Vapaus, May 22, 1930

              »Iiiinliia l i tininian^
iden kirjakaupassa alennettu hinta
60 SENTTIÄ KAPPALE
5 alennu^ koskee ainoastaan levyjä eikä gramofoone-jofoonien
iiinnat ovat edelleen samat millä niitä olem-ttaneet.
PAUDEN KIRJAKAUPPA
9^ Sudbury, Ont.
rikkurit pääsisivät
t saivat kuitenkin tie-aikeista
päivää ennen
seuraavana aamuna
lisen lisäksi useita sa-iitcja
kutomotehtaan
äen rikkurit pääse-
I. Kun poliisihurtat
he lakkolaisten päät-j-
misen vuoksi eivät
ten auttaa rikkureita,
väkivaltatoimenpitei-
Luohutti syvästi lakko-ottivat
vastaan sos-ksen
poliisiiiurtat k i -
:aksi lakkolaista van-
;et tapaukset ovat jo
akkolaisille, että "työ-ien"
poliisihurtat suo-rmistisia
johtajia, jot-kapitalistien
hyväksi,
samat poliisihurtat
vallankumouksellisen
stysopposition asetta-ihtien
ja toimitsijoiden
otka puolustavat elin-iolesta
taistelevia k u -
L Siksi ovatkin iak-äuvat
sosdem. puoluee-eet
työläiset eronneet
tyneet kommunistiseen
joka ajaa työläisten
työläinen"
tyy jälleen
il-
•uutavara- Ja MaanvU-
1 TeQllisuusliiton suo-äänenkannattaja
"Met-.
el ole monien eri syi-
Imestynyt sitten viime
iän vuoden ensimäincn
nyt icuitenkin painettu
n -tilaajille ja tavan-tonalsnumerolden
myy-
J tk. 22 päivänä,
numero sisältää useita
ilmesyksyisen Port A r t -
a metsätyöläisten tals­ita,
lyhyen selostuksen
iksesta ja muutamista
sfä. Muita huomatta-ituksia
ovat Otto Sto-
Jvatko 1WW. ja LWIU.
' ja Alf. Hautamäen
järje&tö ja tuleva sota."
rossa on myöskin v i l -
metsätyöläisten taiste-kadonneen"
toveri John
Suomen Peräpohjolan
i elämää ja työsken-an
kertomuksen "Kön-t"
alkuosa.
sen toivotaan rupea-loleen
ilmestymään jäl-iisestl.
Julkaisun tilaus­ko
vuosikerralta, mikä
aumeroa. Irtonalsnume-on
15 senttiä. Metsä­lle
on: Box 1298, Sud-eri
paikkakunnilla ke-cemään
parhaansa j u l -
tämiseksi. Vähin Irto-laus
mikä lähetetään
Työmaauutisia Stinday
purolta
Port Arthm-. Ontario
Näitä uutisia tältä ympäristöltä
näkyy kerääntjrvän työläisille oikein
"pcrvoon mitalla". Tässä joitakin
päiviä sitten nostin pussin pykälää­n
i j a lähdin taivaltamaan mainittua
uittot^ömaata kohden, toivossa saa­da
jotain hengen pitimeksi siellä,
vaan petyimme simä oikein pahastL
Tämä työmaa sijaitsee noin 25 t a i
30 mailia kaupungista, Jaques tovvn-shipissa.
Mainitun matkan täytyy
henkilön .patikoida Jalkasin ellei ole
n i i n hyvää toveria joka lataaa kyy-tirahan.
Tultuani työmaalle tein sen
huomion, että nämäkin työnantajat,
vJiikka he olivatkin vain farmaria,
olivat järjestyneet riistoetujensa mu­kaisesti,
tänä kevännä oli heille vah­vistettu
oma riistoyhdistys jne. Saa­vuttuamme
mainitulle työmaalle
päätin käydä toverleni kanssa " o h -
yiisissa" äijiltä työtä kysäsemässä.
Tallusteltuani sisään huomasin kuin­ka
heidän suunsa meni väärään kun
kysyimme heiltä työtä, ^ johon he
suostuivat pidettyään pitkän puheen
meille vaatien meitä sanomaan olem­meko
" n i i n laiskoja että hukutamme
itsemme." j a jos olemme, n i i n on pa­rempi
että poistuinme alueelta sllr
loin. N i n saatuame asiamme kun­toon,
lähdimme katsomaan miehis­tön
puolta, mitä siellä näkyi. Siellä
huomasimme monenlaista kurjuutta
j a puutteellisuutta, mikä" johtui s i i ­tä,
että uitto-oss&kaat halusi riistää
enempi j a enempi työläisiä, joita t u ­levat
siellä käyttämään. Miehistö jo­ka
oli noin 100 henkeä oli sijoitettu
asumaan kolmeen noin 25 jalkaa
pitkään, 18 j a l k a a leveään j a 4 j a l - ,
Scribe.
tt valtavan enemmistön,
»lomainen pihre ilmenee
Il uudistuvissa kertoel-
«ksista, joissa hän a n -
ylevällä alentuvalsuudel-uskoUisia
palveUjoita^n
lonherra alustalaisiaan.
i työväenluokka?
n varhaisemmasta elä-v.
1896 - Niltolajevissa,
tomattaan paljastaa e-kuporvarillista
sieluelä-
^ siltoin kun hän yrittää
loka hyvin hän ymmär-luokkaa.
Hän sanoo: " E n
Whemmä.s.sä elämässäni
•ö niin läheiseen koske-
Binkertaisten työläisten
' Nikolajevissa. Sinä a i -
nulla rielä oUut 'nimeä'.
Q välillämme ei ollut m l -
vaa." Tuosta lauseesta
oko sen kuilun syvyyden,
^i^-inin kaltaisen mie­stä.
^ melkein mahdotonta
to nähdä vilaustakaan
Jos sitä on olemas-
^fastaan mustana taas-
^ t s k i n loL^jtavat urotyöt
näkyisivät kirkkaammin
tendyt lojaaliset palve-
•« sy^-ällisemmän hyveen
j ^ o b e t t a hän pitelee
f « ^ m . Toisinan ihan.
vallankumous teh-
«^ipuolueen toimesta,
puolueesta bualhaaUa.
