Vapaus, July 20, 1922

              •foystaiaa, lieliiik, 20 p. — Tharsäay, July 20, ^88.
VAPAUS
udaa gaomal&Uen ^SväestSn äänenkonnattaja, flmes-
Sudburyssa, Ort., joka tiistai, torstai ja lauantai
H.PUEO, -Ji^-.S^VP .
V A P A U S
(Liberty) ^ „ \ « .
-The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-
Ibljed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
S»turd8y. —-===================:
Ädvertising rates 40c per col. inch, Mmimum cnarge
for sinde insertion 75c. DiBCount on standmg advertis»
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
. Umotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
«alstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
jokaiselta rauistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset oDc.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
S3.00 ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c, kerta, $1,00 kolme-lertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-
^ana. --r:
TILAUSHINNAT: , ,,
Canadaan yksi vL $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk. 75c. , ^ ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
18.00 ja kolme kk. $1.76. • . „
Tilauk-iia, joita ei seuraa raha, ei tulla lahetlämaan,
paitsi asiarniesten joillg on takaukset. .:
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038. Postiosote:
Box 69. Sudbury. Ont,
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter. ' • '
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Kansainvälinen taantumus
Pariisilaisessa toveri lehdessä kirjottaa Marcel Cac-hin:
Merkitsemme ilolla muistiin saksalaisten työläisten
fistaluhantiscn joukon tarmokkaan toiminnan maansa
röyhkeilijämonarkisteja vastaan.
Aina näihin asti ovat Saksan proletaariset joukot
pysyneet passiivisina; ne ovat itsepintaisesti kieltäy­tyneet
kuulemasta kommunistien yhäti toistuneita va­roituksia
Ja saavat nyt maksaa vuonna 1918 tekemis­tään
virheistä.
Saksan vallankumous loi tasavallan marraskuussa
1918, mutta pysähtyi puolitiehen; se ei päässyt neu­vostotasavaltaan
asti, eipä edes tehnyt selvää kunin­kaistaan;
96 on sallinut, että nämä ovat Munchenissä
ja muualla vehkeill^et tasavaltaa vastaan. Se on lyönyf
laimin seurata Ranskan, suuren vallankumouksen, sa­moin
kuin Venäjän bolshevistisen vallankumouksen
vereksempiä esimerkkejä.
Menneisyys, kuten nykyisyyskin osotlaval, ettei mo­narkistien
ja junkkarien kanssa ole mikään sovinto
mahdollinen. Työläisverta on viljoin vuotanut Saksan
suurkaufiunkien kaduilla, vieläpä hetkellä, jolloin oi­keus
on ojentanut kätensä taantumuksen lietsojiin, joita
ovat kuninkaat, valloittajat, suurherttuat ja koko Hin-denburgin
ja Ludendorffin roskajoukko, jotka vuonna
1914 syöksivät mailman verilöylyihin ja raunioihin.
Saamiemme tietojen mukaan ovat työläisten mielen­osoitukset
Dresdenissä, Karlsruhessa, Hampurissa, Hei­delbergissa,
Frankfurtissa, Darrasladtissa, Haliessa ja,
muualla saaneet väkivaltaisen luonteen. On ravisteltu
laantumukseliisia ja rojalisteja. On raivolla käyty
Jcäsibi heidän omaisuuteensa, sanomalehtiinsä ja vai-luuteltuiliinsa,
koko siilien rikolHsceh koplaah, joka
hulisee koslosotaa, joka juhlii pyövelejä ja uhkaa
tasavaltaa. Tervehdimme tätä tarmokasta kantaa, joka
vastaa monarkistien ja militaristien omalla mitalla sil­loin
kun ei mistään järkipuheesta taikka vakuuttelusta
ole pienintäkään apua. Vain väkivaltainen offensiivi
voi tehdä tyhjäksi heidän provokationinsa- Hyökkää­jinä
ovat onnettomat, kurjuuden koettelemat joukot
toisella puolella Reiniä, joukot, jotka vimmaisessa toi­minnassaan
ovat valmiit menemään päähän asti ja te­kemään
lopun germaanilaisen taantumuksen jatkuvasta
häpeästä. Saksalaiset komraunistitoverimme ovat tä­män
tarmokkaan esiintymisen johdossa. He ovat jö
aikaisemmin Hioneen kertaan antaneet näytteen urheu­destaan
kuolemaan asti. He juuri viime vuonna tor­juivat
lappilaiset ja muut altentaattimiehet. Ja he
ovat valmiit tekemään selvän tälläkin kertaa. Odo­tamme
mitä suurimmalla kärsimättömyydellä tämän
tiukan taistelun ratkaisua. -.' <t-i- - "
Ranskassakin on meillä rojalistimme, Kappimme
ja Hindenburgimme. Heillä on vain toiset nimet, mut
ta eivät ole sitä vähemmän narrimaisia ja jumalatto
mia. Ja näiden naurettavien, joukottomien pokkelöiden
nojalla kay sellaiselle raukalle kuin Poincare laa­tuun
tilapäisesti suorittaa poliittista osaa. Mutta jos
he aikovat matkia saksalaisia henkiveljiään, tulevat
tanskalaiset työläiset nousemaan heitä vastaan raivok
kaammin kmn niitä on milloinkaan nähty, vallanku­mouksellisessa
menneis^dessämme!
