhn ei tarvita
muuta kuin rajaton maarä kaupunkilaisia
ja farmareita,' viettääksemme
rattoisan syksyisen sunnuntain yhteisessä
juhla.ssa.
Pitafcäapa mielessänne ensi sunnuntai
Ja saapukaa kalkin. — U ; H .
kelee.=ta, minkä hänen kareEan-^^a on i 1 auttoivat Mjmcheniii petoksen j ä r j e s -
helmikuus-sa. He j ä t t ä v ä ' . it.st!p:ntal-.i mamista. Silloisesta Y h d y.svaltain
sesti huomioonottamatta, e t t ä Ber.';r^ i-Ranskan l ä h e t t i l ä ä s t ä William C. B u l -
erosi presidentin- virasta huonon tt-rr ' htiis-a • Benes k i r j o i t t i : . "Itse BuUitt
v e y t € n . s ä t a k i a , mikä on kiusahjiu*;' antoi tietaa . . . etta han, katsoi Pra-h
ä n t ä aina Mynchenln häpeällisi.'^ a i han olevan. l i i an tylyn, saksalaisva-päivistä
alkaen ja v ä i t t ä v ä t , ettei hf!.n i hemmistoa kohtaan, Bencsin parane
.suostunut allekirjoittamaan uutta r--- 1 tumattomaksi - s a k s a 1 aisvastai.scksi
rustuslakia. .Tällaisella vääristelyllä kiihkokan.sallismieli.<-eksi ja -Benesin
Suuri puutalotehdas
toimii Petroskoissa
Pctrosavodsk. — Taalla on elokuussa
aloittanut toiminta»sa Neuvostoliiton
suurin puutalotehdas, joka sarjavalmistuksena
tuottaa kahdeksan asunnon
puutaloja seka pienempiäkin puutaloja.
Vuosituotanto on nom 4,000
taloa. Tehdas muodostaa kokonaisen
noin 25,000 asujasta käsittävän kaupungin
ja on sen tuotanto kaikissa
vaiheissaan koneellistutettu. Toinen
suuri puutalotehdas toimii Letnaja
Retshkassa j a kolmatta rakennetaan
Ljaskaljaan.
Suojeluskuntien omaisuus
valtion haltuun
Helsinki. — Kansanedustaja Elli
Stenberg y.m. ovat j ä t t ä n e e t eduskun-,
nalle toivomusaloitteen, e t t ä "hallitus
i^htyi.si kiireellisesti toimenpiteisun
suojeluskunta järjestölle ja muille lakkautetuille
Järjestöille kuuluvan omaisuuden
siirtämisestä valtion hallintaan".
. Toivomusaloitteessa todetaan,^
e t t ä lakkautettujen järjestöjen omai-suusasioiden
järjestely ei ole tyydyttä--.
valla tavalla järjestetty: -
(S>
he yrittävät kayttaa Benesia omäy.ki
hyödykseen — kolmannen maailmansodan
valmistelemisessa.
Mutta Benes jatti jälkeensä historian
mika murskaa heidän vääristelynsä
ja osoittaa, etta suta alkaen y-A-loin
han v. 1918 tuli ensimmäisen kerran
ulkoministeriksi, Benes käsitti, etta
maailman rauha ja sen demokraattinen
tulevaisuas riippui ystävyydestä
Neuvastohittoa kohtaan. .
. Tama rekordl ilmenee Eduard Benes
in • muistelmi.ssa,- mitka julkaisti!ii
o.sittain 6 artikkelissa National-julkf;:-
.sus.sa kesäkuun 19 j a heinak. 24 pm
välisenä aikana. Se julkaistaan pian
kirjan muodossa. ;
Loppulauseessa Benes ilmaisee .sv-
.vallisen. huolestuneisuutensa — ei
Tshekkoslovakian suhteen sen ny^vi-
.sen demokraatti-sen hallitu-s-suunnan
takia.— vaan tai.stelun kärjistymisestä
idan j a l ä n n e n Välillä. .
Aikaisemmin Benes palauttaa muistelmissaan
mieliin, etta. Tshekkoslovakia
otti yhteyden Neuvostoliiton kanssa
V; 1922: "Mina en koskaan hyväksynyt
l ä n n e n demokraattien asennetta
mika eristi Neuvostoliiton pitkäk.si
ajaksi ja. ehkäisi sen o.sallistumasta
yhteistoimintaan Euroopan ja maailman
asioissa."
''Benes yritti: valttaa natsismin kar
tastrofisen kasvun Saksassa: j a vakuuttaa
länsivalloille, etta luttö Neu-vo.
stoliiton kans.sä oli niille: ainoa pelastus,
silla ilman Neuvostoliittoa Hitler
kukistaa heidät kaikki. Han hylkäsi
natsien liittosopimusehdotuksen
vuonna 1936.
. Benes käsitti vieläpä ennen kuin.
muu maailma ryhtyi ulvomaan "puh-d-
stuksista', etta Hitler pyrki neuvotteluihin
n e u v o s toliittovastaiston
vehkeilijäin Tukhachevskyn, Rykovm
j a muiden kanssa. "Koko Euroopan
tilanne olisi perusteellisesti muuttunut,
jos han olisi onnistunut neuvostovallan
kukistamisessa", h ä n kirjoitti
ja lausui: "Mutta Stalin toimi ajoissa."
"Kaikesta huolimatta, Mynchenm
tapauksiin asti; mlna en koskaan me^-
nettanyt toivoani", hän kirjoittaa" . ..
Mynchenissa . . ; meidän valtiotammje
j a - kansaamme kapuloitim paahän."
Hän kuvailee itseään . odottaessaan
maanpakolaisuuteen menoa "taydelliT
sesti henkisesti ja fyysillisesti väsyneenä,
sydämeni täynnä sanoin k u vaamattomia
tunteita, miele.?säni
mustia aatoksia kauheasta poliittisesta
ja moraalisesta kata.stroofista
mika on kietonut Euroopan otteeseenr
sa ja voi sen lopulta tuhota".
Kun Daladier muodosti v; 1938 Ranskan
iiallituksen mika myöhemmin anr
tautui natseille, . Benes huomautti:
"Täten vain Neuvostoliitto ja meidän
maame jäi leiriin, mika on perusole-.
mukseltaan ja avoimes11 fasismin- ja
natsismmvastainen. Ja han kertoo.
ohjelman vaaralliseksi, Euroopan_rau-halle.
Hänen kantansa t ä n ä aikana
ja : myöhemmin maarasi pääasiassa
hänen persoonakohtainen vihamleli-
.syytensa Neuvostoliittoa kohtaan."
Yhdy.svaltain Saksan lähettiläs ja
.sittemmin Herbert Hooverin läheinen
ystava Hugh Wilson. esitti ajatuksen,
etta "Goring ei halua sotaa vaan toimii
selvästi rauhan hyväksi".
Noina vuosina Benes oli vahan a i kaa
opettajana Chicagon yliopistossa,
matkusti Lontooseen j a lopuksi Pari-siin;
Han keskusteli Franklin Rooseveltin
j a Winston Churchillin kanssa-
Han käytti kaiken voimansa saadakseen
heidät varustautumaan sita aikaa
varten, jolloin h ä n tiesi Hitlerin hyökkäävän
Neuvostoliiton kimppuun. Hän
oli mielissään siita, etta Roosevelt oh
hänen kanssaan samaa mieltä.
Benesin huomautukset niistä asioista,
jotka: horjuttivat koko maailmaa,
o.soittavat h ä n e n olleen jatkuvasti tietoisen
Euroopassa toimineista voimista,
jotka lopulta tekivät toisesta maa.^
ilmansodasta vapaussodan.
"Neovostolilton-Suomcn fota tarkoittaa",
kirjoitti Benes, "että Neu-
Tostoliitto haluaa - saada turran
Saksaa vastasin ja on valhiisotta-
. maan edesvastuun siita.. . M i n ä
vaadin kumppaneiltani... että he
eivät saa antaa perilcsi Neuvostoliittoa
vastaan kohdistetulle propagandalle
mitä .\menkasta levitettiin
ulkomaille'.
Han oli valmistannt Neuvostoliiton
Saksan sopimuksen varalta.
• : ".Minä katsoin Neuvostoliiton-
Ranskan-Englannin n e u v o t telut
selvästi päättyneiksi ja uskoin, että
Neuvostoliitto orientoituu yksin-Jt
omaan omaksi edukseen ja turval-lisuudekseen..."
Vuonna 1492 Benes teki sop:muksen
Neuvostolnton kanssa. ^'Meidän sopimuksemme
Neuvostohiton kanssa, m i ka
on ensimmäinen alallaan sodan ai-
•kana, mursi: osittain ne esteet,, mitka
olivat lännen j a Idan valilla", kirjoitti
Benes j a jatkoi: ''Heii sen jälkeen
nousi terava väittely siita. Englannin,
Amerikan ja joidenkin muiden maiden
konservatiivit arvostelivat meitä siitä.
"Saksan propagandakoneisto sysäsi
tulta j a tulikiveä kertoessaan kansalr
lemme; e t t ä mina olin myynyt oman
maam Stalinille." .
Tällä kertaa "tulta Ja tulikiveä"
työnnetään ulos Washingtonista. Mutta,
ennen kuolemaansa Benes naki
Tshekkoslovakian tulevaisuuden turvattuna.
Snice Magnuson, LSMWU:n Ontarion
neuvoston sihteeri antoi arvokasta
vpua juuri paättynei.<;sä palkkancu-:
-rotteIu'ssa sanovat metsämiesten vi-rallLset
edustajat yksimielisesti. ,
Hi
Jack Qu'nn LSMMU.n Port i
osaston cdjstaja juur. pää
I .ialkk2neuvottclui':sa.
