Vapaus, October 21, 1922

              laiiantaliiä, Jokak 21 p, — fatifday, Oci 21.
VAPAUS '
Cansdao suomalaiBen työväestSn äänenkannattaja, ilmes­tyy
SudburyBsa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PUEO.
Vastaava toimittaja, c _ _ __
V A P A U S
Hie otily organ of Fixmish workcro in Canada. Pul^
f^ed in Sadbary, Ont., every Toesday, Tbursday önd
fiatnrdav.
Advertising rates 40c per col. inch. Mmimum cnarge
«or Bihde insertion 75c. Disconnt on standing advertise.
Bent. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada. ..
TILAUSHINNAT: •
Canadaan^yksi^vk. 14.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
Th?yCT3toHjin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
§8.00 ja kolme kk. $1.76, , . „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
paitsi asiamiesten joillg on takaqkset.
Standard Öljy trustin voitto-osingot
Ei etevinkään kapitalismin puoltaja'voi puolustaa
niitä suunnattomia 400 prosentin liikfevoittoja, joita
New Jerseyssä Standard oljy-yhtiö julistaa saaneensa.
Yksistään John D. Rockefellerin osakkeiden markkina­hintojen
arvo on kohonnut enemmällä kuin $52,000,
000, joka on $1,000,000 viikko, vuoden ajalla. The
Rockefeller Foundation, joka on yksi niistä toimistoista
joiden kautta Rockefeller vanhempi on ilmoittanut «ih-misystävyyttään
», on huomannut osakkeittensa arvon
kohonneen yli $22,000,000.
Osakkeet, verrattuna 'inuihin voittoja tuottaviin
osingoihin viimeisten 23 vuoden liikana, ovat tuotta­neet
vuosittain keskimäärin 32 prosenttia tällä ajalla.
Nykyinen voitto on suurin saalis minkä osakkeenomis­tajat
ov^ saaneet-Ja siinäpn varmaankin vastaus niil­le,
jotka luulevat ette! Atnerikassa; ole rikkautta. On
aivan varma että ne jotka ovat osallisena tämän hai-litsijasuvun
hyvyyksistä eivät tule koskaan tyytymättö-
^ maksi «amerikalaisiin laitoksiin». <
On mviis muistettava, että tämä voitto-osuus edus­taa
vain yhtä niistä useoisla eri yksiköistä, joihin tä­mä
riistokoneisto on jaettu. Toiset samansuuntaiset lii­ketoimet
ilmoittavat saaneensa suuria voittoja. Suun­naton
saalis jonka öljy-isännät korjaavat, edustaa
raskasta veroa joka kannetaan, Amerikan kansalta. Ml-
' tä entisaikojen ryöstäjaparoonit ottivat vuodessa, edus­taisi
kokonaisuudessaan väin mitättömän pientä osaa
siitä mikä nyt virtaa näiden jättiläis-järjestöjen kas-saholveihin.
Räikeä vastakohta on huomattavissa kun vertaa
näitä suunnattomia voitto-osinkoja siihen ryntäykseen,
joka on viimeisten^muutamien vuosien kuluessa tehty
tarkoituksella saada työläisten työtunnit pitenemään
ja palkat alentumaan. Palkkatyöläiselle ei tule mitään
, voittoja. Hänelle kuuluu vain naurettavan pieni osa,
Kuitenkyi, ovat häntä isännät kutsuneet hapeämättö-
; maksi voittojenki^kuriksi joka lihavana voitoistaan on
tunnoton keiaarillisten teoIIisUusisäntiein tarpeille. Hän
bn kulkeutunut «vähentäniis»-prosessin lävitse, ja se
'?-:mitä häneltä on otettu; ilmestyy myöhemmin niiden
voitto-osingoissa- jotka tekevät sijoituksia hänen' tuotta­viin
voimiinsa, '
voi tehdä kuuden miehen työn v. 1880, on otaksuttavaa
että yksi mies voi tehdä 12 miehen työn tänäpäivänä.
Onko työläisten tulot lisääntyneet kuudenkertaisesti v.
1880 taikka 12 kertaisesti v. 1920? Vastaus on selvä.
Tietääksemme minfte voitot ovat menneet, on vain
tarpeellista tarkastaa omistavien luokkien ja etenkin
suurpohaltain rikkautta tämän ajanjabon kuluessa.
^Sodan jälkeinen Amerika tarjoaa kuvan jossa pieni
paisunut omistajien luokka on yhdellä yhteiskunnäti
navalla ja suuri tylyiinimetty työläisten luokka toi­sella.
Ajatella että tämä voi kestää'il^uisesti, olisi sa­maa
kuin päättää että suuret tuottavat joukot ovat ikui­sesti
liian typeriä herätäkseen näkemään oman hy­vinvointinsa.
