Vapaus, January 10, 1948

              . -Hän thdotiaa
saiimtien ylfij.
Ws^amaita työs-ianparlamenT,
i;:a.
valtuudet • kuijj
11a, aiiiiä. kutea
is*^en Stina sen,
stavat amenkka-seenkantajatt,
ba
minnassaan veto.
n johdosta. Ein.
n mukaisesti re-leuvoätolla
täy'j-y
pullisia päätöksiä
1 suurten vnlti&!.
a.
,etta valtuuskun;
kansakuntien jär.
kansanaanestyki
tioiden hallitusiec
I nyt on asianlaita,
ima ehdotus saat-
|ellLseIta, jopa ra-
»siasiassa seei pa-evaa
tilannetta.
ivitella mielessäm-ilmanparlamentin"
miskunnan suul-in
ja riippuvaisissa
noivat muutamien
Itojen kuvernöörit,
sikauppamonopolit
tallaisLssa maiNsa %
ttujen mäaraaini- f|
-Uksen tai soiavoi-toimesta.
ELsimcrk.
.'matta riittaa kiin
n kansanaanestys-i,
minka aänesiyk-s-
fasistiset hallitsi-t
englantilaisen so-iojeluksessa.
.ole paljoakaan pa­oissa,
viralhsesti on
/anllisen demokra-icva
paaoma tuhan.
u ja loukuin, ra joit-mittakaavan,
tekee
on. Eika Einsteintl-että
Yhdysvalloissa
ssivaaleihm osallis-ttia
valitsijoista, et-ekereilta
etelavalti-ti
riistetään vaalioi.
pakotetaan,, usein
la, äänestämään pa-
;nsa puolesta, seiUa-attain
kuollut mus-
.sj'oja senaattori Bili
R. L HOOEY
L t A K A B I JA BIBCRGI
>oh,:-:355 Kotiin 6-67»
Bu E. Sudbury
[DBURY ClIMC
S S . POLACK
D W. S T E W A RT
R M. THOMSON*
I. V/. D A V I D S ON
ft J - E ÄL^^HALL
I Lääkan: ja tirurgit
f Kammasläakäri
B. L M. H O B BS
f lm SK E., pnte£^r5665, Sadbnry
i.aiöcrt äR.^aufeincn
mclamen Hatnmaslääkärt
)ne 110— Maekey rakennus
Izn ja Dnrham kat; kulm.
in T-T^SS Sudbury
R. L. DesROSIERS
I S t East Sndbnry, Ont.
i l a l i i en tyttö palvelul-^essa
8-8573 Kotipuhelin 8-8529
Cegent teatterin vieressä
FOURNIER
Perustettu 1896 I
VAKUUTUKSIA
St. East , Sudbury, Ont.
I Puhelin kotiin 3-0654
ISuomalatnen asiamies
J. S. JOUDOUIN
PUHELIN 7-7546
Vaafbiut jmibliis.
vastaisen iialdiioit-sijan
erottamista
Toronto. _ Valtuusmies Charles
S;irj.->, on laliettanyt täkäläisen Globe
and Mail-lehden kustantajalle
George McCulIaghille kirjeen, jossa»'
han.vaatii maniJtun lehden pakihoit-
5.jan. j V McAreen eroittamista sen
Johdu^la. etta mainittu pakinoitsija
on julka:s.sut hiljattain lehdessä k i r -
jo.:uksen. jonka otsakkeena oli: " E i
'yJe nkos .olla anti-seiniitti". •
•, "Teidän pakmoitsijatähtenne- edis­tää
'ajatuksen vapauden' varjossa
täydellisen vapauden myöntämistä;
anti-semitism:n. myrkyn lenttÄmistä
varten.. Seuraavana askeleena voi-taisini
odottaa teidän lehtenne pals­tojen
avaamista kaikille, jotka halua­vat
puolustaa ja edistää kannibalis-
.mia tai aitien:murhaanusta. Siitä on
JO pitka aika kun säädyUiset ihmiset
ovat päättäneet, että antisemitismi on
taantumuksen j a fasismin eläimelli­nen
ja vaarallinen ase. . Inhimillisen
jarjen on. vaikea käsittää, että kaiken
sen jälkeen mmkä maailma on koke­ilut,
meUla on taalla v. 1948 Toron­ton
Globe and MäiTTlehden pakinoit­sija,
joka puhuu antisemitism'ln va­pauden
puolesta",, sanoo mr. Sims k i r ­jeessään.
•
Han on esittänyt myöskin ^ vaati­muksen,
etta. lehden olisi julkaistava
seuraavassa numerossaan lausunto,
jossa tuomitaan maimtun pakinoitsi­jan
julkea antisemiittinen kanta. •
Tahan mennessä ei Globe and Mail
ole julkaissut mr. Simsin kirjettä, eikä
ilmoittanut. asiasta mitään lukijoil­leen.
.
Hminlbia
ninoiiija kuollut
Askeitam kuoli O t t a v a a runoili-:
ja Duncan. Gampbell Scott 85 vuo^
den ikäisenä: Han kuului ns. ."Cana­dan
Jbionlederaiionjij iielasim'.'. Toiset
ohvai Lampman, Carman ja Roberts.
Scottm tuimetuimmäi runot ohvat
"The Height of Land", "The Har\-esi",
"Night Bu-ial m the Porest" ja
".•Spnng on the Mattagami". Häntä
pidettiin parempana runoilijana K»iin
toiset "neloset".
Duncan Campbell Scott ei. ole laa­jasti
tunnettu, joka johtunee siitä, et­tä
han ei ollut tuottelias.' Hän ei o l ­lut
ammattikirjaihja ja kirjallisuus-kntiikkojen-
yksimielnien käsitys on
se. että JOS han olisi s y n t n i y t p u o h -
A^iosisataa myöhemmin l um liäncn
tuotteensa olisivat olleet sellaisessa
arvossa, etta hän olisi \-oinut k i i n -
xuttäytya kokonaan kirjalliseen työ­hön
ja hänen tuotantonsa olisi ollut
suurempi.
Manalle mennyt John D; Logan kir­j
o i t t i Scottista seixraavaa:
"Duncan Campbell Scottin runou­dessa
ilmenee Canadan luonnon hie­nompaa
j a luonnollisempaa kuvausta
^ f QJ:ii TonNrtoa os.
KAPINAENKEL
VU M U nuttu tklitn kMllcctt
enrUnliljUsen T^>»wrtBOiHJ»a
PcKjr Shellefii' «ttaiknta» tah­n
a TJdikin F.ngUntiin UMmHi»,
ilmaa iMtlUtsevatt— aristoknll»B
~heittinu herians eiidl liäiieii4iioU
teitään ole niiden TaUaakimioDli*
seliisen sisällön raoitsi kuin oimeli-annetta
inllusnnteen hänen sya-n>-
inmaassaan.
