Vapaus, May 18, 1927

              KeskJYJikkona, toi&ok. 18 p;iiä—-Wed., May 18
VAPAUS
|>Biy««»«Ti snomalaisen työväestön ainoa äänenkannattaja,
ilaiestyy Sadbaryssa, Ont^ maanantaina, keskiviikkona
jm perjantaina. >
T o i m i t t a j a t : -
^ S. G. NEIL. ARVO VAARA.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
Cli sceond class matter. " '
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pab-
Ikhed in Sndbury, Ont., every Monday, Wednesday
•nd Priday^: ' • '
TILAUSHINNAT:
C»radaan yksi vk. $4.00, puoli vk- J2.25, kolme kk.
f 1.60 ja yksi kk- 75c.
y^ysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$«.CJ ja kolme kk. $1.75. , ~r - —
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tclla lähettämään,
paitsi asiamiesten jojlla on_takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
AvioHittoonmeno ilmotukset 50c palstatunma.
>Jimenmnutosilmotuk8et 50e kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotakset $2.00 kertaa, $3.00 kaks! kertaa,
iuitosumotukset 51.00 kerta. » .
Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitofllauseelta tai muistovärsyltä. '
Halutaantiedot ja osoteilmotnkset 60e kerta, $1.00
kobae kertaa. i
TOapäisilmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä Umotushinta etukäteen.
Creneral advertising rates 75c per col. ineb. Hi
ttimnm charge for single insertion 75c. ITie Vapaus
to the best advertising medium among the Finnish
Peonle In Canada. ; ' '
Maanantain lehteen aiottujen flmotusten pitää oUa
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina keUo 12 päivällä.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta emfinäiseen
kffjeeseenae, kirjottakaa oudelleen liikkeenhoitajan per-
•ooBalllBella nimelUL
J. V . KANNA8TO, Liikkeehhoitaya.
«Isku, iskun jälkeen''
Ameriluin työväestö -— konrniunisteja, vasenjmistor
laisia ja jpdistysmielisiä lukuunottamatta — on elänyt
oletetun hyvinvoinnin lumoissa.^ Tämän lumouksen
sanansaattajina ovat esiintyneet kapitalistiluokan julki*
auusmichet Coolidgen vaaltkamppaUun johtajista so<
siali&tipuoluecn pikkunappulöihin,.^!, kirjottaa toveri-vebti:
Eteenpäin toimituspalstoillaani He ovat yksis-
: tasuin huutaneet: Araerikasisa on korkeat palkat, hyr
vät nniot ja kansanvaltainen hallitus. Tiältä tunnelma-pohjalta
on tuuditettu työväestöäkin iöiihen uskoon,
että vallitseva korkeampi palkkatase jatkuu loppiumat-torniin,
Malnitsemamtne mielialan julkijulistajana ete-vjmmin
kiintyvät tavalliset ammaltiunionistit, • jotka
«lättävät Illusioneja ammallikuntaisen taistelun kautta
saavutetuista etuisuuksista.
Kun sitten Worker6puoluee3 puolelta luonnehdittiin
yhtpisrinttunan tunnukset* pääoman hyökkäyksiä vas­taan,
jotka hyökkäykset eittämättä tulevat kohtaamaan
amerikalaisen työväen kaikkia kerroksia ja jokaista
teollisuutta, niin sosialistipuolueen tunkjovahdit paa-i
pattivat: Erottakaamme konununistiselr'; rauhänhäiritsi-jät
pois unioista, kuteneina erotettiin a1^^
V listipuolueesta, niin kaildki bn jälleen kuten olijiin pi­ina.
Suitsuttipa tähän väliin pienoinen tuplajuulais-ripckin
ylistystään amerikalaisuudlelle. He sanoivat:
Amerikassa on korkea-Jconetekhiikka,. paljoa korkeam-
\ pi kuin Venäjällä, ristikäämme kätemme ja uhraBuiam*
ms Haywoodin aikaiselle tuplajuulle. Nämä vellokset
unholtivat, että varsinkin suomalaiset tuplajuulaiset lo­juivat
karkcnlaisten^ työväcnjärjestöilten ulkopuolella
niihin aikoihin kuin Hayiyoodin aikuiset tuplajutilal-set
Julistavat sotaa Amerikan teoilisuuisruhtinaita ja
uniobyrokratiaa vastaan. Nyt tuo yänihä taisteleva tup-lajuun:
entinen jäsenrivistö ori sulaantunut kommuiiis-teihin
ja vasemmistdlaisiih unionistisen toiminnan alal*
Ia, joravastoin mubtöhurskaati tuplajuun jäsenet istu­vat
samalla penkillä spsiaHst
ton • kanssa hyvinvointi-illusionien elättäjinä. ^
.Tällävälin on kova kokemus kulettanut yhden teolli­suuden
alan toisensa perään palkanlaskemisiin ja lak-
: kotaisteluihin: Erisin kutomoteollisuus,.. sitten peh-.
meähiili- ia 'vaateteollisuus. Nyt viimeiseksi, tulee
cmerikalaisen työläisaristokratian ylimmän kerroksen,
rakennustyöläisten, vuoro. Sensijaan, että pari vuotta
siitin rakennusammaltilaiset voittivat palkankorotusta,
niin nyt, esim..New Yorkissa, rakenniistyöläisten mel­koinen
osa työskentelee alle union palkan. '.Toisella
sijalla seuraa Chicago, jonka rakennustyöläiset ovat
vuolleet korkeimmin <paikattiija ammattilaisia maassa.
