Vapaus, November 25, 1948

              Sri ^ 4
Mm 2 Torstaina, marrask. 25 p.—Thursday, Nov, 25
Telepiumf»: Btaiam QfOee dHBSM.
E d i t o r t d J Cflic9^ 4-<2», Uemsa
£ u l » } . £ d ) t o r W. SUasd. »aUliv.
eddxess B o x «9, BuObaxr, .Oxttaxio.
lol^llSbed XTov. m 1917. AaOaotizeA
as «econd d a » xnaU Ijy tbe Port
OKb» Oepartment» Ottav». Pub'
lisbed tlulce veeUy: T u « 0 d a y 0 «
; TtuinsOays aod Satnrdsys )qr V a p a us
. :lPut)UUbii)g CcoQpany l#t<L, at 100-102
* je3tfr45t;.W^.6tiänoy, O n t , C a n a d a.
Aaverma^ rates upon ai>pUcaiiasu
T r a n s l a U o n tne ot cbajge.
TlLAUiSlXUiNAT; .
C a n a d a s s a : 1 v k . 6X)0 d i d c
3 k k , 2M
Y b d y s r a l l t d s s a : 1 v k . 7,00 6 k k . 3.80
Suomessa; . 1 v k . 7.$0 6 k k . 4 2 $
*'Pimeimy8«Drewn tappiota autettava
'4- l Toty- eli konservatiivipuolu^n uuden kansallisen johtajan eversti
Ipeoige;Drewn yhtenä kaikkein parhaimpana ''saavutuksena" tunne-iä^
' siitä johtuvat pi-
;y^s; palkkatulojen vähentymiset jne. Joka
»^|iöitetaan tyytymään pimennyksiin, palautuu kansanjoukkojen mie-
' s *leBnfajatus, että koko tämä "ihannus" on eversti prewn "järiciturstin"
.'S^nna tuot^,
"'''f «.'-.fNyt rar. Drew on. konservatiivipuolueen kansallisen johtajan
fc:^ pimennystä koko Canadan väestölle,
^^n^f^i^^reiSsJi^vam sähkövalojen pimennystä, mutta myös laajakantoista poliit­tista.
pimennystä kaikkine siihen sisältyvine pabeineen. ' ^
•A Kuten.tiedetään, eversti,Drew kärsi viime kesäkuussa Toronton
?I^rfc vaalipiirissä henkilökohtaisen vaalitappion.^ s
TOIVOCAK^ VIEBAANA-ffOttawast
»iImoif«taaiv^e^
ml^ilsteil, V l ] I ö ^ Toivola^ torjcnt viime
perjantain»^ lonnaan-irfenelle. ta
pflriOe kodissaan U q ^ . St. ivarr^la.
Vferaiaen ioakos» olf^ n u u i v liittoväl-tfon
iydmlnlsteil Hmnpbrey BOfcbell
vaimonsa keis»
, r ya^iiumalla ja potkivat Drewn takaoven kautta pois Torontosta jos
,1'' |))iti^^sallitaan sanoa. Tästä vahingosta viisastuneöfTeversti Drew j a '
' , Htn^; valitsivat Carletonin vaalipiirin, mistä on liittovaltion perusta-p
m ^ t a alkaen valittu toryehdokas ja missä on vähemmän pelkoa työ-
Jjväenliikkeen yhtenäisten.voimien aiheuttamasta uudesta vaalitappios-
I ta. L Siellä-eversti Drew päästi todelliset tunteensa valloilleen. Viime
I Iciuantaina- pidetyssä^täy tevaalien nimitystilaisuudessamr. Drewn ker-
" ' ifotaah sanoneen, että hän haluaa saada kaikkien kommunistien vihat
"/ I niskaansa —* ja kaikki häntä vastaan äänestävät Henkilöt ovat luom
jnbllisesti kommunisteja. Eversti Drew määritteli, että Carltonin vaa-
,',ilipiirin täjrtevaaleissa käydään selvä taistelu kommunismin ja demolt- ;
;[ratian välillä. Heti tämän jälkeen hän maalasi sarvipäisen paholaisen
''kuvan kommunismista ja uhkasi, että valituksi tultuaan hän "kan­nattaa
kommunisti- j ^ kommunismivasfaisia toimenpiteitä ^parlamen-'
• • .tissa". Mutta paras on pohjalla. Eversti Drewn horisontista katsot-
€ C F : n oikeistolainen ja patavanhoillinen ehdokas tri Eugene
F^rsey edustaa Carletonin vaalipiirissä kommunisteja ja hänen hyväk"--
^,. seen«annettu ääni menee kuulemma kömniunismin tueksi. Ja kun
eversti Drew uhkaa parlamentissa kannattaa "kommunistivastaisia"
.toimenpiteitä tarkoittaen ehkä kommunistisen puolueen laittomaksi
V »juristamista, niin^tästä voidaan vetää vain sellainen johtopäätös,-että
. thän on valmis kannattamaan myös CCF:ää ja muita vastustajiaan
mi:-^kxii^^^ koska he kerran edustavat: kom-v|
munisn)ia!: Tässä on eversti Drevvo poliittisen pimennyJcsen ohjelma^
'//|kai£essa alastOQiuudessaan.
• - >lutta.jos-ioku vielä epäilee, ettei eversti Drew voi näm täydel-
!mennystä tarkoittaa, niin tässä on hänen pää-äänenkanriatta- •
Toronto Globe and Mail-Iehden lausunto samasta" asiasta:
.ei -yksikään CCF:n jäsen yritä kieltää sitä, Ättäso^mlismin
5y;Jja;kömmunismin lopullinen päämäärä on sama: tuotantolaitosten, kol^
JJektiivinen omistus ja suunnitelmallinen yhteiskunta.- Tässä ,kehitys-
^vaÄeessä.-^on eroa vain niissä poliittisissa menettelytavoissa, .miten
jrnämä tavoitteet saavutetaan . . CCF:n jäsenet voivat siis odottaa
>^^^ kommunistitkin:,Tukka pois ja linnaan, .jos
^«versti.Drew'ja hänen puolueensa voittaa! ' ' -
VJ Tämä' on avointa fasismia, kuulename jonkun sanovan, eikä. se
vMitä-kaukana-taida ollakaan. On vain muistettava, että-sodan edellä
^^jfot". llipnä 1937 julkaiseman tiedon mukaan hän oli sanonut, e.ttä
siiuria
Kuten odctta saattoi, m " S Ä K»
iKeooSnen 6,S2& palkankciiroftisehdotua
httrmSDTt lebdistdsäl/vnkarea kes­kusteinä,
varsinkin ^alUtoksen otettua
, eliben kielteisen kannan.' -
K y s y m y s :
n y t J a p s i pääsee: Canadan k a n s a l a i -;
seksi e n n e n k u i n tiäntl^ttää 21 vuoti^:
Vasfaosr a ) MuuaU» to
s a - s y n t y n y t l a p s i r o a C a n a d a n kansa­l
a i n e n / ^ Jo» hänen: nimensä. o n . hänen
vanhemmilleett' j annetxilssa- kans^laia^
papereissa; eikä!:hän;oteitidlutulka-^^
maalaisekäi-rennenr C a n a d a n : K a n s a ;
l a l s l a i n V v o i m a a n t u l o a t a m m i k u u n . - i
p : n ä 1947. ^
b) L a p s e n ' v a i i h e m p t - (isä-tfd^ älti)^
J o k a ' o n C a n a d a n kansalainen,, v o i
anoa u l k o m a i l l a . . ^ lapsensa
l i ^ n s a l a i s t u m i s t a edellyttSen;^
's^' o n U i l l i s M t t : s a a p u n u t ; . Canädaan
v a k i t u i s e s t i , asumaan, eikä ole rvlelä-täyttäny^
'21 v u o t t a . ^Siinä tapaukses­s
a ei tärvltöe^ täyttää'Jullstääta.alko-muksesta
(ZSelclaration of: m
päästä Canadan'^kansalaiseksi;? vaan'
e r i k o i n e n kansalaisanomuskaavake U ;
Ja/lähetetiUln. s e o s o i t t e e l l a : .Citi2^
f h l p R e g i s t t a t i o n B ^ a n e h i Department"
of the S e c r e t a r y of- S t a t e , Ot£eiwa,
Jossa anomus hyväksytään t a i h y l ­jätään."
