Vapaus, March 26, 1929

              l i
I «M
5^
mm
m
i
Shra 4 Tiistaiiia, maalisk. 26 p;pa — Taes., March 26 m 72 —ia2&
VAPAUS ( » i a . OMtTT
ja aarZnyiaJ JaUj^iinaS.
S. C . KtXL. A. V i U E A (rsak3iMa),
T O I M I T T A J A T t
B- A . TtXHDKtN, 8. PEHKOKEX, U. rOaiAXSALo
XfCSMcd at tb« FoM Offica Deyaitacss. Ottara. «a acc«hl cJaaa mmtut. A.
VAFAUS (tOMTtyt • ,
Tka Mdr a i v a » f fiaaSA Vorko» is Caas^U. ral>C<t>«<i at SsAary, Oatana,
TOJUTSBIiCCATs
1 T k . ftJÖ. 6 UL «2J0. 3 tk. nSi Ja 1 kk. «IjOO. — Tk^ahaSkia Ja
•ftaaaaiSc: 1 «k. l U t . 6 kk. OJO. » kk. j> I kk.
acU
Idttaea aiaeat iWafae« pStU kottorS— keSo • naii|»i»ril»to #Affia«ai arfm-äiriig.
Vayaa^ toiait«; HanaraMa » 7 , Uackef &uI<Bas. 4 Itafcaai St. FakaUa SMV.
Va^aate kaan«{i Ukoty BaiUtic. S? Loraa St. PekcUs IBSa. Pa«toM«<: Bos 69. Saaary. Oat.
Vayaaaaa paisa Ja lit«Mi Ukotr BaOaiafc, XI torm» St. Fakdia *a7W.^ .. '
Caanal Um^mng osa Tie. pa erf. Ireh. Kiaiaua c k v c aia«U isKitioa » e .
k dM-hcat a4<ctti«ii« aadiaBi aaaaf dM FXaaisb 'copla to Caaa^ ^
T*a Va^aaa
internm julistus kymmenvuotispäivänään
Itm etta «aOoia lakaoaa aaa «aMauta ca«m*i»ea kirjccaaaaac, kbjotufcaa o«<Ua*«a Iiikk««a. «ittjaa
J. V. KASHAgTO. fiikk«qA»i«aJa. , ,
Brittiläinen imperialisnu Intiassa
' Brittiläinen Intian hallitus on julkaissut kirjan "Intia, 1927—28'
joka mitä pitemmälle peittelee laajojci? joukkojen olosuhteita brittiläi­sen
Imperialismin alaisuudessa, mutta on kuitenkin pakotettu myöntä­mään,
että nämä olosuhteet tuskin voisivat olla huonommat. Kirjassa
m.m. lausutaan:
"Ne taloudelliset olosuhteet, joissa maaseutu- ja kaupunki-asujamiston
suurten osien täytyy claä, usein ovat niin huonot kuin
olla voi. Miljoonat maanviljelystyöläiset elävät aivan nälkära­jalla^
Asunto-oloisia Bombayssa, jo^a kahdeksansataa jokaisesta tuhan­nesta
lapsesta kuolee ensimäisillä ikiivuosillaan, huomautetaan kirjass^,
että kefanoimmin palkattujen työläisten asunnot ovat rakennetut likai­sista
ridcaleista, ja paloöljykannujen peltistä"
Tällaiset ovat olosuhteet, joissa puolet koko Britannian valtakunnan
asujamistosta "elää" ja raataa, suunnattomia rikkauksia tuottaen. Vain
tuotannon ja jaon välineitten yhteisomistus ja niitten uusille sosialisti­sille
perusteille järjestetty käyttö, proletaarisen kansanvallan ja -dikta-tu|
irin turvaamana voi ja tulee nämä kurjaakin kurjemmat olosuhteet
pysyvästi poistamaan. •
Tämä kannustaa valistumlseen ja järjestymiseen köyhälistön vallan­ottoa
varten.
Kondntemin kymmenmotisjulisttts
Tällä palstalla on aikanaan (maaliskuun seitsemäntenä päivänä)
kirjoliettu Kommunistisen kansainvälisen Kominternin, kuten nimen ly­hennys
kuuluu, perustamisesta kymmenen yuotta sitten. Mutta tämä oli
niin valtavan tärkeä historiallinen tapaus, että siitä tuskin tullaan liikaa
kirjottanedksi, sen merkityksen selittämisieksi. *
Maailmansodan aikana ja varsinkin sen päätyttyä nousi kaikissa
maissa työväenliikkeen vallankömousaalto. Toisen kansainvälisen ro­mahduksen
tapahduttua, sen liittyessä ponaristoon sotäkysymyksessä,
ymmärsivät vallahkumoukselliset työläiset, että on perustettava oikea
vallankumpukseliinen veljesliitto kaikkien maitten työläisten kesken. Jo
sodan alussa ikirjotti Lenin, joka on Kominternin perustaja, että "toinen
kansainväliiien ön kuollut opportunistien (luöMca^ittelijäin) tuhoama­na.
Alas opportunismi, eläköön kolmas kansainvälinen, joka on puh-dbtettu
ei ainoastaaii VUloi^^^^^i^stB*^- myös opportunismilta.
