Vapaus, July 11, 1930

              Perjantaina, heinäin ,11 p:nä — Fri, July 11 No.;
O' A P A TT S Ctiudu M«a>l<Uai irS.i«tSa H—>«ii«»tl»|«, Ommn aU-TA1>
AL<S (U!>«tr»
I «Mh « t n a •< r i a s I A V a A « * la C « u < U . F K L U I M AIIIT at S a A a i r . OaM(W.
f t ^ n l adftrti^af M c a , 7S« pct iaeh. Ibausam cbvf* (•* sacia tMTtMB, II*. Tka ,
CoMfal adfcTtiaiat nten, 75« p«f «»«• »•«». Mituaan ca»g« >>v » u v
«MaiitM, J k M l u r i . kin«ka«ppa i> puao O B U M U I O M Elia S U M U I U. - r
' ^ ^ t t e l u M i : KÄOori M38. ~ Telaifui 536W- ~ IUfJ*t««PP« a«TW. _
1LM0TUSMIN?<AT VAl-AUDESSA.
_ j (Jatkoa e n s i m ä i K e l t ä sivulta)
Ki>)«*«ihtMlMetskwi f l J « ttnt, t2XO luku U r t u . — AfioUittaMi atflla MMstoitoukMt s a o j e l u s t u l l i p o l i t i i k a n ? Vastaus on
* ••«««••r- - v a i * * » ? " » M « i « - « « # k » « t 5 * ««-«»,3 T^ ^ ^ l S S l i u L S ^ ' "eJvä kenelle hyvään ajattelevalle
•Mta. tPtat S kc-O*. AuaUxrroUmoiiikMi « 2 ^ kerta, »»kjJ katUa. — ItuM«I*w«a»«« . ^ ,.
« J W krru. — KioieuiaUaotatMi %1M ixtu. 50 O t j u l a * UtMiastMits U i wtaMmitttvii. — työläiselle: K u n s e m m o i n e n p o l t'
• M » » k «M/KstlMalkitk SO. k « u . <i/>o koloa ktfUs. — TiUpli*ilSMUi|iM Ja U.*rt«» j «utti» k a p i t f l l l s t i l d o k k aa
„ . . « . ^ . . u e - ^ . . l . , t « u . i iU. . . u J . i » . a . t . U . « a , _ ; . j i r t ä m i i i i n p u l a t t a j o h t u v a n . u u -
TILAUSHinaATi ; r i m m a n t a a k a n t y ö l i i l s t e n j a k S y -
A « k i ( 3 0 . » kk. »I-SO, S kk. »I.7i ». 1 kk. %IM. — T U r M i l t t f U a ia 8«a
« : i t p H 4 i i > - . l . f t . *>«).« Ik- «J-S9 ja 1 kk, t l JO.
m r » i. W . JMymi '
^ ftfM. »oakitara afl4 PtiaUkept V«|NUM BaiJdui», tiu Straat.
>U titfO ta U «Abcaaadi Vfpaas. >.0. Bos 69. 8B<(1>IUT< Öat.
työliii.siä va.-^taan ja aktiivisesti ( n'.-n loma-äilza kaikille työläisille
osallistavat työläisten taistelujen täydellä palkalla.
tukahduttami.«een. Nämä sosiali.
fascistit ovat yhdistetyt kapitalis­tiseen
valtioon, kuten esim. Peter
Hecnan, tarkotuk.seIla pettää, saät-
(h) Työn nopeistuttamisjärjes-tclmän
poistaminen kaikilla teol
l i K U U s a l o i l l a ; 15 minuutin lepo-a
i k a kahdesti päivässä täydellä
I hain farmarien kannettavaksi!
• I Kumpikin vaHha kapitalistinen puo-
I Jue kannattaa tuota politiikkaa pa-
; hentuvan pulan takia,
j Tuo politiikka tietää korkeam-.
I pia hintoja — jotka todellisuudes-
P t o f t a |>«t»o<)Mni««lla a l a u l U : J . V . AiilffUt, liikkMstioiuia.
' ' ' ' I ', '„ —a.
Punainen päivä lähestyy
km titt »ill^ia tOxtmm aa* vtauaau «naimäUuti klrjaeMMsna. Uriatukas «siaDaaa lUkkaaa { «a tietävät työläisten elintason
alentamista ja köyhäin farmarien
yhä köyhemmikii saattamista. Tä­män
kan.ssa ritirinnaii tulee kapi-talistiluokka,
joka on järje-stäyty-nyt
liberaaliseen ja konservatiivi-xeen
puolueeseen, toimeenpane­maan
entistääft katkeramman hyök­käyksen
työläisten palkkatasoa vas­taan,
kiihdyttämään työtehoa kai­kissa
teollisuuksissa, j a heittämään
niin monta työläistä kaduille kuin
suinkin mahdollista. Kun kapita-lisliset
politiikot pelkäävät työssä
olevain ja työttöniäiti työläisten
vaurastuvaa taisteluhenkeä, mikä
tulee ilmaistua kommunistisen puo-lueeh
lipun alaisena, kuten esim.
suurissa, mnalisk. G p. organisoi­duissa
työttömäin mielcnosotuksis-sa,
niin peittävät he nälkäpolitiik-fcansa
valheellisilla ' fraaseilla.
K i n s juttelee "työttömyysvakuu­tuksesta",
. HUn tarkottaa "työttö­myysvakuutusta"
työväenluokan
kustannuksella. Bcnnct juttelee
" p u l a s t a " , -Hän tarkottaa vain si­tä,
että konservatiivinen puolue
on kykenevflmpi sysäämään pulasta
johtuvan taakan työläisten kan-ncttovaksi
kuin liberaalinen puo-
V i i m e vuonna vif;tcUiln kulkki.
a l l a maailmassa ensi kerran clo-k
u im ensimniäistä päivää valian-ktmibuksclliäten
lyölaiHten Punal-i
C r i a fräivänä', iyÖläistcn vastalau-sepaivänä
imperialistisia .sotia vas­taan
ja työläisten kokoanii-seksi
voimakkaaseen työhön NeuvoHto-l
i i f o n puoIusiami«ckMi uhkaavan
^ödahvaardn varalle.
