Vapaus, August 6, 1921

              «alais&n tjölsistcij
Sösri ranskalajnen taHtelulaiva «I^.it!oaslw),
H. PUBO, J. W. SLVP,
'tetasva toiiaittsja. Tolmitmihteeri
VAPAUS
. (Liberty) . .
only oigsn oi Ftenish Work»'
dB in Canada. Pabltshed in Sud»
Irääy, Ont, cvejry Tueeday, Thursday
m:d Satorday.
lulla Xor^ztiC^. SeititnjSnratäa. Boveltoisi atidella tavalla feez&fttyneen
Tcrpecd 3, Jo^a tci raraian £sits2.TjälIe j taistelun vaatimukaJin. Tälläisikel
sadalle crhooöritUe li:tt^'sise]Ienjnje {järjestöiksi, jotka kaikissa maissa o-oli
valK-Iilttza fenzIintJiaiatCM pJäo-;vat saavuttaneet tySvSenjoukkojen
Advertisng iSrtes SOc per eql.
iacb. Minimum chatge for sm^e
Ifissertion 7$c Discount on etanduig
gdvertisement. The'Vapaa» is.-the
1>est cdvertisin^ medium amoog the
Finnish People in Canada.
Ilmotushinta 50e palatatuumalta;
Alin hinta kcrtaOmotukseisTa 75c.
—Kuolemanilmotntect $2.00 (muis-toväJsyistä
60? kultakin lieaksi).
Eihlaus- ja aviol. Umot alin bint&
$2,00, nimenmuntosilm. (muuten
tolin avioliittollmotnsten yhteydessä
$2.00 kerUy — Avioeroilro. $2.00
kerta (2 keirtaa $3.00. .... Syntyöiä-ilia-
$2.00 kerta. — Halutaan tieto-la
osoteilmotukset $1.00 kerta (3
lertaa $2.00) ^ Kaikista ilmotuk.
eista, joista ole sopimusta, tule<>
ssÄan seurata mukana.
TILAUSHINNAT;
, Caaadaan yksi vk.^$4.00, puoli
vL $2.25, kolme kk. $1.50 ja ^ksi
SL 76c
. Yltdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vb. $5.50, puoli vk. $8.00 ja kolme
,Mt.41.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tuUa lähettämän, paitd asiamiesten
Joilla on takaukset
Vapauden konttori ja toimitus on
Ubert^ Building, Lome.St, Puhe­lin
1038. , „ „
Fostiosotei Box 69, Sndbury, Ont
paäo-|
vr£i,z, l*',tä e-emms:i nnglännin
kanza 5ano~s!shtien ja valtiomiesten'
yllytykseetfc pauhasi Liifcria vastaan
ja vaati sodan jatkamista, pit£ enem­män
joutuivat he maksamaan kaise-rille
voitto^sinkoa. Minkätdhden?
Kaiseri oli Kmppin tehtaan orakas.
Useissa räjähdyskuulissaan. Kngianti
käytti Kruppin aika-sytykkeitä ja ko­ko
sodan ajan maksoi Englanti Kmp­pin
tehtaalle palkkiota jokaisesta pom
mistä, jossa käyt<!;tiin saoottna pa-tenttisytf
kettä. Nejju ja puoli vuot­ta
kestäneen 8')dan koluessb lankas-tiin
tuhansia miljoonia räjähdyskuu
lia. Miljoonan rajähdyskunlaamak-a.
Miljoonan räjähJyskuulaa''makr
saa 50,000 puntaa. Sodaa päätyttyä
oli Kruppin (sbtaaile maksettava mil­joonia
puntia patenttikorvausta. Sak
salaiset. ampuivat kttularciskuillä,
joilla oli englantilaisen firraaS pa^
tentti. Vaikka molempien maiden
^övfiestd oli vUlitett:^ käymään tois-tensa
kurkkuun lyS^kseen ntasäksi
toistensa aivot, koska Jeesu^sen^Kris-tuksen
palvelijat ja ^Itiömiehet kas-kfvät
niin tekemään, antoi Saksan
hallitus Englannin a&etebtaille 6 pro­senttia
palkkiota jokaisesta patentti-kuularaiBkusta.
»^ . ' » ^
tekmt työajan
doJläEelssi.
Työväen kontrolli
JOB ette milloin tahansa saa vas­tausta
euölmälseen kirjeeseenne, kir-joU8l(
An uudelloen liikkeehhoiiajon
jtersoonsllisella oimellB.