Kplmonnen kansainvälisen tehtävänä on järjestää proletariaatin voimat
vallankumoukselliseen hyökkäykseen kapitalistisia hallituksia vastaan,
kansalaissotaani; kaikkien maitten, porvaristoa vastaan, taisteluun valtiolli­sen
vallan Valtaiuniseksi jä sosialismin voittoonviimi^eksi."
Tällä tunnuslaitseella perusti Lenin Kominternin, joka liittää yhteen
ntaailmah yallanktmiouksellise^ työläispuolueetv Ensimäinen kongressi
10 vuotta sitten äritoijulislidcsen, jossa sanotaan: ' /Työväenheiivbstojen
lipun alla, taistelulipun alla proletariaatin vallan ja diktatuurin puoles­ta,
kolmannen kansainvälisen lipun alla — kaikkien maitten proletaarit
liittykää yhteen!"
Kongressi hyväksyi Leninin huomattavat teesit "porvarillisesta de­mokratiasta
ja proletariaatin diktatuurista" sekä joukon muita tärkeitä
'.^päätöksiä.'
Kominternistä o^ tullut maailmanvallankumouksen johtaja, sillä sen
ohjelina j a puolueet saavat yhä enemmän Icannatusta kaikkien maitten
työläbilta.
Suuren huomion ja läheisen tutustumisen ansaitsee sen kymme­nentenä
yuosipäh-änäänkäikkieq^ maitten proletaareille, sorretuille ja
riistetjille oso^ama julistus.
Puolan ja Sakstm välit
Puolan hallitus äskettäin hajottf Ylä-Slesian autonomisen parlamentin
ja vangitsi Puolan saksalaisten erään johtohenkilön, Ulizin. Virallisesti
tämä toimenpide selitettiin johtuvaksi^siitä, että parlamentin valtuudet
loppuivat. Todellisuudessa tämä toimenpide oU taisteluhaaste Saksalle
j a saksalaiselle vähemmistökansallisuudelle Puolassa.
Ulitzin vangitseminen on läheisessä yhteydessä niihin räikeisiin yh­teentörmäyksiin
Puolan ja Saksan ulkoministereiden välillä, joihin Kan­sainliiton
neuvoston joulukuun istunto päättyi. Kansainliiton neuvoston
oU käsiteltävä joulukuun istunnossaan kaikkiaan yhdeksän Ylä-Slesia^i
saksalaisten kirjelmää, joissa tehtiin valituksia sen johdosta, että Puola
sortaa saksalaisen vähemmistökansallisu^udeh oikeuksia, jotka sille Ver­saillesin
sopimuksen mukaan taattiin.
Selityksissään Puolan ulkoministeri Zaleski ilmotti silloin, että näiden
i : > . . _ l > : . : . . l . « . : «n n : l - n « r . c « a > o n ' 9 nn v\n-nt\t<-s.ia\ainfn niinliif» *'Vnlksbund^'.
Kymmenen vuotta, sitten proletari­aatin
v?llpnVirmVTtifcr^m»>n talStelOXI
tulessa syntyi Kcsmnunistisen" Inter-natslonaale.
Imperialistisen sodao
Johdosta oli Europa peittynyt savua­vina
rausioUIa Ja mfijoonat sotilaat
olivat tapetut tai haavoitetut. Koet-tuaan
kaUcJcl hävityksen kauhut pa­lasivat
sotilaat kotimaahan nälän, kyl­män
Ja tautien näännyttäminä Ja n m -
telemina. Koko maailman työläisten)
Ja sorrettujen Joukkojen katseet olivat
kääntyneet Lokakuun vallankimiouk-
Mkieo laitten proletaaFeille, sorretuilla
ia riistetyOle
sen myrskyssä syntyneen proletariaa­tin
diktatuurin maahan.
Venäjän työläiset ensimälsinä näyt­tivät
esimerlcin siitä, miten on tais­teltava
imperialistisia sotia vastaan.
Lokakuun suuri vallankumous mursi
maailman imperialistisen sodan kan­salaissodaksi
Ja kukisti pääoman vbl-lan,
asettaen sen tilalle proletariaatin
diktatuurin. Lokakuim vaUankumou
uksen välittömän Vaikutuksen alaiserta
vyöri vallankumousliike laajani aalto­na
ympäri koko maailman, iiuropas-;
sa Ja Aasiasra; Aoäeflkassa jä'-'-Afri­kassa,
— kaikkialla nousivat sorretut
piteitä. Ei ole olemassa sellaisia kei­noja.
Joita porvaristo ci oilsi taiste­lussa
proletariaatin vallankumotiksel-lista
liikettä Ja Kommunistilta Inter-raf
«}/>nan1ea vastaan kofceillu*. Fas-dstiterrorin,-
Hitmi sosialidemokraaitlen
kanssa työväenluokkaa T?.5taan, kapi-talismin
voimain Ja ihanuuksien ylis­telyt,
vihamielinen valhclulva Neuvos­toliittoa
Ja kommunistisia puolueita
vastaan, väärennykset ja provokat-sioni,
— kaikki ne toimenpiteet porva­risto
on ottanut käjtäntäön Ja ryhtyy
niihin edelleenkin tuhotÄkseen vallan­kumouksellisen
liikkeen. Mutta kaikki
porvariston pmmistukset tulevat ole­maan
hyödyttömiä. Kommi^nLstincn
luokat sortajia vastaan imperialistisen
teurastuksen Järjestäjiä vastaan.
