Vapaus, June 12, 1948

              Sivu 2 Lauantaina, kesäk. 12 p, — Saturday, June ^^Tyg||f Qyygf jjjg Q||
naisten toiminta iUBEBTY) — Independent Labor
Organ of Ftnnlah C«nndt«nn E B -
Ublisbed Nov. eth 1917. Autborized
ft3 fiecoDd class mail i>y the Post
Office . Department, <Xtawa. Pub-llslied
thrice weekly: T.uesdays,
Tbursdays and Satuxdays by Vapa us
PubUshing Ck»tnpany Ud., at 100-102
Bbn St. W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Sudneat Offlee 4-a6i.
Editoriai Offic« 4-4205. Manager
£ . Suksi. £ditorW.EUtmd. »rlallliig
addxea Box 69, Sudbury. Ontario.
Advertlsing ratea upoD appUc&tlon.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $5.50 6 kk. t3M
3klLtL75
yhdysvalloissa: 1 vk, kk.»3J0
Suomessa: 1 vk. $700 6 kk. »4.00
Ajan merkkejä
Hell Ontarion maakumavafi} ien jälkeen saat iin arjuitakin hyviä
«uli.s*ia:GCF:n ehdokkaat voittivat kaksissji täytevaaleissa liiltoparla-mentin
paikat liberaalij)uohieelta.
Muutama päivä rjikai.semmin CCF:n ehdokas voitti Yalessa
R,,C:.s.sa suoritetut Iiiit<^>arlainentin vaalit. Siellä työväen yhlenäi.sen
esiintymi.sen .avuJIa kaik(»t iiin :orypuolucen siipiä. Viime liJsiaina
fi.CT:n ehdokas RodneyVouni^ voitti liberaalipuolueelta paikan. Van­couverin
kcski-sessä piirissä pirlHyissa täytevaaleissa. .Arthur AVilliams
.sai .^mana päivänä toisen vaali voiton CCT: lie Ontarion vaalipiirissä,
Oshavvan .seudulla.
: Luonnoliusta on, etta naiden täytevaalien tulok.sia tutkitaan aivan
yhtä tarka.sti kuin Ontarion fnaakuJltavaalienkin tuloksia, mis.sä eversti
Drew kärsi kunntansa>(hui[>pua iavoitdle.s.saan per.soonakohtai.sen vaa-lihävitin
ja .sai tyytyä entistä pienernf>ään edustajaenemmi.stöön Onta­rion
lainlaatijakunnassa;
^. . N jo aiheuttaneet vissinlai.sta hälyyntynei.syyttä
vanhojen puolueiden keskuudessa. Niinpä kerrottiin, että torypuo-
^lueen kansallinen johtaja John Hrackcn, jonka tnanttelia George Drew
tavoittelee, on jo/ausunut melko suoran vihjauksen, että molempien
vanhojen puolueiden pitäi.si yhdistää voiman.sa..sosialismia vastaan ja
.siten e.stää lyijviien vaalivoitto tänä .syk.synä tai ensi ke.sänä rulevLs.sa
liittoparlamentin vaaleis.sa. J.iheTaalipuoluetta: lähellä oleva 'Joronio
Daily Star julkaisi tämän c,sityk.sen johdosta kiihkeän toimituskirjoi-tulcsen
vanhojen puolueiden kokoomusta vastaan selittäen aivan oi­kein,
että .se tarkoittaisi liberaalipuolueen Canadan historiasta häviä-v
mi.stä. Mutta Starin äänensävystä ilmenee, että liberaalipuoluee.s.sa-kin
on vaikutusvaltaisia voimia jotka kannattavat vanhojen puoluei­den
yhdistämistä.
Työväen kannalta katsoen nämä vaalitulokset korostavat entistä
enemmän tyJiväen yhtenäisyyden tärkeyttä. Laajat kansanjoukot ha­luavat
Canada.ssa muutosta, mutta tämän toiveen toteutumi.sen.ehtona
on työväenpuolueiden ja kaikkien työtätekevien ja tavallisten ihmisten
horjumaton yhtenäisyys vaaliuurnalla. Missään vaalei.ssa ei enää
sai.sinii.siintiia sellainen skandaali :niikä tapahtui täällä Sudbtiryssa.
mis.sä CGKin johto ryhmakiihkoilun kannustamana hajoitti tyin-aen
voimat ja siten tietoisesti avusti torypuoluetta. .
Nyt on Rudy Hansonin vuoro
Kun siirtolaisviranomai.set jokin aika sitten karkoittivat kaivcstyö-läisten
union(M.MSU'l^) varapresidentti Reid Robinsonin, niin silloin
'"'ennustettiin", että karkoitfctiavaksi t ulee 4-5 yhdy.svaltalai.ssyntyistä
''•'kfimmunislista: luiiojnhtajaa. ..Sen jälkeen karkoitettiin George
KiM)lt ja nyt ilmoitettiin, että suomalaista .syntyperää oleva ansioitu­nut,
uniojohtaja Rud\' ilanson on my(Js pidätetty ja määräily karkoi-ipl
Uivaksi.
. • V» Tä.stä näkyy, että viranomaisten, strategia perustuu jatkuvan
]iai]hostxik.s€n ja peloittelun ylläpitoon. Kun karkoitukset suoritetaan
näÖi yksitellen, niin siten voidaan ylläpitää jännittyiiyttämielentilgLa
ja^jpeloitella Ontarion kaivo.snViehih. Merkillepantavaa myös-on; että
• kaiklci tähänastiset karkoituk.sctoiv tehty omalaatuisissa olosuhtei.s.sa.:'
ReJd;Robin.son karkoitettiin aikana, jolloin union kansallinen ohjelma
35 «entin palkankorotuksen puolesta oli viimeistelyvaihees.sa; George
Knilttkarkoitettiin silloin kun neuvottelut union ja Incon välillä ajau-tilivai
hetTcellisesti umpikujaan ja hän kieltäytyi noudattamasta ''hy-yän.