Kirjassaan rTaide Ja mammona'*
tunnetta amerilduilainen mdikaali-kirjaiUja
Uptoti Sinclair liohottaa
Shelleyn nimen ympärille kudottua
valheen ja parjauksen, verhoa ja
näyttää mikä souri ajattelija ja
liieno runoilija nuorena kuollut
SheUey todeltolun oU:
Percy Bysshe SheUey syntyi yyxonr-na
1792, joten hän oli neljä vuotta
Byronia ^nuorempi. Hänen isänsä.oli
Sussexin alueen. rikkain baronetti.
suun maalordi ja kiukkuinen tory, jo-kCHINELESS"
JA KONE
TOKIHAROITA
PARHAAT AINEET
JS- JA KY i\ SI HOITOA
E L V I L U J A N EN
PuheUn 3-1174
Ave. . Lockerby, Ont.
kum yhdenkään toisen canadalaisen
tuotannossa, lilutta samalla Scottin 1« oli aikakautensa .tyypilhnene^^^
älykkyydessä löytyy enemmän vanhan-:! ta ja j a joka öUy&häUä: saattaa poi-maallman
kulttuuria k u i n yhdenkään miltei mieUpuölisuut^n.,:
toisen canadalaisen runoilijan: värs- \ lähetettiin^Etonin kouluun,
syistä.." • sietämättöniään paikkaan. ^^^^^: m
^ V „ „ ... \ asustaa maahisia, jotka käyttävät k a i -
Duncan Campbell Scottin harras- ^ päivää samaa pukua k u i n pienet
tukset Ohvat laajat. Han o h kiintj^yt: .-^.j^-^-...p^j^^; j ^ ^ ^ hat-musiikkiin
ja naytelmataitecseen. Ha- - „„_4t,.w«^,. \ ^ i , t , „ » » ^ 4 „ * , ./ , . . „ . tua, jota varttuneet rikkaat pojat
nen kotonaan harjoitti Hart House ^-^^^cosa^ . Käyttävät oopperaan mennessään,
jousikvartetti ja han oh Ottavan v,. „.. „ , / . ' . . . . , • , - i ,
, . . - ; Siellä vallltsr eräänlainen lapsiorjuu-
"Little,T heatterin.peru1s taja., Vuonna Vtu. Osj4aÖr-jJe„ ^s»tAelIm, ^a- -, jonka ^n.i^m^eIvn,ä- ; ioVli
,1 922 h, a.n ^ s a. i Toronton^ yVli.o pr isV.t assa;. yl,e mpi.l,u ok, k, al,a i.s txe n ^h erruus"; „Sh, e,l:-,
kunniatohtorin arvon. Scott oh Royal j^^. ^.^^^^^^ ^^^^ ^
- Normaalivuonna saavat Uuden «o^^^ -V of Canadan Ottawan dra- ^^^^^^^ ^^^^^ ^
Englannin kalastajat noin 600,000,. maattisen liiton ja Canadan K i r j a i l i - .^^^^^^^ yipeahenklnen j a t u l i r a l -
COO paunaa menruokaa. -
puolustus", joka on hienoimii englan­ninkielistä
kaunopuheisuutta. Huomaa
hänen terve arvostelukykynsä, joka ei
erehdy kuin yhdessä suhtcessa-^man
itsensä aharvioinusessa. Han on nöyrä
Byronille. joka oh häntä itseään vä­hempiarvoinen
seka runoilijana ja i h ­misenä.
•:.
Toinen toisensa j a l k c i i i valmistui­vat
Shelleyita ne ihmeollli;et teokset,
j o i h in hancn maineen:;! perustuu.
Hän otti ixiheekseenAisk:yloksen van­han
myytin ja kirjoitti sma drnamnn
"Vapautettu Prometheus". jota" saat­taa
pitaa puhtaimpma kapinacsseena,
nykyaikaisimpana filosofisesta draa­moista,
ihmishengen uhman julistaja, liinchi.^^ton
na kaikille säädetyille jumalille. Toi-liiflynift
11 uutta
jasenta
: Toronto. — CSJ:» Toronton oi«as-
{pn kokiiukse!r.sa ik. 3 pna kc5ku£tt>l-i
i i n ja päätettiin monista o-^iostoam-mekoskevlsu
kysymyksistä. Yksitois­ta
uutta jasenta hyvaksyttnn osas­toon,
mika oli alkua alkaneelle jä­senten
hankinnalle. Sudbur>'n osaston
hannte uusien jäsenien hankinnassa
otcttim tervetulleena va.staan ja k i l -
p.iilun merkeissä hyväksyttiin han-ktnta-
ajan kuplaksi sadan uuden jä­senen
hankklminen_osastoommc toi­vomuksella,
että Sudbur>-n toverit­kin
pansevat saulukuun. Vuösikoko-uk-
ses.Mi valintaa varten asetettiin pu-licenjohtiijan
ja johtokunnan chdok-.
kaat vuodelle 1948.
Luettiin "Suomalaisen arkislokomi-tean"
kirje, jassa csastoa kchoitelaan
keraami.scen Canadan
; suomalaisten historiaa käskevistä a-
Lauan^Euna. tammik. 10 p. — Sat». Jän. 10
Kirj. Osmo Ura
sena äannunai-syytena on samana ^^^^^^^ Tehta%aa >arten valittiin 5-
heiikineii toimikunta, johon tulivat
E. Pirtlinen, J . Latva, P. Miertanen,
L. Anderson ja :Kalle Lehto. Näille
henkilöille pyydetään osaston jttsienis-töiVliankkimaaii
kaikki sellaiset Ca­nadan
siiömalai.sten historiaa ko-^ikc-vat
tiedot, kirjat,: sanomalehdet, .jul-
\-uonna kirjoitettu " C e n c i " , traagiUi-nen
kertomus renesaussin; Italiasta,
inhimllhnen. yksinkertainen ja sen
vuoksi terava ja todellinen. Runoi- i
Ilja Keats kuoli, ja Shelleyn kynästä
kirposi "Adoiiais". Ne, jotka katso- ;
vat. etta taide on vain taiteen vuoksi,
saattavat havaita, etta tas.sä on teos,
jossa yhtjy runouden koko taydelU- J" "^""^ scUai.set, joil-luita
verukkeita käy.
miljoonia siirtolaisia,
ksia etsiviä' tyolaisia
mareita aänestämäs.
:aan äänien joukko-imuslehdistön,
joka'
ikutusase .joukkoiiim
inistävien" - miljonaa-idesta.
Jne:. • •: . • V
Dsoittaa, miltä näyt-t
kapitalistisen maa-sa
Einsteinin ,'• ehdöt-änestys"
maailman-.
