Vapaus, June 26, 1948

              ftvu 2 Lauantaina, kesäk. 26 p. — Saturday, June 26
(UBCBTY) Indepexxdent l^bor
Olfan of -FlosUb Canadian». Ec-
Ublisbed Nov. « th 1917. Autborized
u s e q ^ class mall by tbe Post
Offlce^Departinent. Ottawa: Pub-
Ushed tbrfce wetkly: T u e s d a y s ,
Tbursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
tam St. W., Sudbury, Ont.. Canada.
Telcpbonea: Buxlneas Office 4>4284.
Editomi Office 4-4265. : Manager
E. SuJcsJ. Edlior W. Ekltmd. MalLng
addresa Box 69, Sudbury. Ontario.
Advcrtuiing raux upon appUcation.
Tranfilatlon free of cbarge. .
TILAUSHINNAT:
Cänadasaa: . 1 vk. »5Ä)6 kk. $3.00
3 kk. tl.75
yhdysvalloissa: 1 vk. $«J50 6 kk. 13X0
Suiamessa: 1 vk. $7.00 6 kk. K.00
OHKiAKO NEIIVOSTOLIiTTO
SKANDINHVIilN VALTIOITA?
Kirj. Eugen TarJe
Kaksi Saksan markkaa
Sodan aikana Hjtlerjnhälhlu.s]outui olo.suhteiden pakosta
lisäämään paljon liikkeellä olleen paperirahan maäraa. Se o l i
sotatalouden seurau.s eika syy.
Asiallisesti lama tarkoitti rahan arvon suurta alenemista,
vakavaa inflatiota. Sittemmin ovat kaikenlaiset herrat ja
narrit käyttäneet tätä infjatoon.sta tilannetta hyväkseen jar^
jestämällä laajakantoLsen mu.stan por.ssin kauppajarjestelrnan
erikoisesti länsi-Saksan alueella,
• Nyt on Saksassa ryhdytty tata inflatoontilannetta korjaa­maan
myös rahareformin avulla. Mutta k u n lännen l i i t t o l a i ­set
asiallisesti luopuivat neljän vallan yhteistoiminnasta Neu­vostoliiton
miehitysviranomaisten, kanssa, rikkoivat Potsda­m
i n sopimuksen kirjaimen j a henjjen. .seka jakoivat Saksan
kahteen osaan kaavailemalla erikoista lantista Saksaa, niin
tässä tilanteessa oli johdonmukai.sta, n i i n valitettavaa j a tuo­mittavaa
kuin .se o n k i n , etta Saksaan t u l i huonon inflatoorisen
markan tilalle kaksi uutta markkaa '—^ y k s i l a n s i - S a k s a n mie-hityspäällystön
järjestämä markka j a loinen itä-Saksan mark­ka.
Viimepjiivinä on takalaisten suurlehtien palstoilla pauhat­tu
kovalla paatoksella sita kun Neuvostoliitto i l m o i t t i , ettäita-
Saksan rahareformi astuu voimaan myös Berlinissa. Nama
propagandamcstarit unhoittavat tykkänään tai pitävät itses­tään
selvänä asiana,.että juuri.länsivallat kieltäytyivät yhteiSr
voimin ratkaisemasta Saksan probleemia, ja että j u u r i länsi­vallat
ensin järjestivät "itsenäisen" rahareforminkin "itsenair
sellä" länsi-Saksan alueella..
Sanotaan, että " k a i k u vastaan kuten metsään huudetaan" ja
jos missään, niin juuri tassa Sak.<5an markkakysymyk.sessä
meidän täällä länsimai.ssa tulisi katsoa omaan poveemme ja
tutkia minkälai.seen ylipääsemättömään umpikujaan nykyi-:
nbn politiikkamme meidät johtaa kerta toisensa jälkeen. Sel­vää
nimittäin on, etta saksalaisten s u u n enemmistö pitaa län­simaita
syyllisenä Saksan kahteen osaan jakamisesta ja n i i n ­muodoin
länsimaiden asema tulee entistä kestämattömammak-si
Berlini.ssä, ei niinkään paljoa Venäjän painostuksen takia
kuin saksalaisten kasvavan vastarinnan vuoksi.
Kirkon johdolle harkittavaa
;Nyt kun Canadan suomalaisia .seurakuntia yritetään taas
kuljettaa takaoven kautta " k u l t t u u r i r a h a s t o n " . kesku.sjärjes-töön,
joka on perusolemuksellaan lyovaenvaslainen j a Suo-mivastainen
laitos, on erikoisen lärkealäallaviivata tällaisen
politiikan t u r m i o l l i s u u t t a työväenliikkeen ja .seurakuntien va-list
«n suhteiden ja erikoisesti kirkkojemme menestyksen kan­nalta
katsoen.
• Viimeisten vuosien aikana on Canadan suomalaistenkin
keskuudessa ollut havaittavissa myönteistä kehitystä sikäli,
että erinäisten työväenyhdistystemme ja seurakuntiemme se­kä
niiden molempien kannattajajoukkojen välillä ollut am­mottava
ja ylipääsemätön k u i l u on pienentynyt. Tämä kehi­tys
ei luonnollise.stikaan olo o l l u t läheskään riittävän nopea
eikä nykyinen tempo: vastaa lähestulkoonkaan työväenyhdis­tystemme
ja seurakuntien jä-senjoukkojen toivomuksia.: M u t ­ta
edistystä on k u i t e n k i n havaittavissa. Jos tätä ky.symystä
katsotaan ylcisetujcmme tai vaikkapa vain k.o. voimien sup­peampien
.ryhmäetujenkin kannalta, n i in tämä työväenliik-keemmc
ja uskonnollismielisten kansalaistemme välillä olleen
raja-aidan madaltaminen jn keskinäisten suhteiden paranta-:
minen on lämpimästi tervehdittävä toimenpide. ;
^ Tässä yhteydessä lienee paikallaan viitata erääseen k i r ­kon
ja työväenliikkeen välisiä suhteita lähei-semmin tutkineen
vaikutusvaltaisen kirkonmieheiv äskettäisen lausuntoon, mikä
on-epäilemätta protesti katolisen k i r k o n johdossa vallitsevaa
käsityskantaa vastaan, vaikka,sitä ei avoimesti sanotakaan.