Tänä' vuonna tullaan taasen kai-
.' kissa maissa viettämään Punaista
päivää validnkumoakseiii.stc'n työ-fai^
ten toimesta. Canadassakin
tiilefe j6kaisessa lyöväonjärjcstös-
»a, joka tahtoo kantaa vaflanku-moukscn
lippua korkealla, rylilya
ta/mokkaisiiii toinienpitciäiin mai-niltta
pä\\'ah tiiaistiuksien onnis-tim^
iseksi ja niiden järjcstämisek-
6i. f'äiväh merkityföcnä ei tule ole­maan
amoastaan taistelu imperia­listista
sodanvaaraa vastaan, mut­ia'^
en taistcluohjeimaan kuuluu'töissäkin!
myö.skin taistelu yhä uhkaavain-niakr^
i käynyttä fasci.sniia vastaan,
j6ka jokaisessa niaaf-sa no.slaa
puätuän, uhaten tuhota veriin työ­väen
luokkaliikkoen. Samalla tu­lee
tämän päivän tunnuksena ole-n
i a j n myöskin taistelu työttömyyt­tä
vastaan, joka kapitalistisen
maailmanpulan yhä kärjistyessä on
käynyt suorastaan hirveäksi työ­läisille.
Erikoiseksi tunnukseksi
tulee juuri meillä Canadassa ot­taa
Punaisena päivänä taistelu
työttömien työläisten järjesläinises-lä
työv, yhtenäisyysliiton alaisek­si
taistelevaksi voimaksi," joka si­too
taistelunsa loisten työläisten
I ^-sieluihin ftapltalislista järjes­telmää
vastaan.
Punainjui |)äivä lähestyy. Tar­mokkaaseen
toimintaan siis sen
onUistumisL-ksi kaikkialla niin
pnolu»NeIimissä, nuorisoliiton osas­toissa
kuin nais- j a joukkojärjes
taa epäjärje.stj'kseen j a murskata palkalla; kone-nopeus työläister
työväen luokkaliike. Niinkutsutut j Kuännöstclyn alaiseksi; kappaletyör
radikaaliset farmarien puolueet pe-! poistaminen.
laavat samaa o.saa, niin pitkälle; (c) Kuuden tunnin työpäivä k a i
mi imperialististen ristiriitojen
aiheuttajana
RajtskalalsKaUalainen rislifiita,
jotK kältkiälla pidelään erittäin
vaarallisena £uropan tilanteelle,
saattaa pian joutua uusien kriisien
• l^bteeksi, B ^ ^ ^ liuo-Äioöii
ne uutiset, milä liikkuu
laajdfti dipromaätliöten piirien
Jb^kuudessa.
\. tinkari on kuningaskunta ilman
kmirilgastd, mutta Unkarin nio-
»arkfi^tit övät halttkkaal palauita-riiaan
Hapsburglctt hallitusVallari
IJnkariin. Siinä mielessä ajatel-tääri
iläpsiburgin h uoncen j äscnen
Oton, joka täyttää ensi syksynä
TäUlisfen iä'n l 8 vUötta, asettamis­ta
kuninkaaksi. Mutta toisaalta
Tirinän sopimuksen mukaan Haps-burgin
suvun jäseniä ei saa laskea
Unkarin Valtaistuimelle, Pikku-efttenten
iriaa£, Tshekkoslovakia,
Riimania ja Jugoslavia tulevat vas­tustamaan
Oton valtaan asettamis­ta.
Toisaalta kerrotaan Italian mo-
Aarki^tien tiikevan Unkarin haps-
Bufgilaisia. Varmalta taholta väi­tetään,
että Italia on luvannut Un­k
a r i l l e , että jos Jugoslavia tulee
iJIrarsäittamaan joukkonsa Unkarin
iijäH ylitse; iliirt äillpih Italian
joukot marssivar jugöllävian ra­jan
ylitse. Muita jos Italia ja
Unkari aloiltaa sodan pikkucntcn-teä
vastaaii, taikka Jugoslaviaa vas­taan
yksinään, ci ole cpUilcmislii-kääri
siitä, etteikö Ranska sekaan­nu
auttamaan puskurivaltiotaan
Jugoslaviaa. Eli toisin sanoen,
Jugoslavia on Ranskan imperia­listien
* välikappale, jota , voidaarf
käyltuä tarpeen tullen itnperialis-lisen
sodan provosecrauksecn.
Englannin "työväehhallituksen"
ulk(miinistcri Henderson on varoit­tanut
Unkarin edustajaa Bctlileniä
siitä, että huomioon ottaen Italiaur
Ranskan kärjistyhcbn ristiriidan, ci
Unkarin pitäisi rylrtyä leikkimään
kuninkaan asettaihisella. Mutta
unkarilaiset arvelevat, että kai­kesta
huolimalta ci Englannin ta­holta
rylidylä mihinkään diplo­maattisiin
tekoihin, vaikka Otto
asetelaan Unkarin kuninkaaksi.
Samoin kuin Carölin palautta-nn"
neii Rumaniun valtaistuimelle,
niin myös Unkarin kuningaskun­nan
kruunupään paikan täyttämi­nen
tulee olemaan valmistavana
toimenpiteenä uudelle imperialis­tiselle
rosvosodalle. Imperialistit
laskevat, että yksinvaltaisen dikta­tuurin
alaisuudessa on helpompi
asettaa puskurimaat palvelemaan
imperialistien tarkoituksia.