Daily Worker kertoo, että Chicagossa on alotettu jär­jestelmällinen
ryntäys rakennustyöläisten palkkojen
alentamiseksi. 5,000 rakennuspuuseppää joutuivat sul­kuun,
kun eivät suostuneet palkanalennukseen. Kysy-my4
on $1.25 sentin palkan pysyttämisestä taikka alen­tamisesta,
kuten työnantajat vaativat. Samaten on su­lussa
250 unioon järjestynyttä kirjapainotyöläistä, jot­ka
niinikään eivät suostuneet työnantajain palkanaien-nusvaatimukseen.
!
Siihen sijaan, että työnantajain hyökkäys kohdistet­tiin
Neu' Yorkissa turkistyöläisiä ja pukutyöläisiä vas-
: taan, rakennustyöläisten osittain taipuessa vapaaehtoi­seen
palkanalennukseen ja putkityöläisten joutuessa
lakkoon, niin Chicagossa kohdistetaan hyökkäys kirja-painotyöläisiä
ja rakennuspuuseppiä vastaan. Mutta
tarkotus kummassakin tapauksessa on sama: Parhai­ten
palkattujen ammattilaisten palkkojen alentaminen.
Tällöin on tosin vastarinta lujempi, koska mainitut
ammattialat ovat jniespolvien ajat olleet järjest>Tieitä,
mutta se ei suinkaan muuta pääoman hyökkäyksen
Lenan verilöylyn, muisto
Viime^ kuun 17 päivänä tali kuluneeksi 15 vuotta
Lenan verilöylystä.
Niihin aikoihin, vuosina 1910—12 oli tsaarin Ve­näjällä
rinnan aatelistaantumuksen yltymlsen kanssa
huomattavissa myös taloudellista nousua, mikä osal­taan
johtui siitä, että kapitalistimaat pyrkivät kilvan
valtaamaan Venäjän luonnonrikkauksia haltuunsa ja
lujittamaan siirtomaalaistuttamisotettaan Venäjällä-
Samoihin aikoihin^uomattiin myöskin pitkien taan-tumusvuosien
lamaannuttamassa työväenliikkeessä vil­kastumista.
Bolshevikkien maanalainen toiminta vil­kastui,
samalla kun mensbevististen likvidaattorien
kanssa tehtiin lopullinen pesäero Pragin konferenssis­sa,
joten vallankumouksellinen liike voi entistä yhte­näisempänä
lähteä vuoden 1905 jälkeisen taantumus-ajan
hajottamia rivejänsä kokoamaan ja lujittamaan.
Tällaisena ajankohtana tuli Venäjän työläisten tie­toon
tsaarin pyövelien Lenan kultakaivoksilla kaukai­silla
Siperian perijcoilla toimeenpanema verilöyly,
jossa liki 300 aseetonta työlaisi ja heidän vaimoaan
ja lastaan ammuttiin yhdeksi lihakasaksi kinoksiseen
metsäsolaan. Tieto työläisten ammunnasta sai aikaan
valtavan kuohunnan Venäjän eri työläbkeskuksissa.
Syntyi laUcoja ja levottomuuksia. Ja sen sijaan, että
edellisen eli 1911 vuoden aikana oli Venäjällä lakossa
vain hiukan yli satatuhatta työläbtä, niin nousi nyt
tuon työläbteurastuksen synnyttämään lakkoon osaaot-.
taneiden lukumäärä 726,000 henkeen.
Näin Lenan verilöylyllä ja sen synnyttämällä lakko-liikkeellä
oli erittäin suuri nleikitys taisteluhengen ja
luokkavihan herättäjänä laajoissa työläisjoukoissa.
Sitä oli opiiaan lisäämään sisäministeri Makarovin
vastaus ammunnan johdosta duumassa hänelle, tehtyyn
Välikyselyyn. ^ Makarov nimittäin lausui nuo tsaarin
Venäjän sisäpolitiikalle niin ominaisiksi tpsottautuneet
sanat:v «Näin on ollut, näin tulee olemaan edelleen­kin
».