Me tarkoitamme roomalaiskatolisen kirkon torontolaisen v i ­rallisen
lehden Registerin toimittajan Henry Somervillen äs­kettäistä
kirjoitusta täslhlasiasta., Hän' palauttaa l u k i j a i n sa
mieleen paavi Pius X I sanat, e t t a hänen aikanaan, vuosisadan
suuri skandaali o l i se, että k i r k k o menetti työväenluokan; Tä­män
katsantokannan perusteella toimittaja Somerville antaa
katolisen k i r k o n johdolle seuraavan varoituksen:
"Älköön kukaan katolinen Cunadassa antako vasten­mielisyytensä
uusia p o l i i t t i s ia voimia kohtaan tehdä m i -
: tään, joka vieroittaa k i r k o n työväenliikkeestä, mikä on us­konnon
skandaali monessamuussa; paikassa (maassa)."'
Totta, että roomalaiskatolinen k i r k k o on k a i k k e i n enim-.
män s y y l l i s t y n y t työväenliikkeen vieroittamiseen samalla kun
•protestanttisesta kirkosta on vuo.sikausiakuulunut.edistyksel-:
lisempiäkin ääniä. M u t t a ehdoton tosiasia on, että itse k i r k ko
karsii enimmän silta. JOS SO omaksuu historian nykyvaihtee.ssa
vihamielisen.a.sentccn työväenliikettä vastaan .sensijaan, että
se p y r k i s i ymmärtämään työväenliikettä ja lähentämään suh-,
teitään siihen.
; ' K o n k r e e t t i . s e s t i lama tarkoittaa maanmiestemme keskuu­dessa
sitäj etta J O S k i r k o n johto l i i t t y y : "kommunistivastaiseen",
ja ,V'Suomivastaiscen"keskusjarjcstoaiv ja ryhtyy sen perus­teella
politikoimaan, n u n .se s y y l l i s t y y tekoon, joka on v i h a ­mielinen
maanmiestemme enemmistöä kohtaan : ja eristaa
kirkon entistä enemmän jhijestyneistä työläisistä.
Tämä on vakava asia mika kunnostaa k a i k k i a maanmies^
tommeyleishyväa tarkoittavia voimia j a erikoisesti, j u u r i seu-'
: rakuntiemme jasenia.. : Meidän lehtemme liittyy nuhin:
hlaanmiehiimme jotka toivovat,, citascuraktmtamme. välttäi­si
vät tämän v i « t e t y n ansan. K a i k k i se, m i k a p y r k i i hajoitta­maan
maanmiehemme.kahdeksi vihamielisek.si l e i r i k s i , vahinr
goittaa maanmfestemme yleisctuja ja lopuksi myös niitä voi­mia,
j o t k a tätä hajoitustyrita tekevät.
'Taalla olevat sUomenkirlJMt Uan-tunfa!
ilf;'hdel ovat u.seaan otteeseen
Juncalssec', fcirjoitoksia, joissa yri­tetään
ihmisia Johtaa harhaan us-,
kattamalla, etta .Neuvostoliitto uh­kaa
Skandinavian maita. Seuraa-i
v»%.%» artikkelissa tunnetta neuvos-
> (oi i t l o l a i n en hisiorio tsija Eugen
i Tarle selostaa NeuvostohJton asen-nctta
Skandinavian maihin:
j . SV^andm-dvisLHna. mais-sa voidaan.
1 k c n : i c s mukavimrai.i tutki a nf. M a r -
.1 shall-RUunnitelman todelli.sia ka.svoja"".
i M).s.<3aan ei l a m a n amcnkkalai.v?n i m -
I pcrialtemin suuri.5uuntafse.sti ]*va.stc-
1 t u n yrityksen todriJIlnen luonne tule
I .selvemmin i l m i eika mLs-saan amcrlk-
I kalai-sen politiikan S;scka.s luonne ole
I .silmiinpi-stävimpi kuin Ruotsi.s.sa. Nor-.
jaH>a ja Tan.ska.ssa.
Meidän on vain . tutu-stuttava vilr
meisim tosia.sioihin esimerkik.sl. Nor­j
a n taloudclli.sessa elamas.sa. Kuri
Norja vedettiin kauppa-suhtcLsiJn B l -
zonian kans.^a, vaati kak-^-oisvyohyk-;
keen johtaja, etta norjalai.ston oli
mak.settava hiiliaston.sa d o l l a r e i l l a .sn.:-
t a huolimatta, etta Norjan d o l l a r i v a -
ra.sto on pieni j a hupenee p a r h a i l l a an
katastrofaalisella vauhdilla. Samalla
ehdotettiin; etta Norjan kalahankm-nat
mak.settai.siin E n g l a n n i n p u n n i l l a.
K u v a a v a a on myo.s Y h d y s v a l t a i n k o n -
grcsBin paatos,' jonka mukaa.n puolet
nlLsta tavoista, j o t k a toimitetaan M a r -
.shall-.suunnitelman pcrasteclla, kul­j
e t e t t a i s i in amerikkalaisilla laivoilla,
mik.a merkitsisi i.skua. N o r j a n l a i v a k u l -
kua va.staan, joka o n N o r j a n taloudcl-
ILscn clamfln .selkäranka.
On täy.sin selvaa, etta joukko S k a n ­dinavian
maiden teollisuudenaloja va-hitfMlen
surka.stulsi, jos nama maat
alistcttuLsiln A t l a n t i n tuonpuoleisten
."hyväintekijo:den" s u u n n i t e l m i i n : j a:
laskelmiin.: A i n a .syk.sy.sta 1947 l a h t i en
on Yhdy.svaltain monopolikapitalisti-cn
Ichdi.sto hillitak.sccn-Skandinavian
maiden täysin käsitettävää levotto-muuta.