Tuona ailcana ilmeni maailman pro­letariaatin
tragedia siinä, etta Neu­vostovallan
rajojen ulkopuolella kapi­talistissa
mai&sa ei vielä missään ol­lut
järjestyneitä Ja taisteluissa karais­tuneita
kommunistisia puolueita. Nuo»
ria kommunistisia Järjestöjä vastassa
olivat voimakkaat soslalidemokratlset
puolueet. Jotka kulkivat käsi kädessä
porvariston kanssa. Vallankumoukselfi--
sen kriisin hetkenä kUrehtivät nämä
Intematsionaale kasvaa Icaikesta huo­limatta,
voittaen puolelleen maailman
sorrettujen Juokkien miljoona^ten
joukkojen myötätunnon.
Kulimut kymmenvuotiskausi on ol­lut
kapitalismin lujuudesta olleiden
harhakuvien, paljastuksen ja hajoitta-mlsen
aikakautta. Imperialistit Ja
heidän sosialistiset palvelijansa va.
kuuttelivat maailmansodan ensimäl­sinä
vuosina koko maailmalle, että
tämä sota tulee olemaan viimeinen
sanojen
dellisen yhteenkuuluvaisuuden Puolaan. "Tällaisten jäi-jeslöjen sietämi­nen"
— sanoi Zalesski silloin — "voisi johtaa sodanuhkaan Itä^Euro-passa."
Kuten tiedämme, herätti tämä Zaleskin esiint>:minen raivokasta kiuk-kua
Stresemannissa, joka Saksan nimessä vaati, että heti seuraavassa Kan­sainliiton
neuvoston istunnossa (maaliskuussa) on asetettava periaalteel-lineri
kysymys vähemmistökansallisuuksien oikeuksien puolustamisesta
Kansainliiton taholta. Tämä Saksan ottama askel on luonnollisesti sangen
jossa
j a Lothringenin kysymys.
Mikäli lehtitietojen perusteella voidaan päätellä, yritettiin Saksaa
tässä suhteessa painostaa. Mutia toistaiseksi kaikki >Tit>^cset/pakottaa
Stresemannia luopumaan vähemmistökansallisuuksien oikeuksia koske­van
kysymyksen esilleottamisesta eivät vielä ole tuottaneet tuloksia.
Ulitzin^angitsemista ja edessäolevaa oikeusjuttua aikoo Puola kä\t-lää
hyväkseen, painostaakseen Saksaa ja voidakseen esittää Kansainliiton
neuvoston istunnossa todistuksia saksalaisen **VoIksbund"-puolueen "val-tiopetluruudesta'-.
HelpoUaako tämä saksalailla väheramistökansallisuutta
vastaan kohdblettu hyökkäys olknkaan Puolan asemaa, sen osottaa tule-vaiisuus./
Mutta eräs asia on sangen todennäköistä: Puolan hallituksen
viimeiset toimenpiteet tulevat yhä edelleenkin huomattavasti kärjistämään
Puolan ja Saksan välisiä suhteita- Saksan lehdistö on jo ryhtynyt uuteen
räikeään puolalaiö\astaiseen kamppailuun, joka antaa aiheen puhua "Puo­lan
ja Saksan välisestä kaksintaistelusta".
sosialipetturipuolueet apuun kuolevalle
kapitalismille Ja antautuivat porvaris­ton
käytettäväksi rangaistaksensa a-seltten
voimalla vallankumouksellisia
työläisiä.
Kommunlstmen Intematsionaale luo-tUn
sitä varten, että se yhdistäisi työ­läiset
Ja sorretut joukot taisteluun ka­pitalismia
vastaan, lyödäkseen hajalle
sosialidemokratian ja Johtaakseen pro­letariaatin
voittoon maailman Loka"
kuun: lipun alla. Nojaten Mondn Ja
Loiinih^tippelhin muodostui Kommu^^
nlstinen Intematsionaale Marsin pe­rustaman
i:sen Intematslonaalen hls.
torialliseksi perilliseksi sekä II:sen In-teriiatsionaalen
ennen sotaa olleen
muden parhaiten traditsioonien jat­kajaksi.
Jos I Intematsionaale lasKi
aatteelliset perusteet kansainvälisen
proletariaatin taistelulle ^sialtsmin
puolesta. Ja II Infematsiohaale'p.ir-halmpana
aikanaan valmisti moaperää
työväenlUkkeen ^ laajidle joukkoleviä-miselle,
niin III Intematsionaale, Jat­kaen
I Intematsionsialen työtä ja kor-aten
n Intematslonaalen työn par­haat
hedelmät, hylkäsi päättäväni
vibnemainitun^ opportunismin Ja kävi
proletariaatin diktatuurin välittömän
toteuttamisen tielle.
^Kymmenen vuotta on kulunu: siitä,
tun perustettiin Kommunlstiiien In­tematsionaale.
