Vapaus, January 10, 1948

              lauantaina, tammik. 10 p. — Sat,. Jan. ^"^Jpfjjfgdgj^ 0S95'
foon oii liiftyn^ ^' mSf^TV) — Inäepenäeni Labor ,
^OtetmaiflPiimish C&nzäi&ns. Es-'
tuUisbed Nov. 6th 1917. Audionzc-d >•
SS second class mail by tbe Past j
OJfice Departiaeiit. Ottawa, Pub- ;
,li=hed vthrM» weelUy: T u e s d a v 5, '.
-Thursdays and Saturdays by: Vapaus f
Puoiifihing Compaay L t d , at Iö0-i02 1
E lm St. W., Sudburj-, Out.. Canada. I
7«'.t-pnc:.c-5 Business OflJce 4-4204,
Edit'..r:a; Olf-ce 4-4265 ' Maiaager
Ei.S-jics;. Edäto.'- V.'. Eldund.: MasLng
gdcirc.s.'-. Bo?: Cj?^: Sudbur:.-.. Ontapo.
Advmi-sing rait^ upon apphcation.
r r a n s l a i j c » free of charge.
TILAU.SKI.V.VAT:
i",:.,d^->^i : vk S5 5O€i/:.$3 00
3kk.Sl-75
Vijd:.>vali-jio£ii, 1'.k $6.506 kk 5350
Su ^m^ 1 V i . $7 00 6 kk $4.00
Mitä merkitsee un
Tr t ' i J ' I j;,!oli'le .»orp:e^-.
Kt'<rh'r '•jn .> .14rannyi j^uh-
1 n JK o- I < 'j.n 'd i-=a ho
i V i -..m';.t r. / o - . c \ tn ' i ' n t
. t - • . . i j . ' ta tn uiitni ( in,
. of "AljH-ril"iJi• <i!i!n!3i:-.
inun'^T)f-n ' .j»ui'j'.ajnJ
k i n V 'jiMta unn'". \ .'
d.in \ i! i>-tusiircril""ri i^.t;- >.'•,•[<( \ \ 1 ,
Tätä samaa ovat huutaneet \Vall .Streetir/ ja Ganadaii monopoli-kapitaliilil
j.i y)h li.iuct-f aj >i,-h;i;n ko . n j i i i v t c - . 1 a-lrsrm .K.'i;>
-taJlstit tietävät .valian hyvin roiien puoluätaa omia ,intre.s.sejaiin ja
XXrlkaaväc, työliiisten militanMisuutta taIoudeni.sen tilanteen kiristye.?-
i-H. .\litä kurjenrjiikii lyul:)'- en ialoudi-li nen a-cna painuu »iia
t-nt-njrnjin huudetadn ylhaaltii p''n ftuh ii-,takaa jarie?iönne
\ h;
1. ^
" • k o m n i i i n i i i ' ' " - - i •
mah<!i>lli-'»u-^ «m ')<>/,; i rn U I M - , <*,i'<r<n _'J to'-;»! I k'ptU'=i'en
h\<Aka:k-^t. N l U i ').,_!<''i "1-! - , i M j.s^.^VoI <.\'il hei
pompi f:»ii iiuc/noniria heidyn taloudeilista a.semaan.sa j a kiskoa heidän
.selkanah,<^l.ian si:uremp'a vo' t ! o ia
• Jos-kerran työläisten yhien;i-.s\ydf'.ssa on niic,len voima. niin on
selvääkin.:ettii he.Ta ReuJher rin kapii,a]i:>ti.f;n a.sialla. joko t.etaen tai-
' lictrimättään. Olipa rJiiien hyvänsä..min lyokii.sten asiaa .se loukkaa
yhtä paljon.
J(^^ R/'iither -.'inji-,1 e f . i on ' u i : i ' ( a v a union jf)hiaiat j a eroitet
.fava .'^enai.set.. jotka eivät ole kykeneviä tehtaviip.sa. n i i n asia olisi
hy\,t h.mon m i,irayk-en>t' !of e>i'''a «n, j iin 'kommunistiksi"
k-inhiltu erinomainen u n ' ' j n lohfaia ,o'i-a o n uhrannut k.iiken aikan-,
- union -rakentamiseksi ja jonka ansiot ovai kiistatnatiömäi;: joutu.ir
iiinanmuuta heitetyksi SI vmin.. Onko tällainen todelli.s.ia unionLsmia?
Ki .varmaankaan ole. Kiko demokratian nime.ssa Olisi annettava nii­den
työläisten itse piiattiia'.knka kelpaa heille johtajak.si, jotka itse
ovat johtajansa valinneet.. Sitä paif s i n i r . Keuther loukk.ia ''puhdi.s-
.lustoimenpiteilläan" haikailemattonialla- t a v a l l a Canadan autotyölais-:
ten union autonomiaa.: > .
F.roitettavaksi mainita m unioji valislu^-,ihtecri D n i m i o n d Wren
.^feiHä ei ole t'e'oa mr. TVienin poliitiisi^m m:e'ipitei-«ta. Tiedämme
vain. etfjihän oli monta vuolla Ciinadan \Vorkcr.s Educational As.so-ciatlonin.
johtaja ja sai yleista Lunrmstiista erinomaisena valistustyön^
lekijänä eri piirien .taholta. Hanta i:)idctaan erittäin valistuneena,
•miehenä ja sitä todistJia yk.si.staan .«^ekm. eita hänet valittiin Canadan
suurimman union valistu.stirehtoöriksi. Jo.s^iin k a \ ^ etta hänet .syr-
.jäytetään, niin: .«^o varmaankin: hera!taa pah.ia m:elta autöl\'ök-usten
'keskuudessa ja heikentäri. heidän lai.vfelurnoraaliaan. joka on vrdttä-miitön
jos aiotaan mene,styk.se!li.se.s!i torjua j);u:oman ,hyokkayk.?el.' •
. Mr,. Reutherin h a n i on monopolikaj)ilali.siTiin aani j a ellei Cana-;
dan autotyöläiset kieltäydy tallai-sesia hitlerinsaisesta määräyksestä:
niin Se koituu heille lopptijcn loinik.si turmioksi. :Yhtenaisyydessä on
työläisten voima ja. siksi on, hajoitu.syrityksia' vastaan taisteltava. '
Uusia jäseniä hankkimaan
••• •. Viirneksi pidetty CSJ:n edu.sfajakokous::paätttjäriestää- jäsen-ryntäyksen
kuluvan vuoden ensiinmai-sen .kolmen kuukauden ajaksi.:
.••Tavoitteeksi ä.seteltiin 500. uuden jäsenen hankkmvi.sen. ••• 1'aikkakuiv
takirjeistä päättäen ovat useat osastot valnnstuneet ja ryhtyneet to­teuttamaan
tätä paatosta.
