Vapaus, October 21, 1922

              iMmmtmm. Itokafc 2! — Safairday, Oct 21.
[MKEENHOITAJM OSASTO
Vapauden lukijoille ja tilaajille.
I V paudessa aletaan kohdakkoin julaista toveri Matti Herneshuhdan, Lrn säde» v.m. teosten'kirjoittajan, mielenkiintoista ja monessa suh-opettavaa
novellia «Jonesin vakoiluretki». Kaikkia niitä henkilöitä,
eivät vielä ole Vapauden tilaajia,, mutta jotka mielivät tutustua
uuteen novelliin, kehoitetaan heti tilaamaan Vapaus joko suoraan
'^tt riMainme tai asiaraieslemme kautta, sillä tätä novellia ei tulla jul-
S r - m a a n kirjana, vaan jatkuvana sarjana lehdessämme.
^ Kehoitamme asiamiehiämme myöskin huomauttamaan tästä seikasta
jjauksia ottaessaan. . ^ • ^
sekä kävi kaikissa Venäjän
koelaitoksissa alituista taistelua
shevikkejä vastaan
Tällaiset ovat Litvinovin toimia­an
yleiset piirteet ennen Tallanku-
Lksen voittoa Venäjällä! Neu-
„sto-Venäjällä työskentelee hän,
^(gn Lenin, Tshitserin ja mmit
^svastuullisten tointen' hoitajat
melkein pyöreitä vuorokausia. Neu-rostoballituksen
hänelle uskomat
jiitä vaikeimmat tehtävät suorittaa
Jän mitä erinomaisinnnalla tavalla,
ytos siitä hänen suurten lahjainsa,
.Bunnattomain tietojensa ja tavat-
•tonian työkuntoisnutensa.
A. Smirnoff.
TYÖVÄEN TALOUi
PELLINEN LIIKE-d
B. U:n sihteeri tuo­mitsee
kilpailevan
unionismin
s a s k a t o o n i s t a flmoteta-an,
että sikäläisen O.. B. 'U-:n sih­teeri,
Walter Mill, on ejonnut toi­mestaan.
Mill sanoo tulleensa huo­maamaan
,että kilpaileva unionismi,
• J jota 0. B. TJ. Canadassa ajaa, on
:j turmiollista työväenliikkeelle ja sel­laisenaan
hyljättävää. Kirjeessään^
missä Mill ilmottaa eroamisestaan,
sanoo hän; ' ,
<Joitakin vuosia sitten minä ^mo­nien
muiden mukana tulimme epä­toivoiseksi
epäonnistuessamme muut
taa unioita, joihin silloin kuuluimi
me, suurien työläisjoukkojen todel­lisiksi
taistelujärjestöiksi ja mui­den
militanttisten työläisten kanssa
me erosimme ^vanhoista järjestöistä
ja perustimme' 0. B. V:n tarkotuk-sella
muodostaa siitä kyvykkäärapi
Ijistelujärjestö' tyonantajaluokkaa
rastaan.
öonkun aikaa näyttikin siltä, et­tä
me yrityksissämme- onnistumme,
•; sOlä neljästäkymmenestä -tuhannesta
ä'f neljäänkymmeneenviiteen tuhanteen
työläiseen liittyi meidän järjestöom-me.
Aika on kuitenkin osottanut, et­tä
järjestömme nousu oli ainoastaan
työläisten tilapäistä mielenosotusta
ja epätoivon ilmaisua ammattiuni-oiden
petturijohtajia ja heidän ma­sinoimistaan
vastaan; upputta kun tä­nä
puuska on mennyt ohi joukkoni-me
alkoivat harvenemaan ja piene­nevä!
päivä päivältä,
«Yhtenä niistä, joka käsittää
kaikki työväe"njärjestöt olevan 'vain
lopullisen päämäärän välineitä ja
että tämä päämäärä on kapitälisti-
SEn järjestelmän kukistaminen ia
sen tilalle työväestön diktatuurin
asettaminen, olen ryhtynyt analy­soimaan
yhden suuren union liiket­tä
koko työväenliikkeen näkökannal­ta
katsottuna. Olen tullut siihen
johtopäätökseen, että O. B. U:n pe-
11
i
; i
11
;
iSävikumppanit saivat polttaa, niin
"lilfsikä minä olisin oHut^ ilman.
En siis luopunut tupakasta, sitar
; rastoin varoin, ettei isä-ukko saa-t*
it toista kertaa piippuani käsiin­sä,
hankkien tuolle rakkaalle kapi-
""lle ja muille siihen kuuluville
Rikeille aina turvallisen piilopai
Itan siihen asti, kunnes olin rippl-^
ioulun käynyt ja niin muodoin
päässyt aikamiehen kirjoihin, jolloin
minulle kuului julkisesti oikeudet
'•'M 1^'°^^" friiaamiseen, tupakoimiseen
jopa välistä mies|ä väkevämpään-iin.