HirteMseti filosofiaa Suomen tilanteesta
Poikkeuksetta Amerikan suoma­laiset
porvarilehdei ovat asettu­neet
Suompn fuscislirichUntaa puio-luslavallc
kannalle. New Yorkin
Uutiset, luo samalla Suomen fas-cistien
ja Amerikan suomalaisten
kommunistiluopioidcn puoliviralli­nen
äänenkannattaja, on mitäliäi-käilcmättömämmin
asettunut ylis-tcleniään
Suomen fascisliroislojnn
. konnantöiui. Se hyökkää suurella
raivolla luokkataistelun kaniialh!
cAexaa. Suomen työväkeä vastaan,
vieläpä pyrkien sosialifascislitkin
liittämään siihen, vaikka ilman ai-hetta,
sillä kaikille on selvää, ei­tä
"sosialifascistil, niin Suomessa
kuin 'muuallakin, ovat uskollisim­pia
porvariston liittolaisia (Mac-
Ij^nald, Mullcr, Tanner y.m.)
.'Mutta eipä tuplajuulaistcn ojal­taan
ylläpitämä, Dululhissa, Minn„
illhestyvä "Päivälehti", joka jois-
's^n kysymyksissä on pyrkinyt
päättelemään vapaamielisen osaa,
«le New Yorkin Uutisia parempi,
'^imttuskirjoituksessaan . Suomen
:%symyksesta s6 TausUu m^m. seu-r.'
"Näyttäisi siltä, että tilannet-ta
ei voi inntrten ratkaista, kuin
Ia toiminnalla. Jos sitä muulla
tavalla i*ptkaista yritettäisiin,
kehittyisi asema sellaiseksi, mis-sU
mahdollista olisi melkein mikä
tahansa, kun ottaa huomioon
kansan nykyisen mielentilan."
Tuo on selvää fascistin puhet­ta.
Kun fascistit riehuvat roiston-töitään
suorillaen, aseistettuina
lue. Kummankin vanhan kapita­listisen
puolueen ohjelma on s a ­mankaltainen:
niistä kumpikin tie-tiiä
työläisille suurempaa ja suu­rempaa
työttömyyttä, suurempaa
työvauhtia, palkkain alennuksia,
työläisten parcmpain olosuhteitten
puolesta käymäin taisteliiitten t t i -
kahiittamista, yleistä riritamahyök-kiiystä
työläisten ja köyhäin far­marien
elintasoa vastaan.
• ' T Y Ö V Ä E N " « P U O L U E E T KAPI-T
A L I S M I N V E R H O T T U JA
ASIANAJAjfA
N i i n k u t a i j t t u t "työväen"-pnolu •
eet nykyisissä vaalefsöa ovat todel­lisuudessa
kfeihottclevia parlamen­taarisia
puolueita, millä ei ole m i ­tään
tekemistä työväen kanssa.
No heittävät väitteen, C t t a he ovat
"työväen" puolueita, koska kan-naitavat
pankkien j a yleisten lai­toksien
ja muiden teollisuuksien
kansällistuttamista ostainisen kaut­ta.
Todellisuudessa tämä refor­mistien
periaate ei ole muuta kiiih
valtiokapitalismia, joka on kapita-li.
stiluokan etujen mukaista •—
mutta vieläpä tämäkin "periaate"
iykutääh kauas, hämärään tulevai­suuteen,
ja nykyisyydessä refor­mistiset
f a k i i r i t seisovat kapitalis-tiluökan
kanssa yhteistoiminnan
ohjelinalla kaikissa teollisuuksissa
työvauhdlh kiihottamiseksi, estäen
työläiiäet taistelemasta parempien
olojen puolesta ja petkuttaen työ­läisiä
merkityksettömillä työtto-myysvakuutussuunnitelmilla,
mit­kä
todellisuudessa merkitsevät s i ­tä,
että työssä olevien työläisten
palkat alennetaan pakollisen ve­rotuksen
kautta ruokkiakseen työt­tömiä
työläisiä, jotka vaativat va-k
u ä t t i S t a /^maksettavaksi kapitalis­tisten
niilJonUärien taskuista.
"'!ri'öv}ien"-puolu6 on kapifälisniin
kolmas puolue. Se on antautunut
kokonaan kapitalistiluokan palve­lukseen
työläisten pettämiseksi,
työläisten voimien pirstomiseksi,
yrittäen tukahduttaa j a särkeä työ-liiisten
taistelut. Todellisuudessa
ei ole minkäähmoista eroa "työ­väen
"-puolueitten ja muiden kn-pitalistipuolueitten
välillä. Tämän
on mitä selvimmin näyttänyt
Englannin imperialistinen "työ­väen"
hallitus, m i k i i totetittaa " s a ­m
a a politiikkaa kuin konservatiivi*
nen puolue, riistäen avustuksen
työttömiitä, hajottaen lakkoja,
pirstoen työpaikkoja j a teurastaen
Intian kansankerroksia, jotka tais­televat
vapautuakseen murhaaval­t
a riistolta. "Tyoväen"-puolueet
kuin työtätekevät farmarit ovat
kysymyksessä. Ne ovat rikkaitten
farmarien puolueita. Nämä iöttali-fascistit
ovat kapitalistiluokan v i i ­meinen
toivo yrityksissään murs­kata
ja kurista atyöväenluokap
taistelun yhtenäistymisen työtäte­kevien
farmarien kanssa kapitalis­tista
järjestelmää vastaan.
Kommunistinen puolue astuu
yleisiin vaaleihin tarkotuksella
edistää työväen luokkaliikkcen pyr­kimyksiä.
