Vapaus, June 17, 1927

              B i i i i 2 Perjantaina, kesäk. 17 p;nä—Friday, Jane 17 No. 70 — 1927
; VAPAUS
C k B x t a n saomalabea työväerton ainoa ääoenkannattaja,
lUnestyy Sqldbaii^sa, O n t , msanantaica, ke«Vivukkona
Jft perjantaina. . :
T o i m i t t a j a t :
S . G . N E I L u ARVO V A A E A.
1 ^ at the Post Office Department, Ottawa,
« • sccond claas matter. • -
V A P A U S (Liberty) . \_
^ 1^ only orgän~of Fihniah Worker« i n Canada. Pnb-
Ibhed in Sodbnry, Ont., every Monday, Wedne8day
«nd Friday.
T I L A U S H I N N A T : ~ ~ ~ ,
Ca''adaon yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme k k .
f 1.60 j a yksi kk- 75c.
j a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
f S . C j j a kolme kk. $1.75, . .
T i l a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u l l a lähettämään,
asiamiesten jojlla -on takaukset.
puolueen asioSiin.' Tultiin huomaamaan, että sen si­jaan
että ennen «li Jtatsottu oltavan oikeutettuja vain ; Punf^yayatyÖläisten 2
ahrosleleinaan paQluetta siitä tai tästä heikkoudesta, l x - ^ | | | _ - „ _ - | - | ^ o a l n i f a :
erehdyksistäkin, e!tä me kaikui olemme vastuussa puo- ; i e W " l » U U S m i . a S l O l l r t .
lueen edistymisestä. Ja tämä vastuuntunne on velvot-tanul
yrittämään. Ja niin on kiintymys puolueeseen
kasvanut- On käynyt selväksi, että olemme Amerikan
puolueen emmekä sen Suomalaisen Järjestön jäseniä,
kuten ennen-
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Kaimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
~ Avioliittoonmcno iJmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuatosilmotukset 60e kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäiImotnJcs€t $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa,
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
K i i t o s i l m o d a s e t $1.00 kerta.
Kuolemanllmotukset $2.00 kerta, $50c lisamaksa
Uitoslauseelta tai mnistovärsyltä. .
Halutaantiedot j a osotcilrootukset 50c kerta, $1.00
kofane kertaa. ' •
Tilapäisilmottajlcn j a flmotneakenttuuncn on, »aa-aittoeaea,
lähetettävä Umotushinta etukäteen.
Vapauden konttori j a toimitus: L i b e r t y B!dg Lorne
gt. Puhelin 1038. ^ o s t i o s o t j : B o x 6'J. Sudbury, Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotuaten pitää olla
KoattoriEsa lauantaina, keskiviikon lebtcen tlistama ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päiväim.
' General advertising rates 75c per col. incb. Mt-irfroum
charffe for single insertion 75c. The Vapau»
to the best advertising medium among the Fmnish
^ o p l e in Canada,
'- .ro3 ette milloin tahansa saa vastausta en8imä.scen
^. fczriceseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
: . ioonaUii.flla nimellä. ^
J , V. K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja.
I >
1 \
f ^- ^
lv V
Amerikan Workers- (kommunisti-)
puolueen suomalainen jaosto
puolitoista vuotta uudelleen
järjestämisen jälkeen
Yhdysvalloissa ryhdylliin koramunistipijolucen uu­delleen
järjcsläniiscen pisoHlofsta vuolta silien cli yä-
Jiä aikaisemmin kuin täällä Canadassa. Kummassakin
; maassa oli uudelleen järjcälämincn komniunislipaolu-cc.
i bolshevisoinnsen vTflttäraältömänä cdellytykscjnä.
Canadan kommunistipuolue pitää näinä päivinä kan­sallisen
cdaälajaUokpukscnsa, missä uudelleen järjestä-inisen
tulokset, puolueen nykyinen järjestöllinen ja
aatlcellincn tila tulee käsittelyn claiselcsi. Vapauden
lukijoiiic on varmasli mielenkiintoista ja opettavaa tu-tuslua
ceuraavaan kirjotukseen, missä Vapauden enti­nen
loimittaja ja Amerikaji Workers- (kommunisti-)
;.;puoluccn^u toimiston nykyinen sihteeri, tov.
Henry Puro käsittelee otsikossa inäinitlua kysymystä;
^ ^ Kun olcnimQ eläneet kohta puolitoista vuolta siitä,
kun puolueen rtf-örganisecraus alettiin,; tuntuu mielen-kiinlofsclta
tehdä lyhyt katsaus Suomalaisen Jaoston
t^ oppiaksemme saavutetuista kokemuksista ja
V voidaksemme mennä eteenpäin niissä toiminnoissa nii­a
t a kommunistisen puolueemme ja työväenluokan edes­sä
olevat luokkataistelutehtävät euoritettavaksemme a-ficltavat.