Bolshevikit osasivat oikein käyttää tilaisuutta hyväk
seen vallankumouksellisen liikkeen voimistuttamiseksi
Puolueen «Svesda»-lehdessä julkaistussa kirjotuksessa
sanottiinkin, että iskusta huolimatta ei ole aikaa väli
tuksiin, vaari työläisten on ryhdjrttävä valmistautumaan
vallankumoukseen entista* sitkeämmin ja tarmokkaam­min.
" :
Ja kommunistipuolueen johdolla Venäjän työläiset
valmistautuivatkin, varustautuivat ja taistelivat, kun
nes saivat lopullisen voiton. Lenan tapaukset ja nii
den synnyttämä työväenliikkeen nousli muodostavatkin
yhden Viimeisimmistä lopullista voittoa lähentävistä
vallankumouksen kuohuaalloista. "
Cana&n Soomalaisen
öo asioica
alkua, niin päätettäköSn että tä- muodostuikin kokous yhdeksi niis-
Jimän vuoden ajalla keskitetään eri-' tä, ainakin tähän mennessä, harvi-
I koinen ryntäys, toimien kaikkien' naisista tilaisuuksista, jossa eroa-
Canadsn työväenpuolueen keskus-
C A N A D A N SUOMALAISEN JÄR-JESTÖN
J A TYÖLÄISNAISTEN
LIITON JÄRJESTÄJÄN TQV.
SANNA KANKASTON
MATKAOHJELMA
liuomioita ja huomautuksia
' ^ Canadian ; koriiriiunistip^oliceen f pää-äänenkannattajä
julkaisee viime numerossaan seuraavan kirjeen:
Suurbritannian kaivostyöläisten liitto
• 55 Russell Square,
: , London, W.C. I,
J. MacDonald, . huhUk. 21, 1927
95 King Street East,
Toronto 2, Ont., Canada.
Kallis toveri!
Minä kiitän teitä^ pankkiosotuksestanne ja Canadan
kommunistipuolueen avustuksesta, mitä kaivostyöläiset
tulevat aina multamaan.
Veljellisesti teidän,
(Allekirj.) A* J. Cook.
, 'Pankkiosotus, johon kirjeessä viitataan, sisälsi lop:
puerän siitä rahasta, minkä Canadan kommunistipuo­lue
keräsi brittiläisten kaivostyöläisten avustusrahas
toon,-näitten viimekesäisen lakon aikana. Puolueen
toimesta kerätty ja Suurbritannian kaivostyöläisten lii­tolle
lähetetty avustus oli kaikkiaan 2,950 dollaria.
Saksan hallituksen virallisten tietojen mukaan työs­kentelee'
&aksan teollisuudessa nykyään 2,000,000 työ­läistä
enemmän kuin ennen maailmansotaa. Naktyö-läisten
lukumäärä on myös kasvanut suuresti. 18,400j-
000 teollisuustyöläisestä on naisia 4,800,000. Kutoma-teollisuudessa
on 57 pros. työläisistä naisia ja puku-teollisuudessa
52 prosenttia. Viisi teollisuudenhaaraa
käyttävät yli miljoonan työläisen kukin. Ne ovat ra­kennus-,
kangas-^ puku-, elintarve-^ ja koneteollisuudet,
rakennusala ollen johtavin 1,500,000 työläisellä.
Tämä on kuyan kaunein puoli ja toiselta tulevat nä­kyviin
varjopuolet. Työttömiä, joita ennen sotaa oli n.
300,000, on nyt 1,500,000. Elintaso on paljoa al­haisempi.
luonnetta. Erotus on pikemminkin siinä, kuinka uhio-johto
suhtaantuu hyökkäykseen. Kiepsauttaako se it­sensä
työnantajain puolelle, kuten turkistyöläisten ju­tussa,
vai puolustaako lakkoutuneita rakennustyöläisiä
Ja kirjaltajia Chicagossa. Taistelu asettaa Chicagon
fitchpatrickeineen ja edistysmielisine johtajineen koe­tukselle,
mutta samalla tehostaa Workerspuolueen tun­nuslauseen
vasemmistolaisten,^ ja-edistysmielisten voi­mien
yhdistämisestä pääönian ln'ökkäystä vastaan, lo­pettaa
toverilehti.*
Kiinalaisilla ei ole rikastumisen toiveita, eivädcä he
pelkää bolshevismia, kuten tehdään Europan maissa,
on Le Matin-lehden ulkomaa-asiain toimittaja Jules
Sauerwein Pariisista selittänyt New Yorkissa Kiinan
kysymyksestä pitämissään puheissa. Hän on pitänyt
A-armana, että kiinalaiset tulevat pystyttämään, proleta.-
riaatin diktatuurin. Ammattiyhcltstysliikkeen seliffl
Sauenvein Kiinassa kasvavan suurella nopeudella.
Toalcokaalla:
Wetkskiven, Elspeth, Eckville, Hes-:
pero j a Codner, toukokuun 22 päi­västä,
kesäkuun 2 päivään."