käyttäytymisen-' neuvoja ja nyt Rudy Han.son karkoitetaan ai-:
4iaj|a jolloin han oli avustamassa Falconbridge Nickel Minesin työläisiä
tärkei.ssäneuvottelui.ssa.sairaalahoilosuunnitelman suhteen. Näin vi-ratiomaisel
a.settuvat avoimesti työnantajien puolelle ja sanovat kar-koitiismääräysten
muodossa, että on muka rikos tätä maata vastaan
jos pyydetään palkankorotusta ja muita työolosuhteiden parannulcsia.
rrl^udyttanson on lyhyen taalla olonsa aikana tullut hyvin pidetyksi
•kaiv9.smieslenke.skuiidessa.JIanen johtonsa alaisuudessa unio on suo-;
rittanut menestyksellistä jhrjestämistyötäKirkland Laken kultakaivos-alueella
ja laajojen kokemustensa vuoksi kaivosmiesten union Sudbu-rynkin
osasto on lukuisia kertoja .käyttänyt hyväkseen hänen kyky­jään.
Ja mitä u.scamnrin nir, Han.son on täällä vieraillut, sitä enem-män-
hän on voittanut ystäviä union jäsenten keskuudessa, kertovat
kaivo.siniehet, jotka ovat hänen toimintaansa läheisesti seuranneet.
' - .Mr. Han.son palveli Yhdysvaltain armeijassa sodan aikana. 01-
(liaan pitkät ajat sodanaikana ja sen jälkeen olosuhteiden pakosta pois
•kotoa, inr.Hanson suostui kuitenkinunion pyyntöön ja tuli tänne
Ganadaanauttamaaij kaivosmiesten jarjestämisiyötä.ja toi tänne per-,
heen.sä :mukanaan. Xyt hänen täytyy luonnollisesti kafkoituksen
vuok-si kuljettaa taas ixirheensa rajan yli. Se aiheuttaa hänelle suuria
albndellisiakin menoja, puhumattakaan nyt'muista seikoista.
4v Yhdestä .seikasta nvr.Hansoir voi kuitenkin olla varmar Jos tämä
karkbittamisky.syniys alistettaisiin Ontarion kaivosmiesten ratkaista-
.va]|si. niin valtavan suuri' enemmistö kannattaisi hänen täällä oloaan.
Kaivosmiehilla: ja iiniilla tavallisilla kansalaisilla ei ole mitään muuta
.kuin hyvää sanottavana -Rud\' Hansonin täälläolosta ja:meidän leh­temme
yhtyy täydellisesti niihin tuhansiin "pikkuihmisiin". jotka tuo-mil.
sevat moiset karkoitukset.
Tähän se sitten johtaa
. ^ Lehteinine uutisosjistolla rkerrotaa^^^^ että Rev; tri Harvey
-George Forsterilia on kielletty: lupamatkustaa Yhdysvaltain, kautta
kirjikojen maailmanneuvoston kokoukseen Eurooppaan. Yhdysvalta-
:lai|ten viranomaisten lausuntojen .mukaan tri Forsterin tulo Yhdysval­toihin
voi olla vastoin Yhdysvaltain etuja.
' I Samassa uutistiedossa kerrotaan syytkin; Tri Förster on Cana-:
(iän yhdistyneen kirkon Ali reople.?-lähetyslöjen johtajana Niagaran
piirissä ja hän on toiminut erinäisten sovittelulautakuntien Jäsenenä,
.sekä pitänyt puheita työväen kokouksissa.
.; r^v V toimintaa, niin ilmeistä kuir
rtenkin on, että .hän on palkkariitoja käsitelleissä sovittelulautakun-.
n i ^ puolustanut työläisten oikeuksia ja onpa ollut niinkin julkea; että
on',yleisissä työväen kokouksissa pitänyt puheita.
.• f -'^ dollarijtima-
Jaij raamatun inukaan. Keinotekoisesti kehitetty kommunistihysteria
oniVienytlTidysvaltain viranomaiset jo niin pitkälle, sttä cgnadalainen
pappikin on Yhdysvaltain turvallisuudelle vaarallinen.
Tässä on yksi lisäsyy miksi jokaisen demokraatin ja Jokaisen
)>ffustiislaillisenkansalai.scn.eiltän)ätön velvollisuus on taistella kar-koituksia.
;punakauhun lietsonta ia kaikenlaista ajatusten kontrollia
vastaan! ^
M a a t a Kiinan talonpojille
Kirj. William Saxtorph
liyvin viliiasta
;. Vancouver.— e.SJ;n .iäisten kerhon
töimmta on oJJut jatkuvasti a-siaJlista
j j a ' vilkasta, Saannölli.«:t kokouk.<jet
f pidetään joka tousena tor-staina. klo
! 1 ip-
) Osanotto kokouksjjn on olluc vali-
! tavä, Jtokouk.«on siszliö a.=iallLsta ja
• toimintaa ko.skevaa. Olemme osalJis-
1 tuneet kotinaisten iiuon kan-s-sa asto-i
Jromiieaa koskeviin a-sioiiten ka.sitie-
! lyyn,' kokouk.siin, ohjelmallisiin ijlai-t
suuksiin e-sim. nai.sten päivän .viei-
' toon, suomenkielLsen ohjelmallLseii ti-j
laLsuuden ja rnyos naytoäiUan jarje.s-lämmeen.
Toimestamme esntettilo
nai.sten paivanä 4-naytoksinen hyva-
.sisältdinen kappale '•Ostettu ja mak­settu".
Äitienpäivän ohjelrnaiUan jarjestim.
me toukok: 16 p:na nuori.somrne ja las­ten
avustamana Chnion-haalilla: Nuo­risomme
taasen huolehti soitto- ja
lauluesityk.sistä, puhe, runo yrn. oli
heiltä. Saimme heillä joukkotans.sin-
Idn n i m e l t ä ä n . " I n t i a a n i e n . t a n s s i " se-',
ka yksityistaassi- ja voimisteluesityk-sia
Eleanora Raelta. Pikku lasten
esityksiä saimme enemmän kuin osa­simme
toivoakaan. Haluan aitieh
puolesta lausua vilpittömät kiitokset
kalkille ohjelman esittäjille niin pie­nille
kuin suunllekm. Ohjelman esit­täjäkin
onnistui en.sikertalai.sena hy­vin.
