Vapaus, April 15, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, huhtik. 15 p:nä — Tues., Aprii 15
.m!oon. Tätä siimälläpitäen tulee i kokelaat ja vanhat raestarir kuin
b a n ' . » . o-.<-. i^>*k.aa, p.a.. » ; ^ ä r . u i - , » i-^ meidän kalkista vastuksista ja pet-. Penttilän Väinö. O KoVkn X
Nc. 89 ^
•Ucutend at the Poal Office DejMtrtxBeiu, Ocuira, u «eeaad C U M iiui>«.
Touaito*. k^eutti;(E, lufiakaufipi ja OBIM** T<](<«M StrectiUi.
f-MtioMte: V«ps«*, Bos 69. Sadbur. Ost.
'.-ctielimci: Kunuuri 103fi. — TuitOiltu S36W. — Kirjakaupt» ie3<C7V. /
Offica (Job "wk, »dirertitfgiCBlp. eu.) 103a—Eailor 536W.—Boti*li^r» 2S*7W.
t» >• »iät^tci: Vapasi. VX>. Bof 69, Satjb^ry. Out.
TUJUJSHINNAT:
3 rkMJiO, 6 U . |2JI«. S kk. tl.7S j a . l kk. «l/M)- ~ TM/araiiSibla ]< 5a»i
»tr tltoaallto: 1 »k. sau». 6 kk. $3Ä> Ja 1 kk. M J » .
M k * B>ta
.OMOTVSiiafTi^J VAJP'>UDESSA: V , ^ '
fuTJerailitoilsiotakaM fI4K> kerta, 12.00 kaJcai kertaa. — Ariojjitloun mefiaeiTlB oaaeälottolukMi
•4« oaUutoBjna. — Niaeomaattoilnotitkact 50c kerta, $IJOO i k e r ^ — Syfctfoaiteiotiikiet 11
-rrta, t;A> 3 kertaa. — Aiuntoeroilaotakait 12.00 kerta, 9iM kakai k«rtaa. ~ Kiitovlaotuluti
*i.M kana. — Ktulemaailmotakaet 1 2 iO kerta. 5o Uaimakr» kiitoaUiue«Ua tai molrtOTirarU» -
aiotaan tieiot J» oioteilpoinkm £0e k«rta. 11.00 kolma kertaa. — Tibp21«ilm«ttaitea Ja Umoto*
»cottBories on. Taadittaeiaa. 'iketettlrg ilnotufaiBU «okäteen. -
Ceneral adrettiiios catea. TSc per coi. toeb. Mioimam cbaica for l i B ^ iattatim, n». Tb»
«apaaa ia tke beat adrertiaiDC mediom aaoof ika Fiojiiab peoplm la Canada.
JM etu BiDoin tabaota «a« Taataoatt «otlmäiaeea kirjeeaeeaoa. klfjottakaa «adaUaaa lUiikaaa
ia^^ perteoBaniatUa n t o e M j J. V., Ahlgtiat, liikkeephomja.
Neuvostoliiton saarto-ohjelma
Neuvostoliittoa yastaan rakenne- jälleen kärsineet pahan tappion
tun imperialistisen taistelurinta­man
eturiveissä on Hollanninkin
porvaristo, johtajanaan sikäläinen
Kiatoolinen puolue ja sen sanoina-
Iphdistö. Heti paayin kirjelmän
ilmestyttyä siellä muodostettiin
'kaikkien uskokuntien (jiiutalais-ten>
katöoli|aisten ja protestantti­en)
yhteisrintama Neuvostoliitossa
muka harjotettua "uskonvainoa'*
vastaan. Tätä taistelua on ' saar-liattu
monilukuisissa kokouksissa,
ja sanomalehtien kiihotus on ol­lut
mitä kuuminta ei ainoastaan
Neuvostoliittoa, vaan myÖs — ja
etupäässä — "Kommunistista Kan-
8;9invä'listä ja seu' hollantilaista
jaostoa vastaan.
Eräässä tuonnottain pidetyssä
Katoplilaisten pasifistien (!) yh­distyksen
kgkouksesss o)i puhuja­na
kapteeni Marlet, joka koetti
selostaa, "kuinka^ , erihorhäisepi
, tärkeätä olisi, ett^ kaikki Euroo­pan
vallat rikkoisivat diplomiiat-tiset
.väliasÄ JaitikaHp^lljs^
^t^dhtftf '"^NeUvö^liiton*'' ?Jcans$a^.
Hän lisäksi aTiöftHjjJ^^kki^Jj^i Mm-kilpailussa
Intian ja Indoneesian
markkinoista amerikkalaisen Stan­dard
Oil yhtiön }canssa. Viime­mainitun
yhtiön New Yorkin o-sasto
on taas 'viideksi vuodeksi
uudistanut sopimuksensa Neuvos­toliiton
öljy trustin .kanssa miljoo­nasta
tonnista öljytuotteita. Enem
män kuin mitään muuta mailmas-sa
pelkää Deterding halpahintai
sen ja .laadultaan oivallisen neu
VDStoöljyn kilpailua, jonka tähden
hän on koettanut parhaansa mu­kaan
pitää melua "varastetusta
öljystä" :— työläisten ja talonpoi­kain
vallankunious kun armotta
karkotti ulkonjaalaiset rosvot Kas-pian
öljykentiltä.
Hollannissa alettu kauppasaar­ron
kiihottaminen ei siis ole muu­ta
kuin saman poikotin laajenta­mista,
joka alkoi Neuvostoliiton
tulitikkujen tuontikiellolla Sak­salan
ja jota sittemmin on yritet­ty
te^ost^a Saksan öljymarkki-mm
• •^utkemiseHart.ueuVjcpt.oölj yltä.
vansa sitä mieltä, "että yleinen
kanaaiÄvälinen, tilouddlinen ^
rftlii^-asial^»'!^'* saarto pystyisi
^.kistamaan Neuvostohallinnon",
täydellis^. hK>ttavan näihm
Tieessaan Kan kqsKettfeli^yos sit^,.
k y 0 a i ^ \ ^ # t W ^ " y t y M i l^
yleinen sota Neuvostoliittoa vas­taan
voitaisiin pitää oikeiitettuna".