' '
Ja olempa taipuvainen uskomaan,
'^tä methodistipapit joutuvat käyt-
'fraään samoja salaisia keinoja näu-tintojensa
jatkamiseen. Sääli vain
fäitä pappiraukkoja, jotka sen ^-
Jään, että omaisivat vapauden julki­sesti
mukavissa saleissaan ja kei­noissaan
«fire-placien:^ tulen lois-laessa
vedellä ihania haikuja, jou-
I |"^at nyt kartanoiden takana, toi-
"eissa jr,m. epämukavissa paikois^
hätä-hätää nykäisemään muuta-
"^an savun himojensa tyydyttämi-
^'^si, ollen sitäpaitsi aina ilmiannon
Taatassa.
rustamisella on ollut samat' tulok­set
kuin on ollut kaikkien muiden­kin
kilpailevien järjestöjen perusta­misella,
ja se on: auttamattomasti
hajottanut työläisten rivit ja tehnyt
heidät entistä avuttomammiksiar­mottoman
kapitalistnin hyökkäyksil­le..
«Minä näen nyt, että jos se ener­gia
ja työ olisi käytetty militantti­en
järjestämiseksi vanhoissa järjes­töissä,
mikä on käytetty O. B. U:n
järjestämiseksi ja sen ylläpitämisek­si,
niin me emme olisi niin avutto­mia
kuin me havaitsemme olevam­me
tänä päivänä,
Joduttu eroon suuritta työlait*
joukoitta. .
, «heidän'öienettelytapamme ei oli­si,
pitänyt olla se, että joudutaan
eroop/suurista työläisjoukoista ja
perii^tetäan ihanteellisia järjestöjä,
vaaa sensijaan meidän olisi pitänyt
työsjk6nn€llä vanhoissa -järjestöissä
ja taistella niissä taantumuksellista
virkakuntaa, vastaan,
«En ollenkaan usko että olisi ol­lut
mikään mahdottonriuus poistaa
vanhat taantumukselliset johtajat
toimistaan, joissa he nyt ovat san­gen
lujassa meidän typerän menet-telymn;
ie tähden, menettelymme jo­ka
johti meidät eroon vanhoista
järjestöistä. Jos me olisimme jär­jestyneet
vanhoissa' järjestöissä, oli­simme
me sangen helposti voineet
voittaa heidän vaikkapa hyvinkin
öljytyn masiinansa.
t
«0. B. U;n alaspäin kasvaminep
ja s.en epäonnistuminen edbstaa
suuria työläisjoukkoja aiheuttaa
sen, että tuori järjestön jäsenillä ei
tällä hetkellä ole mitään pätevää
välinettä taistella vallassa olevaa
luokkaa vastaan. Ö. B. U:n jäse­nenä
tunnen, että minulla ei ole
tilaisuutta taisteluun sentähden kun
olemme joutuneet näin eristettyyn
^.asemaan. Ja kun minä tämän tie­dän,
on velvollisuuteni, jos mielin
aktiivisesti ottaa osaa työväenluc-
1can taisteluun, palata niiden jouk­kojen
luo joista olemme eristäyty­neet.
«Vaikkakin täydellisesti käsitän,
että toiveemme O. B. U:n suhteen
olivat Vilpittömiä silloin kun se
näytti rnenestyvän, minä siitä huoli­matta
olen selvillä siitä, että 0. "B.
U:sta ei koska"kn voi tulla välinet­tä,
jonka avulla työläiset voisivat
taistella paikallisesti enempää, kuiri
kansainvälisesti.kään. Sen päivät
ovat luetut.
«Ottaen huomioon tilanteen sel­laisena
kuin se on, eikä sellaisena
kuin sen pitäisi olla, velvollisuuteni
on selvä ja polku edessäni on avoin.
Velvollisuuteni on jälleen ottaa
paikkani joukkojen keskuudessa,
taistella taantumusta vastaan van­hoissa
järjestöissä ja yrittää muo­dostaa
yhteistä rintamaa työläisten
: \ ^
keskuudessa yhteistä vihollista vas-taan.
Polku, jota meidän tulee
kulkea on se, että voimassa olevat
ammattiuniot yhdistetään yhdeksi
teollisuusjärjestöksi kussakin teolli­suudessa.
Lopullinen päämääräm-rae
luonnollisesti on kapitalistisen
järjestelmän kukistaminen ja työ'
nen työn tasavallan muodos^ sen ti
Jalle.
«Ottaen huomioon cdelläolevassa
selostuksessa mainitun tilanteen, mi­nä
täten ilraotan heti eroavani 0.