• •: Toronton osasto :on ensimmäinen, joka. ilmoittaa hyvästä tulok­sesta.
Siellä on saatu siihen mennes.sa kun kirje oli kirjoitettu 11
uutta jäsentä. Se on erinomainen aiku. 01i.si toivottavaa, että osastot
.''tiedoittaisivat jäsenryntäykscn lu-lok.sista.: : Xain voi.tai.siin. kaikilla
•paikkakunnilla nähdä miten jasonryntays .menee eteenpäin.
Jäseniä ei saa pelkästään silla et la edustajakokous tekee paä-
;töksen, toimeenpaneva komitea. k^hiJi!taa osast()ja järjestämään: jä-
.senryntäyksen ja osasto j)äättaa. r\'hiya siihen. Jo ,'kauan tunnettu
tosiasia on> että jau-nia saa pet^or)nakt>hlai^eIla työllä. On puhut­tava
thmisten kanava ja p \ \ d ' ' ' l i,-a h o l . i iri^enik-i .Se on kaikkein
tehokkain jäsenien hankkimi.seu ta[)a.. .Se on kaikkein ratkaisevin.
.- .: : Jokaisen järjestömme jäsenen on ponnistettava kaikkensa tassiv
'jäsenryntäyskampanjassa. l-^i ole. epäilystäkään etteiko asetettua tar
voitetta saavutettaisi. .Paljon tyohusia ja farmareita on järjestömme
ulkopuolella, mutta ovat järjestollem.me myot:Tniielisiä.. He civat ole
yhtyneet-järjestöömme kun kukaan ei ole koskazm heitä pyytänyt. '
Sudburyn transporttikysymys
v::v. Sudburyn katuvaunuliikenne: oji oliut min kurjalla kannaUav et-.:,
tei se sodan aikana kyennyt tnuenkaan-tyydyttämään työläisten - nor­maalista
kuljetusta Copper Cliltiin. j0i.•^a t\(^^kentelee satoja Sudbu­ryn
työläisiä. .'\amui:5in oli kaUi\aunut ahdettu niin ta\teen, ctta
väin tappelemalla paasi sisälle. Tilanne on edelleenkin hyvin, kehno.,
vaikka ei niin vakava kuin -^odan aikana. ~ ^
Yleisön tyytymättömyys meni niin [)itkalle.'että kysym>i, kun­nallisesta
transpor.ttisystecmista tuli esille kunnallisvaalien yhteydessä
ja, huolimatta yksityisen rauiotieyhtion kiivaasta .propagandasta.
kaksi kolmesta äänestäjästä kannatti kunnallista transporttisystcemia.
Juuri ennen vaaleja katu\aunuyht'<j ehn hankkimaan muutamia
linja-autoja ja laajenii jonkun verran .liikenneverko.stoaan: Lisaa hy-;
viälinja-autoja luvattiin; joita .ehka pari on senjalkeen pantu liiken- ...
.teeseen. : Se on: jonkunverran: vaikka ei tyydyttävästi, huojentanut
transporttiprobleemia
Se silke>5, millä tan\in \k>itusen i.'iitiolie\htion muutamat
o.sakkeenomistajat pitävät kiinni \htion-a oikeudesta hatjoittjui lii-
>kennettä, osoittaa sen lo.^iasian. etia -^e luottaa huomattavasti voittoa
- L - Vaikka parannusta on saatu \ahan atkaan. niin yhdesi^a tärkeim­mässä
kohdassa ^i kuitenkaan ole tapahtunut muutosta Edestakai­nen
kyyti Sudbuiysta Copper Cliiliin makeaa 25 .--enttiä. Sudbury^<;a
paikall-sliikenteessa se 'v.ak.-aa 10 senttiä Tuskin missään muualla
Canadassa kuljetusmaksut laitiotiellä o\at min kalliit kuin Sud-bur>'
ssa.
Lukuunottamatta paiia linia-autua,'ovat kaikki muut kuljetus-välinleetc
ennenkaikkea raitioi.ievaunitt.'kuvaannollisesti sanoen '•Aata-: -
min aikuisia''. On todellakin hamina'-iytiavaä ettei niinkin suu-r.
essa kaupungissa kuin SudlHir\ un olo parempaa katuvaunuliiken-nettä.
, ^
Nykyinen katuvaunuyhtio koettaa kaikin keinoin estaa laiiok-
-sensa kunnallistamisen. .^Silla on •;nyo5 tukijoita nykyisessä valtuus-, •
tossa. jossa ei ole }htaan t\ulai-ten edu^^iaiaa Tasta syyltä asia el
tule mahdolJisesli emille vakiiustossa. Äcinestyi^kin oli sellainen, että
jos kunnallinen transporttisysteemi -aa enemmi^^on aiinistä. nim se
antaa vain oikeuden asian esille ottamiseen, mutta ei velvoita valtuus­toa
tekemään mitään asian hyväksi. f
uutta jäsentä
MUUT LEHDET
F.*,SIrs.MILiX KELPAA
KAIKKI
• De g&ull:.'-:».!'. kaupusvbleviit itäessä ••
' RÄnskiii. pt-it.sti.j.r\a Par:sis.^^ de
jilis".!-*^-. •. rrcciijja: y m i ä v a t pa-
Kuluitajat-poioali
kiistan alaiseksi
maaliskuun 8 pnä
T
Kokous valitsi kaksi - ^^-^a ii^iäise: l y . i o i a i o t . Kcmmu- Cometsin 30-vuotisjuhIa
henkjJöä keräämään ; ^^-^r-' laj^n^ik..: nämä pidetään maalisk. 28 p.
drKLSlOlieuija johtui -Mo-skov&n maarayk.sy;ta" ! Timmins. — Cometsin syystolminta
: .Spmcedale, Ont.. Plikä.s:ä aikaa kyivaji .V-ka^in.niiriiii, rjiita fifc galli.stiset; paattyj .-leuran joulujuhlaan, joka on-rnr->:;
n,pfci:mme osaston vua^ikokouk- propa?ai:cJi5i:t p:tavat paanuoUma. - 4-nt.stui yli odoiuiien • k u n .^uramme
• Nc-v.--York DäiZ-y K<:v.-.s ter.-fchtii h y - t o i s k i e l i n e n j a suomenkielinen jasc-viiiV.
f-h )2ihi'-X'-n lyvtoialojf-n perus- v ni-^t^ puhalsi .sarriaaii hiilfeeri. Salin
•-rimi-sehdoiust-'! .syvamjfeiiei.sellä^ l ä u - t täyteinen yJeisopalidisie.siCy
-hs. on taantumuksen voitonahne sy-
.-iän: — D a i l y •V/ork.er, •
en vuoden alus.>a, tk. 4 p:na; Se on
*^an:.L rneiila ai.na kevaa-etn kulku-rnihdoliisuuksien:
takia, mutia nyf
tnpnhtui po;kkeu.=;.: Jo kello 10 mai&sp.
t.amu!!a tulivat haali-lie vahtime-stan.
