Vapaus, December 4, 1948

              JLauantama, jouluk. 4 p-. ~ Saturday, Dee. 4
i4»
M secosd efauat xnall 1^ tbe Post
inbundftTB emi Saturday^by Vapaus
»ibUSbiDg Company Ltd^ at too-im
mm Bti Vf^ BudbuxyrOnt., Canada,
TelepJaonec: Sustness Office
Editoria} OfUce 'MZfö. Jy!)Bii«K«r
£LVul£si. EditQrW.£3Uttoa. SflaUUa^
addfeag So% ^ . Sudbiay, Ontario,
Adver^lBtoig ratea «ipan sppiiataSZ
Traoslattos free of «baiKe.
TZLAUfiBINlXAT; _
Canadassa; l vk, 6M 6 kk. 325
Skk.2J0O
XbdysyaJJoissa; J vfc 7J00 6 klt 3JB0
Suomessa: j vk. 750 « Mt 455
Suomen itsenäisyyspäivä ^
I ' \ Ensi maanantaina, joulukuun 6 pnä tulee kuluneeksi 31 vuotta
1^ siitä jolloin eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi. Tämän historialli-
{,' »n tapaht^inMin kunniaksi vietetään joulukuun kuudetta päivää Suo-
, inen. itsenäisyyspäfvänä. \ \ i
r 'Muistaa myös sopii, että Neuvostoliitto riensi ensimmäisenä tun-äustajnaan
Suomen k^^ itseijäisyyden, vaikea suomalaisille on
^ - lupHl^v^^p sokais^n^ii'i^^^ vai-
J h l ^ U i ^ t i yritetiy kuvata sosialistinen naapuri 'Suomen verivihoUi-
^ seksi'^ Historiallinen tosiasia kuitenkin on, että heti kun eduskunta
> Oli'3l vuotta sitten yllämainitun tärkeän päätöksensä tehnyt, Suonien
|tpryanlli»pt piirit riensivät hakemaan ulkomaista tukea Englannista,
^^ksasta,' Yhdysvalloista jne. mutta kuten tiedetään, saivat silloin
v£rral'taUi kylmän vastaanoton. Tilann^Suomen kohdalta oli silloin
^ Verrattavissa hyvin pahjon siihen'kylmäkiskolsuuteen, millä n.s. Fänsi-
.-vailat^iiyt'suhtautuvat Isradin tasavallan tunnustamiseen,'
; ' Sliksi sitten n.s. '-länsivaUaf silloin suhtautuivat niin kylmästi
^'"*''piei?^n^ Suomen" itsenäisyyteen? Yksi,syy epäilemättä oli se, että
fiflimiosin naisten
pfukuun l l i ^ä
ke.hon toiminta oJJut vliroe atÄOl-aa
koko vjlka:^ta j a olemme saaneet
a^lat silbes kuntooni, että voimme
pita^l Iltaman tJt. 12 im^ OkaokkUii
130. . . '
: Iltaman ohjelnussa on mjn>-i)Uiat-:
tain Buomestä ^i^aatu' yksinäjrtö^
JiinanLTen^ap^ kirjoittama Myt^l?
mä "Vairtamyrkky". KOikaiedö^paär
kittu toisslla palkInnollar17itä^F:^en
JO sIKä päättäen olla katsa«Öi?h ar-vofcen,
Saapnkaäiuirf'1^^^
nlln"jähelta feulii kaukaakin.' -^Nfytel-män
lisäili oifVlioä'mäuta&n/o^'
jeimaa, •: esimerldksi ^^irikofsnumä^
Ruusa-tädlliä, seifainen ^'j^Vei ' y % ' '
maahkäaii' ole nillJä Inalm^iieii^esi-
: ' Muisiakga siUoiR. saapt^' < suiprena^
Joukkona haallll^ sUl^' t^inä 'on^Vas^
to^en obyelmaUlaisuu^^^^^
tämän syksyn aikanaT Joten^oaenkln
Vuoksi odotamme kaikUtaityvHä^kan^
natusta. v .
KirJ. ISaoul Palmgren
Nolo 30 vooden a|an on Soonu»
kansan alvdUilö fskeUy' fcftsttystä»
ttmnoOm 19fi,l{ansalalssot» «U
'^apanssofa". Vasfalaoseen äänift
veliiile^^ffimal;
nie&eftt^[yksaiomäan^
fceen taluiito — Ja mitä aattoivaf!*'
Manj^|u|i^seiJehtikbjotNkMt4aL
kiriasetkaan, Sitn tolsdta poolen
kalkin ^ Tilallisen propagandako.^
neiston luänolJi, koko ^ lumajlfa^ii
kasvatits^rjestelmän voimalla,
. tm:ei^mill^nhmnalla myönnä Suonielleitsenäisy^ ^ ^
' raattinen^' Kerenski kuin despoottinen tsaarinvaltakin olivat osoitta-
\ jieet, et|il vanha Venäjä halusi pitää Suomen""omanaan'!. Länsivallat
, eiyatiMeisestikään Halimneet vaikeuttaa porvajriston vallan palautu-
^&itaArenajiUlä. Mutta^Arajaa kaksi kuukmitta-Lokakuun suuren val-
; lankuniojiksen jälkeen Sosialistinen I^euvostotasavaltojen Liitto teki
>: r^uomelle täyden itsenäisyyden. Neuvostoliiton kansankomissaarien
yjieuvmtoxi ensimmämen puheenjohLajn Vladimir lijitsh Lenin ojensi
^ h l i j ^ n saapuneelle Suomen hallituksen edustajistolle historiallisen
' ?|i?nka sisältönä on: . , ' ' ' "
tauksena .SiTomen hallituksen pyyntöön, joka koskee
PfP^i^lSuomen tasa vai Ia n itsenäisyyden tunnustamista, päättää Kan-
^"•i/' sankomissaariten Neflvosto — vedoten kaikkien kansojen itse-tnääräämisoikeuleen—-
antaa Neuvostojen ^^^^^^
jKeskuskomitealle ehdotuksen: "
'*a) = tunnustaa Suomen tasavallan valtiollinen riippumatto­muus;
b) järjestää' yhdessä Suomen hallituksen kanssa molem­pien
maiden, edustajissa, erikoiskomitca, jonka tehtäväksi anne­taan
niiden ^kaikkien käytännöllisien toimenpiteiden suoritta:
ininen, jotka johtuvat Suomeri eroamiiestä Venyjästä."