7. V. KANNASTO, Hikkeepboitaja.
Eegistered at the Post Offic? De­partment,
Ottawa, 08 second clps
amtter.> ' - ^
Teoksessaan «The Bankruptcy of
Capitaliani» esittää; Sydney R. Cam-pion
seuraavat tapaukset osottaak-
' seen kaptialismin kansainvälisen luon
teen: ' " •
«Pappien 'ja< valtiomiesten äänek­käästi
vaatiessa lisää ihmisuhreja,
haavotettiin poikiamme kamalassa
Bardanellien taistelussa englantilai­sen
pääoniäiv Konstantinopolissa val­mistamilla
räjähdyspommeilla ja' kuu
.,1111a.' Kun eiiglantiloiset pojat'tais­telivat
hunneiksi nimitettyjä miehiä
, vastaan, lähetettiin i.ontoon tokitta
laivakstittain 'pippuria Saksaan, jot­ta
vihollinen voisi valmistaa niiri sa-
. nottua' kyynelkaasua, jölla eotami^
biämme* •sokaistiin. Kruppin isäti-nSitsiJän,
tri Wilhem Muelhonin i l -
lootuksen mukaan lähetettiin .v.1915
Kmppin tehtaista.Englantiin neljän-ttesn^
iljoona tonnia terästä, t^btävus
a $m tarkotuksessa, .että brittiläi­set
asetehtaat kykenisivät valmista-lii&
keeit tehtävistä
TySväen ammattillin^n täi^^ sa­nokaamme
mieluimmin taloudellinen
toistelu,' on joutunut uuden toiminta-mpodon
eteen. On tapahtumassa suu
ria muutoksia taistelujärjestdiss^ jr
^igtelutavoissa. Vallankumoukseni-nen
taktiikka joutut; yhä enemmän
käytäntfiön 'tialoudellisessa työväen­liikkeessä^
Sen voitto pn tulos viime­aikaisten
sunrtapausten ja vaikeitten
talousolojen aikaansaamasta selviy.
iymisestä tyfiväenjoukoissa.. '
Päänpaino tämän päivän ja tule­vaisten
aikojen taloudellisissa jouk­koliikkeissä
ei ole enää palkkojen y-lennys
eikä työpäivän 1yhennysp;n:ki-myksissä.
«KSybälistSn taloudellisen
taistelun ehdot palkkojen korottami­seksi
ja työläisjoukkojen elämisen
tason parantamiseksi huononevat päi­vä
päivältä. Leviämällä maasta toi­seen
.yhä kasvavassa mitassa osoittaa
taloudellinen ahdinkotila aikaansa
seuraamattomillekin työläisille, että
taistelu palkkojen koroittamiseksi ja
työpäivän lyhentämiseksi' on riittä­mätöntä,
että kapitalistiluokka'päivä
päivältä yhä vähemmässä määrin on
kykenevä palauttamaan kuntoon kan­santaloutta
ja turvaamaan työläisille
edes niitä elämisen ehtoja, joita se
tarjosi näille^ ennen maailmansotaa.
Tästä työlitisjoukkojen kasvavasta tie
toisuudesta johtuu heidän pyrkimyk­sensä
luoda järjestöjä, jotka voisivat
alottaa. taistelun talouden l>elaatami-^
selcsi työväen kontrollin asettamisel­la
t«»>i«ii>«Vini|t<»nin kftutta tuotantoon
1c3nnatuksen,'ovat muodostuneet teb-daskomiteat
Pyrkimys niiden muo­dostamiseen
on yleinen palkkatyövä­estön
keskuudessa yli Ifoko maailman,
vaikka niitä k^kkialla, ammatillisen
liikkeen opportunis^sten johtajien
vastustuksen vuoksi ei ole suurem­massa
määiSssä viel| toiminnassa. ;
Tebdaskomitea ei vastaa ammatil­lisia
järjellöjä eikS se samassa mie­lessä
edes järjestökään ole. Tehdas-komitea
ei tee ammatillisia liittoja
tarpeettomaksi eikä asetu niitten ti^
lalle. . ^
Tefadaskomitean perustamiseen ot­tavat
osaa kaikki tehtaan (tuotanto­laitoksen)
työläiset buoliiiätta siitä,
mikä on heidän erikoisammattinsa
tekemättä mitään eroitusta niiden vä­lillä,
jotka kuuluvat aromatiJlisiin
jäijestöihin, ja niiden i«lill2. jotka
eivät kuulu. Kaikki teollisuuslaitok­sessa
työskentelevät ottakoot osaa teh
daskomitean vaaliin huolimatta inySs^
kään eiitä, mikä on heidän poliittinen
vakanmulfflenBa. Taisteli»'tehdoslapi-listia
vastaan, joka työstäerotttamisel
la ja nälällä yrittää pakottaa työläi-siä
suostumaan taakaampiiatyöehtbi-hin,
yhdistää kaikki työläiset, olivat-pa
heidän katsantokantonsa -muuten
miten eropyia-tahansa. \
Siis ryhdyttäessä Jossakin teolli­suuslaitoksessa'
perustamaan tehdas-komiteaa,
on koetettava saada sen
valitsemiseen osaa ottamaan kaikki
tehdaslaitoksessa olevat työläisryh-mät
Ei vain niitä, jotka ovat köy-hälistödiktotuiirin
kannalla, vaan
kaikki, jotka haluavat toimintaa kai-lista
aikaa ja toh^skapitalist tuotan
nos3a harjoittamaa -sabota^bia ja
riistoa vastaan. •
Aloitteen tebdaskomitoan perus­tamisesta
voi tehdä kuka tahansa
yksityinen työläinen tai työläisryh-mä,-
Soa valitseminen ja muut perus
tamistoimenpiteet voidaan: kussakin
tapauksessa järjestää harkinnan mu­kaan.