Re-orgpniseerauksen ensivaikutus
Me olimme kieltämättä valmistumattomia puolueen
• rc-organiseeraukseen^ Se tuli meille yllätyksenä. Em-fL.
rnc .ymmärtäneet sitä siksi, että Suomalainen Järjestö
niin orgmmaattorisesti kuin poliittisestikin oli touhun­nut
enempi valistus- ja seuraclämätyossä, kuin poliit­tisen
puolueen toiminnoissa. Tämä seikka ei ole hä-
';.pcä tunnustan. Parempi on tunnustaa se aikanaan,
jolta voimme syvemmin' tulla kasittiimään kommunis­tisen
puolueen luonteen ja tehtävät. Osa tovereita oli
valmis tämän myöntämään jo puolitoista vuotta sil­l
i e n , joskin heistäkin monet ehkä hengessään pitivät re-
V s organiseerausta Amerikan oloihin nähden «liian ai­kaisena
». Mutta loiset taas eivät jaksaneet tätä myön-.
«tää ja siksi hc asettuivat joko passiivisesti tai aktiivi-
':6csli vastustamaan rc-organiseerausta. Ja ainakin Suo­malainen
Järjestö vaadittiin puolue jättämään rauhaan.
Luonnollisesti tällaisessa tilanteessa. rc-organiseera-
? tiksen ensivaikutus tuntui^ tuhoisalta. Vanha järjestö-monet
epäilivät — tokko mi-voidaan
antaa tilalle. Tämä epäilys^oli niin sy-
, , v ä ja laajalle levinnyt, että suuret määrät Suomalaisen
Järjestön jäsenistöä jäi syrjään kaikesta toiminnasta.
"^'Niiden joukossa paljon hjr^ääkin ainesta.
Vähitellen alelaan toiptta
Puolue ei kuitenkaan luopunut aikeistaan, koska
" p u o l u e oli järjestettävä organisaattorisesti kelpoiseksi
suorittamaan kommunistisen puolueen tehtäviä. Se
pudci sitkeästi eteenpäin, huolimatta että sen operatsio-
:^ . kipua potilaaseen. Outoahan
oH ensin toiminta soluissa, varsinkin siellä missä ei
: t^^ toimeen suomenkielellä. Ja outoa se oli kaikki-allaan.
Soluissa piti ottaa kiinni poliittisiin tehtäviin,
joihin ei ollut paljonkaan syventynyt, huolimatta siitä,
r^^^. oltua puolueessa kymmenkunta vniotta ja
^ kun riitti sitkeyttä, niin monet sei-
^ kat aUcolvat selvitä- Alettiin tuntea siellä soluissa ole-
. vamme nyt kiinteästi puolueen kansainvälisen >-ksikön
jäseniä. Tuli uusia vastuuvelvollisuuksia. Piti ottaa
monia tehtäviä joihin ei ollut ennen tottunut Tutkit-
^^^^ Ja tulos oli, että nyt
vasta Umnettiin mitkä ovat probleemit, kuinka laaja
, on työmaa. Se antoi velvotusta; mutta myöskin innos-
' tosia. • '
Puoluetunne kasvanut
Niille tovereille, jotka kaikista vastuksista ja epä-roj.^'
Sia huolimalta uskalsivat tulla mukaan uudeU
leea järjesteltyyn puolueeseen, alkoi kasvaa voimak-i^
ikaampi puoluehenki. Tultiin suoranaisemmin kiinni
Poluttinea tietoisuus kasvanut
Jo itse re-organiseerauskysymys pani tutkimaan lä­hemmin
puolueen probleemeja. Täytyi tutkia sen
säännöt, täytyi edes osittain tulla tuntemaan miten se
organisaattorisesti työskentelee. Ja sitten puolueteh-täviin
joutuessa yhä useampi toveri on joutunut miet­timään
Ja tutkimaan — miten on tämän kysymyksen
laita. Miten on meneteltävä. Ja ellei ole tiennyt, on
täytynyt kysyä sitä puolueen virkailijoilta- Täten tun­temus
puolueeseen on kasvanut käytännöllisessä työs­sä.
Samalla kun syvempi velvotuksen tunne on kiin­nostanut
kommunismin teoreettista tutkimusta. On
käyty puolueen luennoilla. On opiskchu kerhoissa.
Ja näin on kommiuilsmln opit suuressa määrin kirkas­tuneet
ja selvinneet. Myöskin on tultu lähemmäksi A -
merikan työväenluokkaa ja sen probleemeja. On jo
otettu askel «amerikalaistumlsessa» luokkataistelun
kannalta.
, Jäsenistö aktiivista monilla aloilla
Sen sijaan että ennen supistui työskentely miltei yk­sinomaan
osastojen piiriin, on puolueen suomalainen
jäsenislö nyt aktiivista monilla joukkotyön aloilla '•—
uniolssa, osuusliikkeissä, naisten toiminnassa, urheilu­liikkeessä,
työväen ylidistyksissä, farmer-labor-lilkkees-sä,
nuorten kasvatuksessa, työväen avustus- ja muissa
järjestöissä. Puolueen antama opetus kuinka on toi­mittava
näissä työväenluokan joukkojärjestöJssä, an­taa
myöskin-mencstyksellisen pohjan toiminnalle näis­sä
järjestöissä.
Suomalainen Työväen Järjestö,
j o k a perusteltiin viime ramrnJkiiulla, antaa laajan kos-keluskohdan
puolueen jäsenistölle j a lähimpänä puolu­etta
olevain j a cnmunän valis!uneidcn suomalaisten
työläisaineslen kanssa, joJs'a on mahdollisuus saada
alinomaa lisää jäseniä puolueeseen j a aktiivisia osan­ottajia
puolueen toimintain edistämiseen ja avustami­seen.