Sanoo Puolan kommunistisen
puoiiieen hyötyvän vaihdosta
Kirj. Joseph Starobin
Praha..: — Puolan työväenpuolueen
huomattava vakiintuneisuus j a lujuus
saa taalla suurimman, huomion siinä"
yhteydessä kun viikon vaihteessa teht
i in puoluejohdossa muutoksia juuri
.aikana, jolloin ryhdytään toteuttamaan
uutta maatalousohjelmaa ja
työväenpuolue valmistelee yhtymistä'
so.siälistipuolueen kanssa.,
Vladislav Gomulka erosi yleissihteerin
t e h t ä v ä s t ä Ja Puolan presidfent-ti
Boleslaw Bierut otta haltuimsa t ä män
avainaseman. Nama ovat tuloksia
kolme, kuukautta kestäneestä keskustelusta,
mikä on suuresti lujittanut,
eikä heikentänyt, Puolan työväenpuoluetta
ja sen osuutta^ maan
haHituksessä. :
Nyt voidaan sanoa, etta tyytymättömyys
Gomulkan tyohon nousi esiin
JO ennen kuin Kommform julkaisi arvostelunsa
Jugoslavian puolueesta, n i m
i t t ä i n kesäkuun alussa pidetyssä
Puolan puolueen pleenumissaja tämä
tyytymättömyys terävöityi kun Puolan
kommunistinen puolue ryhtyi sulattamaan
itselleen Kominformin julistuksen
m e r k i t y s t ä . . .
Pääkysymyksenä ei ollut ainoastaan
Gomulkan eparomti Puolan edustaj
a i n kannan hyväksymisessä Titon
asiassa, vaan myös hänen - epäselvä
asenteensa kahdessa .avainkysymyksessä:
Historiallisessa arvioinnissa
Puolan sosialisti- j a kommunistipuo-miten
tuloksettomia olivat yritj\-.sensa 1"^^^^" ^^nen vastahakoi-taen
sen kommunismivastaiscn mielialan vtikh nyt Icviaa.Ca-.
nadassa. Ei ole lainkaan mahdotonta, etta toinen unio nou-scr.
ylös paperipuu-, paperi- ja metsäteollisuudessa: : Silloin
mr.Mai^nuson löytäisi itsensä samanlaisesta asemasta missä
ovat CSU n punaiset johtajat."
^ suudessaan hyväksyä hallituksen l u -
j cmpaa ohjelmaa tuotantorosuuskuntien
muodostamisessa maaseudulla ja
vastatoimenpiteissä uudesti syntyvää
kapitalismia vastaan Puolan taloudesT
sa.
Valmistuessa Puolan työväenpuo-,
lueen j a Puolan sosialistipuolueen yh-
Onko herrojen AVhalenin ja Ijaddin"^lWA:n 'unioiVv'. Sudlniry'
Daily Starin unelman mukainen laitos; mika on verrattavi.ssamr. Sulaen-.•
Varoitus metsämiehille
• ; Samaan aikaan luun niel.salyolaislen union (Lumber and Saxvmill
. -\Vorkers Union) ja Ontaru)n metsanhakkauttajien väliset neuvottelut
•jatkuivat Torontos.sa ilnieisesii kireissä olosuhteissa, viime- viikolla
saatiin lukea m.m.: \apaudenkin palstoilla, etta Fieldissä. Sudburyn
piiris.sa on pidetly Imernational \\'ood\vorkers of America • Union
Sudburyn osaston .neuvottelukokmis. missä on puhuttu ensi talvena
muka .suometlava.sta uiriestaniiskamixinjasta mihin toivotaan saata-
\an •^uurI iia.tra jai ie-lajiaäi.
:,: MainiML.s,sauuii.siiedo.>s:v.01 sattuvasti kyllä- sanottu mistä naita:
järjestäjiä .toivotaan .saatavan, suuressa, nvaarassa.:- alutta
.parissa tyov;ien, ruitanian hajoiltajana- Ontarion maakuntavaaleissa:
ollut entinen katuvaunuyhtion- työläinen.: vaalien aikainen liikemies--
,ja nykyinen ,A :,n budijuryn osaston :luottamusmies mr: ,V. \Vhalen ^
ole .Fieldissa pidetyn •nietsamiesien'":: kokouksen, puheenjohtajana ja-amniattihajoiitafa.
H. kandon Ladd; joka on tuskin pokasahaa nähnyt,
olisamaa kokouksen paapuhujana..Saivatko kokoukseen osallistuneet;
metsämiehet .sanoa.miiaan.tai oliko siinä kokouksessa yhthan
metsämiehiä se on edelleenkin hamaran j^eitossa.
.- . .: Tunnettu tosiasia on kuitenkin tama: Paikallinen Sudbury Daily
-Star. lunnelaau peraanantamaiioinana-työväen syöjänä, joka ei tyydy
sen vähempään kuin siihen, etta ••itse" George'Dre^-sta tehdään tory-puolueen.
kransallinen johtaja. ,> :Täniä: Siar-lehti julkaisi jokin -aika-:
sitten, tarkemmin sanoen hcin:ikuun 3 p:nä 1948.•johtavan•toimi(us-kJrjoilukse^.:-.
jos5a vniusiaiiiaalaltiJn niahdol^
rion metsäiyölaisten :unioa ja sen yhtä htiomatuinta- toimitsijaa Bruce'
^faeinusonia. .^lar-lehii kirioitti silloin:
''"lläncn.f.Uaj^iiiisoninlj^^ asema Lumher and
Saii>mill Workcrs Unionissa ci ole liian turvattu huomioonotr
livanin perustamaan rikkuriunioon? kuten Starin yllalamatussa
nu.stuksessa"" sanotaan.
On valitettavaa,, että .sellai.set- edesvastuuttomat; työväenliikkeen
hajoittajat kuin herrat Whalen ja Ladd kaytlavat lW.-\:n hyvaa m-mea
hyväkseen- valmistellessaan maaperää Ontarion metsämiesten
: union rivien hajoiltamiseksi.: On valitettavaa, joskin hyvin ymmärrettävää,
etta taiahajoilustyota suunnitellaan taalla: Sudburyn piirissä,
missä meisatyolaisten unio on- nuorin, jäsenistön' kokemukset va-^
. haisimmat ja hajoitusmahdollisuudet siis vahan paremmat. On vali^
tettavaa. etta naissa hajoitussuunnitelmissa käytetään I\VA:n hyvän
.nimen Iisaksi inyos niitä varoja, jotka lWA:n.jäsenet BVitishGolu^^
bia.ssa keräsivät — eivät Ontarion metsämiesten union: hajoittamista
varten, vaan: Quebecin järjestymättömien metsämiesten järjestämisen
h\ vaksi.
: . Me haluaisinune varoittaa erikoisesti Sudburyn piirin -metsämiehiä
kaikkia hajoitiisyriiyksia: vastaan huolimatta -lainkaan .siita kuin-
•ka dema^o^Msina Muetsamieslen ystävinä " nama hajoittajju esiintyvät.
On aina muisteltava se kiertämätön tosiasia.: etta naita .uusia metsä- ••
mie>ten • >stavia ' ei näkjnxt silloHi missään kun metsämiesten palkat
olr^at alhaalla ja heiltä riistettiin alkeellisin-kmatkin oikeudet On
mustettavia, etta juuri LSWU n peräänantamattoman taistelun ja
toiminnan avulla Ontarion metsämiehet: ovat -Saaneet., suhteellisesti
s'uurcmpia palkankorotuk.^ia ja muita parannuksia kuin minVaan
muun teollistuisalan t\olaiset. Hallituksen virallisten tilastojen mukaan
met.samiesten palkat kohosivat keskimaain 110 pro^eniiisesti
vuodelta 1941 \uoteen 194S mennessä, \•iikkoansioi^sa laakien laraa
tarkoittaa etta metsamie?ten ke>kiarvopalkat kohosivat SlQ vukko-pnlkoista
^40 viikkopalkkoihin.
Hajoittajat ja heidän toimeksiantajansa voivat puhua -punaisuudesta":
ne voivat- mustamaalata Ontarion, metsämiesten: unioa : ja.:
kehua omaansa: ne voivat dcmajjogisesti esiintyä omalaatuisina ••ra-päämäärä
on vain yksi: Metsämiesten union
rivien hajoittaminen, jotta met.sämiesten' palkat voitaisiin painaa taas
näikärajaan.jv:A'arokkaa:sii5^ myrkkyä-!-'
k i r i
distamista varten työväenpuolueessa
on käyty perusteellinen uudelleen a r viointi
kommunistien ja sosialistien
suhteista n e u vostovallankumouksen
ajasta alkaen.
Gomulkan .määrittely pyrki aliarvioimaan
Puolan kommunistisen puolueen
roolia vuoteen 1932- asti ylläpidettäessä
marxilais-leniniläistä Iin-,
jaa samalla kun hän pyrki. liioittelemaan
vasemmistososiallstien roolia.
Taman . seikan perusteella yksinään
oli Ilmeistä, ettei hän ole luotettava
henkilö johtamaan yhdistynyttä puoluetta,
minkaj perustamiseksi kiits«it„
kongressi kokoontqnee aikaisin ensi
vuonna.
