Vapaus, March 20, 1926

              8iva2
VAPAUS
CBMMUUI BiioBialateeii ^a^lesUte iSnenkammttaJa,-ilines-
«ly 8ttdbiii78$s, Ont, Joka tiistai, tontai ja lanaataL
T o i m i t t a j a t :
a - a NEOL H. A . BOUVINEN.
, „ , . VAPAUS (Liberty)
.' » 8 only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pnb-
Ikfced in Sodbnry. Ont, erery Taesday, Thnxsday and
' " ^ B l ^ e i e d at the Post Office Department, Ottawa,
M «eeond class matter. —--===========s==
. . s TILAUSHINNAT:
Canadaan ykd vk. $4.00, paoU vk. $2.25, kolme kk.
dUBO Ja yksi Ick. 76c
Thdy»wdtpihin ja Snomeen, ykd "k. $6.60, pnoH vk.
SS.00 Ja kolme kk- $1.76.
TfliifcSTjoita ei «nrwi r ^ . ei tftJla I8hettäm§in.
A ^ t r i asiamiesten jpnia on tatankset
3^ nijotnt Omoitnkset pItSä olla koni-tolana
lanantalria, torstain lebteen tifstafna ja lauantain
lahteen torstojna keHo 3.
Genesal odvertldnff rates 7Bc per coL Inch, Mf-aimomehars
» for sinf^e insertion 76e. The Vapana
Is* the best advertishis mediam among the Finnish
in Canada.
Vapanden konttori ja toimitos: Uberty BIdg Lome
PnheSp 1038; Postiosote; Bo« 6a, Sndbi^^^^gnt.
Mk
Jos ette mir«i^ tahansa saa vastausta ensimaiseen
ibjeeseenne, kizioittakaa nndelleen liikkeenhoitaja.^
• • • ^ " ^ l ? KArSftsTO- Liikkeenhoitaja.
p i i
P
r
'Thteinen halKtus^
Muutama viikko takaperin arvosteli «The Worker»
J . S. Woodäworthin puheita «yhteisestä hallituksesta»,
pitäen niitä vaarallisen epäselvinä ja hämärinä. Vii
:mek8i ilmestyneessä <Woikeri8sa» julkastuissa, parls'
Btentint<)iniintaa koskevissa selostiAsissaan esiintyy
hän edelleen häm8rästi,vmntta ei niin suuressa määrin
Elld hän käsitä sanojensa tarketusta toisin kuin me,
niin hänen ottamansa kanta on entbtään enemmän; fio»
sialidemöktaattista luokkarauhaa t a i t a v a ^ja tarjous
yhteistoimintaan pääoman ja työn välillä parlamentaa»
riacn toiminnan alalla.'^^1^
taa^ siitä sanoi aikanaan erittäin suorasukaisesti ja sat
tuvasti August Bebel.eOnfSanoiflinuneko, ikäänkuin
luonrtonl^», selitti tämä vanha strateegikko^ icettä pi
ibnstflttijä? vasemmiston yHtymis hyodyii'oikeis­to.
» Työväen ryhmän ryhtyminen «yhteiseen hallituk­seen
» kapitalistisen puolueen kanssa kapital^ par-lamen!
autfi3en;järje^lmän pohjalla, t i e ^
na itsenäisen' poliittisen toiminnan kieltämistä. Se
inerkitaee' työn paivelusta^^^ p
takok^tötm suun>
nan'«QH(eutuli;8en» sdittämiseksi*'
sehf^9i9i«'-'^^^^
uudistuksia,, reformeja. Mikaan^ ryhmä Canadan tyo*
^i^Mtikkee^sa «i ole sen itsepintaisemmin tehnyt tlyotä
yhtdskunnaUisten Tindistusten puolesta» esittäen vaati-
^maiBia tySttoiÄyysvakiiutukaesU^ii^^ aina kuvosten
, ^:'icanuillistiittemiseen sadkka. Mikään ryhmä ammatti-
X^dis^liikkeessaei ole sen^ tara^aammin vaatinut
.korkeampaa elintasoa,.parempia paUdcoja ja parempia
\ tyosiditeita, 'kuin kommunblit ovat tehneet. Me kan­natamme
i^itä VAatjhnulcsia lainsäädännöllisiksi toimen-
'pHeikfll, jotka olivat sisällytetyt herrojen Woodswordiin
ja Heapedh kirjeeseen pääministeri Mockoine Kmgille,
jossa vaadittiin eläkkeitä vanhoille, tyottomyysvakuu-tttstfl^,
jniiutöksia rikosltdkiin j.n.e. Oli .paikallaan' ea-noar.