Kaikkien kuulin kehaskelevan,
etta hyvää kahvia ne i.sat vain keit­tävät.
Tarjoilu oli moitteeton ja ys-tävällLsen
kohtelia.sta. .Lupaan aitien
puolesta tehdä samoin Jos kerran vain
Isien päiva, järjestetään, kiitos" vain.
• Olemme saanet toimintaamme va--
roja lahjavoittolippuja myymällä. Voi­tot
on jaettu. Ensimmai.sen palkin-
.r.on. villapeitteen, voitti mr. E . Mäke­lä
Vancouverista ja toi.sen, miehen
Villasukat, voitti mrs. K . We.sterback
myös Vancouverista.
Kun nyt nain toimien olemme .saa­neet
vahan
tim.me haalin
pikku .summa kylläkin. Emme aio toi­mintaamme
tkhan lopettaakaan, vaaii
Jatkamme' edelleenkin ja olemme erit­täin
kiitollisia ylei.solle joka on anta­nut
kannatusta meidänkin toiminnal­lemme.
Saadakfsemme jonkun "koli­kon"
kokoon vaalirahastoa varten
paalimme jarjestaa ulkoilmakekkerit
kcsanaikana Kitsilanon rannalle.
Syysmyyjaisia varten hankimme
Villalankoja, elia saamme aloittaa
sukkien kudonnan. On .ilmaantunut
halullisia kutojia, josta olemme oikem
kiitolisia. Hyvin.tiedämme kuinka äk­kiä
ke.sa taas kulahtaa, varsinkin nyt^
kun on ollut tata kevättä j o niin
pitkältä.
iSairaskomitean tehtävä on aina
sysätty naisten harteille vuodesta vuo­teen.
Komitep on toisinaan toiminut
kiitettävän hyvin JOS jolloinkin työ on
ollut heikkoakin. Nyt- kuitenkin alle­kirjoittaneella
on mieluinen- uutinen,
kerrottavana. Komiteassa on nyt 6
j ä s e n t ä , ' 5 naista ja yksi mies; Komi­tea
sai pohjarahaa järjestön osastolta
$20 lupautuen tulevaisuudessa itse
itsensä rahoittamaan. MeiUa on nyt
hyvä työjako. Jokaista suurempaa
sairaalaa kohti rilttaa kaksi jasenta.
Kokoonnumme aina vahan ennen
osaston kokousta, etta voimme yhta-laistyttaa
työmme selostusta varten
Suom Järjestön osastolle.. Joka sai­raalassa
on suomalaisia, mutta on pe­rin
vaikea loytaa heila j a siksi pyy­dämme
yleisoa auttamaan meita et­sinnässä.
Jos t i e d ä t t e sairaan nimen
j a mihm -• sairaalaan hänet on viety
ilmoittakaa. puhelimitse Clintan-haa
hile numerolla Hastmg 2277 tai alle­kirjoittaneelle
Ha.stin& 3971 M..
. Toivon jatkuvaa : toimintatarmoa
kaikille C S J : n naisten kei-hoille. Aika
jota elämme on nykyään mm k n i -
tilllnen, . ettei voi ottaa kesälomaa­kaan.
Sodan uhka vain pilveilee.
Toimikaamme rauhan puolesta!
Lempi Myrtle.
K i i n a n iianjsan vapsusa.^meijaa r.rikoimiseea j a pjenenunikäl jak^
paae:iktinta rledoltti helmikuu.i 7 ^een.
pnä,' fctiävapauteiiujen alueiden pm- | rJokaisella. vapautetulla alueella cn
ta-ala vuoden alusia oH 13;000 nelio- > Kutsuttu kokoon suure; lalonpoikais-kiio3ietriä
ja niiden asuka.sraaärä oh ' konferenssi: pohtimaan maareformia
ies miij. henkilöä, mika cn K i i n a n i ja J päivään kc-Jäkuuta v. 1947 oh
aluees:a samoin kuin vätsiösiakui ä m.äareformi -.suorireKu alueilla, joilla
enemmän kuin kolmasosa. Encnmaii oh Talonpoikai.sväe.5toa n. 60 miljoo-kuJnao
prosenttia tas:a väestöstä on naa. :
talönpoikaisioa ja monopolikapitali^- '. Vnme vuoden lokakuun 10 pna j u l ­mia
va5.iaan käytävän kamppailun j kaisi K i i n a n kommum-stipuolue äuo-ohella
on maareformi Kunan ..vall.an-kumouk,
sen . kulmakiviä: Mao T ie
Tung lau-sui Joulukuu-ssa 1947; Joä
me vOiin.me lopullisesti ratkaista raaa^
ky.sym.yk.sen. on meillä edellytykset
voittaa^ kaikki vihollisemme.
. Vuo.sltuhannet ovat, K i i n a n talon-
.•-i;ettavä.n maareformin . penishnjjsi
Reformilla hävitetään vanha järjes-
:elma. Maa otetaan tilanomistajiUa
ja annetaan talonpojille. K a i k k i maa-i&
koskeva velka juhstetaaa mitätio-mäksi.