-tnmin ei käy Puna-ar-
^ wsa kuitenkin hank-
« Paaasiallisimman m a i -
^ . ^ e e n . E i missään
^tjsessa Trotski kykene
^iaa näkemään t ^ t u n -
g^a^eijaa: sen phnit-
^ i^ro^aa näyttämö-kaä
korkeaan telttaan, keskipalkan
korkeus vaihdellen noin 13—15 j a l ­kaan
maan pinnasta, joka oli lattiar
na, siilä sahamylly oli muutaman
mailin päässä. Joten siltä olisi t u l ­lut
vaivoja liian paljon. Jos olisi rur
vennut sitä'tekemään kunnolliseksi.
Ruoka täällä oli-myös mitä sattui.
Johtuen siitä, että jokainen sai h a ­kea
ösEinsa ' J a menftä -metsättn syö­mään,
sillä siihenkin oUsi inennyt
l i i an paljon varoja jos olisi laittanut
TuokalluteltaHi jossa olisi vohmt syfii
dä pöydän ympärUlä. Palkkaa mai­n
i t u l l a työmaalla maksettiin kolme-kymmentävUsl
senttiä tuntU Josta
dollari vedettiin ruokaan päivältä.
Oltujamme työssä siellä noin viikon
huomaslnime että e l lääUäkään t a i n ­nut
hyötyä, rahallisesti ainakaan,
sillä ylijäämää oU tullut minulle v i i ­kon
työstä 55 senttiä, jonka lisäksi
oli saanut of f lisistä tupakkaa j a Jol­takin
pienempiä ottoja. Joitten y h ­teissumma
oli n o in $3.00.
Niinpä t.k. 10 p:nä i l l a l l a järjes­timme
kokouksen mainitulle käm­pälle
j a esitimme isännlstölle palkan
korotusvaatimuksen joka oU 5 sent­tiä
tuntia kohti j a vapaa ruoka luu­si
päiville, jolloin olemme työssä a l ­le
5 tuntia, muilta päiviltä maksam-,
me Itse. Isännlstön vastausta pää­timme
jäädä odottamaan maanan-tai-
iltaan Gaakka, jcAoin idUitimme
pitää, searaavan kokouksen jossa
keskustelemme isännlstön päät^
sistä. josko h3rväksymme ne tai e i.
Maanantai Iltana kello 7 kutsuin k o ­kouksen
järjestykseen, jossa ensin
Ikuulimme isäntäin vastauksen, jcdca
oli että :^dkkaa he eivät ylennä, vaan
siihen vapaaseeir poortiin sanoivat
suostuvansa. Aloimme keskustele­maan
asiasta josko hyväksymme tai
hylkäämme sen ja niin päätimme
että se hylätään. Sitten alkoi kes­kustelu
millä tavoin ryhdymme vie­mään
vaatimuksiamme perille. Toi­set
ehdottaen että ryhdymme lak­koon
j a toiset sitä vastustaen. Olim­me
pakoitecut ratkaisemaan äänestyk
sellä mainitun kysymyksen, joka on
setuaava: lakon puolesta annettiin
62 ääntä ja vastaan 15 ääntä. Joten
päätimme että lakko alkaa tänä i l ­tana
tai toukok. 12 p. kello 8 lp. L.
A.W.r.U. of Canadan ja I.W.W. l i i ­ton
johdolla ja että on kaikkien
poistuttava seuraavaan aamuun kel­lo
9 ap. mennesä. minkä päätöksen
työläiset myös täytti, ainoastaan
jääden muutama rikkuri työmaalle.
Seuraavan lakkolaisten kokouksen
pidimme kaupungissa 14 p. t.k. L a -
bor Temppelissä 314 Bay s t jossa
päätimme laldcovahteja Järjestää
mainitulle alueelle niin paljon kuin
suinkin on mahdollista, myös valit­simme
muutaman henkilön mene-mään
kämpälle ottamaan selvää o n ­ko
ilmestynyt rikkurityövoimaa jä
tuomaan raporthi kokoukselle niin
pian kuin suinkin voivat. Seuraavan
kokouksen päätimme pitää toisella
haaiUla 15 p. t.k. kello 1.30 lp. .
Seuraava kokous kutsuttiin järjes­tykseen
torstaina 15 p. S.J. haalilla
316 Bay st. Kuulimme lakkovahtien
raportin, jossa ilmeni että rikkurityö­voimaa
on iUnestynyt alueelle Jo u -
seampla kymmeniä j a uusia lisää t u ­lee,
joita on mahdoton saada ulos
enään sieltä, sillä ne ovat sitä Suo-mesta
tullutta Pihkalan armeijaa,
jota on ilmestynyt tänne ympäris­tölle
riittävästi noitten rikkurlrunna-rien
värväyksellä. Raportin kuultu­amme
päätimme että lakkovahdln-nalla
el ole mitään suurempaa mer­kitystä,
joten sen voi lopettaa mutta
toistaiseksi on lakko vielä voimassa
j a alue poikottltllassa. Tulevaisuu­dessa
kun saamme rikkurien nimiä
ilmi, tulemme ne julkaisemaan V a ­paudessa
j a Industrialistissa.
Del. 62-IiO.
k& nKmnauiLa saaaittt syödfikaeea
seampaan p&iviSh- juuri mitään. U -
sealla niin kuluneet vaatteet yUäSh
ja kengät hajallaan että varVas fdir-tää
k&tua. Oikein tuntuu säälittäväl­tä
nähdä heitä, samalla kun rikkaat
ajaa loistoautoillaan, sikaaria pol­tellen
ja isoa vatsaa kasvattaen,
juuri meidän taröläisten kustarmuk-selia,
j a me, työn raskaan raatajat,
saamme nähdä s u o r a n ^ t a nälkää ja
kurjuutta.
Me suomalaiset tulimme kuuluisas­ta
tuhatjärvien maasta tänne k u l t a -
laan etsimään onnea t a i a i n a k in p a ­rempaa
toimeentuloa, koska emme
haluimeet siellä maksella suuria ve­roja.
joiUa ostettiin siellä suojelus-kimnalle
sarkavaatteita. Jotta hekin
tulisivat toimeen sieUä suloisessa
nuA yhteistä huoneustoa. En tiedä
on vilca, että el myydä maata
radallakaan tähän tarkoitukseen. —
Kyllä kai tämänkhi paikkakunnan
väestö on kovm kirjavaa Joulckoa,
verran kannatusta uudemmalle tyO-väenaatteeUe,
osa on Jo hyvinkin
tietoisia. Kyllä unioUa. on kaiken­laisia
menettelytapoja niin kuin on
l.W.W:llä. Jotain Seitsemän vuotta
täältä taitaa löytyä vaikka klux k l a - sitten tääUä lähellä, B. C : n puolel-n
i a jos oikein-hoppu tulee, fasclsteis-t
a puhumattakaa
Vappua juhlituin "|a onnistuttiin
kokolailla hyvin. Vieraskielistä väes­töäkin
oli saapunut vappuillan ohjel­maa
katsomaan. Ohejlma olikin hyvin
varustettua meikäläisiin oloihin näh­den.'
