Vapaus, January 28, 1927

              Sisu 2 Perjantaina^ tammJk. 28 p:nä—PridayT Jan. 28 No, 11 —las^l
VAPAUS
fSiBad^ Bnomalaisea työTäeston ainoa äänenlsa:ä32^ja,
Hmestyy Sudbmyssa, Ont., maanantaina, keskiviikkona
|a perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
8. G. t g J L . ARVO V A A E A -
i/Seeustet^ at the Post Office Departaient, Ottawa,
y e g e o n d elass matter.
V A P A U S (Liberty)
, The only organ of Finnish Workers i n Canada. Pub-
Uabed in Sadbaryy Ont., every Monday, Wednesday
Friday. - . . - • ' • .
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaJmaUmotokset f 1.00 kerta, »2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 60c palstatnuma.
Nimenmantosilmotukset 50c kerta, |1.00 3 kertaa.
Syntymänmotokset 91.00 kerta, $13.00 3 kertaa.
Avjoeroilmotukset $2.00 kertaa, |3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanibnotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksa
fciitoslajiseelta tai araistovärsyltä.
Balotaantiedot j a osoteilmotakset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
. Tilapäisilmottajten j a ilmotusakenttnorien on, vaa-
(gttaessa, lähetottavt flmotnshJnta etnkäteen. -
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
t l . BO j a yksi kk. 75e. \
: IJiöysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $5.60, pooli vk.
j a kolme kk. $1.76.
'Tilauksia, joita ei searaa raha, ei t n l l a lähettämään,
^ t a asiamicaiten |o^^ •
Vapaodeb konttori j a toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Pahelin 1038. Poatiosote; BoxOtf, Sadbury, Ont.
Jtfaanantain lehteen aiottujen U m o t n ^ n pitäfi cdla
konttorissa lauantaina^ keskiviikon lehteen tiictama ja
perjgjitain;. lehteen ta>rstatna kello 13 päJvaUä.
' ,i iCeneml advertisiner rates 76e per eol. incb. H i -
oizbnm charge for >ih^e" insertion 76c The Vapans
la the best advertisidCf medium among the Fumish
Peöpfe in Caitada. \ . " . " • • ' • ' ' '
Jos ette milloin, tahansa saa vastausta ensimaiseen
ldi'jee^enne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
•oonaTIISella nimdSä.
• J. V . KANUA8TO, LUkkeenhäitafa.
iLerrolaan tapahtnneen. Ei ole olemassa mitaan keinoa,
millä saataisiin aikaan niin paljo kuin voidaan saavut­taa
teollisella järjestäyt>-misellä ja poliittisella toimin­nalla,
lausuu Vorker, Enemmistö palkkat>'oläisi5tä
Canadassa ja varsinkin Ontarion maakunnassa on jär­jestämättä.
Tuo on tosiasia numero ensimäinen. Tosi­asia
numero toinen on, että Canadan järjestyneet työ­läiset
ovat hajanaisina. Tämän seurauksena meillä on
kolmantena tosiasiana, että ammattiyhdistysliikkeellä
ei ole maassa mitään itsenäistä keskusta, millä olisi
valtuudet ja halua johtaa työläisiä. Jaro^ Simpson
nähtävästi uskoo, että sen seikan, että Canada on vasta
saanut «uuden» aseman valtakunnan maiden joukossa,
tulisi saada meidät pohtimaan kysymystä «kansallisesta
puolustuksesta», mutta hän ei ole vielä tähän mennessä
kä>-ttänyt väitettä Canadan uudesta asemasta kansakun»
tana ammattiyhdistysliikkeen kansallben autonomian
puolesta. Neljäs tosiasia on seuraava: Vaikka am*
mattijärjestö on päättänyt tukea Canadan työväenpuo­lueen
kehittämbtä, niin sen kansallisen autonomian ja
toimintavaltuliksien rajoUuneisuus, sen eristäytyneisyys
itsenäisistä ammatti- ja teollisuusiiitbisCa j a '^rjesty-mättomien
työläisten lukumäärän suuruus johtaa siihen,
että työväen itsenäinen poliittinen toiminta on Herkkoa.
Lopputuloksena on, että ammattijärjestön virkailijat
marssivat pääministerien pakinoille.
erenssi
TOV. G Y I X I N G I N SELOSTUS KARJALAN TALOUDELUSESTA
. ASEMASTA -
Meillä on huomattavissa suurta lussa. Vuonna 23—24 oli Karjalan
taFouden voimistumista liaikilIa4=keskuskansantalousneuvoston hal­lussa
40 pros.' teollisuuslaitoksista,
mutta 25—^26 oli tämä prosentti-
;: Antin vuo-
^^^^ ^i^^
Canad&n ammattijärjestöön kuuluvan ''ontariölaisen
'iommattiyhdbtysväen lähetystö oli äskettäin tavanmu­kaisella
kumarrusmatkallaan Ontarion pääministeri
Fergusonin luona ja jätti tämän harkittavaksi tukon
'päätöslauselmia, joissa esitetään ammattijärjestön alai­siin'liittoihin
kuuluvien työläisten vaatimukset yhteis-kuntialliseen
lai^isäädäntöön nähden Ontarion maakun-nasisa.