Kingine, että he äänestävät hänen kiAistamintflan
/ tarkottavinkonservatiivien yrityksiä vastaan, jos .han
esittää mainättujfi lainsäädännollbiä toimenpiteitä. Mut­ta'me
kannatamme vain työläbten ja pienviljelijäin
. jelmaa eika mitään muuta. Me kannatamme sitä tai
cata lainsäädännöllistä toimenpidettä, mutta meillä ei
' ole »itään luottamusta tcjfdan kapitalistiseen lainsää­dännölliseen
ohjelmaanne,' emmekä ryhdy mihinkään
sitoumtduiin sen puolesta. Meillä d ole mitään har­rastusta
kannattaa yhtä kapitalbtbta hallitusta jotain
toista vaataan, pelkästään sen takia, että meillä pitää
olla hallitus. Me kieltäydymme ottamasta osaa kapi-
. talistisen valtion halliqnollbiin toimiin. ,
Kannatteessamme edellä esitetyn moista itsenäben
' poliittisen touninnan suuntaa, me^ehdottomasti kieltäy-vdymme
hetkeksikään omaamasta' ajatusta «yhteisestä
^hallitdcsesta.» &tä tyoväenliilikeen mies puhuukaon
^ «yhteisen hallituksen» ajatuksesta* iskee meihin järjet­tömyytenä
tai vieläkin pahempana. Tarkastellessa asiaa
I siltä näkökannalta, mitä Kjngin- hallitus on pakotettu
V ' V tekemään, on tämä «yhteisen hallituksen» ajatus perin
nue*likuvitukseninen. $illä luvatut kohtuulliset lain­säädännölliset
toimenpiteet ovat edelleen vielä lupauk­sina.
Ja kapitalbtiset politiikot ovat ennenkin syöneet
- sanansa. Kun nuo luvatut lainsaädäimolliset toimen­piteet
esitetään parlamentille, niin me epäilemme, et­tä
ne eivät tule tyydyttämään työläisiä.' Jos vanhuu-
'denelä^omitean' ehdotukset hyväksytään laiksi tdkc-mättä
niihin lisää myönnytyksiä, niin me emme epäile
..sanoa, että me saamm kurjan seka^vasten-
' m i e l i s e n eläkejärjestelmän* Ja loppujen lopuksi, min­kä
muodon tuo luvattu lainsäädäntö saaneekaan, niin
ei ole lainkaan odottamatonta, että rakas senaattimme
! : tappaa sen hyvin rivakasti. Niin, silloin ollaan taaä
Jahtökohdassa.
Jos tämän pienen luvatun lainsäädännöllisen toimen-piteenmenestys
on nain armonalainen ja epävarma.
^ niin, mikä johtoakaan Woodsworthin «yhteisen halli­tuksen
» propagandaan? Hän näyttää yhl'äkkiä tulleen
suurenmoisten parlamentaarbten unelmien eaostutta-maksL
«Konservatiivien tappiota ei juuri voida sanoa
: ; : liberaalien voitoksi. Paremmin se on yhteben halli-
' t u k s e n ajatuksen voitto.» Mitä tuo «ajatus» tarkottaa?
Herra TVoodsuorlhilla on puolustuksdkseen neljä seik­kaa:
< 'Yhteisessä jär^ mikä nojautuu pelkäs-joutuu
hallitus
«nöyryytettyyn asemaan» ja riippuvaksi ulkopuolisesta
kannatukset (Huomatkaa» että vieläpä Forken pao-luekin
julkisessa selityksessään ilmottaa, fttä sen yh
tebtoiminnan pbhjana on ainoastaan latnlaadinnallise
asiat). • •
(2) Mutta itsenäiset eivät voi «nykyisbsä olosuhteis­sa
» ottaa osaa mimsterbton vastuunalaisuuteen.
(3) Sen' tähden näyttää uusien vaalien toimittaminen
välttämättömältä, josta plbi seurauksena kaiken toden^-
näkobyyden mukaan nj^yiscn tilanteen uudbtuminen
parlamentissa.
(4) Mitkä taasen jditabi uuteen hallituksen noy-ryyttämbeen.
Johdonmukaisesti ja näiden erilcobten
olosuhteiden alabina voitaisiin tilanne selvittää «yhtei
sellä hallituksella», jonka pohjana olbi. «muutakin
kuin pelkästään lainsäädännölliset ehdotukset», ja jos­sa
voitabiin sovittaa käytäntöön ministeristön vastuun
alaisuus. . ,
Olemmdco väärässä tai oikeassa teidän mielipitei-denne
tulkitsemisessa, herra Woodsworth?
Kaikki seikat näyttävät oikeuttavan meidän tulkitse
maan herra Woodswortbin viimebtä selostusta tallä
tapaa.' Herra Woodsworth ei ole_ löytänyt parempaa
selkänojaa ja pohjaa ii^ääritoUessään parlamentaarisen
uransa kuHcua, kuin Vandervelden, jolla on varmasti
paljon kt^musta yhteisbtä ja kokoomushallituksbta
tohninnassaan Hänen Majesteettinsa Belgian kunin­kaan
Albertin kuninkaallisena ministerinä ja yleensä
työväenluokan pettäjänä.
Vandervelden tapaiset «yhteiset hallitukset» ovat so­sialismin
periaatteiden myymistä. Se rakentuu erään
ennen sotaa sosialbtina^ ja nyt fascistina toimivan
saksalaisen Maurenhrecherin otaksumalle ja väitökselle,
joka esiteuiin aikoinaan: «Parbmentbsa haluamme
tehdä käytännöUbtä työtä, hankkiaksemme varoja yh­teiskunnallisiin
uudistuksiin, siten, että askel askeleelta
voimme edistyä oman luokkahallituksemme muodosta
miseen.» Herra Kautsky, Joka oli vielä silloin marxi
lainen^ vastasi siihen sattuvasti seuraavalla tavalla:
«Arveledko hän riistäjäin hyvatuulisesti katselevan sitä»
kun me vallotancune aseman toisensa Jälkeen ja valmb*
taudumme heidän omistusoikeutensa riistämiseen? Jos,
niin hän elää suurenmoisessa itsepetoksessa. Kuvitel
kaammepa faetJceksi, että meidän parlamentaarinen
tyoinme olbi saamassa sellaisen muodon, että se uh-kabi
kapitalistien herruutta. Mitä tulbi tapahtumaan?