'^ällainen on koruton' totuus Suomen it£fenäisyydeslä. JVfutta
- Suojnen,porvaristo, joka jo suurhUiölh aikana ja $aas v. 1917,eduskun'
{ nan hajoittamistapauksen yhteydessä osoitti pelkäävänsä eiiemmän
' ; käedu^käntansa kafutta niin,^että v. 19JIS lokakuussa päätettiin kutsua
.Suomeen saksalainen kuningas ja alistaa juuri itsenäi^^tynyt Suomi.
- Saksan vasaUimaaJcsi. , ' '
V'^ Totta luonnollisesti on, etta Lokakuun suureen vallankumoukseen
.asti, Suomen kansa kokonaisuudessaan, yksityisiä tsaarin saappä(an
;«?jiuol|joita lukuunottamatta, taisteli mH
;\;sfiaämmin kansallisen Vapautensa; p
.Vissa vaiheissa vain Suomen työväenluokka ja työtätekevä (alonpoi--
T^v £aisto .030^ Hiotettavaksi patrioottiseksi voimaksi, jotävastoin
KKipdryaristo karttoi taistelua ja" pahimmissa tapauksissa pakeni suin päin '
'~ viholiisel» leiriin. Kuluneet 31 vuotta ovat edelleen tähdentäneet tätä
¥ f tosiseikkaa j a joka päivä käsitetään entistä selvemmin,' että Suomen
. l^nsan vapauden ja demokraattisen edistyksen lujimpana linnakkeena
' on ollut ja.on edelleenkin sen militanttfhen työväenliike liittolaisineen.
' Kaikista vastuksista ja/vaikeuksista, vieläpä Fagerholmin johta-ivniasta
J a porvarien tukemasta vähemmistöhallituksestakin huolimatta,
:; :7 j^^^ voiden ilomielin todeta^ että Suomen kansan
;Äedes»^;9^ missä kansa on maansa tor-
(:%dellisetta isäntänä ja nauttii tasa-arvoisina suomalaisina tieteen j a tek- *
] :^niikan run3aita tul^
/ täkin laulaa: *'0n Suomi köyhä ja siksi jää . . . "
.'Meillä«n ennen jofljti^
kin ylsinen tilaisuus, nimittäin käsi-työmyyiSiseti:
Jotka pidetään Jpuluk.
18 päivän iltana. Meillä on paljon by-viä
käsitöitä valmima. Joten kaikkien
kannattaa tul|a katsomaan, •paljon
seUalstskln mikä ^öpii .JotäulaKJäk^i-kJn.
' ' '
Muistakaapa siis saapua: myyJäJsim'
kannattaaksenne-.k^^omme''toimin'-
taa, joka on - tullut heijcommaksi ktm
Joukkomme A^&hsnee^submaiäistehslir^
tyessänäiltä mailta'mutialle;-Kaikes­ta
huolimatta yritämme vointlmme
mukaan Jatkaa työtääune; niin virke­ästi
kuin ^se on mahdolilsta.
Parhain-Joulutervelsli^' kaikille: V a ­pauden
lukijoills, kerhon puolesta M .
K.
^ netlomicjif solien jälkeen oh objek-tUvtacmp)
%!klitta vuosien 1917^'
.E^ät taalat ofrat saattaneet kä-
.1 läteUä ii^tä. oodissa valMsa Ja myös
, koulojen ;oppjklrJoissa on suoritetr
ta erältä asiallisia korjauksia.
I
Ontarion maatatous-osuuskunnat
myivät
f ""-'iiii '"'^ - ' 1 * ' -.i^-..
m mnj. arvosta
Toronto. — Ontarion maatalouso-suu^
uhtien'* myynnit ^ lcoho'blvaf - vuo­sien
'l946--i47/sesongin"aikana kaik­kiaan
$79^,349, 'ilnaoittaä "maakun­nan
'vmaa^aldusministi^rlöv Tilastot
koskevat kaikkiaah. 228 7 osuuskuntaa.
Jotka, mj^vät' farmarien 'tuotteite
markls^nÄ; hanläivät'h«lle"-tafvl^
Sudburyh kunnallisvaalit
leen 6j5,553' JäsentöVJoista Sl^T^, oUai:
Ulvisia osuuskuntfUn'l^ntättaijlä; ^J^^
uiä! bsuuskön&'^^^^pa!v^^
kaikkiaan 4,13b Ii$i]^4^ViC^tius'k^
i o l j t ^ j l e n-llä^ViSli'^^*^?^
vuoteen J a 5j:S^pri>8»ttj^^^
yil'40 vU9ie»'iSalsl5:'v'H«idäri/|^a\k-kansa
oli k e ^ ^ k x i n ;i^';6Öa j m ^ e ^
ja »irtbast^an "kplme ';sal -•$^,bo(i tai
etteiÄmän vuodessa;"/ \sl t
Maaseutuosuus^tmtlen .'r::' Joukkoon
laskettifn myiJsliin-• farmäriSii ? ke^l'
nimiset fpaloT^uutt^rltykSet^'/^
Unosuuskunnat;gpstotenkaat.ymp.Y .v^
I ,< \ ' Joulukuun 6' pnä pidettävissä Sudburyn kaupungin kunnallisvaa-
I'' leissaon veronmaksajien edessä 'kaksi erikoisen tärkeätä kysymystä;
' l . On huolehdittava hinnalla millä hyvänsä, että tällaisessa huo-nsmatt
«^wissatyöläiskaupungisisa;'saadaan valtuustoon ainakin yksi jär-a
J^^^ Entisen valtuusmiehen Jack McCoolin va-
' linta 6n tehtävä, jonka toteuttamiseksi on peräänantamatta toimitta-f
vaV Kaivosmiesten union paikalliset johtokunnan vaalit sitovat nio-
|( nen työväenmiehen kädet^^ kunnallisvaalien aikana, mutta se ei saa
iivinuodp^ sillä työväenliike
sv larvitseCr puhemiehen valtuustossa ja jiirjestyneen työväen edustaja
voi paljon auttaa kaupunkimme probleemien ratkaisua.