3eri kokoonpano ei. o-on.
nykyistä kokoon-'
Se olisi kansan jouk-n
miehalojen, niiden
reyvaan rauhaan ase«
m kiero kuvastin. •:;
ttua, . amerikkalainen
hdistyneiden Kansa­ni
Yleisneuvostossa ja
laajasti tinj^autuu su.
an aäneÄ'fyskoneeseen,
seen sita tosiasiaa, et-nisto
Yhdistyneiden
larjeston jäsenistä o n .|
jmassa.Yhdysvaltoihm ^
pakotettu mukautta- ^
ikkansa ."VVashingtonm «
Junpä esim. joukko la­nkan
ei koneellistettu-
4:nellä sivulla) •
lystäjät huom!
^kaa pyydystämännc: nahat
iissä luLstä eniten makse-
ENSKY & CO.
ijcn j a turkisten valittajat
M ST. E. SUDBURY
1 j a l i i t on presidentti
Sudbury Footwear
V a n h i n suomalainen jalkineliU»
Sudburyssa.'
E. LATVAIA
il Larcb King Edward raken.
oli työkykyinen viimeiseien
Hyvin harva kirjailija min
korkeassa lassa on n i in työkuntoinen
j, - Scott
!saakka.
Hääkukkavihkoja
— KUKKAKIMPPUJA
P U H E L I N 5-5341
MANHATTAN FLORIST
8 Cedar. Street ' Sudbury, Oni.
f A T T A K A A LIIKKEIT.*
) T K A ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA
ENSILUOKAN R Ä Ä T Ä L I
EDS CUSTOM
TAILORS
Ed. Heikkinen, omistaja :
PUHELIN 3-0891
36- Elm: St. :. . Sudbury, Ont.
(Niemen valokuvaamon vieressä)
35 vuoden kokcmuÄ Amerikan ensi­luokan'raataliliikkeissa..
1^ Parhaita • cnj^laniilaisia kan­kaita
. . . kaiken värisiii.
. K. a y k- aa k a t s o m a s s a.
voihinsa pelkästään tyranniuden nä-
: keniisestä täi sen ajatteleniisesta. Hän
cli niiii herkkä, että pyörtyi kiikkieh
, ; tuoksusta Alppien laaksoissa. Hänellä
kuin han on. . jhmeellmen muisti, hän oli tiedon-
. Kuten tavallista kapitalistisessa haluinen ja hankki tietoja uskomat-
^ maalimassa huomataan runoilija vas-. ^j^jj^^^^ ,^—-^15
, ta kuolemansa jälkeen. Niin oli myös , H ^ , , Oxfordiin, jossa hän y h -
asianlaita Scottiin nähden. Hänen ' deksantolsta vuotiaan? Julkaisi lento­kuolemassaan
Canada menetti yhden ,,ht„en "Ateismin välttämättömyys",
suurimman taiteilijan. 5,^,, luettuaan huomaa, että sen nime­llä
olisi: paremmin , olliit paikailaan
"Fb-istlllisyydeksi naamibituneen: k i r -
kollisuudeii poistamisen välttämättö­myys'''
' M u t t a , ci ole luultavaa, että
nirrienmuutos olisi auttanut Shelleytä,
joka enimmittä muodollisuuksitta a^
K I R J IIFRB T A N K . j j e t t i in pois yliopistosta ja jonka myös
Nc suuret vkrikkäat ja'kehoitlavat;^^"'^'^^^^» » « " ' ' « ^ * halhtscva tory-
"Always Together
satiirinen filmi
kuvailmoituk.scl, jona näkee joka puo.
lella pistävät vihak.si kun istuu ja
seuraa aivan mitatonta elokuvaa teat,-
. baronetti hylkäsi:.
Siten han joutui Lontooseen hyl­jättynä
, sai elää tilapäisissä asunnols-
135 vuoden kokemus turkisten alalla
Haluamme osiaa suuret määrät kaikenlaisia iurkik-
^ Lähettäkää tai luokaa turkiksenne meille että saat"
ikorkeimmat markkinahinnat ja rehellisen lajittelun.
^esikon ja saukon nahoilla erikoinen kysyntä
LÄFRÄNCE & SONS LIMITED
JHDASTURKKURIT JA TURKISTEN OSTAJAT
>urham St. N. Sudbury
uhuva,t totuutta ja jot-nsan.
hyväksi, niin sil-ossa
oikeaan suuntaan,
a, etta ; kansan aani
ksessakin,. on: omiaan,
ponnistuksiin ja uh-,
es poliittinen. valta on
nopolikapitabsmilta: ja
kansan hyväksi eika
antereellä usein kuulee
etta kaikki vapaudet
L nyt: menneet, mm .pn
nerkiUe, • n i i ta ministeri -^ff^
n sanoi tästä kysymyk- 4^ 0 0 D . R 0 . 4D
terissä. Hvvin harvoin tapahtuu, että ''^ J« "^^'^^ "^^^^ää. Hän tapa-kuva
on n i in hvva kuin sen ilmoite- ' ^' ^tuusltoista^^otiaa^ tytön, erään
taan olevan ' ; kahvilanomistajan tyttären, Ja toivoen
' Juuri .sita' varten minä pidin "AI- voivansa käännyttää tämän omaan y .
^^avb Tugethcr" nimisesta filmistä Ke , "t'vaän vakaumukseensa han karka.si
on'kevvt filmi eika niitaaii. ci edes naimusiin hänen kanssaan.
. Warners vaita etta he olisi Jotain. E i - Xiahdenkymmenen vuoden 'ikäisenä
melua, ei fanfaareja tai tahtm ~ yain ' . U p a - ^ m c hänet Irlannissa julkatee-
-picni elokuui joka ..nnistuu parem- "^«^«^ lentolehtistä " K i r j a Irlannin
" min kum osaa odottaa.
' Joyce Reynolds on k i va nuori tyttö
joka tuntee elämän, silla han on nah»
nyt siltä kerrottavan elokuvissa. K u n
hän ei opi.skelo paikkakunnan teatte­rissa
han työskentelee jokapäiväisestä
' leivästään sihteerinä. $37.50 vlikkopal-kalla.
Vastapelurinaan tässä poika-tyttö
katisallQ';jaleyittämässä sita kaduilla^
'Shelleyn: pppiheetärviastblijat puh
vat tästä; j^iity^ksestä kuin. nuoruuden
mahdottomasta" hiirjlstelusta. vaikka
se pl 1 selvästi järkevä j a jokaisen eng-iantllaiseh
runoilijan ilmeinen moraa-liheii
.velvollisiius. On k o v in liikut­tavaa
Jukea tätä lentolehtistä: ja päiir
na merkille sen hengen kauneus j a u s .
.sadussa' on nuori kirjailija, Robert! J ^ " " ylevyys, jotka eivät Jaa jälkeen
Hutton, joka kerää hylkaamislippuja j Jeesuksen lausunnoista. Ainoa mika
syys j a joka kuitenkin on moraaluicn
taisteluviesti.