Tallamen uudisias suoritetaan
nyt kaikkialla vapautetuilla alueilla ja
pojat eläneet elaimelli.sfcs.sä kurjuu- ..sen hoitavat paikallLset ial&npoikai.s-dessa
ja. h ä d ä i s ä . Maa kuului tilan-omistajjlle:;
Kiinan' mäataiousoloja
tutkimukset vuodeita 1936, osoi.tta.yat,
el,tä 50 prc.senttia mäa.scä rjmi.slivat
tilänomLst:aja.t,, joiden PSUU.S väestösi a
'oli vain 4 prö.senttia, mutta 70 pro-
.senttia maaseutuväestöstä, jotka, oli-.,
vai •talonpoikia Ja .maatalöustyöläi.siä,
omisti maa.sta ainoa.siäari:^7 prosent-,
•'tia.''::: :
Tällaisen väärän maan omLstukseh
ILsäksi Oli. talonppikien .suoriteltava'
ylettömä .suuret maksut tilanomista­j
i l l e : V ' • • '
.. Kuoij-imtangin omat , viranomäLset;
laskivat v.; 1930, e t t ä 28 maakunnas.sa
toimitettiin kcikimäärin 45—50 pro­senttia
' .sadosta tilahomistajille. ja
jäännöksestä piti: tälohpoikiien-mak­saa
.verot, , käyitökustannuk.set ,!j3-
muut menot.
Talonpoikien täytyi suure-ssa niäärin
lainata rahaa täi u-earnmihkinerilai-^^^
siä luonnontuotteita, ennenkuin hei -
där. oma satonsa oli k o r j i f . u . Näi?t.ä
lainoista masettiiri korkona aina 15-:
20 prosenttia kuuika.udes.sa. U^eiri täy­tyi
enneii.• .sadqnko:jaami?tä l i i n i^
tu riisimäärä maksaa tikai.sm. kTk-varojen
ylijäämää, lahjoi- j sinkertaisena sadonkorjaainisen jalr
lm: korjausrahastoon $20,1 keen. Japania vastaan käydyn sodan
aikana huononiva.l miehitetyillä jx
. Kuomintangin; kon'.rblloimilla-, alueil-;
la talonpoikien .olosuhteet- ;enti-es-täänkin.
Japariilalset ja heidän •kli-,
nälaiset qui.slingit takayänkoivat^^ häi­käilemättömästi
maan j a r a l ö n p ö j i i le
a.setettun alitulse.-rti yhä; •suuremp;a
veroja, kylien ryö.stöt ja. pölttamtset:
kuuluivat paiväjärjestykseeri. Kiio'-i
mintangin alueilla .talonpojat oli älis-lettu
.sotilasottDihin ' ja. pakkoluovu­tuksiin,
virkam-lesten lahjomisjärjes-telmaän,.
kohtuuttöniiiri veroiliin ja
tilanherrojen suorittamaan häikäile­mättömään-
nistioÖn, Eräillä piaikbilia^
kohosivat talonpoikien; maksut tilan};
omistajille 80 prosenttilii sadosta. Mil^^^^^
Joonia talonpoikia ennen ica
v. 1943 Honanin m a a k u n n a s s a ; j ö u - ,
tui lähtemään talostaan ja kuolemaan
• nälkään. :•.. /:.•;;;;;
K i i n a n maanpmi^usjärjestelr^
saamme käsityksen tri Hsläö^^:T
Fein jpka :ehapttoniasti;^;^- e^^^
kommunisti; - - kölmekymrhentäluyul-:-
lä keskisen i t ä ^ - k l i h an
Chekiang-maakuntien rajalla .erääs-;
sä kylässä syortttairiästa tutkiniuk-sesta.
Tila rioinis ta jät;, jotka, e i v p iU
viljelleet: maata.' pniistiyättääliä^^^^n^^
kaksi kolmiisosaa maata, $0, heillä oli
•oikeus maksuihin maasta. Tgmä öiA
. keus lasketaan säännölliseksi rähan-
Sijoitukseksi, jpita ;vaihdetäan s^^^^
kuin muitakih arvopapereita kaupiih.:
geissa: Sellaisien; oikeuksieiV; suur^
omistajat perustavat omia toimistoja
kantaakseen myös pienemmilie tilan­omistajille
: tulevia>maksuja. Täiori^v
pojat eivät; tiedä kuka omlstaa;^n^^^^
vaan ainoastaan sen. miiikä toimiston
alaisia he pyä-t. Itse maksut siioi^.ite-^
taan nimellisesti:rahässa;;,mutta;^
sut määritellään vissinä' riisimää.fänä
riisiiv hinnan miakaahV: Tämä; riisin
hinta ei olerkuitenkäaii, markkihah
ta. vaan laskel.rhahirita, jonka; inaän-
Pmistajatitse' yh^
määrittelevät..'.Tällai
ehdollinen j ä , r j e s t e l m ä ; johti "edellä
mainitussa;: kylässä-:-;Siihen;; e^^
lonpoiklen .Mytyi luovuttaa rt.-40.prp-
:senttia sadöstaäii/iitse- kannarit
pahtuu asiaimesteii :Yäi{tykseliä;^
ka esittävät .talonpojille :ia^
distuksen. T^ri.;Hsiap ;sa.höo ^tästä sia-;
nasta sanaan: ieiirayastiSvTodelUsu^
dessa maksettu.:määrä,ei'
mät-tömasti;' saina ^' kuin: Jäskelmatp-•
distukseen mierkitty;:vEräs; yanha^ ^^Pr'
• nanta-asiarniessaiiipi •kerran
Talonpojat ovat lukutaidpttoiniä; He;
eivä t tunnejliskutapaä'; iiiisistä • r;ahak-si.
E i ole- olemassa; kuitteja eikä sei--:
laisia . -. ." .^sianvehillä. on pöliiii^
miesten oikeudet.
Suun kiinalainen .kansanjohtaja
tri Sun Jat Sen. lausui ;tunnuk.sen:
"Maan . p i t ä ä kuulua viljelijälleen".
Kiinan kommunistit-ja heidän :johta-;
mansa uuden' tyyppinen (demokraat­tinen,
l i i k e ön ottanut tehtäväkseen
.tämän tunnuksen .käytännössä':xote-uttamisen.