Ja hän otaksui "kaikkien suurval­tojen
viipymättä liittpjituvan oikeu­den
uiroessä, ryhtyäkseen kamp­pailuun
kommunistista kiihotusta
vastaan ja miisertaaksensa sen".
Koskaan ennen ei taantumus Hol­lannissa
ole rohjennut puhua näin
avoimesti.
*
\m\m -il:
a--
tymyksistä huolimatta yrittää yhä,
kunnes voitto saavutetaan. Mutta
iyhtei^^työ vaatii yJitei.=ymmärrystä
!ja vaikka sekin on niin vaikeaa
'kirjavissa joukoissamme, niin ei ol^
juctavaa, että vastuksien kohdates­sa
vetäydymme .syrjään ja jätä.mme
toiminnan harvojen harteille. Heis­iä,
jotka tämän tekee, voi, ianoa et­tä
eivät he näe sitä valofisaa pää­määrää
mihin työmme meitä joh­taa,
vaan sitävastcin eksyvät kai-taisilje
harhapoluille.
Maaliskuun työkokouksesga iTes-fciLsteltän
kirjeellläistä Juentokurs-eelsta
ja päätettiin ottaa osaa. opin­toihin.
Tässä ilmenee meillä tilai­suus
oppia jotain uutta ja tärkeää,
joten ottakaa huomioon asia ja
ryhtykää opintoihin heti kun ne
saadaan alulle.
Nuorisoliiton osasto piti iltamat
huhtikuun 5 päivä, esittäen pienen
huvinäytel.*nän nuorilla voimillaan.
Olikin hauska nähdä nuoriso in­nostuneena
esiintymässä sensijaan,
että h 3 toimettomina harhailevat.
— Leikkikenttä, Jota nykyisin kii­reellä
valmistetaan, tulse tarjoa­maan
nuorisolle tilaisuuden yhteis­toimintaan
ja hauskaan seuruste­luun.
Kovin tyhjää on seutu ollut­kin
huvipaikkojen suhteen, mutta
toivottavasti tämä kentän valmistu­minen
tulee poistanu^an sen ikä-vyyden._
Ja suurin toivomus on, että
Sointulän asukkaat parhaan voin­tinsa
mukaan tulevat avustamaan
tämän kauniin yrityksen onnistu­mista.
— Köt-hosta yksf.
Kokko, V. Oinonen, V. Mäentjää,
K. Sto!t, O. Lievonen, E , Erhlund,
Harmisto, Niemen Jaska, Esko
Koivunen WJndett y.m. Jos vitiä
Kujanpää ja Peltosen Sämi, j^iki
tapaturman vuoksi ovat esteiiyjä,
voisivat ottaa osaa, voitaisiin .-a-
.Toa että me. taruu.skilpailiiista tu-
Polnttmep wm oKiDanailla
Taloudellinen pulakausi, joka ca-nadassakin
painaa raskaasti työläi.
siä ja talonpoikia, on suoranaisena
heijastuksena kaikkien kai^talististen
maitten pulasta. Yksikään kaplta-
^ listinen valtio ei ole välttynyt ny-lee
.sellaiset "kemut", -että ei Cana- ! kyiseltä, .pulakaudelta, vaan ovat
dan kansa ole ennen nähnyt. Krh-nlin ''r^as" Amerikka kuin Eng­lundin
Sutollakin kuuluu olevan i lantikiö''^joutuneet pulakauden nll-vakaa
aikomU" — ' "- -
Sudburyn ^
jotka saapuvat saavat -näh^ä Don-' sar
haalilia ihmeitä. Voittajia ton vai
«us maksaa "^actalaile |rito. ;älleai taloudellinen pula näissä
kalavelkansa.'.4|'K a ikkj jaiaiss^ ylelä ankarampi kuin muls-
Suurimmat kärsimykset maissa
kea lähteä edeltäpäin ennustamaan, joutuvat tästä pulalmudexf .seurauki:
sillä niin .tasaväkisiä ovat jioja.:
että pärhaimmankin tietomiehen
ennu.stukset lyövät ristiin. Don-haalillu
tavataan .
Penikka.
Päinimestaruus-kilpailut
To­rontossa
Canadan Työväen Urheiluliiton
suomalaisen jaoston painimesta-ruuskilpailuista,
jotka järjestää
Toronton "Yritys" ensi perjantai­na
ja lauantaina, 18 ja 19 päivä,
näyttää muodostuvan todelliseit
suuykamppailqt,;; sillä nyt ilmoit-fe^
utuuRideni.;JS»,;^os3ä ovat jii;t,tom-iOi$
i.,;nf^.rh{%^{;i ,r)tiskfiQv^jintäjj^t,i jJos
Olemme valmistaneet näytöiftiiiiäflfT'
'mg%fiiKfe1l8-1nfoiyWl ettöv^jrleisölte''
H»5iih'ffie^''f |trjd-ta-äf^ '^flk^ciistä
esiintyy' kaikki paikkakunnan "pys­ty
vimmat" tytöt ja pojat. Emme
käy tässä selostamaan sisältöä tar­kemmin,
mu^a mielestämme tämä
op parhaimpien huvinäytelmien
joukkoon kuuluva. Canadassa tä­mä
onkin uutuus, mutta esim. Yh-dysvialtain
suom. näyttämöillä se
on melkein kaikkialla esitetty, sa-mpifi
Supmessa työv. teattereissa.
Tulimme selositamaan juhliamme
näin itakaperpisesti, että mainitsim­me
lauantain ohjelman ensin.