Nämä kymmenen
vuotta ovat täynnä historiassa ennen­kuulumatonta
proletariaatin sanka,
ritaistelua kapitalismia vastaan. Näit­ten
)|;yminenen -vuoden kuluessa on
kaikkien sortajien llkei: viha koko
maailmassa kohdistunui; Kommunistis­ta
Interaatsionaalea vastaan. Tais­telussa
Kommunistista Interhationaien
vastaan ovat ImperialisUt Ja heidän
sosialistiset palvelijansa käyttäneet Ja
käyttävät edeUeenkIn mitä alhaisimpia
Ja ankarampia vaino- Ja kastotcimen-flgj^-^^
at aktiivisesti uusien imperialis-että
se tulee tekemään lopun sodista
se tekee kapitalismin terveeksi ja avaa
lujan rauhan Ja kansojen veljeyden
aikakauden. Tosiasiassa on kuiten­kin
niin, että tämän "viimeisen" so­dan
Jälkeen näemme kaikkien rlstl-riitojien
kärjistyvän. . Kapitalistimai­den
väliset ristiriidat kasvavat. Kas­vavat
uusien Imperialististen sotien
edellytykset, varsinkin, Englannin ja
Amerikan välillä maailman herruu­desta
käytävän taistelun yhteydessä van opportunismin harhasuuntla vas-tisten
sotien valmisteluun ja sotaret­ken
järjestämiseen ensimäistä prole­taarista
valtiota vastaan. Sisäpolitii­kan
alalla auttaa sosialidemokratia to­teuttamaan
kapitalistista ratsioiiÄ-fiointia
Ja työväenluoltan hillitsemistä
työsulkujen avulla. l"ästä johtuu työ
'väenjoukkojen yhä voimistuva eroa.
misprosessi sosialidemokratiasta, työ-yäenjoukkojen
yhä voimistuva vasem-mIst<
daisprosessI Ja niitten kääntjmi-nen
Kommunistisen Interziatsionaalen
puolelle. Kommunistinen Intematsio­naale
on ainoa marxilaisuuden kan.
nattaja ja ainoa voima, joka kykenee
johtamaan proletariaattia sen taiste­lussa
kapitalismin kukistamiseksi.
Taistelussa reformistista sosialide­mokratiaa
vastaan syntyi ja vahyistid
Kommunistinen Intematdonaale. Tais­telussa
sosialidemokratiaa vastaan
kasvavat ja vahvistuvat kommunisti­set
puolueet kapitalistisissa maissa.
'Tämän taistelun tulessa ovat kom-mtmlstlset
puolueet muuttuneet val­lankumouksellisen
proletariaatin jouk.
kopuolueiksi, yhdistyen Ja sulautuen
yhdekisi maailman kommunistiseksi
puolueeksL
Komintern on kasvanut ja kehitty­nyt
ei ainoastaan taistelussa sosiali­demokratiaa
vastaan. Se on Icasva-nut
ja kehittynyt myös taistelussa
huojumisia Ja horjumisia vastaan ö-missa
riveissänsä, taistelussa sekä oi­keistolaisia,
avoimen opportimismin
harhasuuntla vastaan, että myös "va-senunistolaisia".
naamioidun vallan,
kumouksellisiin fraaseihin verhoutu-
Kommunistinen Intematsimiaale
kääntyy kaikkien maitten työläisten
puoleen, koko maailman sorrettujen
Ja osattomien puoleen kehottaen hei­tä
yhdistämään sen lippujen alle tais­teluun
pnr^"^^^*"»^" Tnanflniandikta
tuurin, 'maailman' kommunismin puo­lesta.
Kapitalististen maiden työläiset ja
työläisnaiset! Ki^tallstincn ratsiona-lisointi
merkitsee teidän työvoimanne
ryöstöä, teidän lihaksienne ja her­mo
jenne mitä ankarinta riistoa. K a ­pitalisti
muuttaa teidät yhä enemmän
koneittensa osiksi, imien teidän ver­tanne
ja heittäen teitä miljoonittain
kaduille, llivistäkää rivinne vallan­kumoustaistelun
lipun alla. koko maa­ilman
työväenluokan ja sorrettujen
Joukkojen yhtenäisyyden lipun alla
Kommtmistlsen Intematslonaalen l i ­pun
alla.
Siirtomaltten ja puolisiirtomaitten
sorretut kansat! Maailman imperia­lismi
Jatkaa teidän kuristamistanne
Ja häpäisemistänne. Teidän hikenne
Aseistaudutaan hurjalla kiireellä j ^
samaan aikaan käydään salaista tar­mokasta
toimintaa uusien sota.poliit.
tisten liittojen muodostamiseksi Val­lankumousliike
alusmaissa Ja puolisiir-tpmaissa^
u kasvaa. KapKalisUmaUien
sisällä kasvaa työttömyys Ja kärjistyy.
Neuvostoliitto repien maailman imp»
rialismin perusteitä. Ei kansainliitto,
ei sosialidemokratian valbeelimen p9
fifistinen agitatsioni, ei kapitalistinen
ratsionaUsonti. evätkä reformistien
yritykset teoUisuusrauhan aikaansaa­miseksi
voi pysähdyttää kapitalismin
kasvavaa kriisiä. Kapitalismi kulkee
uuteen maailmansotaan. Joka el voi
olla päättymättä siUe katastrofiUa.
^ u n ensimäinen imperialistinen sota
päättyi Imperialistisen rintaman mur-tuml6e'yn
ja maailman enslmälsen
proletaarisen diktatuurin muodostu­miseen,
niin toinen imperialistinen
sota Ja hyökkäys Neuvostoliittoa vas­taan
el voi olla aikaansaamatta kuo­lettavaa
Iskua maailman impferiallsmlii
Järjestelmään.