Toisessa kysymyksessä .-..-taistelussa
kapitalistivoimia vastaan maaseudulla;
Gomulka*.horjui sen tosiasian edessä,
etta .62 prosenttia Puolan väestöstä on
edelleen plentuotannossa, mikä jatkuvasti
synny t t ä ä kapitalistista vaikutusta,
samalla kun 14.prosenttia väestöstä
o n ' asialhsesti yksityisllikkeissä
— tilanne, mika.on vallan toisenlainen
muihm. uusiin demokratiamaihin verraten
Kuten: teollisuusministeri . Hilary
Mmc alleviivasi -puheessaan viipie heinäkuussa,
ja :yiimek5i pidetys-sä. plee-numissa,
Puolan sosialismin edistymisen,,
nopeistuttammen vaatii päättä-.
Via alkutoimenpiteitä: talonpoikäistä-louden
muuttamiseksi.
; Minc alleviivasi erikoisesti, että länsivaltojen
lehtien puheet: pakollisesta
kollektivisoinnista : ovat perättömiä
Tosiasiassa työväenpuolueen ohjelma
edellyttää seuraavaa: Talonpoikain.
rohkaisu esimerkeillä, eikä pakolla; itse
päättamiensä tuotanto-osuuskuntien
perustamiseksi; hallituksen apua
traktorien ym.. koneiden muodosisa
Ontarion metsämiesten sopin
antaa $1,825,000 lisätulot
Uuäi sopimus määrittelee tarkemmin vapaiden
työkalujen saannin ja antaa lisää lomia:
ruoan hinta nousi $1.65 päivältä
Toronto. — Lahes neljä viikkoa kestäneiden
tiukkojen neuvottelujen jälkeen
allekirjoitettiin taalla vnme per-,
jantaina Lumber and Sawmill Wor-kers
Unienin ja 21 yhtiön välillä uusi
työehtosopimus. Tämän uuden sopi-^
muksen mukaan Ontarion lahes 30,000
metsätyolaista saa 10 prosentin yleisen
palkankorotuksen, mutta samalla työläisten
ruoka- j a asuntomaksut k o hoavat
$1.65 päivässä entisen $1.20
asemesta. Työnantajien arviointien
mukaan Ontarion metsämiehet hyötyvät
t ä s t ä yhteenlaskien noin $1,825,000
vuodessa, vaikka palkankorotus — kun
huomioidaan: ruokamaksun kohoamin
e n— ei olekaan union eräiden virkailijain
arvioinnin mukaan muuta
kuin 3 prosenttia;:
Tieto . t ä s t ä : tyoehtosop:muksesta
niille talonpojille, jotka muodostavat
tällaisia .osuuskuntia;: asteettain. l i sääntyvä
verotus kulakeille . . . .
Luonnollisesti tama kaikki: vaatii
joustavaa mutta samalla lujaa, johtoa
työväenluokalta, : sekä Neuvostoliiton
j a muiden maiden kokemusten: apua
ja ennenkaikkea työväenpuolueen, l u jittamista.
Bierutia on jo ehdotettu yhdistyvän
työväenpuolueen puheenjohtajaksi.
Tässä vaiheessa G o m u l k a j a i puolueen
keskuskomitean jäseneksi, mutr
ta hänen ministerivirkansa on kyseen-:
alainen.
Sunnuntai-iltana pidetyssä, työväenpuolueen
Varsovan osaston, toimitsijain
ylimääräisessä kokouksessa, minr
ka puheet laajallettun kuatta- maan,
Gomulka istui Bierutm vieressä kun
viimeksimainittu selitti puolueen, plce-numm
paatoksia. Sen jälkeen Gomulka
puhui itsearvostelun merkeissä
ja hyväksyi pleenumin paatokset, seka
lausui suosionosoitusten raikuessa:"
"Mita hyvänsä., virheitä muia olen
tehnyt, te voitte sanoa quolan.tyo-vaenluokalle,
etta Gomulka on aina
työväen puolella, eika koskaan sita
vastaan. Meidän puolueessamme ei
ole tilaa sellaiselle :fyhreriklikille, mir
ka on Jugoslaviassa.
: H e l s i n k i . E l ö k , :17 .pna pi
stadionilla:klipaiiut, joissa tailt"
lirnies-'; Rautavaara ipiitui'
. . . Puolan työväenpuolue on teh- 1 keihaanheuos^ä Vesterisen -»o"
•nyt tärkeitä, muutoksia kolme kuukautta
kestäneen keskustelun ja väittelyn
jälkeen j a nama muutokset eivat
:Voi muuta kum lujittaa Euroopan demokraattista
blokia. - Vastakohta J u goslaviaan
verraten on , ilmeinen ja
selvä.
saatiin 'yhte^iKesIä; iäiisurinosti;
allekirjoittajana tvönantaj^en'
on Earl Ro\ve, sekä tvöläisten
A: Cooper ja .Bruce Magnusba:.
Tehd\n sopimuksen niukaas
dostettiin,;' työnan.tajien: ja 'x'
yhteinen .•kpini-ea', - jonka
. toimii Jack Qumn Port'
komitean muina tvöväened
Marc 'Leclerc Timminsista'ja:
McClure Sudburysta.': Tämä'
jatkaa juuri päättyneen konf-tyota
tehtyjen sopimusten tä
panoksi Kö.Tiireän;-' u'-kotaan,
p i a n t.vonsa valmiiksi. Telity
on. taahnghViVa: sikäli, että.se
voimaan .syyskuun l päivästä •
'Metsäteollisuuden alin' palkka'
tariossa .'.on: tähän :a:£ti ollut'fSjJ
nyt- S7.1Ö. :
. iPaattyneissa.pa 1 -tkaneuvo"
•oli ;ty;önäntajien eaustajina^-se
loa, jotka toimivat 21 yhtiön
Union edustajina oli,2D henkinfa
vottelukomitea..
Sopimus:;määritielee S-tunniii
paivan, penaatieen entisen 43
työviikon- .a.>emesta ja: vlityostä
setaan tavailisten ta^Ksojenrcu
Huomattava parannus saatas
etta urakkatyolaisteil saamat"
työkatut^niääritelmä'.tu
vemmaksi. '•
: PalkallLsta lomaa koskevam
t a a n ,-saatiin sellainen parannB,
siltä hyötyvät. kai.^.KrtyolaHt,
ovat: olleet 75 paivaa tyossa j
työnantajalla. -Tama antaa
työiäisille maksulliseii;kesä!omai'
' -'UiiiQ,' voitti.V•rnyös^ väpaae!
'check-of^ -systeeriiin ••: jäsferai
pbrjnustä':varten'; sekä etu
pa ika 11 isi 1 le; t völäis! He: tyohon ot
sa;inikäli. palkallista.,tyovo™
saatavissa'ja'"senority. eli:
musoikeuden. .,;
Olympiamiehct
kärsivät tappion
kilpailun. .V:\;Parhaät;. tulokset:;
64 61 ja 63.84. jonktf saa\iitu,T
rien- 'Kaiiilauri-voitti,myffikin,;
piäläismies .-iSnialoijin---3,^
jikstissä. :';Ajat'.olivat 9.1"8:js •
JSstejuoksussa-oir 'kysymyksesa.
men mestaruu.?.
PÄIVÄN PAKINA
"Nuijalla päähän lyömistä. ff
En.^i tonstaina keskustelemme Torontos.sa viikon vaihteessa allekirjoitetusta
Ontarion metsämiesten ja metsanhakkauttajien uudesta
: : työehtosopimuksesta.
Kultaa, ei kannata kaivauttaa koska
työläiset .vaativat liian korkeita palkkoja!
Se on: JO pitkän aikaa -ohut:
kultakaivosparoonien : j a sanomalehdistön
sotahuutona. Liittovaltion
halhtus paäftti sen johdosta joku aika
takaperin: maksaa vissm tuotantopalkkion
kultakaivannoUle.'^ :
Mutta tama kultakaivantojen. voitr
to-osmkojen: p ö n k i t t ä m i n e n ei tyydytt
ä n y t k ä ä n kultaparooneja.koska voitot
eivat sen johdosta lisääntyneetkään
äiinä maarin kuin oli odotettu.: K u l -,
takaivosparoonien. kukkaro-on nähtä:^.
vastikin. yhtä. pohjaton kum entisen
papin sakki
: K u n työväen leipavairas kohoaa,
päivittäin, yha korkeammalle on k u l - '
lankäivajain palkkojen korottaminen
sen johdosta entista kiperampi kj'sy-mys
koska kuponkien leikkaajien voit-'
tojen pitäisi .pysyä entisellään,-viela--
Dä lisaantyakin. olipa kuUankaiva-;
jan leipavarras, :miten - korkealla :ta-:;
hansa
., Kultakaivosparoonien edessä on. sen •
johdosta vakava tilanne koska voittojen
pitäisi edelleenkin: virrata::Bay
Streetin: kas§aholveihin::Torontoon, St:
James Streetille Montrealiin'ja Wali
Streetille:Ne*; Yorkiin. Ellei palkkoja
koroteta lähtevät vanhat- ja kokeneef
kullankaivaj"at iiii jälleen pois j a uusia
on vaikea saada heidän tilalleen. K a if
vosherrat laskevat:: kuitenkin, että
suurin osa:,kullan tuottamisessa, työsr
kentelevistä> työläisistä on juurtunut
i siinä: m ä ä r i n kaivantoseuduille,: e t t ä:
se jaa paikoilleen.
: Tassa tilanteessa el ole siis lainkaan,
mikaan sattuma se, e t t ä kaivos-paroonit
.ovat..sen taistelun takana.
Jota parhaillaan käydään kultakäi-vantoalueilla.
Mine-Mill-uniota vastaan
kireämmin'kum muilla kaivanto-seuduilla.
Mine-Mill olisi ; saatava
heikoksi, ja::hajanäiseksi,v:että se ei
kykenisi taistelemaan kullankaivajain
.oikeutettujen vaatimusten puolesta.:
Silta, syystä se o n leimattava maan-,
petturien- moskovalaiseksi uniöksi,: jo-:
hon - kenenkään- ei. pitaisr -liittyä ja
josta entistenkin jäsenten, olisi: erottava.