(Toverien yllämainitailla paikka­kunnilla
on toimittava yhdessä Red
Deer'in ;riuekomitean kanssa näi­den
12 päivän tilaisuuksien järjes­tämiseksi
paikallisia oloja silmällä
pitäen).
Kesaknalla:
Trochu .3, 4 j a 5 p.
Lake Cateau ..7, 8, 9, 10 j a 11 ,p.
Cateau HiU ..12, 13, 14, j a 15 p.
New Finland . .17,. 18, 19 j a 20 p
lffeadow Portage .
. . . . . . . . . 2 3 , 24, 25 j a 26 p.
Elma . . . . . . . . . . . . . . 28 jä 29 p.
Matka on järjestetty yhteistoi­minnalla
Canadan Työläisnaisten
liiton kanssa. Liiton osastoja ja
järjestömme osastoja, sekä yksityi­siä
tovereita pyydetään järjestä­mään
tilaisuudet ja avustamaan
järjestäjän työskentelyä paikkakunr.
nlllaan. Iltaisin voidaan järjestää
yleisiä puhetilaisuuksia ja päiväxr
ajalla Työläisnaisten Hiton osasto»
jen, toimikuntien y.m; kokouksia,
sekä oppi- j a keskustelutilaisuuksia,
joihin ttilee inriostaa mahdollisim­man
paljon, osanottajia.
Toverien, olisi huomioon otettava
tnyöskin se tosiasia, ettei Työläis­naisten
liitolla ole varoja, eikä jär­jestömme
rahavarat salli järjestä­jän
liikkeellä pitämistä. Monilla
alueilla ovat naisten osastot erikoi­sesi!
luvanrieet huolehtia matkan
aineellisesta avustuksesta, joten yh­teistoiminnalla
voidaan saada hyvät
tulokset tässäkin suhteessa.
• Riippuu etukäteen valmistelusta
J 3 ^yhteistoiminnasta yleensä jär­jestäjän
työskentelyn onnistuminen.
Älkäämme laiminlyökö mitään, mil­lä
voidaan^ auttaa tämän matkan
yhteydessä asiamme edistämistä.'
Luokkataistelutoveruudella,
' Canadari S. J . toimeenpaneva
. komitea,
K : t t a ^ ^ A. T. HiU, siht.
neuvostojen kautta kirjeellisesti ve­toomukset
kaikille ulkona oleville
työväen anioille ja muille järjes­töille,
samanaikaisesti kehittäen
säännSlUsen puhnjain j a edustajain
lähettämisen tällaisiin järjestöihin,
selostaen yhtenäisyyden välttämät­tömyyttä.
'Täten voidaan parhai­ten
estää noskelaisryhmien pyrki­mykset
työväenpuolueen hajottami­seksi,
sekä tehdä siitä yhä voimak­kaampi
työväen luokkarintaman i l ­maisu
porvariluokkaa j a sen puo­lueita
v a s ^ n.
(2) Työläisten puolustusliiton
laajentamista koskevassa ponnessa
esitettiin liiton kansallisen konfe­renssin
kutsumisen välttämättö­myyttä
j a yksityisjäsenyydelle pe­rustuvien
osastojen lisäksi järjes-töyhtymien
kokonaisuudessaan jä­senyyteen
hyväksymistä, sekä vel-vottaen
puolueen jäsenet kuulu­maan
puolustusliittoon ja työsken­telemään
sen hyväksi, koska luok­kataistelun
kärjistyaainen vaatii
työväestöltä^ lujaa puolustusrinta­maa.
(3) "Kädet irti Kiinasta"-liike
ja .kansallisen neuvoston muodosta­minen
hyväksyttiin j a |)ainostettiin
Kiinan . vallankumouksen nykyisen
tilanteen suhteen selventämiseksi
erikoisten toimenpiteiden kehittä­mistä,
säilyttääksemme tuon liik­keen
ja kuomlntangr-puolueen osas­tot
Canadassa Kiinan vallankumo­uksen
mukana, pettureja j a impe­rialismin
asianajajia vastaan.
(4X Puolueen bolshevisoimista
koskevassa ponnessa painostettiin
V . 1925 konventsionin hyväksymän
ponnen ensimäisen kohdan,, puolu­een
kurssien järjestämisen pikaisen
käytäntöön ^saattamiEen välttämät-
-tömyyttä. .Vaikkakin tunnustettiin
että keskusviraston taholta oli tär­keintä
tämän ensimäisen uudelleen
järjestämisen ajanjakson kuluessa
järjestäjäin liikkeellä pitäminen,
niin tulevaisuuteen nähden on bols-heviseeraamisen
askelille välttämä­töntä
samanaikaisesti, jäsenistöm­me
voimäperäisempi valistaminen
puoluetehtävien kaikkien muotojen
menestymisen ehtona, samoin nais­ten,
nuorison ja pioneerien liik­keen
kehittäminen vaatii tätä.
villa mielipiteillä varastetut työ­väenjärjestöt
toimivat yhdessä.