Kommunistinen puolue
el ole yksilöpyrkimyksiä tarkotta-va,
ääniä kalastava pUolue, mutta
ollen työväenluokan puolue, joh­taa
työväenluokan jokapäiväiifä
taisteluita tehtaissa j a kaduilla; j a .
yhdistää nykyiset vaalii suoranai­sesti
lyöläistep jokapäiväisten tais­telujen
kah.ssä. Kommunistipuolue
oh tästä syystä kapitalististen puo­lueitten
vihaama j a pelkäämä, nii­hin
luettuna' myöskin "työväen"-
puolueet. Kapitalismin puolueet
muodostavat parjauksen ja^ruo-kottomain
valheitten yhteisen rin­taman
työväenluokan puoluetta
vastaan. Tu-sinöittain kommuniste­j
a ön jahdattu vankiloihin siksi,
että he ovat johtaneet työssä ole­vien
j a työttömäin työläisten tais­teluita.
Kapitalistisen väkivallan
j a sorron koneisto kokonaisuudes­saan
on kohdistettu kommiihisti-piioluctta
vastaan, koska se edus­taa
vaarallisinta ja korvaamaton­ta:
kapitalistiluokan vihollista.
Kommunistinen puolue kutsuu
Cnadän työväenluokkaa lähettä­mään
niin monta työvSenluotcan
edustajaa kuin mahdollista parla­menttiin,
käymiiän työväen luok­kataistelua
kapitalistiseen parla­menttiin.
Kommunistinen puolue
asettaa työväenluokan edustajat
näissä vaaleissa, ei ääniä kalahte­levina
fakiireina, mutta työväcn-luoican
taistelijoina, jotka vievät
eteenpäin, työläisien taisteluita ka­pitalistiluokan
liyölckäyksiä vas­taan
työväenluokan elintasoa vas­taan!
Rommunistit parlamentissa": aut­tavat
työläisten ' taisteluita' ullii»-
pu6lella parlamentin. r
Kommunistinen puolue julistaa,
että taistelutanner työssä olevien
j a työttömäin vaatimuksien puoles­ta
taisteluille on tehtaissa j a . k a -
duiiia. Sosiali-fascistiset, A . F. of
L. ja A . C . C. L. ammattiuniot,
ovat yhdistyneet käpitalistihiok-kaa
vastaan, aktiivisesti osallistuen
työläisten tukahduttamiseksi ja
pyrkien pitämään heidät järjesty­mättöminä.
Näiden järjestöjen
johdossa olevat, byrokraatit ovat
suoranaisia Ja avonaisia kapitalis­tiluokan
liittolaisia. Työläisten
yhtönaisyysliitfö täiiäpäivänä joh­taa
t^-össä olevien ja työttömäih
^työläisten taisteluita, järjestäen
järjestymättömät vallankumouksel­lisiin
iinioihin j a , järjestäen työt-iöhiät
työläiset. Kommunistit par­lamentissa
auttavat ulkopuolella
pdirUimentln käytäviä taisteluita.
Työväenluokan edustajalla lähei­nen
vaatimuksien ohjelma on:
1. TYÖTTÖMYYS
(a) Pikaista hätä-avustusta on
maksettava kaikille työttömille työ­läisille
union palkkataksan mukaan
kunnallishallintojen, maakuntain ja
liittohalHnnon kassoista.
(b) Kaikkien työläisten tiiydel-linen
vakuuttaminen työttömyyttä
vastaan kapitalistiluokan kustan­nuksella,
hallituksen kootessa va­rat
tuloveroista, perintöveroista ja
liikevoitoista sillä ehdolla, että
työttömyysavustuksesta pääsevät
osallisiksi täydellä union paikalla
kaikki työttömät ilman mitään
eroitusta miesten ja naisten, nuor­ten
j a vanhojen välillä j a kansal­lisuutta
lukuunottamatta. Perheet--
lisille miehille $25 viikossa ja
$2 jokaista hänen elatuksestaan
vos-, kemiaali- Ja muilla vaaralli­silla
työaloilla alle 18 vuoden ikäi­sille
työläisille.
(d) Järjestetty taistelu kaikilla
teollisuusaloilla palkankorotuksen
])uolesta.
(e) Järjestetty taistelu musta-listajärjestelmää
vastaan.
(f) Maanälustyö, yötyö j a vaa­rallisissa
teollisuuksissa työskente­leminen
kiellettävä kaikilta alle
18 vuotiailta j a kaikilta naistyö-
Iäisiltä.
(j?) Sama palkka samasta työs
tä sfckä mies- että naistyöläisille.
3, VERiOTUS
Epäsuoran verottamisen poista­minen,
kaikkien palkkatyöläisten
ja köyhien farmareiden vapautta­minen
verotuksesta ja asteettaisen
tuloverojärjestelmän voimaan aset
taminen, mikä johtaa kaikkien y l i
$50,000 kohoavien tulojen pakko
luovuttamiseen.
4. Y H T E I S K U N N A L L I N EN
V A K U U T U S
, •. •
(a) Vanhuudenvakuutus 55 vuo
den ikäisenä, maksettava ilman
erotusta kaikille $750.00 vuodes
sa.
(b) Vapaan terveysvakuutusjär
jestelmän käytäntöönottäminen
taaten täyden palkan kaikille tyÖ
Iäisille sairauden aikana, ja täy
den palkan kaikille naistyöläisille
6 viikkoa ennen ja jälkeen synny­tyksen.
. j
(c) Liittohallituksen säätämän
vapaan vakuutusjärjestelmän voi
maan asettaminen, kaikilla työ
aloilla loukkaantuneille työläisillfe
vastaten 100 prosenttisesti paik
kaa, , jninkä työläinen sai louk­kaantumisen
aikana, lain täytär.-
töönpanbsta huolehtien työläisten
valitsemat tehdas- ja teollisuus­alojen
edustajat.
(d) Työttömyysvakuutus niin­kuin
edellä on määritelty.
5. NUORTEN TYÖLÄISTEN JA
;TYÖVÄENLUÖkAN LAS-tfeN
VAATIMUfcSEt
(ä) Katsokaa e. ja f. numero
2:n alta. ^
(b) Kahdenkymmenen dollarin
minimiviikkopalkka kaikille nuo­rille
: työläisille kahteenkymmeneen
ikävuoteen saakka.
