Vapaus, August 31, 1927

              01 — 1 ^
»ack London » * [
^ Ja Subkis
^
**•"—- -75
- - — 1-SO
rrakjuutt^; '-^^
——• 1.S0
- .75
1^
auksii',""^j
• • • - • .1.75
65
•" 14)0
•äi^ötC nid" ^2
«koski;"sid; 2."??
h sid. j ^
m. sid ....
[^ndon, sid. i^g
Nuottipainos js
«d....
-rths-Mafaler,
^ •. .40 .................
• .25
••: .75
•— .50
[ •• .60
' .50
JO
enttilä, sid. .35
.40
• •••• .75
65
' • ••—" .75
75
1.50
E. Becher,
••••>••......,.,... 1,75
1.00
n, md ,50
"•• .30
50
1.75
• ~ 1,25
sana, kirj.
1.25
1.25
iirj. Upton
90
75
• 2,75
75
. Kristine
1.00
Margaret
• 1*50
•••••••«•••••>^.» «To
kirj. Hilda
1.00
1.00
1.85
3.25
.40
1.00
kirj. Jack
1.7S
F. Engels,
1.00
d. ,25
.50
6.00
*•••••••>•«•••••» #30
• ••••••••»«•••••a «25
.50
..: 1.50
1.25
nid 1.85
.40
1.2S
.50
!, sid 1.25
.40
.75
75
i. .40
sid. ........ 1.25
,..« 2*50
.75
•Ti Jules
1.00
.75
isromani, "
1.50
1.2S .
.75*
1.25
.............. 1.00
; .75
.15
.15
.25
.25
65
.75
.75
75
.75
.75
:;: .75
.65
80.00
nid. .... .40
1.2S.
SO
1.50
1.30
.40
•«
...1.00
...1.00
inn, nid. .60
75
.75
.35
1.00
Gunnar-
1.5»
ine. nid. 1.7*
I i.w
4.00 , täi k^J-~
1.00
..1.50
.1.00
130
^nTnid. 1J5
ia"5id- 1.75
sid. 1^0
3.00
m. md- ^
,75
»O ja
akin k s ^ *
osotieella
TT, Ont
No. 101—1^27 Keskiviikkona, elok. 31 p;na~-Wed., Aug> 31 Sivun
Hyvä puku
on ehdottomasti. hyvä j a sen saatte
meiltä. Pitkäaikainen kokemus. So­pivaisuus
j a halvat hinnat antaa meil­le
tilaisuuden tyydyttää kannattaja­joukkoamme.
r^Jf. SaU & L Kninas
FIRST CLASS TAILOR
28iPaySt. ;
Port Arthur, Ontario.
tuma
Suomen metallimiehet vahvistavat taistelu­asemaansa
17,000 mustaaryssää
Suomessa
Osa heistä halaa» palata koti-seadnlle
«tt .
Järjestymättömille päätetty maksaa avustusta — Alempia avxistusmää.
riä-järjestyneille koroitetta — TyönanUjat koettavat ostaa työ-
Iäisten tuottamnshenkilöitä.
TIMMINSIN NEW BAKING COMPANY i
«((((<
I
«
i
I
(
4
I
i
— V a l m i s t a a —
Kovaaleipää, Korppuja, Vehnäleipää ja kaikenlaisia leivoksia.
Käyttäkää meidän valmistamia tuotteita.
NEW BAKING CO.
2 BIRCH STREET. — Box 1306. TIMMINS. ONTARIO. !
" - ' ^ — ' - - ^ ""^ ^
Qualiiy LumLcr*
LAUTATALOLLA
on monta etua, ei vain se, että on
halvempi. Koristamisessa on laaja
vara valikoida; rakenteellisia muu­toksia
voi tehdä helposti, ja lauta-talossa
on jotain semmoista, joka
tekee sen niin kodikaan näköiseksi.
Antakaa meidän täjrttää teidän puu-tavaratarpeet.
Meidän Mr. Harju
mielellään näyttää varastoamme.
The Maton Francis
Lumher Co.
— Puhelin 1901—999 —
Kirldand Lake, Qnt^ ilmoUsia
Putkitustyö on aina välttämätöntä
ja tarvitaan joka kodissa. Teettäkää työnne nyt ja nauttikaa sen
tuloksia. Soittakaa Roches, 13 Duncan Ave., niin saatte hyvän ja
•kohtuullisen palveluksen.
