Vapaus, October 6, 1927

              Sivii2 Torstaina, lokakuun 6 p;nä—Thur., Oct 6 No. 117 - - 1927
VAPAUS
Csnadan «uomalaisen tyoväestSn ainoa äSnenkanMttaJa,
ilmestyy Sndburyssa, Ont., maanantaina, tiistaina, kes­kiviikkona,
torstaina ja perjantaina-
T o i m i t t a j a t:
S. G. Neil, T. N. Carlson, B. Tenhunen, R. Pehkonen.
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
tm second class matter. ^,^^,^~—=^^r=============
VAPAUS (Liberty)
The only onran of Finnish Workers in Canada. Pub-lished
in Sudbury, Ont., every Monday, Toesday, Wed-nesday.
Thursday and Friday.
TILAUSHINNAT: „^
1 vk. $4.50, 6 kk. $2.50, 3 kk. $1.75 3a 1 kk. $1.00.
Lehteenaijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
viimeistään kello 12 ilmestymispäivän edellisenä arki­päivänä.
• ' _ • • '
Vapauden toimitus: Liberty Building, 33 Lome Street
Puhelin 536W.
Vapauden konttori: Liberty Building, 35 Lome Street.
Puhelin 1038. ^ . • ^
Postiosote: Box 69, Sudbury,_Ontario, Canada.
General advertising rates 75c per col. .nch. Mi-nimum
cbarge for single insertion 75c. The Vapaus
!• the best advertising medium among the binniah
People in Canada. • • - : .
• JOS ette milloin tahansa saa —vasta—usta ensimaiseen
kujeeseenne, kirjottakaa uudelleen lukkeenhoitajan per-
•oonallibella nimellä,
J. y. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Taistelevan työväenlehdistön
tarpeellisuus
> • •
"Labor" on niin kutsuttu työvaenlehli. Sen omistaa
rautatielyöläisten järjestöjen liitto ja sitä julkaistaan
Washingtonissa, Yhdysvalloissa.
Labor-^iehti ylläpitää Ottawassa Canadan-toimistoa,
jota hoitaa eräs J. A. P. Haydon. Sivumennen sanoen
on Haydon porvarislehdissä luetteloitu viralliseksi edus­tajaksi
konservatiivien kansalliseen edustajakokoukseen,
joka pidetään Winnipegissä. Tässä edustajakokoukses­sa
tulee muuten olemaan muitakin hyvin tunnettuja
"työläiskonservatiivcjä", kuten Kester Hamiltonista,
Hevey Torontosta ja Ontarion lainlaatijakunnan jäsen
<työväenmies?) Homouth. Nämä miehet ovat l^onser-vatiiviselle
puolueelle arvokkaita asiamiehinä viholli­sen
leirissä ja me saamme olla huoletta siitä, etteikö
konservatiivipiA)Iue olisi arvokas heille. Sanomme tä­män
kuitenkin vain sivumennen.
Labor-Iehden syyskuun 17 päivän numero sisältää
paljo .kiintoisia aineistoa, joka olisi suuresta arvosta
työväenliikkeelle järjestäessään työläisiä poliittisesti
j;fi teollisesti, jos Labor esittäisi sen siten, että siitä
olisi hyötyä työväenliikkeelle vaikeassa tehtävässään.
Mutta tätäpä juuri Labor-lehti ei ole ottanut tehtäväk-
Lehdessä on selostus Meksikon työväenliitpn edus­tajakokouksesta.
Se kertoo kuinka työväenpuolue piti
cdustajakokoulcsensa työväenliiton edusta jakpkouksen
jälkeen ja valitsi presidentihehdokkaansa. Erääseen pää­töslauselmaan
yiiKaamisen jälkeen lausutaan selostuk­sessa:
"Paljoa tärkeämpi kuin hyväksytty päätöslau­selma
aroli se tosiasia,, että tähän edustajakokoukseen
oli kokoontunut ainoa" kansalTisiessa mittakaavassa jär­jestynyt
ja puhtaasla henkilöllisestä johdosta riippuma­ton
voima Meksikossa. Meksikon natsionalismilla on
voimakkain puolustajansa järjestyneessä työväenliik­keessä
(James Simpsonin tulisi kiinnittää huomiotaan
tähän väitteeseen). Yksi edustajakokouksen tärkeim­mistä
toimenpiteistä oli niiden militaristien luoipitse-
;nihcn, jotka voivat itsekkäilten pyyteittensä takia uhata
maan rauhaa."
Me myös saamme tietää, että Amerikan työväenlii­ton
puJieen johtajan, William Greenin, lähettämä ter-vehdyssanoma
otettiin vastaan runsailla suosionosotuk-silla.