Uuden; keksinj»jen seuraukset
Uusi automaattinen telefooni j^ka on jo %pantu
käytäntöön monissa Amerikan kaupungeissa, tulee
poistamaan vanhan^ nykyään enempi käytännössä ole-
/van systeemin kyiUmenen vuoden kuluttua, niin sano­taan.
Tämän i^ieltäkiinnittävän laitteen tultua käytän-
; töön menettävät työnsä useat tuhannet tytöt, jotka nyt
ovat telefoonikeskuksissa työssä. Osakkeenomistajille
säästyy täten miljoonia dollareita, kun taas ne tytöt,
jotka menettävät paikkansa liittyvät siihen ihmisjouk­koon
joka etsii työtä orjaojarkkinoilla.'
Ei kukaan voi kieltää etteil^ö keksintö edusta
inhimillistä edistystä. Samoin tekee jokainen koneelli­nen
laite jonka avulla ihmiskunta 1 voi tuottaa enempi
tarvikkeita vähemmällä määrällä s inhimillistä työtä.
Mutta voitot tästä menevät'niillej; jotka telefoonista
kiskovat voittoja. He rikastuvat, sula aikaa kun työ­läiset
pannaan pois työstä ilman takeita siitä jos saavat
mitään muuta työtä.
Ne ovat juuri koneelliset keksinnöt, jotka ovat
muuttaneet kuluneiden ja nykyisen vuosisadan' mail-man.
Ensimäisessä vuotuisessa raportissaan'v. 1886,
teki Carroll D. Wright, silloinen Yhdysy. työkomis-fiioneri,
arvelun mekanisesta voimasta Yhdysvalloissa
vuodelle 1880, jolloin väkiluku oli vähän yli 50,000,-
000. Hän tdci seuraavan arvelun: i
Yhdysvaltain mekaniset teollisuudet toimivat
höyryllä ja vesivoimalla, edustaen, pyöreissä nu­meroissa,'
3,500,000 hevosvoimaa, jokainen Jievos-voima
ollen sama kuin kuuden miehen lihasvoi­ma;
se tarkoittaa että jos ihmisvoimaa käytettäi-si^
valmistamaan voiman joka käytetään Yhdys-
^ v a l t o j e n teollisuuksien loimiin, tarvitseisi siihen
'21,000,000 miestä, ja tuo määrä edustaa 1880 vuo-
. den sensuksen mukaan 50,000j000 suuruista väki-
, lukua.
Hän jatkaa, että teollisuuksia silloin vietiin eteen­päin
4,000,000 henkilön avulla, joka edustaa 20,000-,
000 suuruista väkilukua. Mutta koska väkiluku silloin
oli yli ©0,000,000, «säästyi»; 30,000,000 työvoimaa.
Vasta 1920 oli Yhdysvallofssa väkiluku 105,000,000,
mutta siitä huolimatta teki 4,000,000 ihmistä 21,000,-
000 työn.v. 1880.
Ottaen huomioon suunnattoman mekanillisen voi­man
laajenemisen vuoden 1880 jälkeen, voi lukija ku­vitella
mitä on sittemmin tapahtunut. Jos ^yksi mies
Lloyd Georgen valtapäivät luetut
Ovela ja viekas sijurpolitikoitsija Suur Britannian
pääministeri David Lloyd George on täyttänyt mittansa
Englannin kapitalistiluokan palvelijana. Suuria palve­luksia
hän on tehnyt isännilleen aikoinaan, mutta hän
on aikansa eianyt ja käynyt käyttökelvottomaksi brit­tiläiselle
imperialismille. Viimeaikaisissa Europan krii­seissä
ei Englannin ääni enään ole johtavin eikä vai­kuttavin
tekijä. Diplomaattinen ylivalta on luiskahtanut
Lloyd Georgelta Ranskan pääministerin Poincaren kä­siin,
Lloyd Georgen hallitus petasi väärää hevosta —
Kreikkaa — jonka Turkki perinpohjaisesti löi. Pelas­taakseen
aseman tahtoi Lloyd George johtaa Englan­nin
ajattomaan, valmistumattomaan ja niin muodoin
arveluttavaan sotaan. Kohtalo suosi sitävastoin Rans­kaa,
joka on pitkän aikaa ollut alakynnessä kilpailles
saan Europan diplomatian johdosta Englannin kanssa
Turkki voilii ja niin muodoin myöskin Rankka, Poin
care käytti tilaisuutta hyväkseen, riistääkseen Europan
politiikan johdoij Englannilta Ranskalle.