(c) ' Perustettava erikoisia työ­kouluja
tehtaisiin ja työpajoihin
nuorten työläisten harjoittamiseksi
tavallisen työajan sikana. Nuoril­le
työläisille on maksettava union
palkkataksan mukainen palkka.
Nämä koulut täytyy olla työläis­ten
Valitsemain työläisten tehdas-kofhiteäin
kontrollin alla.
(d) Lapsilta alle 16 vuodeii
kiellyfctävä kaikenlainen työsken­t
e l y inissään töissä; vapaa ruoka,
vaatetus, kyytikustannukset ja
koulutarpeet kaikille työläisten
lapsille vaaditaan samoin.
(e) Kaikki impertälisEinen, mi­litaristinen
ja uskonnollinen ope
tus • kouluista poistettava, samoin
koulukirjoista jne. Lakkautettava
kadettiliike.
6. TYÖLÄIS VASTAISET LAlT
ON POiSTEttAVA
maailman • uuden imperialistisen
maailiaansoda'n kynnykselle, aivan
samoin koin v. 1913—14 maail­man
pula johti v. 1914—18 veri­seen
teurastukseen. Imperialistit
taistelevat tänään vieläki.i raivok­kaammin
maailman markkinain
hallinnasta kuin v. l ö i 4 . Imperia­listit
ovat ratkaisevasti astuneet
äodan polulle ja valmistautuvat
iaraanlaisilla valheilla j a petoksel­la
kuin käyttivät v. 1914 edel-uivinä
vuosina, suurimpaan teuras­tukseen
kuin maailma on koskaan
ennen nähnyt. Työväenluokan par­haimmat
pojat ja maanviljelijäin
Joukkoja valmistetaan vielä ker­ran
vuodattamaan verensä ipipe-
•ialististen riistäjäin verivoiftbjon
turvaamiseksi.
ImperialistLson maailnian kanuu
oat ovat ensikädejsä Jcäännettyhä
Neuvostoliittoa vastaan. Xe näke
ym-, ym., k a i k k i todis^fea sitä, ett5
imperialistit ovat astuneet kiertä­mättömälle
sodan polulle.
Canadan hallitseva luokka on se­littämättömästi
sotkeutunut jiäihin
sotasuunnitelmiin j a yrittää lähet­tää
Canadan työläisten j a köyhien
farmarien joukot taistelukentille
taistelemaan i m p e r i a l i s t i s t a etu­jensa
puolesta. Työväenluokan
puolue osoittaa, että naiden tosi­asioiden
edessä pasifismi ei ole
muuta kuin ase työläisten mielipi­teitten
muokkaamiseksi j a valmis­tamiseksi
sotaan; pasifismin kaut­ta
yhdellä kädellä työläisten
asian kavaltaneet sösiali-pettui-it
auttavat sodan valmistamista ja
toisella kädellä taantumuksellisten
' ammattiunioiden byrokraatit oyat
suoranaisesti vedetty työnantajain'
jä niiden militarististen valmistelu- i
jen palvelukseen. Työväenluokan '•
/ät vanhan tsaarilaisen valtakun- puolue osoittaa, että Canadan työ­iän
suunnattomassa alueessa, jon- Iäisten, .samoin kum kaikkien mui­den
imperialististen maiden työ­läisten,
tulee valmistautua saatta-;
. ,, . . 1 , . lan turvissa j a koko porvarillisen
joukkoina virkaval. suojassa pan- sanomalehdistön kiihoittamina
nen loimeen ihmisryöstöjä, rääkkä-; Jos virkavalta, sen sijaan, että se
yksiä j a i.juita konnanlöitään, niin ; «n niitä suosinut, olisi tarttunut
Canadassa taistelevat työttömiä riippuvaa kohden; $16 viikossa 'yk-
I sinäisille miehille.
(e) Työttörayysrahaston hoidon
merkitsee se "Päivälehden mie-iostä
sitä. ellä kommunistivastais­ta
toiniinlaa o l i s i tehöstellava, toi­sin
sanoen: kun Jussi rikkoo la­kia,
niin IVIattia on rangaistava.
Eikö olekin hirlchisen filosofiaa?
Multa se oi ole yhlakaikki mitään
uulla. sillä sitä ovat Amerikan
suomalaiset jiorvarilehdol esittä­neet
aina.
IViitä taasen tulee fasdstien " k a n -
fascisteja lujalla kädellä kiinni,
olisi koko '"kansanliike" tuossa
tuokiossa kuivunut oletnaltomiin.
Multa mikä tahansa rosvoliike voi
kerätä ympärilleen muutaman tu­hatta
miestä, kun se saa vapaasti
rehvastella tarvitsematta pelätä
konnantöistään tilille joutuvan
sa.
Suonien fascistiliikc ei siis ole
mitään "kansanliikettä'', se ori ul-perää.
Fascislisct "Kansannousut"
Suomessa ovat olleet kovin vähä-
_ pätöisiä, kun ottaa huomioon, et-
^ jyrkällä koMmiinisminvastaisel- tä ne o^^al tapahtuneet virkaval-sannousnn
laajuirteen Suomessa,; komaisten imperialistien "tilattua
mistä porvarilehdei puhuvat muka j työtä-', joka väliltömästi liiltyv
scllai.-^ena tekijänä, jonka edessä| imperialistien sotavalmisteluihin
p o r v a r i l l i s en "laillisuuden" on| Neuvostoliittoa vastaan. Se ei täh-taivutlava.
mm s i i n ä o l e mitään j tää mihinkään laillisuuteen, vaan
puhtaaseen facsistidikiatuuriin,
mikä ei voi suvaita minkäänlaista
työläisien itsenäistä poliittista toi­mintaa.