Taistelussaan lähenevää vallanku­mouksellista
kriisiä vastaan on porva­risto
löytänyt itseUeen luotettavan
turvan / sosialidemokratiasta. Kiilu­nut
kymmenvuotiskausi on täydellises­ti
osoittanut, että sosialidemokratia
on lopullisesti tehnjrt pesäeron mar.
xllalsuuden kanssa jä muuttunut por­varilliseksi
työväenpuolueeksi, jonka
tarkotuksena on kapitalismin säilyttä­minen
Ja lujittaminen. UUtopoUtU-kan
alalla osallistuu sosIaUdemokratia
pasifistisiin fraaseihin verhoutuen Itse
taan. Kommunistisen Intematsiona-leen
sisäisen kehityksen historia kii-luneitten
10 vuoden ajalta on harha-suuntien
likvidoimisen Ja niihin näh­den
sovinnollisuuden voittamisen his­toriaa.
Kulunut kausi on - osoittanut;
että järjestelmällinen taistelu näitä
harhasuuntla vastaan Ja ennen kaik­kea
oikeistolaista harhasuuntaa vas­taan,
joka on nykyhetken päävaara,
on se kommunististen puolueitten bol.
shevisoimisei;. välttämätön menetelmä,
jota ilman on mahdoton puhdistaa
puoluetta sosialidemokratisista jätteis­tä,
kasvattaa ydinjoukkoja bolshe-vlshln
hengessä ja valikoida todella
bolshevistisia puoluejohtajia. Jotka
pystyvät valmistamaan Joukkoja koit­taviin
vallankumoustaistelulhin Ja -vie­mään
ne taisteluun proletariaatin dik­tatuurin
toteuttamiseksi.
Kommunistinen Intematsionaale
viettää lO-vuotisjuhlaansa (hetkenä,
jolloin koko maailmassa kärjistyvät
kapitalismin vastakohdat Ja kasvavat
uuden vällahkumoukselUsen nousun
edellytykset. Kapitalismin maissa al­kavat
työläisjoukot siirtyä puolustuk­sesta,
ly^ökkäykseen. Siirtomaissa ja
puollslirtomaissa kjrpsyy vallankumo­ustaistelun
uusi nousu. Neuvostoliitos,
sa työväenluokka nojaten raiäalaisköy-hälistöön
ja liitossa työtätekevän ta-lonpoikaiston
laajojen joukkojen kans­sa,
voimistuttaa sosialistista raken­nustyötä
taistelussa kansainvälistä im­perialismia
Ja oman maan kapitalis­tisia
aineksia vastaan. Maailmanval­lankumouksen
voimat kasvavat.
Ja verennfe. muuttaa se dollareiksi ja
liundaistetlingeiksi. Tietäkää ja ^ym­märtäkää,
että teille Ij-ö proletaarin
diktatuurin hetki teidän vapautiuni-senne
hetltenä. Lujittakaa vapaustals-teluaime.
Kohottakaa korkeammalle
Kommunistisen Intemationalen lippu.
NeuvostoUiton työläiset Ja työläis­naiset!
Jatkakaa miehekkäästi sosia-li.
smin rakentamista. Tietäkää ja kä­yttäkää,
että jokainen uusi tehdac,
jokainen uusi neuvostotila, jokainen
uusi kollektiivinen talous, jokainen
uusi askel joukko-osuustoiminnalUs-tuttamisessa
yah-vistaa ei., ainoastaan
Neuvostoliittoa, joka on luotu teidän
parhaitten poikieime verellä, mutta
myös koko maailman työväenliikettä.
Työläiset ja työläisnaiset! Sorre­tut
Ja osattomat! , Tietäkää ja kasit,
täkää, että kapitalistinen maailma
valmistaa uusia Imperialistisia sotia
j ^ vastavallankumouksellista sotaret-
Yapden pnolnstas-taistelo
KIMBEBLETK S1703IAIJIISET JA
CKBAIKALAISCT T¥OL2aS9ET
VAPAUDEN TAISTELUA
AVUSTASIASSA
Kimberleyn. suomalaiset • työläiset .'oli­vat
pitäneet maaliskuun 17 pnä ilta­mat.
Joiden tuloista ovat lahjottaneet
Vapauden puolustusrahastoon kaksi­kymmentä
dollaria Ja Suomen satama,
lakkolaisille samoin kaksikymmentä
dollaria.
Samana iltana olivat Kimberieyn
ukrainalaiset työläiset pitäneet illan­vieton.
Jossa olivat keränneet <Hna*
alotteisesti kolehdin Vapauden puolus-tusrahaston
hyväksi, tuottaen se kah­deksan
dollaria. — Siolemmat summat
keä maailman ensimäistä proletaaris­ta
diktatuuria vastaan, kansainväli­sen
työväenluokan isänmaata vas­taan.
Älkää uskoko sosialidemok-ratlsia
pettureita, jotka ratdioittavat
^itä valheellisilla Jutuilla sotaan val­mistuvien
por\'arillisten valtioitten
rauhanrakkaudesta. Valmistautiikaa
muuttamaan vastavaHan^aimouk.selli-nen
sota Neuvostoliittoa vastaan so­daksi
imperialisteja vastaan, sodaksi
porvaristoa -vastaan omassa maassan­ne.
Kaikkien maitten proletaarit! Kaik.
kien kansojen sorretut! Komintem
kutsuu teitä yhdistymään yhteistä
taistelua varten: — Imperialistista
riistoa vastaan! Porvariston dlkta-tuuria
vastaani Uusien sotifen ja i n -
terventsionin valmistamista Amstaan!