Kapitalistit tekisivät lopun parlamentaarisesta halli
tubesto.» Syyt tähän esitti Engels —^samom kuin
Marx ja Leninldn ovat tdmeet~voimdkk^ tavalla
vuonna 1888, kun hän selitti^ että^ «nykyaikainen vai-tioi
mikä sen muoto lieneduun,, on^varsinaine^i kapi-talbtinen
koneisto, kapitalisäro'vätöd*» ~ \
Yhteiset hallitukset tarkottavat ainoastaan nykyisen
kapitalistisen valtion jn kapitalismin aseman edelleen
pönkittämistä työväestön avulla, ^Sosialistit eivät voi
niin ollen ottaa .osaa ei^Mialistiseen hallitukseen, hyi
käämättasosialbtbia - periaatteitaan ja tulematta.^'
pitalbtisen valtion kätyreiksi., ^ '
Laqantaina, maalisk, 20 b.—Sat. March 20,1^26
Pariisin Kommuuni (
Vibikymmentäviisi vuotta on tullut kuluneeksi siitä,
kun Pariisin työläiset nousivat kapinaan kaupungin
porvarbtoa vastaan jä perustivat työväen vallan. Koko
maailman sosialisteille oli jo ennen sotaa tullut tavaksi
Juhlia vuosittain Pariisin Kommuunin inuistolle. Huo-,
limatta -toisesta: intemationalesta^ niin sanotun rauhal
lisen reforinismin' mädäntyneestä ilmapiiristä jä ennen
1914 Vallinneesta parlamentaarismin I^udesta, totesivat
työväenluokan .järjestöjen lisfijsÄv. joukot selvästi. sen,
että Pariisin Kommuunissa heillä on juhlittavana mitä
loistavin tapaus' työväenluokan tiellä valtaan. !
Kailpd mikä on tapahtunut sitten maailmansodan pi*
meiden päivien ja eritoten Venäjän työläisten vallan,
kuntous» on vahvbtanut niitä johtopäätöksiä, joita^
Marx ja Engels nuo sosialistisen liikkeen suuret
opastajat >- ovat muodostaneet Pariisin Kommuunin
johdosta.
Pariisin Kommuuni oli työläisten vallankumous.
Kommuuni syntyi proletaarisena r liikkeenä porvariston
petosta vastaan. Ranskan hallitsevan luokan klikkikun-nan
mielettömän sotapolitiikan seurauksena. Mutta
pian kommuuni omaksui kaiUu soitettujen ja riistetty­jen
^tebkunnallisen liikkeen muodot ja suuntautui uu­den
yhtebkunnallben järjestelmän perustamiseen, joka
lopullisessa muodossaan käsitti riistajäluokan poistami­sen
ja rikkauksien ja tuotannon saattamisen yhtebkun-nan
käsiin ja kontrolliin.
On totta, että kommuuni ei ollut txirpeeksi selväpiir­teinen:.
Mutta' Pariisin työläiset olivatkin vain esitais­telijoita.
He olivat liian armeliaita riistäjille, ja mak­soivat
tästä jälkeenpäin, kymmenienti(ihansien marttyy­rien
verellä. Samaan tapaan kuin Suomessa 1918.
Kommuunilta puuttui voimakkaan ja yksimielisen
kommunistipuolueen ohjaus, jonka kautta työläiset
olisivat jvoineet harjottaa .valtaansa. Kapitalistien voi-maldcaammot
järjestöt ja voimalähteet kukbtivat ja
murskasivat kommuunin epäilevän johdon. Mutta kom­muuni
ei kuollut jättämättä jälkeensä mitä kalleinta
opetusta siitä, miten jälkipolven proletaarien on mene­teltävä
tiellään lopulliseen voittoon. Suurin ja tär­kein
kommuunin antamista opetuksbta oli sen uuden
neuvostovaltion tapaisen muodon hahmotteleminen.
«Pariisin Kommuuni — se oli proletariaatin diktatuu*
ria», kinotti Marx. :
Kommuuni kukbtettiin ja murskattiin. Mutta kom-munaardien
henki elää vielä. Sen on perinyt koko
maailman proletariaatti. Tänä päivänä se ilmenee
Neuvostotasavaltojen Liitossa ja Kommunbtisessa Kan­sainvälisessä.
Kunnioittakojmune Pariisin Kommuunissa surmansa
saoneiden luokkamme urhojen muistoa! Parhaiten
teemme sen siten, että työdcentelemme heidän alotta-mallaan
uralla, kunnes olemme voiton saavuttaneet ja
päässeet koko maailman konunuuniin.
II. DemolcrMttinen liifcSri-
Bcvvottela
Edellisessä artikkelissa kosketel­tiin
42 demokraattisen suornnden
demokrätia^arvostelua. Demokratia
todettiin sairaaksi. Entä rohdok­set?
