Vapaus, October 22, 1926

              Mm 2 l^erjantaina, lokak. 22 p:iiä—Friday, Oct. 22 No. 123
VAPAUS
Canadan snomalaisen työväestdn ainoa. äänenkannattaja,
flmestyy Sadboryssa, Ont; maanantaina, keskiviikkona
|a peiiantaina.
, T o i m i t t a j a t:
S. 6. N E I L . _ ARVO VAABA.
Bcgistercd at the Post Office Bepartment, Ottawa,
as eecond class matter. •
V A P A U S <Liberty> , ^ , «
^The onJybrgan of F i n n i s h Workers i n Canada. P a b -
' lished i n Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
aifd FVidaV; •
T I L A U S H I N N A T : ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme k k .
$1.50 j a yksi kk. 76c. . . , . n r / . .
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. ?5.5Ö, puoli vk.
$3.00 j n kolme kk. $1.75.
• T i l a u k s i a / j o i t a ei seuraa: r a h a / e» t u l l a lähettämään,
paitsi: asiamiesten joMla__jjn takaukset.
• Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjöttakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-soonänisella
nimftUä. ^
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Amerikan lyöväenliiton konvent-sioni
oli uusi askel taapäin
• Odottaa Amerikan ^^i^
konventsionilta mitään suurenmoisia edistysaskeleita
piisi ollut tavallisen järjen silmille hyökkäämistä, kir*
jöttaa puolueemme pää-äänenkannaltaja. Kukaan ei
ijuitcnkaan odota Amerikan työväenliitplta tienviitto-roiataj
j a sen kolmea viimeistä konventsionia muistaen
voitiin jo edeltäpäin ilman mitään pelkoa erehtymi­sestä
sanoa, että neljäskymmeneskuudes tulisi olemaan
kyllin luovettava, «tervejäriunen» ja isänmaallin^
tyydyttääkseen itseään tuomari Garyä. Mutta^oli kui­tenkin
johdonmukaista odottaa, että viikailijastö tekisi
yrityksen pelast/mkseen itsensä, V ^ k a sen mieltä ei
kiinnitäkään työväenluokan hyvinvointi. Näytti siltä,
että jäsenmäärän laskun j a yhtiöiden; ammattiyhdistys'
liikk^e^nöpeäftkasvim edessä virkailijaatooH
tetlu oman 9tun9a ellei minkään muun syyp. vuoksi te­kemään
tästä > konyentsionista y- joka Icokoontui avoi­men
työpajan Detroitissa — lähtökohdan vakavalle y r i -
lj!;kselle aqtomobiiliteollisuuden työläisten järjestämi-geksi
ja järjcslämistyön elvyttämiseksi kautta koko
lyövUenliiton.
Mutta tätä ei tehty. Metalliammattien departemen­tin]
presidentin, Jim 0'Connellin, taholta tehtiin heikko
yritys, mutta ammattiliittojen välinen kihailu cjärjestä-misoikei^
ista» oli voimakkaampi kuin halu itse järjes­tämiseen,
/ ja päätöslauselma, mikä olisi kohdistanut
koko liiton painostuksen niihin eri «kansainvälisiin»,
jotka «omivat» oikeutta autotyöläisten järjestämiseen,
^ iiervennettiin V ponsivaliokunnassa^^^^^^ ; <^
sessin» kautta vaarat^maksi päätöslauselmaksi, joka
, vain ^velvottaa Greenin kutsumaan koolle ^automobiili-teollisuuden
työläisten järjestämiseen kiintyneiden kan­sallinen
ja kansainvälisten ammattiliittojen virkailijain
konferenssin. Tämä ei merkitse mitään. Työläiset,
jotka pitävät sitä tä^eänä, tulevat pettymään ja sen
lopullinen tulos tulee olemaan todellisen järj^stämis-työn
lykkääminen entistään-kauemmaksi.
' i Amerikan työväenliikkeelle on tänä päivänä tärkein,
Icysymys , järjestymättömien työläisten järjestämisestä.