— — o - — - — •
; Moskovan proletariaatin ääni
Moskovan työläisyaltuutettujen Volodarskin mur­han
vuosipäivänä suorittaman esintymisen johdosta
Vallankumouslribunaalissa kirjoittaa Radek:
Moskovan katujen suuri näytelmä suötitettibi lop^
^uun Korkeimman tribunaalin salissa. Mielenosotta-jat
valitsivat piiri piiriltä edustajansa ja lähettivät
Hamä selityksineen tribunaaliin. Samaan aikaan saa­pui
myös lähetystöjä Pietarin tehtaista ja työmailta.
• Vallankumouksellinen proletaarinen tribunaali otti nä­inä
vastaan syytettyjen läsnäollessa, joista ei yksikääiL
rohjennut tehdä kyseenalaiseksi tätä suurta historial­lista
tekoa- Por\'aristo vaikuttaa tuhansin keinoin ku­lissien
takana jokaiseen oikeuteen ja kirjoittaa sitten
vapaudestaan ja puolueettomuudestaan. Prolelaarinen
oikeus sgeliitm avoimesti. Meille on tärkeätä tuntea tyo-
Imjoukhoj^n mielipide, ]os\in me langetamme tuo­mion
vain asian ennakkoluulottoman tutkimisen jäl­keen.
Ja oikeussalista muodostui suuri antiikkinen
murhenävlelmä. Sisään astui kommunistisia ja puo­lueettomia
työläisiä. Astui myös työläisnaisia. Saapui
nuorukaisia ja vanhuksia. Ja he vyöryttivät esiin in-
I tohimoisten syytösten laineita, ja alkoi tilinteko kai-ikiäta
sosialivallankumoukiellisen puolueen tekemista
rikoksiita työväenluokkaa ja talonpoikia. Venäjän val­lankumousta
vastaan. Ja oikeus kuunteli Mickelssonin
tehtaan työläisten kertomusta, jotka työläiset olivat ot­taneet
kiinni Fanny Kaplanin tämän suorittaessa at-lentaatliaan
Leniniä vastaan. Ja vaieten kuunteli oikeus
erään puolueettoman työläisen intohimoista kuvausta
siitä, kuinka sosialivallankumoukselliset olivat ampu­neet
Kasanin työläisiä. Ja oikens'oli vaiti, samoinkuin
sosialivallankumouksellisten johtajatkin, joista ei yk­sikään
rohjennut katsoa niihin silmiin, joista kohosi
raskaimmat syytökset heitä vastaan, eipä liikuttaa
edes huuliaankaan. He vaikenivat. Ja me kaikki tun­simme
heidän olevan sisimmässään tietoisia .siitä, et­tei
heillä ollut mitään sanottavana.
. He ehkä ajattelivat, että työläi.sten valtuutetut
olivat väärässä. Ehkäpä koettivat he sisimmässään löy­tää
puolustuksen teoilleen. Multa yksikään heistä ei toh­tinut
väittää, että tässä esiintyi väärennettyjä työläi­siä,
jotka olivat ulkoa oppineet intohimoiset syytös-puheensa-
Sillä jokaisen niiden työläisten sana, jotka
esiintyivät oikeuden edessä, oli kansalaissodan veren
huuhtelema, huokui nälän kauhuja ja niitä äärettömiä
kärsimyksiä, joita työläisjoukkojen on ollut kansalais­sodassa
käristtävä, kansalaissodassa, missä sosialival-lankumouksellinen
puolue taisteli työväenluokkaa vas­taan.
Sosialivallankumoukselliset johtajat istuivat syviin
ajatuksiin vaipuneina ja kuuntelivat syyttäjiä; ei val­tion
vaan luokan syyttäjiä, jotka olivat ottaneet suo­rittaakseen
yleisen syyttäjän ja tuomarin tehtävät. Ja
niin saatiin salissa kuulla historian sosialivallanku-moukselliselle
puolueelle antama tuomio, Hirveämpi
tuomio kuin mitä oikeuden voi olla. Sillä oikeus voi
tuomita vain henkilöt, mutta tuomio, minkä Moskovan
ja Pietarin työläiset langettivat ja mikä kaikui oi­keussalissa
— se oli sosialivallankunmoiiksellisen puo­lueen
kuolemantuomio.