Niistä, jotka menivät QueenVpuistoon tämän
maakunnan ammattiyhdislysliikkeen virallisina edusta­jina,
lausuu puolueemme pää*äanenkannattaja, että vil­kaisun
luetteloon niiden nimistä tulisi saada kenen hy-
«iinsä jäsenjoukkojcn keskuudessa olevan rehellisen ja
toimeliaan rivimiehen käärimään hihojaan «kotisiivous­ta
» varten. Niiden joukossa ei ollut ainoatakaan sel-väll|
ä^^luckkataistelukannalla kapitalisteja vastaan ole-vaa^/
kapinallista. James Simpsonilla ja John Brucella
o:i sen verran ansioita, että vOivat väittää olevansa so­sialidemokraatteja,
mutta vuoden I Q ! ! jälkeisen histo­rian
valossa ei ole erittäin kiitollista väittää olevansa
sosialidemokraatti. Ammattiyhdistysliikkeessä ovat he
p . iflinn toimineet yht^iskuntak «turvä^vastii> " j^ '«t^Brve-jäi^
isosti». Kumpikaan Heistä ei ole osottanut itsel-
"finrJälffaP'^'^" initään halua johtaa tyÖIäbiä Oikealla ta-vailö.
He ovat aina johtaneet, «status quon», s.o, am-
' ' mattijärjcstön- vanhoillisen johdon, uskollisina seuraa-
V . .....^inQ. Ammattijärjestön viime edustaja^tokouksessaai-hcui*^
i Bruce hämminkiä arvpstclemialla puheenjohtaja
I Moorea, mutia tämä arvostelu-ei ollut osa mistään ra-krntaV!;
sta ohjelmasta tahi suunnitelmasta ammatti^
yhd:sl)iliikkeen yhtenäistyttämiseksi. Hänen arvoste­lunsa
kohdistui cnenmiän Mooren persoonallbuuteen
kuin. Mooren edustamaan ajatuskantaan. James Simp­son
<n — niin hän on «Jimmy» Simpson, lausuu lehti.
Manitobassa on seurattu ontariolaisten esimerkkiä
i ja tämä esimerkin «seuraaminen» on saamiemme tieto­jen
•mukaan tapahtunut maakunnan pääministeri Brac-kenln
kehotuksesta. Pääministerin puheilla Winnipe-
Pfbsa ollut, amraattijärjeslöu manitobalaiebla virkai-lijob:
a iifuodostunut lälietystö oli anonut muutoksien
tekemisiä lasien huoltoa koskevaan lakiin, samanlaisen
i lain jaalimisla työriitaisuuksicn sovittelemisesta kuin
mikä CU Suurbrilaniiiassa, lain "haalimista, kahdeksan
tl.imin työpäivästä ja asetusta, millä joka seitsemäs
päivä mää: ätläisiin lepopäiväksi. Muiden joukossa oli
ollut csii>s maakunnallisen tuloverolain muuttami­seksi
siten, cllä sen maksamisesta myönnettäisiin enem­män
vapautuksia ja esitys huviverclain kumoamisesta.
> «Hiioraiola ansaitsee se seikka, eitä lähetystössä ol­leitten-
nimistä ei löydy yhtään sellaista, joka olisi vucfe
den 1919 yleislakon aikana tullut tunnetuksi kautta
Canadan», kehuu porvarillisen uutistoimiston palve-
. Iuksessa oleva musteentuhrija. Manitoban pääministe-
V rin puheilla käyneet ovat siis olleet «maltillisia» ja
«järkeviä» työväcnmiehiä, jotka — kuten onlariolaiset'
vcljensäkin —• luottavat siihen, että tällaisista kumar­rusmatkoilta
on työläisille jotakin hyötyä ja uskovat
\T täicn «tekevänsä kaikki, mitä tehdä voidaan», edusta-micnsa
työläisten, tosin perin oikeutettujen vaatimusten
läpiajamiseksi.
«Ne vinnipegiläbet, jotka mubta\:^t niitä päiviä, joi­na
työväenliikkeen radikaalisen aineksen^ ohjelmana
oli ei vähempää kuin täydellisen kontrollin saaminen
kunniallbissa asioissa, nyökäynelevät nyt merkitsevästi
päitään», lausuu kirjeenvaihtaja ja jatkaa: «On pitkä
•V askel, sanovat,he, sHlä, kun teatterien'ravintolain
ede^' oli tauluja, joista saatiin lukea: *Äv<)innli lak-
- kokomitean luvalla'.»