B. U:n Saskatoonin paikallisjärjes­tön
sihteerin toimesta ja myöskin
väenluokan diktatuurin pystyttämi- Q. B. U;n jäsen>Tdestä.>
nut sen johdosta, että venäUiist^n
toverien läsnäolo Ruotsin metalli­työläisten
kongressissa mahdollises­ti
muiden maiden reformistien sil­missä
näyttää Anister<|imin Inter-nationalen
» saartopolitiikan rikkomi­selta.
Reformistit ja Venäjän
ammattiyhdistys­liike
On varsin luonnollista, että Ruot­sin
reformistit ovat allapäin ape-amielin
sen johdosta, että metalli-työläisliitto
iutsui kongressiinsa ve­näläisen
veljesliiton edustajia. Kun
mainittu liiton päätös tuli tunne­tuksi,
yritti «Social-Demokraten»
tehdä hyökkäyksen ,sitä vastaan.
Lehti väitti, että mainittu päätös
oli syntynyt^siten, että tilapäinen
bolshevikkienemmistö oli isännöinyt
liittohallinnossa. Lehden oli turvau­duttava
tällaiseen valheelliseen esi­tykseen
voidakseen tehdä päätöstä-vastaan
jonkinkaanlaiseh hyökkäyk-
'sen, jonka muut reformistit voisi­vat
hyväksyä. Mutta metallityöläis-
Hiton hallinto riensi ilmoittamaan,
eltei päätöstä suinkaan voitu panna
olemattoman bolshevikkienemmis-tön
kontolle. Hallinto oli perustel­lut
yksimielistä päätöstään sillä,
että eri poliittisista käsityksistä
huolimatta oli sopivaa ja tarpeen-,
vaatimaa ryhtyä 'kosketuksiin sen
suuren liiton kanssa, johon sulkeu­tuu
kaikki Venäjän metallityöläi­set.
Mutta tämänkään ilmoituksen
jälkeen ei «Social-Demokratenin>
kunnia vaatinut peruuttamaan omaa
valheejlista väitettään. ,
Oföpa myöskin jpäiltävää, eikö
mainitusta kiellosta johdu pian tu-
^^^^ nautintoon perehtyneiden
jappien keskuudessa halveksuminen
°*o sielujen kaitsijan virkaa kt>h-
. '''' joka näin oikeudettomasti ra-
, . Jieidän persoonallisia vapa-f
f ^ - Ja jos näitä merkkejä on
^'"^^•issä, saattanee olla, että ko-kielto
joudutaan vielä peruut-y^
n, papiston «bolshevistumisen»
f^ossa, ft
Kenraalia jabotettiin hiprakatta
oleniitetta. .
Lontoossa sattui äsken sellainen
«alentava» "tapaus, että' eräs ken­raali
Garnet Hughes vietiin poliisi-oik^
pteen sen johdosta ,että oli
ottanut vähän «liiempia» ryyppyjä.
Ja huolimatta siitä, että sellaiset
jalosukuiset kansalaiset kuin loor-di
Beaverbrook ja amiraliteetin sih­teeri
evfersti Amery todistivat ken-
»raalin aina olleen «kohtuuden mies»,
sakotti tuomari kenraalia kaksi
puntaa ja' kiilut — onneksi ei ken­raalin
varojen puutteessa tarvinnut
mennä haisevaan ja pimeään tyr­mään.
Tosin lieventävänä asianhaa­rana
oikeus selitti, että kenraali
oli sattunut sillä kertaa syömään
vähän niukalti, joten ei hän oike­astaan
ollut liikoja ryypännyt, mut­ta
'heikosti ravittuna muutamakin
ryyppy vaikutti häneen enempi
kuin. tavallisesti.
Tervehdyspuheessaan kongressis­sa,
mikä on ollut meidänkin leh­dessämme
jullcaistuna, astui venä­läinen
edoistaja Waksov kuitenkin
pahasti reformistien liikavaTpäille
syyttäessään Amsterdamin Interna-tionalea
saartopolitiikasta Venäjän
ammattiyhdistysliikettä vastaan. Sa­malla
ilmoitti hän; että'venäläiset
näkivät ruotsalaisten rrietallimiesten
kutsussa tämän saarron rikonnan.
«Social-Demolcrat^» ori pannut; var­sin
pahakseen näh:^ lausunnot ja
koettaa nyt''hämätä nämä tolsiasiat
selittämällä, "ettei Amsterdamin In-ternatioiiale
suinkaan saarra Venä­jän
ammatillista liikettä.