Esiintyen si-ellä kommunistipuolu­een,
i . Vr. W:n, O. B. U m j a mui-d-
en työväenjärjestöjen puhujia,
kgrlcki vaatien Saccon j a Vanzettin
vapauttamista. Esiintyipä siellä
"hengenmieskin" Rev. J . B. Ton-seuraavalla
kerralla asettaa iaj-p
u n i i n ohjaksiin joitakin ojcia jmB.
hiäänkin, jotka edes'tällaisissa ta-pauksissa
valvoisivat ' tySläis*^
etua.
Kagpcnlnmme isät tässä n3-:^
korottivat kaupungin -.drkailiJaJa.
poliisipääOikön, , palokunnan j^S*-
kön y.m. palkkoja huomattavasti^
korotus jossakin tapauks^jssa ^aoi^
Eräs toverilehti kertoo: «Ifalien valtuustossa Sak­sassa
on, samoin kuin Berliinin, työväenpuolueilla e-nemmistö.
«. Kun kaupungilla on "omia hiilikaivoksia.
Kommunistipuohieen kavpnnld-kouTenUioni
pid4ttiin Don-haalilla,
sunnuntaina, maaliskuun 8 p., a l ­kaen
kello 1 päivällä.
Valtakirjan tarkastuskomitean r a ­portin
mukfian oli edustettuna 27
asuntoryhmää ja' kolme työmaaryh-mää
(kaikki eivät olleet suoritta­neet
edustajakokousveroaan j a näin
ollen jäi -neljä työmaaryhmää i l ­man
edustajaa). Ryhmistä oli yh­teensä
38 edustajaa j a kaksi edus­tajaa
' kommunistisen nuorisoliiton
kaupunkijärjestöstä, ^ sekä kolme
agit-prop komiteoista. • Yhtaensä 43
edustajaa. >
Virkailijoiksi kokoukselle valit­tiin
seuraavat: puheenjohtajaksi
tov. MaÖDonald ja kirjuriksi tov.
Smith, ponsikomiteaan toverit Ahl­qvist,
Hill, Buck, Buhay j a Kent.
Kokoukselle luettiin Kommunisti­sen
kahsainvälissn kirje, jossa kä­siteltiin
Canadan itsenäisyyskysy-myksen
taistelua ja yleensä poliit­tisen
taistelun kristallolralsta Ca-liad&
jt työväenliikkeessä, maanvil-'
jelijäin taloudellisten järjestöjen
elvyttämistä poliittiseen taisteluun
ja liittosuhteiden kehittämistä teol-lisuustyöväestön
kanssa, yhteisrin­taman
kysymyksiä, ammattiunioliik-keessä
toimintaa, naisten j a nuori­son
voittamista vallankumoukselli­seen
taisteluun j a yleensä järjestöl­lisiä
kys3miyksiä. Kirjeen suhteen
keskusteltua- hyväksyttiin siinä esi­tetyt
ohjeet. . "t >
Kominternin laajenhetun tp. ko­mitean
kokouksen raportti : hyväk­syttiin
yksimielisesti. Raportti kä­sitteli
kapitalismäi osittaista va­kiintumista.
Kiinan vallaniramouk-'
sen, Britannian yleislakon jä kai­vostyöläisten
taistelujen, Veriäjän
sosialistisen talouden rakennus­työn
y.m, kysymyksien ja niihin
yhdistyvien seikkain maailmanlaa­juisen
merkityksen huomioon ot­taen.
Tässä yhteydessä hyväksyt­tiin
keskustoimeenpanevan komite­an
esittämä päätösponsi.
Tämän jälkeen esittivät kaupun­gin
keskuskomitean varsinaiset ko-niiteaf^
valmistamansa päätöspon­net:
Tov. H i l l , poliittisen konii-teän
puolesta esitti:
(1) Canadan työväenpuolueen
Tov. Buck, animattiuniokomitean
puolesta esitti ponnet, joissa
(1) painostettiin fraksionityön
yhä lujempaa kehittämistä kaikissa
työväen unioissa, missä jäsenemme
ovat jäsenyydessä. Täten voimistu­tetaan
ja rakennetaan ^ taisteluky-irinen
väseirimistoliike jä lähenne­tään
hetkeä, jolloin Canadan työ­väen
taloudellinen rintama yhdistyy
kiinteäksi kokonaisuudeksi, kansalli­sen
ja kansainvälisen tehtävänsä
ymmärryksessä.