Hornepayncn naisjaostolla on kok-kaUfama
kesäkuun 7 p. Leighn haa­l
i n alakerrassa haalin rakennusra­haston
hyväksi; — Se valittu.
Suomessamme. Mutta kun s u t t a läk-shnme
pakoon, n i i n karhu tuli vas­taan
— se estelee matkamme pää­määriä,
ettei vaan elämämme tulisi
l i l a k s i valoisaksi. K u n katselee työt­tömien
kasvoja täälläkin Montrealis­sa,
niin el heitä naurata Illoin, vaan
kävelevät pää alaspahiuneena " l o i -
mannlen" väliä. J a he eivät pyytäi­si
muuta kuhi työtä elääkseen! Voi­ko
nuo työläiset silloin Iloita ja
nauraa. HeUlä on tosi nälkä. Useal­la
voi o l la tai ollut vanhassa maassa
hyvä kotlWri, mutta täällä joutuu
kadulta pyytämään nikkeliä, että
saisi palan leipää. Vaan kuka antaa.
j a ehkä heilläkään ei ole rahaa l i i
oin. Mutta suomalaisiakin on paljon
joiden ei olisi aivan p&kko nähdä
nälkää, sillä kun tulevat kaupunkiin
ja heillä on muutama sata dollaria,
n i in juovat heti muutamassa viikos­sa
kaikki Ja sitten vasta aukeaa s i l ­mät,
jollohi se on Jo myöhäistä. A i ­noa,
mahdollisuus on lähteä Mörlil-n
l l n . josta saa rahaton asunnon ja
palan leipää. Aikuiseen sieltä on
marssittava kadulle j a siellä asteita-
Canmore, Alta.
Maiifelmia ja muuta meiltä
Täällä on kivihiilikaivos, jo^sa me
työnnämme, ja onkhi jo kokolailla
vanha kaivanto, minun tietääkseni
tätä on runnattu jo neljäkymmentä
vuotta. Ei tämä kaivanto silti ole
kovin syvä. Joku lukija voi ajatell?
jotta kun on niinkin vanha kaivaf
to, niin kyllä kai .sijme kuuluu jo
valko-Suomesta lehmänkellotkin, sc
tahtoo sanoa, jotta on pian reikä
maapallon läpi. E i ole näin asian l a i ­ta.
Tällä paikalla ei mene kovin sy­vään
kivihlilisuonct; leveällä alalla
vain on. kauimpiin työpaikkoihin on
kolmisen mailia. Aamulla kyllä
komppania kuljettaa moottorilla kau
Immaisct miehet työpaikkoihin;
mutta takaisin illalla pitää kävellä,
kun miehet ovat vä.syneet;kovasta työn
teosta. Tuntuisi kuin tämäkin pieni
hyvitys olisi nurin päin. Aamulla
mainari on virkulla päällä, kvm on
saanut yön levätä, saa kyytin työ-l
a Canbrookissa oli metsätyöläisten
lakko, jota Johti "aitoplljulalset".
Se lakko muutetuin työmaalle Ja se
on vielä tänä päivänäkin työmaalla.
E n tiedä kuinka kauan sitä siellä p i ­detään,
jotta tietäisi sanoa voitet­tiinko
vai hävittiin. Olen tutkinut
tätä sanan muotoa monesti, mutta
aina sama tulos: cn ymmärrä, en
ymmärrä!
Saan ilmoittaa, että kesäk. 13 p.
on Albertan maakuntavaalit. Jos
All)ertan malnarit on vielä yhtä
mieltä, niin meUlä on työväen ehdo­kas
Mr. SuUivan Calgarystä.
Sanon voimaperäiset tervehdyk­set
kaikille tovereille.
J . Reinikka.
va pää painuneena aina Iltaan asti, j paikkaan ja kun on päivän raatanut.
Jolloin armon ovi Jälleen aukeaa. jniln saa kävellä. En siltä moiti t a -
Mlksl me työläiset . Juomme nuo täkään parannusta, vaikka se on
vaivalla saadut doUarimme noissa nälnpäin. sillä mc malnarit Itse o-
Kirje Montrealista
hahmo, milloin pöyhlstellen sen e-dessä.
milloin istuen puhelimessaan
antamassa "historiallisia" käsky-jäiän,
sitten täyttäen koko kuvan.
Trotskille oli Ilmeistä, että armeija
oli olemassa ainoastaan hänen o-man
henkilöllisyytensä jatkona.
f K n i n k a menetin valtani"
Matalamlellsyyden alimman as­teen
saavuttaa Trotski kuitenkin te­oksensa
41:ssä luvussa selostaessaan:
"kuinka menetin valtani"? Jo tuol­lainen
sanamuoto sisältää pikku­porvarillisen,
bolshevikki-vastaisen
ajatustavan. "Minä, Trotski, olin
vallassa. Minut syöksi vallasta
puolueen rappeutuneen johtajiston
salaliitto, Stalin etunenässä. Stalin
anasti vallan^ koska hän o l i keskin-kertaiän
kyky keskinkertaisten jou­kossa",
se on Trotskin käsitys siltä
ottelusta, • jonka tuloksena oli, että
proletariaatin diktatuuri karkotti
hänet Neuvostoliitosta. Jokainen
työläinen ymmärtää jo tuosta Trots­k
i n sanontatavasta, miksi diktatuu­rin
välttämättä täytyi pcristaa Trots­ki
kaikista sellaisista asemista, jois­sa
hän olisi voinut saattaa prole­taarin
d i k ^ t o u r i n ' lujuuden vaa-ranalaiseksL
Proletariaatin dikta­tuurilla
ei voi olla vaarallisempaa
j a salakavalampaa vihollista kuin
sellainen johtomies koneistonsa hoi­dossa,
jonka ajatukset liikkuvat
mieskohtaisen vallan merkeissä.