Suta syystä kaivosparoönitovat
^kannattaneet, Ralph .Carlinin ym: - ha-^!
joitusyrityksia Timmmsissa
, S i l t a : s y y s t ä on myöskin perustettu:
kaivosparoomen j ä heidän' kätyriensä:
avustuksen varassa toimiva Canadian
Mme Workers' Union,- jonka edustaja
Ernest Smith puhui äskettäin radiossa
Geraldtomn alueen kiillankaiva-jille.
* • •
.Mr; Smith, puhui kauniisti ja sanoi
,','kaiyosmiesten kärsivän -koska ^ heillä
ei ole riittävästi, ostokykyä perheidensä,
alituisesti lisääntyvien vaatimus-
;ten tyydyttämiseen pikaisesti kohoavien:
elinkustannusten vallitessa"; S i i n
ä h ä n sanoi.ikäänkuin h ä n olisi Moskovan
asiamies.
Tällaisessa tilanteessa kehöittävat
kaikki oikeiden unioiden oikeat johtomiehet
työläisiä vaatimaan palkkojen:
korottamista,-jonka takia heitä, nimit
e t ä ä n varsin usein punaisiksi Moskovan
asiamiehiksi, ulkomaalaisiksi.
toyritykset :ovat luhistuneet
dassa siita varsin •,>•« nken.
kommunisteiksi ja ties vaikka miksi | syystä, otia kuUaa ei ole ollJt
Sellainen ei tietenkään sovi mr.
Smithille, Canadian Mine "VVorkers"
Union edustajalle, koska han on ker-rkn
kaivantoparoonien asialla. Han
kehoitti kaivosmiehiä ihan:päinvastair
seen ; menettelyyn, pidättymään "taloudellisesta
sodankäynnistä" ko-skä
"visseissä, työväenliikkeen piireis.sa";
k ä s i t e t ä ä n työehtosopimuksista neuvotteleminen:
"nuijalla paahan lyömiseksi".
Koska kaivontoparoonit ovat havainneet
"miltei :,mahdottomak5i"
suostua työläisten vaatimuksiin. pH:
taisi työläisten sen takia luopua, "tar
loudellisesta sodankäynnistä": j a an-,
.tautua "tilanteen vaatimaan j'hteisr,
toimintaan.: ja keskinäiseen sopusointuun';
.työnantajien ja -työväen kesken:
Muussa tapauksessa "kullan kaivaminen
ei jatku t ä r k e ä n ä tekijänä kansan
taloudellisessa elämässä." • . . . : •
Jos työläiset :vaatisivat palkkojen
korottamista, olisi se mr. Smithin mielestä
.nuijalla- kultakaivosparoonien
paahan lyömistä. , J a . se:: olisi var-:
maankin hänen mielestään- kerrassaan
kuolettava :isku, jos kultakaivan-not
olisivat sen johdosta:, pakoitetut
korottamaan kullankaivajain.palkkoja;
jotka nam sivumennen sanoen ovat
siiliä- mään,ii::eua sKa 0^
nut kaivaa jo<; ohsi maksefu
sille kulloinki::. .vallinnutta,,
soa vastaava palfika.,
:;-:Se^Ä-nuiiari^
•:ivömistärJps:htidäCpakoitetJ^
, keinääh; työtä puolella ^palfea^^
,käivöskäipitalisteii!c;'-:että-:^^^
sen johdosta kohtuu.Iisen
että:',työläi^et';-voisivat ; S i^
'tyäp£tikkänsä'.r, Seliä:inen;:ty
olisi luonnollisestikaan p/^^.
voinen.
Jos tatr.an n.aan kansar
hetkellLset eou' ^aati^a: tuo
kioiden mak5amis-a kullan
tä,ei;työläisiila'luoniioJlisJ?
mitaan sita -.anarn, edel^,
tenkiii;^että^«l'Iä tavalla^^^
tannon on n;?ksetta;a tjo^
Vallitsevanpal^katÄSoni
^at--^-ei''a!imman yaan;|o^'
tason mukaise-a Ellei sita
se tuhlaustaioatta. eis&iR-^
'ta'kariSantalputta
Nain ollen on C? nadan ^
jam P.^s^tta^a o keutetu^^
mukeissaan pa-.kojen
suhteen maikka se Ieuna.__
"nuijalla paahan !\o»^^^.
dassa on ollut ja on vhä
huomattavasti alhaisemmat kum,mui- öinia-n.tuaja!aj-,.-s-v.
den Canadan kaivantotyolaisten pai- lukemattomia .
• . T a v a l l i n e n : kapitalistisen , vapaan
kilpailun käsite tuotantoasioihm'nahr
den: on; e t t ä : e l l e i jokin tuotantoala
kannata n i i n se saa mennä; vararikr
koon kuten on tapahtunut • lukemattomille
, liike}rrityksille: siellä j a taalla.
— j a vieläpä kuUatuotannon :;:alal-.
lakin. - K a i k k i h a n tietävät ja käsit-t
ä v ä t i : e t l ä ; l u k e m a l t o m a t k u l t a k a i v a n -
toaloilla, joita - . .
jalla paahan' ennenkuin c
tuneöt t%o!a:5;en£ä
vaatimuksun
Kullankaivajain parsi
edelleenkin Muie-M^l-^^y
ki kullankanajat
muodostuu silta se r.ui..a. ^ -
taa palkat
C:ssa ja Sudburyn alueeni- ^
Terä.
•mmm
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, September 14, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1948-09-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus480914 |
Description
| Title | 1948-09-14-02 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | Sivu 2 Tiistaina, syyskuun 14 p.--Tuesday,Sept. 14 fUBEBTV) Independent Lebor •Orgän öf Plnnlab Canadlana. BB-cUbll£ hied Nov. 6th 1S17. Authorized B8 second class mail by the Post *OIfIce Department. Ottawa. Pub- ' llshed thrice weekly: T u. e s d a y 8, •iTbursdays and Saiurdays.by Vapaus Publishing Company Ltd:, at 100-102 • f^m St. W.. Sudbury. :Ont.. Canada. Telepbones: BmliieM Office «'4264. £ditorial Office 4-1209. SAuMger £. SuluL £(Utor W.JUiuid. MaUlnf addresB Booc W. gudbaiy, OnUrlo. Adverttoing rate» upon epplloaon. TransJatlon free of c h a i ^ e . ^ TILADSHINNÄT: Canadassa: 1 vk. 6.00 6 kJt 3J25 3 Uc 2.00 Yhdysvalloissa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3S0 Saomessa: 1 vk. 7.50 6 kk. 4.25 Niagaran farfflarien sififsjubla pidetään ensi sunnuntaina Eduard Benes ja lännen imperialistit Kirj. Olive Sutton VeiF York. -^.Eduard Benesista K . : - saada mnsiv^lIataiiitänÄ^ joitetaan kuolemansa jälkeen kovva: töllittoa Iaiviäätph$a as«staäiises3a. . sanoja. He fanovat, e t t ä hän kiJn:; v Benesin muistelmissa on ko%-ia sano- .SU Catbarines, Ont, — PaikalJjnen! murtuneena siltä .«uuresta edisty.sa.--! Yhdysvaltain diplomaateille, jotka Haastekampanja alkaa huomenna Vapauden hyväksi järjestetty erikoisen tärkeä haastekampanja alkaa huomenna, syysk. 15 p:nä. Tämän haastekampanjan onnistumisesta riippuu se, voidaanko yiimeaikoina saadut parannukset lehdessämme vakiinnuttaa ja jatkaa päättävästi eteenpäin uusia parannuksia ja-saavutuksia tavoitellen. Tämän hintana on se. etta haastekampanjan avulla kerätään vähintään S8.000. jolla sunimalla maksetaan Vapauden talon S5,000 kiinnityslaina ens'i keväänä ja loppusummalla ostetaan vaunulasti paperia. Tässä on tehtävä,: missä tarvitaan Vapauden kaikkien ystävien yhteistyötä. Antakaamme siis haasteiden vyöryä. Ottakaamme ilomielin omat haastemme vastaan ja myötävaikuttakaamme kukin henkilökohtaisesti siihen, että haastekampanja viedään reippaasti ja päättävästi loistavaan voittoon. Torstaina julkaistaan ensimmäiset haasteet ja sitten jokaisessa Vapauden numerossa kunnes tämä tärkeä tehtävä: on täytetty! Ranskan sos. demien vararikko .. Ranskan hykyii^en hallituskriisin yhtenä kaikkein surullisimpa- -na ilmiönä on '^osialistipiioluecn tai tarkemmin sanoen se*i oikeisto-johdon täydellinen JKJIIIIIinen vararikkölila. Esimerkkinä mainitta- • koon Lontoon (Jijscrvcrdehdcn kirjeenvaihtajan Nora Beloffin Parir; sista syyskuun 8 pna lähettämä kirjoitus, missä sanotaan mm, seu-raavaa:'.:'. • • ''Muita jos Ranska ön vienossa diktatuuria kolUiy se' johtuu pettymyksestä ja kyllästymisestä . . . Suuri ja alati : kasvava Tdrsloosa katsoo, cttahosialistit ja erikoisesti sosia-lnttpuolucni- l>arlanii-ntiij jascnct ovat tämän parlamenttaa-rtsrii pclnt pakmlujur . Sosialistit itse ja erikoisesti sosia- UstipHolucm parlaincntm jäsenet ovat täysin tietoisia siitä maniccnsa menetyksestä nithin he. ovat painuneet Mainittakoon viola kaikkien väärinkäsitysten välttämiseksi, ettei ylläiainattujen rivien kirjoittaja ole kommunisti,, eikä vasemmisto- Iäinen, vaan tavallisen porvarillisen sanomalehden keskinkertainen kirjeenvaihtaja, joka peikaa kommunismia, mutta -näkee kuitenkin suurimman vaaran hevosella ratsastavan kenraali de Gaullen fasis- . missä. Kuinka oikeutellii yllalainatlu lausunto Ranskan sosialistipuo-lueen vararikkolilastaon, se ilmenee seuraavista tosiasioista: : 1. Ranskan nykyisen hallituskriisin pohjimmaisena syynä on kansanjoukkojen tyylyniallomyys korkeisiin hintoihin, alhaisiin palk- ' koihin ja kohtuuttoman suuriin veroihin. 