. L a p s e n puolesta anomuksen tekevän
henldlön täytyy'oUfflapSen^^stuun-a
l a i n e n vanhempi". Täm$ t a r k o i t ­t
a a Isää^ p a i t s i : 8Un&>tapauKse3sa; Jos^
isär o n kuoUut t a i Jos l a p i ^ b^^
o n o i k e u d e p päfttiiksellä-axmettuJU--
d i l l e , ae= t a r k o i t t a a - |lltiä. ' Jb&, tat^s
*HiUeriä.,ja Mussolinia "ilmeisesti kannustaa kiihkeä rakkaus' omiin
jmafliihsa". Elokuun 15 pnä sama lehti tiedoitti mr, Drejyn sanoneen,
f ^että"jos Suurbritannia, Ranska, Saksa ja Italia ryhtyisivät ystävälli-jgesfi
keskustelemaan yhteisistä problee'meista,^niin ensimmäisessä ko-fviköuksessa
saavutettaisiin enemmän rauhan hyväksi ja yksilöllisen va-
^|}äuden^puolesta siellä missä se on nyt kielletty, kuin mitä voitetaan
^' I^^^ edelleen: "Sak-
- :^shssa: ja Italiassa on säilytetty monta kunnioitettayaa^erustavaa laa­ntua
olevaa seikkaa huolimatta kansan alistamisesta ja mekanisoimi-
'sesta."-
- ihist^ä sanottavana muuta ku Toisella puolen muis-liletaan
miten hän ali^arvioi ja panetteli Neuvostoliittoa, mikä kuiteÄ-
!kinv!osottautui kaikkein tehokkaijnmaksi liittolaiseksi näitä eversti
^JDrewn ylistämiä fasistipetoja vastaan l^iiydyssä elämän ja kuolemah
jtaistelussa. , ^ '
jkalsiihen isuureen poliittiseen pimennykseen verratessa niitä eversti
iDre^n sisä- ja ulkopolitiikka edustaa. Siksi olisi toivottavaa, että
jCarj^tonin valitsijat antaisivat kaikista traditioistaan ja järjestöllisistä
(heikkouksistaan huolimatta hänellä samanlaisen vaalitappion minkä
JhänKviime kesäkuussa kärsi Toronton High Parkissa. Se helpottaisi
. jpaljon^taantumuksen hyökkäyksen torjumista ensi vuonna pidettävis- .
. Isä^Iiittoparlamentin vaaleissa, missä evcrfeti Drew ja muut pimennys-jmiefiiet
on saatettava tappioon jos mielitään Canadan kansan etuja
ifiuokistaa.
l a p s i o n s y n t y n y t . a v i o l i i t o n u l k o p u o ­l
e n a J a a s u u , , ä i t i n ^ l u o n a , ;tark6ittaa
l a p s e n , "vastuyna^alne)^/ ^vaidiempi"
äitiä. — L D . öf t h e C.'c: B , '
BUinan k a n s a h a l u a a r a u h a a , i t s ^
nä.iayyttä^^a demokra^tlaa. . M e " b a^
i u a m m e r a k e n t a a uuden: K i i n a n . 1 ^
män saamiseksi, meidän e i ole v a in
p a k k o -^taistella v C h i a n g K ^
J o h t a m i a t a a n t t u n u k s e l i i s l a vastaan;
m u t t a myöskin heidän. . . h e r r o j a a n,
A m e r i k a n i m p e r i a l i s t e j a vastaani
C h i a n g K a i - s h e k u s k a l s i a l k a a k a n s a ,
laissodan- v, 1946 k o s k a - h ä n l u o t ti
A m e r i k a n a p u u n J a sekaantumiseen.
V u o d e n : 1945 l o p u l l a t u l i ' k e i p^
M a r s h a l l K i i n a a n välittämään k a h ­d
e n e r i r y h m ä n välistä r U t a a ; kuten-s
i l l o i n s a n o t t i i n . Tämän Johdosta p i . '
d e t t i i n - p o l i i t t i n e n ' n e u v o t t e l u t a m m i ­kuussa
194& J a a l l e k i r j o i t e t t i i n v ä l i ­r
a u h a C h i a n g R^ai-shekin J a k a n s a d -
a n n e l j a n välillä.
' V M u t i t a samaan aikaan M a r s h a l l ,'
Wedzmeyer Ja t o i s e t v a l m i s t i v a t k a n -
a a l a l s s o t a a ; Tätä v a r t e n amarlkkäi-l
a i s i l l a l a i v o i l l a J a ' l e n t o k o n e i l l a s i i r ­r
e t t i i n : 9' K u o m i n t a n g i n ' a r m e i j aa
Mändsburlaan Ja pojhJois-KllnaanV
K e i i i v o t t e l u j e n kestäessä C h i a n g K a i -
s i i e k l n : käsiin v i r t a s i amerikkalaisia-a
s e i t a Ja r a h a a . J o i l l a v a l m i s t e t t i in
s o t a a k a n s a a v a s t a a n . Tähän men-^
n&sä A m e r i k a n I m p e r i a l i s t i t ovat
antaneet C h i a n g i n k l l k l U e 6,600,000,-
000'dollaria.
. ^ H u h t i k u u h u n v. 1947 mennessä: pU
Ch{an«;iUe< lähetetty 271. ^ o t a - ä l u s^
miehistöineen- J a : t e k n i l l i s i n n e u v o n - ) , Y i m a n ln
a n t a j i n e e n ; Kesäkuussa 1946,; Julnrl
Seuraavassa Canadan Ja Ameri*
kan naorfsolfe kobdistetossa vetoo»
moksessa Kiinan Oppilaiden' T b ^
distyksen edosfaja osoilttaa fcnin- >
ka Anu^ikan? imperialistien poli­tiikka
m.aibeattann^ saonnatto-v
Ivata kärsimyksiä Kiinan kansalla
Joka- taistelee nndeä demokraatti­sen
Kiinan pnolesfa:
k a u t t a o n v a p a u t e t t u yksi kolmasosa
Bälnan kansastdi J o k a n y t a l l u ^ r a -
Kirj. K. Tse-cheng^
h a n s i a k i i n a l a i s i a z m o n i k a l s l a k a a ­t
u n u t . Y l i k a k s i m i l j o o n a a sotilasta
o n k u o l l u t t a i h a a v o i t t u n u t kansa-^
lalssodassa kahden vuoden ^ a i k a n a.
L u k e m a t t o m a t ^määrät ihmisiä on
K u o m i n t a n g i n t a h o l t a t a p e t t u . . K a i k ­k
e i n J u l m i m m a n k o h t e l tm alaisiksi
ovat Joutuneet ne i h m i s e t . J o t k a ovat
uskaltaneet n o u s t a ^ C h i a n g i a vastaan.