Samalla on tämä joukkojärjestö laaja keskus-^
k o i l l a , johon herääviä työläisaineksia voidaan vetää
alinomaa uusista aineksista ja valistustoiminnan kaut­ta
kasvattaa h'eistä kumion luokkataislelijoita. Puolen
vuoden olemassaoloajallaan on Suom. Työväen Järjes­tö
jo ehtinyt hankkia itselleen varsin vakiintuneen pe­rustan
ja suuren vaikutusvallan Amerikan suomalaisen
työtätekevän väestön elämässä, niin teoUisuustyöläls-teii
kesken kuin maascudvdlakin.
Puolueen suomalainen jäsenluku
Pöytäkirja
tehty Pohjois-Ontarion met-
Eätyöläiste» edustajakokouk-
Eesta, joka pidettiin s.j.
Connaugfat Sta. osaston haa-jois-
Ontarion alueella pidetään a l i m - täytymisen välttämättömyydestä
p a r ^ palkkataksanä kuorituille kuu-.kämpillä j a että delikeitit j a ^ ^ s p - ;
sUle $4.50 koordata ja kaorituiUe'päkoniiteat huolehtivat k a i k i l l a ' ' k a s i -
haavoUie ?S.O0 koordÖta. iöittapiHä Järjestäytymistyöstä, että -käm-.
kokous antaa kuitenkin . oikeuden |pällä olevat työläiset^ tulevat . J M -;
y k s i t y i s i l l e kämpille — kämpällä ijestetyusi unioon.
t>-öskentelevlen työläisten härkin- 18. Keskusteltiin aluekomitean
nan mukaan — vaatia yksityisesti Cochraneen muuttamisesta j a pää-
$4,50 ja $3.00 korkeampaa palk-i t e t t i i n , että aluekomitea pidetään
kaa, missä työläiset näkevät mah- vielä edelleenkin Connaughtissa.
doUJseksl voitavan saada korotusta " ' - ' '
metsän huonouden ynnä muiden
Iflla 8 p, kesäkuuta 1927 seikkojen perusteella, jotka edellyt-alkaen
klo 1 ip, '
Puheenjohtajana toimi Leo Jans-
19, Keskusteltiin kuukauisjpalkas-t
a ja hyväksyttiin alimmaksi kuu­kausipalkaksi
§60 kuussa. Kuukau-
Puolueessa on yli 2,000 suomalaista jäsentä. Tä-! Kckouksessa oli 6 L.. W. L union
mä ci tunnu varsin suurelta, varsinkin siihen verraten,
mitä meillä oli ennen re-organisecrausta. Mutta kun
muistetaan, etteivät jäsenemme ennen olleet poliitti-ti
tietoisia kommunisteja, niin on ymmärrettävä, että
nämä ainekset jäivät toistaiseksi pois puolueesta re-or-^
ganiseerauksessa. Tämä osa jäsenistöä on'tarvinnut
aikaa, tullakseen vakuutetuiksi, että puolue menee e-delleen
eteenpäin tullakseen uudelleen puolueeseen.
Ja hyvin mahdollista on, että monia entisistä jäsenistä
voimme voittaa takaisin. Tämä prosessi onkin jo käyn-käynnissä
monin paikoin. Ja nyt vireillä oleva Ruth-enbergln
jäsenryntäys pyrkii voittamaan ensikädessä
mahdollisimman monet entisistä jäsenistä puolueeseen,
samalla kun on vän-ätlävä uusia rekryyttejä proletaa­rien
^ riveistä, jotka alkavat lulla käsittämään kommu­nistisen
puolueen tärkeyden.
• Puolueen ^ kokonais jäsenluku,
; Puolueen jäsenmäärä kokonaisuudessaan on yli
10,000. £i siis ollenkaan vielä suuri. Mi^ta tämä
Joukko ^uodostaa hyvän alun kommunistisen joukko-puolueen
luomiselle. Se on päättävää joukkoa ja edis­tynyt
entisestään poliittisessa tietoisuudessa ja tehtävi­ensä
ymmärtämisessä. Ja oh puolueellamme nyt ti­laisuus
kristaUoida sen suosion, mitä se on saavuttanut
joukkotyön monilla eri aloilla työläisten keskuudessa,
uusien jäseiitenvetaims^a puolueeseen. Puolueen jä­senmäärä
Qnkinviiiiiei kuukausia osottanut huomatta­via
kasvamisenmierkk^ä.
'^Suomalaisen jiSseniston tehtävät j
Varsinaisten puoluetehtäviensä ohella, jotka ovat yh­tenäisiä
koko puolueen jäsenbtolle, on suomalaisen jä­senistön
erikoistehlävinä nyt —- nopeampi amerikalals-tuminen,
se on kielen oppiminen; yhä kiinteämpi or
sanotto maan työväenliikkeeseen, eritoten tmiömstiseett
liikkeeseen ja farmer-laborpuolueen rakennustyöhön;
samalla on sen alinömaah lisättävä vaikutustaan toisin­ajattelevien
työläisainesten keskuudessa, toimimalla
kaikilla joukkotyön aloilla entistä suureroraassa määrin
ja entistä suuremmalla .taidolla, avustaen ja opastaen
työtätekeviä joukkoja niiden kaikissa luokkaharrastidc-sissa.