Tehdaskomiteain varsinaisena his­toriallisena
teh^vänä on taistelu ta­loudellista
ahdinkotilaa vastoan työ­väen
kontrollin avulla. Tebdaskomi­tea
järjestää >'&iken liiketoiminnan
tarkastelun, valvoo raaka-aineiden
bstoa, tuotteiden valmistusta, työläis
ten työhönottoa, työehtoja, ottoa
selvän tuotantolaitoksen talousase­masta
ja Icontrolloi raha-asiain hoitoa
Tebdaskomitea. joutuu ennenkaikkea
estämään liikkeenomistajainyoittojen
kiskomisen. Tuotteiden, myyntihin­taa
on suuremman menekin hankkimi
seksi huomattavasti alennettava. Suu
rempi menekki merkitsee työnsaan­timahdollisuuksia
useimmille •: työläi­sille.
Kuji rahaasiain hoitoon kobdis-tetulla
kontrollilla-estetään kaikki ku
lissientakaiset pääomansiirrot ja lai­tosten
todelliset varat jäävät näky­viin
ja kun kielletään osakkeiden o-niistojairf
voitot, on osoittautuva, et-ta
työväen työehtoja voidaan huo­mattavasti
parantaa. Lisätty Kone­voima
ja parannetut työmenetelmät
ijhtsi&mmn Tnsb-'t&a jlraoule tot8u*c«a keEhsEteloista,
, jottei silstä eynlyisi lamaan aiksan
tarkoittaa m$ jatakin toieta totuutta, Tsnsa-ioncel
ensitJlosastälJa hetkellä taisteloa työt IJEtatettu aienettelytapa jatkuu E P - s
tomyyttä, työehtojen huonontamieta I lana, josta jo toimivat krasalJisen e - 1 « >s
ja voittojen kiskomista vastaan.- 1 laman rattaat: diplomatia, joka «yn-|s
Tehdaskapitalistit tulevat tietenkin nyttää sotia, pol^i, joka sepuetelee "
salaliittoja ja euoret finanssiybtymät,
jotka kaiken panevat alulle.
useimmJs^Ea tapauksifEa jyrkästi'vas-tustsjnsiin
työväen kontrolloiroisyri-t
y ^ . Tebdaskomitea joutuo sil­loin
johtamaan tehtaan työläisten
taistelua^ kontrollivaatimuksen - läpia­jamiseksi.
Tämä toistelu tulee epäi­lemättä
eangen kiihkeäksi ja tehdas-kapitalistit
'tulee ennen sulkemaan
ehtaansa kuin suostuu antamaan asi
ansa työväen määrättäväksi. Ty3-
läisOle jää silloin vain yksi nii,abdol-lisuus
panna tehtaat työskentele­mään
omaan laskuunsa. , •
Porvaristo on ajannnt talouselä­män
auttamattomaan umpikujaan.
Vallitseva ahdinkotila puristaa ras­kaana
kaikkia pieneläjiä. Tehdasko-mitei^
n ja tuotannojricontrollin avul­la
isäsi^-^tebdasprqletariaatin noustava
taisteluun, tuotannon omaksi eduk­seen
järjestämiseksi keinottelun, e-päjärjestyk^
n ja kallenden poistami­seksi.'
Tässä taistelussa on teollisiiiis
työväestöllä .takanaan ja kannattaja­naan
myöskin osa' pikkuporvaristoa
ja kaikki pieneläjät,jofden etua työ­väki
tällä taistelullaan myöskin ajaa.
TySlatsötl'Penutaftaa tbhiaahoml'
teolta Ja ryhtykSS totenttasuuui tctA-litaaakoatroUia!
'
Näin puhui Henri Far-husse
Mailmanboala kirjailija 'Henri
Qarbnase OB. L'HumoBite<sa jnlkaie-tut
kaaniin ja tplben {drjoitakien
<on' -jolulosta, että Ranaban hallitua
iia*il|a' salaitilla laeilla tyoikisvai-noilla
aikoo' tabahduttaa r Eaaskaa
tyovaenliibbeen. /
; Hän "-kir joittaa m.m.:
«Meidät tahdotaan saada vaikene­maan,
i Tahdotaan kerta' kaikkiaan
vapauttaa nylkyrien lakkaamaton
riemu niistä, jotka puhuvat niin sel­västi,
että heitä on pakko kuunnel­la
ja ymmärtää. ^
Ajatuksen vapausko^ s.o. puhumi­sen
vapausko on kysymyksessä? Sii­tä
ei ole^enäa kysymystä. Kuka vi­rallisten
tasavaltalaisten joukosta
muistaa vielä tasavaltalaisen - perus­kirjan
muinoin antamat opetukset?
Nuo julistukset ova häipyneet un^
hoon, kuten _ verukkeet ja harhaluu­lot,
-joita ne olivat. Tuskin ne oli­vat
ensinnäkään kunniassa, kuten tri­kolorin
kolme suurta tunnussanaa:
tapaus, veljeys ja tesaarvoisuus. Nyt
ovat htto joutuneet muodista pois.
V, 1921 ei enää huolita verhota jul­kisesti
demokraattisella korurihka-maila
meitä hallitsevaa vanhaa taan­tumuksellista
hallitusta.