M i a tuli demokratian kritiikkiin,
havaittiin ylfiseen tyytymättöniyyttä
. vähimmän kuitenkin sosialide-mokraättien
teholta, motte kun t u ­lee
kysymys demokratian lääkitee-misen
positiivisista ehdotuksista,
muuttiiu tyytymättömyys suoras­taan
katkeruudeksi, ja saamme näh­dä
demokraattbten rohtomfesten
koko avuttomuuden ja hämmingin.
Melkein ylebeen kohtaa meitä
vanhan klassillben porvarillben
persoonallisuus-vaatimuksen - voi­makkaampi
: korostaminen. Kapita­listisen
kehityksen jatkaessa < edel­leen
ja trustilaitoksen ja imperia­lismin
leipoessa yksilön mitättömän
latteaksi, varjoksi uudessa feoda^li-systeembsä,
elää porvarillben äly­mystön
keskuudessa edelleen vanha
vapaakilpaiiukapitelbmin järkeily
uskoineen siitä, että kunhan vain
"oikeat", "suuret" persoonallfauu-det
saavat ottaa käsiinsä johdon,
niin tulee kaikki hyväksi. Mitään
sellabta kuin luokat ja luokkaedut,
ei tunneta. Kuulkaahan vain:
.^"Tarvitaan vain, että sivbtynyt vra-liojoukko
asettuu liikkeen johtoon"
(Aulard)w : VEri poliittiset muodot
ovat vain kehykset, joissa persoo-nallbuudet
muodostavat sisällön, to­si
ytimen": (prof. östrup, Kopenha-mina);
"Yhtebkunnan hallinta t u ­lee
• jälleen "siurtymään arbtokraa-teille
sanan/^varsinabessa merkityk­sessä,
te. parhaille, arvokkaimmille
(S^etoehovski). On kaikkialla vaa­dittava;
"että demokratiaa johtavat
todella demoicraattbet piersoonalJi-suudet
ja johtajat" (Benesh), De­mokratian
päävaikeutena on " a li
tttinen- ja ; loputon tabtelu demo^
kraattisten johtejain luomiseksi".
' Mutta entä. kansanjoukot,' valitsi­jat?-
Vanlia - 'resepti: heidät ^ on
kasvatettava*', v'Steed,-puhuu- valk­enin'^
kouluni^mbeata ja kasvatte
mbeete, toinen vaatii "tietaellbem-plä^*'
menettelytapoja politiikassa,
englantilainen liberaali Kenworthy
korostaa, että meidän, jotka olem­me
vapauden; Vstäviä, täytyy olla
kärsivällbiä ja-kestäviä". Ranska-ainen
Guy-G^and selittää, että "po-itiikan
suuret ^kysymykset ovat lo^
poliittista mielettömyyttä", on saa­tava
aikaan, 'ajoitetut, välilliset
ja: sensusvaalit"; tämä ei olisi m i ­tään
demokratiaa huonoimmassa
mielessä^ matta kyllä' "aristokratiaa
parhaimmassa mielessä". . Täten o-sallistubi
hallintaan "vam arvoi-simmat
persoonallisuudet".
Tämä olbi tietysti puhtamte fas- T|,ff||o Albertan Öljy- cismia. Sillä kutka olbivat arvok­kaimpia
' - porvareille nykyisenä uh­kan
aikana? Ne tietysti, jotka voi­makkaimmin
puolustavat. sitä, ts
fascistit.
Täten vaihtelevat lääkekeinot. E i
ole 'mitään demokratiaa, sanpvat
toiset. Ei olla yhtä mieltä edes
siitä, kuka potilas on j a mitä hän
potee.. Rohdokset ovat'myös eri-labia
kuin tuli ja vesi. Porvarillis­ten
sivbtjmeiden epäyhtenäinen kat­somus
luokkansa . kohtalopulman
suhteen osoittaa huonoja aikoja.
Voimansa päivillä oli porvaristo
kautta linjan selvillä j a yhtä m i e l^
siitä mitä tahtoi.
Seuraavassa ^''artikkelissa < kosket­telemme
"demokratian ja p&rla-mentitarismin
kribin" todellista s i ­sältöä.
pulcsi morasini^ymyksiä^
hl on elfiraänkäsitys; ja . "jos jo­kainen
tulee '^sen ' syövyttämäksi,
niin ei enää tule olemaan mitään
demokratian krlbiä". Nimpä niin,
siis varrotkaamme^ '
Mutta sitten esittää tshekkoslova­kialainen
>^rof. Weyr uuden ^ kään­teen
äsiassi^: "Poliittbella elämällä
on nimittäin ei ainoastaan moraa-insa
vaan myös estetiikkansa ja
minä tuskin erehdyn Jyäittäessäni,
e ^ ^demokratian ja v;^j^arlamentta-i>
bmin nykyinen "kriisli" taustaltaan
on pikemminkin esteettinen^ kuin
moraalinen." ;
Demokraattbet auktoriteetit eh­dottavat
muitakin' parannuskeinoja.
Aulard painostaa, käsittämättä Vä-län
vähääkään' .teloudellis-yhteia-kunnallbia
luokkapiirteitä, huutoon
tullutta "vasemmbtoyhtebtoimin-taa"—~
mitä Ranskassa on parsi­ma
suorastaan mahdotonta pitää
(oossa sosialidemokraattien vasem-mbtopolitiikka-
hnumasta huolimat­ta.