Han kirjoiiti myös An.stofaiieciv
tyj'llln pohittisia komedioita,. joissa
hän esitti englantilaisen seurapiirin
sikojenmno-stuncena kuorona.' Niin
kirvelevää on tama ruoskan siVallus,
että vieläkin tänä paivana englanti-laLset
an-astclijatelvat virka sanaa­kaan
draamasta " T>Tannl Swcllfoot".
Inhottavan, lihavan irstailijan, kunin­gas
Yrjö IV:n, haastoi hanon puoli-la
saattaa olla arvoa ja nrcrkitystu.
Myöskin kaikki .suomenkieliset paino­tuotteet,
jotka on julkaistu Ganndas-sa
ennen vuotta 1935, ovat tervetul­leita
Luettiin valistu-stomiikunnalta tul­lut
kirjelmä. jo5.sa kehoitcltlln asas-loa.
Yriiysta.-Nai.stenkerhoa Ja Club
Don\vayia keskustelemaan, oli.siko
mahdollista 'j)crustaa keskuuteemme
jatkuvasti toimiva laii.suntakcrho ja
että jokainen yllämainittu elin valit-sonsa,
kuningatar Carolina oikcu- 1 sisj, vähintään vii-si ja.scnla jolta saa-teen
avioeron saamista varten, ja s i i - '
tä aiheutui mita huvittavin skandaa­li,
josta brittiläiset tuskin uskalta­vat
kulskalakaan. MuLstan. että y l i -
t a i s im ainakin 20. ja.scnta käsittävä
ryhmii aluksi ja taniä ryhmä M t l e ii
valitsee itselleen ohjaajan. Kokous
hyväk.syl ehdotuk?en yksimielisesti
oppilaana olleR.sani, kaksikymmentar yhtenä kulttuuritoimintamme ILsäna.
v i i s i vuotta sitten, tutkiiv^Kirjastoja, Kokouk.scssa valittiin 7 henkilöä aluk-saadakseni
.selville ''vihreän n i a t k a l a u - j s j kcrhoii alkäc-s.sa toimlnlama. o-vat
kalkki halukkaat siihen tervclulr
leita'., .
..\'apaudtni asiamieheksi
.cliiin valittiin Erkki Nyran. .:' , . ,
.Johtokunnan esi lykiiest.a keskustel­tiin
.jonkiniai.son .erikoi.stilaisuudcn
järje.stämi,se.stä osaston rahavarojen
kai^tuttanii.Sekiil,Seuraa vannkoHou^
«ten vcl voi tel tiin joka i.seii haa 1111 a
tolhiivaii ryhinän iuqinaai|^^e
sonsa; minkälaliien • muoto ;6lisi parr
i i a i h ; . " - - ^ ' ' j . . • .
kirjoituksistaan ja on taman seurauk­sena
hiukan katkeramielinen. . Sehän
i on ymmärrettävääkin.
I Sitten se tapahtuu. Miljonceri a n -
• taa tytölle miljoonan dollaria. H an
luulee kuolevansa, mutta tietysti hän
Shelleyn neuvossa oli väärä, oli se,
että .se oli l i i an hyvää sekä Irlannille
etta Englanmlle. Lentolehtisen jaka­misesta
Shelleyn palvelija teljettiin
kuudeksi kuukaudeksi;vankeuteen.
Runoilijan vaimo ei ymmärtänyt
elaakm ja katuu mita hän on tehnyt.! miehensä aatteita ja avioliitto oli on-
; Mitäs siita vaikka hänellä olisikin 9 \ "e^^"- Kahden vuoden naimisissa 0 -
• miljoonaa jalella? Lohduttaako se äi- Jälkeen SheUey tapasi vallanku-
L A A T U
POLTTOAINEITA
PUHELIN 6-6433
U P I R E COAL & L U M B E R CO., LIMITED
SUDBUBY, ONT.;
noim.m.'seuraavaa.;
jhansopimus ,. e i . vam
,e vapautta,, vaan .maa-..
D5 tämän vapauden .sai-;
takeet. Kaikki muu on
illassamme, vam yksi
lelletty: Sodanvalim^te- f
nlietsontä- NeuvostQliit- , . w , .v-ti.
sen suunnan palaut- ; | V A A H T E R A (Maple) ,,,„^VTyi
Dka merkitsee ulkoapäin . | K E L T A I S T A K O I V U A • H A A P O J A • M Ä N T Y JÄ
M E I L L Ä O N H Y V Ä V A R A S TO
u i v i a p o l t t o p u i ta
12 J A 16 T U U M A I S I A
• V A L K O I S T A K O I V UA
'okkayksen uhkaa Neu- T f g c k p i n e )
vastaan meidän maani- ^
• "SLABS" ja SEKALAISIA PUITA^
täi sen avulla- j a samalla,
onnettomuutta meilie
, riiiden vapaudenrajoi-lauttammen,
jotka ai-sen,
että jarjen äaiu e
kuuluviin' inaassaniiBe,
eljetty tyrniim j a tu'sa-kivalloin
. . ."
myöskin muista mer-aen
Suomessa on
»audet Jäljellä — to^'-
lella on ,hiankin palj*»
)rva>rema. vaikka lamän
kansanvaltainen" lehdis-kotella
toisin. — VValde-
NORTH END cOAL AND._WOOD •
Bond St. S o i t t a k a a 8-8463 Sudbury. Ont.
tiä .kun häneltä ..kuolee lapsi, että hä­nellä
on : niitä, vielä 9. Miettikääpäs^
tuota hiuk^an.
I " Miljoonasta: dollarista on paljon
{vastuuta ja' " A l v a y s Together'!. f ilr
•missä se antaa vam vaivaa. Se antaa
• myös filmille sisällön.
{, Hj-vänluontolstasatiina sisältävänä
•filminä se antaa muutaman Lskun'
HollyiÄ-oodin: elokuvan moraaliin, Fil-miin
sisältyy .myös joitain kohtauksia,
jotka ovat. erittäin naurettavia: Y h ­dessä
esimerkiksi Jack Canson jattaä;
Janis Paigcn sen ATioksi. etta tämä on
rikas tyttö ja han vain köyhä; poika
Ja niin ollen .se• on-kumnallmen me­nettelytapa-
Toises,sa kohtauk-sessa
Humphrey Bogart näyttelee Alexia
Smithin isää, joka itkee kun tj-ttä-rsnsä
jäitää häne*!.= '-Han on.iso,tyttö
nyt. Hän menee naimi.siin.'^ >
Pääosien viejien reippaat esitykset
sekä Ernest Truexin 1 k.oommillinen
e.sitys huvittavana lakimKihenateke-
1 vat tä.sta filmistä paljon mielyttavam- määräänsä.
mousfllosofi Oodttinln kuusitoista
vuotiaan tyttären ja karkasi hänen
kaa^saan. Tämä oli hänen elämän.sä
.suurin rikos/.jonka johdosta hänen
oma aikansa riisti häneltä maineen,
eika sita lienee.vieläkään hänelle an-teek.
si annettu. Kaksi vuotta myö­hemmin
hänen entinen vaimonsa h u ­kuttautui,
j a Englannin oikeusminis­teri
riisti runoilijalta oikeuden olla
heidän molempain lastensa holhooja-r
a , koska Shelley olLsi ollut siihen m u ­ka
.sopimaton henkilö. Tämän asian
cetillistä puolta tutkimme myöhem­min.