(2) Painostettiin taloudellisen
liikkeen sanomalehden välttämättö­myyttä
j a säännöllisempää yhteyttä
keskusviraston teollisuusjaoston
kanssa. _
Ryhmien • taholta laaditut ponnet
esitti ponsikomitea, käsitellen (1)
työslpentelyn', tehostamista naisten
keskuudessa, (2) järjestäjäin sään­nöllisempää
liikkeellä pitämistä pii­reissä,
(3) "Wbrkerin" levittämis
tä jä sisällön rilcastuttamistä työ-läiskirjcenyaihtajain
toiminnan el­vyttämisellä
jäsenistön taholta, (4)
nuorisoliiton, i a puolueen toiminnan
kiinteämmän yhteyden lujittamista,
sekä puoluejäsenten yksilöllisen
avustuksen välttämättömyyttä'^kom­munistisen
"nuorisoliiton ja pionee­rien
toimintaan lastensa yhdistä­misessä.
Myöskin ilmotettiin, että
joukko esityksiä käsitteli samoja
asioita kuin • komiteain esittämissä
päätösponsissa perusteellisemmin i l ­meni.
• ' ..
Edustajiasi 3 piirin kon^ntsio-i-
iin, joka pidetään t,k.- 21 j a 22"
p., valittiin seuraavat: Florence
Custänce. Tj Buck, A. T. H i l l , J .
Stefanitsky, J . MacDonald, A. E .
Smith, J . W. Ahlqvist, E. H . John­son,
M. Buhay j a B. Buhay, sekä
varalle J . Blugunrian, E. Nyran,
V. Järvis, P. Halperin j a H . Hym-kiw.
.' ..• " •
ten tuhanteenkin dollarärx noi^
kin. Ollen viimeinen-puhujista hän sa. Mutta kun tavalliset pa^Dkoata
kyllä huomautti, että yleisön ei pi- laiset j a munt kaupungin palvelnk"
dä saada sellaista käsitystä,, että —'• • - "
hän hyväksyy kaiken mitä tältä
lavalta on tänä iltana sanottu, mut­ta
mikäli Saccon ja Vanzettin va­pauttaminen
on kysymyksessä, niin
siinä ollaan yhtä mieltä. Sanoi
vaativansa heidän vapauttamistaan
puhtaasti moraalisista syistä, koska
hän vastustaa kaikkia kuoleman­tuomioita,
silloinkin kun tuomitun
syyllisyys on epäämättömästi todet­tu.
/•• ,
Yleisöä oli saapunut teatteri tä­pösen
täyteen j a yksimielisesti hy­väksyttiin;
esitetty vastalauseponsi,
jossa Vaaditaan Saccon,ja Vanzet­tin
vapauttamista ilman mitään eh­toja.
Kopio vastalauseesta päätet­tiin
lähettää Massachusettsin ku­vernöörille
j a työväen sanomaleh­dille
julkaistavaksi. Kokouksen a i ­neelliset
tulot jaetaan tasan Cana­dan
työväen puolustusliitolle, ja
Kansainväliselle työväen puolustus­liitolle,
joka on huolehtinut Saccon
ja Vanzettin puolustuksesta.
Rakennusalalla on tässä kaupun­gissa
nykyään selkkauksia työläis­ten
ja työnantajien välillä. Enti­set
sopimukset menivät umpeen
huhtikuun lopussa ja uusia ei ole
vielä saatu aikaan, vaikka neuvot­teluja
on käyty jo pitemmän ai­kaa.
Työläisten alkuperäisenä vaa­timuksena
oli työajan lyhentämi­nen
viiteen päivään viikossj^ ja
huomattava palkankorotus sekä
muita parannuksia työsuhteisiin.
Nyt kuitenkin näyttä^ siltä, että
työläiset ovat luopuneet työajan
lyhefltämisvaatimuksesta j a on otak­suttavaa
että jonkinlainen kom­promissi
saadaan aikaan ilman suu­rempia
selkkauksia.
Lakon avulla ovat vaatimuksiaan
ryhtyneet toteuttamaan ainoastaan
putkityöläiset ja terästyöläiset
(Structural Steel Workers). Put­kityöläiset
vaativat palkan korotet­tavaksi
nykyisestä 8% dollarista
10 dollariin kahdeksan tunnin päi­vältä;
heillä on j o pitemmän aikaa
ollut käytännössä viisipäiväinen
työviikko. Terästyöläisten -vaati­muksena
ollen palkankorotus nykyi­sestä
9 dollarista 10 doHariin -päi­vältä
ja työajan ^ lyhennys viiteen
sessa olevat työläiset vaativat pai.
kankorotusta, niin kieltääntyl vai-tuusto
itsepintaisesti sitä myöntä­mästä.
Kysymys jourui saten so-vittelulautakunnalle
käsiteltäväkö.
Lautakunta ehdotti palokuntalais.
ten palkan korotettavaksi $7.50^11
kuukaudelta j a muiden kaupangia
palveluksessa olevien työlSistea
palkkaa 25 sentillä päivältä, nratta
raha-asiain toimikunta kieltääntyi
myöntämästä tätäkään korotusta.