Ja, etta ainoa yritys' tähän kysymykseen' tarttumiseksi
ohjattiin sivuraiteille^ se osottaa kuinka auttamattoman
sokeaksi tuon liikkeen johtajisto' on tullut.
Lukemattomilla päätöksillään ja tulkitlnoillaan työ-luisten'
ja työnantajain yhteistoimintapolitiikastaan, so-lila$
harjotusten hyväksymisellä ja harkitulla tehoisan
järjestämifityön j a taistelutoiminnan välttämisellä on
Yhdysvaltain ammattiyhdistysbyrokratian onnistunut,—
harvoja poikkeuksia lukuunottamatta todeta, että
sen ajatukset ammattiyhdistysliikkeestä eivät juuri mi­tellään
eroa työnantajain ajatuksista samaan liikkee-seen^
nähden. Tämän takana piilee toivo siitä, eUä jos
työnantajat kerran saadaan tästä täydellisesti vakuu-
• letuiksi, niin he eivät vain pidäty vastustamasta työ-läistensä
järjestämistä, vaan vieläpä rohkaisevat sitä.
Täten Green tuomitsee yhtiöiden ammattiyhdistysliike
keen yhdellä hengäyksellä j a toisella vakuuttaa työn-mitajille,
rttä Amerikan «yöväenliiton ammatti
l i i k e «ott aivan yhtä hyvääsi. Seikka, minkä nämä
herrat jättävät huomioonottamatta, kuitenkin on^ että
työnantajat järjestävät yhtiöiden ammattiyhdistyksiä
vain työläisten omista järjestöistä päästäkseen, ja —-
sikäli kun työnantajat ovat kysymyksessä — tien yh­tiöiden
ammattiyhdistyksistä ei saisi johtaa luokka-järjestöihin,
vaan takaisin niihin «hyviin päiviin», joi­na
työläisillä ei ollut minkäänlaisia järjestöjä.
Työlästen ja työnantajain yhteistoiminta, henkivakuu­tusliikkeen
harjottamineni militarismin hyväksyminen
ja sadan prosentin isänmaallisuus voi saada työnanta­jat
: vakuutetuiksi siitä, että Green ja kumppanit eivät
ole niinkään «pahoja miehiä». Mutta tätä tehdessään
hävittävät he työväenluokan voiman. Ja tuon häviltäes-tyoläiset
esittivät vaatimuksen neljänkymmenen lun­nin
-työviikosta.»'
Väite siitä, että 'Fordin 'menettely ottaessaan käytän­töön
viisipäiväisen työviikon olisi välitön seuraus Ame­rikan.
työväeni iiton «varustautumisesta», on yhtä järje­tön
kuin hänen, yrityksensä selittää, että hänelle kuu*
luisi jotakin ansiota siitä, että New Yorkin turkistyö-iäiset
voittivat neljänkymmenen tunnin: työviikon, on
julkea. Itse Green ; yhdessä Amerikan - työväenliitori
Hugh Frayne-nimisen järjestäjän kanssa teki salaliiton
kaikkien taantumuksen, voimien kanssa, saadakseen tur-kistyöläiset
luopumaan taistelustaan viisipäiväisen työ­viikon
puolesta, j a turkistyöläisten liiton New Yorkin
neuvosto o l i pakotettu ryhtymään: vaikuttaviin toimen-piteihin
vastustaakseen Fraynen yrityksiä lakon lopet-
Työläisten ja työnantajain yhteistoiminta, henkivakuu-
Green määrännyt New Yorkin neuvoston kirjat ja asiat
tutkittaviksi j a nimittänyt tutkijakomitean, jonka yksi
jäsen on tämä sama Hugh Frayne, samalla kun neuvos­tolta
itseltään on kielletty edustus tutkijakomiteassa.