Kengät taas kyMteaaä
K u n Leninin terveys näytti alka­vaa
pettää, näkee Trotski jo sala­liiton,
jonka tatkotuksena on estää
häntä pääsemästä perintö-osaansa,
l e n i n i n saappaihin. Hän antaa L e ­n
i n i n ymmärtää, että . hän aikoo
ryhtyä - taiäteltnm keskuskomiteaa
Nimi Montreal, on hyvin tuttu
suomalaisille. siUä siltä on paljon
puhuttu ja* kaskuja kerrottu, vuoroin
hyvää j a huonoa. J a onko ihme Jos
näin isosta -teiupuiiglBta riittää ker­rottavaa,
sUlä onhan täällä lähem­mä
miljoona ihmtetä Ja kalldsta
imaista saapunelat. Suomalaisiakin
on nykyään, nälh keväisin, useita
satoja miehiä Ja naisia. K u n käve­lee
St. Antoine katua, n i i n melkein­pä
joka kolmas vastaantulijoista on
suomalainen. Nälriä tJälvlnä useat
työläfels^ ovat jo lähteneet käslvar-siaain'
kaupalle. Useämrhan on täyty­nyt
mennä "plittaabälla" jonnekhi
työmaan lähettyville. Jos nimittähi
oiinistuu saada jotakin ansiota. K u n
et täältä kaupungista rahaton mies
saa sipplä ulos. h i i n täytyy ottaa r i ­poihin
kiinni ja koettaa onneaan.
Vaikka eipähän taida kehuttavaa
o l la jumi missään palkkakimnalla,
työmaiden J5uhteen. Sama huono a i ­ka
näyttää olevan kalkissa maissa.
Aikovatko pian aloittaa sodan Neu­vostoliittoa
lastaan, kun aika näyt­tää
kaikesta päättäen siltä. Kyllä
tämä on sittnekin työlälstne hel­vetti,
kun e i saa työtäkään elääkseen
Ja Jos saakin, n i i n pitää ensin olla
rahaa 5—10 dollaria maksaa "sipis­tä",
että saa työmaan. Olen käynyt
joka päivä "slppiä" katsomassa. S i e l ­lä
on taululla Jokii nimi. J a miehiä
parveilee sadottain ympärillä. Liek-kolratorplssa
Ja kapakoissa. J a rivo­ja
puheita tavallisesti käytetään Ja
tapellaan kun muutama lasi piiriä
saadan. Tämä on kalkkein alhaisin
elämän tapa. työläiset. Heittäkääm­me
pois nuo rumal. tavat j a ruvet-kaamme
ajattelemaan hieman pa­remmilla
aivoilla. Järkeä on k a i k i l ­l
a jos tahdomme sitä käyttää. Jäles-tä
voi olla myöhäistä tehdä paran­nusta,
kun painuu l i l an syvälle. Jos­ta
el voi nousta. Kerran olemme Ih­misiä,
niin näyttäkäämme että niitä
ollaan. J a koska kaupungissa on S.
Järjestön haali Ja on esim. voimiste­lu
seura j a multa rientoja, niin a i ­ka
kuluu siellä mataiostl, jää pois
mielestä huonot tavat ettei huo­maakaan.
Siis liittykäämme kalkin
järjestöön. Ja siellä toimimme yh­dessä
yhteisen asian puolesta.
- Kämppäjätkä.
Hornepayne, Ont.
s. J . osaston kirous pidettiin tou­kokuun
4 päivänä. Haallkysymys oli
keskustelun aiheena. On Ilmennyt u -
selta vastuksia tässä haalin raken-nuskysymyksessä;
nyt olisi muuten
asiat laakumissa, laudatkin saapuu
perille näinä päivinä, mutta ollaan
epätietoisia tonttimaasta eli haall-rakennukselle
kuuluvasta lotkta, k un
palkkaa, jota on tiedusteltu Ja aljot-tu
ostaa tähän tark»-"»»«flen. onKm
mahdoton saada. Sitä kun e l myy­dä
millekään yhdistykselle, vaan a i ­noastaan
yksityiselle Ja asian näin
ollen on tietämätöntä jos saadaan
S. • J . Hornepaynen osaston haalira-kennukselle
ollenkaan lottia tä&sä
kylässä. On kyllä tiedusteltu Joilta­k
i n yksityisiltä maata tähän tarkoi­tukseen,
mutta nämäkään eivät voi
mjrydä omistamaansa lottia ennen­kuin
kysyvät siihen korkelmpain l u ­paa.
N i i n että kovasti näyttää olevan
vastuksellista suomalaisten saada o-vastaan.
Leninin yritykset tämän
taistelun estämiseksi Trotski mitä
kierimmällä yksityiskeskustelujen ja
luottamukseUisen ajatustenvaihdon
väärinkertomlsella kääntää "taiste­luksi,
ijonka Lenin pani alulle" Ja
Jonka "lähimpänä tarkotuksena oli
muodostaa parhaat edellytykset m i ­nun
ryhtymisekseni asiain johtoon
Joko hänen rinnallaan. Jos hän saisi
jälleen terveytensä, tahi hänen t i ­lallaan.
Jos hän el sairaudestaan
toipuisi". Näin vääjäämättä pai-jastettuaan
slsimmät senaikaiset
ajatuksensa — käsityksensä Leninin
auktoriteetista «^»i^.^^^^^^,^, saan itse on sen tehnyt, käyttäen
mikä siihen 583 sivua, joten tässä voidaan
muutamalla sadalla sanalla antaa
Tuo strari mies
Lyhyessä selostuksessa en yritä­kään
ruveta käsittelemään Trotskin
j a bolshevikklpuolueen välisen pit­källisen
taistelun pohjana olleita
laajakantoisempia jpolUttlsia kysy­myksiä.
Niitä kysymyksiä harras­tavat
voivat saada täyden selv3ryden
The Comnmnist-julkaisun palstoilta.
Tässä olen vain kohdistanut arvos­telun
mikroskoopin er»'*^tn luon­teenomaisiin
kohtiin Trotskin itses­tään
piirtämässä kuvassa. Kukaan
ei voi paljastaa Trotskia n i i n vai­kuttavasti-
k u i n hän tässä teokses-teen,
joka Leninin kuoltua olisi
pitänyt siirtyä Trotskille; tarmok­kaasti
masinoltuaan j a taistcltuaan
koko puoluejohdon alistamiseksi yk­silöllisen
tahtonsa alaiseksi; Järjes-tettyään
omia ryhmiään kautta ko­ko
puolueen, sitte oman puolueensa
j a vihamielisiä katumlelenosotuksla,
— kaiken, tämän jälkeen on Trots­k
i l l a vielä julkeutta puhua "sala-lilttoutumlsesta"
häntä 'vastaan.