— Etccnp.
tulee olla työttömien järjestöistä,
tehtaista, liikkeistä ja kaivannois­ta
Valittujen työläisten käsissä;
ketään ei saa tehdä kelpaamatto­maksi
työttömyysrahastosta nautti­maan,
jos on kieltäytynyt hyvfik-symästii
palkanalennusta tai kiel­täytynyt
työskentelemästä aÖe
union palkkataksojen.
(d) Kaikki työttömien työlilis-ten
asunnoistaan häätäminen vuok­ran
maksamattomuuden vuoksi on
kiellettävä.
(e) Poistettava kaikki irtclai-suuslait,
jotka antavat poliiseille
aseen työttömien työläisten tciro-riseeräamiseen.
(f) Kaikki yksityiset työnvälitys­toimistot
on poistettava; nykyiset
hallituksen työnvälitystoimistot on
asetettava työttSmyysvakuutusra-hastosta
huolehtivien työläisten
edustajien hallinnon alaisiksi.
2. TYÖSUHTEET
(a) Seitsemän tunnin työpfävä
j a viiden päivän työviikko kaikille
työläisille; kahden viikon vuotai-
(ä)' Poistettava valtiopctospykä-lä
rikoslaista.
(b) Karkoituslaki lakkautettä-
•va. •
(c) Kaikki sellaiset lait lakkau­tettava,
jotka rajoittavat työläis­ten
järjestymis- ja. lakko-oikeuk
sia; lakkautettava kaikki lait, j o i l ­l
a tahdotaan murskata oikeus lak-kovahdintaan.
(d) Lakkautettava kaikki sellai­set
lait, j o i l l a voidaan rajoittaa
työväenluokan puhe-, paino- j a ko­koontumisvapautta.
Yleiset aukea-inat
ja puistot kaikissa Canadan
kaupungeissa on julistettava avo­naisiksi
kaikille työläisten koko­uksille
ja mielenosoituksille.
(e) Kaikki Canadaan saapuneet
siirtolaistj'öläiset on kansalaistu-fettäya
katsomatta^ heidän poliit­t
i s i i n mielipiteisiinsä.
(f) Lakkautettava' edustajaeh-dokkailta
rahalliset ehdokasta-kuut.
(g) Poistettava kaikki icansa-laisrajoitukset,
.
7. CANADAN KÖYHIEN MAAN-VILJELIJÄIN
VAATK
MUKSET ~
(a) Poistettava kaikki verot
köyhiltä maanviljelijöiltä.
(b) Lakkautettava kaikki k i i n ­nitykset
köyhiltä maanviljelijöiltä.
(c) Poistettava , häätö-oikeus
maksamatta jääneiden vuokrien,
verojen taikka velkojen vuoksi,
(d) Poistettava velkojen peri­minen
köyhiltä maanviljelijöiltä,
joiden tulot ovat alle 1,000 dolla­r
i a ynnä siihen laskettuna riittä­vä
määrä, siemeniin.
NYiCYlNfeN PULA JOHTAA UU­TEEN
VERISEEN iÄfPERIA.
LiSTISEEN SOTAAN
Nykyinen maailman pala tao
ka on vallannut työväenluokan vbi-ma,
suuret markkinat riistolle yh-
Jellä kädellä ja toisella kädellä
näkevät, että sosialistisen yhteis-
;cunnan nousu Neuvostoliitossa hal­vaannuttaa
kapitalistisen riiston
naailman järjestelmää. Neuvosto­liiton
työläisteii hallitus, mikä ylös
rakentaa tavattomalla nopeudella
yhteiskuntaa, mistä riistäjien ja
orjien luokat o^at kadonneet ja
niiden tilari on ottanut vapaiden
tuottajain yhteiskunta, on maail­man
vallahkumöuksellisten työ­läisten
innostaja ja maailman so­sialistisen
vallankumouksen kehto.
Canadan kapitalistiluokka, osa­na
maailman imperialistisesta rin­tamasta
Neuvostoliittoa vastaan,
aktiivisesti o.<-:allistuu Kansainliiton
iotasuunnitelnuin Neuvostoliittoa
vastaan; aktiivise.sti osallistuu so­tilaallisiin
liittoutumisiin Neuvos­toliittoa
v a s t a ^ ; brittiläisen im­perialismin
yhoTstämänä yrittäen
muodostaa kansainvälisen finanssi-ja
kauppaboikotin Neuvostoliit­toa
vastaan; ja, ylläpitää parjaus-kamppanjaa
Neuvostoliittoa vas­taan,
sanomalehdistössään, tarkoi-tukselja
kehittää sotahysteriaa
Neuvostoliittoa vastaan. Tähän
kapitalistiluokan ja kapitalististen
puolueitten politiikkaan vastaukse­na
työväenluokan puolue vaatii p i ­kaista
kauppa- ja diplomaattisten
suhteitten palauttamista Neuvosto­liiton
kanssa pitkäaikaisten laino­jen
kera. Ritirinnan tämän lähei­sen
vaatimuksen kanssa, kutsuu
Canadan työläisiä valmistautumaan
puolustamaan Neuvostoliittoa tu­levilta
imperialistien'' hyökkäyksil­tä,
Neuvostoliiton työläisten halli­tuksen
häviö merkitseisi veristä,
murhaavaa maailman työläisten
viötä, seuraten maailman f aseistin
neri taantumus. Jokaisen työläi­sen
tulee valmistautua -. puolusta-
.naan Neuvostoliittoa imperialistien
hyökkäystä vastaan työväenluokan
Järjestyneillä voimilla. Työväen­luokan
edustaja't tulee lähettää
parlamenttiin paljastamaan refor­mististen
petturien pasifistiset val­heet
ja Canadan imperialististen
hallitsijäin sotasuunnitelmat Neu­vostoliittoa
vastaan.