Joka perustuu n i i d e n teollLsuu-dcn
edessä oleviin vaaroihin, j a toi­selta
puolen saadakseen nämä maat,
erikoisesti Ruot.sinVja Norjan, v a k u u t -
tuneek.si, etta suostuminen nalhin
väistämättömiin u h r a u k s i i n , j a t e o l l i -
.suuden kaikkien tulevalsuudenmah-dollisuuksicn:
menettämiseen: on p a ­kottavan
"välttämätöntä", jos ne h a ­luavat
puolustaa: k a n s a l l i s t a t u r v a l l i ­suuttaan
ja riippumattomuuttaan
" h i r v i t t a v a a i v i h o l l i s t a " vastaan..
On turhaa li-sata, ketä taantumuk­s
e l l i n en lehdistö csittaa tällaisena v i ­h
o l l i s e n a: .se on luonnollisesti N e u -
vo.^t/j!iitto. On k y l l a totta, e t l a Ne:j-
Vostoliitto jätti 1945 N s r - . i k - n k a i l o t ­tamatta,
veti joukkonsa BomholmiS*;.
eika ole osoittanut pienintäkään pyr­kimystä
hyvien naapuruu.^suhteid' n
häjrit=;emi=€en S k a n d i n a v i a n maidfn.
kan*:fia.: MuttÄ talla ei ole mi^an
mfTkitysta. vaitelaan. .S«?han o n v a in
präs "totalltarLsmin demagojrmen j u ' . -
n i " ! Neuvo.slolmUj rauhoittaa sala­kavalalla
tavalla naapuriensa valp­pautta
j a epaluuloi.suuita karatak.s€«!
s i t t en y h f a k k i a niiden kurkkuuni
M u u a n chicagolainen: l e h t i .sattui a.-;-
kcttain. julkai-semaan . l i e v i m m in
nottuna eriskummallLsen vertauk-s^n
Neuvostoliiton ja • Yhdy.vvraltain toi­mintatavoista:
Yhdy.svallat oh " r o -
h e l l l s c s t l . ja avoimesti" ilmoittanut,
Tan.skallc, etteivät amerikkalai.sot
poi.stu GrönJ^nista, koska he t a r v i t -
.sevat tata: .saarta. Ja saman .suo­r
a n Ja avo.sydamisenilmoituk.sen.jäl­keen
Tanska VOI n u k k u a yon-sa r a u -
has.sa, sillä jos amerikkalaiset valtaa- j
vat jonkin uuden alueen Grönlannin
Jalkeenv aikovat he i l m o i t t a a tarkoi­tuksistaan
avoimesti. Kremlillä' ei
puolestaan kylläkään ole ollut mm- |
käanlaisia .skandinavLsia omi.stuksia. •
Venäläiset poistivat "ar.voituk.selli.scn j
nopeasti" joukkoasa Norjasta j a B o r n - }
h o n n i l t a seka va.stustivat 1940 k a t c -
gorise.sti H i t l e r i n .suunnitelmia Ruot­s
i n miehittamiscksi, mutta kaikkien-i
naiden - my.stilli.sten ja ka.sittamatto-mien
toimenpiteiden pcnmaisGna t a r -
koituksenahan on t i e t e n k in täytynyt
o l la .suuren levottomuuden ..synny.tta-minen
skandmavisissa maussa, ko.ska
I . f E n t l s e n torontolaisen".
f Vertonian:mukaan Tonan-vusn
kuuluisa "Tarmola" on
! nyt jnbla-a»u.ssaan; valmii­na
vastaanottamaan CSJ^n
6. laulujuhlan n h j e l m a n
^itiäpit ja johlaiieniat.;
Tarmolas.sa o l l e s s a an
maanmiehemnH; t n n t e r ^t
olevansa ihäänknfn. :kc€o-naan,
omr-sa hoivissaan Ja.
sen. ihana luonto tarjoaa
juhlayleisölle monia sei-'
lais'a e tui.su uksia m i t ä
'iuurkaupuns^in markkina-paikoi-
la on m a h d o t o n
uneksiakaan. Arvokkaan Ja
monipuoli.sen o h j elmiston
lisäk.s-j juhtaylefsön käytet- ;
visfia on Tarmolan ravin­tola,
mistä «n saatavana
suomalaisten heri(kuruokia
ja paljon h.ilvcmmalla h i n ­nalla:
mifä vastaavia ruoka-annoI'sia
myydäanrkaupHn-gin
ravintoloissa. Tarmo­lan
rehevät puut tarjoavat-viihtyisän
kalvepaikan sil­loin
jos keskikesän aurinko
•X.' .Atg?' ~
tulee liian polttavaksi ja
suomalaisille välttämätön
juhlavaline, ajanmukainen
sauna, on myös yleisön käy-lottav!.
s»av Kuvassa: näkyy
"Tarmola" ilmasta katsot­tuna.-.
. • .
Paul Robeson järkkymätön
fasisminvastainen taistelija
Kirj. Rob F. Hall
\Vashineton. — P a u l Robeson^.kuulu
ncekcrilaulaja; oli s e n a a t i n komitean
edessä kun'.se p i t i kuulusteluja M u n d -
l i n polii.sivaItiolaista ja syytti, että
tämä l a k i vaarantaa 14,000,000 neekcr-ne
ovat olleet -siinä määrin ".salaperäi- r n n tai-stelua yhdenvertaisista.oikeuk-
.siä j a .selittämättömiä"! vertauk-silla j s i s t a . . Hän vaati s e n a a t i n toimimaan
eräiden. Jotka . " r e h e l l i s e s t i " valtaavat Mynkkausvastaisen l a i n l a a d l n n a n h y -
v i e r a i t a alueita j a i l m a n m u u t a k l e l - j vaksi j a . t u t k i m a a n W a l l - k a d u n pank-taytyvat
lahtema.stä sieltä, j a l o m i e l i - ! kilaitok.sia. .