^ilinrarka.stajat. .ja r2Vjr!tol9VirkariJr:
jat j a sit:en, tuli .vakea ama vahar.
kerrallaan aina kello .yhteen .saakka.
Hevo.f;;-i. oh pihalla, enemmän, kuin.
. mita o!en kcskaan aikajsemmm näh­nyt.
.Tilitarka.-.tajina meillä on aivan
nuorta- polvea 3 kappaletta j a heidän
työn-sa o t i i aikaa aina: kello 1.-saakka.:
Kokou-s alkoi kello 2.: : En.simnlai.sek-
.si .hvvakävim.me kolme.uutta ja-seutt
ja pövtäkirjan lukeminen jälkeen.kuu­limme
kaikki viime -njoden raportit.
Mielenkiintoi.sin:.oU rahastonhoitajan
raportti: Silta ilmeni, etta .osa.stom-me
on toiminut hyvin paikalli.sun olo.
suhtei.siin verraten.- Yk-istaan lah-,
joituksina oli. annettu rahaa pyoreis-i^uoilA/V P U H E T TA
ttiteemiklojeii ¥if9tm j i
ivoin kirje Albert Eiisteinille
Kotea t i e d e t ä ä n o n y h d > s v a » o i , . tÄl-^ucIclIipeLta , a poluiuscsia orjuui, teetin rajoittamiseksi. Hän thoottaa
• •^mrirjiiz, että ;hmisluonnetta ei voida 1 sain suosionosoituksin..: Lopuksi vie-
-rtiuuftaa Mira todella ei vOida muut:; ! r a i l : pai.<a]la joulupukki, jakaen sa­dalle,
lapselle pienet'i>aketit.
Kurs.5jlai.set Velma, M a r y ' j a ' V i o lä
- ;. •'•— r . -. • ' . rhuolehtivat tyttöjen : Toiraistelusta;
•-.OKEAKIN KA.N'.* . .j Heidän lukuisat esity/^ensä olivat l y -
.I<OVT.-\A .IVVAN i hyitä ja V reippaita. Nämä nuoret
• ; LMttohallituksen kurjaa hmtapoli-(-••kur.ssilaiset"-.. ansaitsevat ' meidän
-likkaa puolastanut Imeraalmen To--|- kaikicien kiitokset voimistelun opetta-ronto
Daily Star, havaitsilopulta,: etta. Im-isesta koulutöidensä ohessa; Ken-
•'malja.on taynna,'. ja kirjoitti toimi- ! nedy Wagner ja kumppanit, jotka oh_.
•.u.spaLstaliaan: vat poikien esityksi-ssa tulessa koko
Hintat:]annfc nyky.sellaan pai- ; illan; <aiiintyivät eiiimerkillisellä:, t a -
o.-,taa kaikkia pait.si er-i^oisen varak- valla yleuboa huuttaen. Tama liit-
Ki-ita j a vaatii yleista hmtakontrolha.: tomrpe parhain urheihja oh mukana
fIintojt;.n täytyy: la.skea. Ja ainoa ke:- .Kaikissa , miesten esityksi.s.«;ä j a esnn-no
hintojen alc-ntamisekaion .se. e t - ; t y i edukseen vielä'näytelmas.säkin..
o t e t a an
.);<.ytantoon:
hin-takontrolli: uudelletn
:.vä luvuis«anoin $200.- En. mui.sta.sen­tin
päälle, silla numeroita luli n-m
nopeasti, e t t ä en ehtinyt merkitä n n -
t ä niuistiin.: Suurimmat lahioituk.set
jakautuivat - Canadan Punai:'^elle Ris­tille.
Suomiavulle j a ympäristölle pe­rustettavalle
sairaalalle.
-. Sitten pyysi puheenjohtaja trlmtar-kastajien
lausuntoa. Nuori t y t t ö nou­si
ylö.s sivupenkiltä Ja. teki .selvää l a -
he.s- 2 tuntia k e s t ä n e e s t ä . . t i l m t s r k s s -
t^jien työltä. Lopuksi han . mami-'-
si että rahastönhoitaj3n tilien menr.-
puolessa on. 20 sentin -vapaus, muttr?
sellainen erehdys ,voi tulla kirjeen­vaihdossa,
kun jokaista po-time,rkk\i..
ei tule pannuksi kirioihm.11.niin rap­umme
hyväksyä,Ulvt sellnisen:ian. .sa­noi
tilintarkastaja, ...Sen hyväksyi
.myö.'»kin kokous j a m i n sai. johtokun­t
a tllivapauden.:. •
.Uuridn johtokunnan in muidpn-vir-k
a ^ i i a i n .valinn3,«^sa paarimme hyvui
v,n halla Eras toveri pvv^i puheen
vuoron sanoi, etta psa^-to on toimi­nut
hyvin näillä virkailijoilla ja- esit­ti
että, kaikki hyväksyttäisiin uudel­leen
ilman äänestvsla. Ei kuulmrtit
mitään, v a s t a v ä i t t e i t ä ja n i i n oh asia
selvä...
Canadan suomalaisten historia-ai-nehi.
st.on keräämään valitsimme. 2-
hpnki?ien komitean. Kai, tuonnempa­na
kuullaan, mitä-komitea on saanut
toimeksi.
Seuraava osaston kokous pidetään
tov. Hutkon farmilla. —• Waiski. .. •. "
Yhdy.svaltalaiiien. Davly News.julis­taa
'•vaatimattomasti' - maailmalle,
ntia vTrumanin oppi, Yhdysvaltain
apu kommunistivastaisille. voimille
k a i k k i a l l a , o n nyt: taydes.sa kaynni-s-
.Italian,-Kreikan ja T u r k i n suhteen.
:vlc;ään- laivamme ovat valmiina »tra-.
fegisissä. paikoi-ssa sanoakseen sanan-
:• 1 pommittajakoneilla. suurilla t y k e i l.
!.ä ja, tai. maihmnousujoukoilla jo.s
•li-liainen.kielenkäyttö tulee tarpeelli-oksi..
"
Yrityksen kokous
tk. 19 päivänä
Toronto. — V . - - j a u.- seura Yrityk-.
sen kuukaiLsikokouii pidetään maa-n.
intaina tk. 19 pna. kello 8 illalla.
S i l l o in pitaisi, jokaisen jäsenen tulin
kokoukseen. - ,. . •
Viime-kokouksen piti oUa vuosiko­kousta
valmistava kokous, mutta j ä ­seniä:
saapui nnn. vähän..: ettei vkOr
kousta voitu p i t ä a j a johtokunta siir-
.'•i krtltfv.iksp.n i-)idon kuukaudella ^ e-teenpain.