Talla hetkellä ruttaa mainita,
että Shelley .sydän murtuneena mut­tei
tahdonvoimaltaan murtumattoma-na
pakeni suojaan mannermaalle ja
pyhitti elämänsä viimeiset Jalellä ole­vat
neljä vuotta brittiläisen ka.stijär-jestelman
kumoamiseen. Sata- vuotta
on kulunut; eikä liän ole vielä onnis­tunut,
mutta kukaan ei voi olla varma
siitä, ett«ikö hän lopuksi pääsisi pää-:
NASH AUTOJA - AViLLVS
AUTOJA - TROKEJA JA
JEEPS - REO TROKEJA
ACK'S AUTO SERVICE
Lbme St. . Sudbury
män kuin e n i n osa niLstä .suunsta ja
myös kalleista-filmeistä, joita joudumr-me
seuraamaan.
Tunnettu laulaja
kuollut Lontoossa
Ixjnt«>o.; —: XaaJla kuoli ^^lmc torsr
taina tunnettu laulaja, säveltäjä, Ja
orkesterin johtaja, Richard Tauber 56-
vuotiaana. "
Vainaja oh sjnt:.n>l Liiui5.sa, Itä-valla-
s.*^ ' 1892. Ens:mmai.sen kerra n
han fcsuntyi l913ja saavutti heti huo.
mattavaamene.5tyslä;. Tämän Jälr
keenhäii liittyi Efresdcnm.opperaan,
jossa han oh nisi raotta.
:'Hänet tunnetaan parhaiten Mosax-tin
tulkitsijana.:; Laulajana hänyoitti
isa.ineen5a kevei-ssä Franz Leharin op-peroissa.
>
Hän a-sui Sveitsissä j a Italiassa ja
tyoskcnt*rli: epätoivon ,vimmallai • n i i n
€tta sai keuhkotaudin- E i kerrenkaän
kjfjailijan elämässä ole neljän vuo-dvn:
jaksoa .joka olisi .antanut meille
;>eUaisia .sielun . j a ; hangen aarteita.
Shelleyn arvostelijat moittivat häntä
hänen polka-atkaiua j a hirveän skan,
daahnjjenisteella,; mutta iiäistä viijv
meisistä, vuosista saamamme valkutel-:
ma on mielen kypsyj-s, hengen ar­vokkuus
ja an'OKtclun;lujuus. Jos h a -
lu»*j^oppia timtemaan tätä Shelleytä,
on' luettava niitä kirjeitä; joita hän
kirjoitti sVeitsistä. Lue häneen es­seensä,
joka ori äskettäin löydetty, j a
julkaistu' nimelläVEras lilosof men
reformmäkemys"; siinä on esitetty r a ­dikaalisen
propagandan koko ohjel­ma
täydellisellä asiantuntemuksella j a
kauniissa muodossa. Lue ''Runouden
kun" sisällyksen, joka kummittelee
Shelleyn ,draama.s,sa. mutia yksikään
sananselittaja el ,sita minulle kerto­nut,
enkä sen vuok.sili(;da .'Sita vielU'
nytkään! ' ^ ,
Shelleyllu oli ylevyyden ja innos­tuksen
vahvat puolet, mutta hänellä
oh myös niiden heikkoudet — han on
useasti tyhjänpäiväinen, vuola.s.sanni-nen
ja epätodellinen. Mutta viiim- i s i.
nä Ihmeellisillä TOosina hiin vapautui
näistä vioista; ja runoili n i in .suloista
lyriikkaa, etta.haii: tanakin, paivana
on' runoilljaiii runoilija, tuli.scn ja
ideallstLscn nuorison . s i e l u . " A n a r k i ­aan
naamarissa" on kapinalauluja. j o t ­ka
ovat joutuneet työläisten tieloisuu-
'teen Ja jolta cnt;lantihtiset arvo.st«;lijat
pitävät sen vuoksi viela jiHheksuttavi-na.
Muutamia vuosia .sittvn v i i l e t ­t
i in Lontoo.ssa Shelleyn kuoleman
.Vuosipäivää, Ja^tllaiKiiutoeii oli .säa^
punut palJoivVcllaLsttt vakea, joka o l i.
si. hänet nylkenyt, jos han. pli.si.ollut
elossa. -Kuuluisa toimittaja J. G.
Squirfes käytti tilai.suutta hyväkseen
lausuaksecn runon 'lEnglaiiniii miehet
mlk.si kyntää?" :Miten ilmcLscn hup-
.sua! .Jos Englannin miehet ci vat kyn-täi.
si; hn kuolisivat nalkadn! Mutta
onkin ulin, ettei SheUey ole .•ianonut
näin, vaan: "Englannin miehet, nuksi
kynnätte lordeille,, jotka sortavat?"
Ja vii.similjoonaa vii.sisalaatuhatta.
t>olai.saantä va.staa kaikuna: "Mik.si?"
Tätii tulevaisuuden runoilijaa on e-;
llnaikanaan moitittu .cnemnuin kuin
ketjiän muita • hi.storiiiii. .vuuria e n g - ;
lantilaisia. Lontoon kirjalliset kyvyt
käyttivät hänestä pilkkannnea, he n i ­mittivät
häntä '^Vapautfctuk.si Prome-,
theuk5ek.si"' j a tiedustelivat, kuka.hä­net
.sltöl.si: Sir Scott ja hancn • tory.r.
mieliset "Revicw"-raakimuk.sen.sa' e i ­vät
voineen lausua hänen lumeaRsa:
.sllmiääh ristimättäi Runoilija Moore :
kiljui raivoissaan ^ han, Tommy joka
Paul Kobeson esiintyy
Montrealissa tk. 14 ,
Montreal. -^-HlK M)ije.sly'.s toalte.
riiii 011 järjestelty 1k 14 paivak.sf
Paul Robcsoniii kon.sertti ja hrfnta
-säe.sliiä luniHiLlu canadalaiiien . pia-nisll
Aubr T/erko.
Laulajana ja näyttelijänä oit mr.
Robesoii harvinai.sen lahjakaji.: MuU-tainiavuasia
.sitten Robeson esiintyi
täkäläiselle yleisölle "Olhcllos.sa" n i -
mib.saUa ja ..sai o.sakseen jakamatto­man,
i h a . s t u k s c n .•
Unkarilainen voitti
sakkikilpailun
Hastmgs, Kiifflanti. — Unkarin .s«k-kime.
slari La,s/.lo S/-'ibo voitti taalla
kan.sainvalLseiisakkikonfercns.sln y h -
tcydes-sä järjeKlclyt sakk.iturnajai.sct.