On olemassa • vain se pikku
kävyys, etteivät'työläbet salli joh-tajainsa
menevän > kuinlta pitkälle
tahansa^ luopuruudessa luokkansa
kohtaan. Vasemmistoyhteistoimin-nalle
tuottaa haittaa luokkataistelu.
Oppenheimer näkee pelastuksen ^rai­tion
keskiaikamabessa epäkeskei-syydessä
ja kannattaa ammattikun-tasosialbmia.
Saksalainen prof.
'oennies toivoisi hyvää parlamentin
äsenmäärän vähentämistä. Pari
sveitailäbtä suosittelee kansanäSnes^
tysta ja aloitetta sveitailäbeen mal­lin.
Wieniläinen prof. Kelsen mie­l
i organisoida puolueet juriidbesti
a varata nämä edustajansa pois-cutsumisoikeudella
parlamentista,
mikäli eivät tyydytä puoluetta.^ A u -
ard mielii poistaa senaatin edistys­tä
haittaavan veto-oikeuden. Muu-en
sveitsiläinen tahtoo poistaa
kaksikamarijärjestelmän. Eräät kan­nattavat
parlamenttiedustusta ibn-matittain
maantieteellisesti valitta­en?
edustajain rinnan. Sorbonelai-nen
prof, Bougle panee luottamuk­sensa
osUustoimintajärjestöihin.
Täten hapuilevat haastatellut p i ­meässä,
jotkut heistä kuitenkin kä­det
kohti tulevabuutta. Useimmilla
on suussaan vain-korulauseita. Toi­set
taas kannattavat jopa demo-iratUn
poiatamUta. Toennies miet-tää
ääni-ikärajan kohottamista mut­ta
kannattaa korvaukseksi laajen­nettua
"lasten äänivaltaa" vanhem-
}ain ja holhoojain kautta. Swie-tosoehvki
julistaa, että yleinen i ä -
nioikeus on "yfat^IskuimaUlsta ja
Toronton Yrityksen 20-
vuotisjiriila
Toronton v.- j a u.-seura Yritjra
vietti 20:ttä vuosijuhlaansa t Jc
priiä Don-haalilla. Kun tällabet
|uhlatilabuudet bvat enemmän har-vinabia,
niin lienee paikallaan joku
sana vietetystä juhlasta j a sen' oh­jelmasta.
'
Alkqsoiton\ jälkeen lausui toveri
Mäenpää juhlivan seuran terviehdyk-s^
n salin täytebelle yleböHe. Sen«
rasi sitte, mies- ja nabvoimistelijain
yhteismarssi, missä nämä reippaan
marsin yhteydessä - muodostivat en­siksi
seuran: nimen alkukirjaimen
" Y " ja sen jälkeen luvun "20".
Mieavoimi8telij&in..pQbtuttu^-lavsata;
esittivät > naiset; lyhyeen harjotus-aikaan
nähden hyvin onnbtuneesti,
laululeikkej&i Toveri Salon lau­sunnon
jälkeen .seurasi miesvoimia*'
telijain esittämä sauvaliikeohjelma^
mikä esitettiin verrattain tyydyttä­västi,
joskin epävarmuutta suoti^
tuksessa, asennoissa j a täsmSllbyy-des^
ä ;oIi ^vaittaviss^.^, Mutta^ kun
otamme huomioon, että miltei* l u i k ­ki
olivat ensikertalabia j a suuri osa
sellaisb, jotka vasta noin kuukau­den
ovat olleet mukana harjotuk-sissa
sekä puutteellbesti ymmärtä­vät
suomenkielbtä komennusta,
niin annamme täyden tunnustuksen
heidän saavutukselleen. Jutitolais-nuorukabten
esittämän soittonume-ron
perästä esitti toveri Lauri Nur-miaho:
laatimansa historiikin seuran
20-vuoti<e8ta' toiminnasta, i :
Hbto^iikbta ikävi m.m. seTviHe,
että V.- ja ' n.-seura Yrityksen pe­rustava
kokous pidettiin 15 p:nä
maaliskuuta 1906, talossa n:o 246
Richmond S t ' Tässä kokouksessa
päätettiin seura perustaa j a hyväk­syttiin
valmistavan : toimikunnan e-sitfömä
sääntöehdotus. Toitnitetus-sa
nimildrjotuksessa liittyi seuraan
12 jäsentä. Tästä alkaen onkin
seura ollut -milloin vilkkaammassa.
milloin hiljabemmassa toiminnassa!
Onpa ollut aikoja, jolloin seuran
toiminta on ollut kokonaan nukuk-sissakin.
Perustambesta . alkaen a i ­na
v:teen 1916 o l i seuran toiminta
verrattain" vilkasta. Miltei sään-nöllbesti
järjestettiin jSsentenväli<T
^iä kilpaihda kesänrheilussa, vounis-telussa,
hiihdossa j a painissa. Sa­moin
toimittiin iltamia, joissa niies-ja
riaisvoimistelijat esiintyivät j.nje;
V3ta 1916 alkaa seui-an toiminna»>
sa laskukausi niin^ että v:n 1918
lopulla päätetään seuran toimmta
jäsenten ; vähälukubuuden* takia
toistebeksi lopettaa. V. 1920 yri-teCaan
uudella tarkolla saada innos­tusta
seuran toimintaan-; pidetään
m.m. iltama S. Työv. UrheilulehdeA
hyväksi, ollen tästä tuloja $52.30.