"Arvosteta aseilla"
Trotski jättää kertomatta sen. et­tä
jo V. 1926. vuotta ennen kuin
hänet erotettiin keskuskmnlteasta,
hänen kaverinsa ja asiamiehensä
kerskuivat sen ajan olevan lähene­mässä,
että heidän "nyt aseenaan
käyttämä arvostelu muutetaan ar­vosteluksi
aseilla" l^män selostuk­sen
kirjottaja oleskeli tuona aikana
yhdeksän kuukautta Moskovassa, ja
voin omien näkemieni j a kokemieni
nojalla todistaa, että Trotskin U i t -
tolaiset ahkerasti pirahasivat maa-valn
heikko heijastus
vasta. ,
Hänen vastavallankumouksellisen
herjausteoksensa loppupontena on
aito trotskilainen "suurmiehen" h a l -
veksumlnen^ j a uhma "keskinkertai­s
i a " joukkoja kohtaan. Viimeisik­s
i sanoikseen on Trotski lainannut
anarkisti Proudhohln lauseen:
"Kohtalo — sille ma nauran, ja
mitä ihmisiin tulee, n i i n ne ovat
l i i an tietämättömiä, Ulan orja-maisia
välittääksenl niistä".
lemme .sen vaalineet, cl herrat m i ­tään
Ilmaiseksi anna. Olen tullut
huomaamaan sen, mitä minä olen
täällä ollut vähän aikaa noin 25
vuotta töissä, että aina vähän saa
kun yhdessä vaaditaan. Kyllä Isa
parannus aina olisi parempi, mutta
sitä on valkea saada. Olen sen pan­nut
merkille täällä oloajallani, olon
saanut kokea monta :akkoa. pisim­mät
lakot olleet yhdeksän kuuta, ja
kahdek-san ja kuusi j a neljä, ja pie­nempiä
lakkoja pallon, kuka määrän
muistaa. Muistan parhaiten kaksi
lakkoa: loisen aikana annettiin hää-tökäsky
pois komppanian maalta,
vaikka oil itsellä hausslkin, lukuun­ottamatta
niitä jotka asuivat komp­panian
hausslssa, vaan kun silloin­k
i n oltiin kaikin vhtänoikaa clkä
lähdetty, niin pieni voitto taas tuU.
Huvittava tapaus sattui minun
kohdalleni silloin. Tphtörl jj^ttill l i a u t -
s i i i l karanteeniin, oli Joku lapsistani
sairaana, Ja viidenkymmenen dolla­r
i n sakkoUmoltus oli ovessa. Jottei
saa mennä ulos, j a toiseksi komppa­nian
supi j a " p u l l l " Ja yksi tunte­maton
pyssyhurtta kuljcttilvat iiää-tökäskyjä,
jotta mennä pois haussis-ta,
muistaakseni kahdenkymmenfrri
neljän tmmln sisällä. Laki kielsi Ja
laki käski, olin kahden tulen välissä.
Kyllä tämänkin lakipykälän pitäisi
uusia, jotta sen tulisi ymmärtämääij
Jokainen. Eräs toinen lakko oli Jä-lestäpäln
kriitillinen. O.B.U. ja VM.
Workers taistelivat keskenään. Van­han
unlon miehet kulkivat työssä ja
O.B.Urt olivat lakos.sa. Sitäkin tats-telua
kesti kolme kiiuta. Mutta van­ha
unio voltti komppanian avusta­mana.
Me pidimme, union haalilla
kokouksen j a vanhan union miehet
saivat_ pitää kokoukset komppanian
haalilla. J a kun tuli vanhan union
puhuja tänne, niin komppanian supi
haki kaaralla sen " l i p o l t a " ja vei
sen omalle haus.sillcen. Tämäkin o-li
"työväen puhuja". Kyllä silloin
oli vahva kaihi malnarlen silmbisä
on se Jo vähän ohennut.
Ei tämäkään nukuta, vaikka o l ­laan
vähän horrostilassa. vaikkei ny­kyään
enää saisi yhtään hortoilla,
eikä kiihkoilla liioin .saa, olen ollut
aina .sitä mieltä. Sattui yhteen aja-tuk.-^
cnl neuvostotovcrieni kanssa täs­sä
keväällä, kun kirkot rukoili kaut­ta
maailman Jotta saataisiin neuvc;-
tomaa hajalle lyötyä, niin sielläkin
meinasivat Jotkut kiihkoutua pappe­ja
vastaan, jotta niitä pitää vähän
mök-siä Ja n i i n edespäin. Mutta vir­kakunta
sanoi jotta ei saa kiihkoil­la,
pitää käyttää järkeä. Niin minun
piti mainita, Jotta kyllä mekin tääl­lä
toimimme kyk.yjemmc mukaan.
Kokoukset on pidetty säännöllLsefifl
ja merkkipäiviä on myös vietetty;
naisten päivää Ja vappua vietimme
tuosta ku- i yhdessä ukrainalaisten kans.sa haa-
' lilla. Täällä vuoristossa on kylmät
ilmat siihen aikaan vielä asein, jotta
ei voi ulkoilmajuhlia pitää. Mutta
toinen puoli täällä on ollut heikkoa
— oi ole voitu pitää paljon rahalli-
.•;ia kemuja, voiman vähyys tek<^c
haittaa, ja monta muuta vaÄtusta,
erittäinkin huono aika. Kaivanto
oti työntänyt koko talven tähän as­ti
kaksi Ja kolme päivää viiko.ssa.
niin el tarvitse olla oikein viisaan
pään kun sen huomaa. Jotta ei ole
paljo tinoja jäämään kun maksaa
kaikki menot mitä kuukau.sl vetää
Mattawa, Ont
Suomalaiset yrittetevät uudella
teollisuusalalla, ovat alkaneet tuot­tamaan
tervaa, joka tähän asti on
pääasiassa tuotu Europan maisia,
ehkä jonkun verran Yhdysvnllois
ta ja .sitten täällä kannutettuno
laskettu markkinoille. Tärpätti on
myös suurimmaksi osak.si tuotu Ete­lä-
Amerikasta.
Muutaman vuoden on joku to-rontolainen
(myöskin suomalai­nen)
yhtymä yritellyt tehdä näitä
tuotteita Wanupissa, Ont. Mutta
heillä ci alkujaan ollut täy.sin am­mattitaitoista
henkilöä, joten ter­van
kcittolaittcct jäivät vaillinai­siksi
j a sangen alkuperäisiksi, jos
ta oli seuraus, että tavaraa ei tul­lut
kunnollista. Tärpättiii ei voitu
puhdi.staa sellaiseksi, että sc olisi
kestänyt voriailun "pihkatärpätin"
kanssa, jota tänne Amerikasta tuo­daan,
vaan jäi sekin orä, mitä
noilla kovin pienillä laitteilla voi­tiin
valmistaa, varastoon.