Viime kokouksen epaonms-tumi.
secn vaikutti etupäässä, -se; kun
nuorilla - oli samaan • aikaan näytel­mäharjoitukset
ja:harjoituksiin osal­listui
nuoria kolmisenkymmentä. V a n -
hpnipa^ la^emstoa oh taas osa sai­raana.
Nyt o n 'tilanne parempi, j o ­ten
.on cou-ottavaa, etta jäsenistö ko­konaisuudessaan
osallistuu kokouk­seen
I -%NTIdEN D E M O K R A T I A N A P U "
."Helsinkiin äskettäin saapunut v i l -
;,:^määrä on jälleen hyvana esimerk-
:;niä snta dollarrpohtukasta, Jolla lan­tin'.'!!:
."demokratia" "auttaa" pulassa
•)!evia maita. El :o]e r i i t t ä n y t vam se,
e t t ä .maahamme on Amerika.sta tuotu
kelvotonta jatctavaraa armeijai^ v a ­rastoista
ja maissia veJinan asemesta
vehnaa syotetaau Anierika.ssa s i o i l ­le.-
vaan viela .sekin vaha kayttoaivoi-rten
tavara, joka sieltä doUariluotolla
.•••aadaan, on ala-arvoista. LLsak-si t u ­lee
vilja sieltä ostettuna j a tuotuna
paljon kalliimmaksi kujn esimerkiksi
Neuvo.stoliitosta. josta olemme .saaneet
s*.tä: paljon vahai.seramin kustannuk-s:
n." — Kan-san Tahto, Oulu. ;.
Suomeen matkustavien
huomioon
Ncw.York-,.N. Y . —.Ruotsin Amei^i^.
kan linjan taholta on annettu Suomen.;
paakonsuliviraVton avustuksenpa muu­tamia
tietojavSuomeen matkustaville
sen maan -tullilaeista.'.
Miesten .: rekki voimistelu oh illan
hupmatum : numero. Kolme miestä
heitti j ä t t i l a i s t a ja - Toronton- yliopis­tosta
lomalla ollut McDovell suoritti^
k a k s i : j ä t t i l a i s t a päättyen komeaan
merimiBsvoIttun.. . saattaen yleisön
h ä t k ä h t ä m ä ä n . -,. - -
Toivo Niemen ohjaamas.sa varlk-.
käa.s.sa ja kauniissa naytelmas.sa e-
Eiintyr 10 näyttelijää,edukseen. Joulu,
kuusi konsti nayttamoasetusta. Lili
Nicmi toimi ohjelman esittäjänä.
Tulevaa toimintaa varten on tehty
suunnitelma koko kevättalveksi. Sen
toteuttamista varten tarvitsemme ko­ko
suomalausen väestön apua. Olem­me
onnistuneet saamaan t y t t ö j e n voi­mistelun
- harjoituspaikaksi ukraina­laisten
haalin j a p i k k u t y t t ö j e n h l t -
joitukset pidetään siellä, joka keski­viikkoilta
klo 6.30 j a t y t t ö j e n klo 7.30.
.Poikien harjoitiikset p i d e t ä ä n samaan
aikaan S J : n osaston haaliUa. Meidän
joukkomme on p i t ä n y t jakaa täten
: koska voiniistelijam luku on n i i n iso,
e t t ä samana iltana ei. e h d i t ä muuten
harjoittelemaan; eika toista harjoitus-iltaa
voida saada, paitsi sunnuntai-,
aamuisin,, jolloin tytöt j a pojat har­joittelevat
yhdessä.- ;;..-
Maaliskuun 5 p ä i v ä n ä pidetään Co-met.
sni juhlatanssit seuran 30-vuoti­sen
toiminnan johdosta j a varsinainen
juhla pidetään pääsiäissunnuntaina,
niaahsk. 28 pnä.
Maaliskuunpa p n ä on tarkoitus pitaä
huhtokilpailut;, Kuluttajat-pokaalista.
Arvelemme South Porcupinen Viestil­l
ä k i n olevan sanomista suhen kenen
haltuun mainittu pokaali talla kertaa
Jaa. Viestin Tuuttila on liittomme
ikämiesten parhaita, Mauno Forsell
on .Jiyvassä kunnossa ja nähtäväksi
jaa löytyykö: Sudburysta tai Beaver
sa asuva kuuluisa. .saJisalaineo tie- tjtmisesia. m-n.-ca on n i a ä r a avata mo-deroies
prof. Alben EiasUfIn f^it- nopojisiti.le mahdoUisuuoen :£annö:-
t ä n y t "maailxnan.hail-tijkiien" pe- dä vieraalla maaHa kuin-kotonaan,
rnstamista. -XetivostoUuon tiede- :r-j-j.:^ä.mme ta.man fcrinomaLse.s'a
miehet akateemikot VavUov,, Jof- riiaairi-Tii' viela lahei-en menneisyyden
fe, Semenov ja Frumkin ovai: j u l - , >o/.fcmiii.sfesia. Tsaj-i£m:n aikana u l -
kai-sseet Einsteinille osoitetun seu- > : o : a ; « k a p » t a : i . s u t .syoscsyivät ah-raiivan
avoimen kirjeen, jossa he j .n..-,-=sti VenajaO; kimppuun, 'jossa pl:
osoittavat, e t t ä tällaisella aalteel-; raantu.mulLseilinen. pääomaa liehakoi-la
« hyodydetä maailmanrauhaa: j v a haihtui?: alhaiset työpalkat ja v a l -
K u j i u . s a fv^^.kko Alben .Eins:e.n'ta',atluoimonrikkaudei Ranskalaiset.
on tunnettu e. va.n suurer.moi-sta \ er.-lantilai.set, belgialaiset ja s a k i a l a i .
tieteeilisi^ra kck-^-nnoi-taan. Vnme | =et- ht.ot usannoivac «liloin petoma.-
ATicsina ete;
paljon huom
liittisille kysymyksille. Han esuntyy
radiossa ja lehdistössä, johtaa: useita
l a K£2-Sinno:.-,ia2:i.' vaiiivt —
ceva tiedemies r n uhrannut 1 •'•fc-Jtl maas.-amme aa-aiten jleitoman
lomiota jhtfciskunna]li,-po- ^ d^-o-t^tio-Sm i2a< ^v o.i-tltootjiam.;a aNssea aSni toitisvealtl etesna amrianh ­Venäjän
kapitalistiseen I,anteen . or-yhtei-
skunnallisia järjestöjä. Han on juu:tavien lainojen kahleilla. Ulko-jatkuva.
sti korottanut aanen.sa hitler...
laisia raakajaisia ^asiaan ja viime tse^ai.nhalhtus taisieh maan %alian-vaiheassa
—uudenTo"dSrrvä^fää--räs-rT-^-umou.^liikctia vastaan, 'jarrutti V e -
taan, lujan rauhan puolesta, milita- najan tieteen ja kulttuurin kehitystä,
ristien pyrkimyksiä vastaan alistaa jarjc-^tcli juutalaa.spogroomeja
amerikkalainen tiede täydellisesti vai- i Suuri Lokakuun. sosialisiinen val­taansa."