R O C H E S
13 Duncan Ave. Kirkland Lake, Ont.
NYKYÄÄN TEEN PARTURIN TYÖTÄ
Kirkland Laken Suomalaisessa Palloninmassa
Paikka on eristetty, joten naiset ja lapsetkin voivat tulla. Kaikessa työn
teossa noudatetaan huolellisuutta. ,
J. O K S A N E N .
GOLD RANGE HARDWARE
TELEPHONE 110 KIRKLAND LAKE, ONT.
Pientä rautatavaraa, rakennustarpeita, sähkötarpeita, putkitarpeita,
astioita, kyökkitarpeita, kyökkikalustoa, keitto- j a lämmitysuuneja, sän­kyjä,
sprinkejä j a matrasseja. Radiotarpeita.
Käykää tutustumassa hintoihin ja palvelukseemme.
GOLD RANGE HARDWARE
J. A. QUENVILLE-, Omistaja.
KIRKLAND LAKE, ONT.
Kun rakennatte niin tulkaa katsomaan
meidän
Barretts Slate Surfaee kattoa
KATTO JA SEINÄ PAPERIA
Brandram Hendersons taattuja maaleja.
Kuten tunnettua, on metallisulku
edelleen kuolleessa pisteessä. Työn­antajain
jatkuva härkäpäinen me­nettely
työväen elintason polkemi­sessa
mahdollisimman alas, jonka
he luulevat saavuttavansa parhaiten
koettamalla martaa metallimiesten
JQukkota.hdon, on johtanut rettelön
selvittämisen mahdollisuuden .umpi­kujaan.
- Sen he ovat kuitenkin teh­neet
enemmän omaksi kun työnte­kijäin
vahing^»ksi. Sillä metallityönte­kijäin
rintama on pysj^nyt edelleen
lujana. Vieläpä se päivä päivältä
yhä vain vahvistuu. Äskeinen me­tallityöntekijäin
liittotoimikunnan
päätös sulkuun joutuneiden avusta­misesta
todistaa sitä parhaiten. Mai­nitussa
kokouksessa nimittäin teh­tiin
se onnistunut päätös, että sul­kuun
joutuneille järjestymättömille­kin
työläisille maksetaan tästäläh-tien
avustusta saman verran kuin
alle vuoden järjestöihin kuuluneille­kin.
Tämä kuitenkin ehdolla, että
he eivät ole tehneet mitään sellais­ta,
joka olisi katsottava toiminnaksi
työväenliikettä vastaan. Samoin on
entisestään alempia järjestyneiden
työläisten avustusmääriä koroitetttt:
Kuten edellisestä huomaa, on me­tallityöntekijäin
asema vain entises­tään
vahvistunut sikäli, että heidän
taisteluavustuksensa ' joutuu yhä
enemmän vankemmalle pohjalle,
mutta työnantajain asemesta ei voi
sanoa samaa.
Ohrana työnantajain asioilla ja os­telemassa
järjestyneitä työläisiä
On kerrottu, että metallityöläisiä
vastaan taisteleva puoli käyttää
myöskin ohranaa apunaan voidak­seen
paremmin murtaa edellisten
taistelutahdon. On nimittäin tapah­tunut
siten, että työväen luottamus­toimissa
olevia j a metalliliittotoimi-
,kuhtaan kuuluvia eri - henkilöitä on
koetettu ostaa! Niinpää oli jo noin
neljä viikkoa sitten tullut erään liit­totoimikunnan
jäsenen luokse eräs,
niin sanottua arpinaama-ohranaa,
muistuttava henkilö tahtoen tietää
metallityöntekijäin liittotoimikun­nan
päätöksiä, sanoen olevansa me-tallityönantajaliiton
palveluksessa,
tarjoten samalla 3,.000 markkaa
kuukausittaiseksi palkkioksi. Tie­tysti
ei tämä musta olio oniiistunut
likaisessa tehtävässään. Mutta mai--
nittu "asiamies" ei uskonut vielä
joka tien olevan lukossa ja niinpä
oli hän jonkun ajan kuluttua käy­nyt
erään toisen liittotoimikunnan
jäsenen juttusille näytellen suuria
rahojaan ja tarjoten 1,000 markan
palkkiota^ jokaisesta liittotoimikun­nan
kokousselostuksesta. Mainittu
henkilö sai tietysti täältä, samoin
kuin edellisestä paikastakin, kieltä
vän vastauksen sekä kehoituksen
mennä liiton toimitsijain puheille,
Sacco ja Vanzetti-kokoukset
Vastalausekokouksia Saccon ja
Vanzettin kuolemantuomiota vas­taan
on pidetty eri puolilla maata
ja pn niissä ollut harvinaisen runsas
osanotto, ollen pienimmissäkin pai­koin
tuhansia osanottajia.