Äskettäin a m m u t t l f h k a k s i työläisten
J o h t a j a a : Shanghaissa, v M e emme
u n o h d a W u h a n l n o p p i l a i t a . J o i t a a m ­m
u t t i i n U S A : n a n t a m i l l a d u m - d um
k u u l i l l a . Terrori ei ole k a s k a a n l a ­kannut^-
T a l o n p o j a t , k a i k k i a l l a K u o m m t a n -
g l n miehittämillä a l u e i l l a järjestyvät
k a p i n a a n . Yhä enemmän tyi^lälslä Ja
i n f e l l e k t u a a l e j a y h t y y h e i h i n . Y l i 100
piiriä . S z e d h u a n l n maakimnassa on
heidän, k o n t r o l l i s s a a n j a s a m a n l a i s ia
k e n t a a ^ m o k i a a t t l s t a , itsenäistä j a
v a u r a s t a K i i n a a . -:
- K a n s a n Vapäusarmsljah : äskeiset
v o i t o t ovat saaneet" A m e r i k a n i m p e ­r
i a l i s t i t , j o t k a pelkäävät C h i a n g i n p i ­k
a i s t a k u k l s t i u n l s t a , s u u r e s t i hämmäsr-tymään.
N y f h e p u h u v a t Jo a v o i m e s i :
t a sekaantumisesta. M<nkäBn^ft<nen
u l k o m a i d e n s e k a a n t u m i n e n e i s a a ' K i i ; .
n a n k a n s a a säikähtämään, i K u n k e r ­r
a n $6,600,000,000^ a p u ei o l e : a j ^ t a n ut
J a koska' s u t u i n ' o s a 'nsA:n'anta
t a a s e i s t a o n n y t k a n s a n v a p a u s a r m e i -
j a n käsissä, niln^riämä yksistään osfAt-t
a v a t , että m i l l a i n e n s e k a a n t u m i n en
t a h a n s a tulee länsimaan t a p p l o n v K l i -
n a n t i e t o i s e n ' k a n k a n edessä.
SUOMEN LEHTIEN LAUSUNTOJA
HJS^ r i i p p u m a t o n p o r v u i l s b t l " I l t a -
E a n f a n a t " ' t o t e a a s d v t o - ' * W l r i I d i a t f*
s e u r a a v a s t i :
" B a n i t u k s e n j a 6 A K : n Väliset n e u ­v
o t t e l u t palkkalQrsymykslstä a l k a v at
t ä m ä n v l i k o n a l a s s a ; -Hallituksen^läb-tökohta
o n pääministerin v i i k o n v a i b -
> m i p u h e i d e n jälkeen selväi f S e .^
tlnkiär vakftMttflm^^^bJyT^ift^^fp^T'
l i m a t t a siitä, että s e s o s i a l i d e m o k r a a t -
•Amerlkan j a C a n a d a n n u o r i s o n p i ­täisi
käsittää, että tämä U S A : n i m -
k t m neuvotteluja käytUn; A m e i m n
h a l l i t u s lähetti. C h l a n g i l l e 1,071 t a i s ­t
e l u k o n e t t a Ja;; r a s k a i t a , p o m m i t u s k o ­netta^
M a r s h a l l : itse t i e s i , että i,Öbo suurten k a u p u n k i e n työläisten j a o p -
a m e r l k k a l a l s t a upseeria - a u t t o i K u o r , i p i i a l d e n l i i k e h t i m i s t e n k a n s s a . K a n -
m i n t a n g i n a r m e i j a n h a r j o i t t a m i s t a . . • »Jn v a p a u s a r m e l j a n s u u r i e n v o i t t o j en
A m e r i k k a l a i s e t varustivat j a . " h a i -
Dfori-Ksalitla esite-iiii
l9f
Ei ole riittävän hyvä
Canadan hallitus on vihdoinkin lopettanut äänettömj^tensä; Is-
»räelin valtion tunnustamisen suhteen. Uutistietojen mukaan Cana-:
Iidan ulkoministeri L . B . Pearson ehdotti viime maanantaina Y K : n po­liittisen
komitean kokouksessa, että kaikkien jäsenvaltojen pitäisi tun-
Jjnilstaa,-'jotta Israelin valtio on olemassa. ^ . ' ' '. - :
Jj Samojen uutistietojen mukaan Israelin edustajat ovat kuitenkin
«Suhtautuneet, tähän ehdotukseen kylmänlaisesti ja varauksin, ^sillä
•ivaiiika ulkoministeri Pearsonin sanottiinkin pitäneen "hyvän puheen",
'nSivitosiasia on, että Y K : n jäsenyydessä on valtoja (esim. Neuvosto=A
J^tojatYhdysvallat), jotka ovat jo virallisesti tunnustaneet IsraeH
^Jtscnäisyyd^n samalla kun meidän maamme Canada on tähän asti kiel-
<jäytynyt Israelin itsenäisyyden tunnustamisesta.
>f s 'Mitä taas tulee ulkoministeri Pearsonin esityksiin yleensä, niin ne
'«ivätöleellisesti^mene Y K : n sovittelijan, edesmenneen kreivi Berna-
<dotten ehdotusta kauemmaksi.
^^t; Kreivi Bernadotten "sovitteluehdotus" on taas tykkänään riittä-
>inätön^" sillä sen hyväksyminen tarkoittaisi Israelin hallitukselle sar-
Israelin
Toronto. — C l u b Oonwayn^iiuu)stu-neet
n u o r e t näyttelijät esiintyvät D o n - '
h a a l i n näyttämöllä'tk.-28 päivänä; a l ­k
a e n keUo 4 Utapäiyälläi esittäen
näs^elmän: ' ^ U n k a r i n mustalaiset''.'
Näytelmän aiheena on etupäässä
k i e l l e t t y r a k k a u s e r i h e l m o j e n nuor­t
e n väUUä. Mutta; k u n r a k k a u s is­kee,
ehkä sitä o n m a h d o t o n kieltää
n i i n k a u a n k u l i i nuoret isydämet s y k ­kivät
J a m a a i l m a pyörii. T%mä näy­telmä
sisältää d r a a m a a , h u u m o r i a ; J a
p a l j o n vaihtelevaa esitystä: Siinä
nähdään <kun notkeat, v a r t a l o t huo­j
u v a t ' r e i p p a i s s a .tansseissa ja k u ur
lemme- useampia k a u n i i t a t u n t e e l l i ­s
i a l a u l u j a j a u n e k s i v i a v i u l t m s ä v e ­liä
o i k e i n m u s t a l a i s t e n t a p a a n ; ' ^ U n ­k
a r i n m u s t a l a i s e t " ' o n : s s l l a { n e n k a p ­p
a l e Josta k a l k k i suomalaiset pitävät
j a varmasti hyräilevät siinä k u u l e ­m
i a a n k a u n i i t a säveliä pitkän a i k aa
jälestäpäin. Etenkin k i i n n o s t a v aa
o n se s e i k k a , e t t S m e l k i i i n k a i k k i näyt­telijät
ovat nuiiurla t a i t e i l i j o i t a.
H e l v i V u o r i o p e t t a a l a u l u t , E l l i L a t -
v a ^ J a E l s i R a n d a l l ^pitävgt: h u o l en
t a n s s i e n opetttksestäjäAimikki N u m ­m
i n e n säeätäE^^^J^
näitä n u o r i a . j&rhSnlvakuuttaa» että;
kyllä se o n v a r m a s t i k a t s o m i s e n a r r
voinen, ' - . . /_ •
T u l k a a : J o u k o U a - D o n - h a a l l l l e tkx 28
p : n ä j a k e h o i t t a k a a kaikkia ystävi-äima
tuleAaan myös. — Näkemihi!:
. . —- R e t a o.