Jo Genoan ja Haagin konferensseissa osotti Ranska
tottelemattomuutta Englannin johtoon nähden, ja siten
saattoi Lloyd, Georgen suunnitelmat epäonnistumaan
Tämä vielä jotenkuten meni-mukiin, vaikkakin syn))yt
ti suurta tyytymättömyyden murinaa Englannissa.'Mut­ta
kun sen lisäksi tuli Lälieisen Idän kriisi, jossa Erfg
lanti joutui Lloyd Georgen politiikan jolhdosta täysin
alakynteen, alkoivat Lloyd, Qeorgen kokoomushallituk­sen
kannattajat yksi toisensa jälkeen ylenantaa hänet
Epätoivoisesti on Lloyd George koettanut pelastaa ase
maa. Viime perjantaina piti hänen konservatiivinen
liittolaisensa ja ministeritoverinsa, konservatiivipuolu
een johtaja Austen Ghamberlain pitolustuspuheen ko
koomushallituksen puolesta. Tämä puhe julistettiin kui
tenkin heti' epäonnistuneeksi. Piti sitten myöskin pää
ministeri Lloyd George itse kovasti etukäteen reklamee-ratun
puheen Manchesterissa. Hän esitti puheensa kai
keila puhetaitonsa loistolla. Mutta sen entinen vaikutta-vaisuus
oli kadonnut. Ennen aina, kun kriisi oli koh­dannut
ja hallitusta arvosteltu, oli Lloyd George lois
tavalla puheellaan saanut vihollisensa sillä kertaa
vaikenemaan. Mutta nyt sanovat Englannin johtavat
lehdet' pääministerin puhetta «epäonriistuneejcsi». Se
ei selittänyt niitä asidta,, mitä ^tällä hetkellä- kaivat­tiin.
Se ei vahvistanut: kaikesta loisteliaisuudestaan
huolimatta nykyisen kokoomushallituksen horjuvaa
asemaa, Päärainisteriv; pinr kyllä • kaiker);^valehtelemi8-
ja kuvaamistaitonsa liikkeelle, ^flahsanpi «raakojen
turkkilaisten» teurastaneen Vähässä Aasiassa «1,500,-
000 armenialaista ja 500,000 kreikkalaista». Hän sanoo
Englannin hallituksen nykyisellä varustautuneisuudelfa
pelastaneen kristityt vähemmistöt ja ehkäisseen uuden
sodan syttymisen.
Mutta Mustapha Kemalin hallituben tedustaja Pa
riisissä, Ferid Bey sanpo Englannin pääministerin sika
maisesti valehdelleen. Hän. osottaa, ette^, Turkin alu'
eilla tilastojen mukaan ollut edes vuonna 1,914 kujn
1,170,000 armenialaista. 'Mitä / tulee armenialaisten
teurastukseen, valittaa turkkiläiHeh valtiomies, että
surullisia raakuuksia kylläkin tapahtui mailmansodan
aikana, venäläisten ;^distaessa Turkkia toiselta puolen
ja toiselta puolen Turkin armenialainen väestö esiintyi
petollisesti Turfckia kohtaan, joten Turkin, kuten kaik
kien valtioitten, ^äytyi puolustaa omaa ' turvallisuut­taan,
jonkalaisessa tilanteessa luonnollisesti käytettiin
äärimäisiä keinoja. Edelleen Ferid Bey huomauttaa,
että kuinka voi valtiomies niin suuressa määrin vä­rittää
totuutta, että hän liiotellessaan, mitenkä turkki­laiset
ovat murhanneet 500,000 kreikkalaista, ei mai­nitse
sanallakaan niistä hävityksen ja kauhun töistä
mitä kreikkalaiset vallottajat tekivät Anatoliassa, ollen
Sakaria§ta Smyrnaan saakka yhtenä tuhkaläjänä, jonka
pakeneva vihollinen on raunioittanut, polttaen tuhan­sia
k^liä ja lukemattomia kaupunkeja, ^murhaten ja
ryöstäen minkä ennättänyt.
Eikä tarvitse turvautua aitloastaan turkkilaisen val­tiomiehen
todistuksiin ^eltä Lloyd George, horjuvan po^
liittisen asemansa turvaat^iseksi valehtelee ruokotto­masti.
Ranskalaiset ja amerikalaiset ovat monikertaan
vakuuttaneet, että turkkilaiset sotijaat ovat esiintyneet
verrattain sivistyneesti kreikkalaisten raakuuksiin ja
julmuuksiin verraten. i
No niin. Joissakin englantilaisissa piireissä saattaa
Lloyd Georgen kuvaukset «turkkilaisten raakuuksista»
menhä toistaiseksi täydestä. Mutta ne eivät kuitenkaan
auta hänen asemaansa, Lloyd George on tahdittomuu­dellaan
antanut luisua diplomaattisen ylivallan pois
Englannin käsistä. Itse Englannissa tunnustetaan, ettei
se ollut Lloyd George, joka ehkäisi^^odan, vaan Poin-care.
Ja tämän takia Lloyd Geotg^i täytyy kukistua.
Sisäisessä politiikassakin on hän jo luottonsa mene^
tänyt, on pelannut kaikki valttinsa ja niin ollen on
uloskulunut.