Lukuisia pidätyksiä
Helsingrissä
Poliisiratsaan tuloksena pidätetty
yli 300 henkilöä
Poliisin toimesta on ryhdytty eri­näisiin
toimenpiteisiin mellastusten
y.m. ilkivaltaisuuksien lopettamisek­si
pääkaupungrissa. On ryhdyttj'
käyttämään sellaista menettelyta­paa,
että yhden tai useamman kau-pungrinosan
miehittäminen käy yh­täkkiä
j a tavallista suuremmalla voi­malla.
Tätä varten on useiden po­liisimiesten
vapaa-aikoja järjestelty
siten, että poliisilla o l i t.k. G p. lauan-tainakin
käytettävissään tavallista
enemmän väkeä. Paitsi kulkuvarti-oita
jalan oli liikkeellä myöskin l u ­kuisia
moottoripyörä- ja eräitä auto-patrulleja.
Virkapukuisten poliisien
näkentrnen lienee pitänjrt suurim­man
joukon juopuneita aisoissa niin
että he 'eivät ryhtyneet / järjestä­mään
minkäänlaisia tappeluja.
Poliisien yöllisen patrullitoimin-nan
tulos oli, että. spriitä takavari­koitiin
muutamia satoja litroja. Po­liisiasemille
pidätettiin kaikkiaan vä­hän
yli 300 henkilöä, mutta niistä
olivat, useimmat humalaisia tai sel­laisia,
joilla oli hallussaan spriitä.
Humalaisten lukumäärä oli aivan t a ­vattoman
suuri kokonaista 205, yk­sistään
neljännellä poliisiasemalla:
nousi pidätettyjen lukumäärä 61.
Poliisiputkat osottautuivat liian pie­niksi
tällaisten tapausten varalta.
Gävlessä on todettu pai-seruttotapaus
Suomessa ryhdytään varovaisuus-toimenpäteisiin
Tukholma. — Lääkintöhallitus i l ­moittaa,
että Gävlessä on todettu
paiseruttotapaus. Ellei tapauksia i l ­maannu
itse kaupungissa, ei sata­maa
suljeta. —^ T.T.,
' " • "
Eräässä laivassa, joka äskettäin
saapui Senegalista Gävlen satamaan
Ruotsissa, huomattiin epäilyttäviä
sairaustapauksia. Laiva eristettiin
Feijanin karanteeniasemaan. Suo­men
lääkintöhallitukselle saapuneen
Suomessa pn Neuvostoliitosta
tulleita pakolaisia noin 17,000 hen­keä,
joista karjalaisia ja aunukse­laisia
noin 5,000 ja inkeriläisiä 2,-
500. Huomattava osa on näistä sai­raita
ja vanhuksia, huoltajia vailla
olevia lapsia sel^ä suttrperheisiä,
jotka eivät voi tulla toimeen ilman
avustusta, jollaista onkin valtion va­roista
suoritettu 1,520 karjalaiselle
j a 863 inkeriläiselle.
Koska useat puheenalaisista pako-t
laisista kuitenkin haluaisivat palata
entisille kotipaikoilleen, on sisäasi­ainministeriö
t. k. alussa lähettä­mässään
kirjelmässä alistanut ulko­asiainministeriön
harkittavaksi, eikö
mii}isteriö katsoisi mahdolliseksi
ryhtyä neuvotteluihin Sosialist. Neu-vostotasavaltain
Liiton hallituksen
kanssa kjrseessäolevien pakolaisten,
tai ainakin osan heistä, palauttami­sesi
kotiseuduilleen.