Eritoten pn toimittava amerlkalais-suomalaisten
nuorten työläisten mukaan vetämiseksi luokkataistelu-liikkeeseen,
mikä työ onkin myös hyvällä alulla mo­nin
paikoin.
lAähestyvä puoluekonverttsioni
tulee tarklslamaan puolueen työn ja saavutukset sitten
viime konventsionin ja vetämään niistä opetu^t, kuin
myöskin tulee se llnjottaraaan puolueen ulospäin täh­täävän
työn ja tehtävät. Tämä seikka tulee epäilemät­tä
yhä lisäämään puolueen toimintakuntoa.
Käykäämme siis epäröimättä ja luottamuksella e-teenpäin
puolueen mukana, «"muistaen äskettäin kuol­leen
puoluetoverimme viime kehotusta: «Lel*s fight
o n » . . . . kunnes voitto on saavutettu! — H, P.
Bon ja pöytäkirjorina allekirjotta-nut.
Saapuvilla o l i 21 henkilöä.
1. Kokouksen avasi L. W. L
union Pohois-Ontarion aluekomitean'
puolesta E . Tuomaala; j a koska ke­nelläkään
ei ollut mitään muistut­tamista
kokouksen koo>lle~kut£umista
vastaan, niin katsottiin kokous a l ­kaneeksi.
2. Puheenjohtajaksi tälle koko­ukselle
v a l i t t i i n Leo Jansson.
3. Luettiin aluekomitean laatima
työjärjestys, joka hyväksyttiin.
4. Sihteeriksi kokoukselle valit­t
i i n E . Tuomaala.
5. Pöytäkirjan tarkastajiksi' va­l
i t t i i n Juho Oja j a Kalle Salo.
6. Edustajain valtakirjain tarkas­t
a j i k s i v a l i t t i i n H . Pelto ja J . M a n ­ner.
7. Päätettiin peruuttaa K. Salol­ta
pöytäkirjan tarkastusoikeus ja
hänen' tilalleen valittiin Herman
Pelto.
g. Toimitettiin valtakirjain tar­kastus
ja valtakirjain tarkastajien
lausunnon perusteella oli edustajia
seuraavasti: L. Jansson . A . Laineen
kämpältä, edustaen 30 miestä; F.
Koivisto E . Penttilän kämpältä Mile
45 Cochranesta länteen, edustaen
19 miestä; J . O j a Isaksonin kämpäl­tä,
edustaen 12 miestä; samoin L,
Niemi edustaen 12 miestii; J . Män­tylä
edustaen 19 miestä Isaksonin
kämpältä Porcupinesta; E. Ollila
edustaen 6 miestä ja J . Manner
edustaen 50 miestä Hoyle Corn
kämpiltä; E. Aalto Juljus Lahden
kämpältä edustaen 9 miestä; A.
Tuor/ii Kenokami Lakelta edustaen
6'1 miestä; Toivo Vuorinen Nellie
L s k e l t a edustaen 35 miestä; O.
H i n k u r i Drink Water Pit, edustaen
40 miestä; A . Lahti T. N. 0. Mile
148 edust:. 17 miestä; J . Sulkala
Hoyle, ed. 22 miestä; A. Salmi
Bourges ed. 42 miestä; I. Heikkinen
Rose Grovesta, ed. 34 miestä; H ,
Pfelto, H o y l e , ed. 6 miestä. So. Por-cUpinen
unio-osastoa edusti V . H u r -
mest; K . Salo, edusti L , AV .1. union
keskuskomiteaa PorS"' Arthurista.
tävät kullakin kämpällä palkkatak-.simiehille on vaadittava t i l i vähin­ään
lisäyksen saamiseen. Tämäjtän kerran -kuussa. Kämpillä työs-päätös
hyväksyttiin 260 äänellä 123 jkentelevien kokkien ja kokin apu-äänen
§5.00 ehdotusta vastaan; jlaisten työpäivä ja palkka jätettiin
$4.75 palkkataksan puolesta annet- kämppäkomiteain päätettäväksi,
t i i n 3^ Sähtä. i
11. TäHä katkaisukaudella "rof-f
i n " katkaisusta päätettiin vaatia
$3.00 koordilta alimmaksi katkaisu-maksukei
neljän jalan paperipuista;
8-jalkaiBten katkaisusta $5.00 koor-d
i l t a .
12. Keskusteltiin mittausasiasta
30 p.
20. Päätettiin että pidetään edel-
Idenkin dollari päivän mokamaksu-na.
Asia jätettiin kämpillä olevien
miesten j a kämppäkomiteoiden val­vottavaksi.