Nämä vastoinkäymiset herättivät
tervankcittäjissä sekä liikkeen
omistajissa .sen ajatuksen, että Cn-nadan
kannoista c i taida saadakaan
niin hyviä aineita, kun esimerkiksi
iuomen kannoista.
Ottaakseen selvän tuosta asiasti'
vuokrasi H. Kolhi (entinen moni
vuotinen tervan tuottaja Suomes­sa)
tuon Wanupin tehtaan j a siellä
varsin ^aikeissa oloissa parans'
noita laitteita asianmukaiscmmik-
1. käyttäen m.m. tärpätin va'.mia-tuksessa
viimeise.apiä euroc^ppalni-sia
tärpätin puhdistu-stapoja, ja
onnistui erinomaisesti. Sitten hä
nen tietoonsa joten kuten joutui
eräitä suomalaisi^ miehiä, joiden
ncniisi^i jo entuudestaan oli hiu­kan
"tervan hajua" ja näiden
kanssa yhdes.sä perustivat yhtymän
nimeltä "The Mattawa Pine Tai
C!»i."..jöka nyt on valmistanut teh­taan
j a ' t o i m i i Rc Burrittissa, noin
i—5 mailia itään Mattawan kau­pungista,
Ont. Tämä kai pelast!
tervan keiton suomalaisille.
Omasta puolestaan Trotski lisää:
" K a u n i i s t i sanottu. Allekirjotan."
Tuommoisen kirjan jälkeen, ketä e-nää
ihmetyttää; että Trotski saa
n i i n hyvän maksun kapitalistisilta
lehdiltä j a kustantajUta? J a kuka­pa
epäilisi, etteikö tämä k i r j a le­viä
laajalti porvariUisiln piireihin,
vh-ldstämään niiden sajnmuvaa t o i -
, voa Neuvostoliiton kukistumisesta?
perän . muokkaamiseksi, aseelliseen] Mutta työläisUtä se ei saa muuta
hyökkäykseen neuvostohallitusta vas. jkufai «en ylenkatseen, mikä on e r i ­tään,
jkoisestl varattu l u c ^ r i t ^.
mennessään. Sitä kyllä sanotaankin:
" n o moni. no foni".
Mafnarien kesken täällä Albertas-sa
on käyty eli tehty uskonpuhdl-i-to.
sta näissä vanhoissa uniolssa. K y l ­lä
.se jo olis aikakin: kyllä englantia
puhuva kansa onkin uskonut niihin
vanhoihin uniolhln lähellen sata
vuotta- Eipä sUlä että ne kalkki vie­läkään
uskoo mihinkään uudempiin
aatteisiin ja tapoihin, vaan kyllä
täällä Canmoressakin on jo nykyään
koko paljon englanninkieltä puhuvaa
kaniaa jotka antavat edes jonkun
Jokunen sana nais-lähetystökysy-myksestä
Joku aika sitten luimme Vapau­dessa
najslähetystön Ncuvo.stoliit-toon
lähettämiseksi muodostetun
kansallisen komitean jäsenen,
Bocky Buhayn tämän lähetystön
lähettämistä koskevan kirjoituksen.
Kansallinen komitea on ilmoittanut
saanecmsa kutsun, jonka mukaan
lähetystön tulisi .saapua perille
heinäkuun ensimäiscksi päiväk*ii.
Suomalaisten asiaa harra.stavicn
taholta on vaadittu yhden suoma­laisen
lähetystöön otettavaksi ja
asetuttu hanketta lämpimästi
kannattamaan. Mutta valittaa täy
tyy, että mitään kchoittavia ja
a.siaa selostavia kirjoituk.sia ei ole
asiasta näkynyt, ci edes eri pii
rien n. s. "womcn's departementti­enkaan"
taholta. Onhan kyllä jois­sakin
paikkakuntakirjeissä mainit­tu,
että on asetuttu kannattamaan
asiaa j a joissakin paikoin nimitet­ty
suomalaisia ehdokkaitakin, mut­ta
oli.sihan näin tärkeä asia enem­mänkin
arvoinen. Mitäs varten on
lehdessämme naisten o.sasto?
C. Tn, liiton Keski-Ontarion
sihtceristöl'e on kyllä annettu
" k o i r an nuuskaa" son aikaisem­min
ilmaisemista ajatuksista tästä
asiasta, onpa lännen toverittaret
kunnioittaneet" meitä "protesti-ponsillakin".
Tällaiset protestii
;vat kyllä pontevia j a ajanmukair
sia, Ja niiden kautta aina asiasta
lielpoimmin pääsee, mutta rakenta­vaisia
ric eivät ole. ICntisenä k,o.
C. Tn. L. sihteeristön jäsenenä ja
yhtenä "syytetyistä" katson sitten­kin
naislähetystön Neuvo.stoliittoon
lähettämisen meille C'anadan työ­läisnaisille
niin tärkeäksi ja huo­miota
vaativaksi asiaksi, että siitä
olisi sopinut paljonkin sanoa. Mik­si
vain yk.sin kl"'o. sihteeristön?
Onhan Canadassa muuallakin C.
Tn. L. aluesihtecristöjä, puolueen
naisten departementteja" y. m.
asiaa ymmärtämään kykeneviä.
Tovcrillisintahan olisi oVIut j a hank­keen
eteenpäin viepaä «anoa meille
että, olette, toverittaret, väärässä
kun kerran niin ajattelitte, ja kir­joittaa
selostavia j a kehottavia kir­joituksia
niin meidän kuin muiden­kin
hyödyksi j a etupäässä asian
kannattamiseksi.
Joku sana k. o, sihteeristön aikai-senniMta
asian käsittelystä.
C. Tn. L i i t o n Keski-Ontarion
koko Canadas varten «u oritta* "crsty
kaikkia maan viralliselle edustafc-
•elle kuuluvia tehtäviä, antaa pas-
«eja matlrjatu!»!». varten kotimaii'
nan ta! muoalle» yahvistaa «siakfi^
joja. käännöksiä yon^ selvittää na»'
rintk- ja muita Suomen kansala}'
siin kobdiätuvia asioita.