Vanhan raatajan
kohtalo
19 vuotta raadettuaan saa lähtopas*
sin ja 1,500 mk. korvausta pal­veluksestaan
Helsingissä, Vuorimiehenkatu 10 ole­van
Oy. Joukolan kylpylaitoksen yksi­tyispuolella
on ollut palveluksessa
muuan kylvettäjä yhtämittaisesti 19
vuotta, ollen hänen talosta saamansa
kuukausipalkka 40 mk. Äskettäin
hän työstään eroitettiin työnvähyy-den
takia. Vuoden perästä olisi
lain mukaan kylpylaitoksen tullut
huolehtia hänen eläkkeestään. Siltä
kai eroittaminen johtui. Erotessaan
hän sai 1,500 mk. Se ei ole suuri
summa, kun ottaa huomioon, etts
mainittu työläinen ei ole saanut en­sinkään
kesälomarahaa, vaikka työ­ehtosopimuslain
mukaan tulisi vuo­den
työssä olleelle antaa 7 päivän
ja purfen vuoden työssä olleelle 4
päivän loma täydellä palkalla.
Brittiläinen imperialis­m
i Kiinassa
(Jatkoa 2 rUesivuUe)
1900. Vuoden 1911 vallankumouk­sessa
se jälleen ilmeni kapinallise­na
protestina. Kaikkein laajakan­toisemman
luonteen se' kuitenkin
sai vasta v. 1925—^27, esiintyen,
massojen mielextosotuksena imperia­lismia
vastaan,. Kansallismielisten
puoleensavetävänä voimalauseena
oli: "Kiina kiinalaisille; eriarvoi­suus
ja etuoikeudet poistettava; K i i ­na
asetettava > oikeudettuun ase­maansa
kansojen keskuudessa."
3. — Neuvostoliiton vaikutusval­ta
kristalli^itui venäläis-japanilai-sessa
sopimuksessa, toukok. 31 p.
1924. Neuvostoliitto rohkaisi, neu­voi
ja auttoi Kiinaa sen taistelussa
itsenäisyyden, puolesta. Erikoista
huomiota kiinnitettiin Kiinan työ-
Iäisten järjestämiseen. Oli syytä
nähdä yleisaasialaisen blokin muo­dostuminen
mahdolliseksi, blokin,
joka olisi yhteisrintama imperialis­teja
vastaan. Neuvostoliiton edusta­jat
selittivät: "Kiina kiinalaisille
työlästen ja talonpoikain massoille;
Kiina uusien yhteiskuntajärjestel­mien
ketjuun." ^ .
Imperialismin, '^nationalismin ja
"sovietismin" nimiin keskittyvät
liikkeet edustavat. taistelua Kiinan
kontrollista. Ensimäisen oi)iumiso-dan
jälkeen imperialisteilla oli mcl­ko
vapaa toimintaoikeus. Vuosieit
1900—^0 välillä ilmeni yhä vaiku­tusvaltaisempana,
sen vaatimusten
perustana kuitenkin ollen kiinalais­ten
liikemiesten "tarpeitten tyydyttä­minen*
Vuoden 1920 jälkeen K i i ­nan
työläiset j a talonpojat, järjes­tyen
Sun Y a t Sen'in kolmen periaa-tepykfilän
mukaisesti. Venäjän aut­taessa
ja rohkaistessa, oyat toimi­neet
voimakkaasti saadakseen kä/-
siinsä kontrollin oman kotimaansa
yli..;,,
Mitä imperialistit tulevat
tekemiiän? '
Englantia oppimaan
58,000 LITRAA SPRIITÄ TAKA-RIKOITU
Tullilaitokselta saapuneen tiedon
mukaan takavarikoitiin väkijuomia
koko maassa viime heinäkuun aika­na
seuraavat määrät (suluissa taka­varikoitu
määrä viime vuoden vas­taavana
aikana):; spriitä 57,971
(45,272) litraa, viinaa 14 (28) pul­loa,
konjakkia 128 (479) pulloa,
viskyä, rommia y.m. 120 (286)
piulo^, likööriä 58. (747) pulloa,
samppanjaa 2 (67) pulloa ja erilai­sia
viinejä 92 (14) pulloa.
Lisäys viime vuoden heinäkuuhun
tekee runsaasti yli 12,000 litraa, jo­ka
lienee sutirimmaksi osaksi las­kettava
niitten onnisturieitten suur-kaappausten
ansioksi, joita viime
heinäkuussa tehtiin, sillä lusean ker­ran
spriitä takavarikoitiin>monia t u ­hansia
litroja kerrallaan.
sähkösanoman mukaan on sairaus-joUe
kokousten virallinen selostus .tapaukset nyttemmin todettu paise-kuuluu.