• . ; . . iankumous murska.si maamme riippu-
Neuvostotiedemithet kuten . myös.' vaisuuden ; kahleet kapitalistisi5,ta
Neuvosto­valta'
teki'ensikerran rnaastäirime tor,.
della vapaan ja riippumattomari välr-
Yhdistyneitten Kansakuntien virisi
neuvostoa u u d e 11 eeuorganlsoiir.L-^ta
muuttamalla sen lakkaamatta tvösi.
kenteleväksi • maailmanparlamenti^isi
jolla, on laajemmat valtuudet kuiri
Turvallisuusneuvostolla, mliiäi kutea
Eznstein lausuu «toistaen -=iinä se.n
mita: joica pai%'a töustavat amerikka­laisen
diplomatian aseenkantajat», on
muka lamautettu toiminnassaan veto.
oikeuden käyttämisen johdosta. Ein.
steimn suunnitelman mukaisesti re-crganisoidulla
Yleisneuvostolla täycjy
olla; oiieus t e h d ä lopullisia päätöksiä
hyljäten periaatteen suurten v<iUioi-den
yksimiehsyydesiä.
Einstein :ehdottaa .etta valtuuskur.;
na t: Yndistyneiden - Kansakuntien jär.
laisilta pankeilta : saaduilla varoilla jestoon,. valittaisiin kansanaanestyki
sen. tieta eika en- valtioitlen hallitusten
m^räyk.se.stä, kuten nyt on asianiaita.
Easi silniäyk.sel]ä ;tämä ehdotus saat-taa;
tuntua .edistyk.selliseltä. jopa ra-
.diliaaiiseltakin , Tosiasiassa se.ei pa.
ranna yhtään'valit.sevaä tilannetta.- ;
.Yrittäkäämme kuvitellä:.inielessäiii.
me tällaisen '•maailmanparlamentin"
vaalit.'. • -y'.
'• Tällä ..hetkellä ihmiskunnän .suurin
osa. elää -'vielä;-silrtö^--jä--'riipj)uyaisissa
maissa,; hiissä 'isännöivät muutamieii
Imperialististen, valtojen kuvernöörit,^
sotaväki- j a . finan£.sikauppainohopölit;
"Kailaanäänestys". tällaisissa ' mai?,sa
xuteii myös
koko neuvostoyhteiskunta t e r v e h t i v ä t ; maai!maninonopoolei.sta.
tata todellisen inhimilh.syyden johta­man
tiedemiehen toimintaa, silloinkin
kun hän, yksityisissä tapauksissa otti r t i o n . vei eteenpäin maailmanhi.stori-r
i i t t ä m ä t t ö m ä n johdonmukaisen ja • assa ennenakemattpmas-sä tempos.sa
selkeän asenteen. Einsteinin lukuisis. .; sosialistisen taloutemme,..; tekniikan,
sa viime esiintymisissä on puolia:, jot.. ' tieteen ja kulttuurin kehityksen, teki
ka tuntuvat meistä ei vain vääriltä, maastamme rauhan ja kansojen tur­vaan
.suorastaan vaarallisilla jä va- vallisuuden luotettavan tuen. Kan- , .supistuisi :ValLuutettujenmäaraarni.
hingolhsilta'sille rauhan asialle, jon- ; samme puolusti menestyksellisesti t ä . ! sen siirtomaahalhtuksen tai sotavoi-ka
puolesta Einstein haluaa tai.stclla.j tä riippumattomuutta kansalai-ssodas-imienylipaallyston. toimesta. ELsimcrk.
' sa, imperialististen valtioiden blokkia I keja kaukaa hakematta ruttaa kUn
vastaan Isänmaallisen sodan suti- • palautetaan .'mieliin kaiisan^nestysr
,Käytettj"ja vaatteita ja ruokatar­vikkeita,
jotka ovat aiotut sukuiaisiueL^-^;;^;--';;;^;^™-^^^^^
tai tuttaville, voidaan tuoda Suomeen sarjassa
tuUivapaasti samalla kum ovat olleet voimistelumestaruuskilpäUut pide.
sinne lähetetyt avustuspaketit. Mutta • ^^^^^ p^^^ . ^ ^ perjantaina, maahsk. 28
nain mukana vietyjen pakettien suh-{..pj^j^^'^^- , • .-:
teen. on huomautettu, etta nussa--tay-j
tyy olla vastaanottajan nimi ja. o,soi- .j
te selvaan-kirjoitettu tullivirkailijan
työn helpottamiseksi. .•
: Mutta JOS uutta vaatetarviketta aio­taan
vieda' mukana joko pakkamaa-r
a l l a tai jaardikaupalla. arvioidaan ne.
tulhssa ja niista on maksettava tullia,-
vaikka. l ä h e m m i n ei. voidakkaan mää­r
i t e l l ä tullimaksun; suuruutta uudelle
vaatetavaralle, silla son:.arvo nippuu
laadusta, tekotava.sta ja, varista seka
muista selkeistä. . • ,
Sellaisten vaatetarvikkeiden - tuon-
Siis /kaikki raudat tuleen, saadak­semme
taman ohjelman toteutettua
käytännössä ja :30-vuotisjuhlamme
sum-enmoiseksi ja onnistuneeksi.. —
Tankp.
Amraattiyhdistyskoulu-arpajaiset
Suomessa
H e l s i n k i . ^ Suomen Ammattiyhdis­tysten
Keskushitto (SAK): järjestää
ammattiyhdistyskoulun;. rakennusra­haston-
hyväksi suurarpajaiset, joiden
nissa suuremmissa eri.ssa määrittelee Päävoittona on miljoona markkaa ja
Suomen tulliasetukset tullin tarvik-! "^^-ÖOO voittoon käytetään kaikkiaan
keon painon, kudonnan j a vann seka | " » " ^ 1» miljoonaa markkaa. Arpa-muitten
seikkojen nojalla ja \aihtolce *aisten nimenä on " S A K - n Miljoona-
\illavaatteen tulli 75 maikasta 420 , arpa".