Samoin päätetään ostaa 3 kpl. @
200^:^ mkn-osakkeita S. iVöv. U r -
heiluvälinekaupasta. V. 1921 pi^
detään m.m. iltamat Tshekkoslova­kian
työväequrheiluliiton järjestä­mien
n. s, työläbolympialabten hy­väksi,
oUen iltamasta tuloja $46.60,
mikä summa lähetetään S. Työväen
Urheiluliitolle. Mainitun vuoden
lopulla/alkaa taasen väsähtämhien
eikä seuran toimintaan tahdota saa­da
henkeä, vaikka v m 1922 alku­puolella
onkin muutettu uuden haa­lin
avariin suojiin. Vasta v. 1923
alkaa^ seuran nykyinen henkiinherää-minen.
Mainitun .vuoden. lokakuun
29^ pmä pidetään seuran henkiinhe-rättämbkokous,
missä päätetään
ryhtyä seuran toimintaa uudelleen
viemään eteenpähs. Tästä alkaen
onkin seuran'toiminta taasen yhtä­mittaisesti
Jatkunut, ollen nykyään
siteiä^ kunnossa, etta^ toiveita sen
keinottelusta
Calgaryssa,: Alberten snuriinmas-sa
kaupungbsa, on. öUykeinottelu
nykyään loistavassa kukoistuksessa.
Se vetää vertoja kiinteimbtökemot-teluUe,
joka yli kymmenen vuotta
sitten rehotti kaikkivaltiaana useis­sa
länsi-Canadan kaupungeissa. Tok­kopa
koko Calgaryssa on semmoista
nurkkaa, missä ei j u t u ^ l t a i s i öljys­tä,
tai oikeammin — öljykeinottelun
onnbtumiseste. Se on puheenaihee­na
ravintoloissa, kauppapuodeissa,
olattavbsa, kadunkulmauksissa, y.in.
MUtei jokaisen myymälän — vieläpä
hallituksen postitoimiston — kadun.;
puoleisilla iWcunoilla on öljyalueiden
karttoja, jobte pitäisi päästä selvyy­teen
itsekunkin öljykaivon ma^n-tieteellbestä
asemasta.. . Karttojen
täydennyksenä on ikkunoilla vielä
pieiioisktfkoa olevia pumppauslaitokr
sia nostokoneistoineen., ,
Systemaattisesti aikaansaadulla öl-jykeinotteluhuumauksella
on tehoisa
vaikutus. Se ön nopeaanrikastumis-kuumeella
^ täyttänyt työläisten ja
farmareitteh suuren osan aivot siir
na määrin, että ovat unhottaneet
luokkaansa koskevan ty^ttömyys-pröhleemin,
lähenevät maakuntevpa.
Iit jä muut tärkeät päivän kysymyk-set,-^^
Minä myös jouduin öljyhuu-mauksen
vaikutuksen alaiseksi niin
paljo, että sjrvennyin ottamaan sei'
vää sen materialistisesta u pohjasta.
Kaupungin liikej^tysten lupakir-'
jäin. apulaiiBtarkastajan lausunnosta
pääsin selvyyteen siitä, että kaupun­gissa
toimii nykyään 92 ösakdcaupr
pain välittäjää, joista viisi naista.
Osakepöresejä on tohntnnassa^^ain
neljä, mutta uusia aiotaan ijerustaa.
Kttii! välitiSiäih: tolmiaSöJgi^aSnaksad^
SÖ dollaria, oh kaupungilla jo tä­hän
mennessä ollut niistä tuloja
$f,600. OsakeväHtysoikeuksien pyy­täjiä,
tiedotti ai^ulaistarkaÄtaja, on
ilmennyt^ Chicagosta, Los Angelesis-ta;
Vjmcouverista ja Victoriasta
saakka. . Mutta kuil ulkopuolisilta
vaaditaan 6,000; doHarin takaus, e!
yksikään ulkopuolisista anojista ole
vielä tähän mennessä 'sitä hankki­nut.
' '
."The Alherta OU lBxamin€r"-iul-kalsu,
joka on myös yksi öljykeinot­telun
kukoistnksen tulokäa, kertoo,'
että tähän mei^nessä on poraustöitä
suoritettu 51 kafvolla. inistä suu­rin
osa on Turner Valley ja Wain-rit^
t alueilla; vain i;|(iuutamia'. on
Nanton, Moose Mountain^ ^ Irma,
Coutt8.Swe€tr/a8S, Coabpur j^-Bow
River seuduilla. I.Kaivoista on : yksi
tykkänään'^ hyljätty, yhdeksällä on
ll^öt ipysäyksissä j a vain kolme tai
neljä tuottaa öljyä.
väbtaisesta, entistä elinvoimaisem-
(maste toiminnastfi on suuressa mää­rässä
olemassa. ,
Seuran toiminnan vilkastuttami­seksi
on. yksi sen perustajia, ny­kyään
seuran. kunniajäsen, toveri
Valteri Hciikkinen, tehnyt useita
palkintolahjotuksia, m.m. ' seuran
nyt^ viettäessä; .20-^otbjuhlaansa
hän lahjotti ..kauniit pokaalit d^u-ran
jäsentenvälbiin kilpailuihin.