V.. 1921 tulee laista eräänlainen
vaimentamiskone. * Koko. oikeuden
koneisto: panaan liikkeelle kirjailijoi­ta,
puhujia ja • isanomalehtimiehiä
vastaani jotka- edustavat niiden mter
lipiteestä poikkeavaa' mieltä, jotka
tuomareita ohjaavat Kurinpitois-tuin,
vankikoppi, ^ydellinen ja täy­dellisty
tetty. sorto ovat uudenaikaisen
sivistyksen mukaisia. Pelätään nääs
Teidän kaikki oppositiosoEialijttit
(se on huomattava), jotka yritätte
jälleen saattaa järjestystä oleyiin o-loihin,
aloittamalla Inovantyön perus
teista; vallankumoukselliset syndika-listit,
jotka puolustatte riistett>-jä
vastaan^ ettekä mblempia samalla
kerralla; teidät kaikki kunnon ineb-mot
ja rehelliset vakaumukselliset,
jotka sodan suuret onnettomuudet o-vat
täyttäneet j^ttämättömällä terr
peella työskennellä raunioissa ja koo
lomassa kulkevan ihmiskunan pelas­tamiseksi;
entiset sotilaat,* joilla on
ollut kunnia ja arvo elättää myöten
ja vastoin koko sitä muistoa, joka
vaatii kärsimyksemme, herättää ja i -
dättää sydämissä tuota leppymätöntä
loppumatolta seuralaista «Kenen puo
lesta taistelet?» ja ymmärtää sitä
kunnes tahtonne päätti «julistaa so-
,dan sodalle»; kaikki teidät opiskele­vat,
nuoriso ja naiset^ jotka vihdoin­kin
niin kauan häOyneet tietonne ja
tunteenne ' ohjasitte järjen poluille;
teidät kaikki, jotka ölöjen pakosta
keräännyitte enemmän tai vähemir.än
kiinteämmin kommunismin asian ym­pärille;
teidät kaikki, jotka järkevinä
ajattelevina ja päättäväisinä nojan- =
dutte nykyiseen polveen — teidät tah s
dotaan julistaa pannaan, aidata tei­dät
piikkilank&-aito]'en sisäpuolelk-,
ampua kuula jokaista kalloa kohden,
joka sukeltaa joukostanne esiin.
OJerame joutuneet taasen piiritys- E
tilaan ja ilmiantajien aikoihin, joi- "
lon aitfoa virallinen sana «tappiois­ta
» vastasi ihmeelliseEti kaikkea ja
oikeutti kaikki ilkityöt, m.} olemme
joutuneet aikoihin, jolloin sotatuo-mioistuimet
syntyivät j a .tuomitsivat
tuomareita.
Voisi loppumattomiin syytellä kyy
nillisyydestä ja teeskentelystä, jotka
moisen lakiteketin (uuden työväen
kuristuslain. — Suom. huom.) vih­kijäiset
tunnustavat. Olisi nauretta­vaa
ristiriiteäijqka leimaa liberialisr
min julistuksilla, niitä inhottavia
miehiä, jotka tällä hetkellä ovat
Eanskan johdossa. Voisipa vetää
VAPAUS
s Torontossa ottaa xabaläbetyksiä vastaan tov» T. Bill' I 7 T n „ ^
S fair Avenue. Bslis. s
s -
riNiiiiiiinHimniiiiiiniiiiiiiniiiiiniiiiiiiniiiiiiiiiHiiiimiiimiijiiiiiiiiiii,,,,^
|i{fiufiiiiiiiiiiiiiiiii|iiiuiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniminiiiiiiiiiiiiiiii
siitä iskevän todistuskappaleen refor
mistista teoriaa vastaan: kas siinä
tarve, johon valmistuu Ranskan tasa­valta
SO-vuotisen kehityksen jälkeen
jonka kulkua ei kukaan uskalla laji­tella.
' , . ^
Me sanomme yksinkertaisesti, että
tämä laki tulee' liian myöhään.
'Kapina-ajatus on kasvanut kyllin
voimakkaaksi ja vastaisuus vahvis­taa
sitä:" sekä se,;mijkä tehdään sen
byväksiy että se, inikätehdään sitä
vastaan. Sen olemus on oikea, ter­veellinen
ja siveellinen ja vastaa in­himillistä
pyrkimystä. • Jos ajatuk­semme
pengotaan, kuten pöytälaatik­komme,
jos etsitään sen syntyjä sy­viä,
joka meistä teki kapitalistisen
järjestyksen kiivaat:. vastustajat, on
löydettävissä vain oikeuden rakkaus,
elämän ja uurastusten kunnioitus ja
järjellinen ja tasasuhtainen käsitys
kollektiivisesta hallitsemisesta. Aat^
teemme on oikea olemukseltaan ja si-
/ Olemme jo enneajmin boomanltaneet Vapaade»
«a seka nxyoslia perroonaffiailla löjeillS, jöKaut» j6
ka ei ole tehnyt räorifosta tililleen. ..TaHan menne»,
•a ei buoma^akiesta ofe oITnt mitään apua, piia.
vastoin asianomaiset aivan kuin lansaa tehden huo.
mautubsen jalesta eivät ole ISHettäneet rahaa cl.
lenkaan.