' '"^ i.^Kauan puhutun Sudburyn kunnallistalon (Civic Centre) hy-s^
sajäntperehtyä. Ilman muuta-o että tällainen kaupunki kuin :
^ 3
mikä^nyt ehdotetaan rakennettavaksi. Ajatus on hyvä j a yleiseen
Yksistään nuorison ajanvietto-, urheilu- ja voi^
tällainen paikka on aivan välttä-niätön.
• -
r ' 'Sleidän mielestämme veronmaksajien- pitäisi kaupungin yleisetu-kunnallistalon
raken-
;^tamista ja äänestää sen puolesta. Tämä ei suinkaari tarkoita sitä, että
i ^ i m e r k i k s i Vapaus hyväk^isi tehdyn- suunnitd
^: : 1^^ Päinvastoin meistä tuntuu, että: näissä yksityiskohdissa; on
^padjoBr arvostelun varaa ja että veronmaksajien pitäisi arkailematta
esit^'niistä seikoista mielipiteensä "kaupungin isille" ja vasta valit-
' tävall^' valtuustolle. • »
;:'rbeton1sta, tiilestä ja teräksestä. Se valmistetaan siinä mielessä, että
? siellä'*voidaan pelata koripalloa ja jääkiekkoa, sekä harrastaa luiste-
: iuä>'katjnoluistelua ja rullaluistelua; siellä voidaan* järjestää sirkus-tilaisuuksia,
karnevaaleja, kokouksia, au tonäyttelyjä, paini- j a nyrk-
^keilyltilpailuja. Siellä voidaan järjestää maatalous- j a kukkanäytte-lyjä;
konsertteja, näytöstilaisuuksia. tansseja, juhlia ja näytÖ^iä.'-\ii-öettulen
tietojen mukaan sinne tulee 4,200 yksityistä i&tuinpaikkaaja
• •c-.»- ^ . * . • - - --- • , • • - - - . . , — _^ _ . . »
TsKekkorslovaki^s^
Praha. — Sokol-^JärJ&töstä oh käyn­nissä
olevan jiihdistuSaen-^^
tetlu 11.446 Jgs^tä.",9amaiia.'älluina:
onjärjestdtiri otetth 98,000. u^tta'jä­sentä,
Joista smirin, ösa',oi\Iamma'ttir
yhdiktysväkeä.' - '-'^ •»
SokoUn Johtokunnan' äsl^ettäi;!! p i ­tämässä
! kokouksessa; ar^ok«iuinjkii-i^^
peästi urheilumaailniä^sa esiintsrviä
kapitalistisia menet^^lä;- eäm. sitä,
että seurat osta<vat ;ltselleen;i3aikapal-lonpelaajia.
iJt!heUuläid£ätb/ tuUaah
organisoimaan uuäeUemtMouVse^yoij
si; suorlttaa_iuIevat .stiiiaef lehtÄvkn^^
sä.' ^noinalehtien " m^teiluiiälstojä
sekä radiota^ ^J^^^^ .^yttädääh oi­kean:
käslty^en • ieyittänllseksl * uirhel-hista.
•' ' "^vt? ".^ '
aKun «sltetään -vglte vapaussodast^;
seuraa-'kysymys: vapatissota mitä vasir:
taani Onko tarkoitettu, että vuoden;
1918 sota taisteltiin kansallisen vapaU;^;;
äen puoleäta vierasta, sortajaa, .vieras^;:
ta'*hileliltyävaltaa,. s^^^^
taan? Vai onko tarkoitettu, että "valr:
kol6ten''So: omistaviin-luokkien talsrf
teltillä: "punaisia" 'sö. iybväenlUokkaa;>
vastaan joka tapauksessa jjelastettiiii;
maan ulkonainen ja sisäinen vapaus?'
Tärkastellcaamme kumpaakin -väitettä;
' SäomirKuultti,.kuten turmettua, vuo^
desta 1809 vuoteen 1917 itsehallintoi-senai
osana Venäjän valtakuntaan.
i^OOrluvun i IcpuUc asti. supmella:; oH.
tästä yhteydestä suurla-airieellisla Ja
Henkisiä etuja:' se saavutti satavuotii,
sen rauhan^uden. jonka aikana sen:
ijtsenäisyyden^'edelly£ylKet kypsyivät:
18Q0-luvun loptCtä iähtlcn alkoi tsa­ristinen
sortokauisi, j6kä ;vuoden 1905:
ympärillä esiintynyttä lyhyttä keskeyi
tystä lukuunottamatta jatkui vuoteen
ige(7 saakka Ja joiika aikana meidän
perustuslailllsst Ja kansalliset olkeiii
temmfe" pyrittiin tuhoamaan. Vielä
senkhi jälkeen; kun tsaarinvalta rnaa^";
liskuun vallankumouksessa 1917 ori-kukbtunut,
Jatkoi vartaan päässyt
porvari'älnen haiUtus imperialistista-poUtUkkaä:
'Mautta Jyrkkä'käänne t a|
nahtui, kun LoSa^un vallankumous
kukisti vuorostaan pöTvaristori ja nosti
valtaan /bolshevlkklpuolueen Tjohta-;
man työväenluokan. Öolsheviklt oli­vat
alunperin johdonmukaisesti .edus-,
taneet' marxllalsUi kansallisnuspoU-tllkkaa,
Jonka mukaan e r i ; kansalll-i
suukslUe.onr-yarattava ;mahdoUlsuus;
täydeUteeert itsenäisyyteen, ja 4en Joh­tomiehet
Lenin j^cv-Stalin olivat eri 'faX
i t^ks^ä esUtäneet kanfefcma'i^^^
^aani&iomen «senälsyyden
E o l ^ j ^ i i , \ jfallankumouksen, .'Jäikem:
^ • ^ W t ^ i 'Ket'6nSW^. hallituksen.jal-liy^^
eni^Jn/eiikälsemä
lJä«*i^Olrräan. ;ei}slmm^isena' ji^a^cista
itepvaliöiV^-VeM
iltt9i;-3-pnä;'l6lÄ tunnusti SUomen- itr
seVi^isyyäen ja solmi maaliskuun^ 1
.pnäll9i8'Suomen Sosiallstlsfm-;Työ-,
räen Tasa/vallaii- kanssa, .sopimuksen,
Jonk^" '1 pohjana; oli se toslasfa; että
Suomi okoleya itsenäinen ja suveree­ninen
tasavalta. Jossa suomelle luovu-teftlih'
Petsamon alue. Sillä i)erus-tealla,
«ttä osa Suomessa' olleesta'' ve-nkälsÄstä:
sotaväestä' täisteil työväen
pfi6teUä ~ osan västarhmatta luovut­taessa
aseensa valkoisille, osan vihdoin
pysyessä:' tapahtuinain puolueettoma­na
syrjästäkatsojana — ei vuoden
1918''taidteliiista toki voiOa tehdä kan-salUsta'itsenäisyystaistelua.