Tarvitaan siis uusi mies, uusi jokaja, joka kyke­nee
paremmin kuin Lloyd George, ajamaan brittiläisen
mailmanvallan politiikkaa. Siksi, vaikkakin hallitus
hidastelee mainita mitään uusista parlamenttivaaleista,
kaikki puolueet ja kaikki ryhmät ovat ryhtyneet kiireel­lisesti
käymään vaalitaistelua ja nimittävät ehdokkai­taan
parlamenttiin. Kaikki ovat sitä mieltä, että hallitus
ei voi seisoa, vaan uudet vaalit on toimitettava,;
Lloyd Georgen valtapäivät ovat siis päättymässä.
Viimeisinkin Versaillesin ja Sevresin rauhansopimuk­sen
allekirjoittaja kukistuu omaan kaivamaansa poliit-
Yksi Neuvosto-Venäjän vaikutus­valtaisimmista
ja taitavimmista neu­vottelijoista
ulkovaltain kanssa on
u 1 k o a B i ain^ kansankomissariaatin
edustaja M^ksin 3Iaksimovitsh Lit-vinov.
Hän oli mm. Venäjän val­tuuskunnan
jäsen Genuassa ja neu-vostovaltuuskunnan
puheenjohtaja
Haagissa. Hänen ulkopolitiikkaa kos
kevia lausontojaan lainataan varsin
usein kaikkien maiden sanomaleh­distössä.
Litvinovista, kuten useipi-mistq
muista Neuvosto-Venäjän j^bh-tajista,
levittivät ulkomaiset porva-rislehdet
pari vuotta sitten satumai­sia
historioja, joissa hänet pyrittiin
kuvaamaan erikoisen vaarallisena
bolshevikkiagitaattorina, jolta sen
takia piti kieltää pääsy Europan
kapitalistisiin valtioihin. Mutta sit­temmin,
kun isivistynyt» Europa
yhä enemmän alkoi huomata vält­tämättömäksi
suhteiden janalleen
palauttamisen craakalais-^-^Venäjän
kanssa, lakkasi tämä sanomalehtiä-jojahti
Litvinoyia vastaan, ja Län-si-
Europan rautaportit aukenivat
uudelleen hänelle.
Litvinovia voidaan syyllä mainita
Neuvosto-Venäjän ensimmäiseksi
edustajaksi Europassa. Heti mar­raskuun
vallankumouksen jälkeen
1917 nimitti hänet Neuvosto-Venä­jän
ensimmäinen ulkoasiain komis-,
saarii Tirötskt, pVolefearivallan en-simniäiseksi
•edustajaksi 'Löntöossai.
Mutta kauan ei. Litviriöv' ollut täs­sä
• toimessaaiij sillä ententevallat
toivoivat vielä Slftöiri vöiVansa aseel­lisella
^ sekalaritUirii^ella • ja rt^ikä-saarrolla
murskata neuvostotasaval­lan
idässä.
Juuri hänen' palaamisensa Venä­jälle
eli toisin sanoen sen yhteydes
sä levitetyt ryövärihistoriat ovat
valaisevina esimerkkeinä siitä, kuiU'
ka korkeimmatkaan ckulttuurimai
den» valtiomiehet eivät haikaile her­jata
ja panetella heidän niin sy^
västi .vihaamiaan bolshevikkeja. Vas­toin
porvarislfjjdistön levittämiä
huhuja ja öoyd ©goriren pari vuoh­ta
sitten alahu^nees^A }apsumaa'v1«
rallista valhetta ei I^ityijjovia enem­pää
karkoitetfu kuin syytetty pro­pagandan
häVjpittamisesta oleske
lunsa aikana Englannissa. Päin­vastoin
pyrittiin häntä pidättä­mään
Englannissa panttivankina
Lockhartin takia. Tähiä.' oli ni­mittäin
vangittu Venäjällä erään
salaliitoi) osanottajana neuvostohal­litusta
J ja Leninin henkeä vastaan.
Litvinovilla ei tällöin ollut muuta
edessä kuin palata Englannista myö-i
hään syksyllä 'iÖ18,/vaikka häntä
yritettiinkin estää lähtemästä maas­ta,
ennenkun Lockhart olisi vapau­tettu
Venäjällä.; .
jfolukuussa 1918 saapui Litvinov
Tukholmaan erityisenä tehtävänään
rauhanneuvottelujen virittäminen
ententevältain kanssa. Hän joutui
tällöin suhteisiin Wilsonin kanssa,
joka neuvottelutarkoituksessa lähet-
;i Tukholmaan Yhdysvaltain lon­toolaisen
lähettilään sihteerin, Buck
erin. Nämä' neuvottelut johtivat
siihen, että neuvostovalta kutsuttiin
Prinssin saarien, neuvotteluihin,
Edellämainittuja neuvotteluja ei
cuitenkaan käyty loppuun, Vorovs-dn
johtama neuyostolähetystö kun
carkoitettiin Ruotsista tammikuus­sa
1919,
Ei kuitenkaan ollut vielä kulunut
vuottakaan, ennenkun Europan im­perialistiset
hallitukset huomasivat,
että heidän . hyökkätspolitiikkansa
suurta neuvostotasavaltaa vastaan
idässä ei ainoastaan ollut epäedul-lg
lista vaan myös vaarallista niille it­selleen.