Lehden omakin kanta ^riittäisi kyl­lin
(jpoittamaan ,että tällainen saar­to
todella on olemassa. Lehden vi­hamielinen
suhtautuminen ?iihen, et
tä venäläisiä. tovereja, 'kutsuttiin
ruotsalaisten metallimiesten vieraik.
si ja stn ^useastj e^ittäniUt itafkoituk
seliisesti vääristellyt, tiedot Venä­jän
ammatillisesta, liikkeestä osoit­tavat
,että ,36 järjestelmällisesti
pyrkii eristämään ruotsalaiset ja
venäläiset tVöläiset toisiltaan. Mut­ta
täniä ei ole mitään muuta kuin
Amsterdamin Intemationälen käyt­tämää
taktiikkaa. Kun venäläiset
ammaftiliitot ovat pyrkineet päästä
kansainvälisiin teollisuus- ja am­mattiliittoihin,
kuten esm. puutyö-
Iäisten ja riiaatyöläisten internatiB-naleihin
,on Amsterdamin Interna­tionale
evännyt heiltä tämän. Ja
parahiksi saapuu tieto, että myös
juuri iKöpenhaminassa kokoontunut
kunnallisten työläisten Internationa­le
on kieltänyt venäläiseltä Jiitolta
liittymisoikeuden ja että se' sulkee
pois Norjan Ifunnallistyöläiset, jos
nämä' päättävät erqta Amsterdamin
Internationalesta. _^
Robman kongressissaan
Amsterdamin Internationale hanlc-kia
itselleen, varmat vakuudet siitä,
ettgvät Venäjän Ammattiliitot ou-
•nistuisi pääsemään sen kansainväli­siin
järjestöihin. Se päätti «keskit­tää
» ammatillisen liikkeen siten,
että kansainvälisten teollisuus- ja
ammattiliittojen sihteeristöt asetet­taisiin
Amsterdamin Intel^nationa-len
kontrollin alaiseksi. Näiden
kanssa myöhemmin pitämässään
neuvottelussa päätettiin, ettei yksi­kään
«Mojovan ammatilliseen kes­kukseen
» yhtynyt venäläinen am­mattiliitto
saisi liittyä kansainväli­siin
teollisuus- ja ampiättiliittoihin.
Reformistien pyrki,in;^s,",ljV mail-man
häätää järjes^iätäan vallanku­moukselliset
. ainekset, -osoittaa var­sin
selväBti pelkoa, sen; johdosta, et­tä
venäläinen •; anjmaj^inisa' liike
saisi vaikutusvaltaa k^nsainvälises
sä ammattiyhiistyslifkkeessSv
Brantingin aänenkaöftattejaifi vai'
te, «ettei kufeaan tahdo toimia ve­näläisiä
työläisiä vastaan taikka vai­keuttaa
heidän yhtymistään kan­sainväliseen
ammattiS^distysliikkee-seen,
matta sen on irtauduttava
bolshevistisesta jöhöbstä» eli ku­ten
lehti toisessa paikassa sfenoo
«bolshevistisen diktatuurin rautaot-teeste
» ei suinkaan ole omiaan puo-
Instamaan Amstetdamin Intematio­nälen
vihaniielistä suhtautumista
venäläisiin ammattiyhdistylcsiin. Se
päinvastoin vakuuttaa reformistien
toiminnan vastavallankumoukselli­sesta
luonteesta. Sen takia, että
venäläiset ammattiyhdistykset tu­kevat
kommunistista hallintaa, sii­tä
syystä, että ne yhdessä neuvosto­hallituksen
kanssa pyrkivät luo­maan
kommunistista Venäjää, este­itään
niiden liittyminen kansainvä­lisiin
ammattiliittoihin. Äskettäin
päättivät saksalaiset ammattiliitot
tiikea Saksan porvariUiitta tasaval­taa
( niinkuin ne aikaisemmin tuki­vat
keisarivaltaa!). Muttia niitä. ei
tämän johdosta ole suljettu pois
vaan on Amsterdamin Internationa­le
maailman työläisille antamassaan
julistuksessa selittänyt olevansa so­lidaarinen
tähän yritykseen saksa­laisen
kapitaalin pelastamiseksi.
Mutta kun venäläiset ammattiyhdis­tykset;
tukevat tyovaentsjavalttia,
niin kieltäytyy Amsterdamin Inter­nationale
tukemasta niitä ja muo-<
dostaa sen sijaan yhteisrintaman
kapitalistien kanssa taistellalcseen
niitä vastaan.
Amsterdamin Intemationälen kan
nanotto kapitalismin puolesta ja
työväenluokan vallankumouksellisia
pyrkimyksiä vattaan on tunnus­merkillistä
selcä sen että myös nos-kelaislehtien
politiikalle. Eikä täl­löin
tarvitse kummastella sitä, että
«Social-Demokraten» on kauhistu-
Kaivostyöläisten kan­sainvälinen
taistelu
Kuten Pariisista ilmoitetaan, ovat
ranskalaiset" kaivostyöläiset ottaneet
tärkeän askeleen yhteisrintaman
muodostamiseksi työnantajain yleis-hyökkäystä
vastaan. Punaisen kai-
Vostyöläisliiton johto on näet osoit­tanut
kirjelmän reformistisen kai-vostyöläisliiton
puheenjohtajalle,
missä kirjeessä huomautetaan että
ranskalaisia kaivostyöläisiä uhkaa
lokakuun puolivälissä suuri palk­kain
alennus, samaan aikaan kun
työnostajat hyökkäävät 8-tunnin
työaikaa vastaan. Tällaisten olo­suhteiden
vallitessa ehdottaa punai­nen
liitto reformistiselle liitolle
kaikkien kaivostyöläisten yhteisen
rintaman muodostamista taistelun
käymiseksi kaivosparooneja vastaan.