Mutta samalla kuin i n ^ e r i a l i s -
tit kääntävät kanuunansa Neuvos^
töliittoa vastaan, imperialististen
valtojen kasvava taloudellinen tais­telu
markkinoista tuo iriiperialistis-ten
valtojen . varbstautnmisen kil­pajuoksun^
korkeampaan ja yhä
fcorkeämpaän kärjiätyneisyyden pis-teeseeil,
ja tul^e eittämättömästi
kärjistymään uuteen imperialisti­seen
maailiSiän teardstukseen, jota
ylläpitää pääasiallisimmat imperia­listiset
trtaailnian Valtiudesta kil­pailijat
Örltäniliia j a YltdysVallat,
Uudet laivastorakennusohjelmat;
uuden laivastösataman rakentami­nen
Tyynelle merelle kummankin
Britannian ja Amerikan Yhdysval­tain
taholta; Lontoon konferenssin
täydellinen hajoaminen, mikä ai­noastaan
kärjisti kaikkia imperia­listisia
r i s t i r i i t o j a j a ratsionalisee-rasi
suurvaltojen laivastojen raken­nusohjelmat;
anglö-japanilaisten
"ystävyyssuhteitten" uudistami­nen,
epäilemättä salaisten sopi­muksien
pohjalla; johtavien impe-rialistien
provoseeraavat puheet.
maan häviöön imperialistinen so-i
dan teurastus ja työläisten kur-*
juus vallankumouksellisella luokka- \
sodalla. Sota on kiertämätön! K a - i
pitalistit eivät tunne muuta ulos- :
pääsytietä kuin uuden verisen so-•
dan. Työläisten täytyy nyt tais- j
teliä sotaa vastaan kaikilla luok-L
kasodan aseilla. Mutta kuri tämä
sota puhkeaa huolimatta työläisten
taisteluista sen estämiseksi, niin |
silloin, estääkseen kymmentä ker- i
taa julmemman verileikin kuin v.
114—18, työläisten ja f a r n i a r i r a a -1
tajain tulee muuttaa imperialisti-j
nCn sota luokkasodaksi Canadan
imperialistista hallitsevaa luokkaa
vastaan.
1 / *
E. EAS]
K i s a n rn?l<flan sar
j o t t a a 05113 tii.nään all
. • '! p a i l a i h i n .
TYÖLÄISTEN JA T A L O N P O I - =--===============-
K A I N V A L L A N K U M O U K ­S
E L L I S E N H A L L I T U K S E N }
P U O L E S T A !
„T yö..v ä..e nl,u ok,' an tXa i- ste1lu n pa..u.. -•i T/y öt1ä!r.v•v s• on kai
muarana on kapitalismin kukista- •'
minen ja työläisten ja farrnaried
Toronton i
ainoana cli:iiccir,ona
o y y n t i . Työliönivys i
Nykyään esim. toroi
tiä £f;uraie-.saan tr-kee
Vallankumouksellisen hallitaksen , ^ „ j j „
ii.aodöstam.hen. Nykyinen t a l o u s - j , ^ ^ , ^ , , ^ ^ ^. ^
pula, tuleva imperialistinen^ sota
Neuyostoluttoa vastaan, Johtavat L j:,vemmäs-.i tai ti
työläiset j.a, ^ Vk o•y'h' .a-m^ ' ' rf armarien jou-|I muodossa. Tailaisena
.kot eivut enaa voi saMia kapita^is-^^^^^ ^^^^
tiluokan hallitsevan. Imperiahstis-| ^ •
ten maiden yo^.aiset Ja -koyha^^ ^^^^^^^^ ^
farmarit ja siirtomaiden sorretut j ^ , ^ ^ ^ ^ ^ '
kansat • nousevat mahdillaan -mu­sertamaan
kapitalistien hallinnan.
Vastassaan l^syava vallankumouk- p,,,,ri!lisotkin Ie
se lmen_ joukkojen tahto, kap.tahs- .. '
tit siirtyvät "kansanvaltaisen" , ^ , •
sort^o k, oneis. t,o n käyttämi.s est1ä " tj y. o" - ! le.,. Luuli,s i nom, puus,t.a
Iäisten j a köyhien farmarien veri-i^^^^^ f'™^'^/"
seen fascistisortoon sosiali-fascis-!"'^f." ^^^^ '
tien, reformististen fak-iinen avul- ^^^timaan niis.aKm
la. Kommunistipuolue on suora­nainen
ja avoin .kapitalismin v i ­hollinen-
j a , seisoo työväenluokan
yhtenäisyyden puolesta taistelussa
kapitalisinia vastaan, ei ainoastaan
tällä haavaa, mutta läpi kapitalis­min
kroöhillisen pulakauden ka­pitalismin
kukistamiseen ja työ-täisten
ja köyhien farmarien hal­lituksen
perustamiseen.
Taistelkaa maksuttoman työttö­myysvakuutuksen
puolesta!
'faisiclkaia seitsemän tuntisen
IfyöpaivHn Ja viisipäiväisen työvii­kon
puolesta!
Vastatkaa kapitalististen puolu­eitten
suunnlfelmaan pulasta suu­rimman
taakan s(settamis^ksi työ-läisteri
ia k ö j l ^ Tarmarlcn fcat,. R a i n i o k s i lyönti- .la pue
nettavaksi, järjeSKmäJlä y h t e n ä i - T y ö t t ö m y y s on nun 5i
heri tvöläisten rintama vaaleissa! i-^^c.skee miljocn.:a aanesti
yhteiskunta tuctlcitaan
jättänyt lyhnn käsin
maan .r.icr-:i]l:.-;t:i konei
osau aina roikuttaa työ]
nälkäkuclcr.an rajoilla,
taen hänel suoraptaan
se, jossa han "kalorioidf
sa oikaisee koijieasa. I
nista ci porvaroidcn iiär
minkään viilita tiiän
HciJIä on nähkäii3 vas
cyt on j ä l l e e n kysymys
saa jakaa joukon liha
v i r k o j a . . Ja mitkii piifion
p i i r i t saavat iskeä kynte
paan niliäraän meidän
sia. Siin.i en rähinii.