J o i t t l v a t K u o m l n t a n g l l l e 22 armeijaa',
j o k a xnerkltsee 87 d i v i s i o n a a e l i 707,U>0
m l e s t ^ • .(epävirallisten t i l a s t o t i e t o j en
mukaan).^"' •
Lalvastoharjoituskeskxis Järjestet­t
i i n 1945 j a k o l m e l u o k k a a , kussäläh'
1,000; o p p i l a s t a , o n s u o r i t t a n u f v k i ^ .^
sin.^^ Y l i 1,000- C h i a n g i n m e r i u p s e e ^'
s u o r i t t i k u r s s i n . A m e r i k a s s a elokuusta
1945 hemäkuuhun 1946 j a 1,400 l e n t p -
k a d e t t i a h a r j o i t e t t i i n Y l i d y s v a i l o i s s a,
e l o k u u s t a 1949 h e l m i k u u n 1946 juUfi^
k u n Marshallikävi neuvotteluja.
New, Y o r k T i m g s rapor.tteeraai''maa'7
l l s k u u s s a 1947, että Y h d y s V a U a t ' ^ t äi
'B3ina£sa I0,006'^«i-aselajin s o t l l ^ ^
h a r j o i t t a m a s s a : K u o m l n t a n g l h v arine¥-^
J i a . ' •
NämÄ Joukot o s a l l i s t u i v a f t o i s i n a an
k a n s a t i i i s s o t a a n K u o m i n t a n g i n p u o l e l ­l
a (kuted' e s i m e r k i k s i T s i i n s l t t tapauk.-
E ^ ä jöuluk.25 pnä,1947). Nämä j o u ­k
o t ovat . o s a l l i s t u n e e t ' r a a k u u k s i in
K u o m i n t a n g i n hallUEsa olevissa' k a u - :
pungelssa; Naisia on r a i s k a t t u , . " r i k ­s
h a - k u l e j a - o n ..tapettu. J a p a h o i n p l d e l -,
t y , a m e r i k k a l a i s e t m a r l l r . l t ovat h e i t ­täneet
ihmisiä j o k i i n , k i i n a l a i s i a • ön
a m e r i k k a l a i s t e n t a h o l t a k o h d e l t u h u o ­n
o m m i n k u i n k o i r i a.
Tällaisen •• " a v u n " p a l k k i o k s i ame­rikkalaiset
imperialistit ovat saaneet
C h i a n g K a i ^ h e k i l t ä k a i k e n l a i s i a e t u ­o
i k e u k s i a . XTSA:n lentokoneet lentä­vät
vapaasti k a i k k i a l l a K i i n a n a l u ­e
i l l a j a a m e r i k k a l a i s e t l a i v a t p u r j e h ­t
i v a t K i i n a n merellä Ja sisämaan J o i s ­s
a vapaasti. "V. 1947 Jouluk. 8 p nä
k a p i n o i t a :on p u h j e n n u t K w a n t q n g l n,
C h e k l n g i n m a a k u n n i s s a ja
m u u a l l a etelässä: sekä lännessä.
K i i n a n k a n s a n ; v a p a u s l i i k k e e n t o i - ;
sen. rintaman- Äuodostavat nämä
maaseudun vallankumousliikkeet
p e r i a l l s t l e n p o l i t i i k k a o n t u o n u t e n ­tistä
enemmän kärsimyksiä K i i n an
r a u h a a r a k a s t a v a l l e k a n s a l l e . K i i n an
k a n s a l a i s s o t a . Johon A m e r i k k a se­k
a a n t u u avoimesti j a epäsuorasti/ s e ­kä
e r i s o d a t m a a i l o l a n toisissa osissa,
v o i v a t aifieuttä'#'\iuden' m a a i l m a n s o ­d
a n . '
K i i n a n kansa' o n lähellä' l o p u l l i s ta
v o i t t o a Ja v a p a u t t a a n . Se . l u o t t aa
o m a a n voimaansa^ Se tietää, että se
kykenee kukls^iamaan C h i a n g i n h a l ­l
i t u k s e n j a A m e r i k a n yritykset s e ­k
a a n t u a K i i n a n sisäisiin^ a s i o i h i n .
M a a i l m a n : r a i i h a n n i m e s s ä , m a a ­i
l m a n nuorison onnen nimessä, me
vetoamme koko v m a a i l m a n nuorisoon,
että se ryhtyy, ^päättävästi v a s t u s t a ­m
a a n T7SA:&, h a l l i t u k s e n p o l i t i i k k aa
j a että me l o p u l l i s e s t i s a i s i m m e kes­tävän
r a u h a n k o k o maalimassa.
Väinö Valon muistolle
T k . 2 0 : p : n ä t u l i r a d i o s t a tieto, että
Staäi Väinö, o l i t nostanut kätesi: v ä ­k
i v a l t a i s e s t i Itseäsi vastaan, saman
kätesi; J o k a monet vuosikymmenet" on
nL*n m o n e l l a e r i t a v a l l a t o i m i n u t C S
J . : n j a yleensä, työväenluokan puoles­t
a . Älkäämme t u o m i t k o tekoasi l i i an
.raskaasti,v slUä se o l i s a i r a a n , ; p a l j on
kärsineen V. J a lopuksi ykstaäisyjrteen
h e i t e t y n m l s h e n epätoivoinen teko:
: : Väinö V a l o o l i t u n n e t t u e t e n k i n n l i . -
d e n i s u o m a l a i s t e n , keskuudessa, j o t ka
t b h n j v ä t J c s J r n k u l t t u u r i s i l l a ! a l o i l l a;
e r i p u o l i l l a C a n a d a a , siellä; missä j ä r -
jestömme o n t o i m i n u t j ä . v a i k u t t a n u t .
M o n f p u o l & e h l a h j a k k a a n a l a i d i m , s o i ­t
o n j a näytelmien esittämisessä Ja«oh-.
j a u k s e s s a k y k e n i t a n t a m a a n n i i n n m -
s a a n avun j a t e i t n i i n suuren työ­määrän,
että ' s e l l a i s e en v a i n harvat
kykenevät.
l a h j a k k a a n a ' m u s U k l ^^
j a s i t l a u l u k u o r o a vuodesta vuoteen
n i l n - k a u a u i I n m n ' ^ s a i r a u s p a k o t t i S I -
n u t Jäämään syrjään. Suuren työn
t e i t myöskin soittokunnan hyväksi
menneinä: viioslna^ Monet kymmenet
ovat c e laulunäytelmät j a o p e r e t i t ; J o l ­t
a o h j a s i t J a j o i s s a - i t s e €siinnyit\:;Näyt-telljät,
laultififuoröjen Jäsenet, l a u l im
j a soiton' ystävät -muistavat S i n u a j a
työtäsi k a u a n . •
N i i n IkäväUätavaUa k u i n elämäsi
päättyikin,- t o i v o n h a u d a l l e s i : kepeät
m i i l l a t ' Ja raäiialllsen l e v o n , : siUä- vä-^
s y n y t Sinä v a r m a a n o l i t . — - K . H .