Ne pääsivät vihdoinkin sel­ville
siitä, että Länsi-Europa *eils
voinut selviytyä ilman Venäjää.
Seurauksena, tästä oli, että itse
Englanti marraskuussa 1919 jär­jesti
niin, että Litvinov neuvosto­hallituksen
valtuuttamana edusta­jana"
sai mahdollisuuden matkustaa
Köpenhaminaan n e u votellakseen
aluksi sotavankien vaihtamisesta jiiJn-glannin
ja ' Neuvosto-Venäjän kes­ken.
Oleskelunsa aikana Köpenha
minassa, joka kesti aina syksyyn
1920, kävi Litvinov suurella jne-nestyksellä
neuvotteluja pääasiassa
sotavankien vaihdosta melkein kaik­kien
' Europan valtioiden edustajain
kanssa. Sen lisäksi teki hän usei­ta
kauppasopimuksia. Hänen • neu- j S
vottelunsa Köpenharainassa valmis- 5
tivat myös kauppasuhteiden uudel- S
leen solmiamista Neuvosto-Venäjän s
ja muun maailman välillä. Litvi-| =
novista tuli täten toisen kerran neu- 5
vostovallan ensimmäinen edustaja. S
Tammikuun alussa 1921 saapui hän 5
Tallinnaan, tälläkin kertaa Neu-lf,
vostö-Venäjän valtuutetun edusta
Litvinov
LÄHETYSKUSTANNUKSET,
Canadan
Jähetyksille $3.50 lisämaksu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan Ji. T. Hill g^;- p .
view Ave. Broad-
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m. '
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
= BOX 69 ^ VAPAUS,
- V SUDBURY. ONT.
PilettilJäke tehtävä J. V. Kannuton nimeasä.
jan ominaisuudessa, on
ilman epäUystä yksi Neuvosto-Ve-1 toi kauppavaltuuskunta aloittaa
näjän rauhallisen .avoimen ja rehel- siellä toimintansa vasta myöhään
lisen ulkopolitiikan kaikkein ete- talvella 1921.
vimmistä ja huomattavimmista edas Neuvostohallitus siis arvostaa
tajista, ulkopolitiikan, JQka on va- Litvinovia varsin suuresti, samoin
paa kaikesta salaisesta ja viekkaasr kuin Venäjän työläiset ja kommu-
;ta vehkeilystä, "'mikä ' tavallisesti nistipuolue. Lyhyen ölskelunsa. .air
kantaa cdiplomatian* korkeata nl- kana Venäj^lä: syksyllä 1918 ehti
pieä. ' , han,.ottäa osaa-kuudenteen yleisv*-
1 ,, ' , „- m.tyOu nle sk•t aemllemssiakaunu ssVae nä1j9äl1l9ä, .ty;a„lpl„aam„htuaui,--, tanrälm, ä^i s,e nee.hu voht^ee.to unv^o s,e„t\do uksaAthagj aren.s as. i inj•a :' Et^*^i e^^-,i^-
neen RT> uoit si••s tt.a ita"vh.t*o"„n»sKa jiao TKrosp„oenn - valituksi ,^yl e, isv,e nal.a.i sen tou..n. eenp, a.r
,h am"m aan saman vu„o„de,n„ m« oa, .rrraose - nevan keskuskomite,„an jäseneks,i ,
,k uussa sapumi•s ensa vä"Ulicse^n^sä a»jiLk-aonnao Li•t vi.n ov, oh „ itsestään oikeutei t.t.u
j• atXkI oi- LT-it1v i•n ov ä••äar>i;mwm. « ,ä3i;sce„n« t+aQr,. - v.a rsin hu, omvat,t avaan-, a. semia,a n ..t.y..o..-.