Samoin on kaivoskapitaalin hyök­käys^
käynnissä Tshekkoslovakiassa­kin.
' Praagissa käytiin äskettäin
neuvotteluja Qstrau-Karvinerin alu*
een kaivostenojnistajain ja työläis­ten
välillä. Kaivostenomistajat vaa­tivat
tySajÄn pidentämistä lauantai^
sin. 2' tunnilla, palkkain alentamis^
ta. 20--30r/r, jne. Lisäksi olisi, työi
Iäisillä .oikeus vaatia nuorten työ­läisten
palkkain lyhentämistä 10%
jos he icatsovat näiden kilpailun
tuottavan heille vahinkoa!! Kaivos­työläisten
edustajat hylkäsivät kui-terfkin
.nämä kaivostyönantajain hii-peämättömät
ehdotukset.
Belgian kaivostyöläiset ovat niin­ikään
«liikekannalla». Useissa Char-leroin
alueen kaivoksissa ovat kai­vostyöläiset
kommunistien esitykses­tä
vaatineet työnantajilta palkan­korotusta.
Europaan on Amerikasta saapu­nut
tärkeä tieto. Amerikkalainen
kai^ostyöläisliitto, jolla juuri on
takanaan verrattomalla urheudella
mutta myös raskailla kärsiVnyksillä
ostettu voitto, on ehdottannt eng­lantilaiselle
kaivostyoläisliit^Tle yh­teisen
konferenssin pitämistä. Kon­ferenssissa
pohdittaisiin kj/sym-ystä
englantilaisten ja amerikkalaisten
kaivostyöläisten liiton muodostami­sesta
vastaisten lakkotaistelujen va­ralta.',
Täten pyrittäisiin estämään
tuo' turmiollinen ja häpeällinen tra­fiikki,
että amerikkalaisen lakon
aikana, vairataan enj^lantilaista hiil­tä
ja englantHaisen lakon aikana
amerikkalaista hiiltä työnntajille
'työläisten vastarinnan nujertami­seksi.
TILAAJAMÄilRMATSÄUS
Viime katsauk&en jälestä on asema huomattavasti parantunut. Bfetsä»
kämpille on tilaajien lukumäärä kasvanut aikatavalla ja useat muutkin,
paikkakunnat ovat kunnostautuneet. Toronto oli jo viime katsauksen ai*
kana sivuuttanut merkkipylväansä ja siellä jatkuu eteenpäin menoa yhä.,
Jos tuollatavalla hetken jatkuu ja jos vielä puhutaan Vapauded/muutosta,
niin puhuttakoon silloin sen muutosta Torontoon. Cobalt, jolla oli eh­tona
ainoastaan 3 tilausta, on enemmän kuin viisikertaisesti täyttänet
osansa. CoLall ah paikkakunta, jossa Vapauden edustuksesta ovat aina
huolehtineet melkein yksinomaan naiset. Onkohan tämä ainoa selitys s i i '
hen, 'että Cobaltin tilaajamäärä noin nopeasti harppasi eteenpäin. Ensi
katsauksessa se voi olla kymmenkertaistunut. Cregoris Millsin.. "osa on '
täysi. Schumacher on määränsä päässä, freighton Mine pian kaksin*
kertaistuttanut osansa. Perillä on myös Toronto, Trochu, Gibson Lan-ding,
Sointula (jossa myös on naiiien yhtenä asiamiehenä) jä yksi län­nen
pikku paikka, Rock Bay. Huomattavaa eteenpäin menoa osottaa
So. Pörcupine, Nipigon, Kaministikvia, Nolalu, White Fish, Nanairao,
Vancouver, Long Lake y-ni. paikkakunnat. Näillä viimemainituilla paik­kakunnilla
ei kuitenkaan vielä ole päästy virstantolppäan asti. Port Art­hurissakin
on ylöspäin menoa, joskaan ei niin nopeasti kuin olemrae-toivoneel.
Veteraani Aho on kuitenkin tavannut olla sitkeä, joten häneen
voi edelleen luottaa. Virstantolppaa ovat alkaneet pelkäämään Soo, •
TIMMINS, Worthington, SUDBURY, Garson Mine, FORT ;WILl.IAM^
sekä muutamat muut pienemmät paikkakunnat. £opper Cliff seisoa'iH-'*^'*
tenä suurena kysymysmerkkinä tiellä niin kaukana että ainoastaan kii*
karoinialla erottaa virslantolppansa ja sittenkin se yhä peräytyy.