.syyden ja toisten, jotka luovuttavat ! Robeson .sai t i l a i s u u d e n pitää p u -
sodan aikana vapautetut alueet t a k a i - Iheen.sa v a i n .sen Johdosta k u n A m e r i -
fiin niiden oikeille, omistajille, ."dcmn- | c an Y o u t h .for Democracy, I l l i n o i s in
K0gi.sen .salakavaluuden", välillä, k a i - | jaosto, luovutti :aikan.sa hänelle,
k i i l a näillä' l i i o i t t e l u i l l a . J o t k a poh- j ; Raivo.stuneet komitean jäsenet u h -
jautuvat Ihmisten lap.sellisuudcn; k a i - I ka.sivat seka Robesonia etta toista to-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
. Tiistaina, kesäkuun 22 p:nä täytti
mrs. J a c k Vuori S y l v a n Lakelta, A l ta
70 vuotta. Lehtemme yhtyy päivän­s
a n k a r i n lukui.stcny.stavien: j a t u t t a ­vien
onnentoivotuksiin.
Huomenna, . .sunnuntaina .tayttaa
K e l l y L a k e l l a :a.suva toiminnan i h m i ­nen
mrs. I d a K o i v u l a : 6 0 vuotta..Mo­net
vuod&t h a n on t o i m i n u t Vapauden
asiamiehenä ja kirjeenvaihtajana
p a i k k a k u n n a l l a a n , seka ollut lukulsis-.
sa muissakin järjestötehtävissä mo­nien-
vuosien ajat.
Parhaat onnentoivotuksemme, päi­vän
sankarille tana merkkipäivä-.:
naan!
: Huomenna, sunnuntaina .tayttaa
mrs. Alma ' K a r j a l a i n e n , yk.si Long
Laken pionccnasukkaista 60 vuotta.
Han on o l l u t y l i 20 vuoden ajan S J : n
j a s en ja on k a i k i n puolin aikaansa
.seuraava Ihminen.
.. L o n n l a k c l a i s c t toivottavat palvan
s a n k a r i l l e onnea j a v i c l a monia syn­tymäpäiviä,
j o i h i n onnentoivotuksiin
lehtemme myöskin yhtyy.
mi­killä
näillä propagandatempuilla;: on
sama. tarkoitus: turvata pohjoi.smai-den
l i i t t y m i n e n sotaliittooni j o t a Wall
S t r e e t in herrat p a r h a i l l a a n voimape­räisesti
valmustelevat.
K u i n k a mielenkiintoisen näytelmän
onkaan-neuvo-stovihamielmen lehdistö
lavastanut viime v i i k k o j e n a i k a n a ! j
Mitä: se k i r j o i t t i k a a n . : k u n - S u o m i jä
Neuvostoliitto: ryhtyivät neuvottelei-h
i n keskinäisestä ystävyys-; j a avun-anto.
sopimuksesta! Ei o l l u t vaikea kä­sittää-
taantumuksellisten . k i i h o i t u s t i -
l a a j a nähdä, m i t a heillä o l i ajatuksis­sa.
M u t t a heidän k a i k k i laskelmansa
.sortuivat.. k u n Molotov j a Pekkala
h u h t i k u u n 6 pna a l l e k i r j o i t u k s i l l a an
vahvistivat sopimuksen: ystävyydestä
j a molemminpuolisesta . avunannasta
mahdollisessa hyokkaystapauksessa;
Suomen^Neuvo-stolliton sopimuksen
a l l e k i r j o i t t a m i n e n , tuhosi itseasiassa
eräiden p i i r i e n toiveet: pohjoiseuroop­palaisen
esunmarssialueen rakentami­sesta'
Neuvostoliittoa vastaan ja sen
laajentamisesta: a i n a V i i p u r i n r l i n j a l le
asti. : S c h u m a c h e n l a i s e n . lehdistön
erikoisen innokas aherteleminen B i -
zonian alueella taman a.sian yhtey­dessä
suomalaisen sosialidemokratian
elahdyttamiseksi Tannerin sammu­v
a l l a hengellä j a i tuloksettomaksi.: :
Ne rikolliset, j o t k a T a n n e r i n tavoin
ovat ajaneet. Suomen "onnettoman
kansan kaksi kertaa turmiolliseen so­t
a a n Neuvostoliittoa, t a s t a a n . on. tehty
vahingottomiksi. Osa heistä sovittaa
edelleenkin hyvin ansaittua rangais­t
u s t a a n , j a ne, j o t k a ovat päässeet v a ­paalle
jalalle, ovat: menettäneet enti­sen
vaikutuksensa Suomen asioihin.,,
Lontoossa samoin k u i n :Washingto-n
i s s a k i n tiedetaan, ettei kukaan Neu­vostoliitossa
ole k o s k a a n edes uneksi­nutkaan-
eika uneksi syyllistymisestä
j o i h i n k i n v a k i v a l t a t e k o i h i n skandina-visten
maiden, koskemattomuutta: t a i
suverenisuutta::tai : n i i d e n . y h t c i s k u nr
ta järjestystä j a : vail tiomuotoa vastaa^n
distajaa Joseph Kehoeta, C I O : n : j o h ­tajaa,:
kongressin: halveksimlssyytok-s
i l l a kuulustelun aikana: Rangaistus
tällaisessa syytöksessä on $1,000 sakko
j a yksi vuosi vankeutta, k u t e n tapah­tui
Hollywoodin 10:lle j a espanjalai­selle
fa.slsmivastaiselle komitealle.
K u n Robeson käveli m i k r o f o n i n l uo
aplodeerasivat suljetun kokouksen j a -
senet hänelle;
" M i k s i , sen t e r r o r i n valossa jota
harjoitetaan: etelän neekerivaestoa
vastaan, lynkkausvastaista lakia ei
pidetä tarpeellisena l a m l a a d i n t a n a ?"
kysyi Robeson.
" O l e t t e k o kommunistipuolueen jä­sen?"
keskeytti hänet senaattori Hö-mer
Ferguson (R. Mich:)
tai sekaantumisesta j o l l a k i n tavalla
n i i d en sisäisiin asioihin. M u t t a tasta
tietoisuudesta huolimatta jatkavat
eraat lehdet taukoamatta täysin tie­toisia
valheitaan ja panettelujaan
myrkyttaakseen mielia j a kylvaakscen
levottomuutta.