Lehden etusivulla olevassa ja otsikolla "Työväen
ammatilliset johtajat lentävät Washingtonissa" varus­telussa
uutisessa kerrotaan, että mainitsemamme työ­väenliiton
johtajat oli Yhdysvaltain sotaviraston vir­kailijain
toimesta kutsuttu vierailemiaan Bolling-lento-kentälle
ja tarkastamaan siellä o)evia lentokoneita.
Lcntoretkellä käytettiin pommien pudottelemista varten
rakennettua konetta, johon sopi neljä matkustajaa.
Me myös tiedämme, että Green ja New Yorkin työ­väenliiton
puheenjohtaja löivät niittinaulan uuden ris­teilijän,
"Pensacolan", köliin paikalla olleitten milita­ristien
ja imperialistien hurratessa.
"Teollisuuskoneet J a miehet"-nimisellä otsikolla va­rustetussa
johtavassa toimituskirjotuksessa kosketellaan
Yhdysvaltain työsihteeri Davisin erästä puhetta, joka
luokitellaan "merkilliseksi". Sihteeri Davis oli viitan-nut
siihen **vaaraan", että koneet ottavat miesten pai­kan.
Tässä yhteydessä kerrotaan meille, että "yksi lasin-tekokone
— ei yksi lasitehdas, vaan yksi ainoa kone
- - r voisi valmistaa kaikki Yhdysvalloissa tarvittavat
viiden gallonan kokoiset lasiastiat, joiden valmistami­sessa
aikaisemmin tarvittiin satoja ammattitaitoisia työ­läisiä"
ja että sama prosessi on käynnissä muissa
teollisuuksissa".
Meille myös kerrotaan, ' etta ^'meidän teollisuuk­siemme
tuotanto on kohonnut 43. prosentilla viimeisen
seitsemän vuoden kuluessa. Saman ajan kuluessa on
meidän tehtaittamme työläisten lukumäärä laskenut
seitsemällä prosentilla."
Työsihteeri Davis oli lausunut: "Me tarvitsemme
uuden keksijän. Jokaisen lyötäsäästävän koneen kek­simisen
yhteydessä pitäisi tulla keksintö, tavasta, millä
käyttää niitä miehiä, joitten työ säästyy. Muuten me
emme säästä "työtä", vaan tuhlaamme sitä. Samalla
kun meidän tiilisi edelleen ylpeydellä ajatella ihmeelli­sistä
amerikalaisista koneistamme, täytyisi meidän aja­tella
enemmän ihmeellisistä työläisistämme."
Labor-lehti lausuu omasta puolestaan olevansa sitä
mieltä, että "oikeata tasapainoa" ei voida saavuttaa
ilman työpäivien lyhentämistä. Seitsentuntinen työ­päivä
ja viisipäiväinen työviikko on nopeasti tulemassa
taloudelliseksi välttämättömyydeksi, lausuu Labor. |
"Koneet tuottavat; miehet kuluttavat. Korkeammat |
palkat ja Ij^hemmät työpäivät ovat välttämättömät työ-1
iäisille, jos heidän mielitään tekevän työnsä." j
Mutta korkeammat palkat ja lyhemmät työpäivät
voidaan saada vain taistelevalla ja hyvin järjestyneellä
ammatliiiittoliikkeellä, joka kykenee pakottamaan
työnantajaluokan suostumaan näihin vaatimuksiin.
Tästä tosiasiasta ei Labor kuitenkaan mainitse sanal­lakaan.
Lehden kolmannella sivulla kerrotaan, että Ame­rikan
työväenliiton toimeenpaneva neuvosto on käsitel­lyt
kaivostyöläisten taistelua. Tämä taistelu on jatku
Ammatillinen liike
Tietoja eri maiden ammatillisesta liikkeestä
NEUVOSTOLIITTO
Venäjän puuteollisuuden kehitty­misestä
on esitetty joukko, nume­roita.
Toimivuotena 1924—25 oli
sahojen vuosituotanto 142 miljoonaa
kuutiojalkaa, v. 1025—26 ja 210
, , , ,, . , milj. kuutiojalkaa. Kuluvaa toimi­nut
tämän vuoden huhtikuusta saakka. Uutinen kertoo, vuotta varten tehdyn suunnitelman
että toimeenpanevalle neuvostolle esitetyt tiedot osotti-vat,
että "tuhansia kaivostyöläisiä ja kaivostyöläisper-heilä
on hiiliyhtiöitten toimesta häädetty kodeistaan ja
että tuhansia 'hiili- ja rauta'-polii£eja on vannotettu
terrorisoimaan kaivosmiehiä ja heidän perheitään.
Vaikka valtion ja kauntien viranomaiset ovat vannot-tan2ct
nämä hiili- ja rautapoliisit tehtäviinsä, makse­taan
heidän palkkansa hiili- ja teräsyhtiöitten taholta.