Omituisinta jutussa on kuitenldn
se, että toimikunta sanoi kieltään,
tymisensä syyksi sen, että kanpnu.
gin muut järjestyneet työläiset vas-tustavat
korotusta. Kun heiltä tiu­kattiin,
että mikä järjestö sitä vas­tustaa,
oiin toimikunnan taholta
vastattiin, että ainakin • nikkaiiea"
järjestö vastustaa korotusta. Kun
palokuntalaisten järjestön edustaja
sitten viimeisessä ammattinenvoston
kokouksessa toi asian tämän puolen
esille, niin selitti nikkarien järjes­tön
edustaja, että he eivät suin­kaan
vastusta korotusta, mutta pi­tävät
25 sentin korotusta liian pie­nenä,
aikana joUoin useammilla työ­aloilla
vaaditaan' palkkoja korotet­tavaksi
-dailarilla ja joillakin työ-afoilla
\enemmänkin päivää kohden.
Ja osottaakseen että hän todella
tarkotti mitä sanoi, hän ehdotti et­tä
ammattineuvosto vaatii kaupnn-.
gin työläisten palkkoja korotetta­vaksi
vähintäin 50 sentillä päivältL
Ehdotus hyväksjrttiin. Saa sitten
nähdä onko siitä kuria kaupungin
isille. — G. S.
Montrealin uutisia
päivään viikossa; he ovat tähän
asti' työskennelleet viisi ja puoli
päivää viikossa. Neuvottelut ort
heilläkin käynnissä työnantajien
kanssa, mutta tähän mennessä ei
ole saatu sovintoa aikaan.
Toveritar Sanna Kannasto on yiir
me aikoina kierrellyt tällä ympä­ristöllä,
puhuen useampana . päivä­nä
täyllä Vancouverissakin/ Hän
työskentelee etupäässä naisten toi­minnan
elvyttämiseksi, mutta kyllä
hänen puheistaan on miehilläkin
oppimista. Toivon siis että työ­läiset,
sukupuoleen katsomatta, an­tavat
hänelle täyden kannatuksen­sa
kaikkialla missä hän matkallaan
tulee poikkeamaan.
TySttomyjs Montrealissa yhä
edelleen jatkuu, vaikka kesäkin on
jo- tullut. Siirtolaisia tulee aina
vaan lisää joka laivalla. Niistä
monet suoraan joutuvat kaupungin
"soppalainille", "Mdntreal Star"
kirjottaa, että tänä talvena on
enemmistönä olleet suomalaiset ja
rumanialaiset ilmaista yösijaa ja
ruokaa kaupungilta pyytämässä.
Lopuksi keskusteltiin eräistä pai­kallista
toimintaa icoskevista' kysy­myksistä
j a vclvotettiin kaupungin
keskuskomitea ottamaan ne esille
heti ensitilassa. *
Kokous loppui .kello 7.30 illalla.
Valtava protestikokoas pidettiin
täällä Royal teatterissa toukokuun
8 päivä Canadan työväen puolus­tusliiton
toimesta, Saccon j a Van­zettin
kuolemantuomion vahvistami­sen-
johdosta. Näiden kahden luok­kamme
jäsenen kuolemantuomio,
ollen yksi räikeimpiä luokkatuomi-hyväksymistä
yhä edelleen työ- oita, on täälläkin saanut työläiset.
Iäisten poliittisena' yhteisrintaman eroavista mielipiteistään huolimat-päätti
valtuusto, että työttömät saisivat ostaa hiiltä puo- h^**"®^^'*^ Ja "sen Injittamisek- ta, tietoisiksi siitä, että jos tämä
leen hintaan. Mutta nyt puuUui asiaan hallituspresi-! f , f ^ voima3^aam^_ työs- — —
^«r,«; r^entelyn välttämättömyyttä. . K o s -
dentti, hänkin «koeteltu sosialidemokraatti», fcieltäyty-i
en hallituksen nimessä vahvistamasta päätöstä.»