Vuosiiia 1927-36 niillä alu­eilla.:
joilla' heiliä oli valta ;yksinker-
:taiseiti takayärikoitiih;maa-J3'.annet­tiin
talonpojille. Japanilaisia vastaan
käydyn.taistelun aikana ATiosina 1937
—»5 ,.i rajoituttiin kontrolloimaan ja
vähentämään maksuja; Nyt on-'jäl­leen
ryhdytf-y suurien:tilojen'takaya-elimet,
joilla ei ole ainoastaan tuma
tehtävä, vaan joilla samanaikaisesti
on tay.si ^ paikallinen hallitusvalia,
kunnes vapautetuilla alueilla on va­littu
uudet viranomai.set. :
Vuoden 1948 alu-ssa oh n. 100 m i l ­joonaa
talonpoikaa käsittävä talon-poikaLsvaesto
saanut oman maan. K i i ­nan
vapaasarmeija; saa voimansa
naLsta miljoonista talonpojista, jotka
sukupolven köyhdyttämisen ja sor­ron
jälkeen vasta nyt ovat vapaita
miehia: E i mikaan ole n i in vastasta-maton
kuin kan-sa Silloin kun se on
havainnut voimansa. Se on perusta­na
murskaaville tappioille,: joita C hm
Tehn-sm joukot ovat aiheuttaneet
Chiang Kai-shekm armeijoille, jotka
myös ovat muodostetut talonpojista,
mutta jotka on pakoitettu sotapalve­lukseen...
.
Vapausarmeija on nyt Jangt.sekian
joella. Nanking ja Shanghai eivät ole:
enää etäällä. K a i k k i a l l a Chiang Kair
shekin linjojen takana toimivat par­tisaanit.
Ohjelmana ei ole e n ä ä puo­lustautuminen
Chiang -Kai-shekiä
vastaan, vaan eteneminen siihen asti
kunnes koko K i i n a : on puhdistettu
hänen turmeltunee.sta Kuommtang-koraennosta.
Vapausarmeijan jb saa­vuttamat
voitot takaavat, etta lama
ohjelma tulee toteutettua.
Vancouverin Skandinavialaisten Keskuskomitea järjestää 13. keskikesän juhlan. Juhlassa
valitaan v. 1948 kuningatar. Kuningrattaren ehdokkaat vasemmalta oikealle- Ruth Han
sen. Tan.ska: Donna Torfason, Islanti; Doris Backlund, Suomi; Sblwav Lenold No r i a-
Violet Anne Axelson, Ruotsi. ' '
Kotiutuvat palaavat
Kirj. V. Petrov
Nämä kevätpäivinä on elamaa rau­tatieasemilla
ja, nii=.sa junis.sa, jotka
kulkevat laajan Neuvostoliiton poikki
Idasta lanteen ja etelästä pohjoiseen.
Sotilaat j a aliupseerit, jotka ovat kuu­luneet
vanhempaan ikäluokkaan ja
demobilisoidut armeijasta, palaavat
Neuvostoliiton kaupunkeihin ja kyliin i
di.s.5a, saanojvat heidät Kor.sUn-
Schevchenkovskissa, tunkeutuvat läpi'
Valko-Venajan j a Puolan, vapautti­vat
Bulgarian, Jugoslavian j a Unka­rin.
Monet vuodattivat, verensä slaa­vilaisten
. veljien vapauttamiseksi.
Maa tulee parantamaan heidän haa­vansa,
pitamaan .tarkkaa huolla heis-rauhalhseen
tyohon pelloille, tehtain j l a .
Suomen työväen palo­ja
tapaturmavakuutus-yhtiön
toiminnasta
Helsinki. — Keskinäisen .Henkiva­kuutusyhtiö
Kansan vuosikertomus^
osoittaa, etta yhtiön vakuutuskanta on
vnme vuonna kasvanut 840,2 mijj,
mklla nousten 4,187 milj. markkaan.
Kannan kasvuun: on .oleellisesti vai-
•kuttanut myös se, etta:uusien :vakuu-tusten
lunastus on entiseen tapaan oi
l u t e r i t t a i n hyvä j a etta. myös vanha
vakuutuskanta: on pysynyt hj'^'invoi'-
. Yhtiön vakuutusmaksutulot nousi­vat
viime vuonn'a • 116.4 milj. mkaan,
lisäyksen ollessa 24.2 milj. mk; Korko­tulot
kasvoivat .€.2 milj. mklla nousten
30,8 milj. mkaan. Kuoleman- y m . v a -
kuutustaipauksissa suoritettiin varsi­naisina
vakuutussummina 21.1 milj.
mk, ja: voitonjaon perusteelläT^annet-tuina
lisäsummina 1,7 milji mk; V a ­kuutusmaksurahastoon
siirrettiin t i ­linpaatoksessa'
päa vakuutussummien
osalta, .15,1 milj;. mk;:, Vakuutettujen
voitonjakoon käytettiin ja varattiin
siis: viime: vuoima yhteensä, 16;8 milj;;
mk. :Kansa-yhtiön voittövakuutus-summat
ovat 15-^0 pros. päävakuu­tussummasta
ja nousi niiden vastaisia,
suoruuksia varten kerätty lisävakuu-tusrahasto
viime :vuoäen lopussa :53,1
milj.:...mkaan. Varsinainen vakuutus­maksurahasto
oli viime vuoden''lopus­sa
459 mil^vmk j a vakuutusrahastojen
kokonaismäärä, korvausrahasto mu­kaan
lukien. 517.3 milj. mk.
Rahastosiirtojen jälkeen on yhtiön
ylijäämii! 3,4 milj. mk. Johtokunta
Torontolaiset toivovat
Niilo Baston ja Leo
Niemen uusin ta vierailulle
: Toronto, - r Niilo Basto ja Leo Niemi
ovat nuoria: taiteilijoita, jotka ovat
kiertäneet nom 2.000 mailia • pohjois-
Ontariossa konserttimatkoilla tämän
kevaan ajan.
Viime tustaina o l i . Toronton suor
malaisilla tilaisuus kuulla heidän soit­toaan
Don-haahlla. Todeta täytyy,
etta pojat ovat nyt j o taiteihjoita ja
heidän miellyttävän hillitty esiintymin
sensä tuo kuulijoihin luottamusta ja
antaa suuna toiveita heidän taiteilija-uransa
suhteen.