Amerikan työväenliiton aikomus on harkita keinoja^
joilla se voisi antaa avustusta Amerikan kaivostyöläis^
ten liitolle yrityksissään.suojella jäseniään kodeissaan
ja säilyttää heidän perustuslailliset ja taloudelliset oi­keutensa.
Niiden poliittisten voimien suhtautumben
takia, jotka hallitsevat perustuslakia Pennsylvaniassa,
tulee toimeenpaneva neuvosto harkitsemaan keinoja,
joilla se voisi nostattaa Pennsylvanian työläiset käyt^
tämään poliittisia voimiaan ystäviensä hyväksi ja vi­hollisiaan
vastaan." ,
Heidän tässä mainitut ystävänsä ovat tietenkin suur­pääoman
poliittisten puolueitten politiikot, republi­kaanit
ja demokraatit. Mitään yrityksiä ei tulla teke­mään
työläisten nostattamiseksi käyttämään hyväkseen
omaa poliittista voimaansa työväen itsenäisen poliitti­sen
puolueen muodostamisen ja tukemisen kautta.
Toisella sivulla julkaistaan Amerikan työväenliiton
rautatielyöläisten jaoston neljännen divisionan puheen-johl^
ajan, F. J. Tallonin, selostus, jossa Tallon lausuu:
"Työnantaja ei hallitse meitä, me opetamme häntä
työskentelemään kanssamme sopusoinnussa, jotta työn­suoritus
kävisi miellyttäväksi, emmekä me ole enem­män
tietoisesti taistelumielisiä kuin aikaisemmin."
"Tässä yhteydessä voidaan mainita", jalkaa hän, "että
Sir Henry Thornton on nimittänyt komitean raportee-raamaan
hänelle meidän yhteistoimintaohjelmallamme
saavutetusta edistykses'tä ja arvioimaan mitä se on
merkinnyt yhtiölle yleisen parannuksen muodossa, jot­ta
hän sitten voisi palkita jäsenistöämme tunnustuk­seksi
sen yhteistyöstä.",
Seikka, jota täytyy painostaa tässä, on se, että vaik­ka
on aivan Selvää, että työläiset koneitten kehittyessä
ja tuotantotekniikan parantuessa sekä yksityisesti että
yhteisesti tuottavat paljoa enemn^än' rikkautta kuin
milloinkaan ennen ja että työläiset menettävät työ­paikkansa,
niin kysymystä koneen ja tuotantovälineit-ten
haHitsemisesta ei milloinkaan esitetä tässä yhtey­dessä.
Hiilenkaivajat Yhdysvalloissa ovat olleet lakossa
huhtikuusta saakka. Meille kerrotaan pyssymiesten,
hurttien käyttämisestä ja lakkolaisten kodeistaan hää­tämisestä.
. '
Meksikolaiset työläiset protesteeraavat militaristien
ja imperialistien Meksikossa harjottamaa hävitystyötä
vastaan. Amerikan työväenliiton puheenjohtaja Green
ja hänen toimeenpaneva neuvostonsa antavat kaiken
ikannatuksensa näille riiilitaristeiHe. Canadassa on
rautateitten korjauspajoista joutunut pois tuhansia työ­läisiä
Tallonin mainitseman yhteistoiminlasuunnitelman
— suunnitelman, • joka todellisuudessa on työnsäästä-raissuunnitelma
— toteuttamisen seurauksena, ja meille
kerrotaan, että Tallon ja toiset virkailijat ahertavat
työnantajan valistamisessa.
Samalla, kun kapitalismi kehittyy ja valmistaa maa­perää
tuotantokoneiston omistukselle työväenluokan
toimesta, kun kiertämätön taistelu raaka-aineista ja
markkinoista käy yhä ankarammaksi imperialististen
valtojen välillä, kun työttömyys lisääntyy ja palkat
laskevat sekä ehdottomasti että suhteellisesti, samalla
ammattiliittojen virkailijasto häistä tosiasioista maini­tessaan
tahallisesti ehkäisee sen tietoisuuden kehitty­mistä
työläisissä, etta ainoa ratkaisu on työväenluokan
järjestämisessä poliittisesti ja itsenäisesti nykyisen ka­pitalistisen
järjestelmän kukistamiseen, ja edistää har­hakäsitystä
siitä, että yksityisomistuksen kirot häviävät
pääoman ja työväen voimien välisen älykkään yhteis
työn kautta. Tämä filosofia on tullut työväen taantu­muksellisen
virkailijaston kauppatavaraksi maailman
kaikissa osissa.
Jos työVTen luokkaliikkeen mielitään säily\'än ja
sen järjestöllisen kehityksen jatkuvan, täytyy tätä yh­teistoimintaohjelmaa
vastaan taistella.