•| '^Nbin suorasukaisesta lausunnosta pitäisi jokaisen
jnipmärtäa, että käynnit maakuntien, enempää Icuin liit-t^
allituksenkaan, pääministerien luona eivät vole tyo-
, laisten edun kannalta: läheskään riittävän tehokkaita
'li ^^"t^^^fegmäjfa yhteiskunnalliseen lainsäädäntöön nähden esi-
-fc^yjen vaatimuksien toteu^misdksL Vielä hyödyttö-
- ^gmmälta tuulisfe/. siU^gP. .^rttumisen' itayttavgn" eiuiä
jl .^ji^aliraukse^^ kapita*
'-^Ji-i>^%».-Msfif)eai iidilitidcsi^n -paäminist^x ktiten Manitobassa
Jumalansanan pyhyys
«Christian Enquirer»-nimisen lehden toimittaja Er­nest
Victor Sterry, joka äskettäin vangittiin Torontossa
jtmialanpilkkaamisesta syytettynä ja joka on ollut tu-lannep
dollarin takauksella vapaana, on ollut poliisi-oikeuden
kuulusteltavana ja joutuu hänen asiansa sen
viime tibtaiha tekemän päätöksen mukaan valämies-
! oikeuden käsiteltäväksi. Nyt ollaan asiassa jo niin pit­källä,
että polibioikeus on julistanut Sterryn syylli­seksi.
«On kaksi seikkaa, joiden täytyy tulla kruunun puo­lasta
todistetuiksi ja minä havaitsen, että näin on ta­pahtunut
»,' lausui poliisituomari - Browne tuomiota ju­listaessaan.
«Ensimäinen koskee lehden julkaisemista
ja toiseksi pitäisi lehdessä julkaistujen lausuntojen olla
jumalaapilkkaavia, ja ^inä uskon niid»i olevan ju-malaapilkkaavia,
sillä ne muodostavat mitä rivoimman
ja^^loukkaavimman hyökkäyksen krbtinuskoa ja raa­mattua
vastaan, ollen tämä tehty niitä törkeimmällä ja
häpeämättömimmällä kielenkäytöllä. Minä huomaan,
että vastaajan tarkotuksena oli herjata ja häväistä
kaikkivaltiasta jumalaa, kun ^än kirjbtti ja julkaisi
nämä skandaalimaiset, 'jumalattomat, jumalaapilkkaa-vat
ja törkeät herjauskirjotiikset»
Sterryn vangitsemisen johdosta lausui puolueemme
pää-ääneitkannattaja, että jos viranomaiset juibtavat
hänet'syyllbeksi, niin työväellä on käsissään puheva-paustaistelu.
Päätös tulbi koskemaan jokabta työväen­järjestöä,
huolimatta siitä minkälaisia mielipiteitä näit­ten
yksityiset jäisenet omaisivat. MUiin tässä vielä jou­dutaan,
kun voidaan mies vangita jo Jehovan pilkkaa-mteesta?
kysyi lehti. Aikpt^o Ontario kilpailla mus-tinunah
Tennesseen kanssa kunniasta keskiaikaisuudes-sa?
Tuon kuuldisan valtion ylioikeus on julistanut ke-hitysoppivastaisen
lain perustuslailliseksi.. Tulevatko
Ontarion papit ja Toronto.Telegram-lehli painostamaan
samanlaisen lain laatimista ..ja hyväksymistä maakun-tamnie
yliopistoissa ja. korkeakouluissa täpalitiivaa ke­hitysopin
opettamista vastaan?
Työväen iu*heiluHiton |»erustami-
* sesta Yhdyjsvaltoihin
, Työväen urheiluliike Europässa vahvistuu nopeasti.
N^'t voidaan jo puhua voimakkaasta työväen urheilu­liikkeestä.
Samanaikaisesti porvareiden liitot menet­tävät
vaikutusvaltaansa. • • ' •>
Viime viikolla (Amerikan) Labor Sport Union ja
siihen kuuluvan suomalaisen jaoston kokous loi pe­rustuksen
araerikalaiselle tvöväen urheiluliikkeelle.
Tervehdimme tuota alotetta. . Pidämme sitä työväen­liikkeen
etenemisen ler\-eht}Tnismerkkinä.
Moni voi ajatella, että mitään eroa ei ole työväen
ja porv-ariston urheiluliikkeellä. Asiaa tarkastaessa
huomaa paljokin eroavaisuuksia. ^ Porvariston johta­ma
urheiluliike perustuu huippusaavutuksiin; työväen
urheiluliike pyrkii kohottamaan työväenluokan kuntoa
ryhmittäin. Porvariston urheiluliike bn sala-ammatti-urheilua;
työväen urheiluliike oif amalööriurheilua.-
Porvarislori urheiluliike kasvattaa apujoukkoja fascisti-ärmei
joihin; työväen urheiluliike kehittää nuorisoa
työväen luokkataisteluihin. Porvariston urheiluliike pi­tää
kansallisia saavutuksia suurinmiassa arvossa; työr
väen urheiluliike on kansainvälisläi Porvaristo kohot­taa
yksilöitä, huippuja, työväen urheiluliike koko luok­kaa.
Näitä eroavaisuuksia voisi luetella paljokin. Mut-aloilla.