Mutta miksi eivät Toronton suoma­laiset
olleet: suurempana .joukkona
kuuntelemassa? Pojat puolestaan oli­vat
kuitenkin tyytyväisiä. He saivat
paljon suosionosoituksia ja mielellään
soittivat uudelleen tiseita kappaleita
yleisön, pyynnöstä.: Uskallanpa pojat
vakuuttaa, etta kun ensi kerralla t u ­lette
Torontoon antamaan: konserttia,
on sali taymiä kuulijoita. •
-Kiitokset ansaitsee: myöskin Paula
AVoodley kunnollisesta työstään. To-rontolaisten
puolesta: Ehn. :
Teräksen hintaa
korotettu 5—12 ,
dollaria tonnilta
: O t t a w a .— Teräksen hinta kohosi
eilen 5—12 dollaria tonnia kohti. H i n .
nankorotus tuli voimaan teollLsuudes.
sa vallitsevien kustannusten kohoa­misen;
johdosta j a myöskin sen j o h ­dosta,
kun hallitus lopettaa apiu-ahan
maksamisen terästeollisuudessa.
::Halhtuksen sanotaan säästävän
apurahan maksamisen : lopettamisen
johdosta t ä n ä vuonna $2,500,000. Apu­rahoja:
on maksettu perustehtaiden
tuotannon korkealla pitämiseksi: •
sun ja sodanjälkeisen :vii.sivuoti.?suun- |
nitelman rakennus;oihin. . -
Mozhaiski.«sa. joka ei ole kaukana
Moskovasta, menimme junaan^, joka
-oli täynnä ita-Saksa.sta palaavia so­tilaita.
: "Matkustatteko; kauaksi"? :-:ky.syii)
lähimmältä mieheltä, jolla oh yliker-saniin
merkit.
"Oien moskovalainen", vastasi tama
pitka. auringon ruskeuttama hymyi­levä
mies., joka .sanoi olevansa Paul
Mausurin. " E n ole n ä h n y t Moskovaa i
kuuteen vuoteen ja halun kiihkeast-i
nahda sen."
.: "Mlta aiotte ru vei a tekemaanf?" ky-
•syin hanelta;
• "Menen .tyohon Metrostroihin
(Moskovan maanalai.sen rautatien
trusti). Olen tunnelityolamen: Ennen
sotaa olin tekemässä tunnelia Okhot-ny-
Ryadmja.Kurskin aseman, vahlle.
Taman jälkeen Moskovan joen alitse.
Nyt se. tulee olemaan renga-srata. mi­nä
luulen."
Meidän keskustelun keskeytti; h a ­nurin
soitto. Joukko rupesi laula­maan:
••.'.Synkässä Transbaikalin: era-maa.
ssa, jo.s.sa kultaa kaivetaan vuo-i.
sta .
; Taalla me olemme Moskovassa nyt.
Juna hidastaa' vauhtia ja pysähtyy
lopuksi pilkun asemasillan viereen.
Malttamattomina sotilaat; .syöksyvät
ulos ja heiluttavat -lakkejaan nnlle,
joka ovat -tulleet asemalle vastaan.
Halloo Moskova, kallis vanha paa-,
kaupunki! . ,', -
K u n he saapuivat Moskovaan, niin
sotilaat lepäävät matkan jälkeen, lei­mauttavat
matkalippunsa, lopullLseen
paamaaraan matkustamista: varten,
hankkivat tietoja suta -tai t ä s t ä , .syö­vä,
lepäävät, menevät elokuviin: ja
tutustuvat yleensä - Moskovaan seka
tekevät v ä l t t ä m ä t t ö m ä t osioksensa.'
Kaiken tämän han voi suorittaa
missä hyvänsä Moskovan rautatie- -
asemista. . K a l k i l l a asemilla on erikoi­nen
sali kotiutuvaa sotilasta varten.
,; Täma.kersa.iitti: kertoi minulle, e t t a ' jptka tekevät- kaikenlaatuista: palve-rintamalla
ollessaan oli: h an jatku-, I justa; Hän voi antaa -alusvaatteensa.
.vassa kirjeenvaihdo-s.sa, tyoiovereit-ten.
sa. kans-sa; Vnme kuussa .sain kir­jeen
osaston insmoonlta ja han halu­si
miiiuatakai.sm enlKseen lyohoni.
josta: .syystä.han halusi;minulta suu­sanallista
vakuutusta lasta. "Ja: nun •
pian kun tama Ö työmme päättyy,
me lähetämme sinut kaivosiasiituut-tiin",
kirjoitti han.
"Onko. .tassa vaunussa ketaiin sel­laista,
j o k a ei ole Moskovasta", ky-
.sym sotilailta.
."Minä olen Gorkusta, Molotovin au­totehtaalta
"
"Olen Budjonnyn kollektiivitilalr-A
Altailta, Siperiasta;" -
•'.'Olen Omskista" . . . . "Krasnojars-kista"
. . •; "Cheljabinksista." , ;
V Älykkään : näköisia, auringon rus-keuttamia
;• nuoria; mutta kuitenkin
täysin kypsiä miehia; Sodan vaikeina
palvina he tulivat maansa • kutsusta
Siperiasta, U r a l i n r i n t e i l t ä j a Volgan
rannoilta. Seppiä j a kaivostyolai-sia,
m e t s ä t y o ^ i s i ä j a farmareita, kalasta­jia
ja^ metsästäjiä. -Heistä tuli kra­naatin
heiltajiä; •tiedustelijoita, ratr
su I iehia-vtankisteja, -tiedonantosoti-.
lait-a j a . tykkimiehia., •
He voittivat. saksalaiset Stglingra-
, pyyheliinansa ja nenäliinansa , p ä i ­vystäjälle
ja saa ne kolmen; lunnin
kuluttua täkäLsin pestyinä-ja sililet-:
tyinä.: Hänen: ei tarvit.se mennä jo­noon
odottamaan: matkahppua vaan
antaa . vapautuspass.nsa,: .erikoiselle
päivy.stäjälle. ja tamapitaa^ lopusta
huolen
•Kaikki armeijasta; kotiutuvat mosr
kovalaiset menevät alueen sotilasko-missariaattiin;:
Nama komissariaatit
ovat suurena apuna kotiutuville.- Ne
jotka tarvitsevat voivat saada .rahaa
siviilivaatteiden- ostamLseksi. Monille
•sotilaille varataan;huoneet matkusta-jäkodei-
ssa. Sotilaskomissaari puhut­telee
jokaista kotiutuvaa -sotilasta,
neuvoo heita • j a auttaa: heita löytä­mään
työmaan.