- • - «I «
Entä Suomen •työväenliike sitten —
oliko ^se ollut Sisäisen ja ulkonaisen
vapautemme: Ja itsenäisyytemme tlel-lä^
Jöten vain sen aseellisen murskaa-massn'
kautta vapautemme ^ja Itssnäl-syyf^
mme tuli turi?atuksl?
>. BAOUI, PALHGSEN
Tosiasiat puhuvat toista. Alusta al­kaen:
työväeiililkkeemme' asennoitui
kaWlUsten:' Oikeulksiemme puolesta
tsarisnahi •: sortopolitiikkaa vastaan,
suurlakon kansallinen taistelu suori-
-tet^Un sen johdosta^-ja siitä lähtien
ty.öVäenliike tosiasIalUsesti oli kansal­lisen
itsenäisyyspolltllkkamme'' kär­jessä.
Kevimnä 1917 sen -taholta ensi
&eri-aniausuttUnrjulki Suomen itsef^
näisyyden vaatimus. <Kesäknun 15
a alkanut : sosdempuoluekokous
asettui Suomen, itsenäisyyden v kan-ialle
Ja eduskunnassa puolue pyrki n.
5. yaltalälUa'vkäytännö^^^^
inaan Suomen sisäisen'itssnälsyydeni
Bo^hevikklvallankumouksen Jälkeen
its^nälsyyskysymys tuli cdu^unnassa
esiUesosiaUdemokraattieu; aloitteesta:
a Joulukuun 6 pnä sosialidemokraat­tien
ehdottainan.itsenälsyysjuliistiiksen
sanamuota erosi por vaTllllsten hsrväk-symästä
-vain siinä^ että se korosti -~
(jikein Ja kaukonäköisesti — sitä, että
it?ei^yytemme on toteutettava yh-:
teisymmärryksessä Venäjän vallanku^
moushaliituksen kanssa. |(psiallde-mökijaattieii
Johtomiehet kävivät Fiör
tatissa hankkimassa Suomen itsenäi­syydelle:
Venäjän hallitukssutunnus-tuksen
Ja neuvotteluissa. Joita Suomen
kansanvaltuugkvm&r kävi' Venäjän
. kansankopoissaarien neuvoston kanssa;
ae erlnomaisellatäidolla huolehti Suor
men eduista mm, Petsamon kysymyk^
.2essä. Ajatus, että sosialidemokraa'^
tlnen puolue, Joka syntymästään asti
oli puolustanut kansan syvien rlvierr
etuja J a kohottanut valtiolliselle häyti
tämölle. ennen syrjäytetyt kansanker--
fokset; olisi! toiminut: sisäistä vapaut-iamme,
kansanvaltaa vastaan» on mie^
l^tömyys. V." 1917 työväenliike ajoi
lliäjinta kansanvaltaa Ja samoin teki'
^kansanvaltuuskunta -1918; sen laati-
^tadä periistuslakiion demokraattisin;
'mitä J^omessa'ikinä on ollut» mis&än
äktatuurlstä ei'voida puhua ermen-kuin
,_va|lankume3Jksen • ^^omahdusvain
heessa. Iiorvarllimen; vapaussotamyyt^
'^'"ixJmahtaa'-Joka, i ^ t e e ^ a . -,1 Mutta
Hötakän kysyä? *näten «sem<oitui'pori-i
väÄsto itse; kysymlrksissa maamme s i ­säisestä
Ja Tilkonaisssta! vapaudesta -Ja
lÄenäisyydestä. \ . <
^'Sortovuosina porvarlstoh,, taantu-miikselllsinv
osa^^'T^
piWue\;~. tiU«l myöntyvaöyyspolitil-:
^ l a a n ;:^tsa'risnUa--oin^
, m ^ a n . ~OsV taas'--penistU^lallllset
pMolueet", aktiivlsettjä-passiivisen V ^ -
tartonan: miehet --r'^ talsleif- työväen­liikkeen
- Tiinalla tsarls.?^' sdrtopoli-tiikkaa
vastaan, ollen sen kautta'myös
yhteistolmixmassa: VenäJ ättT vallanku­mousliikkeen
kanssa, t Muttar sumrla»
kon Jälkeen tiet'erosivat Ja erikoisesti-ns.