Tämän taloutemme kasvun
yhteydessä meidän ei ole vain mää­riteltävä
sen suuntaa j a säännostel-tävä
nopeutta, vaan meidän on
myöskin otettava huomioon j a opik­si
ne suuret muutokset • väestön
luokkaryhmittymisessä, joita talou­den
kasvuii perustalla tapahtuu. S a ­moin
on rieuvostokoneisto sovitetta­va
taloutemme kasvun liaatimien
uusien muotojen vaatimusten mu­kaan
työskentelemään. Näitä Kar­jalan
taloudessa tapahtuneita muu­toksia
tarkastellessa on pysähdyttä­vä
seuraaviin seikkoihin:
TaloDpoilcaUtalon»
Karjalan taloutena on näihin asti.
ollut pääasiassa talonpoikais- ja
maatalous. Ennen taloiipoikaista-loua
oli Karjalassa suurin talous­muoto,
mutta viime aikoina me huo­maamme
meidän teollisuutemme
tuotteiden kasvavaan j a nykyisin t a -
lonpoikaistalous on ei-maanviljelys-luontobten
^tulojen jatkuvan vaiku­tuksen
alainen. Viime vuosina t u ­lojen
kasvu maataloudestaon h i ­dastunut.
Vuonna 1923—24 meil­lä
oli tuloja 8 miljoonaa ruplaa, v.
24—25 11 miljoonaa j a v. 25—26
10% miljoonaa ruplaa.
Maatalouden ' tulojen kasvun- pie­neneminen
johtuu huonosta sadosta,
mutta jnyöskin osittain kylvöalan
pienenemisestSa. . ^Selostaja esitti
edelleen asiaa ^koskevia yksityiskoh­taisia
numerotietoja.)
MySskin .karjan lukumäärän kas­vu,
lukuunottamatta hevosia, käy
hitaammin kuin edellisinä vuosina.
Tämä johtuu osittain huonosta re-husadostävkuin
. myöskin siitä, että
talonpoikaisto on alkanut entistä
suuremmassa inää.rin;:<^j^ ansip.-,
toisisä. •' Sleinenviljaii Jca^atuksen
laajeneminen on mitättömän pieni.
Perunoita sensijaan viljellään kaksi
kertaa enemmän kuin 1917 j a kol­me
kertaa enemmän kuin 1922—23.
Pellavaa viljellään vähän enemmän
kuin 1917 _ j a muita kasveja suun-'
nilleen yhtä paljon kuin 1917.
Näin me^ huomaamme, että vaik­kakin
maatalouden kasvu tapahtuu
hitaasti, niin on siinä noususuunta
havaittavina.' Talonpoikaisväestön
keskuudesE^a. on Viime aikoina ollut
havaittavissa innostusta suonkuiva-
'ukseen samoin. kuin maanparannus-'
toiden. suorittamiseen, vaikka se ei
ole vielä paljoakaan ehtinyt. vaikut­taa
maatalouden kasvuun.
Meidän tuotaritoomme nähden
maatalous jää suuresti jälkeen, sil­lä
talonpoikaisto hyvien ansiomah­dollisuuksien
takia metsätöissä kiin­nittää
vähemmän huomiota pääasial­liseen
maatalouteen. Tämä. on epä­normaalinen
ilmic, sillä metsäteolli­suuden
voimistumisen ei pitäisi joh­taa
maatalouden laskuun, vaan päin­vastoin
sen voimistu;niseen.
Teollisuutemme kesva
Meidän teollisuutemme kasvaa
riittävän nopeasti. Ja tämä kasvu
tapahtuu huomattavassa . laajuudes­sa.
Vuonna 1923—:24 teollisuus an­toi
7,800,000 ruplaa, v. 1924—25
11,500,000 j a V. 1925—26 17/mil-joonaan
ruplaa. Vuoden 1926—27
tuotanto arvioidaan 23 miljoonaksi
ruplaksi, joten teollisuutemme tulet
kasvaneeksi kolminkertaiseksi.
Jos m o vertaamme näitä numeroi­ta
ennen .sotaa vallinneeseen tuo­tantoon,
jolloin teollisuus antoi 10,-
000,000 raplaa, niin näemme, että
tässäkin suhteessa se on kasvanut
kaksinkertaiseksi. Mutta esitetyt
vuoden 26—27 'nunierot' eivät ole
täydellisiä, sillä niihin tulee vielä
lisäksi meidän puutavaravalmistuk-semme,
joka antaa 8—9 miljoonaa
ruplaa.
aiheuttamaan myösldn yarjopnolia
j a vaikeuksia. J a jos me «mme ryh­dy
niiden selvittelyyn, niin ne voi­vat
aiheuttaa vaaran meidän teolli-sfradeDemme.'
.
Yhtenä tällaisena varjopuolena bn
meidän teknillinen . jälkeenjäänei­syytemme
ja valmistauttimattOmuu-temme.