ilmeinen oikeusmurha aiotaan estää
tapahtumasta, niin täytyy työjäis-ka
nyt ei ole kysymyksessä vaä-j ten yhtenä eheänä joukkona korot-leihin
osanottoa ennen~ ensi vuoden j taa äänensä sitä vastaan. Niinpä
Kaupungin urakoitsijat polkevat
työläisten palkkoja. Jo pitemmän
aikaa on kuulunut valituksia siitä,
että kaupungin vesijohdon laajenr
nustöissä Seymour Creekilla mÖc-settaisiin
työläisille vähemmän palk-caa'
kuin mitä sellaisissa töissä tal­ia
ympäristöllä viime aikoina ylei­sesti
on makSett;u. Kaupungin vir­kailijain
taholta -on nämä syy^kset
cuitenkin torjuttu, selittämällä et­tä
sellaisissa puheissa ei muka ole
mitään perää, Mutta kun huhut
tässä; suhteessa kävivät' yhä itse-pintaisemmaksi
niin päätti täkäläi­nen
ammattineuvosto (Tradeä
Couricil) ottaa" asiasta \selvän. V a ­littiin
pari henkilöä tutkimaan
asista, j a niin selvisi että kyllä asi­assa
on perää. - Kuten tavallista,
on työ annettu urakalla tehtäväksi
ensin isommalle yhtiölle, nämä ura­koitsijat,
taasen puolestaan antavat
eri osia työstä n.s. alaurakoitsijoi­den
suoritettavaksi; Nämä jappa-rit
Tiäyttävät työssään huomatta­vassa
määrässä vasta 'maahan saa­puneita
siirtolaisia, teettäen heillä
mikäli mahdoUis^ työt urakalla
sellaisilla maksuehdoilla, että työ­läiset
eivät voi ansaita läheskään
kunnollista palkkaa, j a päivätöissä­kin
"maksavat näille maan kieltä ja
olosuhteita tuntemattomille työläi­sille
vähemmän kuin mikä on kau­pungin
yleinen palkkataksa- Nyt
selittää /vesilaitoksen.: johtokunta,
että heillä ei oje minkäänlaista
määräämisvaltaa urakoitsijoin mak­samiin
palkkoihin nähden^ koska
urakkasopimuksissa ei ole n,s. koh­tuullisen
palkan määritelmää (fair
-wage clause). 4a voihan se niin
ollakin. Tämä palkkamääritelmä
muuten on viime vuosina oHut k a i - J ta
; -Suomalauia Montrealissa oH ny-/
kyään enemmän kuin koskaan en­nen.
Enempi osa vasta hiljan siel­tä
tasavallasta därtyneitä, joiden
käytös on varsin säädytöntä. Yk-sinpä
alle 2D-vuotiaat tyttölapsetkin
porsastelevat j a räyhäävät Skan­dinaavien
klubilla juovuksissa ke­nenkä
kanssa hyvänsä. Tämän ta­kia
on nuorten naisten kristillinen
yhdistys, joka on näihin saakka
toimittanut suomalaisille tytöille
palveluspaikkoja, kieltääntynyt sii­tä
tehtävästä. Entäs sitten mies-puolisel:
ja heidän käytöksensä?
Sen tietää kai paremmin kaupunpn
poliisi, jotenka ei kannata tässä
sen < paremmin ruveta selostamaan.
Täydellisen kuvan saa Montrealia
sa Suomesta siitä, millaista^ ainesta
nykyään on Suomen kansa, ja mil­laista
valkoinen hallitus yhä edel­leenkin
kasvattaa.
Täkäläinen valkoisen hallituksen
eäustaja on jo pitemmän aikaa ol­lut;
touhussa saada näille kansalai­sillensa
" opefttajan, eli sielunpaime­nen.
Ja viimein hän siinä on jo
onnistunutkin.--Nyt on jo Montrea­lissa
oikein kouluutettu "pappi",
jotenka ei täältä enään -mitään pun­ta.
Työttömyys j a kurjuus nyt lop­puu,
kun vielä saadaan kirkkokin'
Viime sunnuntaina oli jo ensi-mäinen
virallinen jumalanpalvelus­kin
saksalaisen kirkon kellarissa.
Tässä jumalanpalveluksessa ei niin­kään
paljon ensi kei-ralla kajottu
uskontoon, vaan seuraan ja oikem
raittiusseufaan. Konsuli puhui Ame-rikan/
SOomalaisten historiasta, kuin­ka
yhtymällä seuroihin Amerikan
suomalaiset ; ovat saaneet paljo"
hyvää aikaan. Myönnämme kyllä.
mutta miksikä konsuli sitten kiersi
kuin kissa kuumaa puuroa, jättäen
mainitsematta sen, että mitkä ovat
ne seurat, joihinka enimroäks^
Amerikan suomalaiset kuuhivat Pa­pin
saama oH äidin rakkaudesta,
sillä olihan silloin juuri äitiea pa^'
vä. Lopuksi kehotti menemään ?OJ-kiä
kämpäUe jä tuomaan tilistaBsa
osan Montrealin suomalaista s-jita-laiskotia
eU kirkkoa varten. M"»
poika . sieltä- 'lähtiessään ^^^^^
että kyUähän tässä menisi ya»^
kämpällekin .jos vietäisi ja v e i s a i B -
haUelujaa vaikka Idrkossakin. P
sekin olisL Mutta koska viela m «
lempiä puuttuij. niin J^ehotamm
että on viisainta että t n l e t t e_
rankin pohtimaan kysymyxsesta. i
ei monikaan ole vielä tunut^.^
kissa kaupungin urakkasopimnksis-p«Ueeksi,^ 1 ftava-sa,
mutta nyt se näyttää jääjieenpalkkalyöläisten olisi kuTJln ^
pois. Sietäisipä työläisten panna . Siitä olisi jo aika ruveta
tämäkiii seikka «korvan taakse", j a j telemaan ja oikein vakavanuna^