aktivistit alkoivat'etsiä idl^^^
Ruotsista i a Satoasta,^t^keaitseIlM
syyspolitiikalleen; • Jo maailman^- so­dan
aikana kohtalomme jääkäriliik­keen
kautta ks^kettiin- keisarilliseen,
imperiallstJseen: "Saksaän;^^-^
kuun vallankumouksen - Jälkeen suo-mettarelaisetja
heihin l i i t t e e t muut
taäntumusaine^et nojautuivat edel-len
Venäjän r - nyt porvarjlUsen, mut­ta
edeUeen- imperialistiseen, hallituk-seen
vi^tusta?^::^^» itsenäisyysf;
fjrklbiykslä Ja Jjaijia^vallan totutta-mlstäi^
estivät sen avulla vaVälainvoj-maantuld
» Ja saivÄt^fe hajoittamaan-soslallstlen^
mmictoicen eduskunnan ja
kun uusi porvarieriimÄilslömen edus­kunta
oli marraskuun j>pna kokoontu­nut^
voittoisa ponfatimnen ta anturat:s
pkljastl täydelUsesfi dtemokratian .vas-:
täiset päämäärän^^a^amalla lävitse
kolmen yaltlonhoitajanjirjesteltoänV
Vasta bolHhsVfk&Vällankumouksen
Jälkeen porvarillinsa. taantumus-—
suomettarelaiset ja alctlvistit nyt y h ­dessä
. rintamassaa^ j;Yri^yi**y^y^ aja­maan
maan itsenäisyyttä, mutta työ-yättUiiket^
javya^ljän vaHankumö-^
usta vastaan, :de>]ao}uratianva5:aissna'
Ja ;imperia:Ustise^£j^I^an tuke^
Jonne iiaHltuksen päämies Svinhufvud
jo marraskuussa.- Iptejtti: edustajansa
interventiot! 'v^^Egl^^aan; Ratkai­sevasi'von
der Goltzm"rautaisen d i -
Vlsionaii";avuPaivaBiOisct löivät maa­han
työväenvallahkumoufksen ja'sak­salaiseen
miehitysvaltaan nojauluen
porvariston taantumuksellisin osi
iiilain-pojan vastaus Vapauden
opifyskirjoitukseen
Pori Aribur,_^~. KurjoJtuksessani
joka juliEistim Vapaudpn marrask. 27
pälTäa numerossa ininä arvoctehn
näitä Järvien pään .suomalaisia,tai o i ­keastaan
Vapauden lukijoita-^iltä vä­linpitämättömyydestä
millä he suh'-
tautuvet C3J:n, Port Arthurin ja lä-h;
ss«l«no5iStojeni toimintaan.. Sa­noin
oljvani hämmästynyt, että vain
•yritti pystyttää tärfne* kuningasvallan;
joka olisi tehnjt lopun demokratian
jätielstäkin ja alisfemut Suomen Sak­san
vasalliyaltioksl.-
;Kun siis porvaristoa on nimittänyt
kansalaissotaa vapaussodaksi, ei se
ole tällä vain pyrkinyt leimaamaan
työväenluokan maanpetolllsekll ja
vallankumouksellis'eii Venäjän: Suo--
n M U i Itsenäisyyden «hk^ajaks^
myös verhoamaan'taJlä myytillä oman
. tosiasiallisen : maanpetoksensa ja kei­sarillisen
, Saksah'"'imperialistisen se­kaantumisen.
' ' ' • r
Jos vapaussota-hirnitystä ylipäänsä,
olisi käytettäva,,si*ih^ri'ollsi oikeus työ­väenluokalla,
ei pprydi'istolla;
Ravintolani isäntä
selosta
lat ovat kolonnee!'
'Kun keskiviikkona Saapm Ottawas-ta
- uutlstieto,6ttäj ^^llnkustannlzkseS
kohoavat yhä,' että •tukkukauppahm-nat
nousevat Ja., ielinkustannusindeksi
saavutti uuden ennät^fstason 158.6 pis.
tettä lokakuun 1 pnaj nun tiedustelim­me
.paikallisen ^Kuluttajat-ruokalan
Isämiältä i B . että voisiko
hän antaa. joitakln+verrannollisia tie­toja
eri .tavaralajien hintojen kohoaa
mlsmääristä. .-xi' r ~
tYoinkylläj.vastasijtoimeliasmr. K i ­vinen
työnsä keskeyttäen, vaikka en
olekaan nyt tilaisuudessa mitään ;.yk-sltylskohtaisempia
'Jr^^envetoja teke­mään^
. M u t t a äsk^ttltin suorittamani
lilkevertallut ;o*oittaYat, että nousu
on hyvin epätasaista,; sillä esimerkiksi
tomaattienhihta'on]nyt $5.65 laatikko
Ja vvuohna^ 1944 sö; ojlvfrain $2.70 mut­ta
^herneiden hiriya lm nyt $2.45 laar
Ukko ja V. 1944 se ol^$2.28.
noin Vii;! jjros:nttia Vapauden lukir.
jojsta kuuluu Järjestöön; Moitiskelin,
myöskin Vapautta siita. etla se. min
:harvcin tolmituskirjoituksissaan tei-^
roittVa lu'i:!jain3a mieliin CSJ:n tär-lEeyttä
maanmieste.Time keskuudessa.
Ehka:oim vääräsiä, ehkä-olisi pitänyt
vai-t:i. Ehkä minun Ja toistsn Johtai.:
vien tovereiden olisi; pitänyt .ensin'
tutkia sydämemme Ja-munaskuumme;
etta olemm£ko^ aina olleet oikeassa.
Mutta en käsittänyt, "että nain olisi
pitänyi, tehdä ennenkuin kehoitimme
Vapautta euttamaaiv tämäh^ tilanteed'
korjaamiseksi. Minä tiedän, että meii
dän. työtavoissamme -0!i korjaamisen
•^araa mutta en todellakaan tiedä, että
m|ten' nuo epäkohdat Ja puutteelli-;
suudct olisivat korjattavissa.
Vapaus moitti ;Williami-poikaa Siitä
kun>morkka.sin portarthurilaisia Va­pauden
lukijoita, koska nämä eivät
kansoita tätä* paikallista C S Jm osas-;
toa;. Vapaus sanao.ettäinämä ihmiset
pvat hyviä..ja Uskollisia työväenliik­keen
miehiä ja JiaislaiivallEkelvat kuui
Inkaan jas.ninä osastoon. En tätä
valtakaan, kyl a nämä ihmiset sitä
ovatkin ja ovat varmasti lähellä meitä
koska kerran lukevat Vapautta: Mutta
eihan - näitä ihmisiä voida oikeastaan
moittia, sillä syvhän lankeaa' 'iiieille
paikallisille jäsenyydessä oleviile ja:
myöskin Vapaudelle, koska sillä -ei ol^'
lut vaikutusvaltaa tai halua 'sa^ada
näitä ihmisiä toimintaan muk^än; To­siasia
on, että ajatuksen omäksumii'
nen ei vielä merkitse mitään' ellei sitä;
seuraa toljpilnta.