tlsenenemmistölsen-^ a m m a t t i y h d i s f ys
k e s k u k s e n / v a a t i m u s t e n : t o r j u m i s en
k a u t t a ^ ' t a v a l l a a n ; j o u t u u r i s t i r i i t a a n
e m i e n k a n n a t t a j i e n s a kanssa . . .'V
L a h t e l a i n e n : ' edistyspuolueen:?^päär
äänenkannattaja " E t e l ä - S u o m e n S a ­n
o m a t ' ' • ylistää' ."iyÖväenhStDituksen'*
p a l k a n k o r o t u s k l e l t o a "miäiekkäätcsi
k a n n a n i l m a i s u k s i ' ' ja* s a n o o ; v
"PäänUnisteri esitti baUituIosen
k a n t a n a , että se: e i katso voivansa
suostua S A K : n esitykseen y l e i s e n 5.5%
p a l k a n k o r o t u k s e n ^ toimeenpanemises­t
a , J a U m o i t t l , e t t ä näiden k y s y m y s t en
ratkaisemiseksi a l o i t e t a a n lähipäivhiä
neuvottelut S A K : n k a n s s a , i O n t y y d y - 1
tyksellä: t o d e t t a v a pääministerin e s i t ­tämä
miehekäs k a n n a n i l m a i s u . > S e o n
meidänkin mielestämme m a a n j a k a n ­s
a n yleisten e t u j e n m u k a i n e n sekä
v a s t a a myös nylonista taloudellista
keUtystä n i i n .'meillä k u i n , m u u a l l a'
maailmassa . . ' . "
^•TyöväenhaUituksen" pää-äänfen-k
a n n a t t a j a "Suomen Sosialldemok-f
T d a a k a n s B " "ennustaa*» myös SAK:^
SOS. d e n t . ö i k e l s t o j o b d o n perääntynjis,
t ä tästä pienestäkin: p a l k k a v a a t i m ^
s e s t a j a s a n o o ; •
"Päämtolsteri e l k a l k e t i k a a n ele ij.
a j o i t t a n u t h a l l i t u k s e l l e k a n t a a kes­k
u s t e l e m a t t a e n s i n psnisteäjlsesti am. • / -
« a t O j ä r J e s t ö n • f osJaUdemokraattistsii ja samalla vai
j o h t o m i e s t e n kanssa. .Täten voita- • KAU*B J
n ^ n ^ k a t s o a , että. k y s y m y s pa^ikbjen
yleisestä korottamisesta- « i l a j f i i a^
6 A K : n vaatimuksen osalta pelattu fcB hafSteiSU
l o p p u u n —
^Kokoomuspuolueen ;lehti--"Earja&'
p u h u u t a v a n m u k a i s e l l a "Isännän ä;\.
neliä" j a s a n o o , e t t ä h y v i n vähän vou
daan.ikorottaa-^kuoppaan" jääneitä­kään
Tpalkkoja'; mitä pääministe
T ^ e r h o l m l u p a s i k o r j a t a . Se kirjoit­t
a a : - .
... Jos^' - t a a s kuoppatasoitu^^^
v a r a i n sumressa: määrin ruvetaan siao-fKaU^ Hagberg
r i t t a m a a n , o n olemassa se vaara, että
palkat;ryöstäytyvät' i r t i l i l a n leveällä
rintamalla, Josta taas voi olla seurauk-
Haas
laben
jjaasteeseen j{
s e n a i n f l a a t i o n kehlttyniinen. Neiruovin Webb>
A.HELS]
il^boittaa 1
EBAS»
ELIAS Ni
teeseen. - -
^ I L J A L .
VIKKIR]
haasteesi
MATTIH
IVARSA-teeseen.
^EINOKO:
n e u v o t t e l u t , j o i h i n nyt ryhdytään,
ovat: s i i s erittäin tärkeät, sillä niiden haasteeseen ja
t i d o k s e s t a r i i p p u u missä määrin halli-tus
voi pysyä . o h j e l m a s s a a n (kenen fceseen
r a a t t i " soutaa J a h u o p a a sekä a n t aa
ymmärtää; että S A K : n sosialidemok­r
a a t t i n e n enenujolstöjobto v o i d a a n p a ­kottamalla'saada~
perääntymään; k o s ­k
a k e r r a n - e i ole- k y s y m y s - " u h k a v a a t i ­muksesta".
S o s i a l ^ e m b k r a a t t i s e l i t ­tää:
"Selittäen uhkavaathnukseksi S A
K : n valtuuston t u n n e t u n - päätölEsen
; . . o n p o r v a r i l l i s e l l a ' t a h o l l a k i l v a n -
käyty palkkatyöväen k i m p p u u n . . .<
K u n h a l l i t u s n y t t e m m i n o n päämi­n
i s t e r i n s u u l l a odotetusti sgjiittänyt,
että se e l k a t s o v v o i v a n s a s u o s t u a v SA
K : n esitykseen yleisestä palkanlcoro-tuksesta
. . . o n puheet u h k a v a a t i ­muksesta
nähdäksemme asetettu k o h -
daUeen . . . »'
M a a l a i s l U t o n pää-äänenkaimattaja
ohjelmassa?—Vapaus), maan talous-elämän
v a k a u t t a m i s e k s i . Epäilemättä
v o i d a a n k a l k k i e n v a k a v a s t i ajattele­v
i e n k a n s a l a i s t e n t a h o l t a yhtyä siihen
pääministerin tolvcmukssen; että nyt
t a r v i t a a n p o n n i s t u k s i a j a kieltäymyk-siä
j o k a i s e n yksilön t a h o l ta
K o m m x m l s t l p u o l u e e n p ä ä - äänen-k
o n n a t t a j a "Työkansan Sanomat" sa­noo
"työväenhallituksen" asennoitu
neen työväen e t u j a v a s t a a n Ja sanoo
" H a l l i t u k s e n o n kyllä jo aikaisem­m
i n k i n i l m o i t e t t u vastustavan SAK :n
esitystä, m u t t a entistä selvemmin on
sen pääministeri F a g e r h o lm sanonut
v i i m e l a u a n t a i n a j a . sunnuntaina
I m a t r a l l a j a Joensimssa pitämässään
puheissa. J a n i i n k u i n h ä p i t s e sanoo,
ei v a l i n t a ole - o l l u t hänelle lopulta­k
a a n n i i n v a i k e a a , k u i n ehkä joillakin
t a h o i l l a o n Oletettu. Hän on "työ­väenhallituksen"
päämiehenä, halli-t
u k s e n , j o s s a o n ammattiyhdistysniie-hlä
f enemmän k u i n missään aikai­semmassa
hallituksessav Ilman vai-
SAMPPA
kiamaksamatt
vointinsa muk,
SIGRID I
haasteeseen ja
Puirakse
HEIKKI SI
teeseen. >
LAURI K4
tdsiin.
T«ssä]
Ennen
Yhteer
I l l a U a k l n . ; Y ^ t y l s k o h t a l s e m p l a ; rie
t o j a näistä k m s s e i s t a s a a kääntymällä
SuQmen itsenäisyysjahla ja l^lervo
Ketolan tervetul.iaiset Yancbdvenssa
Kunniajäsen Otto Böhm kuoHut; opin^kurssit
alkavat tammik. 5 pnä 'Kalle Aaltosen mocsian"
esitetään tapaninavjoidukuim 26 päiyä^^
Vancouver, B. C ; — ( C S J : n p a i k a l l i ­sen
osastgn kuukausikokouksessa I l ­m
o i t t i , p u h e e n j o h t a j a , että osastontune
kunniajäsen; O t t o : B ö hm o l i p o i s t u ­n
u t keskuudestamme j ä että osaston
... „ . . , , , puolesta o l i l a s k e t t u seppele hänen
a l l e k i r j o l t e t t t t sopimus j o n k a m u k a a n jj^-jj^jjggjj
EKs Ask voittanut'
nyrkkeilyssä
L o n t o o . ~ S u o m a l a i n e n a m m a t t i ­nyrkkeilijä
E l i s A s k v o i t t i tääUä A l ­b
e r t H d l l i s s a l o k a k - . i a-pnä pidetyissä
n y r k k e l l y o t t e l u i s s n M d l e M i l l e r i n,
j o n l ^ ^ v ä i t e t ä ä n obeen A i i s t r a l l an
m e s ^ r l n : . . A s k : oli', a l k a i ^ k m m i n i o t e l.
lut^- 'Wfaite:. Cityssä - M i l l e r i a ' vastaan,
j o U o b i ; o t t e l u J u l i s t e t t i b i t a s a p e l i k s i.