2. 'J'asta huolimalta so.sialistipuolueen blumilainen oikeistojohto .;antor viime perjantaina- kannatuksensa konservatiiviselle Henri Qucr uille, joka yrittaa muodostaa hallitusta sillä perusteella, että työläisten palkkoja ei koroteta, mutta, sen sijaan kansan verotaakkaa lisätään' ja luonnollisesti hintaia korotetaan edelleen. ''Minun teille ehdottamani tie on uhrausten ja kurinpidon tie", .sanoi Henri.Queuille luonnollisesti tarkoittaen, etta uhrauksia tekevät työläiset, ja talonpojat; Ranskiin suurpääoman hyväksi, jonka hallituksena hän heiluttaa suurta ruo.^kaa kansaa vastaan, Kaikesta huolimatta Ranskan .sosialistit antoivat kannanik.sen.sa- hänen paaministeriehdokkuudelleen! . Ei siis oie ihme. vaikka yllämainittu Nora Beloff puhuukin siitä ''pettymyksestä ia kyllästymisestä'' mikä kan.sanjoukkojen. keskuu-des. sa vallit.sec ja kavSvaa sosialistipuolueen oikcistojohcfon vararikkou-tumisen johdosta Mutta poliittise.ssa mielessä- nir. Blum ja kumppanit ovat u.skol-. li.siatoimeksiantaji]le(^nloj)puun asti. Heidän ''kolmannen tien'' hallituksensa tarkoiiuk.-;ena; on kapitalismin ja nimenomaan juuri fasis-tisuutecn turvautuvan kapitalismin vallan palauttaminen Ranska.ssa. 'He selittivät tekoiiyhasti aluksi, etta '•kolmannen tien" hallituk.sen tarkoitus on vastustaa seka fa.sislisla, oikeistoa etta kommunistista vasemmistoa. He jopa :e.sittivat heikkoja protestejakin siitä, kun syytet- .tiin, etta, heidän ohjelmansa auttaa fasistista oikeistoa takaisin valtaan. : Ny tv viime . |)erjaniaina nama - kolmannen tien'v sosialistit tarttuivat avoimesti konraalide Gaullen fasistimieliseen kateen ja äänestivät yhdessä hänen kan.s.saan luoitamuslau.seen konservatiiviselle pääministerille Henri Queuille' .Saako Henri fOuciiilIe sosialistien ja de-uaullistien tuella muodostetuksi uuden halli(:uk.son ia niiten Ranskan hallituskriisi lopulta |)aattyy. silta ei ole .tuta kirjoiilae.ssavichi tietoa, mutta varmaa on kuitenkin .se; elia kuiiiiialon ja säälittävä on Ranskan oikeistososialistien politiikan \.iiaiikko V.- j a u.-seura on .«aanut joidenkin farmarien määräyksestä tehtäväkseen järjestää suuren farmanen.syysjuhlan. Sen johdosta-kehoitetaan kaik-r-kla Niagaran niemimaan farmareita .saapumaan Anni ja Aleks Kyrojar%-en farmille ja tuomaan-mukanaan pienen lahjoituksen farmituotteiiaan. Siellä .sitten j o l l a k i n . ^ p i v a l l a tavalla katsotaan kuka joutuu mmkin korin, paketin tai kaaron lopullisekj;! omistajaksi. TilaLsuus on. järjestetty: .sunnuntaiksi t-k. 19 päiväksi, jolloin j o kainen VOI varmaankin saapua tahan syysjuhlaan. Tama hanke on lahtoismDunnvil-lesta saakka ja tarkoitus on; saada kalkki farmarit ja kaupunkilaisetkin yhteen. Jas jokainen tuo tullessaan jotain farmituotteitaan niin kertyy silta monlpuotinen valikoima hedelmiä, munia, voita, kanoja yms. Kun tämänlaatuinen tavaran palr jous k e r ä t ä ä n yhteen kasaan j a tarjotaan ihmisille, voi melkein takuulla sanoa; e t t ä : .sinne kertyvät myo.skin kaupunkilaiset aina Torontoa j a Ha - «liltonla myöten, puhumattakana nyt St. Catharinesistä Ja muLsta paikkakunnista, kilvottelemaan silta kenelle mikin kaaro kuuluu. - Kun suomalaisen kansan yhteisin voimin järjestetään tämänlaatuinen suurjuhla, on myöskin itsestään selvä, etta siellä on m^yoskln tavaton maara suomalaisten kahvlkultaa saatavana. Kun mrs. Kyrojarvi huolehtii kahvileivästä, on sekin taatusti hyvaa. Koska- kaikki valmistelut suoritetaan, huolellisesti ja koska ilmojen haltijakin antaa kauniin syksyisen saan siksi paivak.sl nhn ei tarvita muuta kuin rajaton maarä kaupunkilaisia ja farmareita,' viettääksemme rattoisan syksyisen sunnuntain yhteisessä juhla.ssa. Pitafcäapa mielessänne ensi sunnuntai Ja saapukaa kalkin. — U ; H . kelee.=ta, minkä hänen kareEan-^^a on i 1 auttoivat Mjmcheniii petoksen j ä r j e s - helmikuus-sa. He j ä t t ä v ä ' . it.st!p:ntal-.i mamista. Silloisesta Y h d y.svaltain sesti huomioonottamatta, e t t ä Ber.';r^ i-Ranskan l ä h e t t i l ä ä s t ä William C. B u l - erosi presidentin- virasta huonon tt-rr ' htiis-a • Benes k i r j o i t t i : . "Itse BuUitt v e y t € n . s ä t a k i a , mikä on kiusahjiu*;' antoi tietaa . . . etta han, katsoi Pra-h ä n t ä aina Mynchenln häpeällisi.'^ a i han olevan. l i i an tylyn, saksalaisva-päivistä alkaen ja v ä i t t ä v ä t , ettei hf!.n i hemmistoa kohtaan, Bencsin parane .suostunut allekirjoittamaan uutta r--- 1 tumattomaksi - s a k s a 1 aisvastai.scksi rustuslakia. .Tällaisella vääristelyllä kiihkokan.sallismieli.<-eksi ja -Benesin Suuri puutalotehdas toimii Petroskoissa Pctrosavodsk. — Taalla on elokuussa aloittanut toiminta»sa Neuvostoliiton suurin puutalotehdas, joka sarjavalmistuksena tuottaa kahdeksan asunnon puutaloja seka pienempiäkin puutaloja. Vuosituotanto on nom 4,000 taloa. Tehdas muodostaa kokonaisen noin 25,000 asujasta käsittävän kaupungin ja on sen tuotanto kaikissa vaiheissaan koneellistutettu. Toinen suuri puutalotehdas toimii Letnaja Retshkassa j a kolmatta rakennetaan Ljaskaljaan. Suojeluskuntien omaisuus valtion haltuun Helsinki. — Kansanedustaja Elli Stenberg y.m. ovat j ä t t ä n e e t eduskun-, nalle toivomusaloitteen, e t t ä "hallitus i^htyi.si kiireellisesti toimenpiteisun suojeluskunta järjestölle ja muille lakkautetuille Järjestöille kuuluvan omaisuuden siirtämisestä valtion hallintaan". . Toivomusaloitteessa todetaan,^ e t t ä lakkautettujen järjestöjen omai-suusasioiden järjestely ei ole tyydyttä--. valla tavalla järjestetty: - (S> he yrittävät kayttaa Benesia omäy.ki hyödykseen — kolmannen maailmansodan valmistelemisessa. Mutta Benes jatti jälkeensä historian mika murskaa heidän vääristelynsä ja osoittaa, etta suta alkaen y-A-loin han v. 1918 tuli ensimmäisen kerran ulkoministeriksi, Benes käsitti, etta maailman rauha ja sen demokraattinen tulevaisuas riippui ystävyydestä Neuvastohittoa kohtaan. . . Tama rekordl ilmenee Eduard Benes in • muistelmi.ssa,- mitka julkaisti!ii o.sittain 6 artikkelissa National-julkf;:- .sus.sa kesäkuun 19 j a heinak. 24 pm välisenä aikana. Se julkaistaan pian kirjan muodossa. ; Loppulauseessa Benes ilmaisee .sv- .vallisen. huolestuneisuutensa — ei Tshekkoslovakian suhteen sen ny^vi- .sen demokraatti-sen hallitu-s-suunnan takia.