Mainittu luikki ei ollut kui- rutoksi. Mikäli olemme^ saaneet tie­tenkään
kehoitusta noudattanut,
vaan oli sanonut, että he ovat siksi
tää on Suomen lääkintöhallitus tä­män
johdosta päättänyt lähettää
tunnettuja henkilöitä, jotta eivät kirjelmän Suonien satamakaupun-ole
ostettavissa. jkien terveydenhoitolautakunnille ja
Ylläoleva on parhain todistus kelioittaa niitä kiinnittämään eri-työnantajain
hermostuneisuudesta ja koista huomiota ruton saastuttamil-taistelun
menetyksen pelosta. Jos ta seuduilta mahdollisesti saapiineis-taas
mainittu henkilö kiilki ohra-|sa laivoissa esiintyviin taudintapa-nana
(tai pH vähän kumpaakin), niksiin. — T-T.
niin joutuu ylin ohrahatoimienval- ', • '
voja, ministeri O. Puro, varsinkin KIRKKOHERRA JA MAALLINEN
työläisten silmissä enemmänkin kuin . OIKEUS
omituiseen valoon.
Työläiset. Canadassa, avustakaa 1 Ruskealan kirkkoherra syytteeseen
PALIXfflAALI JA
ajanmukainen pallohaiali ja parturiliike avattu yleisön käytettä-iraksi
Kirkland Laken uuden poikatalon vieressä.
Tupakkaa jä makeisia saatavana. Torvemme saavamme yleisön kan­natuksen.
Toveruudella
ELMA ja TOIVO KANERVA* Box 3S5, Kirkland Lake, Ontario.
Suomen metallimiehiä taistelussaan
eliniehtojensa puolesta!
KAAMEA LOPPU
törkeästä ilmiannosta
Kirkland Laken Suomainen Leipuriliike
valmistaa ajanmukaista moka- j a kahvileipiä. tJIkoIähetyksiä toimitetaan.
A. Tamminen ja M. Raitanen^
J*- O. Box 229 ^ Kirkland Lake, Ont.
Rohert LnnlforsiD SAUNA
ÄuK keskiviikkoisin kello 2^10 illalla Ja lauantaisin keflo 1—12 yöUI.
öonnnntai aamnsin puoli 4—7.
R. LINDFORS, EirUand Lake, Ontaridi.
l^ögiDen! (Netb Dndisfaiiat i i b o k s^
Muutama aika takaperin löydet­tiin
Baahessa Huotarin talon nave­tan
vinniltä 70-vuotias vanhus. Juho
Poutala kuolleena. Hän oli kesän
aikana useasti viettänyt öitääi^i mai­nitulla
vinnillä j a oli kaksi viikkoa
sitten lähtenyt heinätöihin, jolla
matkalla hänen vieläkin luultiin ole­van,
kunnes hänet sattumalta löy­dettiin-
kuolleena mainitusta paikas­ta.'.
'
Bunmis oli jo pitkällisessä mätä-nemistilassa
ja ei siinä tavattu min­käänlaisia
väkivallan merkkejä.
Poutala oli kotodsin I^bäjoen pitä­jän
Liminganojan kylästä.
Ruskealan seurakunnan kirkko­herra
E. Liljeblad syytti Ruskealan
käräjillä viime talvena naapuriansa,
pientalollista Paavo Putkosta var­kaudesta,
joka olisi pitänsrt tapahr
tua jonkin raja-aita jutun yhteydes­sä.
Kihlakunnanoik. k a t ^ kuiten­kin
kanteen aiheettomaksi j a kumo­si
sen, sekä määräsi kantajan'mak­samaan
Putkoselle kuluja 800 mk.
Tästä päätöksestä valitti Liljeblad
Viipurin hovioikeuteen, joka t-k. 1
pnä antamallaan päätöksellä on va­lituksen
hylännyt j a pysyttänyt kih­lakunnanoikeuden
päätöksen voi­massa.
':•, .
Putkonen tulee vaatimaan kirk­koherra
Liljeblad ille ' edesvastuuta
törkeästä ilmiannosta.
Valtiopetosjutut
T. k. 5 p :nä oli Viipurin hovioi­keudessa
esillä j'jttu talollista; Juho
Adam Paavon p. Hämäläistä j a talol-lisenp.
Emil Simonp. Hämäläistä
vastaan, joita kanneviskaalivirasto
syytti valtippetokesn valmisteluista
ja valtion salaisuuksien ilmoittami­sesta.