Vapauden kynäpalkinto lisää
tilaajia
Ilmoituksemme johdosta, jossa tarjosimme jokai­selle
Vapauden koko vuoden tilaajalle hy\än Wa-termannin
tehtaassa valmistetun fountain kynän ilmai-
; seksi, on tuottanut hyviä tuloksia. Tukuttain on uusia
\ tilaajia ja uudistuksia saapunut ja aina vain tulee
; lisää. Ensimmäinen tilaus, jonka kyniä tehtaasta tila-isimme,
on nyt loppunut, mutta olemme tehneet uuden
; tilauksen, joten kenenkään, joka vuodeksi itselleen
j Vapauden tilaa, ei tarvitse pelätä jäävänsä ilman
, kynää.
j Myöskin asetimme ilmoituksessa kynän saamiselle
j ajaksi kesä- ja heinäkuut, mutta nyt tulemme jatka-
I maan tuota aikaa toistaiseksi, tekemättä siihen mitään
rajoitusta ja annamme kynää siihen asti kun toisin
päätämme. Tällä toimenpiteellä sellaiset tilaajat, jot­ka
ovat jo kynän saaneet ja ovat olleet tilaisuudessa
sillä kokeilemaan, ovat antaneet kynän kunnollisuu­desta
hyviä lausuntoja, jotka lausunnot täydellisesti
puhuvat sen ajatuksen puolesta, että emme ole tilaa­jillemme
tarjonneet mitään ala-arvoista tavaraa.
Melkein kaikki Canadassa asuvat kansalaisemme
ovat kirjoitustaitoisia ja siis jokainen silloin tällöin
kirjottaa. Nyt olisi vain katsottava, että jokainen
myöskin omistaisi hyvän kynän. Samalla kun tilaa it­selleen
Vapauden, lehden, jonka tarkoluksena on teh­dä
kaikkialla Canadassa asuville raatajille, olivatpa
he sitten metsissä, kaivoksissa, farmeilla tai kaupun­kien
teollisuuslaitoksissa työskenteleviä työläisiä, sel­väksi
nykyisen yhteiskuntajärjestelmän nurinkurisuu-det,
tutustuttaa työläiset tuntemaan luokkien väliset
etueroavaisuudet ja koko vimmatuksi käynyt luokka­taistelu,
saavat tilaajat itselleen aivan ilmaiseksi tuon
mainion kynän. Kysymyksessä on siis kaksi asiaa.
Työläiset oppivat oman lehtensä kautta käsittelemään
yhteiskunnallisia asioita, muodostamaan mielipiteensä
P. T. I:n tervehdys Suomen työväelle
Punaisen Ammatti-lnternationalen Toimeenpaneva
toimisto on sihteerinsä A. Losovskin kautta lähettänyt
seuraavanlaisen Moskovassa toukokuun 12 päivänä päi­vätyn
tervehdyksen:
Kalliit toverit!
Me tervehdimme ilolla sitä Suomen punaisen am­mattiliikkeen
saavutusta, joka ilmeni äskettäin .Am­mattijärjestön
kansainvälistä suhdetta koskevassa yleis-äänestyksessä.
Punaiseen Ammatti-Internationaleen
liittymisen puolesta äänesti 12,000 jäsentä, kun taas
vastaehdotus ei saavuttanut edes puoltakaan tästä
määrästä. Seitsemästätoista suurimmassa liitossa saivat
P.A.l. kannattajat enemmistön. Ainoastaan kolmessa
pikkujärjestossa ja yhdessä keskikokoisessa liitossa sai
enemmistön ehdotus, joka tarkotti Suomen Ammatti­järjestön
pysyttämistä riippumattomana. Suomen so­sialidemokraatit,
Amsterdamin kannattajat olivat pii­loutuneet
tämän riippumattomuuslipun taakse, yskal-tamatla
esiintyä avoimesti Amsterdamin puolesta. Sil­lä
Suomen työväki ei tahdo olla Amsterdamin kanssa
missään, tekemisissä.
Alku on tehty, jatkakaa sitkeästi eteenpäin, te
taistelussa koetellut Suomen toverit. Raskaampi teillä
on tehtävä kuin monien muiden maiden työläisillä.
Sitä enemmän vaaditaan teiltä kestävyyttä ja ymmär­rystä
taistelussa julkisia ja salaisia luokkavihollisianne
vastaan.