— vaan tai.stelun kärjistymisestä idan j a l ä n n e n Välillä. . Aikaisemmin Benes palauttaa muistelmissaan mieliin, etta. Tshekkoslovakia otti yhteyden Neuvostoliiton kanssa V; 1922: "Mina en koskaan hyväksynyt l ä n n e n demokraattien asennetta mika eristi Neuvostoliiton pitkäk.si ajaksi ja. ehkäisi sen o.sallistumasta yhteistoimintaan Euroopan ja maailman asioissa." ''Benes yritti: valttaa natsismin kar tastrofisen kasvun Saksassa: j a vakuuttaa länsivalloille, etta luttö Neu-vo. stoliiton kans.sä oli niille: ainoa pelastus, silla ilman Neuvostoliittoa Hitler kukistaa heidät kaikki. Han hylkäsi natsien liittosopimusehdotuksen vuonna 1936. . Benes käsitti vieläpä ennen kuin. muu maailma ryhtyi ulvomaan "puh-d- stuksista', etta Hitler pyrki neuvotteluihin n e u v o s toliittovastaiston vehkeilijäin Tukhachevskyn, Rykovm j a muiden kanssa. "Koko Euroopan tilanne olisi perusteellisesti muuttunut, jos han olisi onnistunut neuvostovallan kukistamisessa", h ä n kirjoitti ja lausui: "Mutta Stalin toimi ajoissa." "Kaikesta huolimatta, Mynchenm tapauksiin asti; mlna en koskaan me^- nettanyt toivoani", hän kirjoittaa" . .. Mynchenissa . . ; meidän valtiotammje j a - kansaamme kapuloitim paahän." Hän kuvailee itseään . odottaessaan maanpakolaisuuteen menoa "taydelliT sesti henkisesti ja fyysillisesti väsyneenä, sydämeni täynnä sanoin k u vaamattomia tunteita, miele.?säni mustia aatoksia kauheasta poliittisesta ja moraalisesta kata.stroofista mika on kietonut Euroopan otteeseenr sa ja voi sen lopulta tuhota". Kun Daladier muodosti v; 1938 Ranskan iiallituksen mika myöhemmin anr tautui natseille, . Benes huomautti: "Täten vain Neuvostoliitto ja meidän maame jäi leiriin, mika on perusole-. mukseltaan ja avoimes11 fasismin- ja natsismmvastainen. Ja han kertoo. ohjelman vaaralliseksi, Euroopan_rau-halle. Hänen kantansa t ä n ä aikana ja : myöhemmin maarasi pääasiassa hänen persoonakohtainen vihamleli- .syytensa Neuvostoliittoa kohtaan." Yhdy.svaltain Saksan lähettiläs ja .sittemmin Herbert Hooverin läheinen ystava Hugh Wilson. esitti ajatuksen, etta "Goring ei halua sotaa vaan toimii selvästi rauhan hyväksi". Noina vuosina Benes oli vahan a i kaa opettajana Chicagon yliopistossa, matkusti Lontooseen j a lopuksi Pari-siin; Han keskusteli Franklin Rooseveltin j a Winston Churchillin kanssa- Han käytti kaiken voimansa saadakseen heidät varustautumaan sita aikaa varten, jolloin h ä n tiesi Hitlerin hyökkäävän Neuvostoliiton kimppuun. Hän oli mielissään siita, etta Roosevelt oh hänen kanssaan samaa mieltä. Benesin huomautukset niistä asioista, jotka: horjuttivat koko maailmaa, o.soittavat h ä n e n olleen jatkuvasti tietoisen Euroopassa toimineista voimista, jotka lopulta tekivät toisesta maa.^ ilmansodasta vapaussodan. "Neovostolilton-Suomcn fota tarkoittaa", kirjoitti Benes, "että Neu- Tostoliitto haluaa - saada turran Saksaa vastasin ja on valhiisotta- . maan edesvastuun siita.. . M i n ä vaadin kumppaneiltani... että he eivät saa antaa perilcsi Neuvostoliittoa vastaan kohdistetulle propagandalle mitä .\menkasta levitettiin ulkomaille'. Han oli valmistannt Neuvostoliiton Saksan sopimuksen varalta. • : ".Minä katsoin Neuvostoliiton- Ranskan-Englannin n e u v o t telut selvästi päättyneiksi ja uskoin, että Neuvostoliitto orientoituu yksin-Jt omaan omaksi edukseen ja turval-lisuudekseen..." Vuonna 1492 Benes teki sop:muksen Neuvostolnton kanssa. ^'Meidän sopimuksemme Neuvostohiton kanssa, m i ka on ensimmäinen alallaan sodan ai- •kana, mursi: osittain ne esteet,, mitka olivat lännen j a Idan valilla", kirjoitti Benes j a jatkoi: ''Heii sen jälkeen nousi terava väittely siita. Englannin, Amerikan ja joidenkin muiden maiden konservatiivit arvostelivat meitä siitä. "Saksan propagandakoneisto sysäsi tulta j a tulikiveä kertoessaan kansalr lemme; e t t ä mina olin myynyt oman maam Stalinille." . Tällä kertaa "tulta Ja tulikiveä" työnnetään ulos Washingtonista. Mutta, ennen kuolemaansa Benes naki Tshekkoslovakian tulevaisuuden turvattuna. Snice Magnuson, LSMWU:n Ontarion neuvoston sihteeri antoi arvokasta vpua juuri paättynei.<;sä palkkancu-: -rotteIu'ssa sanovat metsämiesten vi-rallLset edustajat yksimielisesti. , Hi Jack Qu'nn LSMMU.n Port i osaston cdjstaja juur. pää I .ialkk2neuvottclui':sa. Sanoo Puolan kommunistisen puoiiieen hyötyvän vaihdosta Kirj. Joseph Starobin Praha..: — Puolan työväenpuolueen huomattava vakiintuneisuus j a lujuus saa taalla suurimman, huomion siinä" yhteydessä kun viikon vaihteessa teht i in puoluejohdossa muutoksia juuri .aikana, jolloin ryhdytään toteuttamaan uutta maatalousohjelmaa ja työväenpuolue valmistelee yhtymistä' so.siälistipuolueen kanssa., Vladislav Gomulka erosi yleissihteerin t e h t ä v ä s t ä Ja Puolan presidfent-ti Boleslaw Bierut otta haltuimsa t ä män avainaseman. Nama ovat tuloksia kolme, kuukautta kestäneestä keskustelusta, mikä on suuresti lujittanut, eikä heikentänyt, Puolan työväenpuoluetta ja sen osuutta^ maan haHituksessä. : Nyt voidaan sanoa, etta tyytymättömyys Gomulkan tyohon nousi esiin JO ennen kuin Kommform julkaisi arvostelunsa Jugoslavian puolueesta, n i m i t t ä i n kesäkuun alussa pidetyssä Puolan puolueen pleenumissaja tämä tyytymättömyys terävöityi kun Puolan kommunistinen puolue ryhtyi sulattamaan itselleen Kominformin julistuksen m e r k i t y s t ä . . . Pääkysymyksenä ei ollut ainoastaan Gomulkan eparomti Puolan edustaj a i n kannan hyväksymisessä Titon asiassa, vaan myös hänen - epäselvä asenteensa kahdessa .avainkysymyksessä: Historiallisessa arvioinnissa Puolan sosialisti- j a kommunistipuo-miten tuloksettomia olivat yritj\-.sensa 1"^^^^" ^^nen vastahakoi-taen sen kommunismivastaiscn mielialan vtikh nyt Icviaa.Ca-. nadassa. Ei ole lainkaan mahdotonta, etta toinen unio nou-scr. ylös paperipuu-, paperi- ja metsäteollisuudessa: : Silloin mr.Mai^nuson löytäisi itsensä samanlaisesta asemasta missä ovat CSU n punaiset johtajat." ^ suudessaan hyväksyä hallituksen l u - j cmpaa ohjelmaa tuotantorosuuskuntien muodostamisessa maaseudulla ja vastatoimenpiteissä uudesti syntyvää kapitalismia vastaan Puolan taloudesT sa. Valmistuessa Puolan työväenpuo-, lueen j a Puolan sosialistipuolueen yh- Onko herrojen AVhalenin ja Ijaddin"^lWA:n 'unioiVv'. Sudlniry' Daily Starin unelman mukainen laitos; mika on verrattavi.ssamr. Sulaen-.• Varoitus metsämiehille • ; Samaan aikaan luun niel.salyolaislen union (Lumber and Saxvmill . -\Vorkers Union) ja Ontaru)n metsanhakkauttajien väliset neuvottelut •jatkuivat Torontos.sa ilnieisesii kireissä olosuhteissa, viime- viikolla saatiin lukea m.m.: \apaudenkin palstoilla, etta Fieldissä. Sudburyn piiris.sa on pidetly Imernational \\'ood\vorkers of America • Union Sudburyn osaston .neuvottelukokmis. missä on puhuttu ensi talvena muka .suometlava.sta uiriestaniiskamixinjasta mihin toivotaan saata- \an •^uurI iia.tra jai ie-lajiaäi. :,: MainiML.s,sauuii.siiedo.>s:v.01 sattuvasti kyllä- sanottu mistä naita: järjestäjiä .toivotaan .saatavan, suuressa, nvaarassa.:- alutta .parissa tyov;ien, ruitanian hajoiltajana- Ontarion maakuntavaaleissa: ollut entinen katuvaunuyhtion- työläinen.: vaalien aikainen liikemies-- ,ja nykyinen ,A :,n budijuryn osaston :luottamusmies mr: ,V. \Vhalen ^ ole .Fieldissa pidetyn •nietsamiesien'":: kokouksen, puheenjohtajana ja-amniattihajoiitafa. H. kandon Ladd; joka on tuskin pokasahaa nähnyt, olisamaa kokouksen paapuhujana..Saivatko kokoukseen osallistuneet; metsämiehet .sanoa.miiaan.tai oliko siinä kokouksessa yhthan metsämiehiä se on edelleenkin hamaran j^eitossa. .