Katsomme velvollisuudeksemme sa­noa
tasta julkisesti, tuodak.semme
täydellisen selvyyden - kysymykseen
rauhan puolesta. kaytayaiv; tulokselli­sen
taistelun keinoista. Nimenomaan
tasta näkökohdasta täytyy lähestyä
sita tunnuslausetta '•yleismaailmalli­nen
hallitus'', j o t a profcssorr Ein.stein
Viime aikoma puolustelee
Taman tunnuslauseen kannattajien
kirjavaan joukkoon julistautuneiden
imperialistien rinnalla, jotka . y r i t t ä ­vät
silla. peitellä hillittömiä laajen­tumia
pyrkimyksiään,- on runsaa.sti
a a t t e e n : n ä e n n ä i s e n yksmkertaLsuu-den
innoittamia eika sen reaalisia
seurauksia . tajuavia; kapitalististen
maiden sivistyneistön edustajia. N a -
ma pasifististisr.r-'ja hberaalimieliset
henkilöt uskovat snhen, että "yleisr
maailmallinen hallitus" voi. olla
yleislääke vankan .rauhan- turvaanu-
.seksi.". . . .
"Yleismaailmallisen h a l l i t u k s e n"
kannattajat: laaj'*asti. kayt-tavat vale-radikaalisia;
fraaseja, ja etta valtioli
Imen suvereniteetti atoomivuosisadal.
la muka on mumaisjate, etta tama.
kuten Belgian valtuutettu Spaak i l ­moitteli
Yhdistyneiden -Kan.sakuntien
•järjestön Yleisneuvostossa, on •':'van-hanaikamen.
aate'- -vielapa "taantu-rissa
taisteluissa saksalais-fasistisia
anastajia vastaan. .
J a nyt "maailmanhalhtuksen" kaur
nattajat eiidottavat meille vapaaeh^
toista luopumista tasta riippumatto­muudesta,
komealta kalskahtavan
herruuden kätkevän "yleismaailmalli­sen
nimessä.
Eivätko tallai.set tavoittelut ole nau­rettavia-
Mutta ne ovat järjettömiä
ei; vain Neuvostoliiton suhteen. Toi­sen
maailmansodan jälkeen joukko
valtioita riistäytyi sorron ja,orjuutta­misen
imperialistisesta järjestelmästä.
Naiden maiden kansat lujittavat ta­loudellista
j a poliittista I t s e n ä i s y y t ­t
ä ä n sallimatta vierasta puuttumista
sisäiseen elamaansa; ; :
Edelleen, kansallisen vapausliikkeen
raju kasvu siirtomaissa ja. riippuvai­sissa
on h e r ä t t ä n y t satojenmiljoonien
'ihmisten kansallisen itsetunnon, i h - .
misten,.jotka eivat halua elaa entiseen
tapaan, orjien asemassa.
Imperialististen valtioiden mono-pooht
koettavat' k a i k i n keinoin h ä v i t ­t
ä ä niitä häiritsevän kansojen.valti-oHisen
suvereniteetin, joka on vapaut-komedia
Kreikassa, minka äänestyk-:
sen sen monarkistis-fasistiset hallitsi-jat
toimeenpanivat englantilaisen so­taväen
pistimien suojeluksessa.
Mutta tilanne ,ei.ole paljoakaan pa-remnun-
maissa, joissa, viralhsesti on
vaahoikeus. Porvarillisen demo'i:ra-tian
maissa hallitseva paaomatuhan.
sin tempuin,, aidoin ja loukuin, rajoit­taa
vaalien yleismittakaavan, tekee
vapaudesta-illuusion. Eika Einsteinil­le,
ole tunnettua,, etta Yhdysvalloissa
viimeisiin kongressivaaleihm osallis­tui
vam 39 prosenttia valitsijoista, et­ta
miljoonilta neekereilta' etelävalti­oissa
tosiasiallisesti r i i s t e t ä ä n vaalloi.
keus- tai heidät, pakotetaan, usein
lynkkauksen uhalla, ä ä n e s t ä m ä ä n pa­himpien
vihollistensa puolesta, senta­paisten
kum hiljattain kuollut mus­t
a p ä i t ä j a neekerisyoja .senaattori BiK
bo.
• finkoisvero j a muita verukkeita käy.
tetaan e s t ä m ä ä n miljoonia siirtolaisia,
ansiomahdollisuuksia etsiviä- työläisiä
ja köyhimpiä farmareita aanestamas.
ta.; Puhumattakaan äänien joukko-ostoista;
'taantumuslehdisttin, joka-tanut
"nama vieraasta isannoimisesta,> on mahtava vaikutusase -joukkoihin
ja : estaa siirtomaiden todellinen., -va--
-muksellinen aate". On; vaikeata jcu-.^.P^^i^V^^^hen.
'vitella totuudesta : kauempana olevaa
v ä i t e t t ä . '
• Ensiksikin aatteet "yleismaailmalli­sesta
:hallituksesta" ja ''yhvaltipsta"
eivat ole ^ ollenkaan ''atomikaudenV
synnyttämiä. - Nnlla., on pitka ika;
Ruttaa kun, muistuttaa,-etta ne esi­tettiin
jo Kansainhiton syntyvaihees­sa.
Edelleen. Nykyisella historiallisella
aikakaudella eivat • tämäntapaiset
aatteet milloinkaan olleet edistykselli­siä.
Ne heijastivatsen tosiseikan, etr
ta;perustavissa kauppamaissa halht-sevien
kapitalististen monopoolien on
käynyt, ahtaaksi maittensa kehyksis­sä
Ne tarvitsevat maailman-nienek-kimarkkmoita
l ä h t e i t ä ; j a alaa paaoraan käyttami
Tassa:: .tärkoittiksessä
impenaiistif k ä y t t ä v ä t mitä :,erilaisinT-pia.
sotilaallisen, poluttiseni taloudel­lisen-
j a ideolooglsen - taistelun kei­noja.
Valmistaessaan t ä t ä ' t i l a u s t a impe­rialismin
ideoloogit y r i t t ä v ä t halven­taa
kansallisen suvereeniteetm aatet­ta.%
Monasti he tassa tuovat, esille ko-.
meita suunnitelmia "yleismaailmalh-:
sesta hallituksesta", mika muka lopet­taa
imperialismin, sodat, kansallisen
vihan, turvaa, yleisinhimillisten lakien
toteuttamisen;-jne. ....