Toi.sca tilan anasti englantilainen
sir George Thomas, kolmannen .sveit­siläinen
H. Grob ja neljännen hpllnn.
u l a i i i cn "VV. H. Muohring.
VbteiskUnnallisina, m u r roskäusina
Joutuvat kalkki ahot uudelleen pun-nitta\-
aksi. Snnulla kun yhteiskun­nan
taloudelliset perusteet muuttui'at
seuraa siita.fttä myöskin aikaisem­paan
järjestelmään nojautuneet; lait,
moraali ja tavat jiviosuliteet yms. jar-
Jesty>*ät uutta taloudellista perustetta
vastaaviksi.
.Paljon on keskusteltu siitä, mikä t u ­lee
olcmaannmoUIton kohtalona so­sialistisessa
yhteiskunnassa.. Sosialis­tinen
yhteiskuntamuoto edellyttää
tuotantovälineiden yhtciskuiuuiUlsta
omistusta ja siihen perustuvaa yhteis-
.kunnalli.sen huollon .suunnatonta laa.
jeneniLsta. Se mcrkit.see"aikaisemman
järjestelmiin' aikana tuntematonta e-lamkn
vakavuutta, turvallisuuden
tunnetta ja myöskin vapauksia, jolta,
ennen ei yleisesti pidetty mahdollisi­na.
Hcraä kysymys, m i k a tulee uu­sien
vapauksien vallitessa olemaan a-vtolliton
kohtalona: Säilyykö yksi-aviousuus
— vai a.stuuko tilalle jonkin­lainen
vapaan rakkauselämän valta^
kausi? , •
Inhimilli.sen avioliiton kehitys on
thhan mennessä kulkenut monien v a i .
heiden kautta. Alimmalla a.stecllaan
se -on esiintynyt eriiilnlalsena sään­nöstelemättömänä
tilana, seka-avlo-na.
Tuotantovoimien k e h i t y k s en
muutettua yhteiskunnan rakennetta
muodostui avioituminen kahden en
sukuryhmän keskcl.seksi. niin että
kymmenet tai sadat miehet olivat .sa­manaikaisesti
yhteisavlossa ^»danklu
naisen k»ns.sa. Tällaisen ri'hmffnvion
vaihtelevia muotoja on vieläkin tänä
päivänä volma.ssa pohJois-Austraalian
neekeriheimojen keskuudessa Ja ihyöS;
Havajin ns. "punalua"-»avlomuoto on
muunnos sellaisesta. Ryhmäavion
vallintakausi päättyi maanviljelyk.sen-
Ja karjanhoidon tultua päaeliiikeinok-
.si. Yhteiskuntajärjestelmän , perus­teiden
muututtua tuli ryhmdavion t i .
lalle iis. parlltai.sperhe. Se oli aluksi
varsin loysh aviomuoto: Ilman suuria
seremonioita se solmittiin ja eroami­nen
tapahtui yhla kevcä.stl.; Monien
luonnonkansojen keskuudessa parlt-taispcrhc
on edellct-nkin vallllsema.s-sa.
Nykyaikainen yksluvioliicn perhe
pohjautuu yhtoLskuntaoloihin, jol.s.sa
huolehtiminen liusten kasvattamisesta
jaa alncelli.Sfsti laho» yk.slnomaan
vanhimpien tehtavak.si..;
Tällainen on suurin piirtein ollut
avioliiton kehityksen tahiinastlncn l a ­tu.
Jo.s olisimme olleet tilaLsuudcssa
pcruslcdli.scmmln sen kehJtystä tark^-
kallcmaan, niin havaitsemme; ettei se
ole ollut irrallinen ilmiö. Ben vaihte­levat
muodot ovat aina sopeutuneet:
yhtei.skui nnn taloudelliseen rakentecr
scon j a k jhittynect .sen mukana. Niin
tulee vnnma.stl tapahtumaan ya.stai-suudcssakiih
'Mitä tflydcllls«?mmaksl
yhteiskunnan o.suus la.steti huoltaml-.
.scK.sa, esim. .sosiallstificn yhteiskunta­järjestelmän
vallilcs-sa. tulee,; sita plc-ncmpl
merkitys nvlolllton sldolullla
muodoHla voitat«i ajatella tulevan ole­maan.
Nulii cpftUcmättä- tapahtuu­kin.
Mutta sc ci silti iherkltsc Kllä,
cttii yksiavioisuas häviäisi pikem­minkin
päinvastoin. El ole', nuct u -
nöhdcttava, eitä .so.slallsUnftn yhteis­kuntatila
mcrkicsoc myös: miehen . ja
naisen ta.sa-arvol.suutta ja sillä sei­kalla
onkin tulevaan aviolllttomuo-toon
niihden ratkaiseva merkitys.
i:riiäs.sil picncs.sä kcrtomukseshaan
Uptou' Sinclair kuvaa naisen Ja mlc-:
hcn kcfikinäi.stcn suhteJden kehityfc-
.scii vapaa.sti selostaen seuraavnstl:
."Kymmeniä tuhansia vuo.sia .sitten
micK tuli vairaQn.sa luo Ja .sanoi: ' R a ­kastan
kalkkia naisia j a haluan saada |
— Egyi)Hstd tuli persialainen maa­kunta
V. 525.
.sityk^crlsä: jälkeen .-ian
nollisicii .suhteiden harrastaja äihcut.