"kan>anvalta!si;-.^-a" ma
taan vaa!ita!5t'-luk->i. Tä.
si>. on tvöttöniyyskysym;
Vastatkaa sosiaji-fascistcillc,
verhottuna "työväeji" nimen var­joon,
hylkäämällä heidän sosiali-petoksensa
ohjelma!
Valmistakaa luokkasota tulevan
imperialistisen sodfan häviöön
saattamiseksi! .
mous!
heh työläisten rintama vaaleissa! t
ta taitava.'-^ti ir.jlua pitaei
•jompi kumpi puoli aäne;
vallassa olevan puolueen '
tavat kiiäntiia ivöttömier
ensä liuomicn esi;?!- rajan
ovat t.äynr.a kuvauksia
t a i n suuresta työttöm>7de
juudesta. Siina niitä
myönnetään, ottii onhan
Kauan eläköön Intian vallankn- läkin joku saanut liuonoi
kia.:olla muut-man päivär
tä, mutta oi . meillä mi
ta katsokaa •imne "ia:
siellä va;ta o:; iikkaa iU
Sitä kertoes-^aa:; ne huo
että äjinestäkii:^ vain i
kyllä " h y v i n v o i n : : ' jatkuu,
pää.stätte tuon na.tpurm
Työläisten j a köyhien farmarien
•allahkumoukselliscn hallituksen
p u o l e l t a !
C A N A D A N K O M M U N I S T I ­P
U O L U E E N T O I M E E N P A.
N E V A K E S K U S K O M I T E A,
i i
1 1 I I
Yhdysvalloissa on hiljattain a l ­kanut
ilmestymään eräs uUsi pap­pien
ja lapualaisten yhteinen ääni­torvi,
ioka kantaa nimeä "Opas".
Olemme setrranneet mainitun lehti­rievun
kirjoittelua j o pidemmän a i ­kaa
ja itsemielessämme säälitel-ieet
niitäkin ihmisparkoja, joiden
henkistä nälkää tuöllaiselläkiff
moskalla tyydytetään. Lehti on
niiri puhdasverinen pappien ja l a ­pualaisten
äänenkannattaja kuin
ikinä olla voi, ylittäen kirjoitus­tensa
ruokottomuudessa joskus i t ­sensä
Suomen fascistien pää-äänenkonnattajan
"Uuden Suo­men".
Viime viikkojen aikana on lehti
oikein hekumoinut Suomefi tapah­tumilla,
jossa, kuten tiedetään, r i e ­huu
nykyisin mitä hillittömin ter­r
o r i työläisiä vastaan. Sellainen
terrori, josta Upsalassa, Euptsissa,
ilmestyvä vapaamielinen porvari-
' e h t i , "Upsala Nya T i d n i n g " , on
pakoitettu lausumaan sanasta sa­naan
m.m. näin:
"Todennäköisesti k e h i t y t i ­lanne
Suomessa sellaiseksi, et­tä
eduskunta pakoitetaaa hyväk-
JJ sisi pujahtariiaun u!'Kom;
toon.
M u t t a Y>,dysva!liii;3
" O p a s " vain kcliriiä K'.
^ j o n k a ?elkää siliteHään. r
I että sillä tavaiia s^-»'^ ^
i Se on niieli^^sä^in. ctta •
k i n päästään laiCI^!lscen
v h t e i s k u n t a a n " . valohde .<
k a n s a n - ! ia työläisten k-ntoHe kx
symaan useita Tapojen
vallan vastaisia lakeja, jotka; rantahamppar: ^ jj, „
tulevat asettamaan Suomen tois- misesta Suome- u '
ten pholivillicn valtojen tasol-j see tiiila tavailn ^ i •
le, jotka eivät ole kypsyneet si-|nccssä nuiner-.-.-aan.
vistyneeseen yhteiskuntamao-1
toon. Kansanvallan vastaiset j
l a i t koskevat myöskin Suöinen j
ruotsalaisia, sillä s u o m a l a i n e n!
f a s c i s m i j a s u o m a l a i n e n n a t i o - i
n a l i s m i o v a t t o d e l l a S a m a n h e n -i
g e n l a p s i a . " j
Näin sanoo ruotsalainen porvari-1
lehti Suomen tapahtumista v.k. lo-f
pulla. Lehden ennustelu, että.Suo­mi
tulee todennäköisesti "toisten
puolivillieV valtojen tasolle", on-;
tämän kuun alassa sattuneiden ta- {
pahtumien kautta tuliut täydelli-j
sesti toteen. Maassa vallitsee täy­dellinen
diktatuuri, jossa edes por­varillisesta
kansanvallasta ei ole
hiventäkään jälellä. Työläisten t o i ­minta
on täydellisesti tukahdettu
j a -työläisiä pieksetään j a kuljetel­laan
"kuolemankorpecn" aivan
vuoden 1918 malliin. Sanotaanpa
viime viikon aikana suljetun r a ­j
a t k i n , ettei vain mitään "vaaral-^
l i s t a " lapualaisten tihutöistä paä-
" K u n kMtseiee Saom<
näkee yhtenaf.n tatmi
tukr-ista ja n-iurhista.
pa on .^iihcn o ! l u : teia,
t u . Pnranijil^- tiUinne.
r u n 5ija: : e anneltaisiin
r e n t o a ra^o^'^'"?'''-, V;
k o n j a k k i a ? .[^^
päihtvmysiiän oh o-M^^
k i n aikana pä^i;??^
h i n , puukotuksna J3
Svvnä o n tapoic-n
n i s m i n u s K o n n i ^ n - -
denvastafsi^ta ^ f ^ ^ ^.
V i i m e h ^ n o n^
kyy olleen nen ^
j a tappeiunpaiva koko
S i l l o i n h a n sen P^f^J
la matKasJi
ovat-
Loh<ram.ta o n k i i j ^^
deta, että .-aurenipi ^