E r i k o i s e s t i me venäläiset intellektu:^
e l l i t . j o t k a aina yhdistämme Ruotsia
j a Norjaa koskevat kuvitelmamme
•Fritjof: Nansenln j a Ibsenin n i m i i n,
Ruot>sin j a N o r j a n suurien r u n o i l i j o i ­den,
säveltäjien; taiteilijoiden; tiede­miesten
j a t u t k i m u s m a t k a i l i j o i d e n n i ­m
i i n , me j o i l l a a i n a on o l l u t n i i n sym­paattinen
asenne luvullisesti vahai­s
i i n , mutta h e n k i s i l t a o m i n a i s u u k s i l ­taan
s u u r i i n s k a n d i n a v i s i i n k a n s o i h i n,
emme yksinkertaisesti voi kuvitella,
etta joku voisi saada naapurimme —
joiden kanssa me vilpittömästi h a l u ­amme
olla läheisessä ystävyydessä ja
sivistyksellisessä .kosketuksessa —
osallistumaan hyökkäykseen valtio­tamme
vastaan. .
Ennemmin tai myöhemmin tulee
osoittautumaan, että SIfandinavian
k a n s a t : k u u l u v a t n i i h i n a r v o i h i n , j o i ­t
a ei voida tarjota New Y o r k i n pörs­sissä,
k o s k a , n i i t a ; e i voida myyda eikä
ostaa. Se on l u j a vakaumuksemme.
VVastaan s i i h e n p i a n " , Robeson va,s-tasl
j a alkoi y l e i s p i i r t e in selittää m i n ­kälaista
lalnlaadintaa han ajatteli
kansan tarvitsevan;
Hän kertoi matkastansa h a l k i maan,
sanoi tutustuneensa neekerikansan
o l o s u h t e i s i in etelässä j a espanjalais-a
m e r i k a l a i s i i n lounaisessa ^ja kertoi
myös nähneensä poliisien hyökkäyk­siä
Kan.san . C i t y n l a k k o v a r t i j o i t a vas­taan..
Maas.sa pitäisi olla lakeja j o t ka
t u r v a i s i v a t ihmisten oikeudet mutta
.sen s i j a a n , h a n s a n o i , kongressi kä.sit-telee
. M u n d t - l a k i a , : " j o k a yrittää ; e h ­käistä
i h m i s t e n taistelun demokraat­t
i s t en oikeuksiensa puolesta". H an
sanoi, että l a k i o n "fa-sistinen".
Ferguson kysyi miten Robeson "se­littäisi
m i k a o n - k o m m u n i s t i ".
. Neekerllaulaja vastasi, etta Benja­m
i n J . Davis, J r . N ew Y o r k Cityn
valtuusmies, on esimerkki s i i t a mitä
h a n piti amerikkalaisena kommunis­t
i n a : " J a minä o l e n ylpeä voidessani
kutsua h a n t a ystäväkseni"., hän lisäsi.
Tyytymättömänä vastauksesta Fer­guson
kysyi m i t a kommunistinen puo­l
u e merkitsee.:
"Täydellista yhdenvertaisuutta nee-kerivaestolle",
Robeson va.stasi. " K o m ­m
u n i s t i t ovat i h m i s i a j o t k a oman h e n ­kensä
u h a l l a koettavat saada oikeuk­s
i a neekerivaestdlle." :
Hän sanoi, että k o m m u n i s t i n e n I n -
kc kehittyi brittiläisten, tekstnhtyo-läLsten
taisteluista teoUisuusvallanT
. kumouksen jälkeen j a oli osana joka
palkassa ihmisten .taisteluissa kur­j
u u t t a j a sortoa vastaan. .. :
: " E t t e voi v am sanoa, etta kommu­nismi
on h a a r a u t u m a Neuvostoliiton
kommunistipuolueesta. • Minkä haa­r
a u t u m a Neuvostoliiton: kommunisti-,
puolue o n ? " hän ky.syi. <
H a n puhui k i v i h i i l i k a i v o s t e n j a r a u -
t a t e i t t en k a n s a l l i s t a m i s e n tärkeydestä.
• Taas Ferguson, k e s k e y t t i : ' : . - .
• . "Olettekö kommunisti?"-hän kysyi.
Robeson katsoi Fergusonia tyynesti.
"Tänapaiväna, senaattori, tuo. k y ­symys
käsittää, s i v n l i o i k e u k s i e n perus­kysymyksen
Amerikassa. : J o t k ut
A m e r i k a n kaikkein huomatuimmista
k a n s a l a i s i s t a ovat vaarassa; joutua
v a n k i l a a n k u n ovat kieltäytyneet vas­taamasta
tuohon kysymykseen. Mina
olen valmis liittymään heidän jouk-:
koonsa j a sen: vuoksi kieltäydyn vas­taamasta."
K u n suosionasoituksct: l a u h t u i v a t,
Robeson Iisasi: VMina • k a s i t a n kysy­myksen,
loukkaukseksi salaista äänes­tysoikeuttan
i vastaan."
"Kommunismit kayvat m a i n i o t a tais­telua
s i v i i l i o i k e u k s i en puolesta", h an
sanoi. •• " M i n u l l a on m o n t a hyvaa y s ­tävää,
jotka ovat kommunisteja ja
Jotka tekevät mainiota tyota tämän
puolesta".
Robesoni otti tyynesti vastaan F e r -
gusonm häiritsfvat kysymykset; ja
v a s t a s r j o k a i s e e n tarmokkaasti j a v o i -
makkaasti.
" O l e t t e k o koskaan; o l l u t - Neuvosto-:
l i i t c s s a ? " . kysyi Ferguson.