Se tosiasia, että sellaiset lehdet kuin esim. "Labor"
— lehdet, joilla on laaja le\nkki ja vaikutusvalta työ­läisten
keskuudessa — ovat taantumuksellisen virkaili­jaston
hallittavina, tekee aivan välttämättömäksi, että
jokainen työväenliikkeessä ole\'a tietoinen ja taisteleva
työläinen entistään enemmän tukee niitä työväenlehtiä,
jotka seuraavat luokkatietobta ohjelmaa ja ovat tinki­mättömällä
luokkataisteiukannalla.
Canadassa ovat 'meidän lehtemme ainoat lehdet,
jotka kiinteästi taistelevat tätä virallisten työväenleh-tien
työväenliikettä turmelevaa vaikutusta vastaan.
Ellei jokapäiväisiä tapahtumia tulkita työväenluokan
näkökannalta ja reformistista vaikutusta järkähtämät-tömästi
vastusteta, tulee meidän liikkeemme sidotuksi
käsistä ja jalokta ja kapitalismin ja imperialismin
koneiston osaksi.
Toverit, ottakaamme tämä vakavalta kannalta. Teh­käämme
lehtiämme tunnetuksi työläisille. Hankkikaamme
niille uusia tilauksia. Murskatkaamme tyoväenpettä-jien
vaikutusvalta kehittämällä omaa lehdistöämme
luokkatietoisen taistelun äänenkannattajana.
_ ^ Jack MadDonald.
mukaan on se oleva 263 milj. kuu­tiojalkaa.
Puuseppien verstaissa ja
huonekalutehtaissa valmistettiin vii­me
toimivuotena 2,800,000 ruplan
arvosta ja tänä vuotena valmiste­taan
.3,700,000 ruplan arvosta. Puu­teollisuuden
muillakin aloilla on ol­lut
nousua.
Sahatyöläisten tuotanto kohosi
miestä ja piivää kohti 12%, pien-tavaroiden
31% ja muiden noin
25%.
Työläisten keskimääräinen kuu­kausipalkka
oli tshervonetsruplissa:
1924—25 42,45
1925— 26 ....48,73
1926— 27 . . . 5 4 , 09
rpl
Sanottuna kautena kohosivat pal­kat
keskimäärin noin 12%. Ty5n
tuottavaiteuus kohosi siis vielä enem­män.
Liiton jäsenmäärä on kohonnut
puuteollisuuden lisääntymisen mu­kana.
Vn edustajakokouksesta läh­tien
laskettiin jäsenmäärän nous­seen
13 kuukauden toimikautena
noin 20%.
Myös liiton taloudellinen asema
on yhä parantunut. Velat väheni­vät
68,963 ruplasta 5,015 ruplaan.
Varat' lisääntyivät 52,5%, käteiset
61,3%, .rahastojen varat nousivat
305,230 ruplasta 416,928 ruplaan.
Valistustyö on kehittynyt edelleen.
Seuroja ja "punaisia nurkkia" on
perustettu lisää. Lukutaidottomuu­den
hävittämiseksi on työskennelty
erittäin tarmokkaasti. Puutyöläisis-sä
oli ennen lukutaidottomia 40
50% -—nykyisin enää 5%! Tämä
tulos oh kerrassaan suurenmoinen.
Työläisten valistustaso on kohonnut
muutenkin valtavasti.
SUOMI
Ammattijärjestön jäsenmäärä on
kohonnut nyt yli 70 tuhannen. Suu­rin
nousu on ollut rakennustyöläis­ten
liitossa. '
Useimmalla liitolla ilmestyy oma
lehti. LisÄcsi näiden,, ilmestyy am­mattijärjestön
julkaisemana Am­mattijärjestö-
niminen kuukausijul­kaisu.
Uusista alotteista lienee huomat-täyin
Pohjolan tukkityöläisten jär-jestämiskysymys.
Tarkoitusta var­ten
on Rovaniemelle perustettu, va­kinaisesti
toimiva tukkiyöläisten sih­teeristö.
Palkkataisteluja on ollut tämän
vuoden aikana huomattavasti. Sit­kein
niistä on metallityöläisten koko
maata käsittävä sulusta johtunut
lakkotaistelu. Se on jo kestänyt u-seamman
kuukauden ajan. Myöskin
pienempiä taisteluita ympäri maata
ralcennus-, sahateollisuus-, sähkö-,
y.m. aloilla on ollut huomattavasti.
Yleensä on ammatillinen liike
Suomessa osoittanut tämän vuoden
aikana huomattavaa nousua.
^ sainvälinen tila, työaika, perhepalk-
• NORJA j ka, neuvottelumenetelmät, työneu-
Norjan ammattijärjestön edusta-p'°stot, vuorotyö y.m.
jakokous alkaa marrask. 4 pmä Os-' " Kauppa- ja konttoriapulai.ten
lijoiden liiton välillä ehdyn sopimuk­sen.