-
21. Keskusteltiin jiätsärikämppiä
koskevasta asiasta j a pätsärikänkien
muodostamisesta. Kokous katsoi,
j a ' ^ t ^ t i i i i r että yleisesti vaadi- että pätsärikänkien muodostamiset
taan mittaus ainakin kerta kuussa
k a i k i l l a käinpiliä Pohjois-Ontarion
alueella jäämaksu aina heti mit­tauksen
jälkeen; tämä päätös kos­kee
kuorittuja puita, roffista on
vaadittava mittaus aina joka kah­den
viikon kuluttixa. Mittauksen
jälkeen on aina vaadittava laskut palkkataksoissa on määritelty, heti
miesten nähtäville. Päätös kuorit-1 vaadittavaksi-voimaan tämän koko.
mittausajasta hyväksyttiin ul^en asettamat katkaisutaksat.
ovat vahingollisia työläisille itsel­leen,
joten pätsärikänkiä j a -kämp­piä
on metsätyöläisten k a i k i l l a mah­dollisilla
keinoilla vastustettava.
22. Velvotettiin sellaisilla käm­pillä,
joissa katkaistaan havemmalla
k u i n tässä kokouksessa tehdyissä
t u j en
279 äänellä 138 vastaan. , Kämpät saavat itse valita taistelu-
13. Keskusteltiin työajasta ja Iji^^inot; millä ajavat vaatimuksensa
päätettin yksimielisesti hyväksyä s ^'
tunnin työaika. Työn rajotuksessa
hyväksyttiin kuorituille kuusille
cnimmäksl määriksi 26 koordia
kuussa; kuorituille haavoille 39
23. Kokoukselle tuotiin esille
L u t v i k Marttilan asia. Sen alueen
edustaja velvctettiin viemään asia
paikaiiisi'lle kämppätyöläsille, jotka
F o r t • Frances
HeiailmaQa:
"Sammakko"-joki . . . . . . . . . . .i ^
Conmee .o ja 3 p.
Mfllair . . . . . . . . . . . . . . . . 4 ja 5 p.
Matka on järjestetty yhteistoi­minnalla
Canadan Työläisnaisten
l i i t on kanssa. Liiton osastoja ja
järjestömme osastoja, sekä yksityi­siä
tovereita pyydetään järjestä­mään
tilaisuudet j a avustamaan
järjestäjän työskentelyä paikkakun­nillaan.
Htaisin voidaan järjestää
yleisiä puhetilSsuuksia ja päivän
a j a l l a Työläisnaisten liiton osasto,
jen, toimikuntien y.m."^ kokouksia,
sekä oppi- j a keskustelutilaiauuksiai
j o i h in tulee innostaa mahdollisim­man
paljon osahottajia.
Toverien olisi huomioon otettava
myöskin se tosiasia, ettei Työläis­naisten
l i i t o l l a ole varoja, eikä jär­jestömme
rahavarat salli järjestä­jän
liikkeellä pitämistä. Monilla
a l u e i l l a ovat naisten osastot erikoi-sesti
luvanneet huolehtia matkan
aineellisesta avustuksesta, joten yh-teistcimipnalla
voidaan saada hyvät
tulokset tässäkiir suhteessa.
Riippuu etukäteen valmistelusta
j a yhteistoiminnasta yleensä jär­jestäjän
työskentelyn onnistuminen.
Älkäämme laiminlyökö mitään, mil­lä
voidaan auttaa tämän matkan
yhteydessä asiamme edistämistä.
Luokkataistelutoveruudella,
Canadan S. J . toimeenpaneva
komitea,
K : t t a ; A. T. H i l l , siht
24. Kokous lopetettihi.
Is-cköulcsen . puolesta,
E. Tuomaala, pöytäk.
jäsentä, joille myönnettiin läsnäolo­j
a puheoikeus, samoin myös union
edustajille. Valtakirjoilla oli edus.
tettuna 16 kämppäedustajaa, jotka
edustivat 417 metsätyöläistä.
9. Sanomalehtiraportteriksi valit­t
i i n Sulkala Industrialisti-lehdelle ja
' E . Tuomaala Vapaus-lehdelle.
10. Keskusteltiin nykjrisestä palk-kataksasta.
j a päätettiin, että Poh-
Jokainen proIetaav\ joka on «eorannut Snarbritannian imperia­listien
xnäaräykBesta tehtyjä, cpaloxvoi«en nhkarohkeita Takivallan-tekoja
kuten Nanldngin, pommitusta, Pekr<ngissa sijaitsevan Neu-vostotasavaltain
liiton lahe1ty«ton jäsenten vangitsemista^ Lontoossa
sijaitsevassa Neuvostotasavaitain liiton kaoppalähetystössä toimitet-taa
häikäilemätöntä poljisitarkastusla, j.n.e. — lie myös ryhtynyt har-kitsemsian
näihin tSrkeihin tekoihin johtavia perussyitä. Niitä vala>
see mielenkiintoisella tavalla L. TroUki kirjassaan "Minne Englan­t
i " , jonka hän kirjotti alhupuoletl* vaotta 192S. Kirjan englannin­kielisestä
painoksesta olen suomentanut ensimäisen luvun, jolla on
nimenä "Englannin rappeutuminen." — Suomentajan huomautus.
Englannin kapitalismi sai alkunsa
seitsemännentoista vuosisadan poliit­tisesta
j a kahdeksannentoSta vuosi­sadan
lopulla tapahtuneesta n i i n sa­notusta
teoUisuusvallankumouksesta.