Niinoä näemme Konfiipoh-jan
rakennusiyömaaUa, että alunpe-.; - ^ - ^ - " - " ^ ^ ^^
rin alettu kanLa e i pitänyt 1 ^ » - ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ T ! ^ "
St ai ihet"nä stm"ä enai. ah•r> mu. tk iak^— ias ayny dvesatrao jia_»m . eMntuunt )-- t SoIm_, me_te t a vmoieirssti,.am .r -nmiu es k,lialip~ieatitl~aäia h isn< >n«f ativs-. »
tobeen alettiin tehdä liian p e - ' ^ ^ ^ * — « - » J -
rasteellisesti. Taasen kulutettiin
. 2. Toivo Niskavaarä 5 n . 33,^
3. Fabi i j ^ M 5 m. 45.5 & j
'4. Oiva Niemelä. 1
- H^hto tapahtui jäällä p a k i a ^!
laiä, j a ovat tnlokiset kohtalösö j
näin harjotushiihdoksL - E n ^ ^ j ] ^ j
nä saoritetaan sarjakilpaaaiste ^
meinenfOsa, nim. 10 km. S e o ^ l
täydessä suoritetaan naisten l "1,^1
hiihto. Toivomme ' että •
: pailjon varoja, vaikka olisi voitu
luku jo 7b: Tätä on pidettävä erit- = ^^^^ ' säästeliäämmin. Samaa on
täin hyvänä ihniönä. Se osottaa, et- j^uomattavissa kaikkialla, m.m. K a ­ta
me olemme kyenneet sovittamaan
meidän teollisuutemme kehityksen
yleisliittovaltalaiseen suunnitelmaan.
TeoUtsuaden rahottamlBea
Teollisuutemme kasvun yhteydes­sä
kasvaa myöskin työläisten luku­määrä.
Samalla on meillä huomat­tavissa
tuotantomäärän kasvua yhtä
työläistä kohti niin työn tuottavai-suuden
ktAoamisen kuin myöskin
varustelujen parantamisen johdosta.
On tietenkin ymmärrettävää, et­tä
tällainen suuri teollisuuden kasvu
on ollut mahdollinen yain sen kaut­ta,
että siihen on kiinnitetty suuria
rahaeriä. Siitä on- käytettävissäm­me
seuraavat numerot: vuonna 22
—23 2 miljoonaa ruplaa, 23—^24 1
miljoona rpl., v. 2 4 ^ 2 5 2,300,000
ruplaa ja v. 25-—26 9^ miljoonaa
ruplaa. Vuonna 26—27 tullaan
käyttämään 2,125,000 ruplaa.
Tähän eivät kuulu ne varat, joi­ta
on myönnetty Muurmannin rau­tatien
liikenneolojen kehittämiseksi,
eivätkä meidän alueellamme toimi­ville
järjestöille myönnetyt varat.
Puutteellisuuksista
Vuonna 1926—27 supistamme
teollisuuteen myönnettävää • raha­erää,
mutta se ei tule vaikutta­maan
meidän nykyisen teollisuu­temme
kehitykseen. Kun me olem­me
kiinnittäneet teollisuuteemme
j u u r i a rahamääriä on meillä odotet­tavissa
rahapula. Tähäp, seikkaan
on kiinnitettävä vakavata huomiota.
•On- luonnollista odottaa,; ett.ä .mei­dän
•'töloiitemme nopea kasvii> t^lee
rellesissa. Vastaisuudessa on'_osat-tsva
ryhtyä oikeammin asiaa suör
rittamaan, jotta parannettaisiin
yleistä asiain tilaa. Tämän tule
olla yhden päätehtävistämme. Kai­kista
, rakennuspuuhistamme menee
tällä hetkellä hyvin'asiat Uhtualla
Siellä tehdään työt halvalla.
Työpalkoista, ja hintojen alen-/
tamisesta
Keskimääräinen työpalkka on kas-
Vanut seuraavasti: vuonna 22—^23
se oli 39 tshervontsiruplaa, v. 2 3—
24 46:60 ruplaa, v. 24—25 56:30
ruplaa j a 25—26 63 ruplaa yasf
kaudessa. Mutta samaan aikaan ^ n
asiallisesti ruplan ostokyky myös
laskenut 10 prosentilla. Tämä johr
taa hintapolitiikkaan. Kallistuminen
vaatii työpalkkojen kohottamista,
mutta se taasen merkitsee sitä, että
meidän on korotettavar^teoUisunsta-varain
h i j t o j a j.n.e. Kaikki voimat
onkin keskitettävä hintojen alenta­miseen.
Myöskin on kiinnitettävä
huomiota työpalkkojen aikanaan
maksamiseen. Shellesin j a Tsupan
työmailla on palkan maksussa ollut
viivytystä.
Edrflecn on välttämätöntä kiin­nittää
huomiota meidän alueellam­me
toimivien' metsäliikkeiden keski­seen
kilpailuun, mikä johtaa hinto­jen
nousuun. Erikoista huOiniota
on kiinnitettävä töiden kehittämi­seen
j a parantamiseen metsätyö­maillamme,
sillä jnetsäteollisuus on
nveidän teollisuutemme perusta.
: ; ' Punainen Karjala.
Työväen ui •heilu •1
, ^ Tuotteiden määrän kasvussa jää
la nuokin seikat selittävät miksi yhteiskunnassamme maatalous vjalkeen teollisuudesta.
on välttämätöntä, että luodaan työväen urheiluliikkeitä.