"Kotiutuvilla: sotilailla ei .olev vai­keutta-
löytää uutta työmaata.v, sanoi
Leningradin garnisonin sotilaskomis­saari
everstiluutnantti, Kontratjev.
"Kirjaimellisesti sanoen'tehtaat, vers­taat
j a konttorit pommittava meita
tiedusteluilla.' Kotiutuneelle sotilaalle
l am mukaan, ei saa antaa huonom­paa;
.työtä kuin millaisessa, han oh
ennen sotaa. Suurin osa heistä palaa
samoihin työmaihin, joissa he tekivät
Skandinayialaisten
13. keskikesänjuhla
Vancouverissa
Vancouver. — Scandina;,an Cer.tr,!
Committee jarjestaa kerran jarep.
keskikesän juhlan sk;.ndina\iala.ce>
kansalle ja sen ^itanlle SueaishpJ-kLssa
sunnuntama ke.säkuun 20 p-ci
Keskuskomiteaan vaiitut edustj';;
ovat kuluneiden kuukausien
ahkeroineet taman vuotui.<;en. JuMä
•suunnittelemise.s.sa.; .sa^adakseen täri
13. juhlasta yhta suurenmoisen onni
tuneen kuin cdeH'.Mnar:in MJÖ^^-.!
Juhlaan on larjpstctiv hy\m mor~
:Puol:nen ohjelma, .souioa tamsia i
laulua, joita f-sitta\at si:r.nd!nav,a'oi^
ten kansan keskuude.s.sa liyviniurne.
tut taiteilijat, Sen Iisaksi on tai-i
ky.sy\ia kilpailuja, lasten kilpafijij,
musiikkia paviljongissa - - j a luöpi'!'.
hsestr murkinaa,: kuten tyypillisesi
.skandinavialai.sjuhla.s.sa koasahaar '
Keskikesän juhla ej o!e kuiitnjass
taydelhnen ilmankuninpatartä: Täii
vuonna on vaiitiavana viisi hurnai-vaa
lyttoa kansallispuvuissaan, jdi.
pallien :.siiia; kuka heistä .saa' kul­man
ediLStaa skandinavialaisia heidi:
kuningattarenaan.: Ehdokkaina m-
Tanska, ,Rut.a Hansen; Suomi, DKI
Backlund: Islanti. Donna Torfa-fl
Norja, Solway Lervold ja Ruotsi. \'ioi8
Anne Axelson . : •
. Tana vuonna.alkaa-juhla klolläii
ja ohjelman;suoritus aloitetaan.klo!
ip. . :Ohjelman -suorituksen jäliea
esitetään soittoa paviljongissa • •
Jokainen., joka .saapuu juhlaan iai-sallispuvussa..
paasee/ iiman sLsaäi
paasya
Kuljetus on Järjestetty; .lähtev^
Hastmgsin ja Ca.ss:arin kulmauksesli
. Sopikaa, ;ystavienne kanssa tapss-misesla-:
S\vedish; ;P,arki.ssai Seymoi:
Park) kesä;:; 20 pna:ja nauttikaa e!s-ma.
sta. — Carl Erickson. ke.skuste
tean sihteeri.
— Vuonna 1881 oli Canadassa re-jeltya
maata 45.-000.000 eekkeni.li
v. 1941 -nousi .se 1T5.0!30,000 eekkena.
— Vuonna; 1921 olr Canadas.?a:nMS-talouden
palveluksessa 47.500 traiv
ria ;ja-v; 1941 oli lukumäärä noiiS
159,000
•työtä; enrie-n:-sotaa-';ja yleensä.Ihfidi
otetaan va.staan hyvin;lampiinä3.-
:,';Ennenkuin kukin kotiutunu^^
alkaa.työnsä saa;han-lomia.jale?!
asioittensa -järjestelyä, varten.,
kotiutumisen .jälkeen sotilaat jä-ir
dan perheensä saa-, at nauit.a
oikeuksista ja etuisuuksissa, js-i»
neuvostolait takaa',ai sotilaille
PÄIVÄN PAKINA
Kansanvaltaisesta elämäntavasta
ehdottaa hallintoneuvoston, kannatta­mana
sen siirrettäväksi omiin rahas­toihin.,
Jos. \'uosikokous ;hyväksj'j- t ä ­män
ehdotuksen; nousevat yhtiön
omat rahastot 28.4 m l l j ; markkaan. '
; Vaalien j ä l k e e n onaina yhta ja toisr
ta puhetta. Puhutaan ehdokkaiden
voitoista j a häviöistä, heidän mahdol­lisuuksistaan^
saamistaan äänimääris­tä
jne. Toiset iloitsevat siltä, e t t ä ää-"
nensä ei mennyt hukkaan, kun äänes­tämänsä
ehdokas tuhvahtuksi, toiset
taas ovat pahoillaan siita, kun heidän
ehdokkaansa, j ä i v ä t valitsematta.-; ^
; Jokaisella meillä on: ilomme j a su­rumme,
n i in vaaleissa kuin; muissakin
asioissa ja 1^'symyksissä.
T>*öväestön vaaleissa saama voitto
on ehdottomasti se. e t t ä saatiin hiu­kan,
hillityksi; taantumuksellista O n ­tarion
pääministsriä. sillä-hänen k ä r
simänsävpersoonakohtainen häviö on
suuri saavutus. Se on katkera pala
pääministerille itselleen, mutta suuri:
ilo hänen vastustajilleen, etupäässä
työtätekevälle vätetöUe.