Teidän on vielä suuria ponnsituksiä kestettävä.
30,000 järjestöjenne jäsentä ei ole ollenkaan ottanut
osaa, yleisäänestykseen. Se ei tosin ole, verrattuna
muiden maiden oloihin, mikään huono tulos. Saksassa
ottaa tavallisesti osaa ammattijärjestön tärkeimpiin
äänestyksiin ainoastaan neljäs- tai viidesosa jäsenistä.
Jos amsterdamilaiset olisivat saaneet kahden kolmas­osan
enemmistön, niin ne eivät haikailisi hajottamasta
Ammattijärjestöä, vaan erottaisivat vähemmistön. Mut­ta
me tahdomme saada vähemmistön vakuutetuksi ja
voittaa puolelle välinpitämättöminä olleet, ja olemme
varmat siitä, että se teille pian onnistuu.
Me tiedämme, että teidän valkoiset vallassaolijanne,
jotka ovat niin rumassa maineessa, odottavat vain
sopivaa hetkeä lyödäkseen järjestönne hajalle. Me
tiedämme, että teidän amsterdamilaisenne jo puuhaa­vat
Ammattijärjestön hajottamista sillä tekosyyllä, et­teivät
tahdo liittyä P.A.Ieen. Me tiedämme, että valtava
enemmistö Suomen työväkeä on inholla kääntävä sel­känsä
porvarien kätyreille. Multa tiedämme myöskin,
että todennäköisesti sosialidemokraattisille johtajille
onnistuisi vielä toistaiseksi kerätä muutamia satoja
eksyltämiään työläisiä liatun lippunsa ympärille, mikä
tarjoisi Suomen vallanpiläjille tilaisuuden ryhtyä lii­tossa
sosialidemokraialtisten johlajain kanssa kurista­maan
teidän Ammattijärjestöänne ja julistamaan ams­terdamilaisten
järjestö ainoaksi lailTiselcsi.
Se on teidän estettävä, Suomen luokkatietoiset työ­läiset.
Me tiedämme, että te Icuuluttfe meidän jouk-,
koomme, ja vaikkakin teidän täytyy nykyisten voima-,
suhteiden takia vielä odottaa, ettnenkuih voitie muo­dollisesti
liittyä P.Ä.J. niih se meidän keskinäisiä
välejämme sumcKna. Tärkeintä meille ja teille on se,
etiä tfc tfeette edelleen työtä P. A. I:n hengessä, jotta
niisiä 30,000 ammattijärjestönne jäsenestä, jotka eivät
vielä tällä kertaa ottaneet osaa äänestykseen, saadaan
todellisia taistelijoita.
Suomalaiset toverit, pitäkää rivinne lujasti koossa
kestääksenne kapitalistisen rappioajan vaivat, valkoisen
terrorin ja luokkavainon tuskat ja tuhot. Pitäkää huoli
siitä, ellei johtonne horjahtele. Tietäkää, että kaikissa
maissa on teillä uskollisia taistelutovereita. Kaikki Pu­naisen
Ammalti-Inlernationalen kannattajat tukevat
teitä.
on tietoinen omasta riistonalaisesta asemastaan ja 3) että kongressin tek^rrs-järjestvv,
liittvy kvlkt kvljessä taistelemaan parem- «nnen kaikkea tarVy..!^^*
V / . , ' • . .' ..-I n- I Maaiäriestön mnr,v>„„_:"*'"^'ät
man vhteiskunnan
Vapauden, kasvaltav.
kataistelussa tar\-
kynän, jolla voivat ajatuksiaan ilmaista, joko y bi
tyiskirjeenvaihdossa tuttaviensa ja omaistensa kanssa
taikka sitten kirjottelemalla lehteen mielipiteitään ny-kyisestä
riistosta tai paikkakuntansa tapahtumista. Leh­temme
palstat ovat aina avoinna yksityisten toverien
lähettämille. työmaauulisille ja artikkeleille, jos sel­laiset
eivät taistele vallankumouksellisen työväenliik­keen
periaatteita vastaan ja jos uutisilla tai artikke­leilla
on työväestön syvien rivien herättämiselle edul­lisesti
vaikuttava merkitys.
Työläistoverit Canadassa, käyttäkää hy^'äksenne Iä­tä
mainiota tilaisuutta mutta muistakaa, että sen teette
ei yksin kynän/ takia, vaan vielä enemmän työväenluo­kan
yhtenäisyyden ja tietoisuuden edistämisen tarkoT-tuksella.