Toimltuskirjoituksen lopusta lal-n::,
an kysymjksen: ^
"Voisikohan 'Williami.p(>ika' alqit'
taa muillekin kdytännqUistä esimerk-
V'lä näyttävän, itssarvosteluun perus­kuvan
poliittisluontoisen, keskU-stelu»^
(mi^^sa Vapaus saisi täydin osansa)'
siitä, että mitä pitäisi tehdä ja 'mah-^^
doUisesti tekemättä jättää. Jotta CSJ
ja erikoissstikin Port' Arthurin 'osasto
kasval-i .ia voimistuisi." Kysymyk­seen
en voi vastata; Jos voisin niin en
ky.sylsi neuvoa keneltäkään Vaan pa-:
n''£<n hihat heilumaan Jasano^sln; et­tä
katsokaa nie täällä Port Arthurissa
osoitamme teille tietää ,
. Mikäli itsearvostelu ön-'kysymykses-sä
iliin kjllä minä ja toimetkin toverit
ji;5maan e-ehdyljsemme. Mutta kan.
ioituslstksutukiet voitte'Jättää käyt­t
i matta. Ss^moln matoIs;sta maaa.
mbta ylösnousut. Ne eivät ple sanon]
^tapoja enää nykyisessä kielen käj.
tözsä, ne eiväl; paranna 'tjlaniiettj
vaan pahentavat^ j^ta. Toivon km.
tsnkin ettei toimitus ota tästä paliai.
sesft J3 aroittahan makjaa samaUa ajj.
talla. Willlaäni-Folka. *
iviiliolkeuskokous
iÖMlukuuiT 15 pnä
toroiitossii
t Toronta —'Täkäläinen CSvil Rights
Union toimesta pidetään Lk." 15 pnj
yleinen -kokoussiviihoikeukBlen puo-lesta^
Bathurst St;'Uidted-kirkon luen­tosalissa,
aikaan klo 8.15 illalla.
K^okouksen puheenjohtajana toimii
CRU:n varapuheenjohtaja C. B. Mac-pherson
ja johtavana puhujana öa
YhdysvaltafliGlvil Rights Congressiä
sihteeri,-! yhdysvaltalaisten .neekerien
johtaja William'^ 'Patterson, joka' oh
äskettäin palaimut Englannissa pide­tystä
v Ihmisoikeuksien Maailmankon­ferenssin
väliaikaisen komitean ko-kouksesta.^;:
Hän puhuu aiheesta "Kut­ka
ovat ^vapauden vihollisia Euroopas­sa
ja Yhdysvalloissa?",
United Jewish People's Orderin joh­taja
Morris Biderman puhuu aiheesta
'!Rotuvaino;Ganadassa — Buchenwal-dm
aave" ja Civil Rights Umon rahas-tonJioitaja;'.
Jack.Gowan aiheesta ."Mi.
kä' op vapauden.hinta?'.* •
Kaikki: asiaiiharrastajat ovat ter-vetulleet
tähän kokoukseen. :
Steep Rock saa viisi
miljoonaa dollaria
USA:n hallitukselta
. Washington.Ontarlolainen stee;
Rock Iroiif Mines," joka varustaa Yh
dysvaltain rauta- ja terastehtaitf
rantamalmilläi saa Vienti-^ Ja Tuonti-pankilta
viiden miljoonan dollarii
lainan kaivantonsa edelleen kehitt»
nustä varten. Ilmoitettiin täkUäi
.Yhtiön - aikaisemmin, saama viidei
miljoonan dollarin laina ja uusi sä.
mansuunjinen'laina on järjestetty sl
Entä muut-hlnnafeft
\ iVastauksena v^i't^hafnj> kysymykseen
haästateltävammeiä^tti ystävällisesti
seuraavia vertau^ia
1944
Maissi '.$2^6^
Rusinat
Munat . . . . . . . . 9.96
Lohi , .1^
Raavaanliha . . , Ai
Sianliha .19
Kahvi 3^
Tomaattlmehu ..2.2}
Shbrtening .....9.62!
•.••'-1
Nämä kaikki ovat) Valikoimatta esi-
——^—^rm-
(linnoista:
1948
$4.17 laatikko
7.50 "
15.00 ' "
. .42 pauna
.32 *" •
- .35«j " :
.551/^ "
3.28 gall.
17.3850 p.'
sanko
olemme Icöettanut löytäa^Z-iomlaklii
heikkouksiamme mutta^emme ole iiH-'
ta kaikkia löytäneet, ja siksi emme Ole
noita: syitä voineet poistaa. Siinä on-',
km pulma miksi emme ole kyenneet
ianiOittamaan Port Arthurin osastoa;
Mutta tästä •kyseessäolevan osaston
kansoitusl2tkauksesta voin sanoa, että
ei yksinomaan Port: Arthurin osasto-ole
kansoituksen tarpeessa sillä.on olei
massa muitakin osastoja, jotka' ovat
sÄi tarpeessa paljon, pahemmin kuin
Port Arthur. Siksi aloin keskustelim
ja kehoitan, että ^Vapauden lukijat-sellaiset
jotka eivät' Ole CSJ:h: Jäse^;
nyySessä kirjoittaisivat tästä kysy-jmyksestä
mitkä ovat'ne syyt, joiden
takia he ovat syrjässä toiminnastam­me.