Pasifistisia valheita vastaan! Sosiali­demokratian
ja porvariston iiittoa
vastaan, proletariaatin luokkayhtenäi-syyden
puolesta! Imperialistista or­juutta
vastaan, siirtomaakansojen val­lankumouksellisen
taistelu kaikin puo­lin
avustamiseksi! Reformismia ja
fascismia vastaan, proletaarisen vai.
lankumouksen puolesta!
Eläköön Neuvostfoliiton proletariaa­tin
diktatuvirl! ElSköön proletaarinen
vallankumous koko maailmassa! Elä­köön
pifoletariaatin maailmandikta-tuuri!
Eläköön maailmankommunis-mi!
Moskova, maallsk. 2 pnä 1929.
KOMMUNISTISEN INTERNATIÖNA-LEN
TOIMEENPANEVA KOMITEA
on tilitetty asianomaiseen paikkaan.
Lausumme Kimberleyn toverit terve-tulleeksi
lehtemme puolustusrintamaan.
vai meillä päsketti-iltamat kesä-kämppäyksen
hyväksL
Mutta enpä voi olla mainitsemat­ta.
Olen useasti kuullut ja luke­nut-
lehden ^ palstoiltakin, että la&a-ka
niissä ja niissä lltamatilaisuuksi^-
sa oli juopuneita, vaan meidän nai.-^-
ten iltamis.sa ei ollut yhtään juopu­nutta,
joka kannattaa tulla mieli­hyvällä
mainituksL
Seuraava työkokous on 7 päh';i
huhtikuuta Alina Jurmun kotona.
Eräs ämmä.
Silverton, B. C.
KAIVOSSEUTUKIRJE
Kevät tekee tuloaan täälläkin -vuo­ristossa,
vaikkakin hiljalleen. Talvi o-likin
harrinaisen kylmä, vallan tafa.
Toronton mriisia
"PUOLALAISTA VERTA"
Lauantal-illalla, maaliskuun 30 päi­vä;
esittää osaston näyttämö tämän
kauniin, mukaansatempaavat» ope­retin
"Puolalaista verta". Kauniit pu-
VQt sekä laulut epäilemättä tulevat
t^rydyttämään katsomoa. Kaikkialla
missä näytelmä on esitetty, on se saa­nut
Jakamattoman kannatuksen. Jon­ka
se epäilemättä meillä saa samoin.
Hankkikaa lippunne ajoissa saadak-semie
kunnolliset istumapail:at. Lippu­ja
on myytävänä useammassa paikassa
kaupungilla. '
OHJELMA- JA TANSSI-ILTAÄIA
Maaliskuun 29 päiväksi, perjantai-illaksi,
on osaston näyttämön taholta
järjestetty arvokas ohjelma- ja tans-si.
ilta. Ohjelmassa on muunmuassa
kaunis näytelmä "Lenunen pyörteis­sä",
kuplettia, soololaulua, murrejut­tuja,
sekä lopuksi tanssia.
PITKÄNPERJANTAIN ILTAPÄTV.^i.
TANSSIT
alkavat kello kolme osaston huo-neustcUa,
kestäen noin seitsemään
illalla, joten tanssihaluiset, jotka tä­män
pitkän päivän lyhentämiseksi ha­luavat
tanssimalla sitä lyhentää, voi­vat
ottaa huomioon Ja saapua osaston
huoneustolle. Jossa ort:esterin säestyk­sellä
voi pistää jalalla koreasti,
CANADAN SUOMALAISEN JÄR­JESTÖN
EDUSTAJAKOKOUS
alkaa osasten huoneustoUa maaiisk.
edustajaksi Canadan Suomalaisen
Järjestön edustajakokoukseen. Joka pi­detään
Torontossa, maaliskuun 29. 30
ja 31 päivä, tov. J . W. Ahlqvist Ja
varalle Lauri Nurmlaho Ja Emil iSalin.
ARVOKAS OHJELBIAILLATSU
Sunnuntai illaksi, maaliskuun 31
päiväksi, on paikallinen asIt.-po^.-ko
mitea järjestänyt ohjelmatilaisuuden.
Tilaisuudessa esiintyy ohjelman suo­rittajina
useita edustajakokouksessa
olevia toveria muilta paikkakunnUta.
sekä parhaita paikallisia kykyjä. Soit.-
toa orkesterilta, laulua sekakuorolta,
runoja, soololauluja useilta, joten t i ­laisuus
epäilemättä on ohjehnaltaan
arvokas. Kaikille vapaa sisäänpääsy
joten saapukaa satalukubina joukkona
tilaisuuteen. Tilaisuus alkaa kello
kahdeksan illalla. — J.