Lausumme tämän uuden tulokkaan luokkataistelu-joukkoihin
tervetulleeksi. Haalien ovet auki sille, nuo­riso
harjottelemaan, kehittäinääri itseään, valmistautu­maan
yhteiskunnallisiin^ tehtäviinsä ruumiillisesti ja
heiikisesti kykenevänä! — Työmies:
Dorothy Wallace
Noyascotialainen puoluetoveri Joe Wallace, joka on
hyvin tunnettu puolueemme pää-äänenkannattajan,_J!he
Workerin ja Vapauden lukijoille .>öiissä julkaistujen
«Rivien välistäsi y.m. kirjotuksiensa kautta, menetti
kuoleman kautta vaimonsa, Dorothy WaIIacen,''ke£^-
viikkona, tammikuun kahdentenatoista päivänä. Hän
kuoli sairaalassa Halifaxissa,sairästettuaaii jatkuvasti
vuoden ajan. Hänen my^ätuntonsa ja luottamuksensa
typlätsiä ja heidäh_ asiaansa icohtaati kesti hänen elä­mänsä
viimeisiin hetkiin saakka. ^ Me -yhdj-mme :to1fe-reihin
ja loyerittariin.lautta maan ja ilmaisemme ot­tavamme
osaa;.ioen suruun. . : • -
Erittäin nopeasti tapahtuu metsä-,
teollisuuden kasvu. . Tämä on .täysin
oikein. Meidän ; suunnitelmamme
edellytti nopeata vmetsäteoUisuuden
kasvua. Teollisuutemme tulevaa ke­hitystä
ajatellessa meidän on kiin-
-nitettävä huomiota siihen, että mei­dän
metsäteollisuutemme lähimpänä
viisivuotiskautena: tulisi käytetyksi
hjTfäksi täydellä 100 prosenti^a.
Tästä seuraa johtopäätös, että mei­dän
on rakennettava sahoja.. -Tänä
vuonna tulee Kärellesin valmistaa
puutavaraa n0in. 145—-150 tuhatta
standarttia. Seuraavana tehtävä­nämme-
tulee . olla paperi-, j a . sellu-roosateollisuuden
rakentaminen. Tä­mä
tehtävä on .sangen. suuri j a v i i ­dessä
vuodessa me voimme toteut­taa
vain osanisiita j a , ^senkin ehdol­l
a , . että säännöllisesti j a ^tiismäUir-ses&
myonnetäSn ;vairoja tati:::teol-
Ifeuntta ^ifcaiten. , siirtää siHe^ 12 päiväLhelnuk-pidefc.
•Kaijalan-. teoUisuaSrc on paiiukilpailyjen
maksi.; esidcsi iKarjalan e l i n t e i t ^ ^ l^
PÖYTÄKIRJA
C. S._ T . JQ. liittotoimifitinnan
• kokouksesita 17 päivärTammi-kuuta
1927 Beaver Laitella,
/'bnt.'"
Saapuvilla olivat Seppälä, Piispa­nen
j a Sula. . /
- 1. Luettiin edellisen , kokou^en
pöytäkirja. "Biinä_ oli jäänyt maiiiit-scmatta,
että Kisa oli saanut myös
järjestääkseen . 2 0 . 2. pidettävien
kilpailujen yhteydessä 5 km. hiihto-
. mestaruuden. Samoin^ ^ että kaikki
IQ. km. matkat sanptuissa kilpailuis­sa
pn Inihdettävä yhfaikaa. .
•2. Pöytäkirjan tarkastajiksi va­littiin
Seppälä j a Piispanen.
3. Painiriiestaruuskilpailujen pi­täminen
annettiin Toronton ^Yrityk­sen
huoleksi. Sihteerin huoleksi jäi"
sovitella, kilpailupäivän -määräämi­sestä.
4. Liiton vuotuinen edustajako­kous
päätettiin pitää lauantaina
huhtik. 23 päivä--^Ikaen kello 1-0
ap. Liberty-haalilla Sudburyssa.
Seurat saavat lähettää edustajia,
joilla on yksi ääni kutakin alkavaa
25 edustamaansa jäsentä kohden.
5. Luettiin Soon. Vesan kirjelmä
Lehdon painivyökilpailujen johdosta.
Kirjelmä' ci antanut aihetta aikai^
semman päätöksen muuttamiseen
Päätettiin kuitenkin ehdottaa, että
jos sanotusta vyöstä: tullaan edel­leenkin
kilpailemaan tänä vuonna
pidettävien kilpailujen jälkeen", niin
siitä ei ^saa kilpailuja järjestääk­seen
sama seura kahtena peräkkäi­senä
vuotena. Jos ehdotus saa vyön
lahjottajan kauppias Karl Lehdon
hyväksymisen, niin astuu se vyön
sääntöjen muutoksena voimaan.
6. Uudeksi yli 35 v. miesten (van-hainpoikain)
5 km. hiijjitoennätyk-seksi
hyväksyttiin A . Aallon, Beaver
Laken Jehusta,- 16 tammik. Beaver
Lakella saavuttama tulos 24 min.
55 sek.