taa aina ijahoiijyöin.Ua.!' ••' Aiyan i i i i n;
nViriiikin örcivnäluiyt^l
iovaiv iillä: t ^ r i a f i ' ja^::.o
pahoinvointia.;: Mutta ajalellakoon;
"kauheasti rakasti jokal.sta iDrdia.''; J millä muulla tavalla ihmiskunta no-
.samöinWordsworth tietämättömänä pe&inmin kykenee hankkimaan- itsel-ja
tekopyhänä, eläen talonpoikamsa l,>en tiedon sukupuolioikoudcsta Ja
keskellä mitään lukematta ja South- !.vääryydestä.: Silenkö, että rchelli-ley,
luopio Ja n a r r i . Er myöskään By- . scsti -.sanotaan: mitä. u.skotaan Ja. a vo­ron
rj'htynyt taistelemaan Shelleyn mielisesti kerrotaan mitä tehdään ;Val
maineen puolesta. Byronin ystävät,-jKitenkö, että .saarnataan lakia j a nou-mäniicrmaan
• : seurajjiirin.. joijtilfat. 1 o;u(.'taan::to),sta j a pi Hotel laa n synnit
mo)tti'.al lianta la.sta h a n c n "humios- jt^jjnnkm jjim^Mun Ropi>''cn'/
ta •.'(•uruhUiHtt" fShcllcy noudatti fdcllistu nicnrltf-
Viclä kaksi •• sukupolvea, niyohcm- .i J V H : liän <»1I nuori cika tuntenut.kc-mitikään
«'i pahan lumous ollut niur- | vaan^^''^"l^i'-'"P"" henkilöä-, joka.olisi
tunut.- Mathew Arnold, Englannin : ymmärtänyt hanta Ja voinut antaa
muotiarvostellja, luki:Shelleyn y.stä- jhäncllo vn.saan. neuvon. Hän uskoi,
Vi.stä, ia huudahti nostaen oppineen. !faia.jo.s..sydän on täynnä Jalomlcli-kateasa:
•'Millain"n scuru»-!" Arvo"- j o y ;ita, hyvyyttä. «'iiait.sckkyjttä ju pa-ttlljallo
ci juolahtanut mieleenkään ; Javaa oikeudentuntoa, niin voi ..uskoa
kysyä, millalfita 'muuta seuraa., Shel- ihaluihin^ia, myf.;?; rakkfiudessa. ,.Han
Icylla oli.si voinut olla K()d«-n kt-h- , l.okMli j a siHvutti han«-n »'lamäan-kuud<-
sra h a n saatVii valita'-' Arnold hu task;ia ja lr-i^ilk(caa Ja .vjit^c-ei^
ollut kfjkeillutradäkaahna- oloa, ci ; nian- tai kahdckKankymmenta vuotta
eöes' nähdäk-secn ,niillai.sta omituif^ta • myohcm/niri kuululw4 ja vakavan a//C_
väkeä .<iilloinpar.M.MJcc.y»iparil!a^ Kanvutlanut arvoiilciija juhlalli-
— varsinkiir jo.s on •: tuiie^ftuä. etta : « i f ; l]ajA; i n c ) l a . v ; « i t l ä ä , c t l a -on rikos
teillä oi) »"Ijäntuhanncn p u n n a n vuoTTh-.^vHä,' makua vaataan .esittää mr;ille
.situlot j ' ! e t u tc annatte hiita m i l ! " ! J.HUH io.^i;M<nUil Antaa mnoilijain
kaiken pois Runoilija, joka u.sk<xj'.seuruita Words"Aorthin; ohjelmaa ja
kaikkea hyva<i tovercLstaan ja joka | k y h ä ä vilUil vilja,T ulkomailla, ;7npä-
Clää haltioituneena; ylevi.s»a: h a a v c i J i - ;Toidä «ato. äänettömyyden .ra.skaalla
6ä, oh maailman viimeinen mies huo- 1 verholla M.-kä- tulla: tory-pu9luccn ho-mäamadin
niidr-n %'irhdUi. jotka o-.at ^ vininoiljjak^i j a kirkollisuuden tuki-hanen
mparlllcen keräytyneet Ja ; pyl-,aak;>K
senkin jälkeen, kun l i an on »--n huor J A'^uos!i>adan:-Jiulue-^Wi. olemme saa­rnannut,
hän pysyy haaveilijana; sen ' n e c t M-l\JlIe kaikki yksitjiskohdat, Jot.
sijaan että hylkäiii heidät hyvän ja , ka liittivät Shelleyn molempiin a -
>:unmalJi.M.'n maaliman tapaan^ ;han J v.öliittoihin. Tiedämme, että ktm hän
hi.stuttäa Arnold Mätthcwta, Joka e- | mcd tti olevaasa halien kaassaan sa-maa
mieltä, mutta .sUIä ci tictcn-pvsyy
heidän seura-ssaan koettaen aut­taa
hcita, useasti vastoin heidän o-maa
tahtoaan.
Shelley uskoi vapaaseen'rakkauteen .1
ja hän kokeili teoriaansa. Tämä kau- hänellä oli rakkaudesta. Tämä i J -
karkasi Hamet We&ttarookjn, ensim­mäisen
puolisonsa kanssa, hän oli täl­le
k/irtonut kaikki ne ajatuk&et, jolta
kään voi olla miikan merkitystä, kun
.Harriet vielä oli kuusltoLsla: vuotias
lapsi.; Hän o l i tietämätön eikä m i l -
läilii tavoin sopiva suuren runoilijan
elämäntoverlksl.. Jaltäcs.saan hänet
Shelleyn .sitoutui pitämään huolla hsL
r.osta j a molemmi.sta lapsista. Se että
nainen kaksi vuolta myöhemmin. teki
itsemurhan, johtui siitä, etta hänellä
oli onneton rakkauRsuhde erään toisen
miehen kaji.s.sa ja että hän oli ra.s-kaana
tä.sta miehestä.
Seura.'iva kyfiymys on «eiiJaatulncn,
etta .SO Cl ole ratkiiiStavij^sa mcidaii
aikanamme cika piikaan aikaan tule-:
vHisuudcKsakaan; Mitä-.on . tehtävä,
kun k!»k«i lhmi.sta on rakastanut toi-
.siaan, mutta toi-scn rakkaus Kammuu
ja loUen jatkuu edelleen? Nykjl.sel-läan
ainoa tehtuvamme on katsoa to- •
fiiaHioita^sellaisina kuin iie. ovat Shel-^
Ifjn iapauk.sc'j.fca Asian ydin on se.
etta hand tuomittiin.: koska hänellä
oli muJliKtava kasity.s afilasla j a koj^ka
han toum Kcn mukaan; Jo» han olisi
vafn-lrtlunnut tyydyttää int^^himojaan
j'j pltfia itsfriiKa hUollstavapaana. liär
rteJla el oljsi ollut mitään -vaikcukKia.
Hänen LsÄnsä-, vanha torj'-baronctli,
0)1 karkean •h"UoraKukai.';'«tiw;littariyt.
ettei hän.inilioinkaan.Jinl:ai,sr.anteeksi
jxjlkansa naiml.slinmenoa ralcmplar.
voisen naisen kän.s.^,a, mutt.i;etta han
oli I valmi.'-; huolehtimaan kaikista a-viottomiftta:
lapsl.sta, Joille poika antai.
si elämän, oli iiJitä kuinka paljc/n hy­vä
n.sä ö<;llajnen oh M ; siveyslaki, jo-
W vastsian Shelley-kapmoi. sellainen
oli .se: maailma, jossa hän yritti elää
oikeuden, vapauden j a rakkauden pe­riaatteiden
mukaan
Hän kuoli kolmikymmenvuotiaana
ollessaan myrskyssä purjehtimassa, ja
hänessä hukkui hienoin henki, minkä
englantilainen rotu on synnyttänyt;
Vältän tätä tarkoitukselUsesti.: vaikka
heidän rakkautensa/ Vaimo vastaisi
tähän: 'Mina myös rakastan kaikkia
miehiä ja haluan heidän takkauten*
sa.' ^ Silloin mies julmistui ja huU'^
dahti: 'Jos puhut noin. lyön nuijallani
pääsi mäsäksi.' Vaimo vaikeni ja a>
listul.
"Kj-mmeniä tuhansia vuosia kului.