Paikkakuntain tulos on nyt seuraavanlainen: '
ta 3
pr
<
5o!
tn
a
tr*
CO
3
e
St öte Mario 9 15
Cobalt (hankkinut osansa viisiker-
. taisesti), • , , , '
Cochrane •: 2 : 2
Gregoris- Mills (hankkinut osansa)
Corinaught St 4
Ciraux Lake 3
Hearst , . . 2
Jacksonboro 3
Iroquois Falls 2
Kirklandi Lake 3
Larden Lake 2
Mattagami 2
Monteith 1
Mclntosh Spr. 2
Schumacher (hankkinut osansa)
Pdrcuplne
Rosegrove
So Porcupme
Levack
Nemegos
Nipigon
Bruce Mines
Bisgotasing
Port Frances
Fort^ Williara
Intola V
Timmins
2
4
7
6
2
5
4
2
3
8
3
11
Vermillion Bay 2
Uhkaavat lopettaa herrojen tunnun- papit hurskaudessaan siihen»-ettei
* 1/sunnuntaina saa mitenkään muuten
Kenraali Hughes ei kuitenkaan
tyytynyt oikenden päätökseen, vaan
vetosi jntnn ylempään oikeuteen.
Mutta mikä ennen kuulumattomuus.
Ylempi oikeus vahvisti poliisioikeu-
'den päätöksen eikä kumoamalla
syytettä, opettanut alempaa tuomi-olaitosta
kenelle sillä on oikeus tuo­mioita
langettaa.
Kuten lukija huomaa, on tämä
sängen harvinamen ja ikävä tapans.
Se on othiaan aletitamaan jdosu-knistcff
kansalaisten arvoa kansan
keskuudessa.
. tai-urheilun.
«Herifan Päivän Allianssi» hikoilee
nykyisia'1. ankarammin «golfin» sun­nuntaina-
pelaamisen, kieltämiseksi.
Tämän -^pyhän» allianssin sihteeri,
pastori-tohtori valittaa, että tuo
mailmallinen peli viekottelee ihmi­set
snnnuntaisin jäämään pois kir­koista
ja niin saavat papit saar­nata
ty^ijille seinille. Tämä tohtori-pastpri
huomauttaa myöskin, että
JOS kerran sallitaan golfin pelausta
sunnuntaisin, niin .miksi ei myös­kin
«basepalba». Vertailu on äll-right
yleisesti ihmisten kesken, mut­ta
pappi ei'äkkää, että on kyseessä
herrat ja tavallinen kansa. Golfi
on nimittäin herrain peliä, kun sitä­vastoin
basepaHo on tavallisen ros­kajoukon,
pikkuporvarien ja työvä­en
urheilua, AUianssin sihteeri viit­taa
siihen «rumaan» tapaan, että
esim. Winnipegissä on sunnuntaisin
golfi-kilpailut, joista sitten sanoma­lehdet
kertovat suurella liälinälH,
häiriten siten jumalan_miesten au­tuuden
työtä. Tämän papin keho­tuksesta
Toronton synoö^äi hyväk
syikin päätöslauselman, jossa anne­taan
täysi''kannatus «Herran Päivän
Allianssin» työlle ja luvataan «ille
kaikki avustus.
Näin ollen ovat herrat «mailman-miehet
» vaarassa joutua samaan
luokkaan meidän, tavallisten kuole­vaisten
kanssa, nimittäin että heiltä
lopetetaan golfin pelaus, knten
meiltä tavallisilta ihmisiltä jo on
'Kielletty liikkuvat kovat^ja. kaikki
muik. ajanvietto. Lopulta vievät
jtavata toisia ihmisiä eikä ^saa ai­kaansa
kulumaan, kuin menemällä
kirkkoon. Tällaisessa uskovaisessa
maassa lienee pappien, jos häijyn-ilkisiä
tahtovat olla, melkoisen help­po
pelottaa parlamenttimiehet ää­nestämään
tällaisen sunnuntailain
puolesta.
«Toveri» Ebertin virka-aikaa piden-nettänee.
Sanomalehdet ovat viimevuosien
aikana usein maininneet pintapuo-
-ItSesti Saksan «piakkoin tapahtuvis­ta
presidentin vaaleissa», TVeimaris-sa
1919 spartakuskapinan aikana
kokoontuneessa kansalliskokoukses­sa
nimittäin valittiin sosialidemok­raatti
Ebert "Väliaikaisesti Saksan
'presidentiksi, kunnes uuden perus­tuslain
mukaiset vaalit voidaan toi-
'mittaa, Uud^n perustuslain mukaan,
joka on jo vuosia sitten hyväksytty,
'on jokaisella 21 täyttäneellä Saksan
kansalaisella oikeus äänestää pre­sidenttiä.