Nykyään on seurassa noin vibikym-mentä
jäsentä j a toimii seuran pn<
heenjohtajana toveri Mäenpää" ja
voimbtelunjohtajana toveri L.. Nur
miahol
Hbtoriikin jälkeen seurasi ohjel­massa
piahosoolo toveritar Mrs.
Nacklinilta: Tämän jälkeen mies-vbimbtelijat
suorittivat musiikin
mukaan vapaaliikkeitä, mikä sujui
verrattain hyvin.' Painijat esittivät
uudella hyvällä painimatolla ylei­sön
mielenkiinnolla seuraamaa näy-tepainia,
lopuksi muodostaen .pari
voimamiest^n voimisteluryhmää. •—
Kun miesvoiihbtelijat vielä muodos­tivat
kolme voimisteluryhmää ja
mölykööri esitti sille ominabet, kat­sojien
nauruhermoja tyydyttävät
ohjelmanumerot, loki toveri Nurlui-aho
^ Sudburyn. Kisalta ja Canadan
Suomalaisten Työläisten Urheilulii­tolta,
saapuneet onnittelukirjelmät
Juhlaan saapunut salin täyteinen y-ebö
seurasi mielenkiinnoHa reippai­ta
voimbtelijain esityksiä ja toki
uhlä kaikinpuolin, onnbtuneen vai-cutuksen.
Toivomme hartaasti, että seuran
toiminta tulee vastabuudessa vetä^
mään toimintapiiriinsä yhä laajem­mat
joukot täkäläbtä suomalabia
nuorisoa. Sillä silloin vasta, kun
seuran vaKicninen kantajoukko
muodostuu jäsenistä, jotka ovat jo
vakimtuneet paikkakunnan oloihm,
saadaan seuran- toiminta .;,taatalle
Tnmec Valleyssa sijaiiseva Boj-lite
n:o neljä, kertoo *'Exaaäa^ '
tuot« 1«,000'tynnöriä laakaa W
taa viime tammikuussa? toJsSen i i i i
tanto on, verrattain vähäistä, j^|oiJ
tuen «tupäässä: kaasuun. -SikäBa
RoyaKte n:o neljän osakkeiden Jfij.
ta pörssissä^on näinä päivinäSiök:
dellut 250 j a 300 dollarin liSB!^
kappaleelta; muitten kajvoj«i « R » :
keiden hinta, on taasen adeppmot
kahderi pvplen niiden nimellisarvoa,
joka on yksi dollari.
Aivan perättömät hnhnt saatla.
vat . rikastumiskuumeen vahaaäät " l
ihmiset helposti suunniltaan. ÄQ.- • l
nä päivänä ' läksi liikJseelle jiAk 1
kuinka Vulcan-kaivo tuottaa p ä i^
sä 50 tynnöriä öljyä; pian kdhoaii
tynnörOuku 1,000 rteen. Valeasua. "^
von 4^sakkeiden hinta kakeinkertäs.
tui pörssissä; j a vaikka ennen jnfiä
pätevästi todettiin^ ettei koko 1^^;
voUa ole 'lainkaan .tavatta - öljyä,
sen osakkeilla ^iitä huolimatta hyvi ^
k y ^ t ä j a hinta: vielä kanan fli>M 1
jälkeenpäin.
Yhtiöt, Joiden kaivoilla poraus, '
töitä suoritetaan, ovat hyvin panssi.
roituja mahdollisen onnistomiseii ia^
raita.,. Kun ilmotuksista taiJustSa
itsekunkin yhtiön myytäväJtolask^
tujtf osakkeita, hiin ^Iräomaa^ ettei v
niiden luku -nouse missään tapaok:
sessa edes puoleen yhtiön koko 4)$a.'
kemäärästä; kontrolli pysyy dt^
varmasti, -sisäpuolisten haussa.' D)>
kopuolisilta, halpain osakkeiden «e.
tajilta, peritään rahat etsimistfötS
koituviin menoihin, joita ei jimii-napilla
peitetä. Kustannukrista
too hallituksen' insinööri, fitanky
-Davies, joika on tutkinut poiaoksfai
eri ^^rvyydeltä, nostettua maata ja
luennoinut' maakerrostömiäfl--»«ne;^:f
dostumisesta, - että ^4,00j9. jalkaa ig^
van Otaitson kustsÄtftilc^ ^mttsefat
120,000:Bta> 150,000 :teen j a 5,008
jalkaa syvän' 180,000 :sta i^;
000 rteen' dollariin.