Kansalaissodan ja CromwelUn dik-;
tatuurip päättyessä oli Englanti
vain pikkuinen kansakunta, johon
kuului tuskin 1,500,000 perhettä;
vuoden 1914 imperialistiseen sotaan
r y h t y i Englanti mahtavana maail­manvaltana,
minkä rajain sisällä
Canadan Smajaisen
Järjestön asioita
koordii. kuussa j a neljän j a l a n rof- soivat päättää menettelystä Martti-
•fiile 3? koordia kuussa: Päätökset j'^-i^^3uht«?en.
hyväksyttiin yksimielisesti.
14. ICeskusteltiin kämppäin terr
veydcUisIä oloja koskevasta kysy-mylcsestä
ja päätettiin, että k a i k i l la
kämpillä on vaadittava ja läpiajet­tava
Ontarion kämppälain mukaisia j
kamppäoloja. L, W. I. unio., v e l -j
votettiin toimimaan siten, että se
h u o l e h t i i . • kamppäoloja koskevien
ten^eydellisten olojen selostamisesta
j a mitä keinoja olisi käytettävä
terveydellisten olojen korjaamiseksi
j a läpi ajamiseksi, että kämpät saa-tasiin
joka paikassa Ontarion kämp­pälain
mukaiset.
15. Metsätyöläisten vakuutukses­ta
tapaturman varalta velyotettiin
kämpillä olevien työläisten j a kämp­päkomiteoiden
huolehtimaan j a val­vomaan,
että kämpillä olevat työ­läiset
ovat vakuutetut.
16. Päätettiin että asetus, joka
koskee työläisten vakuutusta tapa­turman
varalta, saatetaan L . W. I.
un:on toimesta lehdessär julkaistuksi.
17. Keskusteltiin järjestäytymis-kysymyksestä
ja velvotettiin union
paikallinen aluekomitea huolehti­maan
järjestäytymistyöstä * erikoi­sesti
alueella Cochranesta länteen.
Samalla annettiin -velvotus edusta­j
i l l e , että he selostavat asiat jäfjes-
Kesän kilpaiiuolijelma
C A N A D A N S U O M A L A I S E N J Ä R -
J E S T Ö N J A T Y Ö L Ä I S N A I S T EN
L I I T O N J Ä R J E S T Ä J Ä N T O V .
S A N N A K A N N A S T ON
M A T K A O H J E L M A
Tou!cokutttIa:
Wetaskiven, Elspeth, Eckville, Hes-pero
j a Cpdner, toukokuun 22. päi­västä,
kesäkuun 2 päivään.
(Toverien yllämainituilla paikka­kunnilla
on toimittava yhdessä Red
D e e r ' i a aluekomitean kanssa näi­den
, 12 päivän tilaisuuksien järjes-täniiseksi
paikallisia oloja silmällä
pitäen).
Kesäkuulla:
Mecdovv Portage
. . . . . . . . . 2 3 , ^ 4 , 25 j a 26 p.
F i n l a n d , Ont 28 Ja 29 p.
; Canadan Suomalaisten TyuUlistc-n
U r h e i l u l i i t o n toimikunnan kokouk-sessa
päätettiin antaa seuraavat
5\ py.vdetyt kilpailuluvat, jotka muo­dostavat
tämän kesän urheilu- ja
kilpailuohjelman:
Kesäk. 19 p. Sudburyn Kisan kil­pailut.
Kesäk. 26 p. Timminsin Ilon kil­pailut.
Heinäk. 1 p, K i r k l a n d Laken J y ­myn
ja Beaver Laken Jehun kil­pailut.
'
Heinäk. 9 p. Soon Vesan kilpailut.
Heinäk. 10 p. White Fishin K i ­pinän
kilpailut.
Heinäk. 24 j). South Porcupinen
V i e s t i n ' kilpailut.
Heinäk. 24 p. Levackin Kisatove­r
i en kilpailut.
Heinäk. 31 p.^ Beaver Laken Je­hun
kilpailut.
Elok. 7 p. rata- j a kehttäurheilu-mestaruuskilpailut
Kisan järjestä­minä
Sudburyssa.
Elok. 14 p. kymmenottelumesta-ruuskilpailut
Creightoh Yrityksen
järjestäminä.
Elok. 21 p. White Fishin Kipinän
k i l p a i l u t .
E l o k . , 28 p. naisten ja poikain
asui yksi viidesosa koko ihmiskun­nan
lukumäärästä.
Seitsemännentoista vuoäsadan v a l ­lankumous,
joka tapahtui puritaa­nien
j a heidän ankaran i»äami<*en-sä,
Cromwellin, johdolla, valmisti
E n g l a n n i n kansaa — erityisesti sen
keskiluokkia — lähestyvään, koko
maailmaa käsittävään toimintaan.
Kahdeksannentoista vuosisadan puo-lirälin
jälkeen on Englannin yleis-maallincn
mahtiasema ollut kiistä­mätön.