Työväenluokan vallankumoustaistelu on mail-manlaajuisessa
mittakaavassa kehittymässä, kasvamas­sa
yhä voimakkaammaksi. Emme voi sanoa hetkeä,
milloin meidän on otettava siihen aktiivisesti osaa jä
siksi jokaisen on tuota hetkeä varten valmistuttava.
Joukot on kottava, tiivistettyyn, lujaan yhtenäiseen rin­tamaan,
sillä vain siten tehden voidaan menestykselli­sesti
käydä taistelua kapitalistista järjestelmää vastaan
ja saavuttaa lopullinen proletariaatin voitto. Lehtem-me^
Vapaiis edistää juuri tuota yhtenäistä taistelurin­tamaa,
eikä mitään työväenluokan voimien jaottelua ja
karsinoitlamista. Siksipä juuri jokaisen työläisen olisi
luettava Vapautta ja tilattava itselleen Vapaus, Miet­tikääpäs
toverit kaikkialla asiaa ja miettikää sitä ilman
tyciväenluoKar- x---.^
lun kapitalismin- kumo£nii".;."'7*
sosialistisen yhteisku.inar ZZl'^
miseen; '
4) että kongressi pää*-äu
sainvälisesti ottaa osaa tvövlJi"^'
kan va!lankumouk=elli=ee^
luun rikkomalla välinä 'Pm^'^
mm Internationaleen ja \v.v:^-y^
Punaiseen Ammatilliseen I r e - ' - • '^
naleen. -"^-ciuo.
Samalla kehoitetaan päätö--''.u.ei
massa kaikkia tovereja &m:rr^---^£
toissa, jotka eivät vielä ole vä^i/
neet kongressiedustajiaan, -^i--^
maan sellaisia edustajia, jo:;.;, "^^l
taipuvaisia toteuttamaan ylliieo':^.
tyt vaatimukset.
Volodarskin muistojuh­la
Moskovassa
Volodarskin murhan vuo;ipä:v;:r,ä
Moskov, toimeenpannut mieienojoi.
tukset kiehtovat mukaansa vij 300
000 työläistä, jotka omistivat päj.
vän tämän suositun työväenjohtajan
muistolle, jonka sosialivallä^v-u-iio
ukselliset v. 1918 murhasivat PJP.
tarissa., Koko Moskovan . tvöväen-luokka
oli jalkeilla, tehtaat oiivat
suljetut, ja lukuisat orkesterit ja
liput te'ho3ivat mielenosoituk.^en v.aa i
ennakkoluuloja ja te tulette huomaamaan, että Vapaus kutusta. Useimmissa lipuissa luet-on
vallankumouksellisen työväestön oma lehti, joka .^""= «Kuolema murhaajille. Katuvil.
selittää asiat kaikkia riistettyjä ja heidän etujaan puo­lustavassa
hengessä. Tilatkaa siis jokainen itsellenne
Vapaus vuodeksi ja samalla hyvän kynän, jota jokai
kapitalistista järjestelmää vastaan, järjestelmää, joka i nen tarvitsette. Odottaen lisää uusia tilauksia ja entiS'
seisoo kukistumattomana vein niin kauan kun työläiset ten uudistuksia jäämme;
sallivat itseänsä riistettävän muutamien harvojen hy- i taistelulervehdyksin
vinvoinniksi ja joka kukistuu silloin kun proletariaatti! Vapauden levitysosasto.
Saksan porvarien verlekuma
Työläisten lomassa nujerretaan
silloin tällöin porvarikin Saksassa,
Erzbergeriä on nyt seurannut toi­nen
«vallankumoussika», Rathenau.
Pesiinsä rauhaan jätetyt murhaaja-porvarit
ovat jälleen vuodattaneet
herrasvertakin, näyttäneet, ettei vii­me
aikaisia Hindenburg- ja Luden-dorff-
ilveilyjä ole suotta syytä suo­ritettu,
että paraateista ei ole pit­kä
matka verisaunaan, olipa sitten
vaikka kysymys iporvaristakin —
työläismurhat kuuluvat ilman muu­ta
päiväjärjestykseen.
Rathenau ei ollut mikään työvä-enystävä.
Saksan ulkoministerTriä
hieroi hän kaikki kauppansa voitta-jamaiden
kanssa työväenluokan kus­tannuksella
ja piti, eikä viisaana
porvarina suinkaan väärin, kaupan­hierontaa
mieletöntä kalvankalistus-ta
parempana.