- . .: Tunnettu tosiasia on kuitenkin tama: Paikallinen Sudbury Daily -Star. lunnelaau peraanantamaiioinana-työväen syöjänä, joka ei tyydy sen vähempään kuin siihen, etta ••itse" George'Dre^-sta tehdään tory-puolueen. kransallinen johtaja. ,> :Täniä: Siar-lehti julkaisi jokin -aika-: sitten, tarkemmin sanoen hcin:ikuun 3 p:nä 1948.•johtavan•toimi(us-kJrjoilukse^.:-. jos5a vniusiaiiiaalaltiJn niahdol^ rion metsäiyölaisten :unioa ja sen yhtä htiomatuinta- toimitsijaa Bruce' ^faeinusonia. .^lar-lehii kirioitti silloin: ''"lläncn.f.Uaj^iiiisoninlj^^ asema Lumher and Saii>mill Workcrs Unionissa ci ole liian turvattu huomioonotr livanin perustamaan rikkuriunioon? kuten Starin yllalamatussa nu.stuksessa"" sanotaan. On valitettavaa,, että .sellai.set- edesvastuuttomat; työväenliikkeen hajoittajat kuin herrat Whalen ja Ladd kaytlavat lW.-\:n hyvaa m-mea hyväkseen- valmistellessaan maaperää Ontarion metsämiesten : union rivien hajoiltamiseksi.: On valitettavaa, joskin hyvin ymmärrettävää, etta taiahajoilustyota suunnitellaan taalla: Sudburyn piirissä, missä meisatyolaisten unio on- nuorin, jäsenistön' kokemukset va-^ . haisimmat ja hajoitusmahdollisuudet siis vahan paremmat. On vali^ tettavaa. etta naissa hajoitussuunnitelmissa käytetään I\VA:n hyvän .nimen Iisaksi inyos niitä varoja, jotka lWA:n.jäsenet BVitishGolu^^ bia.ssa keräsivät — eivät Ontarion metsämiesten union: hajoittamista varten, vaan: Quebecin järjestymättömien metsämiesten järjestämisen h\ vaksi. : . Me haluaisinune varoittaa erikoisesti Sudburyn piirin -metsämiehiä kaikkia hajoitiisyriiyksia: vastaan huolimatta -lainkaan .siita kuin- •ka dema^o^Msina Muetsamieslen ystävinä " nama hajoittajju esiintyvät. On aina muisteltava se kiertämätön tosiasia.: etta naita .uusia metsä- •• mie>ten • >stavia ' ei näkjnxt silloHi missään kun metsämiesten palkat olr^at alhaalla ja heiltä riistettiin alkeellisin-kmatkin oikeudet On mustettavia, etta juuri LSWU n peräänantamattoman taistelun ja toiminnan avulla Ontarion metsämiehet: ovat -Saaneet., suhteellisesti s'uurcmpia palkankorotuk.^ia ja muita parannuksia kuin minVaan muun teollistuisalan t\olaiset. Hallituksen virallisten tilastojen mukaan met.samiesten palkat kohosivat keskimaain 110 pro^eniiisesti vuodelta 1941 \uoteen 194S mennessä, \•iikkoansioi^sa laakien laraa tarkoittaa etta metsamie?ten ke>kiarvopalkat kohosivat SlQ vukko-pnlkoista ^40 viikkopalkkoihin. Hajoittajat ja heidän toimeksiantajansa voivat puhua -punaisuudesta": ne voivat- mustamaalata Ontarion, metsämiesten: unioa : ja.: kehua omaansa: ne voivat dcmajjogisesti esiintyä omalaatuisina ••ra-päämäärä on vain yksi: Metsämiesten union rivien hajoittaminen, jotta met.sämiesten' palkat voitaisiin painaa taas näikärajaan.jv:A'arokkaa:sii5^ myrkkyä-!-' k i r i distamista varten työväenpuolueessa on käyty perusteellinen uudelleen a r viointi kommunistien ja sosialistien suhteista n e u vostovallankumouksen ajasta alkaen. Gomulkan .määrittely pyrki aliarvioimaan Puolan kommunistisen puolueen roolia vuoteen 1932- asti ylläpidettäessä marxilais-leniniläistä Iin-, jaa samalla kun hän pyrki. liioittelemaan vasemmistososiallstien roolia. Taman . seikan perusteella yksinään oli Ilmeistä, ettei hän ole luotettava henkilö johtamaan yhdistynyttä puoluetta, minkaj perustamiseksi kiits«it„ kongressi kokoontqnee aikaisin ensi vuonna. Toisessa kysymyksessä .-..-taistelussa kapitalistivoimia vastaan maaseudulla; Gomulka*.horjui sen tosiasian edessä, etta .62 prosenttia Puolan väestöstä on edelleen plentuotannossa, mikä jatkuvasti synny t t ä ä kapitalistista vaikutusta, samalla kun 14.prosenttia väestöstä o n ' asialhsesti yksityisllikkeissä — tilanne, mika.on vallan toisenlainen muihm. uusiin demokratiamaihin verraten Kuten: teollisuusministeri . Hilary Mmc alleviivasi -puheessaan viipie heinäkuussa, ja :yiimek5i pidetys-sä. plee-numissa, Puolan sosialismin edistymisen,, nopeistuttammen vaatii päättä-. Via alkutoimenpiteitä: talonpoikäistä-louden muuttamiseksi. ; Minc alleviivasi erikoisesti, että länsivaltojen lehtien puheet: pakollisesta kollektivisoinnista : ovat perättömiä Tosiasiassa työväenpuolueen ohjelma edellyttää seuraavaa: Talonpoikain. rohkaisu esimerkeillä, eikä pakolla; itse päättamiensä tuotanto-osuuskuntien perustamiseksi; hallituksen apua traktorien ym.. koneiden muodosisa Ontarion metsämiesten sopin antaa $1,825,000 lisätulot Uuäi sopimus määrittelee tarkemmin vapaiden työkalujen saannin ja antaa lisää lomia: ruoan hinta nousi $1.65 päivältä Toronto. — Lahes neljä viikkoa kestäneiden tiukkojen neuvottelujen jälkeen allekirjoitettiin taalla vnme per-, jantaina Lumber and Sawmill Wor-kers Unienin ja 21 yhtiön välillä uusi työehtosopimus. Tämän uuden sopi-^ muksen mukaan Ontarion lahes 30,000 metsätyolaista saa 10 prosentin yleisen palkankorotuksen, mutta samalla työläisten ruoka- j a asuntomaksut k o hoavat $1.65 päivässä entisen $1.20 asemesta. Työnantajien arviointien mukaan Ontarion metsämiehet hyötyvät t ä s t ä yhteenlaskien noin $1,825,000 vuodessa, vaikka palkankorotus — kun huomioidaan: ruokamaksun kohoamin e n— ei olekaan union eräiden virkailijain arvioinnin mukaan muuta kuin 3 prosenttia;: Tieto . t ä s t ä : tyoehtosop:muksesta niille talonpojille, jotka muodostavat tällaisia .osuuskuntia;: asteettain. l i sääntyvä verotus kulakeille . . . . Luonnollisesti tama kaikki: vaatii joustavaa mutta samalla lujaa, johtoa työväenluokalta, : sekä Neuvostoliiton j a muiden maiden kokemusten: apua ja ennenkaikkea työväenpuolueen, l u jittamista. Bierutia on jo ehdotettu yhdistyvän työväenpuolueen puheenjohtajaksi. Tässä vaiheessa G o m u l k a j a i puolueen keskuskomitean jäseneksi, mutr ta hänen ministerivirkansa on kyseen-: alainen. Sunnuntai-iltana pidetyssä, työväenpuolueen Varsovan osaston, toimitsijain ylimääräisessä kokouksessa, minr ka puheet laajallettun kuatta- maan, Gomulka istui Bierutm vieressä kun viimeksimainittu selitti puolueen, plce-numm paatoksia. Sen jälkeen Gomulka puhui itsearvostelun merkeissä ja hyväksyi pleenumin paatokset, seka lausui suosionosoitusten raikuessa:" "Mita hyvänsä., virheitä muia olen tehnyt, te voitte sanoa quolan.tyo-vaenluokalle, etta Gomulka on aina työväen puolella, eika koskaan sita vastaan. Meidän puolueessamme ei ole tilaa sellaiselle :fyhreriklikille, mir ka on Jugoslaviassa. : H e l s i n k i . E l ö k , :17 .pna pi stadionilla:klipaiiut, joissa tailt" lirnies-'; Rautavaara ipiitui' . . . Puolan työväenpuolue on teh- 1 keihaanheuos^ä Vesterisen -»o" •nyt tärkeitä, muutoksia kolme kuukautta kestäneen keskustelun ja väittelyn jälkeen j a nama muutokset eivat :Voi muuta kum lujittaa Euroopan demokraattista blokia. - Vastakohta J u goslaviaan verraten on , ilmeinen ja selvä. saatiin 'yhte^iKesIä; iäiisurinosti; allekirjoittajana tvönantaj^en' on Earl Ro\ve, sekä tvöläisten A: Cooper ja .Bruce Magnusba:. Tehd\n sopimuksen niukaas dostettiin,;' työnan.tajien: ja 'x' yhteinen .•kpini-ea', - jonka . toimii Jack Qumn Port' komitean muina tvöväened Marc 'Leclerc Timminsista'ja: McClure Sudburysta.': Tämä' jatkaa juuri päättyneen konf-tyota tehtyjen sopimusten tä panoksi Kö.Tiireän;-' u'-kotaan, p i a n t.vonsa valmiiksi. Telity on. taahnghViVa: sikäli, että.se voimaan .syyskuun l päivästä • 'Metsäteollisuuden alin' palkka' tariossa .'