Juhlat alkavat torstaina suurilla
tansseilla 9—2 yöllä. Perjantaina
ohjelmailtama 9—2 yöllä. Ohjel-
'^Usiaj: i< j^ssab;rj e<toet»3.3
söördjen järjostitmi
ta. korkea,' niin,
myöskin painiteknilli
nähden, niin itäytyy myöntää, että
mestaruuskilpailuissa - ttrlee ottfelut
olemaan kuumia. Sillä mestaruus-arvon;
tavoittelu, j a , : S e n , ; S a a y y t t a -
mihan?. on. ^Sellainen ,fcy§ymy:%i/ettei
sesta ..kaniamaan. työläiset ja talon­pojat.
Kaikkialla' heitetään tuhan­sia
työläisiä työttömyytpen, talon­poikien
maatilat joutuvat vasaran
alle Ja talonpojat itse maantietä
kulkemaan. Luonnollisena seurauk­sena
ovat olleet valtiavat- työläisten
ja talonpoikain Joukkoliikebtimiset,
Jotka useassa maassa borjuttavat
porvarillista yhteiskuntaa. Työläis­ten
Ja talonpoikain liit^» kaikkialla
on vahvistunut entisestään ja ta­lonpojat
lUttyneet aktiivisina luok-i
kataisteluriveihinune.
. LuoiJkatalstelu on luonnollisesti
jokaisessa maassa kärjistynyt. Pe­lastaakseen
horjuvan valtansa, ka-pitalistlvaltlot
turvautuvat joka pai­kassa
työläisvainoihin. Poll^in
pamppu on nykyisin astunut tär­keäksi
tekijäksi jokaisen valtion si­säpolitiikassa.
Tuhansittain työläi­siä
tuomitaan kymmeniksi vuosiksi
pakkotyöhön, teloitetaan tai ajetaan
maanpaljoon. Nälkää näkeville työ­läisjoukoille
tarjotaan lyijyä Ja po­liisin
pamppua. Vainon avulla el
luonnollisesti voida työväenliikettä
masentaa. Päinvastoin nousevat
työläisjoukot yhä taajempina Jouk­koina
taisteluun kapitalistista hir­muvaltaa
vastaan.
Samat tiedot, jotka kertovat yhä
uusiintuvista työlälsvalnolsta, samat
tiedot kertovat laajoista työtaiste­luista,
aseellisista ymeentörmäyk-sistJi.
vallankumousyrityksistii jne.
Rintaman toisella puolella tapaam­me
fasclstit, sosialidemokraattlsine
apureineen^ ja luopureineen, toisella
puolen luokkatietoiset työUllset,
1,524 työläistä iuomittv v. 1929
Ranskassa — Töfanittaji»
4—5 vuodeksi linnaan
kien maitten työläisiä yhtymään tä­hän
taisteluun.
KP-&. julkaiseman tilaston mu-lULan
9 viime! kuukauden aikana sat-
LIIKKEENHOITAJAN OSASTO
N e p a i k k a k u n n a t tai toTerit, jotka ovat o t U a e e i n
v a p p a - t o t v o t n k s i a V a p a u t e e n lähettäisivät ne niin
t ä ä l l ä viimeistään 2 4 p-a-i-v-a-.
P.-Ontarion tovereille.
H o h t i k u t t n 7, 8 j a 9 p. V a p a u s o n ollut j o s i a i n pidäi
näiden päivien numerot olivat saapuneet kaikki 11 ^- _
B a y h i n . , P i i r i £ a r k a « U j a on määrännyt S u d b u r y n postftn^^S^^
t a j a n ottamaan selvän, missä o n syy näiden lehtien tnvlu^^^
O l e m m e saaneet u s e a l t a p a i k k a k u n n a l t a valituksen l^J '
mUestä, tai pttä t u l e e u s e i t a n u i n e r o i t a yhdellä kertaa N-^
me tehneet v a U t u k s e n p o s ^ o i t a j i l l e . j o s t a tämä tarkastus
nissa.
V ^ p » u d e s s a ei ole fapahtnnut mo=een vHkkoon mi
m y o h a i s t y m i s t a , j o t e n v i k a on j o s s a i n muualla, jchon ufj»
da parannusta. J n noeii
"VAPPU!"
N e asiamiehet j a toverit j o t k a eivät
k i i r u h t a k a a p a , sillä men<^kki näkyy, o l e v a n k o v i ^Hi^nl^ 30^^^
^TUNIKIN PÄÄSIÄÄINEN"
T ä m ä Suomen työläisten j u l k a i s u saapuu n ä i n ä oS;
ole tilanneet sitä k u i n j o i t a k i n s a t o i a , joten ne t o erJt uTT *"
tämän a r v o k k a a n kevätjulkaisun, lähettäkää t i l a u k s e r . re
H i n t a 35 senttiä.
_ _ _ _ _ LIIKKEENHOITAIA
tien ^ l i i yleisen järjestyksen vastai­sia
tuomitaan kuolemaan tahi, 20
vuodeksi kuritushUoneesen."
t^-eaotetf Ji^tril^plveteiaBä. yiiteen
l ä l ^ ' : i c ^ « ^ ^ b^iemi^i» van-äoiv^!
l^[iöliiteio2ä^
yi|2^SD«S>^^ nälkälftkkhi^ivää.
-^Pi^tits^i on täliä^^^l^^ noin
i^J^^ Vplitoäka, vanläaj.' Beiman
J^^en isäler. Joka on äilkard kom-imönismin
vastustaja, esitti vasta-lau^
nsa Jseskiaikaista kidutusta
vastaan, joka väilltsee vankUoissa.
Viimeisetkin rippeet julkisesta sa-
-zias|a ajjotan hävittää
Pnplasöa
Sosnowicessa. Puolassa, aloitettiin
vJc 12 p:nä suuren poliittisen ju­tun
käsittely Puolan sosIaUdemo-kraattisen
puolueen vasemmistoa
vastaan. Syytt^ssä on kaikkiaan 27
työläistä.
Koko Puolassa on pidetty suuria
vastalausekokbuksia. Joissa ovat o-solttaneet
soUdarisuuttaan syytetyil­le
Ja vaatineet heidän vapautta­mistaan.