mo,k asita. tio. i•m i•n ita. ansa. HuKärn.»e*t m -l,a i.s.t en, ^ja „ta lonp^o, ik,a in. .. Venäjällä
m•iit. etttti-m y\h.Ade^ilvl ä kv «e^rt*a„a„ k\,«ahnAd^^e n kUOaTnI- ^^6 *„' alust,a alkacu kok*o• häne, n „e•d el-sankomlssariäatin
- ulkoasiain jap^kayneea v a 1 a n k u mouksellisen
valtiokontroUin _ kollegioihin. J ä l - ^ a n s a perusteella,
kimmäisessä järjesti hän <Valitus- Vaikka Litvinov kuuluu Venäjän
toimiston», jonka tehtävänä oli ylei- vall^rfikumoukseö veteraaneihin ei
sön etujen varteenottaminen. Sa- 'hän suinkaan, ole vanha. Hän syn-mana
keväänä matkusti Litvinov Uyi 1876. Hän polveutuu varak-yhdessä
Tshitserinin kanssa Mos- kaasta porvarisperheestä. Päätetty-kovasta
Pietariin käydäkseen neu- ään kurssin reaalikoulussa ja suon-votteluja
Wilsonin, Lloyd Georgen tettuaan vapaaehtoisena asevelvol-myönnytyksellä,
Venäjälle lähet- Isuutensa 19-vuotiaana aikoi, Litvl-tämän
Bullitin kanssa ja ollakseen -nov ensin Jatkaa opiskelujaan uiko-mukana
la'^{imas?a,, ehdotusta SD- mailla mutta pää täynnä sosialisti-pimukseksi
| Neuvosto-Venäjän ja sia aatteita alkoikin hän sen sijaan
ententevältain väliUä.', Korkeat 8a-työskennei|ä, sosialidemokraattisissa
iboteeraajat. onnistuivat, .iuitenkin propagandakerhoissa fshernigovin
myöhemmin tekemään .tyhjäksi klik ja eteläisissä kuvernementeissa. Hän
ki näidten,'neuvottelujen tulokset." liittyi ,. heti sosialidemokraattista
Väkä ' ennen. I^apumistaan Ko-,I^oluetta perustettaessa siiheen 18-
pfenhaminaan marraskuussa 1-919 98.
sai Litvinov samassa kuussa tehtä- Kiewin sosialidemokraattisen, ko;
väkseen lähteä Dorpatiin käydäk-mitean jäsenenä lukeutui Litvinov
seen alustavia rau^nneuvotteluja puolueen radikaaliseen siipeen, jo-
Viron, Lätin ja Latvian kanssa se- ka taisteli nk. taloudellista suuntaa
kä tehdäkseen näiden valtioiden vastaan, joka siihen aikaan ei tun-kanssa
soiavaiikiöri'"vaihtamista kps- nustanut avointa poliittista taiste-keyan
soiiimulaert. ' i t s e v a l t i u t t a vastaan. Vangittu-
Litvinov, kuten äaridttu, jKöpenha- L a vuonna 1901 liittyi hän vankilas-minaan
ryiityäkseen neuVotteluihih sa radikaaliseen sosialistiseen "jär-
Englannin' edustajaii, Ö*Gradyn, jestöön, Iskraan, joka ryhmittyi
kanssa. Ykinpä bolshevikeille vi- Sveitsissä ilmestyvän samaimimisen
hamielisen 'ulkomViseri lehdistönkin lehden ympärille, Ja jonka perus-oli
pakko useampia kertoja todeta taja ja pääjohtaja oli Lenin. Lit-neuvostovallan
edustajan näissä vinov sai tutkintovankilassa istua
neuvotteluissa saavuttamat loista- 18 kuukautta, mutta sen sijaan, et-
Vat menestykset. .Litvinov kehitti tä olisi kärsinyt 6-vuotisen karkoi-oleskelunsa
aikana Köpenhaminas- tuksen Siperiassa, karkasi hän van-sa
suurta energiaa, mikä ilmeni yi- kilasta ulkomaille. Päästyään Sveit-lämainituissa
neuvotteluissa usei- siin alkoi hän työskennellä maini-den
valtain kanssa. Edellämainitun tussa Iskra-järjestössä; pian sen
hajanaisen kuvauksen täydennyksek jälkeen valittiin hän yhdessä van-si
maihitttakoon, että Litvinov 1920 han vallankumouksellisen Deitshin
nimitettiin Venäjän kauppavaltuus- ja Leninin puolison kanssa järjes­tön
johtajaksi Ruotsiin mutta ei tön johtavaan kollektiiviin.
jollom puolue jakaantui bohhevik
•keihm ja menshevikkeihi.n, iHttyi
Litvinov ensinmainittuihin toimien
yhdessä näiden kanssa sen jälkeen
herkeämättä. Samana vuonsa pa-lasi
hä» laittomasti Venäjälle; hän
m talloin ^nimitetty keskuskomitean
Ödustaj^ksi Luoteis-Venäjällä ja jä-seneksiC^
en teknilliseen toimistoon,
jbka ensju sijaitsi Smolenskissa
mutta siirfettiin myöhemmin Tallin-voinut
cvastenmielisenä henkilönä» ' V e n ä j ä n sosialidemokraattisen
saapua Tukholmaan, ja niin saat- puolueen Lontoon kongressissa 1903
Suomalaiiten työläisten • demorali-aeeraantumisetta.
tiseen hautaan.
Kun edelläoleva oli jo kirjoitettu saapuu kaapeli-tieto
"joka ilmottaa Lloyd Leorgen hallituksen kukis­tuneen.
'\
Äskettäin keskustelin erään to
verin kanssa omituisesta ja samal-sangen
surkuteltavasta ilmiöstä
Amerikan suomalaisten työlasten
cesknudessa, nimittäin yleisestä aat­teellisesta
rappeutumisesta (demo-raliseeraantamisesta).