.on: tähän :a:£ti ollut'fSjJ nyt- S7.1Ö. : . iPaattyneissa.pa 1 -tkaneuvo" •oli ;ty;önäntajien eaustajina^-se loa, jotka toimivat 21 yhtiön Union edustajina oli,2D henkinfa vottelukomitea.. Sopimus:;määritielee S-tunniii paivan, penaatieen entisen 43 työviikon- .a.>emesta ja: vlityostä setaan tavailisten ta^Ksojenrcu Huomattava parannus saatas etta urakkatyolaisteil saamat" työkatut^niääritelmä'.tu vemmaksi. '• : PalkallLsta lomaa koskevam t a a n ,-saatiin sellainen parannB, siltä hyötyvät. kai.^.KrtyolaHt, ovat: olleet 75 paivaa tyossa j työnantajalla. -Tama antaa työiäisille maksulliseii;kesä!omai' ' -'UiiiQ,' voitti.V•rnyös^ väpaae! 'check-of^ -systeeriiin ••: jäsferai pbrjnustä':varten'; sekä etu pa ika 11 isi 1 le; t völäis! He: tyohon ot sa;inikäli. palkallista.,tyovo™ saatavissa'ja'"senority. eli: musoikeuden. .,; Olympiamiehct kärsivät tappion kilpailun. .V:\;Parhaät;. tulokset:; 64 61 ja 63.84. jonktf saa\iitu,T rien- 'Kaiiilauri-voitti,myffikin,; piäläismies .-iSnialoijin---3,^ jikstissä. :';Ajat'.olivat 9.1"8:js • JSstejuoksussa-oir 'kysymyksesa. men mestaruu.?. PÄIVÄN PAKINA "Nuijalla päähän lyömistä. ff En.^i tonstaina keskustelemme Torontos.sa viikon vaihteessa allekirjoitetusta Ontarion metsämiesten ja metsanhakkauttajien uudesta : : työehtosopimuksesta. Kultaa, ei kannata kaivauttaa koska työläiset .vaativat liian korkeita palkkoja! Se on: JO pitkän aikaa -ohut: kultakaivosparoonien : j a sanomalehdistön sotahuutona. Liittovaltion halhtus paäftti sen johdosta joku aika takaperin: maksaa vissm tuotantopalkkion kultakaivannoUle.'^ : Mutta tama kultakaivantojen. voitr to-osmkojen: p ö n k i t t ä m i n e n ei tyydytt ä n y t k ä ä n kultaparooneja.koska voitot eivat sen johdosta lisääntyneetkään äiinä maarin kuin oli odotettu.: K u l -, takaivosparoonien. kukkaro-on nähtä:^. vastikin. yhtä. pohjaton kum entisen papin sakki : K u n työväen leipavairas kohoaa, päivittäin, yha korkeammalle on k u l - ' lankäivajain palkkojen korottaminen sen johdosta entista kiperampi kj'sy-mys koska kuponkien leikkaajien voit-' tojen pitäisi .pysyä entisellään,-viela-- Dä lisaantyakin. olipa kuUankaiva-; jan leipavarras, :miten - korkealla :ta-:; hansa ., Kultakaivosparoonien edessä on. sen • johdosta vakava tilanne koska voittojen pitäisi edelleenkin: virrata::Bay Streetin: kas§aholveihin::Torontoon, St: James Streetille Montrealiin'ja Wali Streetille:Ne*; Yorkiin. Ellei palkkoja koroteta lähtevät vanhat- ja kokeneef kullankaivaj"at iiii jälleen pois j a uusia on vaikea saada heidän tilalleen. K a if vosherrat laskevat:: kuitenkin, että suurin osa:,kullan tuottamisessa, työsr kentelevistä> työläisistä on juurtunut i siinä: m ä ä r i n kaivantoseuduille,: e t t ä: se jaa paikoilleen. : Tassa tilanteessa el ole siis lainkaan, mikaan sattuma se, e t t ä kaivos-paroonit .ovat..sen taistelun takana. Jota parhaillaan käydään kultakäi-vantoalueilla. Mine-Mill-uniota vastaan kireämmin'kum muilla kaivanto-seuduilla. Mine-Mill olisi ; saatava heikoksi, ja::hajanäiseksi,v:että se ei kykenisi taistelemaan kullankaivajain .oikeutettujen vaatimusten puolesta.: Silta, syystä se o n leimattava maan-, petturien- moskovalaiseksi uniöksi,: jo-: hon - kenenkään- ei. pitaisr -liittyä ja josta entistenkin jäsenten, olisi: erottava. Suta syystä kaivosparoönitovat ^kannattaneet, Ralph .Carlinin ym: - ha-^! joitusyrityksia Timmmsissa , S i l t a : s y y s t ä on myöskin perustettu: kaivosparoomen j ä heidän' kätyriensä: avustuksen varassa toimiva Canadian Mme Workers' Union,- jonka edustaja Ernest Smith puhui äskettäin radiossa Geraldtomn alueen kiillankaiva-jille. * • • .Mr; Smith, puhui kauniisti ja sanoi ,','kaiyosmiesten kärsivän -koska ^ heillä ei ole riittävästi, ostokykyä perheidensä, alituisesti lisääntyvien vaatimus- ;ten tyydyttämiseen pikaisesti kohoavien: elinkustannusten vallitessa"; S i i n ä h ä n sanoi.ikäänkuin h ä n olisi Moskovan asiamies. Tällaisessa tilanteessa kehöittävat kaikki oikeiden unioiden oikeat johtomiehet työläisiä vaatimaan palkkojen: korottamista,-jonka takia heitä, nimit e t ä ä n varsin usein punaisiksi Moskovan asiamiehiksi, ulkomaalaisiksi. toyritykset :ovat luhistuneet dassa siita varsin •,>•« nken. kommunisteiksi ja ties vaikka miksi | syystä, otia kuUaa ei ole ollJt Sellainen ei tietenkään sovi mr. Smithille, Canadian Mine "VVorkers" Union edustajalle, koska han on ker-rkn kaivantoparoonien asialla. Han kehoitti kaivosmiehiä ihan:päinvastair seen ; menettelyyn, pidättymään "taloudellisesta sodankäynnistä" ko-skä "visseissä, työväenliikkeen piireis.sa"; k ä s i t e t ä ä n työehtosopimuksista neuvotteleminen: "nuijalla paahan lyömiseksi". Koska kaivontoparoonit ovat havainneet "miltei :,mahdottomak5i" suostua työläisten vaatimuksiin. pH: taisi työläisten sen takia luopua, "tar loudellisesta sodankäynnistä": j a an-, .tautua "tilanteen vaatimaan j'hteisr, toimintaan.: ja keskinäiseen sopusointuun'; .työnantajien ja -työväen kesken: Muussa tapauksessa "kullan kaivaminen ei jatku t ä r k e ä n ä tekijänä kansan taloudellisessa elämässä." • . . . : • Jos työläiset :vaatisivat palkkojen korottamista, olisi se mr. Smithin mielestä .nuijalla- kultakaivosparoonien paahan lyömistä. , J a . se:: olisi var-: maankin hänen mielestään- kerrassaan kuolettava :isku, jos kultakaivan-not olisivat sen johdosta:, pakoitetut korottamaan kullankaivajain.palkkoja; jotka nam sivumennen sanoen ovat siiliä- mään,ii::eua sKa 0^ nut kaivaa jo<; ohsi maksefu sille kulloinki::. .vallinnutta,, soa vastaava palfika., :;-:Se^Ä-nuiiari^ •:ivömistärJps:htidäCpakoitetJ^ , keinääh; työtä puolella ^palfea^^ ,käivöskäipitalisteii!c;'-:että-:^^^ sen johdosta kohtuu.Iisen että:',työläi^et';-voisivat ; S i^ 'tyäp£tikkänsä'.r, Seliä:inen;:ty olisi luonnollisestikaan p/^^. voinen. Jos tatr.an n.aan kansar hetkellLset eou' ^aati^a: tuo kioiden mak5amis-a kullan tä,ei;työläisiila'luoniioJlisJ? mitaan sita -.anarn, edel^, tenkiii;^että^«l'Iä tavalla^^^ tannon on n;?ksetta;a tjo^ Vallitsevanpal^katÄSoni ^at--^-ei''a!imman yaan;|o^' tason mukaise-a Ellei sita se tuhlaustaioatta. eis&iR-^ 'ta'kariSantalputta Nain ollen on C? nadan ^ jam P.^s^tta^a o keutetu^^ mukeissaan pa-.kojen suhteen maikka se Ieuna.__ "nuijalla paahan !\o»^^^. dassa on ollut ja on vhä huomattavasti alhaisemmat kum,mui- öinia-n.tuaja!aj-,.-s-v. den Canadan kaivantotyolaisten pai- lukemattomia . • . T a v a l l i n e n : kapitalistisen , vapaan kilpailun käsite tuotantoasioihm'nahr den: on; e t t ä : e l l e i jokin tuotantoala kannata n i i n se saa mennä; vararikr koon kuten on tapahtunut • lukemattomille , liike}rrityksille: siellä j a taalla. — j a vieläpä kuUatuotannon :;:alal-. lakin. - K a i k k i h a n tietävät ja käsit-t ä v ä t i : e t l ä ; l u k e m a l t o m a t k u l t a k a i v a n - toaloilla, joita - . . jalla paahan' ennenkuin c tuneöt t%o!a:5;en£ä vaatimuksun Kullankaivajain parsi edelleenkin Muie-M^l-^^y ki kullankanajat muodostuu silta se r.ui..a. ^ - taa palkat C:ssa ja Sudburyn alueeni- ^ Terä. •mmm |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-09-14-02