ITÄVALTA
Itävallan ammatillisista järjestöis­tä
on nyt julaistu tilastoa. V. 1925
väheni jäsenmäärä 7,65%, v. 1926
— 6,33%:. V. 1926 lopussa oli jä­seniä
756,392.
52 liitossa oli 588,473 miestä ja
176,919 naista. Miehiä siis 77,8%
ja naisia 22,2%. Miesten ja naisten
jäsenmäärien suhde on pysynyt mel­kein
muuttumattomana viime vuo­sina.
55,75 % ammatillisten järjestöjen
jäsenistä on pääkanpungi^ra Wien-issä.
Liitoista on suurin metallityö­läisten,
jossa on jäseniä 114,000,
ja sitä lähinnä rautatieläisten, jä­seniä
88,000, sitten rakennustyö­läisten,
jäseniä 50,600. Muissa lii­toissa
on vähemmän. Naisia on e-nemmistöt
10 liitossa, kahdessa mel­kein
. vain naisia.
Taistelurahastoa lukuunottamatta
on liitolla varoja keskimäärin $5.63
jäsentä kohden.
Ammatillisen liikkeen lehdistö on
mennyt hyvin eteenpäin. Näitä leh­tiä
on 54.
• • •
— Kivityöntekljäin Internationa­le
n edustajia kokoontui kesäkuun
25 p :nä Köpenhaminaan 9 maasta
25. Heidän kansainväliseen unioon-sa
ilmoitettiin kuuluvan 107,000 ki-vityöläistä.
Keskusteltiin rakennus­työläisten
intemationaleen liitty-r
misestä. Hyväksyttiin se periaat­teessa,
mutta ei katsottu voitavan
suoritrtaa liittymistä, vielä.
Norjan, Ruotsin ja Tanskan ta­holta
oli tehty esitys, että määrät­täisiin
intemationaleen liittyneet
liitot antamaan toisilleen avustusta
taisteluissa. Muiden maiden tahol­ta
ilmoitettiin, ettei voida mennä
vielä kiinteisiin kansainvälisiin avus­tussitoumuksiin.
Suunnitelma rau­kesi
siis toistaiseksi. Kuitenkin ol­tiin
sitä mieltä, että vapaehtoista a-vustusta
olisi annettava, mikäli mah­dollista.
Sihteeri Kolb piti esitelmän kivi-työläisten
suojelemisesta ja selosti
että kansainvälisen työtoimiston
kanssa on neuvoteltu tuon suojeluk­sen
laajentamisesta.
Sihteeriksi -valittiin entinen sih­teeri
Robert Kolb.
— Maalarien internationalen e-dustajakokouXsessa
Wienissä oli 16
edustajaa 10 maasta, joissa on jäse­niä
181,430. Kokouksessa tehtiin
tärkeitä päätöksiä työsuhteista, palk­ka-,
loma-, oppilas- y.m. asioista.
Teknillisten parannusten käsittely
vei paljon aikaa. Myös ammatti­taudeista
ja tapaturmista keskustel­tiin.
— T«k»lintyoläi»ten internationa­len
neuvostolla oli kokous Tukhol­massa.
Sihteeri Shaw ilmoitti käy­neensä
Indiassa ja selosti sen maan
tekstilityöläisteh oloja. Keskustel­tiin
lähetystön lähettämistä tutki­musmatkalle
Amerikaan. Siitä tehtä-nee
päätäs v. 1928. vKansainvälisen
kongi-essin ohjelmaan hyväksyttiin
otettavaksi tekstiliteoUisuuden kan-j
kaikki yhden puolesta. Mutta kun
palkkavaatimus esitettiin isännistöl-le,
niin s''eltä tuli vastaus; että joka
vaatii kuuttakymmentä, saa lähteä-
Neijäkymmentä vain maksetäanl
Siitä oli seurauksena, että ne jotka
pysyivät vaatimuksissaan, saivat
lähteä, mutta ne raukat, jotka tyy­tyivät
herrojen armopalaan, nel­jänkymmenen
kuukausipalkkaan, jäi­vät
kämpälle, huolimatta vaikka
yhteinen päätös oli että kämppä ju-.
listetaan lakkotilaan, ellei isännistä
suo£>*u vaatimuksiin. Ja silloin kun
lakko piti alkaa, niin meitä oli seit­semäntoista
miestä, jotka uskalsim­me
luopua moisesta työmaasta, jää­den
kämpälle vielä toistakymmentä
miestä, joista vain kaksi ranskalais­ta,
loppujen ollessa suomala?sia.
Jääneet arvelivat, että elintaso ei
juuri vaadi korkeampaa palkkaa,
joten he jäivät kämpälle esittämään
tässä yhteiskunnassa sitä osaa, jo­ta
sanotaan lakkorikkuriksi.