Mutta mui-haporvaristolle on
kaikkinainen järki kauhistus. Kuten
Suomessa, pyrkivät Saksankin mo­narkistit
ennenkaikkea tukahutta-maan
järjen äänen. Mitä ei rat­kaistu
kirveellä, sitä ei ratkaistu
millään. Helvettiin kaikki Ritavuo-ret,
Erzbergerit, Rathenaut. Elä­köön
jääkärismi, lahtarismi ja avoin
murhaaminen. Miestappajat, ne ovat
poikaa, niille suitsuttaa ylistystään
monarkistinen sanomalehdistö, ka-tukirjailijat
ja ylhäisön huorat!
Jos käyttäisimme porvarien kiel­tä,
sanoisimme: Erzberger ja Rat­henau
ovat saaneet ansaitun palk­kansa.
Joiksi eivät he ministerito­vereineen
kuulleet' kommunistien
vilpittömiä varoituksin huutoja?
Miksi seisoivat he toisella jalallaan
itsekin monarkistien rutsaisella maa­perällä,
toisella sosialidemokratis-ten
johtajien myymäläkojuissa. Sy­vien
rivien, suurten työtätekeväin
kerrosten mieltä ei tahtonut ku­kaan
kuulla, kuultiin vain veija­reita,
olivatpa nämä sitten mistä
leiristä tahansa. Ja kaikki nämä
sanoivat: kunhan vain työväki py­syy
kurissa. Pitäkööt monarkistit
vain paraatejaan. Heihin älkoon
koskettako. Näyttäkäämme sen si­jaan
valtaamme työläisille. Kentle*
si sitten saamme rauhassa iiatjot»
taa nuorallatanssimlsta. Mutta na­rut
katkeilee, ja «Viisaat> pofväJäs-aivot
puhkaisee salamurhaa jäin
kuulat. Kiitos siitä työtätekevän
kansanluokan halveksuman ja vel-jeilyn
sosialidemokratisten johta-jain
kanssa. '
Sillä viimeksimainitut tässä oike­astaan
ovat pääsyylliset Sosialide-!
mokratiset johtajat tässäkin tapauk-1
sessa paljastuvat kaikessa poliitti-1
sessa inhottavuudessaan. •
Joka kerta kun kommunistit ovat,
varoittaneet vaarasta — j a tätä hei
ovat tehneet joka päivä! — ja
vaatimalla vaatineet työväenluokan
s u l j e t t u a puolustusta, on hei­dän
monesti kerrassaan alentavai-suutta
lähentelevällä nöyrjT^dellä
tekemät ehdotuksensa aina hyljät­ty,
ovat he saaneet vain häväis­tystä
ja pilkkaa osakseen.
Juuri Juhannus-miestapon edel-läkin
vetosivat he eri työväenpuo­lueiden
. johtoihin, vetosivat sydän­täsärkevästi,
mutta turhaan. Vii­meisin
noskelaislehden, Vorwärtsin,
raivonpurkaus koski jopa omaa puo­luetoveriaan,
joka riippumattomain
lehdessä oli Uskaltanut puolustaa
työväen yhteistä puolustusrintamaa!
Mutta mitäpä muutakaan tekisi­vät
noskelaisjolhtajat. Poliittisina
veijareina ovat he kaikkien monar­kististen
attentaattien jälkeen jouk­kojen
pakotuksesta muodon vuoksi
korottaneet vaisun äänen der kai-serilaisten
uhkaa vastaan — leh­dissään,
mutta monin paikoin ovat
itse sosialidemokratiset kellokkaat
ottaneet osaa monarkistien mielen­osoituksiin
ja avoimesti tunnusta­neet
porvarillisten murhaajain vä­riä!
Ja noskelaisilveily saavuttaa
huippunsa AUensteinissäJ missä so-sialidemokratinen
valtuusmies Bo-rovski
yhdessä pormestarin kanssa
ottaa osaa monarkistien paraatiin!
Mutta sitten kun - paraatit lop­puvat
ja alkaa arkiahertelu,'- kun
monarkistit naksauttavat kuulan
vastenmielisen ,porvarisrainisterin
kalloon, päästävät soslalidemoki;ati-set
lehdet ison älinän. Tapaus on
taivaaseen asti huutava! Kun taas
murhattu työläinen Königsbergissä,
murhatut työläiset yhdellä ja toisel­la
seudulla, tuhannet Nosken uh-rit,
kymmennettuhännet eri nou­suissa
tapetut, täyteen sullottujen
vankilain uhrit eivät ole olleet mi­tään.
Ne eivät purista edes kro-kotiilinkyyneltä
noskelaisjohtajien
käärmeensilmistä, niiden takia ei
mikään ammattiyhdistyskongressi
ole julistanut suurlakkoa, kuten on
tapahtunut nyt yhden porvarismur-han
takia, niiden tähden ei Berns­tein
valtiopäivillä ole puristanut va­pisevaa
nyrkkiään ja singahuttanut
oikeistoporvareille taikka' puolueto­vereilleen;
<Murhaajat!j, kuten nyt.