HÄLYYTYS N:0 I
Viime keväänä, annon vuonna 1928
Port Arthurin kunnialliset poilcamiehet
ja virallisesti naimisissa olevat vaimo,
ihmiset antoivat ukkomiehiä ja tyttö­jen
kanssa aika tavalla päihin. Tois­tasataa
dollaria el ole halveksittava
summa, mutta sellainen tappio vaan
piti niellä täydestä. Kaupantekiäi-siksi
on pitänyt kokonainen vuosi
i kuunnella kaikennäköisiä huomautuk­sia.
ryöstön täyshi kurmiallisella tavalla.
koista oli ukkojen homma. Menköön
jokainen itseensä, nim huomaa miltä
tuntuu kun yhtäkkiä pääsee karsinas­ta
vapaaksi, ja saa vielä kiunppanik?i
nuoren tytön. Semmosessa menossa
voi Järkeväkto hullaantua. Ikäyä on
tunnustaa, mutta niin kävi Arthurin
ukoille viime keväänä. Kallista kamp-pailimikaa
taisi tulla vähän luvatto­masti
käytettyä. Muistui mieleen men­neisyydessä
vietetyt kuutamoiset illat
siellä jossain "kalliin Suursuomen"
kivisellä mäen rinteellä.
Nyt ei ole pelkoa mistään syrjähyp-päyksistä.
sillä tänä kevänä ovat ukot
ja eukot lyöneet tuumansa yhteen,
tai oikeammin sanoen: eukot eivät
myöntäneet lomaa komennsttavilleen:
vaan haluavat komennella jalon kU-paUun
ajankm. Ovat jo kuulemma
Eri jKiiidiakunnflta
29 päivä, pitkänä perjantaina, jossa
on tilaisuus osaston jäsenilläkin si.
etukäteen kehuneet, että he ukkojen
selkänahkasta kiskovat voiton. Saa
nyt sitte nähdä miten käy. Arthurin
eukot ovat luonteeltaan ^amallaisia
kuin ne "Prittein" saarien iperäänkat-sojat.
Nekin pitävät tapoinaan tap-peluttaa
toisilla; sitte kim koko maa.
ilma on kuolemankiehssä, ilmestyvät
suurisuiset lordit ja lordien saappaiden
nuolljat paikaUe ja sanovat, että saa­lis
ja kunnia heille.
Olkoon kuinka hyvänsä, ukot ja eu­kot
ovat päättäneet saada uuteen
haaliin ensi numeron tanssilattian. Se
ei olekaan pieni tirakka, kolme ja
puoli tuhatta jalkaa "kliiriä" mei-poli"-
lautaa pitäisi saada ostettua niil­lä
tuloilla mitä kilpailuaikana kokoon
saadaan.
Pojat ja tytöt, taisteluhansikas on
ne
Beaver Lake, Ont.
Täten tiedoksi annan, että
nuorisoliiton .(Y,CL.) iltamat ovat
ensi lauantaina t,k, 30 p :nä Nyt
jo saisi pitkämatkaisemmat lähteä
alkuun, sillä onhan uitava muuta­mia
matkoja, ja että kerkiää vaat.
teensä kuivamaan ja s i t t ^ ehtii
näihin kuulaisiin nuorisoliiton ilta­miin.
Siellä esitietään kappale " P Q .
liittinen parturi", 2-näyt. huvinäy.
telmä, sekä muutakin ohjelmaa.
Niin, ja lopuksi on tanssia. Täällä
on nyt käynnissä ne voimistelukurs-sit
ja siellä käy eri pulina, kun
farmareista muokataan muitakin
muokkaajia, ettei yksin maan muok­kaajia.
Toveruudella "Happy".
toi jäätyä näille korkeiUe i-uorenlai-teille.
Vesiputketkin Jääti, että ei tah­tonut
saada vettä ja myllyt joutui sei­somaan
veden jäätymisen takia use­ammassa
paikassa, ^
Joissakin paikoin joutuivat kaivan­not
seisomaan, vaikka se onkin taval­lista,
että täällä talven ajaksi pannaan
seisomaan Joitsikin pienempiä kiu>ppia,s
kun .ei ole vettä. Tämä talvi on sen.
tään ollut hyvin vilkasta töitten suh­teen,
vaikka onkin kylmyy.s tehnyt
haittaa hyvin paljon. Jä nyt taas kun
ilmat rupesi lauhtumaan, niin lumiki­nokset
rupesi tekemään haittaa, että
olemme olleet melkein eristetty muus­ta
maailmasta. Emme saaneet tänne
postia useampaan päi^^än kun junat
ei päässeet kulkemaan, kun oli Isot
lumikinokset radalla.
Muuten täällä elämä menee lilljal-leen
eteenpäin |;aivoskap4talisteille
rikkauksia luodessa. Ja vallankin näin
talven aikana on paljon kiiruumpi,
työtä vaaditaan ylenmäärin, että täs­säkin,
jossa tämän kirjoittaja työntää,
on sattimut loukkaantumisia vähän
väliä. Yhteenkin aikaan oli kuusi sai­raalassa.
Ei kuitenkaan ketään ole
ollut hengenvaarallisesti. Sekin^ jo
todistaa, että ei jouda itseään suojele­maan
kun niinkin lukuisia tapaturmia
sattuu vaikka ei ole kuin noin viiti­senkymmentä
miestä töissä. Vaan hy­vä
on kapitalistien riistää siksi, että
ei ole mlnl^änlaista. uniota joka voi­si
rajoittaa'tätä yletöntä riistoa ja
suojeUa turvallisuutta." Uskon että ot­taa
kauan aikaa ennenkun täällä tu­lee
työläiset niin tietoiseksi, että ne
vaatii oloihinsaminkäänlaista paran,
nusta. El ainakaan näe työväenkir-
Jalllsuutta luettavan, joitakin lukuun­ottamatta,
vaan kyllä roskakirjalli­suutta
luetaan kaiket vapaa-ajat,
Chase'n toverit velvoitti minut uu­tisten
kh-jolttajaksi, vaan en voi hei.
dän uutisia kirjoittaa, kun en tiedä
niistä jnitään. Vaan nämä tiedot tie­dotan
mitä tältä seudun tiedän, ja toi­vota,
että seuraavat uutiset ilmoittaa
toveri Mikko Kangas. — A. H.