Englanti on merien val­t
i a s ; samaten maailmanmarkkinain,
mitkä ovat sen itsensä kehittämät-.
teollisuuden ajanjaksoa seuraavaan
tapaan: "Aikakausi, mikä . p a r h a i l ­laan
ilmestyy nähtäväksemme, t u ­lee
olemaan teollisuuden aikakau­si
— . Teollisuuden perustalla <tnl-laan
määrittelemään Kittoutumat ja
muodostäimaan kansalliset ystävj^rs-s
u h t e e t . . . . Ne mahdollisuudet, mit­kä
nykyään avautuvat Englannille,
o v a t . miltei ulkopuolella m i e l i k u v i ­tuksen
r a j o j a ; Jiistoriasta ei niiUo
löydy v e r t o j a . . . . Englannin tch-dasteoIHsnns
on vähintäin neljä ker­taa
suureinpi kuin kaikkien toisten
maanosain yhteensä; j a kunsitoist-t
semmoista mannerta kuin Europa,
ei voi tuottaa n i i n paljoa pumpulia
k u i n Englanti . . . . * ) Muuhun E u -
ropaan j a koko maailmaan verrat­tuna
oli Englannin teollisuudella nusta; ja tämä oli j u u r i Agadir-
E n g l a n t i Europan j a Amerikan teol-lisuuskouluna.
Mutta sKtä oli t u ­hoisat
seuraukset Englannin mono­poliasemalle.
Kahdeksankymmenlu­vulta
alkaa Englannin asema huo­mattavasti
heikkienemään. Uusia
kansakuntia — Saksa- erikoisemmin
— astuu maailman areenalle. Sa­maan
aikaan paljastuvat ensimäisen
kerran Englannin kapitalismin ylem­myyden
epäedulliset j a taantumuk­selliset
puolet. Saksan kilpailu an­taa
kipeitä iskuja vapaakaupan-opeille.
. '
Täten siis ^ j o yhdeksännentoista
vuosisadan viimeisellä neljänneksel­lä
on selvästi huomattavissa, että
E n g l a n t i a pyritään syrjäyttämään
maailman valtiudestaan. Nykyisen
vuosisadan alussa aiheutuu sHtä epä-
%*armuutta ja- kiihotusta Engläimin
yläluokkain keskuudessa; j a työväen­luokalle
liikehtimisiä, joissa. :On sel­västi
humoattavissa valan^umpuk-seDiscn
toiminnan idut., " ^ p n ja
pääoman suuret yhteentör^ykset
olivat päiväjärjestyksessä. Ne eivät
horjuttaneet ainoastaan Englannin
teollisuuden koko miaailmaa käsit­tävää
yalta-asemaä, vaan uhkasivat
myös Englannin työväenylimyston
erikoistilannetta. Vuosina 1911—
1913 kävivät kaivosmiehet, rautatie­läiset
j a muut kuljetustyöläiset niin
valtavia lakkotaistelujä, ettei niille
vertoija löydy. Elokuussa 1911 a l ­koi
rautatieläisten yleislakko. Niiäiä
päivinä l e i j a i l i epämääräinen val­lankumouksen
haamu y l i koko E n g ­lannin.
Työläisten johtomiehet pyr­kivät
kynsin hampain halvaannutta­maan
lakkoliikettä, käyttäen selkä­nojanaan
'Isänmaallisuuden" tun-suunnaton
y l i v o i m a ; siitä muodosroi
pohja Englannin rikkauksille ja en­nenkuulumattomalle
maailmanlier-rundelle,
minkä Englanti omasi teol­lisuuden
vuosisadalla.
Vuodesta 1850 vuoteen 1880 oli
sattuman aikaan, josta nhkä^ sota
Saksan kanssa. Pääministeri oli.
kuten nyt tiedämme, kutsunut t y ö - lantilais-amerifealaisen erimielisyj-väenjohtajat
salaiseen neuvotteluun,
jossa oli pyytänyt heidän pelasta­maan
isänmaan. Ja pyyntöä non-
. icattaen johtajisto kaikella tap[^
• .-, • ~ [yoiiaistiitti porvaristoai vahmstan-
•) Asiasta mainitsee Max Beex*.tuen siten imperialistiseen sotaan.
Vuonna 1826 kuvaili Englannin teoksessaan: History of B r i t i s h S D - i Englannin työväestön lakkoaallot
muuan konservatiivinen k i r j a i l i j a c i a l i s m , l a i * e n osa, siv. 283. |ja vaUanknmoukselUsen liikehtimisen
keskeytti 1914—1918 sota. Kun
Saksa t u l i siinä kukistetuksi, näytti
ikäänkuin sota olisi palauttanut
Englannille maailmanvaltiuden. Pian
kuitenkin huomattiin, ettei sota eh­käissyt
Engläimin rappeutumista,
vaan päinvastoin kiihdytti sitä.
Vuosina 1917—1920 joutui Eng­lannin
työväenliike äärimäisten
myrskyjen vaiheisiin. Lakot muo­dostuivat
jättiläismäisiksi. MacDo-nald
a l l e k i r j o t t i semmoisia julistuk­sia,
joita hän nykyään kauhistuu.
Myrskyjen Icausi päättyi vasta, "mus­taan
p e r j a n t a i h i n " 1921, j o l l o in kol-m
i i i i t on — kaivosmiesten, rautatie­läisten
j a kuljetustyöläisten •— joh­tajat
pettivät yleislakon. Työläis­ten
energia, pettyneenä toiveissaan
taloudellisella taistelukentällä," koh­distui
nyt politiikkaan. Työväen­puolue
syntyi- miltei kädenkääntees­sä.