Mies tuli Jälleen vaimonsa luo ja Il­mot
tl rakastavansa kaikkia naisia ja
tavoittelevansa heidän rakkauttansa..
Tälian vatmq vastaukseksi selitti myös
..suhtautuvansa samoin kaikkiin mie­h
i in nähden. Mies raivostui ja sanoi:
'Jos puhut noin eroan sinusta Ja niin­kuin
tiedät, et tule toimeen ilman mi­nun
taloudellista tukeani.' Vaimo
valkeni ja alistut, sillä hänellä ci ollut
vahnnan varaa.
" K u l u i jälleen tuhansia vuosia. Mies
tuli vaimoasa luo j a sanoi: 'Rakastan
kaikkia naisia< ja tavoittelen heidän
rakkauttansa.' Tähän vastasi vaimo:
'Minä myö.s raka.stan kalkkia miehiä
ja tavoittelen heidän rakkauttansa; ja
kun minä nj-t olen sinusta taloudelli­sesti
riippumaton, n i i n voin itse mää­rätä
suhteeni miehiin nähden.' Mies
mietti asiaa jo virkkoi alLstunecna:
'Näyttää silta, että o'lemme joutuneet
aikakauteen, jolloin minunkin lopulta
on taivuttava yksiavioisuuteen f"
Emme välitä tarkastella, onko Sin­clairin
kuvaas hLstorlallisesti täysin
tarkka, silla loppupäatelmdhänTstinä'
onkin mielenkiintoisin. : Yhtelskun.
nan halllLsema Ja johtama tuotanto
tulee, saavutettuaan tarvittavan kehi­tysasteen,
takaamaan, varman - t o i ­meentulon
sekä äidille että lapsille.
Miehen tuhatvuotLsen taloudellisen
ylivallan kausi päättyy Ja sen mukana
vaimon toimeentulon riippuvaisuus
miehen :ansio.sta.' SeurauTJSÄI»^ tie­tenkin
on. että taloudelliset vaikutti­met
avioliittoa muodcstettaessa hä­viävät.
Silloin cl enää avioliiton sol-mlamlsecn.
vaikuta varallisuussuhteet,
kuten raharikkaus, tehtaat, maatilat;
karjalaumat, sika tarhat, yms. Henki-lökohtainen.
kl^itymys ja rakkaas
pila.scvat cdelläsanotusta johtuen ja
aviasuhdetta rakennettaessa määrää­viksi.
Suhde inuodo.stuu siten va-pHak.
sltaloudclllKl.sta tekijöLstä. Ta­loudellisesti
tasa-arvolsinä rmincn Ja
mies muodostavat .silloin vapaan yksi-*
avioisen perheen. .
Avioliittoa koskevan lainsäädännön.
kehitys Ncuvostoliltassa osoittaa sel­västi,
että soslalistlsesfia: yhteiskun-
.naf>.sa ci tulla pitämään, ihanteena ei­ka
sietämään holtitonta aviosuhdetta.
Vapaus voi olla Ihanteena, mutta se
edellyttää, sosialistiselta mielenlaadul­taan
kehlttynelia,: itsensä hallitse,
maan pystyviä ja toisensa tunnc-clä-niäa
kunnioittavia ihmisiä. Tällaisia
perusedellytyksiä ci edes sosialistisen'
yhteiskunnan alkuvalhclss.a tule ole­maan.
Sc ihmispolvi^ jonka aikana
siirtyminen sosialismiin tapahtuu, on
viela suurelta osalta kapitalistisen
järjestelmiin aikaisen häikäilemättö­män
itsekkyyden pilaama. Sillä;ci o-lisi
kykyä käyttää aviosuhteissakaan
vapautta oikein.
Kokcmu.s on jo osoittanut, että su­kupuolielämän
, rajoittamaton vapaus
cl .sovellu sosialistisen yhteiskunnan
moraalikäfiittcisnn. Tiukka. ykslavi-olnen
perhe tulee olemaan avioliiton
perusmuotona. Sillä tulee, monia k a ­pitalistisen
järjestelmän aikaisesta
yksiavioisuudesta eroavia piirteitä ja
Hcn jatkuvasti kasvava: vapaus kulkee
rinnan yhteiskunnallisen mielenlaa­dun
cdl.stymisen kaassa.
tiedänkin, miten paljon naurua.se a i ­heuttaa.
Ennenkuin päiitattc asian,
käykää lapi Englannin nerokkaat micj
het yksitellen, pyyhkikää pois heidän
elama.stä<^in kalkki, mika on kolman-r<
enkymmcniiennen Ikävuoden yllttä-v
nyttä jja kat.sokaa mitä Jää jäljelle.
Miten on esim. Shakespearen laita?
.Hänellä olisi olcma.ssa teokset "Venus
Ja AdoiiLs" Ja samoin "Lucretlan rals-kau3",^'
Turhaa lemmen touhuaV.VHai.
rahdukJiia" ja mahdollisesti VRikhard ;
I I I " Ja muutamia sonetteja. Milto-n
i l ta olLsi "UAUcgro", " I l Pensero.so".
"Gomus" Ja "Lysldas" -—ei multa. Jos
nieniiaaii mafuicrmaalJe; j a vahtaan
vcrtau.skohdaksi GoelhCijoka cli Shel- k
leyn jälkeen,. n i in mitä hänestä aja- :
teltaiKiIn, Jos häneltä olisi jiiänyt vain-.
"Coetz" ja vwerther'.' j a muutama
lyyrillinen runo?
.SheUey oli Rous.sca un oppilaita,
inies j o k a ei liorjunut eikä palannut
takaisin "feodalismiin, katolisuuteen
tai minkäanlai-sccn m>stUIi.syytcen-
Han knimilli katsccasa tulevaisuuteen
e i k a .milloinkaan hetkeäkään epär.
roinyt. Han hyokksisi: luokkaetuoi-:,
keuksia. ei vain ix>llittisia vaan myös­k
i n taloudellisia, vastaan, ja: mm
h a n on tulevjt työn profeetta. Jona-;
km päivänä eika. ehka iiihikään
kaukjina tulcvaLSTJudessa — hj^yteätaäu
bnttllälsen luokka-ahneuden suojc- ;
varustuksia vä.staan, j a kun vapautu-
Jieet työläiset ottavat luodakseen uu­den
kulttuurin, hc huomaavat,, että
hoidan lustorias.saan on ollut innostu­nut
pyhimys, joka iiäyssä on nähnyt
tämän i loisen_päi van ja. Joka on anta- :
ivut kaiken ; cläinäs.sää n saattaakseen
sen päivän: saapumisen,; lähemmäksi. X
Hie tulevat - kunnioittamaan Shelleytä v-tekemällä
hänestä :seppelöidyn : ru?: 1
noilijansa ja tervehtimään häntä
Englanmn kirjallisuuden: korkeampa-;:
na kaunistuksena.
J ,
m