Tämän töhertäjä on koettanut rat-! heitetty. Täysi höyry päälle jos ai­kaista
sitä häviökysymystä sielutieteen i jotte samalla sedälläkään pysyä
ja kaikkien muiden tieteiden "rinsiip- j
pien" mukaan, sillä järjellisesti aja-' ' ' . ^ Valittu hälyjrttäjä.
. ^ ^ ... . ... ; telien se timtuu •vieläkin mahdotto- i "
yi^takuuntelijana seurata järjestömme! j,^ . ^ - ^ ^ ^ ^^.^.^ | ™S»^iui>n'S' c.T.f'""' " f ° ' i ^-"«^^^ '-^^^ s e S e e t . Poikain'
" " ^ " ' ^ ' ^ ^^^^-Ivditto todistaa, että Arthurissa ei ole i tarmcmme ja tietomme liikkeeUe mah-
— On pantava kaikki voimamme.
tajien läsnäollessa.
TORONTON OS.ASTOX
KOKOUKSESS.\
•takaoven" poikamiehiä. Heillä oli' dollisimman pian nost
, kamppailun aikana nähtävästi hiukan; van työkoulumme rakennuks
staaksenu]|ie
ikennuksCT,
e tule.
joka
! kania kaverilleen, joten keko ajaii; rksin voi suojella meidät tulevaisuu-
} joutuivat vikeerailemaan dollarien pai. i dessa kaikilta maailman yhteentör-
Maalisk- 17 p:na^ valittiin osaston j laamista. Kostirat ukoille imoienjmävksiltä ja teurastuksilta, — Lenin
Wanup, Ont.
Jospa juoruaisin jotain naȊten
touhuista. Olemme pitäneet työkö-koukset
niinkuin ennenkin aina kuu­kauden
ensimäinen pyhä, talven julr
muudesta huolimatta Osanotto ko­kouksiin
on ollut vilEfesta. Viimei­nenkin
kokous kysyi tahdon lujuut­ta,
kuka uskalti nenänsä ulos ovesta
pistää. ^'Taivaasta" ei tullut puuk­koja
ja rautaäkeitä pienempiä, mut­ta
silti sinne sekaan tukittiin. Lau-antai.
iltana, eli 9 päivä tätä kuu­ta,
meillä oli naistenpäiväjuhlat. Ne
kyllä onnistui tarkotustaan vastaa­vasti,
kun saatiin kumminkin nais-puhuja
puhumaan päivän merkityk­sestä,
vaikka ensin ei meinattu saa­da
mitään ohjelmaa. Meillä oli pu­humassa
Mrs. Toivonen. Hän piti
hyvän, mieltäkiinnostavan puheen.
Kunpa saataisiin useimmin sellaisia
tilaisuuksia. Mutta tänne saadaan
niin harvoin puhujia ja etenkin
naispuhujia Seuraavat iltamat o-
Elspeth,,Alta.
LÄHIPAIKKAKUNTIEBIME OSASTO­JEN
YHTEISESTÄ TOIMINNASTA
Toveri Blom on ollut keskuudessam­me
Jo kuukauden päivät, joUa ajalla
on ehditty näytellä kappaleet "R<öni^
lan talossa". "Erämaan ritarit" ja
"Asa". Harjotuksen alla ön parhaal­laan
näytehnät "Häät Rymättylässä"
ja "Laulu vaaleanpunaisesta silkkipai­dasta,
jotka kummatkin tullaan esit­tämään
aivan lähitulevaisuudessa. Or­kesteria
on myöskin kaksi harjoittele,
massa. Iltamat puolustusliiton hyväksi
on maaliskuun 29 pnä.
EI SAATU EDUSTAJ.4A
Kp:n Albertan piirikokouksessä oli
paikkakunnaltamme edustajina toverit
E. R. Matson ja V ^ ö Staudinger,
joiden raportista saimme kuulla, ettei
nytkään saatu suomalaista edustajaa
puolueen konventsioniin Albertasta, E i
kai tästä lykättäne syytä meidän
päällemme, kuten edesmenneinä vuo­sina.
ITSEMURHIA
on tällä ympäristöllä tehty tavallista
enemmän nykyisin. Joku aika taka­perin
teki benaltolainen Bartwell itse­murhan
Calgaryssa, josta mainittim.
kin Vapaudessa, ja ^ nyt teki Sylvan
Lakella itsemurhan ^ Oskari Vedlund.
Tapaus sattui t.k, 13 pnä. Maaliskmm
16 imä otti Mrs: Adams Sylvan L a ­kelta
myrkkyä, kuollen. Taloudellinen
asema lienee viimemainitun saattanut
tekemään kaamean tekonsa.
TAPATURMAINEN KUOLEMIA
Joku aika takaperin kuoli Matti
Kauppila-niminen mies Rock afoun-tain
Housella, jäätyään myrskyn kaa­taman
puun alle. Vainaja oli kotoisin