Osoite:
Boom 018
CoBsaUta Geoer»! of FtBlaa4t
1410 Stanley Street, Montreal.
(Ck>mer St. Catbarine jind St«nler)
AKSELI RAUANHElMa
pääkonsulL
- Lisäksi - on Suomella ednstajinik :
Cahadassjsi:: Konsuli Erick 3. K a »
te. Port Arthur, Ont. — AdSai'
Saarimäki. 019 Bay St... Toronto- ^
Ont H.. Pi Albert Hennanson
479 Main S t , Winnipcgr, Man. - i ^ •
Thomaa Franssi. Box L, Coppex
Cliff. Ont —Charles E. Magna»
jon, 54 Dock St, Saint John, N.R
- - G. W. Törnroos, 551 Howe St.,
Vancouver.-JI.O.
sihteeristö sai tiedon lahetystd-hankkeesta
C. T n . L i i t o n väliaikai­sen
toimeenpanevan komitean
taholta helmikuun alussa ja läihe-tystön
p i t i , alkuperäisen suunnitel­man
mukaan, päästä perille va­puksi.
Se tuli kuin salama tai­vaalta.
C. T n . L i i t o n toimeenpane­va
komitea oli ollut pitkän aikaa
nukuksissa, ellei aivan kuolleena,
kun samalla naisten toiminta kärsi
siitä epänormaalisesta tilanteesta,
mikä juuri silloin vallitsi keskuu­dessamme.
Siispä tuollainen sala­man
tapainen ja yllättävässä asus­sa
tuleva määräys lukuisine kerri-yslistoineen
ei voinut olla synnyt­tämättä
suomalaisessa luonteessa
jokseenkin samanlaista hehkeä kuin
kissassa sitä vastakarvaan silittä­essä.
C. T n . Keski-Ontarion sihtee­ristö,
käsitellessään asiaa, katsoi
hankkeen harkitsemattomaksi ja
hätäisesti kokoonr'»nnuksi ja sub
tautui siihen julkilausumalla tuon
mielipiteensä. Ei vastustaen -tuol­laisen
lähetystön lähettämistä,
vaan pitäen sen silläkertaa epä-otolIiEcna.
Keski-Ontarion sihtee­ristö
ei suinkaan ilmituonut tuota
mielipidettä siinä mielessä eikä
suinkaan omaksunut itseljeen sifi
oikeuttakaan ajatella, etteikö sii­hen
toisilla voisi olla mitään sa­nomista.
Nyt on asia muuttunut hyvän-laiscsti
kun lähtöaika siirtyi kaksi
kuukautta ja asian eteen on ollut
enemmän aikaa toimia j a kirjoit­taakin.
S. J . Ke.ski-Ontarion lue
kokous hyväksyi päätössponnen
koskien naislähety.stön N.-liittoon
lähettämistä ja samassa kokoukses­sa
nimitti tämän piirin ehdokkaan
Buoma!ai.scn edustajan valitsemist;i
varten. Nimitetyksi tuli tov. Lyy­li
Toivonen. Kokouksessa samalla
tehtiin päätös, että S. J . toimeen­paneva
komitea käsiittelee eri pii­reistä
nimitettyjen suomalaisten
ehdokkaiden Kopivai.-;uutta j a näis­tä
valitsee mahdollisimman la)
mahdollisimmat toverittaret lopul­lisesti
vallitsevan konferenssin päi'-
tettilviiksi. Katsottiin nimittäin,
että S. J . toimeenpanevan komite­an
jäsenet parhaiten tuntevat eh­dokkaiksi
nimitettyjen kyvyt y.m.
Kokouksessa tuntui ilmenevän mie­liala,
ettäf' henkilöt, jotka kerran
näin tärkeälle matkalle lähctotii.Hn
työläisten taskuista tulleilla va
roilla, taskuista, joista täytyy yhä
vain useampaan j a useampaan tar­peeseen
riittiiä, täytyisi kyetä luo­maan
mahdollisimman hyvilt tulok­set
näkemistään ja kokemistaan
tuolin työläisten ja talonpoikuin
hallitsemassa maassa.
Meillä täällä Canadässa ei vielä'
tosin olekaan naisten joukOfiHa-erii-koisia
kykyjä, ei ainakaan .julki-)
suudcssa, j a siitä me olomme-,k9^;
vinkin tietoisia, mutta nuBtä vä­histä
mitä meillä on, o l i s i parhaat
löydettävä tähän tärkcääti tSU'
vään. Kefiki-Onturion aluok'»k6'-'
uksessa katsottiin, että liihctyHtöörl
valittavan henkilön tulisi kyetä
sieltä .palattuaan tyydyttävästi se­kä
puheilla että kirjoituksilla ku­vaamaan
ja kertomaan kaikestjj
siitä mitä meille sieltä löytyy'titr-keätä
j a miölenkiiritoista;' Miflfa'
jokainenhan meistä haläaiBt 'saäda'
mitä tarkimmat ja seikkaperäisim*;
mät kuvat typläister^ j a ,,^t.qnkln
työläisnaisten' oloista N^uypstolii-.
tossa, koska kuitenkin hiin 'Änr-' ,,, . ,.
valla on persoonakohtaiseBlfiiJai- kä ijiilllscstl'Jiäko-staklh' Jää kääplÖti"'
•muutta käydä tutustumassa oloihini asömaäri suUriih^fcapltallstlsiin" tuo^
A H A A
S U O M E E N
Kurssi Suomen M:kka?
3920
Canadan Dollarista
Lähetyskulut:
iOc lähetyksistä $20.00, 60w
ähelyksistä |20.00—J4Ö.99, 80«
lähetyksistä $60.00—$79.99 ja
$1.00 lähetyksistä $80.00—$100.00
sekä 50c jokaiselta seuraavalta «1-
i(ava!ta sadalta. d o l l a r i l t a.
Lähetykset $500.00 ja aiita yloi
13.00, huolimatta summan suumn»
desta.
äahkösanomalähetyksisti OVat UI,
betyskulut $3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Korss
i2Ab sadasta Smksta. /
Tehkää lähetykset osotteella?'
VAPAUS,
Bo» 69. SUDBURY. Out
poikain neuvostovallan saavuttamin >
seksi.
Edellä mainituista selkoista on ;
tjölälstcn osuustolmmta liike Cana-daasa-
ja crlttälnkih Ontariossa saa- -
y^iljtanut j>--.huölnattavadi. JalansljÄai.-i'!
Ont peruaM!,t,<iW! cJS j ainoa^t^i),, jyjJu- -. ^
t u i ,^ af.tit,ta ,;^y<iskjn,,^ yhdisteltyjä : •
fuqtanto- ja ktilulusasjiuskuntla.' , '
hli> tulevafsulls''oiMtk9? bf^^ >i •
keW(W 'iaitkuviia'llEääf^tyrtyistäl' 'Työ-''>i
J&4et'^alkavat altsf- vtlhltelien • käslti-j J " ; •
täii,ri efcti^ lOSttiittpOiminl^a. \Ql^^a.Tk,\y^
LyöläUiten Juholta käyttää työläis-, / f
. jou^K9ic^v lT*räJttäjänä^, j ^ ^
ria sekii yhtecnlllttäjänä.'