K i i n a n laivasto a l i s t e t t i i n a m e r l k k a -
l a i s t e n ^ a l v o n n a n a l a i s e k s i.
U S A ' : l l e o n a n n e t t u lentokentät ja
s a t a m a t ' Tsingtosissa, S l a n l s s a . T l e n -
Shulssa. V L a n c h o w l s s a , ' T 1 h u a s s a .
Whampoossa: Ja m o n i s s a palkoissa
H a l n a n i n J a T a l w a n i n (Formosa) s a a ­rilla.
^ A m e r i k k a l a i s e n n e u v o n a n t a j a n n l -
cttittäminen C h i a n g i n olkeusvirastooh
panee; k i i n a l a i s e t t u o m a r i t ' a m e r i k k a ­l
a i s t e n < v a l v o n n a n alaiseksi. A m e r i ­k
a n lähettiläs t o h nU yUpresldenttlnä
C b l a n g b i h a l l i t u k s e l l e.
M a r r a s k u u n 6 p n ä 1946 a l l e k i r j o i ­t
e t t i i n t u h o I s a K i i n a n - A m e r i k an
kauppa-:^^ j a : m e r i l i i k e n n e s o p i m u s . T ä ­män
perusteella K U n a s t a t u l i A m e r i ­k
a n ^ v a p a a markjdna?alue Jonne s aa
k a a t a a vapaasti -tavaroita J a t u k a h ­d
u t t a a K i i n a n teollisuus.
A m e r i k k a l a i s e t i m p e r i a l i s t i t t u n k e u ­t
u i v a t T a i w a n i n (Pormosan) saarelle.
S o k e r i - j a - a l u m l i n i t e h t a a t , s ä h k ö - Ja
k e m i a l l i n e n teollisuus, s e h i e n t t i ^ ja
m u u t ' teollisuuslaitokset annettiin
a m e r i k k a l a i s i l l e K i i n a n - A m e r i k a n y h ­teistoimintasopimuksen-
nimessä. F u .
k i e n i n J a H a l n a n i n s a a r e n k l v i h i i l i -
J%,rautakaivannotjO(yat.joutimeet ame­rikkalaisten,
kontrollini a l a i s e k s i.
Mitä tämä A m e r i k a n i m p e r i a l i s t i en
p o l i t i i k k a o n t u o n u t K i i n a n kansalle?
. K a n s a l a i s s o d a n r i n t a m a l l a o n - t u -
V a h i a j a työskenteli
eläissään a h k e r a s t i näyttämömme t e h
t a v i s s a : Hänen e r i k o i s a l a n a a n o l i I d r -
j a n p l d o n salaisuuksien opettaminen
Jäsenistöllenome. •• . -Rehtinä toverina
Jätti hän m e i h i n jälkeen jäänelsUn
k a u n i i n muiston. Lepää rauhassa,
k u n n o n t o v e r i!
a l u e k o m i t e a n yhteisesti Järjesteittär
v i k s l . Nyt y p l d a a n Jo k u i t e n k i n I l ­m
o i t t a a lehtemme l u k i j o i l l e , että o p i n ­t
o k u r s s i t pidetään tulevan vuoden
t a n u n l k . 5—22 pälyän välisenä a i k a n a ,
kestäen s i i s k a h d e n v i i k o n a j a n . O p i n ­t
o j e n . j o h t a j a k s i "tulee A k u K o r h o n e n:
Toivomme j o k a i s e n v a r a a v a n tarpeek­s
i a l k a a päästäkseen o s a l l i s t u m a a n t ä ­hän
tiedon avaimien jakamiseen.
K u r s s i t , pidetään?^ n i i n päivällä k u in
K o k o u k s e n .tärkeimpänä a s i a n a o l i
o p i n t o k u r s s i e n järjestäminen, j o n ka
y k s i t y i s k o h d a t jäivät j o h t o k t u m a n j a jT^jinen; Tilaisuuden- o h j e l m a s s a käsi-v
a l i t t u j e n k o m i t e o i d e n puoleen. N i i l ­le
v o i ' myöskin i l m o i t t a u t u a o s a l l i s e k ­s
i k u r s s e i h i n;
Näyttämömme v a l m i s t e l e e ; p a r h a i l ­laan-
" K a l l e A a l t o s e n i m o r s i a n " - n i m i s -
t ä suumäytehnää. Se esitetään t a ­p
a n i n p ä i v ä n ä - ^ Jouluk; 26 p n ä . T ä ­mä
' Al1cnnTi!-<»Tig<TnTr>at.'8fttijt ^ faoksautuk-sena
sen suhteen.
V a l i s t u s t o i m i k u n t a m m e o n järjes­tänyt
monet onnistuneet' -töalsuudet
tämän vuoden aikana. Ssuraavana
tässä / s a r j a s s a ' : o n K a l e r v o K e t o l an
t e r v e t u l l a i s t l l a l s u u s , j o k a Järjestetään
joiduk.9vpäiväksi. L e h t e m m e l u k i j at
ovat v a r m a a n k i n lukeneet.'hänen p u ­h
e i s t a a n itä-Canadassa. Nyt tam
poikamme p a l a a kötUn,^ o t a m m e hänet
v a r m a a n ylpeydellä) v a s t a a n J a l a u ­summe
tervetulleeksi keskuuteemme.
Hän antaa- m e i l l e t i e t e n k i n y k s i t y i s ­k
o h t a i s e n selostuksen matkansa: v a i ­h
e i s t a . Tähän t i l a i s u u t e e n o n y h -
d l s t m y ' m 3 ^ k i n S u o m e n itsenäisyy­d
e n 31-vuotismuIston merkille p a n e -
p«rt A r i b m . ~
hralutys "Veljeksei
k e u k s l a ' v o i n u t " a s e t t u a ' kapitalistien r?'/"?"^*^^?!
p u o l e l l e j a työväen a n u n a t i l l i s t a jär­jestöä
v a s t a a n . Hän e l ole tarvinnut
s i i h e n -sen enempää verukkeita kiiin ameä teidän t u le
Joku avoimesti k a p i t a l i s t i e n asian­a
j a j a k s i txumustautuva henkilö; van-haUa
k u l u n e e l l a - f r a a s i U a , huölenpidol:
l a 'maan: j a k a n s a n eduista' hän on
U^UppU; j a ^ h il
(»ttoitota: j a - m OT
ttjltä. s e k k f ^ ^
Ueen lelpäajuri
k a t s o n u t selviytyvänsä. Sitä - samaafiSTrjältä sekä T^m..
f r a a s i a övatkapltallstlt käyttäneet ai- ii SUsyaratkaa a j o i
n a • s i l l o i n k i m h e ovat omanvoiton «ttä e i t a r v i t se
pyynnön Innoittamana- johtaneet pteUe. slUä v a rn
maamme työtätekeviä harhaan. Kun
maahamme muodostettiin Fagerhol-tellään
s i i s tätäkin: p u o l t a ; M u i s t a ­k
a a , että; tämä' k i i n n o s t a v a j a m o n i ­p
u o l i n e n t i l a i s u u s a l k a a k l o 4 i p . T ä ­mä
t i l a i s u u s o n e r i k o i n e n s e n j o h ­dosta^'
että-ss o n ensimmäinen yhdes­sä
n u o r i s o n kanssa järjestetty t i l a i ­suus.