: Nain maailmanheriniuteen pyrkivien
imperialististen voimien valtauspyrki-mykset:
esiintyvät eräitä kapitahstis-ten
maiden sivistyneistöpiueja. r-r: tie-sanomalehtia
omistavien miljonää­rien
kasissa, osuudesta, j n e . -:: - • :
. K a i k k i - t ä m ä ; osoittaa, miltä näyt­täisi
;vallitsevis.sakapitahstisen 'maa­ilman
olosuhteissa Einsteinin.'ehdot­tama
• ' ' k a n s a n ä ä n e s t y s " maailman-;
parlanaentista. .Sen; kokoonpano ei o-lisi
Yleisneuvoston, nykyista kokoon-'
panoa parempi.. Se olisi kansan jouk-:
kojen todellisten miehalojen, niiden
todelliseen ja pysyvään rauhaan ase­tettujen
toiveiden kiero kuvastin. -;
. Kuten, tunnettua, . amerikkalainen
valtuuskunta -Yhdistyneiden Kansa­kuntien
järjestön Yleisneuvostossa ja
en komiteoissa laajasti tiA>:autuu su.
rullisenkuuluisaan aaneÄ'fyskoneeseen,
.käyttäen hyväkseen sita tosiasiaa, et-:
ta vaitaenemmisto Yhdistyneiden
.maailman raaka-aine- rdemiehia, kirjailijoita, ja •; muita --T-;|. Kansakuntien jarjeston;;jäsenis.tä on
aa pääoman käyttämi- I p u o l e e n s a ; v e t ä v ä n naamion takana.; vriippuvaisuusasemassa.Yhdysvailtoihin
seksi. " -Monopoolien herriius;suurten-.^---Täman vuoden nähden , j a on. pakotettu. mukautta-valtibiden.-
poliittisessa - elämässä ^ j a : neiden ^Kansakuntien: jäsenvaltioiden | maan ulkopohtiikkansa .Washingtonin,
valtiökoiieistossa sallii t ä m ä n koneis-^ valtuustoille osoitetussa . avoimessa vaatimuksiin. Niinpä esim. joukko.lo­ton-
käyttämistä niiden .taistelussa \ kirjeessään.:Einstein tuo esille uuden,
vaikutuspiireistä, vieraiden, valuoiden';;muunnelman;, kansallisen suvereeni-tmalaisen
Amerikan,ei koneellistetiu-
• (Jatkoa 4:nella sivulla): •
Johtokunnan hartain toivomus o n . i n i a r k k a ä n kilolta, kun taas pumpuli-
:että seuraava kokous onnistuisi h y ­vin,
sillä tama kokous on tarkea sen
• viioksi. ; e t t ä onnistuttaisiin ,saamaan
kvkenevä johtokunta;tulevaa toimin­takautta-
varten..: Siltä .riippuu koko
seuran toiminta minkälainen johto-kuilta
on. j a jokaisen jäsenen parhain
toivomus on, etta. seuran toiminta
menisi. hyvin eteenpäin. Mutta e ur
nenkuin tama toivomus.voidaan toter
utt;?.a;'on - loknisen jäsenen- o=:alli3tuf:-
*?va kokouksiin ja niissä ,;tehtyjen
p.^ätösten toteuttamiseen. Siis ensi
kokoukse.ssa tavatafin — K S.
Suomen kunnallisvaalien
lopulliset tulokset
Helsinki. Suomen.:kumiallisvaa-
Uen lopulliset tulokset. 431 kunnasta
ovat seuraavat.
..; S K D L : i i valtuutettuja. 1,782,, jossa
vähennystä 243. ja aania 245,957, jos­sa
on h s ä y s t a 14.041.
: - Sosdem-puolue valtuutettuja 1,949,
jossa hsaysta 36. ja aania 297,157. jos­sa
lisa.Ns' 79,302.
.-Porvarit: .valtuutettuja,; 4,788, - jos­sa
lisäystä 541. j a aania -578,518,, jos­sa
lisäystä 117,194.
., Yh 75 pros.- Tanskan pinta-alasta.
käytetään; maanviljelykseen.
vaatteen tuUimaksiy vaihtelee 36 mar­kasta;
180 markkaa/l kilolta. Samalla,
mainittiin Suomen , rahan •virallisen
kurssin - olevan .nykyään noin: 100
maikkaa 75 s e n t i s tä
Suomen työläisurheilun
historia kirjoitetaan
Helsinki. —- T U L : n : hittotoimikun-,
nan nimittämä erikoiskomitea- on eh-lottanut,
etta T U L - n 30-vuotisjuh­laan
mennessä- julkaistaisiin Suonien
fyolaisurheilun historiateos, jossa, se-lostettaisiin
tyolaisurheilun vaiheet
'•alusta alkaen njkypauun saakka".
Tehtävän- suorittajaksi / on komitea
trhdottanut kirjailija Arvo: Turtiaisen.
•TUL:n -johto onkm jo l ä h e t t ä n y t , a s i ­asta
kiertokirjeen lahdeamehiston ke-laamista
varten.
PÄIVÄN PAKINA
eika kansan , hallussa , K u n ,'. rmehiB; jotka puhuva,t totuutta j a jot-
Onlian siellä jotain mitä ei ole meillä
Poika sai vaikeita
\}aIohaavoja
.Ottawa.,—; Lähellä: Gatineau Poinr
tia.vQue. ra j a h t i lämmityslaite", eraas-:
S:i: teatterissa j a rakemius s y t t y i t u -
••• Olemme monasti ajatellut, Suomen
kailsan kärsimyksiä j a vaikeuksia, m i ­tä
niielettömät sodat sille toivat t u l ­lessaan.
Olemme usein * p ä ä t y n e et
siihen:lopputulokseen; e t t ä kyllä me
s e n t ä ä n taalla "vieraalla maallai''
olemme olleet . .onnellisia, olemme
säästyneet, sodalta ja sen ;aiheutta-malta
hävitykseltä, meillä on s e n t ä än
vielä ollut.vaatetta, ruokaa-ja Juomaa
joskaan ei mahdollisesti kaikilla
y l l i n Icyllin, n i i n ainakin-nim paljon,;
:että .henki on pysynyt, eika: ruumista
ainakaan pahoin ole palellut.
Olemme verrannut toisinaan aja­tuksissamme,
että_siella Suomessa ei.
ole sitii tai t ä t ä - m i t ä meillä täällä
leenseka tuhoutui. Vaikeita palohaa- on. Se, lvää, kin on, etta taalla ,o n ,p a-li-^
voja sai 14 suoden ikäinen Maurice ^J^" "^''^ ' ^ " "^
t a m ä t ö n t a k m .
Tällaisen esipuheen kautta alamme
Kunnallinen iransporttisysteemi on kahdesta 5\ysta »nivottavaa.
, Ensiksi, siitä tulisi parempi ia näinollen tyydyttäisi:ajan vaatimuksia
-ja. toiseksi kokemus:^monissa kaupungeissa.,on osoittanut .sellaisen
h\ vaksi liiketoiminnaksi, joka toisi rahaa kunnan r.ihastoon ja näin
helpottaisi veronmaksaj'a. Siitä sy\stä olisi Sudburyn ja miksei
,Copper-Clii^fiu..astikkaiden painostettava ).kaupunginvaltuustoa.^^^^
asiaa r\hdyitaisiin toteuttamaan mahdollisimman pian.