Aliseen piarhäasta kaivosta, Itoj»-
lito n :o neljästii, sanoo yHäm^nitts
insinööri, että sen. omtstaJiDa v
sunria mahdoUbuuksia, mutia iiä»-
tään öljykentästä ei vi«)& voida pa^
hua; Sama insinööri lausoo
että on turhaa ostaa öljyosalfeeite
siinä totvossa,r että siten rikasttäi
äkkiä. ' ' ,
Mutta rikaatumbhimon vaUaansst
Jhn^iset eivät Jouda knunteleinaaB
eivätkä hazkitaemaan asiantontijaa/
neuvoja. Osakekeinottelu knkristas
j a tulee-jatkumaan niin kauas, kaiB-;
yleisöllä r—^ etupäässä faxraaicSb:
— riittää muista lähteistä i soadnt
vanft. öljydceinottelun materialisti­sena
perustana on: maksattaa h ^ .
käuskobilla Ja uhkapeliä xakastanBi^'
ihmisillä kustannukset, mitjtä ^
heutuvat ,öljy-yhtiöitt«n etsbtätOi-den
suorittamisesta; kustantaa tdr
meentulon liudalle -osakekanppda-välittäjiä;
hankkia kaupungin rab»-
toon muutaman tuhonnen deUam
tulot. , . •
Niin on sen |adan laHa.
Lainlaa;tijakunnaii
vaalit
pohjaHe ja tulokset sen toimmhasta
myöskin sen mukaisiksi.
. ..-.-Lino.
Albertossa. toimitetaan, ensi
nä; silloin tulee' löppmmkuhmecls
nykyisen h^Btuksen virkakano, jo­ta
on kSstänyt Jo lähes viiö vuotta.;
Nykyinen hallitus on puolnekansal
taan hyvin epämääräinen. Se ci lu­keudu
liberaali- eikä konservatiivi­puolueeseen;
: Se tunnetaan •nralB-sesti
nimellä "United Farmers of
Alberta" (Alberten yhdistyneet far­marit)
; siitä voisi otaksua, «Itä *
ön maalataliittolainen. Mutta sem­moinen
bn harhaotaksqma. Maa­laisliitto
näet,; ainakin muutami»»
maissa, esiintyy poliittisena paolnee-na;
j a Alberton nykyinen haffita»
nimenomaan kbltää olevansa .»!»•
sään yhteydessä minkään pohittiseB
puolueen kanssa. Se eäintyy
lueettomuuden j a kansan halhtnfc- : |
senv niteen alla.
Maakunnan ; ämmattiyhdistystro
vanhoillinen aines nimittää sitä tnot- Jj
tavain luokkain halUtukseksi — « -
simäisekd laatuaan Albertessa; » -
mitys pohjustuu ehkä siihen pok­kaan,
kun. kabinetin jäsenistä ty5-
mihistori, Alex.' Ross, on amfflstb-yhdbtyksen.
Jäsen. ' Tässä k h j s ^ j
saTkansan'hallituksessa'on tyyjs^
nen ammattiyhdbtysalnes, joka vas­tustaa
'Icaikenlaiita politi&kiaa
myös työlusten^jä farmarien hiok-kapolitiikkaa,
tavannut u n e i m^
päämää«ah; "Siksipä taantonnÄ»-
linen ammattiväki on hyvissä ajoa
ryhtynyt^ puolustamaan «y^^y*^^^
Utusta. JMmontonissa ilmestyv^
"Aiberta^ Labor News"-lehde«55 *»•
Jottaa patavanhoilKnen Bmer
per, että hän tnree kynsin W^
pain vastustamaan" jSrjestyneiöp ,
tyoläisUJi^sita osaa, joka tthenev»-
LAIVAPILET
TIEDUSTAl^
sä lainliutiijla
lussa asiattoni
ts halHtosta.':
Lieneekö ti
jestyneiliä ty
tettoä kritik<
puolueetonta
Katsotaanpa!
Madtunhan
ovat ;hiilenkai
mistönä. Hiae
joOoin nykyi
niclko; «hea-^^
BirpsOema. • v-J
että >maaku
>övat nyrkyään
sa ftoini'k;oska
laatijaknnnaas
Cbristflipbers,
teen^ totesi
Ia, |ekä koski
een -jsrSän hi
V, 1914 j a -
tuna vnotena
donarla:_Ja o:
kuidÄUtte;;^ •
hän olhit työ
miUOm kaivoi
tehnyt 25.ty<
1914— mutt
^ hänen tieni
lariin. V^ 1
kaivosmiesten
dollaria pälvi
S.40.
pnoKmskt^
ten ^ a l r i s i a
lämainittu' ^ 4
Manitoban mi
na YhdysvaU(
617 tonnia, ei
hiiltä.' 'V.' 1
haan Albert
käyttöä varti
viime vuonna
MiszftkiiKriden
hiilitnotannon
roisuudesta.,
Montanassa r
vosaukolla 1
aepä perehty
nimipalkka OI
tä; -mutta hc
, tassa maksaa
la 3.10 dollm
HiilrilnotanT
van, noin TL(
heidän hnollet
kyisen epämä
kakautena :k£
syynä ollen j
misesta Johtu'1
myös harvalu
Hiilenkaiva:
^ den suhteen (
nan vastustoj
ammattiyhdist
listiset aineks
mään, että^/el
ja säilyttää
ponnistuksilla
masti pfcikkai
taa on kysym
ko Albertan
tänyt hiilenka
kaamista?
Vastaus 6i
teinen. MOal
muu koneisto
nJen käyteti
vastaan. Rait
ti on jnlisteti
miesten eturi
ori taomittu;
neljäksi knnki
että hän on t
vosmiesten e
CecU Terrb
Pnohieettoi
lituksen pinn
mmisteiistSn
vos^SUUwtvJi