Puolan työläiset ja talon­pojat
käsittävät, että Jutun tarkoi­tuksena
on saiada tukahutetuksi tä­män
puolueen toiminta Ja ajaa val­lankumouksellinen
liike kokonaisuu­dessaan
maan alle.
Ki«ikassa poliittinen jonkkolakko
Hallituksen; finanssiministeri on
ilmoittanut, että minkäänlaisia hel-poituksia
tahi mäksulykkäyksiä ei yaa sanomalehden töimittajaa^. Par-tuUa
myöntämään työläisille ja ta-
Ipnpojllie, vaan tullaan maksamatta
Jääneet vorot perimään säntarmls- jueeji'olemassaolo,
ton avulla viipymättä. I&noitus on
herättän3?t suiirta kuohuntaa Thes-salian
maakunnassa Jossa talonpo­jat
joukottain ovat jättä,neet kylät
Ja paenneet vuoristoon. Kommunis­tinen
puolue on tämän Johdosta a-löittanut
tarmokkaan kamppailun
häikäilemätöntä veroriistoa ja työt-tömj^
tiä vastaan työläisten Ja talon
poikain itseJ>uolustu5järjestöjen a-vuUa.
OJJ.
Mutta neuvostovastainen kiiho­tus
ei enää ole jäänyt pelkkiip
sanoihin. Hpllannin porvaristo on , , • ^ x x - • i •
• • »"i:. 4 . »i.- ...i,„„wmaa on kaikenlaista, etta jokainen
JO. lähtenyt tpteHl^p^^ urjiean löytää mieleisensä. Per-kapteenin
ohjelman ensimäestä
osaa. "Hollannin Maanviljelyskp-initean
Keskustoimisto" — tärkeä
osuustoiminnallinen laitos, joka
on täydelleen kapitaljstisen jqh-don
käsissä^— on juhlallisesti ju­listanut
e£ enää ostavansa yhtään
jyvää Neuvostoliiton viljaa, sikä­läiseen
taIonpoi|caistoon (s.o. ku-lakkeihin)
kohdistetun vainon ta­kia,
sekä sen vallankumpukselli-
Ben kiihotuksen takia, jota har-jotetaan
viljänviennistä saaduilla
varoilla. Koko porvarillinen sa­nomalehdistö
on riemulla terveh­tinyt
tätä julistusta, ilmaisten toi­vovansa
samanlaisiin toimenpitei­siin
ryhdyttävän kaikkialla, niin
että tästä kehittyisi yleinen kan­sainvälinen
poikotti Neuvostoliit­toa
vastaan.
*
Tuollaisen kiihkon todellinen
syy on aivan selvä. Maataloudes­sa
Vallitseva pula tuhoaa tuhan­sittain
pienviljelijöitä, joiden itse
ikapitalistisen lehdistön on täyty­nyt
myöntää joutuneen epätoivoi-jseen
asemaan. Toisaalta tarvi-jantain
juhlassa esiintjry soittaja­nakin
neekeriorkesteri, jollaista ei
TVilliamin haalilia ole ollut kos­kaan.
Soittovälineinä kaikki mah­dolliset
sahan ja pianon väliltä.
Laulua monelta eri henkilöltä, jou-kpssa
myös duetto, runoja useam­pia,
.Zarddstanssi neljällä parilla ja
erikoinen kahden hengen, tanssi.
Pianon soitto yksin ja 4-kätisesti.
Y.m., y.m., jota emme tässä nyt
muistakaan kaikkea. Jaa, se hui­kean
hauska 1-näytöksinen huvi-ja.
pilanäytelmä "Jussi-lurjus" ja
uskallemme väittää, että lysti tu­lee
riittämään. Lopuksi tanssia.
Pilettien hinta kolme iltaa 90c,
kaksi iltaa 70c, torstaina tanssiin
35c, perjantaina 40c, lauantaina
40c. Ravintola hyvä, sali erikoi­sesti
koristettu.
Toivomme läheltä ja kaukaa
tervetulleeksi juhlaamme ja naut­timaan
- "nUprten" valmistamista
juhlista. Issias.
Uatföia toiiiiiiiasta
isltä PirskiisjKekkakaftn supttftj; t>ai-n!
itrikootaf).päälle;en.-(yo(lä, -MH'^, |sel-käiraoltansaJsriSOTinnoJIa;
:oJP(J,^6kiin
käärinä.T-MestomudeaSiölsavutteimi-n
«nwönriiouknteUut Kisarbipoikiäkin
;rilukaari!'öikein idiukkukaupallft*; jfly-väriheÄ-
ktmluu .-lailevUn .maik'samaan
Yrityksen pojille "kalavelkaansa",
samoin Sankalan Eino, Bask, K i ­vinen,
Forsell, Haapanen, Lehto­nen
ovat nimiä, jotka takaavat kil­pailuille
loisto-ottelu ita. Ervingin-kääti
ei tarvitse näissä kilpailuissa
painonsa kanssa yksin saunassa
painia. Soon Vesasta tulee itse
Telkkison Esko, jos vaan ei: mi­tään
erikoista tapahdu. Ja siellä
missä Esko on matolla pyörinyt,
on miehiä liimaantunut molskiin
kuin kärpäsiä. Port Arthurin Is­kun
Soini on jo ollut viikon itseään
vahventamassa Torontossa ja kuu­luu
olevan vakava aikomus viedä
mestaruus Arthuriin. Mitä siitä
sitten arvelee itoiset sarjan niska-miehet?
Raskaan sarjan "kärpänen"
Pirskas-Pekka, saapuu hakemaan
mestaruutfa Levackiin. Kisatoverit
ovat evästäneet "paini-insinöörin-sä"
sellaisilla eväillä. Eikä ihme,
sillä Kisan kilpailuissa puolta pltem
mät mieheit lentelivät tämän "van-hanmaan
painimaton kauhun" kä­sissä
kuin höyhenet tuulessa.