" Y c s . y e s monta kertaa t a i t e i l i j a n a ",
Robeson vastasi.; " M u t t a viela mie-r
lenkiintoisempaa, m i n u n poikani kavi
k o u l u a siellä k a k s r vuotta. Siellä ci
o l l u t mitään rotuvihaa. Han ka.svoi
siellä kärsimättä mitään k i p u a t a i hä­peää
r o t u v i h a n tähden., J a siellä m i na
voin kävellä k a d u i l l a suorana ja y l ­peänä."
" O n k o A m e r i k a n k o m m u n i s t i n olta­va
u s k o l l i n e n N e u v o s t o l i i t o l l e ? " kysyi
Ferguson.
Robeson nauroi. " E i , eipä tieten­kään".
Sitten hän I i s a s i : " E l l a h c s - "
kaan n i i n p a l j o n k u i n j o i d e n k i n ame­r
i k k a l a i s t e n täytyy olla' K r e i k a n j a ,
kuningas A b d u l l a h i n f a s i s t i h a l l i t u k -
s i l l e ."
Ferguson k y s y i : " M i k s i kommunis­t
i t työskentelevät s a l a a ?"
Robeson nauroi m u t t a muuttui sit­t
e n vakavaksi. /
"Minä sanon teille; m i t a m i n a h a ­l
u a i s i n n a h d a l am tekevän;— tuovan
e s i in V D i l l o n i n , R e a d i n salaisen toi­m
i n n a n sekä n i i d e n muiden salaisten
k a r t e l l i e n toiminnan jotka yrittävät
saada a r a b i a l a i s t a öljyä sodan hin-v
n a l l a , sodan joka: veisi n i i n mmun
poikani k u i n teidänkin."; ;.
" J . Edgfir Hoover t a r k k a i l e e kommu­nisteja
j a muita-ihmLsia j o t k a tais­televat
demokraattisten oikeuksien
puolesta", sanoi Robeson. " M i n a h a ­l
u a i s i n hänen pitävän vahan enem­män
d u P o n t i a j a F o r r e s t a l i a s i i m a l l a.
Heidän t a h o l t a a n uhkaa s u u r i n vaara
— f a s i s m i n v a a r a ."
"Mikä on fasismi?'.' kysyr Ferguson.
" F a s i s m i n peruste on rotuylqm-myys",
sanoi Robeson. "Saksassa se
t u o t t i kuudelle ; m i l j o o n a l l e , j u u t a l a i ­selle
kuoleman. Amerikassa se k i e l t aa
neekerivaestolta välttämättömän i h ­misarvon.
• Toiseksi, se antaa; l i i a k si
voimaa, r i k k a u t t a j a m a a t a muuta­m
i l l e harvoille — v a l t i o v a l l a n käyttö:
estää ihmiset taistelemasta demok­r
a a t t i s t e n oikeuksiensa puolesta. M i ­na
olen. a n t i f a s i s t i " , sanoi Robeson
y l p e a l l a äänellä.
Ferguson: h a l u s i tietaa jos Robeson
noudattaisi M u n d t - l a k i a j o s se astuisi
voimaan
"Minä kieltäytyisin rekisteröimäs­tä",
hän.vastasi; " M i n a t a i s t e l i s in sitä
vastaan silla se on annos oikeata
a m e r i k k a l a i s t a f a s i s m i a . " Hän verta­si
tätä R a n s k a n k a n s a n V i c h y n h a l l i -
S o i n t u l a keräsi S370
tulvarahastoon
Sointula, B. C. "m- fQ p,,,,
and A l l i c d Wor':f,-s Uir.nniV '
n c n jäisten-osasto piti kokoukipTJ
fl: p : n a mrs. T a i i i i on kotona "gr
menen jascnta oi «^.-lapuMlia jaV
E v e l y n Mantta ' o m i puhteniohti
na. . :--.';••
M r s Joev Paitnrvnn ja mrs
tNcisön IJmöittivai -kcranecnsä :
t u l v i s t a . kansinoideii apurah„.
josta...sumnia.sta UP.-\wu-ii So^
.osasto, oh lahjoutanur ;.S103 Sjs
kerättiin';kaikilta ;;paftall!siltä.
töiltä: ja:-.yksiiy;:;;kä .'heiikilöiitä jj^
l a h c t c t i n n :VancoavcTiin
raha-stoon
M e •ilmbitamiTie - surullisina
Hakomäen kuolcmHsia:.. Hän ohi
lastaja John M . I T . "ajti
•UFA\y.U.-n..naisten' jaosto, ei-kokouksia
hcinakuu.s.sa. eikä eki
.sa paitsi JOS j o h t o K u n t a : kutsuu
erikoisen: kokouScsc-n. Kokauicyc i
puttua -mrs. .Tainio jtirjesti rnai
k a h v i t a r j o i l u n . :
KEINOTRKOISTA PROTELNTi|
;•; Moskova.''—; Venäläiset biölc?i;S
l i n s k i : ja Gavnlov ovat cjnni.stu
pyrkiniyk.si.ssaan tuottan clavaä i
t e i n i ä - s y n t c c t t i k i i ' tietä',.kmoo!
kovan radio.
— Ananaslicdelmat: painavat .icfi^
paunaa Nc\v HebrKie.s-.saariiiä.
tukscn vastustamiseen.
: FeVgu-son halusi, uciaa jos•
kannattaisi .solaa Neuvostoliitoni
sa.
Robe.<on sanon etia han ci.ikai
: t a i s i ; m i t a a n fa.sist:.sta: sotaa, tais
fasistlsteir.' lialliliistqn- .kuten :
t a i Espanjan, tai muuten p u o l E E »|
. ' ' "Miiiä^ talstelisiii.;:fasi^
v a i k k a gd-'olisf.;ranskalaista',.eJ?ffij|
l a i s ta tai amc.nkkalai.sta..
•Toinen voimakas ap.n1-30.sa,
lakia.' vastaan .ali'. enUsep^app
k u r a a t t o r i n ja NCT' . YorKin .»Vi
komitean puhpcnjun-pjan O
Ro£?gon- Hän .^anoi :.kQmitc.al!c, f
hän usko kommunisuen haluavaiE
mota h a l l i t u - l a %,'-'i\a]laHa ta)'
mälla-tai'pttä- he olisiva^tiilko;
sia asiamiehiä. - -
J o h n Rogpelta nvvos k\sjt'ia;
h a n nouaatiai^i .Muncit-Iaki?