Jos eiyit aiianomaiset, t.k; 15 p. menneisaole
'suorittaneet tiliinsä on ainoa ke^o kutsua johto-kunta
koolle Ja piattaa lakata Vapautta julkaise­masta
kolme kertaa viikossa.- Tama on- vimeinen
huomautus ja lausumamme esitjrs pannaan kaytSn-töon
aivan nopeasti jos ei rahaa:alä tulemaan.. Me
emme ole mikuttaneetmitSan avustusta, emmekä
sellaiseen nytkään pyri. Me lyhyesti vaadimme
suoritasta asianomaisten laskuista, siinä kaikki.
Sen lisäksi että lehden on pakko muuttaa kah­desti
viikossa ilpaestyväksi, olemme pakotetut kat­kaisemaan
asiamiesten lähettämät sellaiset tilauk­set,
joista e< ole lähetetty suoritusta.
VAPAUDEN KONTTORI.
iiiiiiiiiiniiiiniiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiniiiiniiiiiniiiiiiniii niiiiinl
tä ovat koetelleet miltei joka päivä'
toisiaan seuranneet tapahtumat, niin
yleiset kurjuudet kuin lain, poliisin
ja tuomareiden vainotkin.
• Vallassaojeva luokka alleviivaa
nyt lopullisesti,, jottei kukaan siitä
jäisi tietämättömäksi, luokkataiste­lun
periaatetta. Tämä halveksitun
ja raaan voiman rikkoma ilmaus, jot
ka olisi katoamaton häpeä Ranskal­le,
jos se todellakin lähtisi Ranskas­ta,
kerää puolellemme miehiä, joiden
oikeudentunto oli vielä passiivinen^
käden ja hengen työläisiä ,jotka sul-kivatmelä
silmänsä selviön-edessä ja
vieroksuivat sitä.
Todetkaamme lempeästi tämä uusi
kaiibainvälinen taistelun välitapaus—
jota me olimme aavistelleet — jonka
jopuste ei voi olla epäilystä. Tul­koon;
laki voimaan sellaisena kuin se
.Olli tai muodoUisineparannuksineea,
jotka ; riittävät tyydyttämään pailj-.
menttiemrae kainoutta, me jatkaa-me
propagandaamme kansan kesitrc-dessa.
Me näytämme sille, ettäa?.
elämme anarkian aikakaudella, jolioia
etuoikeus laatii lain ja siinä on HTt.
kehityksen juoksu. Me tarrauijunjr»
itsepäisemmin kuin milloiniaaa en­nen
tähän pyhään tehtävään mmt-taa
tietämättömyys vihaksi ja tehdi;::
jokaisesta vakaumuksesta ase. —'"•[<
UDUTÄKM
iMiraii
ja
• (Jatkoa N:roon 73)
. Kas tässä äskeisen päällikön kuvauksesta:
«Painamme eteenpäin ~.—rapina alkaa — —
kestää, tunnin puolitoista. Kuuluu; nntautu-
' kaa.» — Vastaus^ tulkaa ottamaan! — Ja taas
cteeni[)äin. Joku joukosta alkaa puhua antautumises
te. Pidän puheen, ja nousen veturille. Valmiit!
koAennan kuularuiskumiehille. Lähdettiin — tiedus
telijat ovat kilometrin edellä. Ruiskui ratisevat
aivan lähellä tultaan suitsuttavaa lahtareita kohti.
Vetureista uhkaa lopiSua vesi —• toinen tuli kel­vottomaksi.
Lahtarit ehdottelevat rauhaa ja lähtee
kin miehiä, mutta otetaan vastaan — myrskyisellä
tulellas. , '
«On jo klo 9 ja ihan pimeä.. Haavoittuneet voi-vottavat.
Niitä hoidetaan. .Valitettiin p;jtru\main
loppuvan. Jaetaap Oriveden^ saalista. Saavat lah­tarit
maistaa omistaan. Taas eteenpäin Ko­ko
aava kenttä yhtenä tulimerenä. Kuularuiskut
kuumenevat. Vaihdetaan miehiä niihin. Juisinim^
Vehmaisii:), mutta emme tiedä, kellä on Messukylä.
On siis painettava etenpäin. Ampuminen heikk3-
nee.l^ian kuuluu; keitä siellä? — Punaisia! —
' Mit{|punaisia?! — Tulee ftitsumies tutkimaan;
Omia ovat'>
Ja junan ryömiessä halki hävityksen kauhistuk­sen
emoi Hannes paikallaan, latasi ja ampui, latasi
ja.ampui herkeämättä ja kuurona j a sokeana kaikel-
. le muulle, paitsi päällikön käskyille ja —^ sydämen-
, sä valitulle, jonka lähimmäksi suojelijaksi sokea
kohtalo oli hänet tällä hirvittävällä matkalla vis-kannut.
Marinimittäin oli eräiden toisten Ensi-Avon tyt­töjen
kanssa mukana junassa, ja osa, jota be tätiä
raskaalla retkellä'näyttelivät, « ollut helpopijä ei-"
kä, vähemmän kunniakas kuin beidän ^ist(E>levain
miestovereidensa. Sillä junan milloin eeiste^
milloin verkkaan vieriessä eteent>äin ja valkoisten
tulen tehdessä tuhojaan urhoollisten punasoturieb
joukossa ^vaalivat j{k hoitelivat punasiskot uskomat­tomalla
kylmäverisyydellä verissään voivottelevia
henkensä uhalla koettaen lieventää näiden kärsimyk
siä. Kokonaista seitsemän tuntia kesti yhtämittais­ta,
helvetillistä k-uulatuisku- ja kivääritulta, vaunu
oli Bielkein palasina, ja yhtä monta tuntia hoitelivat
vapisemattomat, hellät työläissankarittarien kätö­set
kalleimpaasa .puolesta kamppailleiden haavoja.