Toinen voitto on se, k u n ' C C F :n
edustajamäärää saatiin lisätyksi ' O n ­tarion
: lainlaafijakuntaan — j a m i k ä
>ielä tärkeintä — konservatiivien kus­tannuksella,
r . T ä m ä voitto; olisi ollut
^ielä paijon suiu-empU jos työväki olisi
ollut enemmän yhtenäisempi, unohta­nut
hetkeksi asiat,; joista se,; on; vielä
toistaiseksi eri mieltä j a .kiinnittänyt
kaiken voimansa ja tarmonsa konser­vatiivien
konejstou/murskaamiseen.
Kolmas voitta on se, kun Toron-.
tossa:- saatiin jJräcsi tyovaenmiestä
MacLeod j a Salsberg '.valituksi; uudel­leen.
Heita kohtaan kohdistettiin h ä -
vytön,^;.parjauskampanjä. mutta; siitä-
• huoliftiatta he ^voittivat • loistavasti.
;:v,Tiedättekö, miksi yllämainitut eh­dokkaat
.Torontossa tulivat; valituiksi,
vaalipiireissään? • Luonnollisesti siksi,
kun ;heidän valitsijansa ovat vakuut-'
tuneita .näiden miesten ;tarkoittavan
kaikissa suhteissa.-heidän;parastaan.
Valitsijat ovat nähneet; e t t ä MacLeod
: ja ;Salsberg ovatoUeet todellisia ^ kan-san
edustajia, jotka taistelevat kansan;
etujenv,puolesta;, n i i n ; lainlaatijakun-nässa
:,ikuin.. kaikissa - - muissakin; :pai-koissa.
• •''^'
,^ Ainakin: olemme: t ä h ä n saakka näin
luulleet.-Mutta nyt tulee Vapaa Sana
j a ; kertoo, kuinka Salsberg voitti sen
takiäi kun h ä n e n vaalipiirissään: asuu
enemmistö juutalaisia ja MacLeod
siksi, kun liänen-^-aalipiirissään. asuu
"monia: eri slaavilaisrotuja". :
Mutta V tietääksemme ::MacLeodin
vaalipiirissä oli C C F : n ehdokkaana
ainakin yhteen slaavilaiseen kansaan
kuuluva ehdokas, nimeltään Midanik.
Miksi han ei sitten voittanut, vaan
havisi MacLeodille. täsmälleen 3,401
aanella?
Samoin .oh Salsbergm vaalipiirissä
tietääksemme kaksikin juutalaista eh­dokasta,
nimittäin CGFtn ehdokas J.
Friedman j a konservatiivien ehdokas
Nathan PhiUips. Emme tosin ole var­ma;:
ovatko mainitsemamme ehdok­kaat
juutalaisia, mutta nimistä'] p ä ä t ­täen
ainakin turituu. Miksi he eivät
voittaneet, vaan.saivat tuntuvasti; vä-;
hemman aania kum Salsberg? Tarki
vaalipiirin asukkaat puhtaita arr^'
sia. juutalaisia -vai.ko slaaulaisia
Jos nyt otettaisiin \aikka "sana:-
valtainen elämäntapa' m.ttapp"
äskeisissä laalei^^-a, mm k>Iiä^
myönnettävä. e?ta Toronton^"
P a l k i n vaalipiirin a-u.Kkaat e.ra:
dä mainitusta elamantava.sla en
kum sika p&hjan-aiiaesta tehct
eversti -Drewlle niin sikamaisen
puh, että: antoivat: hänelle- yli
ääntä- Vähemman :kuin CCF^n f
kaalle. Mika ha-.yttorojys'
Salsberg ja MacLeod voitiivsts:
y h t ä -demokraattisella "^»''f -
Drew havisi. Kansan tahto ja
tuli selvästi ilm. nÄ's--a -»aaiöäsi
koon se .sit ten sopeut uvainen 's''
kaan sanoen Salsberg sai 9,851, Fried- valtaiseen eläman*apaan J^" -
man 3.340 ja Phillips 4,903 ä ä n t ä . Taalla kotona - Sjabu.,s.^ ^
: Tästä ei: Vapaa Sana maininnut m i ­tään,
vaan vakuutti, ; e t t ä M a c L e o d in
ja Salsbergin vaalipiireisa asuvat juu­talaisten
enemmistö ja-monet eri slaa-vilaisrodut
."näyttivät jälleen vaaleissa
sopeu tumattomuuttaan kansanvaltai-
;3een elämäntapaan, ; valitsemalla
maakuntaparlamenttiin; kaksi tunne-:
tumia kommunistia . . ."
Mutta kuinkahan hyvin Drewn vaa­l
i p i i r in asukkaat sopeutuvat "kansan-v
a l t a l s e e n e l ä m ä n t a p a a n " , kun he ei--
v a t e n a ä i v a l m n e e t k a a n pääministeriä
vaan valitsivat^ h ä n e n tilalleen C C P ; n
ehdokkaan? Siitä ei Vapaa Sana
myöskään mainitse mitään, enempää.
kum .sutakääiij i e t t ä - ovatko; mainitun
tain — tapahtui ika^asti ^nn tytr
tön äänet menivät .-cahtia Se c-vä
Umio. mutta Me'3 . i ä \ ä i n^
se. etta CCP-n johcon tahona'
taistelua Carlima vastaan ^
enemmän kum tueitu-n ccas -
kasta, esimerkitei Ai?oma-Ma-vaalipiirissä.
Mutta oppia ika kaik^:- ^
Toivottavasti Sal.^bergm ja M2_
vaalipiirien asu.Kkaa-kin opP-«
taisuudes^a elamaan " I - i a^
elämäntapaa-. Mjoskm H:?-
vaalipunn asurtkaitten t u ^
masti saada elamänta-.a-n o?.
e t t ä tietäisivät heittaneefl^
vhden aikakautcirmc-
- evt^rsti Drewn. - ^aladör.