Eläessämme, ''hyvin .järjestetyssä" .'
'fepltäiifitiscssa''• yKi^S^iihassir^-^ft'^'-''F
mdldirti"otÖ<fcäVö('^hfU(imfobtt j f e ^ ' t e h i i ' t;
^täVil-^'tyäläl«llk> feelväkBt»Jsc»raeikka; - f
.ettäiikäuiialUsc&sti'" suhteessa prt . q - , , ; i;
spustplmJnnalla; j . ; l}fl^f/^^i^nmi(^^
•m
siellä.
V e r r a t t a in tarkan, yli Canadan
eaitettyjen tiedossamme olevien
nai.sten ehdokkaaksi nimitettyjen,
.-iivrlöimisen jälkeen S. .1. Keski-
Ontarion aluekokous nimitti tov
L y y l i Toivosen ehdokkaaksi, otta­en
huomioon ei ainoastaan kyvyt
vaan muutkin seikat, kuten mah
dolliöuudet antautua kan.san pal­velukseen,
ikä y. m.
Rahallisesti ovat Keski-Ontari­on
osastot kyllä jo tähänkin asti
osansa tehneet. Sudburyssa esim,
annettiin jo naistenpäivän tulot
tähän tarkoitukseen .Olemmehan
kyllä rohjenneet jotakin ajatella
j a toisillekin ilmaista, mutta vas­tustaneet
itse asiassa emme ole.
Kehittäkäämme toveruutta kai­kissa
asioissa j a tehtävissä, sillä
tehtävää Canadan työläisnaisilla
on paljon j a tekijöitä vähän.
E. •
Tehtävämme osuus­toimintaliikkeessä
Kapitalbtinen ratslonallsolnti C a -
nadaissa, kuten muuallakin, .saattaa
aikaan yhä kärjLstyneemmän tilan­teen.
Työttömyys lisääntyy, palkat
la.'>kcvat Ja työtehoa kiristetään.
Kaikesta tästä on seurauksena työ­läisten
elintason Jatkuva alenemi-,
nen. luokkavastakohtain selvenemi­nen
Ja luokkataistelun kärjistymi­nen.
Asioiden tällä kannalla olles.sa käy
työläisille välttämättömäksi tarttua
kalkkiin käytettävissä oleviin asei­siin
^sellaista aseita ovat m.m. am­matilliset
ja osuustolmlntajärjes-töt)
puolustaakseen itseään kapita­listisen
Järjestelmän klristystolmen-piteitä
vastaan. Eikä ainoastaan
puolustautua, mutta myöskin lyödä
näillä aseillaan kapitalistista jär-j.^
telmää. järjestämällä työläis­joukkoja
työläisten joukkojärjestöi-hln.
TJyölälsten osuustoimintaUike on
eräs joukkojärjestbmuoto keino, vä­likappale
— jota työväenluokka voi
j a jota sen tulee käyttää lähimmän
päämääränsä, työläisten j a talon-tanto-
j a Jakolaitokslin nähden. J o -
täva.stoin propagandajärjestönä sillä
on työläisten keskuudessa arvaama­ton
merkitys. Emme tietenkään saa
tätäkään seikkaa ajatella yksipuoU-GCfiti,
sillä Ihnan kaupallisia saavu-tuk/
iia emme myöskin voi satula
tuloksia valistus- Ja Järjcstötyöalal-la.
Osuusliikkeiden vallstUskomlte-ollla
on siis tärkeä merkitys.
Eräs tärkeä seikka, johon meidän
tulee kiinnittää huomiotamme,, on
asuuslilkkelden toimiimän keskittä­minen
Ja niiden aatteellinen johto.
Sikäli kun osuu.sliikkelden luku
lisääntyy käy myöskin välttämät­tömäksi
saada aikaan keskusjärjes­tö,
Jonka kautta yksityisten osuus­liikkeiden
ostovoima keskitetään ja
täten voidaan yksityiset osuu-sliik-kcet
.'jaada kaupallisesti tuottamaan
suurempaa hyötyä työläisille. K u ­ten
jo aikaL-icmmln osotettlln on
o-suuslilkkcidcn valistus- ja kasya-tustoiminnalla
tärkeä merkitys työ­läisten
keskuudessa ja siltsl on myös­kin
välttämätöntä, että osuusliikkeil­lä
on sellainen aatteellinen Johto
joka kykeneo Johtamaan- osuusUik-
':ei.siin liittyneet työläisjoukot val-lankvmoukfiert
tielle, luokkataistelu­jen
tielle, sillä vasta silloin kun o - ,
suusliikkeet ottavat luokkataisteluun
osaa, va^ta silloin ne. ovat työläisten
taisteluaseita. Meidän on siis py­rittävä
keskittämään kaupallinen
toimintamme Ja valvottava, että ö-suusliikkcltämme
Johdetaan vallan-
.1
•'im
mm
mm
Ja
Keski-
1
"imi
kumoukselllstcn periaatteiden mu- ^ ^ ;^if:^S|
kaan. - , , . ^.. '
Voidal^cnunc slLs edistää
hlttää (»uustoimintaliikettä
Ontariossa ön meidän:
1) . Kilftnftettävä entistä isuurem-;
pl Ttuömip'' o-suustoiminnalllsten y a -
lUtuskomitcoidcn toimintaan. ; Sel­laisin
» paikoilla missä ei osuusliik-keiden,.
talmlta ole valittu , tällaista
komiteaa on J , : S. osastojen 'huoieih-dittavä
taUaisten' 'valistuslkorEdtepl-den
perustamisesta ja niiden . t o i ­minnasta.
; ; !.
2) . Keski-Qntarion S. J . osasto­jen
on myötäavuslettava osuusiliik- .
keltä niiden pyrkiessään keskittä­mään
kaupallLsta toiniihitaansa.
3) . Keski-Ontarion: S- J . osasto;-
jen on omalta: köhdaltsÄn ;toii4itti^
va siihen suuntaan^ että. (KUu|ltiiSjC
keiden aatteelllneii jolU«>:tuK^^
säilymään :, vänj^nlinitTAmikslg vJ'
luokkataistelun oiUaavaaa tySlSls-j<
mkko •'•käsissä;,;--;:lt-'.iBL^^
'm
- S M