Ei! Sosialidemokratinen johtaja-omatunto
herää vasta ikun on ky­symys
rakkaista porvareista, kun
pettää se porvarillinen yhteinen rin­tama,
jossa he ovat iskeneet omaa
luokkaansa, kun nähdään, että har­hakuulat
voivat lentää heidän
omaankin Juudassydämeensäl
Tällaisia luihuja voimia oli Rat-henaun
takana. Ei mikään ihme
siis, että hänen oli verisesti kukis­tuttava.
Mutta ei ole sanottu, vaikka hän
saisi ikuokmallaan ^aikaan, sen mi­hin
hän ei elämässään pytkinyt —
kaikkien taakkojen alle ha^öatnn
työväenluokan vapahduksen sen yh­tymisen
kautta.
Viimeiset tiedot Saksasta näet
kertovat, että työläiset 'oVat jäl­leen
kerran hyvällä tiellä löytää
itsensä. Berlinissä ja muualla on jo
pidetty suuria VastaläUsekokotiksia,
missä sadattuhannet proletaarit öVat
vaatineet taantumuksen taltuttamis­ta
ja merimiesten rankaisemista.
Mutta tämä el koskaan käy niin
kauan kuin sosialidemokratiset joh­tajat
istuvat veijaamiensa työläis­ten
omantunnon ovella. Heidät on
syrjäytettänfä. Heistä on päästävä
aivan samoin kuin porvarillisistakin
verimiehistä. Ei ole jollakin Nos-kella
ja jollakin porvarillisella pyö­velillä
mitään muuta eroa kuin et­tä
edellinen tappaa sosialismin ni­men,
jälkimäinen kapitalismin.
puolueiden joukoilla ole voimaa
päästä viettelijöistään ei Rathenaun
murhasta ole mitään sen suurem­paa
jälkiseurausta kuin Erzberge-rinkään
murhasta ja kaikki kutis­tuu
^samaan porvarillisen ja pikku­porvarillisen
yhteisymmärryksen rä­meeseen
kuin Suomessa Ritavuoren
tapahtuma: työväen tähden sopi­kaamme
murhaajain kanssa, kun­han
itse vain saamme pitää hen­kemme!
Mutta jos Saksan proletariaatti
kokonaisuudessaan nyt vihdoinkin
saa silmänsä auki näkemään omain
johtajainsa poliittisen mädännäisyy­den
ja tottelee kerrankin omaa
ääntään, nousee ja tekee sen suur-siivon
mistä- kommunistit ovat lak­kaamatta
puhuneet, niin kääntyy
monarkistien viimeisin veriteko sil­le
siunaukseksi.
Tämä tosin tapahtuisi yhdellä-toistakymmenellä
hetkellä. .Liitos­saan
porvarien kanssa ovat sosiali­demokratiset
johtajat jo melkein
kokonaan sitoneet sen käsistä ja ja­loista,
myynöet sen sekä kotimai­sille
Stinneksille että paraikaa hie­rovat
kauppaa sen myymisestä Mor­ganille
ja siten jo itse asiassa
täyttäneet teon, mihin monarkistit­kin
pyrkivät, joskin nämä pitävät
kalvankalistusta ja paraateja sala­myhkäistä
kaupittelua parempana.
Mutta parempi myöhään kuin ei
milloinkaan.
Missään tapauksessa ei ratkaise­van
yhteenoton seuraukset voi pro-letaraatille
oHa sen turmiollisem-mat
kuin nykyisen porvarillisen ve-risaunapolitiikan
ja sosialidemokra-tisen
suurveijauksenkaan seurauk­set.