:''.Vöi olla,• etta • minulla ei oL~ijS
väni :PauI'\Epbcsbiiin ;xohkeuU
n o i ' . Rpgge;;:.; •••Alutta;, iJiira'
k a i k k e f i i i ; : •;sail#ttää^:seni::,:ju^
eheyden Jos National LattjeräC
taii ; k o l n i a S ; ' p i i o l i l e . / j o i l i i t V ^^
k u u l u n ,-leimatt:a.isMir;-iviiiv:n^^
v o i s in minulla o l f ^ . tn .'•oh'<eutta"
etta mina en hvvaisM-^i minua,
t a v a n toisen luokan kansalaiset^*
na toivon etta .nrnulla oli.'! ronter
kiJtdn;;Jeffersorij]la;-
dcLsilla j a Rob-j-^jmlla
Kreikan demokratia elää
.V. ::LehtemnTc uutisosastolla :tänaäri-:ju^^
uutisesta ilmcnec; etta ; K r e i k a n fasisteja ja heidän: jänkkiT
;päälliköitään -'kivesiaä'' kuten sanolaan. samalla kuvn K r e i k an
demokratiaa \'oittaa j a elaär v a i k k a pinnallisesti katsoen ^k^^^
: l i s i sen tukehtuvan: suvinnattomanyli.v-oiman.painon alla,. • . -
M a i n i t u s t a uutistie<{osta ilmenee ensinnäkin, että fasisti-h
a l l i t u k s e n mainostama suurhyökkäys;: demokraattisen K r e i ­kan:
kansanarmeijan; pikaista v tuhoamista varten .Grammosr;
vuoristossa on pysähtynyt melkein kokonaan, t.s. on epäonnis­tunut
kuten fasistien muutkin tyrmäysyritykset:Kansanjouk-;,
kojen enemmistöä vastaan onv v a i k e a j a mahdotonkin taistella,
•kuten on todettu Kiinassa j a Kreikassa, sillä demokraattisia
aatteita ei voida ampumalla, hirttämällä' j a k u l t t u u r i a r v o j a ;
polttamalla hävittää. K l a s s i l l i n e n esimerkki tästä o i r H i t l c rm
j a hänen nkoskumppaniensa kohtalo!
• Sodan kovista vaatimuksista huohmatta kenraali Marko-,
.sin johtama demokraattinen K r e i k k a osoittaa myös suurta i n -
h 1 millisyyttä nousevaa sukupolvea kohtaan..:Se on. jarjestä­nyt
uusien demokratiamaiden hallitusten /.ymmärtäväisen
myötämielisyyden avulla siten, etta ainakin 10,000 lasta on
s i i r r e t t y sota-alueelta ita-Euroopan: demokratiamaihin t u r - .
vaan. missä heidän ei t a r v i t s e pelätä fasistien pommitusta eikä
murhajoukkueitaj vaan saavat elää rauhassa, käydä koulua ja
•varttua henkisesti j a f y y s i l l i s e s t i terveiksi kansalaisiksi. Tämä;
Cl luonnollisestikaan tyydytä; lasten tappajina j a keskityslei-;
rien piiskureina tunnettuja fasisteja, mutta inhimilliseltä kan­nalta
katsoen-on sen parempi, mitä. useampi lapsi VOI välttää;:
sodan kauhut ja sen aiheuttamat kärsimykset,
^^v^^ M vastustaa,
sita suurempia toiveita on rauhan j a demokratian voittoon
Kroikassai.;Merkillepantavaa onkin, että kenraali M a r ^
fiades i l m o i t t i .jokin a i k a sitten.- että demokraattinen ; k r e i k ka
:OR: v a l m i s m i l l o i n hyvänsä aloittamaan -neuvottelut sota
mien lopettamiseksi'jarauhan palauttamiseksi: K r e i k k a a n . I l ­meistä
myös on. että Atenan: h a l l i t s e v i s s a k in piireissä on r a u ­halle
myötämielisiä v o i m i a kun jänkki-imperialistit ovat m in
kovasti ;huoli&saan: siitä -vaarasta''', että heidän lempisotansa
loppuu kesken aikojaan Kreikassa.
-;:Demokraattisen maailman yleinen mie
kenraali Markosin esittämän rauhanohjelman kannalla.
PÄIVÄN PAKINA
Taidetta navettain nuri(ista
;Suomalaisten j a muiden Euroopasta
tulleiden; t a i d e h a r r a s t u k s i a seuraavien
i h m i s t e n ; s i l m i i n pistaa ensimmäisek­si
se; e t t a Canadassa ei ole montakaan
puhenäyttämöä. Tosiasiassa t a a l l a ei
t o i m i : , a i n u t t a k a a n englanninkielistä
puhenäyttämöä, joka olisi saanut
osakseen suurempaa huomiota. S u u -
;remmissä teattereissa... k u t e n Toron»
tossa A l e x a n d r a - t e a t t e r i s s a j a M o n t ­realissa
Majestic-teatterissa.- esiinty­vät
kiertävät ulkomaalaiset näytelmä­seurueet.
Muutamissa-' suuremmissa
kaupungeissa oni t e h t y monta yritystä
pv^yyan puhenäyttämön perustami­seksi
ja esitettykin _verraten hyvm
monta: hyvää näytelmää; m u t t a y l e i ­sön
kannatuksen puutteessa, puhu­m
a t t a k a a n siltä ettei liittovaltio
enempää k u i n maakunnatkaan anna
m i l l e tukea, ovat nämä y r i t y k s e t men­neet
myttj'yn.