Toivomme k a i k k i e n V a n c o u v e r in
s u o m a l a i s t e n s a a p u v a n tähän arvok-kaaseen^
Ja k i i n n o s t a v a a n ; t i l a i s u u t e e n ;
— Mökhi p o i k a.
nähdä i t ä n^
Dil^laiän j a se li
nUn.^ h a l l i t u s , - t o t e s i v a t kommunistitfljPalla 27 pähränä e
s e n sisäpolitiikassa merkitsevän hyök. "Lickkl"-näytehni
käystä työtätekeviä västäah;Päämi. äjdellä touhulla^ja
n l s t e r i n ^ v i i m e i n e n puhe on-vlimsisin ten tekee näjrtelm
osoitus toteamuksen olkeaanosuval-suudesta."
LAURI s;
VILLE K i
Port Arthi
istenjuhi
«staan, Joten toli
Suomi osalliseksi •
Maailmanpankin met-sänhakkuuluotosta
H e l s i n k i . - — ( S - S ) — Genevestä on
i l m o l t s t t u , että E u r o p a n taloudelli­sessa
komissiossa qn päästy periaat-tesUiseen
sopimukseen 2 m i l j . punnan
l u o t o n , myöntämisestä Itä-Europan
m a i l l e , k o n e i d e n j a m u i d e n metsan-h
a k k u u k o j e l d e n ostamista varten ja
että S u o m i o n näiden m a i d e n joukos­s
a . -Luotonsaajamaidsn on yhteensä
kahdessa vuodessa t o i m i t e t t a v a tukke­j
a 120 m l l j . d o l l a r i n a r v o s t a . Maailman
p a n k i n hiyöntämä l a i n a o n maksetta.
v a t u k l n h a n k i n t a i n t u l o i l l a , jotka ko-l
hoavat s o v i t t u a • määrää • korkeam-l
m a l l e .
Sydämelliset
tämästänne t u i
Kiitokset arv(
K i i t o s k a l k i l li
na. E r i k o i n en
Teitä k a l k k ia
TAI»
163<>4 Cfaarlea s
— K e u h k o t a u d i n o n laskettu ai­h
e u t t a v a n Suomessa n o i n milj aro
m a r k a n tappiot v u o s i t t a i n.
Muutama sana sekaantiiiriisesta
<^äa':mitä on "esikoisoikeuden vaihtaminen hernerokkaan"
;[jltsenäisyyden menettämistä. ^
J * ' 1 Kreivi Bernadotte ehdotti^ kuten mr. Pearson ehdottaa nyt^ että
ijferUsaleniin kaupunki otettaisiin pois juutalaisilta ja annettaisiin Jkan-
^«äihyäHsen kontroHin nimissä arabialaisille. Kreivi Bernadotte ehdotti
äillöiii ja' mr. Pearson -ilmeisesti hyväksyy sen, että Negevin alue
^J-iistettäisiin pois Israelilta j'a annettaisiin arabialaisille. (Israelin
jjdcähömaisct ovat arvioineety että Bernadotten suunnitelnian m
^•heidän maansa menettäisi puolet alueistaan silFä alkuperäinen Pales-;;
^tunan Jakainispäätös marraskuun 29 p;ltä antoi Israelille 5,579 neliör
mailin alueen, mutta Bernadotte ehdotti annettavaksi vain 2,124 neliö-mailia).
Kreivi ..Bernadotten ehdotuksen mukaan Haifasta tulisi'
''kansainvälinen satama" tarkoittaen^ että se jäisi Britannian käsiin.
Bernadotten suunnitelma riistäisi Israelilta oikeuden itse päättää siir­tolaisuudesta
ja '• vieläpä; ulkopoliittisista kysymyksistäkin. Käj-tän-nöllisesti,^
katsoen.kreivi Bernadotte esitti suunnitelman, minkä mu­kaan
Israelin valtio joutuisi uudelleen Britannian ja myös Yhdysval­tain
imperialisminvkontrolliin ja armoille. -
:Ulkominisferi Pearson ei sanoutunut irti tästä kreivi Bernadot­ten
paheellisesta^ehdotuksesta. Hän ei i&nöittanut, että Canadan hal­litus'
tunnustaa'Israelin 'itsenäisyyden. Siksi- hänen "hyvä puheensa"
jSftipäljohtoivon^xsett'varaa.; '
S e k a a n t u m i s p o l l t ^ ^ k a e l ole uusi
t e r m i diplomaattisessa kielessä. Se
o n yhtä v a n h a k u i n valloitussodat.
M u t t a nykyään sitä käytetään t a v a l ­l
i s t a r u n s a a m m i n monopoUkapitalis-t
l e n kielessä N e u v o s t o l i i t t o a vastaan.
J o s heitä uskoisi, n i i n e i v o i s i t u l la
m u u h i m käsitykseen k u i n s i i h e n , että
N e u v o s t o l i i t t o o n a i n o a v a l t i o j o k a on
s e k a a n t i m u t toisten m a i d e n sisäisiin
a s i o i h i n j a e t t ä i m p e r i a l i s t i s e t v a l t i ot
ovat k u i n l a u p i a i t a s a m a r i a l a i s i a , j o t .
k a auttavat tienpuolueen jäänyttä
l o u k k a a n t i m u t t a rosvon U h r i a.
Jös k u i t e n k i n lähenuxUn4|irkaste-t
a a n t o s l a s l a i n valossa k u k a s e k a a n -
^ t u u t o i s t e n m a i d e n sisäisiin a s i o i h i n,
n i i n tulenune k o k o n a a n t o i s e e n t u l o k ­seen
k u i n mitä suurpääoman a s i a m i e ­het
yrittävät m e i l l e uskottaa.
K s i m e r k l k s i R a n s k a n k i v i h i i l e n k a i -
v a j a i n s a n o t t i i n menneen lakkoon
N e u v o s t o l i i t o n a n t a m a n s a l a i s e n m ä ä ­räyksen
johdosta. Porvarilliset p r o -
p a g a n d a t o i m i s t o t saivat tehtäväkseen
keksiä k a i k e n l a i s i a j u t t u j a tämän
väitteen- t o d i s t a m i s e k s i . J a riittihän
I m p e r i a l i s t i e n propagandamestareilla
m i e l i k u v i t u s t a , m u t t a mitään sitovaa
t o d i s t u s t a e i o l e v o i t u esittää tällalse^
väitteen t u e k s i . K o s k a N e u v o s t o l i i t on
kaivostyöläiset o v a t keränneet v a r o j a.
j o k a siunma.. A m e r i k a n dollareissa
nousee n o i n $200,000, R a n s k a n k i v i ­h
i i l e n k a i v a j a i n l a k o n t u e k s i , n i i n sitä
o n p i d e t t y selvänä todistuksena {Neu­v
o s t o l i i t o n sekaantumisesta R a n s k an
sisäisiin a s i o i h i n , , J o s k e r r a n neuvos-t
o l t a l l l t u s o n tämän perusteella s y y l l i ­n
e n R a n s k a n ; sisäisiin aslolhlq;^se­kaantumiseen,
^niln; fiflloin voldaaiv
syyttää ^ m y ö s ; B r i t a n n i a n h a l u t u s ta
sillä B r i t a n n i a n Järjestyneet työläiset
^ v a t myöskin lähettäneet'^avustusta
R a n s k a n l a k o s s a • o l e v i l l e k i v U i i i l e n k a i -
v a j l l l e .