Muistelim­me
nimittäin, kuinka vielä puolen
vuosikymmentä sitten; oli ikäänkuin
aatteellinen^ pakko jokaisen työläi
sen kuulua järjestöihin, tilata sano­malehtiä
ja hatrastaa vallankumöuk
sellistä kirjallisuutta. Her.linnäi-syys
Amerikan suomälaiäjen :£y81äis-ten
keskuudessa oli niin Voimakas,
että kaikkien niiden, jotka eivät ha­lunneet
lukeutua suoraan porvaril­liseen
leiriin — synodalaisiin ja
raittiusseuralaisiin. täytyi airiakin
muodin vuoksi kuulua sosialisti-o­sastoihin
ja tilata itselleen sanoma­lehtiä.
Keskustelun kuluessa teim­me
johtopäätöksen ,että tämä aat­teellinen
herännäisyys luonnollises­ti
ajoi joukkoomme, ympätistön pa­kotuksesta,
paljon sellaista ainesta,
joka ei sisimmässään voinut sy­ventyä'
vallankumoukselliseen työ­väen
liikkeeseen ja on niin ollen
osottautunut vain tulvaveden ajele­maksi
kuonaksi, joka nyt suuntarii-tain
temmyllyksen ja sen aikaan-saanvit
oivan tilaisuuden puikkeleh-l Mitä tuon rappeutuneen joukon
tia pois kaikesta järjestyneille tyS- kanssa olisi tehtävä? Miten siihen-
Iäisille kuuluvista harrastuksista'->ja suhtauduttava? Ja voidaanko sitä
velvollisuuksista. Ja tällaista joub-i enään. voittaa puolellemme? ^—Nä­köä
huomasimme toverimme kans- mä ovat kysymyksiä, joita tekee jo-sa
olevan tavattoman paljon nykyi- kainen työväen joukkoliikkeen pa-sin
—r aivan surkuteltavan paljon, rasta harrastava' itselleen, tämän
Tässä poisvetäytyneessä joukossa | asian huomattuaan,
ilmenee pääasiallisesti kahtalaista
Kun Venäjän sosialidemokraatti-sen
puolueen kahtiajako, oli muo­dollisesti
suoritettu, valittiin Lit­vinov
•, boiähevistiseen keskukseen
Venäjällä-., i m otti hän Tallinnan
korafteait vAlimittamana osaa Venä­jän
sosialidemokraattisen puolueen
kolmanteen, ''Lontoossa pidettyyn
kongressiin.
. Lokakuun vallänkumouävuonn^
'1905 järjesti Litvinov yhdesää Gor­kin
ja Krassinin kanssa ensimmäi'
seij laillisen sosialidemokraattisen
(bolshevistisen) sanomalehden, No.
vaja Shisnin, Venäjällä, jonka ta-loutta
hän hoiti lehden lakkautta-miseen
asti samana vuonna.
Seuraavan vuoden oleskeli här
puolueen tehtävissä ulkomailla. Hän
järjesti aseiden oston ja niiden kul
jetuksen Bulgarian kautta laivalla
Kaukaasiaan; mutta laiva teki haat
sirikon, ja yritys. epäonnistui sei
takia. Hän oli mukana organisoi'
massa Venäjän sosialidemokraatti
sen puolueen kongressia Stuttgar
tissa, Saman vuoden syksyllä jär­jesti
hän Volgan jä Uralin alueer
puoluekonferenssin. Yhden ulko­maamatkoistaan
teki hän passin
turvin, jonka hän oli saanut tohtori
Shitomirskiltä, joka myöhemmin ha
valttiin provokaattoriksi. Tämär
ilmiantamana joutui hän rajalU
santarijiien ympärölmäksi mutta on­nistui
paeta junasta. Kun hän lo
puita saapui Pietariin', keksivät san-tarmietsivät
hänet asemalla, muc
ta tällöinkin onnistui hänen 10 tun
tia kestäneen piilosilla-urakan jäi
keen paeta Terijoelle. Vuodes::
4908 asui hän Lontoossa. Hän 'i
Venäjän sosialidemokraattisen puo
lueen bolshevistisen ryhmän edus
•taja , kansainvälisessä sosialistises
a toimitossa; menshevikkejä edust
siinä tunnettu Paul Axelrod
Koko' monivuotisen oleskelunsa aja;
Lon^oo^a oli katkeamatiomassa yh
teydessä ja kirje vaihdossa Leninii
I -
järjestyneissä joukoissa, heittäytyi
tuohon inhottavaan leiriin.
«Ei sinuA pidä polttaman tupakkaa.