' . , - . • .,.
Mikä on sitten syynä Suurbritan-nian.
ulkonaisen j a sisäisen tilanteen
muuttumiseen?
Sjry siihen on helposti löydettä­vissä.
Yhdysvaltain ääretön talou^
.dellinen ylrvaltaisnus : k e h i t t y i ja
ilmeni . täydessä suhteellisuudessaan
sddanaikana. Merentakaisesta maa­kunta-
asemasta vapautuneena puski
Yhdysvallat äkkiä Suurbritannian
ensimäiseltä sijalta -toiselle.
A m e r i k a n jä E n g l a n n i n ; "yhteis­t
o i m i n t a " pn tällä kertaa yleismaa­i
l m a l l i n e n ilmaisu siitä, kuinka
E n g l a n t i jää jälkeen Amerikasta
yhä kauemmak^ j a kauemmaksi-
N i i d e n "yhteistonninta" voidaan
m i l l o i n tahansa kohdistaa jotakin
kolmiatta valtaa vastaan; mutta sii­tä
huolimatta ovat E n g l a n t i j a -4me-r
i k a toistensa peiinpohjaisia, aktii­v
i s i a vastiistajia koko maailmaa kä­sittävässä
mittakaavassa. Vain eng-den
pohjalta lähtien voidaan toisten
v a l t a in r i i t o j a , j o t k a tällä kertaa lie­nevät
paljoa lähempiä, katkerampia
j a uhkaavampia, ymmärtää j a tar­k
o i n arvioida. Täten englantilais-amerikalainen
"yhteistoiminta" val­mistaa
sotaa, aivan samaten kuin
n ^ o r m i s t i n e h ajanjakso muokkaa
i/ Tapanden Port Artht
^ t ^ ^ j ^ a . Liikkeenhoita
[r^Sltä. Kaksmkert;
t : gE yhteydessä^ OH I
S voivat o t ^ hnonu
L*^Valit»ksi tulleen on t
^•.•Vnrastti fcommuaistipuoJ
rJ'*Siakset palkkava:
f ö ^ n on lähetettävä
S alettava työhönsä
lähettäkää hakemuksi
(Canadan Dollarisi
I LÄHETYSKULUT:
tfihetjteistä alle $20.00," 6
jiätä S20.00—$49.99, 8C
inä §50.00—$79.99 ja
R^fksistä $80.00—$100.00
ejjkaiselta seuraavalta alk
5 dpilariita.
iÖMDomaläbetyksistä OVi
»alut ?3.D0 lähetyksiltä.
ati>ki sähköiähcttykset :aJ
nan Sudburysta Helainkiii
a päivänä kuin saapuvat
KE konttoriin.
jjbnrysM ja ympäristöllä a
fit kSydä Vapauden kontt
jfamassa erikoiskurssia.
ilVAPlLEtTEJÄ MYYDÄÄl
ölSTAKAA P I L E T T I A SH
tebHä lähetykset osotteeli
VAPAUS,
Box €9. SUDBURY. OKT.
iTjpaodelle ottavat r&^välil
myöskin:
[VAPAUS BRANCH OFFiC
316 Bay Street, -
Port Artfur, • Osxtaeio.
DAVID H E L IN
nnniUn Pohi.-Öntami
J . OKSANEN,
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
So, Porcupine, O n t
CHARLES HAAP^ANEM.
Ihmiskauppa, Timmins, Ost
A T. H I L L,
ito, Ont. Tavattaviasa
1557 Broadview Ave., j a pä
\304, 95 King SL, E .
vallankumouksen aiks
Ja juuri se seikka, että
im antautunut "reformien'
suostunut Amerikan
f^timuksiin — -tulee seh
iflanteen, muuttamaan
I suoraksi2vastaiinn
tuotannon peruste
|^«sesti juuri elävä te
'^'äatö — eivät ole sopu
MD aseman kanssa,
mk cn nykyään maaili
inoUIa. Siitä on parh
^«a kroonillinen ty
^ k a u p a n , teollisuude
äm johtoaaema on i
raessä taannut miltei itses
valtakunnan eri osien
|;=aitä kirjotti Uuden Se«
pugnV Reeves, ennen vr
«glannin ja sen si
»^kyisten suhteiden ylls
•«^«J^ seikasta: ens
luottamuksesta yi
lauhaUisiin suunn
siutomaat luott
* ^siihen, "että Engl
ivaltias." Viimeksima
'»ollen «atkaiseva tel
Jfeskipakoisvoimat
^ • ^ n i a n maailmanya
nnan eheyttä u i
määrässä itse
tein • omain
l a siirtomaitten
' ^ ^ ^ Si
, - r^^^nntta vasts
j j ^ l ^ l i s t e n sotaväli
T ^ ^ e n on täyden
on ollut ,
.«otta Amerika/
koskee kaht
^a. S- ^«^^"^ luo]
t ä A ^ ^ ^ m Englai
^ ^ ^ t keskukset
^ Lontoon —
Taita kulds
Ponaaittamisella
Ittokseiäaseina