Kämpälfe jääneiden miesten ni­met
ovat: Kalle Valjakko, Valde
Kemppainen, Aisak Laakko, Oskari
Kojonen, Onni Tironen (?),'Johan
Kojonen, Yrjö Kulma ja Kalle Kar­jamaa.
Nämä miehet ovat riKko-neet
yhteisen päätöksen ja siten
pettäneet toverinsa.
Mainittu kämppä on 18 mailia
Timminsistä Mattagami-jokea ylös­päin
ja josta on vielä 12.mailia käm­pälle.
— Raportteeraaja.
OSDDSTOIffllNTÄ
Lyhyt yleiskatsaus No-lalun
osuuskaupan
toimintaan
Johtokunnan laatima lyhyt yleis­katsaus
Npialun osuuskaupan,
"The Farmers' Mercantile As­sociation
Limited", toimin­taan,
sen 18-vnotiseIta
' toiminta-ajalta
lossa. Kokouksessa tulee käsiteltä­väksi
myös kansainvälinen asia.fSen
yhteydessä tulee ratkaistavaksi, liit-internatsionaleen
on liittynyt yksi
irlantilainen ja yksi hollantilainen
liitto.
tyykö Norja Amstei-damin interna- Amerikan työläisten valistusjiir-tionaleen.
Mikäli tähänastisista kokousval-misteluista
voi päättää, ei yhtymis-päätöstä
tässä 'kongressissa tehdä.
Viimeinen Amsterdamin internatio­nalen
kokous Pariisissa oli norja­laistenkin
silmiä avaava.
jeston kongrressi oli Bostonissa. E -
dustajia 300- Päätettiin perustaa 1
miljoonan dollarin rahasto, jolla laa­jennetaan
Brookvroodissa olevaa
työväen opistoa.
Puolan räätälien liitto on toi­minut
jäsei^lleen valistuskurssit.
[Niissä on ollut 1,200 opiskelijaa.
RUOTSI Berlinin amraatilliseh liikkeen o
j pistossa otti 1927 ensi neljänneksel-
Ruotsin eräillä liitoilla on ollut e- - ^ 372 kurssilaista osaa yleiäin kurs-dustajakokouksiä
jai niille esitetty! ggjyn^ gg
selostuksia v. 1926 toiminnasta;
Veturimiesten liiton jäsenmäärä
on kohonnut Vuoden lopussa oli
se n. 4,900. Vakinaisista veturimie-histä
kuului 93% järjestöön.
Nahka- ja jaBdnetyöläisten liiton
jäsenmäärä oli v. 1926 lopussa 9,-
878. Näissä oli käsi- ja korjaus­työn
tekijöitä 796, matkatavaroiden
valmistajia 33 ja jalMnetehtaiden
työläisiä 9,049. Tehdastyö on siis
tehnyt suuria valloituksia.
Ruotsin kuntäen työläisten lii­tossa
oli v. 1926 alussa jäseniä 17,-
656 ja kpussa 17,887. Liitolla oli
vain 2 lakkoa. Vuodelta 1925 jäi 11
palkkaliikettä perinnöksi, v. 1926
tuli lisää 42 jä päättyi 49.'21 työ­läisen
palkkatulot alenivat 1,509 -kr.,
mutta 368 jäsenen Ja 24 järjesty­mättömän
palKkatnlot lisääntyivät
sinä vuotena noiden palkkaliikkei-den
avulla 88,948 kr., eli noin 23,-
000 dollaria.
Stripan kaivoksilla Ruotsissa syn­tyi
sitkeä lakko. Se iesti 2 vuotta!
Eaivosberrat hyväksyivät sitten kai­vostyöläisten
liiton i a rantatehtfd-seminaariharjoituksiin,
97 nuorisokursseihin, 214 järjestö­jen
tSTmitsijakursseihin ja 631 erikoi­siin
liittokursseihin. Oppilaita yh­teensä
1,404. Tuloksia sanotaan hy­viksi.
— Tsekkoslovakian eräät liitot o-vat
toimineet 14 päivää -kestäneitä
kursseja järjestöjen toimihenkilöitä
varten.
TYÖPAIKOILTA
Kämppäkirje
Uutisia Hawk LaSe Lumber-yh-tiön
kämpältä, jossa pidettiin kämp-päkokous
27 p mä syyskuuta ja joth
sa kokouksessa päätettiin yksimieli­sesti
vaatia palkankorostusta neljäs­täkymmenestä
'dollarista kuuteen­kymmeneen
dollariin kuukaudelta.
Samalla myös päätettiin taistella
palkkavaatimus yksimielisesti läpi.
tunnuslauseella: yksi kaikkien ja
Alkuaiko?na, kun tälle ympäristöl­le
asettui uudisviljelijöitä, elettiin
•pääasiassa metsätuotteitten ulos-
'otolla ja myymisellä. Paikallinen
•yksityiskauppias suurimmalta osalta
välitt?, "farmcreitten" puutavaran
markkinoille — luonnollisesti' hy­villä
voitoilla ja antoi heille tuot­teitaan
vastaan tavaraa velaksi, si­ten
kiinnittäen väestön itseensä.