Kun näihin lisäämme vielä Y-rityksen
pojista sellaiset mestari-
Jparisista ilmoitetaan,;
jle|i»;>iJ|j:uin monarkisti *
- ^ ^ i i n , on langetettu,,;
munistista sanfHnalghjden jtq^j.,
vastaan, ollerii*ei(iän -;yha^ftJnvä'listä".,:,. .< ;
mionsa 21 vuottaioll kutt-?
jäistä tuomittiin j kominu-
«olueen ^ääleftden K "!>'
toimittaja' A. - Penys S
[»^-aiodfiksi... nuorlsollitori ielid^n "V
i^Äyanteai^Ä" toimittaja Michelet 4
•Vuodeksi jne.
•^•Humanite" on .• ;|skettäMi; Jul-
,eenvedon;;,yli^f;
;ta. Mainitsemme seii-
E S A N K A LA
;Vuoden kuluessa on
tuomittu ka, ,
•1127 työläistä. Näiden lisäksi
397 työläistä tuomittu; 260. *VuOäbköl
11 kuukaudeksi vankiläÄft^-ja'"'ylJ;';l
milj. frangin saldtolhlnl-Vl^ bn kftif-koltettu
maasta. Paraikaa on vhreil-lä
useampia juttuja työläisiä vas­taan.
Kapitallsmm romahdus Amerikassa
Amerikka on joutunut icdtä vai­keimpaan
taloudelUseenc pulaan. Lii­kevaihto
kaikilla aloilla on pienen­tynyt
melkein 114 osalla, työttömyys
on yhä laajentunut, ollen n. 7 milj.
Työläis- Ja talönpoikaisvaestö radi­kalisoituu
nopeasti, uhaten mitä va­kavammin
yhteiskimtaa. Valtiovalta,
liittoutuu kiinteämmin suurpääoman
kanssa hyökkäykseen työtätekevää
luokkaan vastaan.
Jaappanista
"ipipusevan auriiigon" maassa tuo-mittihx
pienen ajan sisällä yhteensä
825 vallankiupoukseliista työläistä
sadoiksi vuosiksi kuritushuoneeseen,-
lisäksl karkoitettiin satoja. Kalkki
vaUankumoukselllBten työläisten jär­jestöt
ovat hajoltettu. Useita työ­läisten
liiottamusta nauttivia työ­läisiä
vaaditaan teloitettavaksi. Työ­läiset
ovat nousseet puolustamaan
•tovereitaan. K.P-A. keholttaa kaok-
AJojahtl Bnmaniassa
Gzervovltsissa, Eumaruassa, on tuo
Veristä tilastoa
321 hyökkäystä työläisten kokouk­siin
sosialidemokraattien hallitse­massa
Saksasa viime vuoden aikana.
Poliisit ovat hyökkäyksissään tappa­neet
46 työläistä Ja 134 työläistä
cn vaikeasti aavholttunut. Kommu­nistipuolueen
sanomalehdistöä vas­taan
kohdistettu raivokas hyökkäys
jatiuu. Parhaillaan on joko tuo­mittuina
tai syytettyinä 22 vastaa-lamentissa
koetetaan ultta lävitse
laki, jolla kielletään kommunistipuo-
Valtavia poliittisia lakkoja ja. I>arri
kaaditaistelaja Espanjassa
siin tehtaisiin. jc:d;n työläiset!
tyivat mieIeno.^cit:.ajii.ri.vMu
tilasketjun tunkeuiuivat tvöl
punaisine lipnuii-ee.i kuninkaan!
lätsin- e d u s i a l l P . . J.lieienasoitJ
yrityksiin tiinheutua kuninicaa!
lätsiin vasla':iva-; vartijat
vääritoleila. Ha:-;:-nneui*in
deja, joiden .'-uojassa mielen
jat pU0lu.5taui'jivai miUä
Taistelut jatkui-.at myöhäiseeni
hön. Suui-i jcukko työläisiä on |
voittunut. poliisia on mj
saanut vaikeita vam.moja.
' M a d r i d i n tvöläi-kaunungin
käytiin mvöskin barrikaditaist^
myöhäiseen yuiiön.
Barcelonasha järjestivät w
mät nälkäinar.-sin ja rvntäsivät
nal!ishanitu'-o;a ja polijsihallii
. 1 taloille. Useita c-iintarvsvarasto
kottiin.
Saguntossa julistivat rautati
Huolimatta kielloista marssivat tu­pajan
työläi-;r. yleislakon. Kad
hannet työläiset kaduilla Madridis- ^gissa c n otettu käytäntöön piL-j
sa. Mielenosoittajat ryntäsivät usei- tila.
Sunjatsenin leski ~ peloton taistelija
TM Sunjatsenin leski tuottaa i teuttamlseu a.aiiviscsta osa
ö,iiMJ42'.^niaiiisllaaukin 2 vuo. Nankingin ; hamtushe^^^^^ paljon sestr"
d^ks.i -^ank. eut.e. en. .Kun tuomi.o j.u . jihhHaTrm-miiaa,: mmuulissttuititt^t^a^s^s^s^a an tavan ttaa-- "Viin->
rufeihjI^ulQlvat 'tuomitut "Kan- I f.^' ^ hallltusherrat ovat pet-r
»fw"^i> ^t^. täneet Kinan kumouksen ja muut:
i Ajojahti-,..työlgisi» ;ivastaan kllh-
*3iy'fyhä.Poliisi;'koetti; kaikin ta-vöiff^
tetää työläisiä ^viettämästä Le­ninin
päivää, Siinä kuitenkaan on-rilstiimatta.
Lukuisia työlälsvangit-semlsia
blr'-t61iriieettpaiitu:
Englannm Sos.' fasclstinen hallitus
-äitnmuttaa ndeiiiä ja naisia
taneet enttseh kumouksellisen Kuo- _ ^ jr^.- .
mintarig-puolueeh Västakumöukä^'n
ja ulkomaisten imperialistien apuri-' kumous, yaäjy-r/;!'