— Syytetyt passitettiin lää­ninvankilaan,
kunnes hovioikeus a-sian
julkipanon jälkeen antaa asi­asta
päätöksen.
Samanlainen juttu myöskin Vaasan
hovioikeuden käsiteltävänä
T. k. alkupäivinä oli Vaasan hovi­oikeudessa
käsiteltävänä valtiope­toksen
valmistelusta syytteessä ole­van
työm. Väinö Venäläisen ja
työm. Mätti Mäkisen juttu. Venä­läinen
oli vangittuna mutta jälki­mäinen
vapaalla jalalla. Miehiä
syytettiin siitä, että olisivat toimi­neet
maanpetoksellisissa aikeissa.
Oikeus: asiaa harkittuaan ilmoitti
antavansa päätöksensä tuonnempana
j a passitti Venäläisen takaisin van­kilaan.
Mäkinen laskettiin edelleen
vapaalle jalalle. •
KUSTAA NYLUNDIN VALIMO TU-y';
RUSSA LAKKOTILAAN
MURHAAJANAAN SOTALAIVAT
VIERAILLEET HELSINGISSA
Helsingin satamaan saapui t.k-
13 pnä kaksi Yhdysvaltain laivas­toon
kuuluvaa sotalaivaa, nimittäin
hävittäjät *'Wlripple" j a "Barker".
Lahrat viipyivät Helsingrissä 19 päi-
•vään makka. :
T.k. lopnlla saapuu Helsinknn
myöskin kolme englantilaista vesi­tasoa
vierailulle.
TUOMARI TEHNYT VIRKA­VIRHEITÄ
.Vassan hovioikeus on kesäk- 5
p:nä antamallaan päätöksellä pidät-tänjrt
Salon tuomiokunnan tuomarin'
Sahlströmin virasta, mutta tästä
päätöksestä lienee toomario Sahl-
Btröm valittanut korkeikpaah oikeu­teen.
Pidätyksen syyksi ilmoitetöin
että tuomari SaMströniillä oit tilil­lään
paljon virkavirheitä j a laimin>
lyöntejä.
Kustaa Nylundin valimo jä malli-tehdas
Turussa on turkaafsten ehdo­tuksesta
päätettjr julistaa lakkoti­laan
senjohdosta, että mainitussa
liikkeessä useista kehoituksista huo­limatta
ei ole lopetettu valmista­masta
sulunalaisia töitä.
EDUSKUNTAAN XÄNESTYSKONE
Ruotsalaisen puhelinyhtiön L. M ,
Ericssonin rakennnstoimisto on nyt
saanut lopullisesti valmiiksi Suomen
eduskunnan käytettäväksi tilatun au­tomaattisen
äSnestyslaitteen, joka
tJc 25 pmä on saapunut Helsinkiin.
Vapanden tnnattaninen S^pai»
ralsdtn oa smtri a»kel Canadain *ao*
malasMa tychriealiikkiees UsterUusa.
Imperialismi saapui Kiinaan aseis­tettuna
taidolla valmistaa koneita,
taloustieteen tietoisuudella j a sota­koneistolla,
joka oli parempi kuin
kiinalaiset osasivat kuvitellakaan.
Imperialistit saapuivat erilaiata kult­tuuria
edustavana. Jos K i i n a olisi
ollut pieni, helposti yhtenäistytcttu-vä
maa, kuten Japani, niin' mahdol­lisesti
Kiinastakin Japanin tavoin
yhden tai kahden sukupolven aikana
olisi kehittynyt uudenaikainen, kei­sarivalta.
Mutta Kiina ei ollut pie­ni,
enempi ^ kuin (yhtenäinenkään
maa. Siksi Kiinalle kävi toisin kuin
Japanille, Intialle j a muille osille
Aasiaa. Imperialistit jakoivat sen
eriatetyilcsi alueiksi ja miespolvien
ajat isännöivät siellä miten halusi­vat.
• ,
Kiinan vallankumouksen, v. 1911,
jälkeisinä vuosina imperialistit, jot­ka
jo olivat lyöneet leimansa K i i ­naan,
joutuivat ikäänkuin koetuk­selle.