Mutta vaaleja ei vain ole
-toimitettu. Nyt kuitenkin taas ai­van
äskettäin alkoivat sanomalehdet
kertoa, että Saksan presidentin vaa­lit
toimitetaan aivan hetimiten.'^er-rottiinpa
jo, että sotamarski Hin-denburg
on hyväksynyt Saksan mo­narkistisen
puolueen ehdokkuuden
lähestyvissä vaaleissa.. ^
Mutta aivan tämän uutisen kin­tereillä
seuraa uutinen, jossa ker­rotaan
valtiokansleri Wirthin joh­dolla
kokoontuncittcn poliittisten
puolueitten johtajien neuvotelleen
Kaikissa muissa miissa 'siis, 'pait
si Saksassa, pyrkivät alan liitot vi-',
rustautumaan työnantaji^ton kansäl-lisia''
ja kansainvälisiä hyökkäyksiä
vastaan. Saksassa sen' sijaan amma­tillinen
johto tekee salaisia sopi-tnuk^
a Stinnesten 'kanssa, joilla so­pimuksilla
estötaän työläisten rvas-tarinta
100% isänmaan ystävien
täyttäessä ententen koronkiskuri-vaatimuksia
Saiksan työväenluokan
kurjuuden ja onnettomuuden hin­taan,
vastarinta, joka siitä huoli­matta
kuitenkin "päivä päivältä käy
sitä ankarammaksi, kuta ilmeisem­min
kaivos- 'ja .muut työläiset nä­kevät,
että heitä on petetty ja pe­tetään.
ryhtyä toimenpiteisiin, että valtio­päiväin
päätöksellä syrjäytettäisiin
toistaiseksi peruötuslaiki siten, että
presidentti Ebertin -virka-aika pi-tennettäisiin
vuoteen 1926. Jos täs­tä
tulee tosi, niin Hindenburgilla
ei olisikaan tilaisuutta toistaiseksi
«runnata» presidentiksi, sillä, «tove
ri« Ebert näyttää palvelleen niin
hyvin ja uskollisesti Saksan ' por­varistoa,
että he näkevät hyväBsi
pitää hänet edelleen/virassaan, kos-
,ka hän tietää miten parhaiten voi­daan
taistella Saksan kommunistista
työväkeä ja sen valtaannousua vas­taan.
Ja onhan «toveri» Ebertin ta­kana
nyt Saksan suurin poliittinen
puolue, nimittäin* yhdistynyt sosia-
,lidemokraattinen puolue».
Ebert onkin epäilemättä nykyään
^Saksan valtaluokille monin verroin
(parempi ase kuin Hindenburg, siksi
ei sotamarskin mainehikas sotilas­ura
merkitse mitään presidentin
virlfaan pyrkiessä. Hindenburgin
nimellä tiedetään olevan sangen
läheinen yhteys entisen • keisarihuo
neen kanssa, joten, vaikkakin val­ta!
uokat häntä persoonallisesti suo­sivat,
ei hän kelpaa asetettavaksi
kansan eteen «demokraattisessa»
maassa; Sitävastoin satulaseppä
Ebert on «sosialidemokraatti», joten
hän kelpaa sekä demokraattiselle
porvaristolle että luokkatiedotto-malle
työväelle «kansanvallan» kor­keimmaksi
edustajaksi. Hänen ni;
mensa takana on niin hyvä suun­nitella
ja toimeenpanna yhä uusia
hyökkäyksiä vallankumouksellista
Ityöväkeä vastaan.
— Punikki.
St Catharines 1
Finland v 4
kaministikvia 10
Kivikoski 7
Millar 2
Nolalu 6
Quibell 5
Rowan 3
Suitan; 1
Silver Mount. 1
Ssheiber' 2
Sioux' Lookout 3
Port Arthur 18
"Wolf Siding 3
Bankfield 3
Burrit 3
Kipling 1
Espanola Sta. 4
Turbine 2
Victorian Mines 3
WhitefisK 5
Worthington 4
Copper Cliff 9
Greighton Mine
osuus täytettynä.
Garson Mine 2
Mond 4
Quartz 2
Sudbury 12
Stobie 2 1
12
2
•1
1
2
7
3
4
3
2
3
2
3
2
2
1
2
2
4
4
6
2
1
5
1
3
20
5
13
2
1
4
5
7
2
5
5
3
il
1
2
3
15
3
3
6
1
2
3
5
3
11
12
Toronto (pian osuus kahdesti täyn'
nä)
Bellevue", 2
3
1 1
2
2
3
2
1
3
Benalto
Birigley
Blairmore
Canmore
Coleman
Eckville
Edmontqn
Leslievilie;. •> .-
Manyberries ., 1,;,.;
Sylvan liake r .
Trochu '(osuus täysi)
Thorhildi- ' ' i S
Three Hills 2
Radway Centre 2
R. Mt. House 2
Aihion 1
Anyax 1
Bovie 2
Carlin 2
Elk Bay 1 ^
Gibson Landing (osuus on täysi)
2
I'
2
1
3
5
2.