Berlinguette, • Rajahdyksenaikana oli
poika.iammityshuoneessa-ja oli savun , . -.. . . - - . a . - ._
takia vahalta jaaaa kellarnn. i "^-^ sitten tulla pääasiaan, nimittairt
y siihen, että saavat ne suomalaiset
nsiaeulltät'i a: e-n steislleasissäe s'tkao, timmiataas sae m.msee,n lamane;
t ä s s ä -yltäkylläisen demokratian
maassa*' - ole: saaneet nauttia; muuta
k um ehkä' unissamme.
Luinime eräistä Suomesta tulleista
äskeisistä 'tj^oväenlehdistäv^^^^k^
kansanhuoltoministeriMurto oli p i t ä -
nj't puheen Oulussa. Olemme tosin
monasti : aikaisemminkin , lukeneet,
kuinka ministeri' Murto,., Leino- .ja
muut työväelle .myötämieliset halli­tuksen
-\^ranomalset .ovat puhuneet
kansalle ja^ joiden puheista kansa on
kuullut totuuden; Mutta tosi.on, etta
vasta äsken pälkähti paaliamme, vettä:
mahtavat ne ihmiset s e n t ä ä n olla on_
nelhsessa asemassa.; jotka-.saavat
kuulia ministerin tuohlla :istuvan tyo-vaenmiehen;
puhuvan; j a mika vielä
-tärkeintä, puhuvan j u u r i niistä asiois--
ta. .jotka kuulijakuntaa , ovat: lahim.-.
pana. . Tama-on jotam sellaista, nu^
hm esimerkiksi me.Ganadassa olevat
suomalaisperuiset ihrmset- emme ;ole
tottuneet.
Mielessämme vilahti hetiiinainitun
puheen luettuamme., .että: m i l t ä h än
mahtaisi tuntua, istuessamme -ko­kouksessa,
- j o s s a : sanokaamme nyt
vaikkapa: tämaii Sudburyn ;perukan
liittoparlamentin 13:edustaja Gauthier
- joka.tosin ei.ole ministeri.:— pu-,
huisi tahan tapaan:
••. . . Meidän maassamme on
; nyt ihmisoikeudet,; myDskui- .tyo- ;
; vaenludkalla;: joita ; oikeuksia ; silla,
ei aikaisemmin ollut . . Meillä
on ..tietysti aina ollut isänmaa.
;• -: mutta ;se, on .:öllut poliittisten kei-:
.nottelijain,:; suurpääoman edusta-
•; gien poluttisen; v a l l an alaisuudessa
.porvaristo puhuu:länsimaisesta de- • ka. toimivat: kansan, hyväksi, nnn sil-mokratiasta;
tarkoittaa se sellaista j loin ollaan menossa oikeaan suuntaan,
demokratiaa, .jossa, suurpääomalla;} Tietoisuus siita, etta - kansan • aani
. o n poliittinen-, valta -kasissaan.
, Mutta tama ei .ole.;, demokratiaa.
; Demokratia,. kansanvalta, voi t o ­teutua
vain s i l l a , ehdolla, etta mo-nopolikapitalismllla-
ei ole poluttis-
:.' ta. valtaa.: . \ : Me'olemme oikeilla
l i n j o i l l a puolustaessamme. tyotate-
• . - kevan luokan j a koko kansan o i ­keuksia,
etuoikeutetussa , asemassa
: olevaa kapitalismia vastaan^ ..'•'.
. J a a , mi ten : aivan oikein; sanottu <
Voisiko enaa selvemmin puhua j a o l i -:
siko k e n e l l a k a a n e n ä ä epäilyksiä, ettei
asia noin olisi? ..• I k ä v ä vam, me emr
me kuule noita, sanoja: omien- mims-teriemme
'emmekä •:."kansanedusta--
jiemme ' suusta, vaan ne kuulivat ou-lulaiset.^
kuulijat kansanhuoltominis-.
ten Yrjo Murron suusta.
,; -Voidaan luomioUisesti sanoa, että
mitas noista puheista, 'niillä ei paljon;
t ä y t e t ä nälkäista vatsaa, eikä verhota'
•ruiunista talven kylrma-tuuha vas­taan...
Aivan,oikein', sita -luilla ei -teh­dä,
mutta varmasti kuiilijain sydänuä:
lämmittää kuulla: yllämainitunlaisiä
sanoja maan; korkeimmissa asemissa
olevilta nuehilcä, silla se osoittaa, että
naiden; miesten ; suun kautta : puhuu
kansa.:;.Kansa, ymmärtää täUaista-yksuikertaista.:
korutonta puhetta ja
tietaa..etta se .lähtee puhujan :sydä-mesta,,
miehen., jokä on kansansa to­dellinen-
cdustajaja joka t i e t ä ä - k a n -
san tarpeet ja vaatimukset.
,.:Tallaisia:: sanoja; kuullessaan kansa
saa, puutteeiisakm keskellä innostusta
kestämään, silla se ^etaa, että kun
maan asiain johdossa on sellaisia
kuuluu hallituksessakin,, on, onuaan,
kamiustamaan- ponnistuksiin ja uh­rauksiin,
kuimes poliittinen valta on
saatu pois monopolikapitahsmilta:ja;
sita kaytet*an kansan hyväksi •:.eika;
sita vastaan.
K u n tällä' mantereella usein kuulee
lausuttavan, etta kaikki vapaudet •
ovat Suomessa n y t : menneet, mm.on 1
hyvä • panna • merkille, nuta ministeri
Lemo ä s k e t t ä i n sanoi tasta kysyniyk-sesta.
. H a n sanoi m.m. - seuraavaa
*• . . Rauhansopimus ei vam
lupaa meille vapautta,, vaan .maa--;
.; rittelee myös taman vapauden.säi­lyttämisen
takeet. K a i k k i muu on •
omassa vallassamme, ; vam :yk5S;''~
- meiUä on kielletty: Sodanvaliniste-.,.
l u ja sodanlietsonta • NeuvostQliit-
: toa- vastaan, sen suunnan palautr •
tamiiien.ljDka merkitsee.ulkoapam :
tulevan hyökkäyksen uhkaa Neu­vostoliittoa
vastaan meidän maam-
-me kautta, t a i sen-avullaja saniaila.
•kansallista oimettomuutta:.meilie
Itsellemme,:: hiiden vapaudenrajoi-tusten
palauttaminen, jotka ai­heuttivat
sen, e t t ä jarjen aaru ei
päässyt kuuluvun maassamffle,
vaan oii teljetty tyrnfim ja tu'sa-hutettu
väkivalloin . . ."
Tästä seka myöskin muista mer­keistä
p ä ä t t ä e n Suomessa on y'i^
edelleen vapaudet jäljellä — t.<^'-
asialhsesti siellä on ,hiankin V&^P^
vapauksia porvateiUa. -vaikka taciän
mantereen "kansanvaltainen" lelidis-to
y r i t t ä ä uskotella toisin — Walde­mar.