Vilme,._.fai3lyyi5lj.^ä_Jäytj7
en kumQru)^:^iL^Qi;^3~^teisinj
sla kunio^slftjs-yiQlj^pjM yhte
nan p^liSpnifJ^äfiL''. ;|nuutr
T.n. liiton Sototulan osastosta" vä-
UttUn Telma Salmi edustajaksi 9: n-täan
jonkunlaista vasta-agitatsioo- j nen piirin edustajakokoukseen, joka
nia Euroopan talonpoikain kon-j pidetthn Ladysmithissä, Vancouve-
. g r ^ i . j,_s.aan, jonka k"koop.u. I ^ - ^ — J ; ~ S r Ä
minen herätti myötätuntoista huo-|gg^ vaUttu komitea, jotka yleisen
miota talonpoikafeton keskuudes-j kokouksen hyväfcsyminä lähetettiin
sa, multa levottofflnutta porvaris-Ipiirisihteerlstölle sillä toivomuksel.
• • f la, että voitaisiin parannuksia ai-
~ - 1— •• - ili^an saada. Totta, että nata pien-
Tarkeana tebjana on myps se, joukkojen vaathnukset — ku-etta
huomattava määrä hollanti- ten esim. Canadan T.n liitto —
laista pääomaa on sijötettuna eivät paljoakaan pelolta yhteiskun-ri
rLt^%, jit:.^ ^^Jr;nnn inha rinitBiaxne hallitsevaa voimaa. Mutta
Royar Dutch o/;r-yhlioon, jo^^^^^ että näitä pikkujouk-pelerdmgin
johdossa ja fainteas- ^ useampi ja yhä lisääntyvät,
fiä yhteydessä brittiläisten öljyelu-jnUn lopulta yhteiset vaatimukseni.
ien kanssa- Nämä öljyedul ovalj me ainakin osalta on otettava huo-
Pääskysiä oli Sointulassa nähty
jo muutanjan viikon ja ensimäinen
kolibri väläytteli leimuavia värejään
Lienan kuklsApensaissa. kun sähkö­sanomalla
käskettiin jättää sikseen
kaikki ihariain kevätpäivien nau­tinnot
Tj-ynenmeren rantamilla ja
sonnustautua matkalle savuiseen
Sudburyyn "viivyttelemättä". Pitkiä
mietiskelyjä siinä el clhit, sillä en-nestääii
tiesin, että kotiimuriistin
liitää olla "aina valmis kuin luskari
söiäätt". Ja sotahankkeethän tässä
nykyään sanotaan olevan vireillä.
Niinpä pidin luonnollisena " asiana,
että ininunkin on tultava Sudburyn
ilmastoon, tottuakseni taas myrkky-kaasuihin,
joista raittiissa meri-il-mastossa
jo olin ehtinyt vieraantua.
Saarelta ei kuitenkaan pääse pit­källe
matkalle lähtemään ihan niin
joutuin kuin itse haluaisi. On riip­puvainen
laivojen kulusta. Lasktn
tällä kertaa pääseväni pikimmin, se­kä
lähtemään että perille, pohjoista
tietä, Prince Ruperttn kautta, vaikka
siten matka tuli joltakin satoja mai­leja
pitemmäksi kuin Vancouverin
kautta, mistä aina ennen olin kul­kenut.
Oikeastaan oli se minulle mielei­nen
vahinko, sillä en koskaan oUut
kauemmas pohjoiseen kulkenut tuo­ta
ehkä maailman omituismta saa-
.ristoreittiä. joka ulottuu SeatÖesta
aina Alaskaan asti ja vain harvassa
paikassa pikimmältään koskettaa
aavaan mereen, ja jonka näköalojen
kehuttiin olevan sitä mahtavampia,
mitä kauemmas pohjoiseen tullaan.
Sitäpaitsi oli mukava tutustua Prin­ce
Rupertim, josta pitäisi tulla. Poh­joisen
British Columbian pääkaupim-ki,
sltte kun tämä maakunta, josr.
kus jaetaan kahdeksi, jota asiaa si<2l-lä
, toisinaan ajetaan suurella.' har­taudella,
etupäässä tietenkin viran-kärkkyjäin
taholta, sillä sitä eiiem-niän
aukeaa virkapaikkoja, mitäi u-seampia
hallituksia lainlaatijakunti-neen
saadaan sijoitetuksi jollekin
määrätylle alueelle.
Petyin kuitenkin
monessa suhteessa, ehkä enimmän
näköalojen majesteetUlisuudessa. Ph
iltapäivä, kun pääsin laivaan, ja meL
keto heti siihen astnttuani alkoi sa­taa,
ensin tihuuttamalla, sitte ran­kasti,
alkupuolella matkaa vettä,
loppupuolen lunta, molempia väliin
yhfaikaa niin sakeasti. ettei voinut
nähdä juuri mitään laivan laitoja
ulommaksi. Sitte tuli yö. ja vielä
toinenkin yö. Niiden välissä piti olla
päivä, mutta täällä jyrkkien, hurjan
korkeitten vuorien rgossa sellaisella
säällä ei sitä päiväksi tiennyt muus­ta
kuta kellosta ja ruualle-soitolsta.
Toisinaan pyyh^istiin niin läheltä
rantakallioita, että näki oltavan
melko ahtaassa kanaalissa. Yöllä
sai taas laivan sjrvistä kumarteluista
arvata, että se pokkuroi aavalta me­reltä
tuleville vyöryille. Oltita siis
sella^Ula paikoilla, misä reitti hi-pasi
itse valtamieren ulappaa. Silloin
oli maattava tanakasti selällään, et­tei
vierähtänjrt vuoteelta lattialle.
Aniharvota keskeytti pieninkään
ihmis-asumus yksitoikkcusta . erä-mgata.