7. jehulle annettiin oikeus lähet­tää
edustajansa Soon Voiman kil-^
pailuihin, sillä Jehu on sanotulle
liittoon kuulumattomalle seuralle
vastavierailun velkaa.
8. Jehu sai järjestettäväkseen
m u rtomäajoukkaejuoksumestaruus-kilpailut^
toukokuun aikana j a p i -
-tääkseen kilpailut kiertopalkinno&-
taan kesäk. alussa. Päivät pitää so­vitella
siten,* että ne eivät satu yh­teen
liiton hommien eikä keski-On-tariossa
pidettävien juhlien kanssa.
9. H y v a k ^ t i i n murtomaajouk-knekiertopalkinnon
säännöt
10. Päätettiin maksaa sihteerin
•2.15 doUarin suuruinen-matkalasku^
~ 11. Kisalle V myönniettiitt^ oikeus
12. Border Cities Visa hyväksyt­tiin
liiton jäseneksi. Asia oli unoh­tunut
aikaisemmista pöytäkirjoista
mainitsematta. . Liittoon todettiin
kuuluvan tällä erää. 15 seuraa, vaik?
kitt pari niistä on henkildeyerissä.
13. Päätettiin .talaita 25 kpl. Tyo-väen
Urheilukalenteria j a vuosikerr
t a TUrheilulehteäi
14. Kokous päätettiin lopettaa
kello. 1 tienoissa päivällä.
Pöytäkirjan vakuudeksi: :
Hannes Sula.
Tarkastettu ' j a havaittu kokouk*
sen menon mukaiseksi.
J . Seppälä. N. Piispanen.
K I L P A I L U K U T SU
Täten kutsumme kaikkia C. s. t.
um alaisia seuroja jäsentensä kaut­ta
osaaottaniaari ^ ' ' ^ :
hiihtokilpailuihimme,
jotka asianomaisella luvalla järjes-tämnae
Timminsissä 12 j a 13 pnä ensi
helmik.' Runsasta osanottoa toivoen,
valmiina vastavierailuun vointimme
mukaan, 'merkitsemme, -urheiluter-vehdyksin
V.- j a u;-seura Ilö.
Aug. Aho, " VJ. Saloranta,
puheenjohtaja. . ahteeri.
Kilpailuohjelma: lauantaina 12 p.
kello, 4 ip. miehille 5 km.; sunnun­taina
13 p:nä kello 1 • ip. miehille
20 km., naisille 3 km., ikämiehille
(yli 35 V.) 5 km., j a alle 18 v. 5
km.
C. s. t . u :n sääntöjä noudatetaan.
Palkintoina jaetaan arvoesineitä
3 kpl. kussakin sarjassa paitsi ?0
km. matkalla 4 kpl. . •
Vieraspaikkakuntalaisille varataan
vapaa asunto.
* Ilmotus osanotosta tehtävä hel­mik.
8 prään mennessä osotteella:
J . - Saloranta, Box 1272,- Timmins,
Ont. r
C A N A D J ^ TYtt£AISNAlSTENiUi.
T O N OSASTOILLE PORT ART.
H U R I N PIIRISSÄ J A KAIKIL-I
J E r L U O K K A T I E T O I S l L L E 1
PROLETAARI- I
N A I S I L LE
. Maaliskuun ensimäinen päivä jo-laistaan
koko -Canadaa käattävj
Tovetjttaren '«erikoisnumero, jos:,
•tulee* olemaan Port .Arthurin piirin]
erikoisosasto. Nyt jokainen naij. j
jaosto, Canadan työlEisnaisten E i
ton osasto j a rautaticlihjain varaBa j
asuva luokkatietoinen proletaariui
nen -ripeään toimintaan saadakseo.
me Toverittaren Canadan nume^Js.!
ta komean jä sisällöltään hyvSn.
Ennen kaikkea Port Arthurin im-rin
osa. kuuluu meille läheisemnnn.
Kirjotukset j a lehteen, aiotot b -
vat on lähetettävä suoraan Tov?.
rittaren toimitukselle. Kuvista e
ole mitään lisämaksua. >;e Jntstaj.
t a a - Toverittaren . kuatannnslifie.
Toverittaren tJanadan crikoismio«-
ron 'tilausmaksu on kolme dollaria
sata kappaletta; pienemmi.ssä eris.
sä tilatut voidaan moksaa edellä-olevalla
perustalla j a irtonaisnnoK-roiden
tilaus on lähetettävä jnal-dollisimman
aikaisin, että osataan j
määritellä painoksen sumrans.
'Kirj6tuksia kaikilta aloilta, jothl
koskevat työväeni-elämää, sen tai^l
teluita, toiveita ja pyrkimyksä,]
sekä kaunokirjallisia y.m. alaail
kuuluvia, pyydetään t^overittarieiij
lähettämään. i E i ; -tärvjtss pelätä & j
sialan huöäoutta:, ^ k ä . kielenkäytön j
heikkoutta, kyllä Toverittaren toi-1
mitus . s a a - fiuonostalpn selvän jij
korjaa kielelliset virheet.