Tavaran ostaminen kaupungisra
näinkin pitkän matkan taa tuntui
kovin hankalalta. Siinä pääasiassa
ne syyt, jotka pakoittivat väestön
tuumimaan osuusliikkeen perusta­mista;
tuumasta toimeen ja hiin
syntyi Nolaluhun osuuskauppa v.
1909.
Ensi vuosina sai liike kitua va­rain
puutteessa, sillä osakepääomaa
myytiin alussa ainoastaan noin
?5Ö0.00 arvosta. Sillä kun raken­nettiin
oma liikehuone, niin voi
arvata, että käyttövaroja ei^ jäänyt
juuri nimeksikään. Alussa pidet­tiin
kauppaa auki ainoastaan kaksi
tai kolme päivää viikossa, kaupan­hoitajana
to'mien joku paikallisista
'/farmareista". Siihen aikaan oli
osuustoiminnan kuin myös yleensä
liike-elämän tuntemus paikkakun­nallamme
vielä perin alkuperäisellä
kannalla. Kirjanpidosta ei t?edetty
aakkosiakaan. Mikäli on muistiin­panoja
niiltä ajoilta, ovat ne aino­astaan
velaksi myydystä tavarasta
ja jonkunmoisia selostuksia liikkeen
asemasta vuosittain. Silloin kun"
tukkukaupoille tehtiin suorituksia,
otettiin esille laskut ja sikaarilaa-tikko,
joka siihen aikaan oli ainoa
rahansäilytysvälme liikkeessä. Kai-kesta
huolimatta meni kauppa hil­jalleen
eteenpäin, tuuttipa vielä sie-voTsia
voittojakin. Yksityiskauppi-aan
pelasti vararikosta tulipalo, ja
sen jälkeen ei täällä ole kukaan
yksityinen arvannut ruveta etuile­maan.
Alunpitäen on liike pyrkinyt kä­teiskauppaan,
vaikka se oli ensi vuo­sina
ainoastaan toteuttamaton pää­tös
lijkkeen pöytäkirjoissa. -Vasta
V. 1916 alettiin tuota päätöstä käy­tännössä
toteuttamaan, jfa muuten­kin
silloin tehtiin huomattavia uu­distuksia
liikkeessä. Järjestettiin
kirjanpito, ostettiin kassarekisteri
sekä muuta tarpeellista kalustoa.
Sen jälkeen onkin liike kasvamis­taan
kasvanut, ollen sen tavara­vaihto
viime vuosina lähemmäs kuu-sikymmentätuhatta
vuosittain. Pe­rustamisesta
alkaen on liike kyen­nyt
jakamaan ostovoittoja kulut­tajille
vähintäin 5 pros. ja enintäin
11 pros. Ensi. vuosina jaettiin voi­tot
osakkeissa,- vaan myöhemmin,
kun kaupaUa on ollut jo kylliksi
käyttövaroja, on osinkot jaettu ta­varassa,
paitsi niille, jotka ovat
eritjrisesti osakkeita h^unneet.
Koko toiminta-ajallaan on liike
tuot^uut puhdasta voittoa $46,046.-
«0, josta on jaettu ostajille voitto-osinkoina
$32,175.29, loppu jääden
jakamattoman liikevoitpn tilille
kaupan käyttovaroiksL Osuustoi-minrHllista
kasvatustyötä ei ympä­ristöllä
öle jäl^jestefinäflisesti tehty
^nimeksikään, vaan on yhteisyEaär-rys
ja myötätunto liikettä I:ohtaaJ
kasvanut sikäli kum se on kyennyi
tyydyttämään ostajain vaatimuksia
ja tarpeita, ja ne huomattavat osin­got,
joita se on vuosittain kulutta.
•jUIeen jakanut, ovat käytännössä
osoittaneet sen hyödyn mitii on
"osuuskaupoista. Aivan t\-\-ctä Ja
rauhallista ei tämä eteenp'iiin-ieno
ole sentään aina ollut, vaan on
ajan varrella ollut kivakoitakin rii­taisuuksia.
Joku vuosi sitten kehit­tyi
erimielisyys työvoiman valini
"nassa ja lie siinä ollut mukana puo-luekysymyskin,
niin vakavaksi, et-tä
johtokunta ja lopuksi koko kan­nattajajoukko
jakautui kahtia. Rij.
deltiin ja kokouksia pidettiin sen
'johdosta useampiakin, j-rittivätpä
vähemmistöön jääneet turvautua ia-kimiestenkin
apuun mielipiteensä
perilleviemiseksi. Vähitellen kuiten­kin
alkoi katkeruus lauhtua ja re­peämä
parantua umpeen, ja niin
alkoi liike taas mennä eteenpäin
"entistä latuaan.