Jos imperialistit silloin olisi­vat
osanneet oikein suhtautua val­litsevaan
'tilanteeseen, niin he mah­dollisesti
— Kiinan heikkouden ja
hallituksen epäkeskittyneisyyden
vuoksi — vielä olisivat saaneet gäi-lyttää
isännyysasemansa verrattain
pitkäksikin aikaa, mutta imperialis­tit
olivat kykenemättömiä oikein
pelaamaan omia korttcjaan. He o l i ­vat
Kiinassa vain riistääkseen Kii­nan
työläisiä j a luonnonrikkauksia,
muunlaisia menettelytapoja he eivät
Osanneet ottaa huomioon.
Japani asettui etukynteen valtaa­malla
Shantungin. Toiset vallat kul­kivat
samaa latua ja hyväksyivät
valtauksen y. 1919 tehdyissä sopi­muksessa.
Sitten brittiläisten i m ­perialistien
asema kärjistyi, johtaen
Shanghain joukkomurhaan j a Wahn-sienin
pommitukseen. Brittiläiset
edelleen julistivat työläisten uniot
laittomiksi Hongkongissa ja hajot­tivat
kiinalaisten kokoukset. Brit­tiläinen
poliisi vangitsi Kuomintan-gin
toimivia jäseniä j a luovutti ne
pohjois-Kiinan armeijan virkaili­joille,
telotettavaksi. . Siten britti­läiset'
imperialistit' olivat' astuneet
Kiinan taantumuksellisten ainestfen
johtoon.
Ylläolevässa on pääpiirteissään se­lostettu
rooli, jota brittiläiset ifti-perialistit
ovat esittämässä Kiinassa,
misen puolesta. Koko voimallaan ja
puolueellisten sopimusten säilyttä-'
inisen puolesta. Koko voimlalaan ja
kaikilla käytettävissä olevilla kei-:
noilla brittiläiset taistelevat Neu-vostoHitoh
vaikutusvaltaa vastaan.
Parhaansa mukaan he myöskin yrit­tävät
estää työläisten j a talonpoi­kien
järjestäytymistä. Britannialle
on tärkeätä saada pitää johtavat
vallanohjat käsissään Kiinas£a —
samojn kuin Intiassa —. että britti­läisillä
kauppiailla, tehtailijoilla,
urakoitsijoilla j a pankkiireilla olisi
vapaat kädet riistoon. Brittiläinen
imperialismi — jota vissiin . r a j a an
asti Japani jä Yhdysvallat tukevat
—' on Kiinannaassojen suurin vihol­linen
viimeksimainittujen yritykses­sä
Inodä järj^yneen työväenluokan
kontrollin alaisena Vapaa Kiina. '
,(Sa*in. V . P—o.)
Canadassa liikkuessani olen tehr
nyt sen huomion, että suomalabet
yleensä ovat hyvin heikkoja niinsa-notussa
"maan kronikassa". Har­voin
tapaa suomalaista, joka kyke­nee
kunnollisesti puhumaan englan­tia,
puhumattakaan lukemisesta ja
kirjoittamisesta, mitkä olisivat fay*
vin tärkeitä seikkoja.
Mikä on sitten syynä, että olemme
lyhyitä siitä? Kaiketi on suurin
syy siinä, että suomen- ja englannin­kieli
on tykkänään eri kieliryhmiin-kuuluvat
ja ei niissä ole mitään y h ­täläisyyttä.
Ruotsalaiset j a yleensä
germaanilaiset pppivat paljon hel­pommin
englantia, sillä onhan niissä
suuri yhtäläisyys kielen, rakenteessa
sekä sanavarastossa. Siispä usein
tapaakin heidän joukossaan henki­löitä,
jotka ovat lyhyessä ajassa op­pineet
ihmeteltävän nopeasti.
Oppiakseen puhumaan jotain vie­rasta
kieltä* on huomioon otettava
eräitä seikkoja; on harkittava ensin
miten on opeteltava, j a misiä on o-peteltäva.
Henkilö, joka ei ole sel­villä
näistä yllämainituista seikoista,
väsyy piankin j a sanoo: — So on
vissoo, ei sitä opi," >.
Mutta ei pidä lannistua^^heti en-simäisestä
, vastoinkäymisestä. P i ­tää
miettiä jotain toista itseopiske-lutapaa,
jos huomaa entisen huo­noksi
j a sitkeiden yritysten jälkeen
on varma troitto saavutettavissa ja
päivä päivältä se alkaa käydä hel­pommaksi
mitä pitemmälle opiskelus­sa
pääsee.