' R a n s k a n h l i l e n k a l v a j a t s a n o v a t , e t ­tä
R a n s k a n , h a l l i t u s o l i s i o l l u t v a l m is
s u o s t i u n a a n beidäJi p a l k k o j e n s a ' n o s ­tamiseen,
inujtta. M a r s h a l l i n " a v u n"
a m e r i k k a l a i s e t '..valvojat eivät s i i h en
suostuneet.' MQ^ uskomme, että tässä
asiassa voidaan . l u o t t a a paremmin
R a n s k a n järjestyneiden työläisten k ä ­s
i t y k s e e n k u i n m a r s h a l l o i t u l h i n u u t i s -
n l k k a r e l h l n . , .
K u n K i i n a n , kansan vapausatmeija
o n viime päivinä saanUtr s u u n n a t t o ­m
i a voittoja,'" n i i n n y t Jälleen n i o n o -
p o l l k a p l t a l i s t i e n .r lehdistö toitottaa
N e u v o s t o l i i t o n . s e k a a n t u m i s e s t a ' B l i l -
n a n sisäisiin^ a s i o i h i n . T o d i s t u k s i a e i
v a i n löydetä. l U n n e t t U ' t o s i a s i a o n se,
että J a p a n i a v a s t a a n käydyn sodan
a i k a n a I l m o i t e t t i i n K i i n a n vapaute­t
u l l e a l u e e l l e lähetettävän a m e r i k k a ­l
a i s i a sotilasosastoja v a l v o m a a n ame­r
i k k a l a i s t e n lentäjien pelastamista.
J o t k a sattuvat l e n t o r i k o l s t a p e l a s t u ­m
a a n s i l l e alueelle. Tosiasiassa näi­d
e n tehtävänä/oli u r k k i a o n k o - K i i n a n ,
k a n s a n vapauslCrmeiJa . v a r u s t e t tu
N e u v o s t o l i i t o n a s e i l l a J a t a r v i k k e i l l a .
Minkäänlaista t o d i s t u s t a tähän e l s a a -
t u .
N y t väitetään, että Neuvostoliitto
o n Jättänyt K i l i i a n k a n s a n vapausar-m
e i j a l l e t u h o t u n j a p a n i l a i s e n K w a n -
t u n g l n - a r m e i j a n aseet j a varusteet:
Sitäkään e l o l e todiatetto: T o t t a On
k u i t e n k i n se, etäL^Mandchuriassa o l ­leet
P u n a i s e n a r m e i j a n Joukot o n s i i r ­r
e t t y pois sieltä j a n y t niitä-siirretään
p a r h a i l l a a n pois K o r e a s t a k i m t a as
a m e r i k k a l a i s i a s o t a j o u k k o j a J^ä s i n n e .
Entä A m e r i k a n sekaantuminen?
K a n s a n vihaamalle K u o m i n t a n g in
h a l l i t u k s e l l e o n s e a n t a n u t $6,600,000,-
000 edestä s o t a m a t e r i a a l e j a j a aseita.
K u o m i n t a n g i n a r m e i j a a o v a t a m e r i k -
k c ^ I s e t upseerit harjoittaneet^ Y h ­d
y s v a l t a l a i s e t s o t i l a a t J a upseerit ovat
osaDlstuneet s u o r a a n t ^ t e l u i h l n . s Y h -
d y a y a l t a i s l l l a l e n t o k o n e i l l a j a l a i v o i l ­l
a o n k u l j e t e t t u K u o m i n t a n g i n ^ j o u k ­k
o j a . - A m e r i k k a l a i s i n a o n ' K u o m i n ­t
a n g i n EäinaESa lentokenttiä' h a l l u s -
BaaxL Samalla alUeella' o n annettu
u s e i t a tärkeitS t e o l l i s u u s l a i t o k s i a a m e ­rikkalaisten
]|ir}WiTV To^j^nslfl^^^a P T P P -
rikkalalset ovat' K u o m i n t a n g i n K i i ­n
a s s a t o d e l l i s i a isäntiä. '
I t s e ChJang^ K a i - s h e k e s i i n t y y k u in
r e n k i j a r u i k u t t a a h e r r o i l t a a n p i k a i s ­t
a apua. Ehkäpä sitä t u I e e U n sillä
V a l k o i s e n t a l o n sanomalehtisihte
C h a r l e s G . R o s s I l m o i t t a a V/ashingto
n i s t a , että p r e s i d e n t t i Trumän ja val-j
t l o s l h t e e r i M a r s h a l l neuvottelivat Kii-|
n a n t i l a n t e e s t a v i i m e maanantaina.
C a n a d a k i n o n sekaantunut Khz
sisäisUn a s l o l h t a lähettämällä Nan-|
k l h g l n h a l l i t u k a e l l e M o s q u i t o pomnut-|
t a j l a -Ja s o t a m a t e r i a a l e j a miljoonien
d o l l a r e i d e n edestä. Päämlnistsri St|
L a u r e n t sanoo sitä tehtävän "lurist
s e n s i v i s t y k s e n p e l a s t a m i s e k s i " . Su
tämän m u k a a n kristittyjä ovat Kiinan
k a x i ^ n nylkijät J a v a r s i n a i n e n kansa
j o k a o t s a n s a hiessä syö leipäänsä, jo
sitäkään s a t t u u olemaan, ovat
n o i t a . • Merkillistä k r i s t l l U s j - y d e n tui-|
k l n t a a ! y
K a l k i l l e , o n t u n n e t t u a I n i l n k a impe-j
r l a l i s t i t , n i i d e n etunenässä YhdjsvaH
t a i n , ovat sekaantuneet K r e i k a n , TuH
k l n , I t a l i a n J a m o n i e n m u i t t e n mait-j
t e n sisäisiin a s i o i h i n .
T o s i a s i a o n , e t tä Imperialistit, jo:-
"ka' syyttävät N e u v o s t o l i i t t o a muitte
m a i t t e n a s i o i h i n sekaantumisesta,
häärällevät monissa maissa
Isännät o m i s s a t a l o i s s a a n . Imperia
t i e n s e k a a n t u m i n e n tapahtuu kansa:,
v a s t a a n t a a n t u m u k s e n . J o k a o n valmisl
myymään k a n s a n enimmän tarjooval-j
le, pelastamiseksi.
I m p e r i a l i s t i e n Sekaantuminen tois-]
t e n m a i d e n sisäisiin a s i o i h i n on
t a n u t j a e d e l l e e n s a a t t a a miijoor
I h m i s t e n ennenaikaista kuoleinai
s u u n n a t t o m i a t a l o u d e l l i s i a menfityS-]
i j a p o h j a t o n t a kurjuutta,
v o i d a a n h i d a s t u t t a a k a n s o j e n vapaa
liikkeitä/ m u t t a kansan lopullis*^
v o i t t o a sillä e i v o i d a estää. — Uoti.
Sydämelliset I
perälsestl yllätti
p:nä 1948.
K i i t o s k a u n i i!
suuresti hänunä
Säilyköön tov«
52 Hudson Bay /
KIITOS
Pyydämi
set niille y
Lakella, joi
siä lahjoja
jat, jotka 1
ollessamme
tervehtiniä!
1948.
Pitkämxu
kaan voinee
jonne ystäv
iestänyt. S
jotka eivät
täti ollut sä
le tämän m
Erikoinen
nir. ja mrs
kun tulitte
tokset myös
Ont.
Kiitolfisui
. %
5489.14ih A^
Me allanu
Usimmätkii
remme Hell
äestettyyn y
Mutta eri]
CaswellCo.
Näin sainun
täällä kämpi
Teitä kaik
9 Mekolviö ±_