Nekin pysähdysiÄikat,. Jö^äa
nimiä olin tottunut -Ajätteiemton
jommoisellakta kunnioituksella; 0-
^ttautuivat varsin ^ntähäpätöisiksi
sahamyllr- tai kalankaanutuskyliksi.
useimmat niistä semmoiänakin san.
gen rappeutimeiksL Eräässäkin; oli
laivalaituri jo viime S3*synä sortu?-
nut; posti ja muut vähät tavarat
mitä sinne oli menevää, jätettiin
lahdelle ankkuroituun pieneen ka­lastus-
alukseen, josta ne sitte näkyi
ruuhella soudettavan nmtaan. Jos
heidän laiturinsa oli halUtuksen ra­kennuttama,
ei tuommoinen tilanne
ole kunniaksi minkään maan halli­tukselle.
Mutta jälellejääneen laitu-rintyngän
rakenteesta päättäen se
saattoi olla kyläkunnan oma tekele,
jonka laittaminen entiseen kuntoon­sa
ei olisi ollut monen-sadan dolla­rin
asia paikallisille asukkaillekaan
Korkein 'blkeus on vahvistanut 9
viime ejokuussa tapahtuneisiin juu-täaisÄdi&
KöiHlri '/hsaföäiaEeen' ' ärä-^
hlalais^n kuoleuaantupmiot.
ii.^giiannin af pikaisissa siirtomais
sa-. on puhjennut yakavanlaatulsla
kapinoita. Englantil. ovat surman­neet
21 mielenosoittajaa Opodossa.
Syntyi laajoja katutaistelulta.
Kostoksi ampuivat englantilaiset
kymmenittäin alkuasukkaita, ollen
joukossa ataakin 25 naista, lisäksi
heitettiin 8 naista vu^aan ja hu-kutettiln.
Hirveitä laokkatuoiAaiita
Jugoslaviassa
Jälleen on 12 vallaiikumouksellista
työläistä tuomittu lentolehtisten le­vittämisestä
pitkiin kuritushuoneran
gaistuksiin Jugpslaviassa. Tuomiot
vaihtelevat 2 vuodesta 16 vuoteen.
Fascistien valtakomennon aikana
on Jugoslaviassa vangittu yli 10,000
työläistä) 5? pn mitä kauhelmmalla
tavalla tek^ttu, kaksi on "oikeu­den''
päätiHfesellä tuomittu kuoler
maan ja 84 tuomittu 435 vuodeksi
kuritushupneeseen. Satojen kohtalo
on tuntematon. Lokakuim 3 p:nä
hyväksyttiin laki. Joka kieltää työ­väestöltä-
kaikki oikeudet. Enshnäi-sessä
pykälässä sanotaan mjn.: "Jo­ka
^jpittäa, kustantaa, painattaa
tahi levittää kirjoja, lehtiä taikka
das."
Tätä Hankowfe"ta
järjestöksL
"Jos olisitte joku muu, kuin Sun- i
jatsenin leski, antaishnme katkaista ftusta seLira.^i.iäh.2S,.laia.^
päänne", oli eräs Nankingtn halli, i tänyt maonpako. Ja Ber^
tusherra häneUe sanonut erään ker- listi tri Sunjalaenin., lö" '
ran. '. • • - •; : . [vaa toiikok.,'C p ? |^
. ^ ' -ix-. '•' ''sunno.'3sarai.;'edellähilinil
"Ja-jos te olisitte niita Kumoui- ^.yj^g^^^^. ^^..jv -^[^
sellisia, joita Qlette olevinanne, kat-i " .: . • ;
kS|8lsJt1^^i)ääni kaikeÄ^t:huolimat. ^ " M e n e n - > 4 ^ u r ^a
ta", vastasi tämä pejoton nainen.,/ S u n i a t s e n m , j ^ a i {^
Sunjatsenixi leski on sukulalsuusr
suhteissa näitten vihollistensa kans^
sa. Niinpä on hänen sisarensa Ts-hlangkaishekln
vaimo. Toinen si­sarensa
on Nankingin hallituksen
teollisuus-, kauppa, ja työministeri
Kunpin vaimo ja hänen veljensä
Soong Tsewoo on saman hallituksen
rahaministeri. Ja hänen poikapuo­lensa
—- tri Sunjatsenin poika var­haisemmasta
avioliitosta — Sun Fo,
oh^ kulkulaltosmtalsteri. Näin nämä
kaikki hänen sukulaisensa ovat hä­nen
pohlttisia vihollisiaan, Ja ker­naasti
toimittaisivat hänet pois päi­v
i l t ä— Jos uskaltaisivat — siitäf
syystä, että hän julistaa maailmalle
kuinka he ovat Sunjatsenin kumo­uksellisen
testamentm väärentäneet
ja pettäneet. '
Heinäkuussa, 1927 julkaisi rva
Sunjatsen lausunnon, missä hän sa­noi
mjn. seuraavaa:
Olemme tulleet siihen kohtaan,
missä selvittely on välttämätön ja
missä Jotkut puolueen toimeenpane­van
johdon jäsenet ovat määritel­leet
tri Sunjatsenin poliittisia pe­riaatteita
siten, että se näyttää mi­nusta
polkevan mahan tri Sunjat­senin
aateet Ja ihahteet. Tunties­sani
tämän on minun erottaudut-muita
painotuotteita, jotka ovat vai- puolueen uuden politiikan to-
Kylä ei tosin hääviiien oJiut — asu­mukset
näköjään vain vfiliaffcaisilcsi
tarkoitettuja hökkeleitä — mutta o-livatpa
he aikaansaaneet niin uhke­an
luAbti, joka olisi riittänyt kym­menen
kertaa lukuisammalle väes­tölle
kuin mitä näkösällä olevaan
hökkellkokoelmaan voi laskea sisäl­tyvän.