2
4
1 1
2
1
1^
2
2
1
Headquarders
Ladysmith
Lund
Mara
Nanaimo
Port Moody
Salmon Arm
Sicamous
Solsqua
Victoria -
3
2
3
1
3
!2
2
2
2
2
Sointula (osuus on täysi)
Webst. Corners 2
Vancouver 5 1
Rossland 2 1
TRock Bay (osuus on täysi)
4
2
3
2
2
3.
2.
3
2
2
2.
4
a
Janow 1
Lac du Bennett 1
Meadow Port. 2
Point du Bois 2
(pian kahdesti
5
1
7
•5
2
16
1
Rorketon
Oscar
Argon
Rait
Abbey
Birscay
Dunblane
Forest Farm
Lucky Lake
Macroirie
Sawyer
Shaunovan
Steeledale
Long Lake
3
2
1
3
1
3
3
2
2
2
2
2
2
5
2
1
1
1
t
2:
Z
3J
2:
1
3
1
3
5
3
3
1:
2
2
2
4>
Rintamassamme on vielä sangen
heikkoja kohtia, mutta huomatta-vastl"
se on viime katsauksen jäles-tä
parantunut. Ensi katsauksessa
toivomme jo olevan kymmeniä sel­laisia
paikkoja, jotka ovat huhki­neet
merkkipylväänsä sivu.
Tov.
Vapauden levitysosastp. '
Otaston kokoukjeiia 16 päivä
syysk, synnytti kuuman keskustelun
osaston huoneustoa- vuokraamisky-symys
eräälle kirkkokunnalle, Vaik
ka osaston johtokunnalla on ollut
oikeus vuokrata haalia kenelle ta
hansa, mutta tämän vuokraamisky-
.symyksen esitti johtokunta osaston
päätettäväksi, itse puolestaan esit­täen
että haalia täytyy vuokrata
saadakseen rahaa niihin menoihin
joita osastolla on uuden huoneus-ton
ylläpidossa. Lopullisesti päätet­tiin
vuokrata. oJhtokunta saa s^pia
ehdoista. Toinen ky.symys joka ku­lutti
suuren osan kokou.sajasta, kos-ika
osastomme jäsen Onni Jaskari
toimiessaan osaston valtuuttamana
^'apauden asiamiehenä on toiminut
myös Industrialistin asiamiehenä ja
losaston tekemä aikaisempi. päätös
on kielteinen, niin Industrialistin
kuin Raivaajankin levittämisen suh­teen.
O. Jaskari ei sanonut luo­puvansa
Ieyittämä.stä Industrialistia
johon kysymykseen puolustajalla
liittyi E. Unhola, joka on myös
ollut aina osaston toiminnan pär­jääjänä,
ja yleensä kolmatta kan­sainvälistä
ja Venäjän soviettihalli-tusta.
Puheenjohtaja Pirttisen ky­symykseen:
Pitääkö Unhola hyvänä i
vai pahana asiana että Venäjällä
on bolshevikihallitus? Kuitenkaan
Unhola ei antanut suoraa vasta­usta,
käytti runsaasti puhevuoros-saan
«mutta» ja «jos» «anaa jotka
ovat välttämättömiä kaikissa kie­lissä.
Kokous päätti ehdottaa kau-'
pungin keskuskomitealle Ö. Jaska­rin
ja E. Unholan erottamista osas-tostÄ,
' • '
Monia muita J asioita käsiteltii-l
kokouksessa, , jcjsta kirjoittaminen
kuluttaisi lahden tilaa. Olisi kau­nis
tapa että^ jäsenet pitäisivät vei- '
vollisuuienaan saapua kokouksiin.
Pääkaupungin kirjeenvaihtaja.
S.
Järjestön asioita
s. JÄRJESTÖN ORGANISEE.
RAAJA, TOV. A. HAUTA-MXKI
tulee puhumaan Pohjois-Ontarion
piirin osastoissa ja muissa suoma­laisasutuksissa
määrättynä aikana.
allanimitetyissä paikoissa! KeiioiU- ''
taan kaikilla paikkakunnilla huoleh- '
timaan hänen puhetilaisuuksiensa ,
onnistumiseksi, saapumaan niihin
joukolla. Tov. A. Hautamäki, on .
tunnetusti kykenevä puhuja ja asi­oiden
selvittelijä.
Jacksonborossa 21 p. '
Gregoires" Mill (Mile 46 west
from Cochrane), 23—24 p.
Cochrane 26 p.
Iroquois Fails 26 p.
Monteith--27 p.
' Kirkland Lake 28—29 p.
Rosegrove 30 p<_
Cobaltissa 31 p.
Marrask. .
Cobaltissa 1—2 p.
Toverillisesti,
Pobjoii-Ontarion Fiiritoimilcunta.
Puolesta J. Oksanen.