Tämä' ehkä auttaisi meitä kor- Myll^VOltOt •
ten,etta'Reconstruction-Finance Cor­poration
on saanut kaivantoon $10,
000,00.0 ensimmäisen kihmityksen. Lai
n^t on? maksettava vuoteen;J960 men-ne.-
sa.^ Uuden lainan varat, käytetääp
toisen malmilaakion kehittamiseei
•tuotantoasteelle, jonka Jälkeen kai
varmra': arveUaan kyk^eyänvlä^että,
inää^- Yhdysvallolh&i lähes kolme mii-
Joonaa tonnia rautamalmia -vuos^ttaia
Kaivannon rautamalmi- on hj^yää
•silla sen rautapitoisuus on yli 55 pro-!
senttiä; .ja sen r i k k i - ja: fosforipitoi­suus
on perin alhainen.:
Iliihtoharjoitukset
Puna-armeijassa
Moskova.— Armeijan sanomalehti
Punatähtf on keholttanut ryhtymään
voimaperäisiin hi 1 h toharjoituksän
Punaisessa:^ armeijassa; Kehoitus jul­kaistiin
lehden tolrnitusklrjoituksessa.
tettyja tukkuhintoja, selitti mr. K i v i ­nen
ja sanoi niiden osoittavan yleistä
hnjaa "hintarintamalla". Mutta par­haita
vertailuja voisivat antaa jotkut
perheenemäimät, jotka havaitsevat
entistä vaikeammaksi budjettinsa ta­saamisen,
sanoi hän.- -
:''•.'-' . ": •.:',:'_":• —:•'•-"••; • ,
: Toronto, -r- Maple Leaf MUlmg Corn
puhdas voitto- oU viime helnäk. lop­puun
päättyneeltä tilivuodelta $1,539,-
602, verrattuna $1,165,026 edellisen
vuoden aikana. Tuloverojen maksa­mista
varten varattiin $1,044,000 ver­rattuna
$1,488.000 edellisen vuoden
aikana.
PÄIVÄN I^AKldA
Suomen itsenäisyfs ja työväki
N
lisäksi 2,000 seisomapaikkaa. Myöiienimin lisiltään vielä IjSOO is­tuinpaikkaa.,/
Suunnitellun liiislii^^^^^ pinu-ala on 85x195 jalkaa ja
rakennuksen koko ön'260x281 jalkaa. ^'
SeJVä^ön, etta tällaista'laitosta tarvitaan Sudburyssa..
Mutta tämän^kunnäjiisla^^ asia, jota sietää
edelleen harkita.'' bnaryioitu^eitä jos ny/; otetaan ^700,000 laina ja
sen jälkeen kerätään liikelsitqksilta ja yksUSlIta .$500,000 niin raken-nns
tulee maksetuksi.*^^^ '
nällistalo on- suunnitehu: i(sel4^ pohjalle.^ r Mutta_ epäilyt­tävää
on; tulcsekötämävrakefln^^
hintojen-vallitessa? Ennenkuin tätä taloa ryhdytään v. 1949 raken­tamaan
on saa^va myö&ta\4etVsiitä," ett6i'kn:hinta nouse kaksinker-'
bisfeksi/;kuteh; väit*tääh^ eräisÄv kaup^ '
Toinen jäsittehkirt tärliiin seikka.oii^se, että Sudburyn iaqpun-,
gin pftää saada inää^uiitähajlittt^^ apurahaa tätä rakennusta var­ten.
Aieiliesänot^äpeehp ettei nlaak^ muidenkaan kaa- -
punkien kunnailfetaloj^^aviist^ut.v^^^^ muussa kaiipuh-
• gr^a ei -ole sellainen: tilamjevkuinrtäällä,;^^^ suurin ja ratkaisevaa
osuutta vievä t«ollisuuslaUos(Wo) ei maksa lainkaan kunnallisveroa.
' O n vain.oi,k0us>ja kdhtuU3,.eltä;mäakuptah^
Odoiiicolta perimistään VerotuloisW^^^t
misek^i. - $it^n/päästaisiin;4Jienemmällä velalla jaksamalla säästyttäi*
siin kohtuuttoman suurestäfkerjdukampän mitä nykyinen suun­nitelma
ed^llyttää.J-N^^
että ne "<m yaa^^^
isl^en 'tietoonj veronmaksajien' s^^ kannätfaailämän kunnallistalon
raItennuse]>dotusta! '/ "\ ' ' ^ . - • • ,
Heti kansalaissodan jälkeen^ otti
Suomen poi^varisto Jkädnlniin yksin-
«olkeuden: itselleen. Suomen • itsenäi­syyspäivään.^
Sen, taholta kyllä, ke-holtettlln
työväkeä .osalllstumaah itse­näisyyspäivän
(Viettoon, mutta ;-poi--
variito soitti pääViulua ja antoi näille
juhlille i>ollIttls€n'värin;'
Viipyi pitkän alkaa reimenkuin jär­jestynyt::
työv^estö^^ rupesi järjestä-määiv;
S^Wii;itsenälssysjiddia^:v9U
hea. tietysti oli; syyiiä v; loas k a i ^ -
laissodak[vaikutus Ja liidas poliittinen
orientoituminen. ;. On aivan i pälvän-selvääi
,että'> Jos kukaan «n taistellut
rehellisestir suomen ^itsenäisyyden
puolesta;ulin SB; ön; Juuri Järjestyiiyt
työväki. > Silloin kun kaikkein ^mustin
mustasotnialainien vainoainiskaust re.
holtti Suomes5a;:suom'ettarelalsetjnuo-llyät'tsaarlnsaappaita.
Yksi'merkil­lisimpiä
-ja -kaikkein selvimpiä tapa­uksia
.todistamaan Suomen-:, 'järjesty-
'neen työrväen. kantaa maansa itsenäi­syystaistelussa
» tuli esiin - kun Suomen
eduskunnalle' v. 1910 esltettUn. Venä­jän
taholta yleisvaltakunnallinen
lainsäädäntö. Jonka hy.väksynimen
olisi} merkhanyt Suomen viimeisenkin
aiitonomian rippeiden menettämistä.