Järjestyneille naisten ryhmille li-j
hetetään kiertokirjeet.asiasta näinlj
päivinä. '.
Toyeruudella r.
Sarina. Kanniisto.
I
Vuoden vailiteen . roanoverankMt
ienevät taateli ' ohitse täälläKi.
Työväen lupkkataisteluh etujoukf,
communistit, ovat täällä vuödn
yaihteessa ahkeraan toimineet, l |
taen kokouksia ja puhetilaisuuteL
.^issa on ollut osanottajia tuhatl-cuisesti.
Suuremmat kokoukset ]'
puhetilaisuudet on pidetty Ror^
teatterissa j a pienempiä en&l^*'^
sella sekä' suomalaisella haälilla.
. Monet tuhannet työläiset inetsisli
a lähiynlpäristön- työpaikoilta
olleet viettämässä joululomaa,
pungissa. Vanhan yhteiskuntakuli
nurin tuottamat laitokset kaiki
aisine kapakpineen. y. m. laitofc-neen
ovat parhaansa mutaan M
teileet tekopyhyyttänsä toivottae"
yöläisille hauskaa jodlua y. in. ^
nea, lukuisilla huomiotaherättävii
ilmotustavoilla. Todellisuudessa o:
tarkotus ollut saada työläisten rs
hat, sekä samalla tarjota cyöläiji!
e sellaista ajanviettoa, että heidä
ajatuksensa ei huomaisi että työt»
tekevän luokan tehtävänä historial
isen kehitysprosessin mukaan e
raivata tieltänsä -harvain valta,
seänsä^ekä luokkaansa sortamani
Vai eikö se olekaan sortamista t\ \
tä: täällä on tuhansia työttönö,
uokkamme—jäseniä, joista inos^^^
kerjäämällä tahi 'muulla tavalla b
ettavat säilyttää elämäänsä pälvi'
tä toiseen.
K i R K L A N D L A K E N . ONT., JY-
- M Y N J & S E N T E H VÄLISISTÄ
S A R J A H I I H T O K I L P A I -
L U I S TA
Kahden km. matka suoritettiin
t.k. 16 p. j a siinä o l i tulosjärjestys
seuraava: ^ : — r^
1. A . Kivinen 8 m. 9 8.
^ 2. K. Rantala 8 m. 35 s.
3. Alb. Tuomi
T J c 23 p. suoritettiin Hihto 5 m;
Ism, matkalla, jossa -csäavntettiin
seui^aaTat tulokset: • ,
1. Kl. Rantala 21 m. ITg s;
2. A..Sivrnen'21 m. 158.6. ..
• 3.. T . jäiUanpSä... \l
^ r N n o T O t . ^ ^ J c S i ^^
rin 'yuthall%^^^ tidi
seniaavanlnia^fca;
1 l / O n n i J R e M 5 a L l S . f l . ;^
Tämän kaiken tietäen ovat koe
munistipuolueen täkäläiset elimf
koettaneet toimeenpanna tilaisoo^
sia selostaen joukoille sitä teii^_
vää, joka on työväenluokan edess
j a jossa jokaisen työläisen tc^
olla mukana. , . ^
Suomalaiset puoluejäsenet
ole täällä-oUeet tilaisuudessa f r J VÄ
velemaan suomaL työläisiä illa'^^.>C^S^
toilla joulun aikana aivan siinä " •
r i i kuin ehkä sopisi toivoa,
naä ehkä johtunee siitäkin kun
minta uudelleen järjestelyn
on^ölltif clenipi -englantaaiseen
estoon kohdistuv^. Toiminta
ollut jaettuna kolmessa ryh
joissa-icaikissa on käytetty yi
*fi£aa& englanninkieltä. Siitä
VO]
« e
LA
n i
EOG
• : T
kuu
laisi
laisi
päät
ryh
puo.
vaik
tiin
kaui
välit
pien
tiin
piml
litäi
komi
kuril
' seaiB
maai
johta
K i
sella
hän.
nyt
suom
oleva
miest
sekä
a jatu:
ka p
Siis
munii
mä t
hon
kokou
töksei
cimäii
7.30 .
Sau
on johtunut, että • monet suo:
set kiehStaitamattpmät ovat
Mneet,~ että he elv^^ voi vain
ninä roUsTJtäman maan ty5vä<
l w ^ 1 i S | a y f e i , eUeiVät he ^o»
saa; ottaa;jioltoukaien pitoon y-j^
iäviiB :|2euiIIa k i e l e ^ ^
\
^mms
Kp.
me k
rekistc
Inejäs
seen s
vat tt
osasto
osasto,
mien 3
•^tarkoti
jäsentt
reiäste
taa ka
sellaise
työ-, t
- teivät
, toiminl
minnas
kaa
kää sit
VSJt
meenpa
saapuvs
Mnst
sey-haa
siitärki
nyt :täi
ja mon(
ihmeteli
pystyyn
käytänn
neet U£
Jäisessä
joissa, e
meliaisu'
l i e i h i ^
«uönalBJ
8«ixae1w
• " 'Ä 'kiu