— On^o tyttömme hengissä? kysyikin päällikkö
ensimmäiseksi tuluesta päästyä.
Ja kummaa olikin, etteivät kuulat olleet kos­keneet
kuin yhden bäsivarteen näistä.- «Ehkä oli
niillä jotakin kunniantuntoa meitä kohtaan silloin
vielä; nimittäin kuulilla, ei lahtareilla», huomaut­tivat
myöhemmift tytöt.
Noita uljaita tyttöjälOnneDinbn se runoilija,
jolle kuuluu heidän sankariutensa laulaminen, ja
vielä onnellisempi se luokka, jonka tyttäret eivät
ainoastaan jaa veljiensä kärsimyksiä, vaan Vieläpä
voittavat heidät uljuudessa ja uskollisuudessa.
Sillä naistemme kun to ei kestänyt koetusta ai­noastaan
rakkauden työssä- -a- hpivateSsaan niin
hyvin punaisia kuin valkoisia, jotka jälkimmäiset
jo isodan kestäessä mutta valssinkin sen jälkeen niin
k*atalasti palkitsivat heidän rlaupeudentyönsä —
vaan myös milloin h^ tarttuivat aseisiin. Suurom-paa
näytettä urheudesta eivät luokkasodan aikana
näyttäneet urheimmätkaan miessoturimnie kuin
tyttösemmö monin paikoin ^ maata. Lukemattomat
kuvaukset vsihvistivat tämän tosiasian.
Niin, ja sitte myöhemmin kun uljuutta oli osoi­tettava
pyöveleille, millä ylevyydellä kävivätkUän
he kuolemaan.
Sankarittaria, sankarittaria!
TAMPEREEN TRAGEDIA.
Tampereen romahdusta kuvailee muudan piiri­tyksen
aikana kaupungissa ollut toveri tähän ta­paan;
Oli päästy jo maaliskuun puoliväliin. Kaikki
näytti lupaavalta. Taistelut olivat olleet nicnestyk-aellisiä.
Kaikkiafta -Punaisen Submen alueella py-l^
ittiin kuumeen tapaisella innolla järjestämään yh­teiskunnallista
ja taloudellista elämää säähbölli-seen
kulkuunsa'— uudistetulFa koneistolla.
Mi^tta^^keskellä kuumeisinta 'työske)itelyä alkaa
kuulua ääniä, että pohjoinen'rintama on murtunut
Kuinka? Miten se on mahdollista? Mitä erilaisem­pia
kysymyksiä tehdään, ja koetetaan ärvaiUa''sy^ä
tähän onnettomuuteen, jonka jokainen |cumouksel-linen
sotilas ja siviiliharrastuksissa hyörivä työläi­nen
huomaa koituvan vakavaksi vaaraksi, jopa tu­hoa,
ennustavaksi koko vallankumoukselle. Viestit
varmentuvat päivä päivältä. Rintama on todellakin
murtunut Kaameaksi ja alastomaksi totuudeksi i l ­meni,
että porvarien sytyttämä, kulovalkean tavoin
riehuva epäluottamuksen tuli oli leimbtanut ilmi­liekkiin
joukoissamme. Ja valtoinaai»ixoihuavaa
tulta on vaikea ^mmuttaa. Sitä yrittivät meidän
valiojoukkomme, nuorisoliittolaiset ensimmäisinä.
Nuoruutensa hehkuvalla innolla riensivät he Tam­pereelta
tukemaan paniikin vallassa peräytyviä
joukkoja. Mutta kuloa eivät he saaneet sammu­maan.
Lieska ahmasi yhä uusia alueita. Näillä
riensivät lahtarit rientomarssissa eteenpäin, kohti
Tamperetta, Tyoläis-Suomen lukkoa. Luulivjat jo
vaivatta murtavansa sen, etenkin, kub heidän onnis'
tui aivan piirityksen alussa katkaista Etelä-Suo­meen
johtava rata. Mutta vielä eivät työläiset oU
ieet sanoneet Viimeisiä sanaansa. ~
Samat joukot, jotka dliVat koko pohjoiselta rin- . voitavan hyväksyä.
saa, kun sen sijaan vihollinen sai aina uusia loppu­vien
tilalle. Ja jälleen, alkoi se pommittaa kaupun­kia
tullen tykkitulensa suojassa yhä likemmäksi.
Äopukäi päättyi tykkitaisteln. Mutta sitä kiih-keämmn
alkoivat kiväärit ja kuularuiskut laulaa.
Ammuttim lakkaamatta yöllä ja päivällä.