SlUoin piU ' Tijö MäkeUn Suomen
eduskunnassa kuuluisan puheensa,
jossahän ilmaisi ..Suomen J^rjestsr-neen.
työväen tniellaloda' Suomen riip­pumattomuuteen
nähden. Koska. tär
män -lain hyvSkSjoni ien olisi .tehnyt
Suomen kokona^^n i i ppuv^iseksi Ve­näjästä
ja hyvityk^ek 1-tarjottiin Suo­melle
neljä palkkaa 1^ Itakunnan duu­massa/
niin han.h^p nautti,tästä te­rävästi:
, v. I ,
"Mtoulla on,ykultfenkin vissit syyt
otaksumiscen, etfc^t vaikka -tuo hinta
olisi -monin kerroin;Aiurempi, ei yk­sikään
kunf}on.' kansalainen \vaihtaisi
siihen maansa oikeu^ ia; Me siis työn­nämme
aikanaatPtar ouksen takaisin,
j a lisäksi huomauttanee ainakin va­semmisto,
tässä päuskunnassaj että Ve­näjän
hallitus, 'jos se tahtoo saada^
duumaedustuksen monipuolisemmak­si;
voi siinä subtee?|a,ryhtya uudistus-puuhiin
keisarikuj^^ rajaln sisäpuo-;
Jella. sillä siellä löytyy laajoja kansa­laisryhmiä.
Joilta tämä oikeus on riis­tetty
yhtä häikäilemättömästi kuin
nyt aiotaan rilst|^ fti;^dän olkeutem-,
me, J a toisia ktmSaiaiäfyhmiä; jöUIä.el
koskaan 0I& ollutkaan tltä oikeutta.
Huolehtikoon hallitus ensinnä tämän-velvoUlsuutensa
käyttämisestä j a koh­distakoon
vasti'- sefl jälkeen • huolen­pitonsa
siinä suKteesll^ melhm. Silloin
saattaisi; tehty ,,tarJ9Uf, kenties, he­rättää
täälläldn myötätuntoista mle-lei^
kllntoa, slUll'<sfiKfö sisältyisi sii­oin
mahdollisuus päästä lähempään
kosketukseen Venäjän kansan kanssa.
johon ms olemme _ ajna^Dyrkineet - ja
johon me edelleen pyrimme."
.Taman jälkeen hän selosti yleisval-:
takunnallisen lain hyväksymisen seu-.
rauksia Ja.kuinka se vtolsi-rkansalaisr
vapaulcsisn rajoituksia ja slvlstystol-imnnan
lamaantumista j a : sanoi, va--
.^olttavastl:
"Sitten kun tämä historiallinen rosr
voys; . on -itoimeenpantu, katkeavat
meidän suomalaisten taholta kalkkj ne
siveelliset siteet keisarikuntaa-f koh-t3Win,
joiden eheänä säilyttämisestä me
olemme olleet melkeinpä lilankin kuu-haisia..."
Näillä sanoilla hän tulkitsi kauno^
puheis-estl Suomen järjestyneen työ­väen
kannan aikana; Jolloin porvaris­ton
oikeisto vehkein tsaarin Ja hänen
Suomessa olevien, . virkamiestensä
kanssa Suomen kansan Itsenäisyyden
viimeistenkin jätteiden myymisestä.
Puheensa lopussa sanoi tämä työväen­liikkeen
veteraani seuraavan Jo njrt
toteutimeen ennustuksen: '
"Katkeramlellsyys Venäjän hallitus­ta
ja vallanpitäjiä kohtaan, palsu-koonpa
se miten suureksi tahansa, ei
saa meitä konsaan unohtamaan sl£ä
tosiasiaa, että Venäjän kansa, huoli­matta
hirveän raskaista taakoistaan,
on antanut ihmiskunnalle sivistysar­voja,
niin suuria, että ne tulevat aina
mainittaviksi sillofai, kun mataltaan
inhimillisen kuTtuurin* suurimmat en­nätykset.
Tuossa: laajassa valtakun­nassa
asuu vapaudenhalulnen.kansa,
joka kahleista^ huolimatta on tuon
tuostakin/ kantanut sumia Uhreja, va-^
pauden Jumalattaren alttarille. •: Me
emme tule suinkaan koskaan unohta-mellle
suomalaisille joltakin levahdys-hetkiä
ja pakoltfanul Venäjän halfl-tuksen
jolloinkin myöntämään meille
joltakm olkeiiksia...
'Me -tiedämme ja: oleimne elävästi
vakuutettuja: silta, että tämä sama
kansa, jolla-ei ole mitään osaa Venä­jän
hallituksen -iosvosiiunnitelmlssa,
tulee;kerran, kunhan se itse vapautuu
sortajistaanv antamaan meille sen,
minkä Venäjän hallitus nyt meiltä
mahdollisesti vie. Venäjän hallituk­sen
ja valtaktinnanduuman pitäisi
tarkoin miettiä, koituuko Venäjälle
•kunniaksi tämän taistelun ilmiliek­kiin
päästäminen —'täm^n, taistelun,
Josta Venäjän valtiomahti ei tule'10-
pulllsena voittajana *6elviytymääiL" /
Kun' muistaa tämän puheen ja sen
pelottoman taistelun Jota Suomen
Järjestynyt työväki kävi Suomen itse­näisyyden
puolesta, niin t ä y ^ kysyä:
Onko Suomen Järjesjynyt työväki oi­keutetumpi
juhlimaan 'maansa itse-maan,
:että tämä- sama kansa: on Jopa
suorastaan verensä hlimalla ostanut
nälsj-yttä kuin porvaristo, Joka nuoli
ensiksi tsaarin ja sitten Hitlerin saap­paita?
On^rmasti; ' -
J03_iSuomen.- poliittisesti >valveutu-nem
osa, Johon myöskin Yrjö Mäke­lin
kuului, on txmtenut kimnlollusta
tsaarin sortamaa kansaa kohtaan, jo­ka
lopuksi mursi kahleensa, niin el se
suinkaan merkitse itsenäisyyden pet­tämistä.
Se osoittaa oikeaa poliittis­ta
suuntautumista koska Neuvostolii­ton
kansa on antanut Suomelle Itser
näisyyden j a vielä pelastanut sen Hitr
lerin öt-Juudesta.
(Muistoie^' kaakki nämä historialliset
tosiasiat edistysmieliset suomalaiset
kaikkialla viettävät Suomen itsenäi­syyden
31-vuotlspäivä9. — Uoti.