Saman havtdnnon saattoi
tehää ratatienkin varrella olevista
farmi- yjn. kylistä. Melkein poikke­uksetta
kliidco niissä oli ainoa mu-kiinhienevä
rakennus. Joku viheliäi.
hen hotelli näkyi olevan aseman lä­heisyydessä
sekä yksi- tai useampi
vieläkin viheUälsemmältä näjrSfevä
'sekatavarakaupan" nimellä komei­leva
lautakoju. Muita vielä pienem­piä
kojuja, joiden iivista. ja pienistä
alckunapahasista - ilunispäitä tirkis-teli.
ei- suomalainen ensi näkemältä
lyväksyisi ' kotleläintensäkääQ säily-tyspaiköiksL
:
XJson noitten.^'hotellien", ja seka­tavarakauppojen
yhteydessä tai lä-heisyydäsä
näytti olevan kapakka-homihaa.
luvallistako vai luvatonta,
sitä ei junan akkunasta katselija
vomut saada saville. Päihtyneitä
vain retkui niiden lähettyvillä, ja
vaatetuksesta päättäen tjrömieliiä ns
päihteet poikkeuksetta oUvat. Työ­läisethän
ne joutuvat niin kirkcm
kuin kapakankin uhreiksi. TT^pidän
ainosA-i
pyydystämtsekseen nuo Iait(d:set o-vatkta
olemassa. Ikävää vain nähdä,
kuinka helposU työläiset menevät
pyydystäjiensä veikkoihin.
Prince Bapotista
ke. Lännen vUja-aavlkoilta oh sieltä
kautta lyhin matka Kaukaiseen I-tään.
Prince Rupertta ulottuvilla on
sitäpaitsi suuret alueet metsämaita,
joiden tuotteita lukuisat sahamyllyt
jalostavat puöUvälmiina laivattavaksi
itämaille. Kolmas, ja toistaiseksi eh­kä
kaikkein tuottayin tulolähde täl­lä
alueella on kalastus, etupäässä
halibutm pyynti ulkomataUkoUta ja
lohenpyynti Skeenajoelta yjn. lähei­siltä
vesiltä. Kieltämättä on Prince
RupertiUa edeUytyksiä muodostua
sellaiseksi vientisatamaksi kuin sitä
alkujaan oU aiottukin, mutta vielä
oUaan sutä kaukana. Yleisillä varoil­la
rakennettu mahtava viljasäiliö —
koko kaupungin huomattavin raken- hsnta
nus — törröttää tyhjänä, sillä viLJtä kasin ^anr-.nja. Eiwa^
janvlentl täältä kautta on vielä vä- (asukasluku ncu;e ^
häistä. Vancouverin liikemiehet te- 1 hannen. j a Canadassa
kevät kaikkensa vetääkseen Länteen ' joissa kolm-^n ^ ^ ^ ^
suuntautuvan viljaliikkeen omaan;saa tuL'a ' ' ' ' ' - '^
satamaansa. Kiivain kilpailu on ny- kcnsistolla. V a i i n a a-kyism
Peace Riverin kehutun vehnä- pjhta-al?-l*r.^r. cn
alueen lypsämisestä jpko Vancouve­riin
taikka Prince Rupertiin päätty­villä
haararadoilla.
seen Purppuravuorelle, johon
m i e l i tulla haudatii5csi. (Nai
h a l l i t u s pani toimeeiij,^tämiJ3j
mituksen, peitelläk.seen "{»tf
Toim.)
- "Välttääkioiu kaikkia ma
väärinkäsityV.siä on minun
va. ett.i minä painokkaasti
edelleen Hankov.issa lieinät
lulkaisemassani julistuksessa,
i l m o i t i n eroavani aktiivisesta
l i s t u m i s s s t a Knomintangin
keskustoimeen panevan
vastakumouk-seliJsen .politiilaa ]
t o i m i n n a n takia."
"•Mihun on siis tehtävä
selväksi f:c. että osanott<äi
tajaismenoihin ' ci merkitse'tJö|
selitettävä sitrn. ettäznuu
kään lieventäisin tai
päätöstäni suoranaiseen ta i
seeri'•• bsalJistunii.seeni näiKia
n i i h g t a n g i n työiiön niin
sen johtajat vastustavat tdl
seniix ' peru.snicnettel.vjä, |^
tehokasta ini,,-!-rialisniivast^
l i t i i k k a a . yht-istoimintaa » F
m t o n kans=;a ja työläisten -^h
p o i k a i n politiikkaa. Kun
vat kumouk.=^e:i karniustavm»!
na. edistyimnv;' me m
con periaattcic^n t o t e u t u ^'
rJatlcort s tiiraavalla^
p i k i n kuin Vancouverin;
k u u l u satama. _
Maakuntah-nllitus kun ista*^
Columbian ti'r:-ämmin
läpäässä. maakunnan
k a u p u n g i n " , Va ncauverin
ten komentovallan a ! a i 5 ^ '^
märrettävää. että P r ^ -
tuntee it.seri?^;i fyrjajtefysa-J
nollisessa keJiityksessaan
t i ehkäistyksi. Siitä on sf
tus maakunnan kabtiajaffi*^
saa aina uutt.a ylUf^'
uudesta "Icukkaukse^-a ,
tai kuvitenvsii. Mutta
maiden nykvistä. autiutta
t u n t u u ' sivuHL=-sia. etta
asukasmäärän iiallits^e
Vancouverilaiset suotta pelkäävät
tätä pohjoista kilpailijaansa. Aikaa
myöten kaiketi lisääntsrvä asutus ja
luonnorikkauksien käytäntöön-ot­to
tuottavat tarpeeksi liikettä kum-paisellekin.
Kaupunkina Prince Ru-p
« t on vasta alkuasteella, asukas­määrä
ehkä 10,000 korvilla, hotellit
lukuisimiäna ja huomattavimpina
l^ti tulla Pohjosen TyynenmCTen liikepaikkohia. Mutta satama on
suursatama, jonka cdi vallattava Kii- Imamio: erinomaisesti suojattu ja t i ­naan
ja Japaniin menevä vientilii- lava» muutamissa suhteissa parem-kähtä
kertaa -^rsmrn^
kjne kyn-.nisnt-jhan.-^
ei se Ole Canadan
fsekä Ontario etta
lä laajempia I
on Canadan . p i e n a i ? ^^
kahtiajako clisi aivaii
\-asteIua.
Canadan Kaii.=3l&=^
on ainakin vuorL=im_gJ
ta osaltaan p^^'J<^^
tuja tasalsenunin no