; P>-syviä; puhenäyttämöjä o n SHoma-l
a i s i l l a , u k r a i n a l a i s i l l a ; ; j u u t a l a i s i l l a '•
jne. On selvääkin ettei esim; suoma­laiset
puhenäyttämöt ole päässeet
s u u r i i n isaavutuksiin, koska rajoitettU
katsojamäärä yk.sistaan; pitää ne a l i^
tuisesti taloudellisessa; ahdingossa. Sa­ma
p i t a a p a i k k a n . s a m u i h i n k a n s a l l i ­s
u u k s i i n nähden.
H u o l i m a t t a siita, että monen huo­mattavan;
t a i t e i l i j a n j a asianharras­t
a j a n taholta; o n k i i n n i t e t t y , huomio
tahan, ei m i t a a n : p a r a n n u s t a ole saatu,
tällaisen ; puutteellisuuden poistami­seksi.
;; V i i m e t i i s t a i n Toronto D a i l y S t a r i s ­sa
oh .toimit.uskirjoitus,: jossa k i i n h i -
t e t t u n huomio tilapäisesti Järjestettyi­h
i n kesäteattereihin; Niitä o n jäfjes-:
t e t t y a i n a k i n G r a v e n h u r s t i s s a . H u n t s -
v i l l e s s a . P o r t Carlingissa. \Bdlandissa,
Bracebridgessa ja Balassa. Starin
m u k a a n : t i l a p a i s t e a t t e r i t mutitamilla
p a i k k a k u n n i l l a .on .järjestetty : riavet-t
o i h m . ; . N a y t t a m o t a i t e e n - h i s t o r i a s sa
on mont» tapausta k u i n k a j o s t a i n t a ­k
a p i h a n kurj*astatilapäisteatteris t a ori
,Iopuksi;;kehittynyt .maailmankuulu. ; '
Toronto D a i l y S t a n n t o i m i t u s k i r -
joituksessa aivan oikem huomaute­t
a a n , että B e a t r i c e L i l l i t - , W a l t e r H u s -
ton j a N o r m a :Shearer osoittavat, ettei
c a n a d a l a i s i l t a puutu nayttelijälahjoja.
N i i n voi; myöskin näistä navettoihin
järjestetyistä t i l a p a 1 steattereista
nousta monta - h u o m a t t a v a a kykyä:
" E h k a p a ei yksikään kansakunta ole
n i m täydellisesti unohtanut teatteri^
l a h j o j a omaavia, n u o r i a ihmisiä kuin
.Canada", s a n o t a a n tassa,kirjoitukses­sa.
"Voidakseen menestyä teatterls-i
a canadalaisten on täytynyt esnntya,
Lontoon t a i v N e ^ ' : Y o r k i n teattercLssa."
:^aman jälkeen t a m a n vahvistamiseksi,
osoitetaan aikaisemmin^ mainitse-.
mamme näyttelijäin*, saamat koke­mukset
j a j a t k e t a a n : " S u r u l l i s e n a he
tunnustavat, etta jos heidän olisi p i ­tänyt
pysyä kotimaassaan; n i i n heidari
plisi,täytynyt:etsia t y o t a , j o l t a i n - m u u l ­t
a a l a l t a . . ."
• S t a r i n j t o i m i t u s k i r j o i t u k s e s s a osoi­tetaan
oikealta näkökulmalta, monta
varjopuoUa.,Canadan;naytelmä talteen
a l a l t a . ; M u t t a : k a l k k e i n vUrkelntä;; ei
s i m a k u i t e n k a a n tuoda esiin. Siinä ei
osoitetasitä k u i n k a , k a p i t a l i s t i s e n Jär­jestelmän-
rappiokaudella k a i k k i : t a i ­teen
a l a t lakastuvat.; E s i m e r k i k s i O n -
t a n o n maakunnan budjetissa: viime
vuonna oh n 25 m i l j y l i j a a m a a . mut­t
a ..konservatiivihaUitus; ei katso voi­vansa
antaa siltä senttiäkään taiteen
tukemiseksi.
C a n a d a n j a Y h d y s v a l t a i n talteen on
p i l a n n u t ; k o m m e r s i a l l s m i . ; S u u r l e h -;
d i s t o . j a p r o s t i t u o l t u t a i t e i t a käsittele::
vä k i r j a l l i s u u s punnitsevat elokuvan,
näytelmän, konsertin Jne. d o l l a r i l l a .
T a i t e en sisalto j a a'hepn arawp
t l ovat näille rfi-hamahain aanit»
v a i n sikah tai-i-^^i-a eHa jos ^
esitetään vapaampaa aatteita n-ij
yritetään tukahauttaa. ,.-
Onhan scl\aa pff-; taila!S.'isact>«
•voi taide kukoi-^taa Eioltihn--
liä-;. näytc?lmätailcrn: sialla::
.si«iritääiv;:p5^-kivä't;;inmiset^^
k m jaricstamaan navanionsa
-töjen n u i k k i . n Ja '^-ra'apaiit-'
nadassa, jo.sa cA -uuiet m.
suudet taidealoif: tukemu^e^n'
j a maakunnah raha=to's'a
M i k a hapea Canaaalie .e.-:
eteenpäin pvrki»np '^•"•^nson ta^^ ^
rastukset o\at T.rencr.t^^tjt a - -^
n i i d e n t ä y t » p u h i f s ^^"^^'^^
vettojen nur.-..&^^' E'
monet lahjakkast canaaa.ai-h
j a t ovat tunteneet -lat^e-^ .
mysta k u n heida: nn :a}i.ra;:.
k i a toimeentuloi.-..i ''''^''^'^^
e i k a kehraaa lan..'aan taa-^-;,
la, joka olisi nka-tu:'3-'-^'_.
n i m ko\nn puu::ee'..*'a taice
Sanotaan, etta '^••"""^^^f
jdfetaiteen,viiofe'J^^^e "^0^4
ta. etta Canacan --apital-ji- ^
de d o l l a r i n vuoks. ^^^1:1.
luke tulee pitimaar. - " " ^ ^ ^ ^j
taide pääsee m^os^^^r. n c i - ^
dessa yleisen s!v:5::.t>S"^^"
na taistelussa f-
Can^idan .Suurr.'i:''..:-cr.
U o t i .