Hauska j a kehittävä itse-opiskelu-tapa
on tilata englanninkielinen sa­nomalehti,
'The Worker" esimerkik­si.
Silmäiltyään yli' paperin, huo­maat,
että siinä on suurilla otsikoil­la
varustettuja kirjoituksia. Uteli­aisuus
herää, riennät sanakirjasi
luo, sillä haluathan varmaan tietää
mitä kertoo englanninkielinen v e l -
jcslehti maailman toilauksista.—-
Saavuin Canadaan 4 vuotta &!t-.
ten ja tietysti olin "greenhorn",
niin|kuin toisetkin, mutta tutustuta
tuani vähän "kontriin*', huomasin,
että vaikea on ihmisen yksin olla,
apu täytyy hankkia J a apu täällä on
juuri englanninkieli. Yritin' opiskel­la
ensin useammalla tavalla, mutta
huomasin ne turhiksi, en paljoa­kaan
edistynyt. Saapui sitten sa-nomalehtiasiamies,
ja kuultuaan,
että olin innokas opiskelijfir kehoitti
hän minua tilaamaan "The Worker"-
lehden. *rcin työtä käskettyä ja
tilasin sen. J a on se katkeamatta
tullut jo 3 vuotta j a tällä ajalla o-len
oppinut lukemaan sen täydelli-sesti
sekä kirjoitus- j a puhetaidon
myös.
, Olen siis päässyt vaikeimman .as"
teen läpi hyvin helposti "The Wor-ker"-
lehden avulla j a nyt on mai­nittu
lehti paras toverini, tilaan sen
aina jos missä kuljcnkin.
Tilaamalla englanninkielisen työ-yäenlchden,
teemme samalla myös­kin
palveluksen koko työväenluo­kalle,
sillä tiedämmehän, että' eng-lanhinkielisct
veljeslehdet eivät ole
kovinkaan hyvässä, rahallisessa ase­massa,
joten tilaukset lehdille ovat
tervetullcct. — E. M — i .
HAMMASLÄÄKÄRI
Baak Jf Nora Seotia BMg.
TäyttS-^ i4älyBty)>> i a ktiltotyStl
teOidafin; Mkä nlosyetämista.
Konttori puhelin 190
Asunto pohelin 1189.
Sadbury ——» Ontario.
Tohtori J.C.
MD., L.M.C.C., M.C.P. & s/'
KIRUEGI J A SPECIALISTI
SUKUPUOLITAUDEISSA
Konttori 12-14 Ross % l k . ,
Simpson Ja VEctoria kalajen
kalmassa
Puhelin 2077 S. K o t i i n 2077 K .
FORT WILLIAM, ONT.
KIPU RINNAN
la VatBassa, pflfinpaltotus, ipitkcrÄS vettä
suussa. Sydämen poltto, paKotäs samsu- ja
Marucitaldea alla. Sappitauti. JCeltatauti.
Kova vatsa ia »*ecnsah^lkKo ruuansulatus
orat lcalklc^v«t«afcauirrln tuntomerkkejä.
TSma I tsntJ on hrrin jrletnni tonjama»
knodessa i s «es oim-t orat ttUa mon«t Ja ralbtB'
lemt, ettt (coottdn IuuU« StmrSfln rslvaaran
Ön-, fceoblco- .fc: m.: taodlo, Tatlcto se Joutua al-
Dosstssn iMrlkMta raiisiMiIatnksmta.—LalceVas
XDltU tamX tnl«* «aooo mxlaiesta:
lax/Scr, 2ilnau
Mr. P. A. z.wn. . . ,
Teiltä tlLtsmaiil UiUcwi Vo. UM oVn Vijt>
fflnrt ohfriden innksso Js olen ta*» terve ajle»»^
Slttfi* telUe brrSatS imjceeitia.
KsnoIoU;, . PanlpI KalUonau. J
SSjtfelUseira boltDOB-Iconlfld «mol jmllo llUUcM>
tf, pnlretls la pUIerUt: slsatlIse)itt>:»eio«;lttavls,
arsl koon boito: 'Tnisttsa miee Ko.-^saOiVate*
—UfneUla Atsteekki oo sirattai-.^
. ~4St)^,. ^ytwlf1tl TM/iyntlnUtiT "f*
P. A. / l O H E U . GO« Superlor, Wm,
1
m0