lÄ UUTISIA
Ruotsin Mäajärjestön
rämeittymistä
vastaan
Ruotsin metalliteollisuustyöläislii-ton
Soderteljen osasto on hyväk
synyt päätöslauselman, jossa mitä
jyrkemmin tuomitaan ammatillisen
keskusjohdon peräytymistaktiikka
kapitalistisen yleishyökkayksen edes­sä,
se kun el ole tehnjrt yritystä­kään
työläisten yhdistämiseksi yh­teiseen
taisteluun taloudellista taan­tumusta
Vastaan. Osasto on sitä
mieltä, että suurin osa Ruotsin am­matillisesti
järjestyneestä työväes­töstä
ön samaa käsitystä, mutta' et­tei
tämä tyytymättömyys keskus­johtoa
vastaan voi tulevassa kong-
Tressissakaan päästä täysm ilmi, van­hentunut
vaali- ja edustusjäi-jestel-mä
kun estää oppositionia saamasta
ääntään kuulluksi. Siitä syystä vaa­tii
osasto tulevaa kongressia päät-
'täitiään
1) että vaalit Mäajärjestön kong­resseihin
toimitetaan yleisellä äänes­tyksellä
joko niin, että kaikki työ-väenryhmät
äänestävät yhteisesti
paikallisten yhteisjärjestöjen kaut­ta,
mitä tapaa me pidämme oikein-pana,
taikka että vastaavat ammat-
•ti- ja teollisuusliitot velvoitetaan va­litsemaan
Valtuutettunsa yleisellä
äänestyksellä;
2) että Mäajärjestön edustajisto
Ellei suurien oikeistolaistyöväen-ei saa äänioikeutta kongressissa;
le osoittakoot työläiset lempeyttä Ij
Mielenosottajat kokoontuivat Pu­naiselle
Torille, minne saapui kaik­ki
vallankumoustribunaaliin kuulu­vat
toverit antaakseen selityksens;
jutun kulusta. Puheenjohtaja Pata
kov piti lyhemmän puheen, missi
hän lausui, että työläiset ja talon
pojat saivat olla vakuutettuja siitä
että tribunaali on omistava kaikei
huomionsa sosialivallankuniouksel
listen asialle. Tullaan tutkimaai
pienimmätkin yksityiskohdat ja tuo
mio Qn oleva oikeudenmukainei
kosto tehdyistä rikoksista.
Tribunaali myöntyi mielenosotta
jäin pyyntöön, että nämä saiva
lähettää työläisvaltuuskunnan tribu
naaliin antamaan selityksiä. Työpu
seroiset Moskovan ja Pietarin teh
taiden valtuutetut lausuivat tribu
naalin puhujakorokkeelta tuomions
niille, jotka ovat murhanneet työ
väenluokan johtajia. Valtuutettuje:
joukossa oli myös muudan iäkä
työläinen, joka käsin tarttui Kap
laniin, kun tämä ampui..jnyrkkykuu
lansa Leniniin. Proletaaristen edus
tajain selitykset tekivät syvän vai
kutuksen tribunaaliin ja kuulijo:
hin.
Volodarskin muistomielenosoitus
ten johdosta ovat neuvostolehde
kirjoittaneet palstoittain tämän suc
situn proletaarijohtajan elämänura;
ta ja kommunistien ja sosiaiiva
lankumouksellisten välisestä taisti
lusta.
, o
Morrison puuhaa yhdis
tynyttä maanvilje­lijäin
puoluetta
Toronto, — Palattuaan järjesti
mismatkalta Atlantin rannikkoma;
kunnista, lausui Ontarion Yhdist;
neitten maanviljelijäin puoluee
sihteeri J. J. Morrison, että «maai
viljelijät oTjat saaneet maistaa va
taa ja se tuntuu heistä suloisen m;
kuiselta». Morrison kertoi ränni!
komaakuntien järjestyvän nopeas
maanviljelijäin puolueeseen ja e
simainen tehtävä on itäisten ma
kuntien maanviljelijäin yhteisen ne
voston muodostaminen, kaikki mi
osa Canadaa kuuluu läntiseen ne
vostoon. Samalla kertaa työske
nellään kaikkien maakunnallisti
puolueitten yhtenäiseksi koko Don
niota käsittäväksi maanviljelijä
puolueeksi järjestämiseksi, jonka y
teinen päämaja tulisi olemaan Ott
Tvassa.
Ontarion Yhdistyneitten Maanv
jelijäin päämaja, joka on sijainn
130 King,kadulla Torontossa, mu
tetaan nyt avarampiin tiloihin K
St. George.'St., entinen huoneust(
käydessä liian ahtaaksi laajentunef
Ie toiminnalle.
Puhuyat 60,000 viljar
korjaajan tarpeesta
Montreal. — V i I j a n korjaajii
tarve lännen maanviljelysmaaku
nissa tulee olemaan tänä vuoni
suurempi kuin moneen vuotee
Viime vuonna meni lännelle 30,01
miestä. Tänä vuonna arvioida;
tarve mahdollisesti 60,000.
'Sato toiveet kaikkialla lännel
ovat hyvät. Viljankorjuu aleta;
ennakkotietojen mukaan elokui
alussa.
On ilmeistä että tämän vuod(
sato tnlee parempi kuin edeihse:
vuotena, mutta selvää on niyösk
että rautatiekomppaniat ja P^r^
rilliset lehdet puustaavat mahdol
simman paljon työläisiä lähteä elo
korjuuseen, jotta heillä voitaisi
teettää töitä alhaislla palkoilla.