Välillä lähettivät valkoiset airueensa ehdotta­maan
kaupungin antautumista. Nämä vaativat,, et-tä
heille luovutettaisiin puolustusarmeijan päälli­köt
sekä ase- ja ampumavarastot Miehistölle luvat­tiin
taata vapaus. Näihin antautumisehtoihin vasta
sivat joukkomme taistelulla. Ehtoja ei katsottu
^ tamalta peräytyneet täydellisen hajaantumisen tilas
sa, vailla luottamusta päällikköihin ja omiin voi­miin,
vailla itse- ja joukkokuria, tulivat vasta kau­pungin
edustalla järkiinsä huomaten niihin vaarana­laiseen
tilaan he sekasorrollaan olivat saattamassa
koko vallankumouksen. Tällöin virisi uusi into jouk
koihin, ja n>'t alkoi epätoivon hurjuudella käyty,
kaksi viikkoa kestänyt kamppailu Tampereesta.
Maarianpäivästä alkaen pommittivat lahtaisit
lakkaamatta tätä linnoittamatonta kaupunkia. Näi­den
sytytyspommit sj-tyttivät tuleen kymmeniä etu-ka\
ipunkien taloja (joiden polttamisesta myShem-mia
syytettiia ja teloitettiin joukottäin työläisiä!).
'Nämä järjestelmälliset murhapoltot suoritettiin ta­vallisesti
yoseen^aikaanj jotta siten olisi herätetty
työläisissä pelkoa ja kammoa ja siten murrettu
näiden Vastarinta.
Mutta myös punaisten tjkistö oli kiihkeässä toi­minnassa;
Ja tykistönsä suojassa taisteli punainen
jalkaväki. Kaupungilla liikkuessa sai lakkaamatta
kulilla ääntä oman tykistön, kuularuisku- ja gra­naattien
hirveää räiskettä.
Alussa, jolloin tykistöllämme oli riittävästi am-piimaVaroja,
torjuttiin'useat kerrat loistavasti lahta
tien tekemät hyökkäykset Niinpä aloittivat nämä
eräänäkin yönä-tykistötulen koillisesta, idästa.'ja e-telästä
^ybtä"aikaa;^^ vastaukseksi
"kaikki• meidän '32 tykkiämme. Herkeämättä syök-sivTit
nekndoistäontulta ja terästä. Maa huojui ja
huoneiden ikkunat helisivät Puoli iuntfe^'TO
kesti tätä hirveätä musiikKa. Mutta Sinä olikin
kylliksi. LahtärienhyöKcäysketjut särkyivät Sil­mitön
kammo ja pelko valtasi valkoiset joukot;ne
perääntyivät ja vastamoskflla ja aseilla saatiin "ne
myöhemmin järjestykseen.
' 5Iutta Tätä tilapäistä
kyenneet käyttämään hyväki
loppuivat ampumavarat;
» Taisterujen lähentyessä itse kaupunkia alkoivat
myös siellä piileskelevät lahtarit nostaa vähitellen
päätään. Toimitetuista ase-etsinnöistä ja takavari­koimisista
hjiolimatta t)U; näille kuitenkin jäänyt ä-seita
ja ampnmavaroja. Nyt alkoivat^nämä tiilla
vilkkaaseen käytäntöön. Kuta lähemmäksi kaupun­kia
piirittävät joukot ehtivät, sitä kiihkeämmin al­koi
sataa liy)teja työläisten selkään. Näiden tais­telu
muodostui näin ollen tavattoman vaikeaksi,
kun vihollisia oli sekä edessä että takana. Mutta
eivät vieroneet paikalliset salakytät -muitakaan kei^
noja. Väärillä punakaartin jäsenkorteilla tunkeu-tuivat
he punaisten majoituspaikkoihin tekemään
myyräntyötään. Mjrkyttivätpä kerran kaartilaisille
valmistetun ruuankin. Lahtariefi provokatoristen
tekojen aiheuttamasta sekasorrosta kärsi kaupungin
puolustus, mikä ei ampumavarojep puutteessa enää
voinut pitkällekään jatkua. ' '
Lopuksi alkoivat kfitlitaistelut kaupungissa pii-
Jeskelleiden valkohyeenain ottaessa julkisesti niihin
bsaa. Nämä taistelut olivat äärimmäisen kiihkeitä.
Yksityiset työläissoturit suorittivat unohtumatto­mia
urotekoja: hiirjimmintai&telivat ehken kiväärit
ja kuularuiskut -räjähtelivät kasigranaatit '
1 Hyökkääjien oli valloitettava kaupunki talo ta-
•lolta. 'Menipä kaupungintalon valloittamisessa ko­konainen
.päivä, jolloin sen puolustajat antautuivat
siellä suojaa etsineitten vöimojen, vanbuksien^ja las
ten harteista ^köuksista. Puoluktajain lukumää-
'rä oli vain 30—40, nifetä puolet naisia.
Kaupunki oli valloitettu. Mutta osa sen puolus-
'tajajoukoista oli murteutumit piiri^sketjun läpi.
Tampere oli romahtanut ja se merkitsi koko ku­mouksen
-romahdusta.
Läniinen armeija oli pakotettu perääntymään.
vi- näiden asema toivottoniaksL
Tampereen katastrofi toistui'monin verroin vsf:j
tavampana Lahdessa. Viipurin vuoro oli ollnt j» |
muulamia päiviä aikaisemmin, ja niin oli proletan-aaitti
lyöty. YlVnhimillisimmätkään yksityfeta
joukkojen ja yksilöiden uroteot eivät voineet tapäcsj
ten kulkua.muuttaa.