Olemassaoloajallaan on kaupalla
ollut kahdeksan eri liikkeenhoitajaa,
vaan ei lienee tarpeellista ruveta
heitä tämän yhteydessä arvostele­maan;
riittää, kun sanomme, että
kukin heistä on koettanut toimia
kykyjensä mukaan.
Yleensä, mikäli meille on ajan
varrella kokemus osoittanut, olisi
osuustoimintaväen mieliin saatava
juurtumaan se seikka, kuinka moni­puolinen
hyöty on saada Ii'ke kä­teiseksi.
Ejnsiksikin on kauppa sil­loin
kykenevä tekemään ostoksensa
edullisemmin, pidättämään käteis-ostoalennukset
itselleen. Se merkit­see
halvempaa hintaa tavaroista ku­luttajille,
eikä silloin hyvien mak­sajien
tarvitse täyttää niitä vaja­uksia,
joita velaksimyynti synnyt­tää.
Toiseksi opettaa, se ostajansa
järjestämään taloutensa siten, ettei
tarvitse huolehtia menneistä kulu­tuksista,
vaan sen' sijaan suunnitel­la
elämää eteenpäin sen mukaan
•kuin kulloinkin taloudellinen tilan­ne
myöntää.
Kauppapuoti
"Osuuskauppa on kauppapuoti,
tehtiinpä siihen mitä muutoksia ja
'korjauksia tahansa, reformit eivät
muuta sitä, että se on kauppapuoti,
k a p i t a l i s t i n e n kausi opetti sosialis­t
e j a tähän ajatukseen", selittää Le­n
i n . Sillä kapitalistisen järjestel-mäi
» vallitessa ne ovat vain pieniä
lisäkkeitä porvarillisen järjestel­män
koneistossa.
M u t t a olisi tolkutonta hokea tuo­ta
itselleen j a kieltäytyä seuraa­masta
kehhitystä osuustoiminnassa
jättämällä sen kokonaisuudes­saan
pikkuporvaristolle tai sitä lie-hittävälle
ainekselle. Siten juuri
syntyi Europaan "voimakas" osuus­toimintaliike
miljoonine jäsenineen,
sairaaloineen, kirkkoineen, piispoi­neen
ja pappineen — mutta työläi­selle
se ei olekaan enää taistelu­väline,
vaan — kauppapuoti, kun
'sen sijaan porvaristolle se voi olla
valkokaartilaisten muonittaja —
'kaikessa puolueettomuudessaan!
Olisi tolkutonta tyytyä ja jamata,
että se on vain kauppapuoti. Siinä
puodissa tapahtuu hissukseen san­gen
suuria asioita, ellei isäntä itse
muista käydä sitä tarkkailemassa
"muutoin kuin ostoretkiUään. Siitä
tulee nimittäin, jos se saa lakastua,
eltaantua pikkuporvariston tuutu-
'luUu-laitokseksi, - sangen kärkevä
'laitos työväen uinuttamiseksi, sen
taisteluhengen m a s e n t a m i seksi
(osuustoiminnan kautta sosialisti­seen
yhfeiskuntaan! sehän oli ker-
Tan "todellisten" osuustoiminta-
'miesten virsi) sekä työräenluokan
valtiollisen toiminnan hyljeksimi­seksi.
.
, Pikkuporvariilisuus ei saa tuota
miekkaa ruostuttaa!
Eri paikkakunniita
Border Cities, Ont.
. .Mätäpaiseita on tämä kapitali^
neh yhteiskunta täynnä. f"^
hyyä että sen alamaiset kansalais*-
fcoettavat kavaltaa ja petkuttaa la-hunäisiään
ja valtiota niin paUo"
kun vaan voivat, mutta sen Ja^-
vartijatkin, joitten P^^^^-' "^L^
ettei mitään vääryyttä tässä
järjestetyssä yhteiskunnassa tapf-du,
ovat ylemmästä alempaan saa^
ka osoittautuneet epäluotettavi^
"Lainvartiat" ovat tottuneet suW^
että he saavat. rankaisematta «
minkälaisia rikokaä tahansa, j a .^
tä ovat kai tuDeet niin
että ovat jo menneet «^^^^ff^
omikseen, sellaisia rahoja jff
vät heine kuulu. Kun ^mi^^J
poliidpäällikö Thompson
sänä lakivastaisesti hajoitti
laillisia kokouksia ei sitä
oDenkaan sopimattomana, ^ ^ ^ ^
kun sama suuruus o» °^^°^^--is
veltamään häneDe k u u l ^ i ^ '^
rahoja on se Jo oflut rutteTa g_
eroittamiseen. Ja niin tuh poto^