, ., I Vastaukseksi voisimme sanoa, et-ainesta,
toinen osa välftaa ka.kert-L. ^^j^^^^^ voitanee uu-laista
puolettakin-aatteellisista har-L^,,^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^^^^ -^j.
rastuksista ja oyksmomaan antau-1 toinen osa vieryy kapita-tunu
yksilöllisille rikastumisharras- j . ^ ^ . ^ ^ ^ järjestelmän kuonakasaan,
tuksille, sitävastoin hiiomattavan ^.^^^^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ ,
suuri osa rehentelee jonkinlaisenL^.^,„ ^.^„ ^^^^^^^ ^^^^^^
«tuplaj-nulaisuuden» ja «obu.:la,suu. „.^^„ kyllääntymistä ja epätoi-den>
nimellä, vaikka eivat kuului * ~.V-«JT?-VI,„„»„«- b„;
... . ^v..,. . .. , voa työväenliikkeeseen nähden, KUI-naihinkaan
järjestöihin eivatka u^^^ vielä omaa Tehellisen prole-raa
aineellisesti millekään nikkelia-1 ^ ^ ^ . ^ ^ luokkatunnon ja velvolli-
kään. Tämä on varsin omituinen •suuden jotain yrittää.
ilmiö.
Tämä aatteellisesti rappeutunut I Mutta tähän loukkoon näh^n on
jdukko voidaan pitää kuitenkin suu-f käytettävä kovaa nuhdetta j f kri-tessa
^määrin vastuunalaisena itges-kykkiä, j a ellei se: auta — LUO^fe-tään,
sillä suurin osa siitä on ollut KAKURIA, sillä kuten edellämainit-
Vuosikausia ainakin vissillä tavalla sin, se on siniremmassa tai pie-mukana
liikkeessä, jopa useat jos- Uemmässä määrin tietoisesti kaval-kus
innostuneestikin puskeneet aa-1 tanut oman luokkansa asian välin
tettamme eteenpäin, jopa olleet ai- pitämättömyydellä ja velttoudella^
koinaan luottamusta nauttivissa toi- Siif, elleivät vakavat muistutukset
missammekin, ja nuhteet saata näitä aineksia pa-
Pahinta on, että tämä. leiri an- laamaan järjestyneiden työläisten
taa J^ilaisuuden suomalaisen vanhol- riveihin, on heidät peittelemättä
lisuuden voimistumiselle, se kun vis-l leimattava porvariston apureiksi ja
sillä tavalla kehittää ja suosii työ-j luopioiksi, joita kaikilla järjesty-väen
luokkaharrastusten ylenkatset-j neillä on vakava syy inhota ja kart­ta
ja kaikesta työväenjoukkoliik-keestä
poisvetäytymistä, ja niin ol­len
vetää osan luokkatiedottomas-ta
nuoremmasta polvesta mukaan­sa,
joka. mifuten olisi voitettavissa
saamain hajaannusten jälkeen on proletariaatin harrastuksille.
taa. Heiltä on niinikään jyrkästi
kiellettävä oikeus esjintyä minkään
työväen ryhmän nimessä. Tämä
on mielestäni ainoa tapa suhtaan-:
tuä tähän joukkoon, ja täten voi­daan
myöskin ehkäistä taipnmus
' Methodisti-kii-kkokunnan pappie'
kokouksessa Torontossa tehtiin vii
n<e" Viikolla uusi kurinpitopykälä
joka kieltää tähän kirkkokuntaai
kuuluvilta sielunpaimenilta tupakai
nauttimisoikeuden, Päätöi tehtii;
konventionissa suurella iiäntei
enemmistöllä. Mutta siitä huoii
matta ei puutu ääniä vähemmistöj
tahoffa, jotka uhmaavat tehtyä pää
töstä. Ovatpa muutamat avonai
sesti' kehoittaneet pappeja rikko
maan tuota uutta kurinpitopykäläa
joka kieltää jumalan palvelijoiltJ
tupakan autuaallisen nautinnon. Jo
ten on arveluttavaa, eikö kielto joh
da mainitun kirkkokunnan pappie:
keskuudessa lukemattomiin salaisi»
synteihin, Olempa ainakin nakeri
näni, että tupakan nautinnolle per
sot methodistipapit menettelevät sa
mallä tavalla kuin tämän kirjoita
ja pienenä poikasena. Isä.ni nimit
täin pikkusiskoni ilmiannon johdos­ta
keksi, että pojalla oli P"PP"
nöyryytti allekirjoittanutta siteJ'
että oli viskattava ensimäinen ra­kas
piippunysä tuleen ja katsotta­va
päältä kuinka ahnaat Heki' P"; '
tivat sen tuhaksi. Tämän li^a^j^
sain ankaran- varotuksen, etta J -
vieJä.. jatkan tupakan polttoa. _^
raa sjkä luja raippain lyo^ti p
jäille takapnoliUe. Ankara ran­gaistus
ei kuitenkaan saanut ta^
/poikaa luopumaan tupakasta,
kun kerran naapurin, poika ja
ran-tätä
sillä
muut