^ • Turhaan nousi siellä ja täällä ihailtavia työEL*
Orleanssin Neitsyeltä. Tampereen sankanttanHs |
oli seuraajansa muualla. Esimerkiksi Hei3iap^;|
kokosi muudan nimetön punatyttö ympärilleen tas-;!
telujoukon, jota ratsun selässä johti kahakasta to>,j
seen.
Turhaan myös ilmestyi miehiä,, joiden vfroiäjl
tähän saakka on tavattu vain tarinoissa.
Oletteko jo'kuulleet niinikään nimetiönE^aJ
viipurilaisesta kuularuiskumiehestä?. Ka;
tä muudan-, valkoiqen luutnantti tiesi kertca:^ ,?|
• -«Jluutamia kilometrejä Viipurin ulkopuaiiiiil
'Papulan-puolella oli punikeilla kuuiaraiskuo;3sOf-;|
räällä pellolla ojan suojassa, joka ^ ^ ^ ^ !^:]
vuorokauden ajan. torjui kaikki hyökkäyfep-I--
semme mitä suurimmalla valppaudella. ^''''^.^
ta ;kun yritimme ketjussa edetä ja kuri Vf^.
: suojuksistaan hyppivät uusiin suojuspaikkoihs.r:
tä. Monta ankaraa rynnäkköämme torjui
kuularniskusilraä takaisin. Onrme ^^f^^:^
että takana on kokonainen suurempi
joka viimeiseen mieheen asti on päättänyt
kaikki byokkäyksemme. Kun emme
kivääri^ ja kuularuisknammunnallamnie ^aaa _
tä valpasta silmää vaikenemaan, ohjattiin >j
?itä kohti, jonk^ jälkeen teimme väkirynss^oa-^^
taen tämän patterin. Hämmästyksemine ou ^
suurin, kun näimme, .mikä näk7 « ^ ^ ^ ^ . v j j , '
Ojassa .o.clt;i tykinlTuro,/di.i«nn csöärrTkfepmmää kuularaissD, J 1
molemmin puolin kohosi suuret rovKii^
hylsyjä ja nauHoja. Niiden ^^t^i
leena yksi ainoa punikM sf^P^^fL.S''
kellä. Mies oli yksmään toista ^ o ; r o W W^
paasti hoitanut k-uularuiskuaan
kuin yhden byökkäysyrityksemme. va. r
sai tämän sitkeän panikin vaikenemaan-v^^^^.
Peli oli täydell^esti menetetty. - J ^ Q g ^ ^
evakuoimisen j ä perääntymisen i°^'Z^^^:
0:etÄ et
Efriil^i^^
laientetltsai
teM3 eaellyt
^•eHtö.
jjttsa paitsi
t^elassa t
yj-teiiinnBal'
toTialUsesa '
pii työväesi
X0 liiton
nen luokka
j3€ttä£e_p2
]ge yhdistän
ibeensä, on
jea vuoksi, <
„ •kantata]
pj näkökanta
tjy omata lu
^-iin.kuts
t«m5tuokin
-elt8lWW^
jet työläisjo
liitä, jotka'
jestjTMttöm
b jo ovat,
o3unsa, i^öt
tinen pohJa
BJn näyttäy
^staan vast
Industriali
laisDuden nc
jellä voimail
• jatkuvasti, j
joun tuota
jentin kanta
anon vain,
Ja siinä työ!
jia valtteja.
V. 1919 oli
vanlainenkin
ia uskoo
. teltaan tark
käyhdysiih
ja petturi»,
miten he jo
vat työväen
k im pmttelsi
että se joka
luokkansa p
.. Tämä sac
kylläkään oi
TSS meille s
lut &ina<
tipuolueesa
.,mallisinta k
pääasiassa s
puolueessa.
tuo sadan p]
li ilmiöineei
. tajajoukko s
tema vuosi,
omataan se
kohdistettun
täHä kerraH
Vantaa edus
listipuoluees
.luKjoiIleen
Ine vain on
järjestö ja i
ostilastaan ,1
;lä kahdella
samaHainen
en kohteena
nen I W '
, on knitenKi
Henlnlön
ttstna tähai
• maa tuollais
vaksi. Mih'
kapitalismin
. biikida työli
saakaan. '
on jäsenmäl
rJoitettu. S(
: tröväenjouk
tä ffiohimut
sen'mailma:
; 'inallisista ,su
taistelufsaki
voimaikaast
•.Iäinen,ei vi
.laokkataiste
. nen'sen jo
tjöväenrj-hn
feikessa,; la;
.täten'omaa
"somnkdai/
.; Työväen ji
.'kaikkea juu
• laisilia mieli
• kokoomus;
JyJiinässä o!
.'piirtefesään
sen kuin mii
-vittu ja ffiji
ohJeelBi mj
:ty6väenjärj(
': ttassa ja eti
iliiesee, ovj
tdos Inokk
•päivän- 1
•tnlkkeja;ei
tyoläii
^ ffienee ,
v^oa voidaai
jotkj
^'•''^'ta aiie
;te
stietoi
••^kelpaa-
:*jl3aäi5tiod'
' i n ovat
^ työläiset
^:=t^iFo:
>' - I r t 1 It , t r
..äiäi* .fe,;:'i;,.ia!,sy&ä