Kaiken tämän jälkeen on Greenillä otsaa selittää hä­nelle
kuuluvan jotakin ansiota New Yorkin turkistyö-
Iäisten saavuttamasta voitosta, joka oli voitto sekä hä-.
nen itsensä että New Yorkin turkisliikkeiden omista-jain
y l i ja loistava tunnustus uudelle johtajistolle, jota
edusti Ben Gold, eikä suinkaan Greenin edustamalle
johdolle, lausuu Worker lopuksi.
Ketkä hyötyvät työläisten ja työn­antajien
välisestä yhteis­toiminnasta
^
Baltimol^e and Ohio rautatien johtokunta on juuri
päättänyt kohottaa tavallisille o s a i s i l l e njfiksettavaa
voittoa viidestä kuuteen prosenttiin.
On arvioittu, että Baltimore and Ohio rautatie tulee
tänä vuonna ansaitsemaan seitsemäntoista dollaria jo­kaista
tavallista osakettaan kohden j a että voitto-osinko
näille osakkeille tullaan mahdollisesti seuraavan vuö;
den kuluessa kohottamaan seitsemään prosenttiin.
Täten tulee jäämään suuri ylijäämä, joka tullaan
käyttämään tien bondien maksamiseen," joita bondeja
noin sadankuudenkymmenenseitsemän miljoonan dolla­rin
arvosta lankeaa maksettaviksi tulevan kymmenen
vuoden kuluessa.
Vuonna 1919 myytiin Baltimore and Ohio rautatien
tavallisia osakkeita kahdellakyinmenelläkahdeksalla
pollarilla seitsemälläkymmenelläviidellä sentillä kap­pale.
Aivan hiljattain on samoja osakkeita myyty sa-dallayhdeksällä
dollarilla seitsemälläkymmenelläviidel­lä
sentillä kappale.
Pajatyöläisiä, j öiden hiestytystä on entisestään tehos­tettu
kuului9alla «B. 0.»-yhteistoimintasuunnitelmal-la,
varmaan ilahduttaa iieto siitä, että- suunnaton lisäys
yhtiön: ansioissa ja tavallisten osakkeiden arvon nelin­kertaistuminen
on pääasiassa johtunut «yliteistoimin-hasta
»l Mutta — kuten rautatien eräs pom
Itse myöntää —-on metodi, jonka kautta työläiset pää­sisivät
osallisiksi lisääntyneistä voitoistiav vielä keksi­mättä.
. Uskotteko Baltimore and Ohio rautatien osak­keiden
omistajien kuitenkaan olevan tästä seikasta huo­lissaan?
Mitä vielä!
>• ^
Yhdeksän vuotta proletariaatin
valtaa '
Canadan kommunistipuolueen toimeenpaneva keskus­komitea
on antanut Julistuksen, jossa puolueen kaik­kia
yksiköitä kehotetaan valmisteluihin Venäjän val­lankumouksen
yhdeksännen vuosipäivän juhlimiseksi
marraskuun seitsemäntenä.
Neuvostoliitto työntyy eteenpäin kapitalistisen inaail-^
man - vastustuksesta huolimatta. ; Sen teollisuus ja
maanviljelys laajenee ja edistyy. Neuvostoliitto on
viime vuoden aikana . saavuttanut suuria taloudellisia
j a poliittisia voittoja^ ja samaan aikaan, kun musta
taantumus riehuu kautta koko kapitalistisen Europan
ja elinsuhteet huononevat, samaan aikaan osottavat
äskeiset yleiset paikkojen korotukset Neuvostoliitossa,
että työläisten Venäjällä olosuhteet jatkuvasti : para­nevat.
Ryhtykää valmisteluihin heti. Agitatsioniainehistoa-lähetetään
kansallisesta virastosta ennen lokakuun lop­pua.
Muodostukoot tämänvuotiset juhlamme kaikkia
aikaisempia yrityksiä suuremmiksi ja valtavimmiRsi,
lausuu toimeenpaneva keskuskomitea julistuksessaan.
Den vaaleissa
Äskettäin toimitetuissa liittoparla-r
mentin vaaleissa ilmeni eräitä ,seik-koja,
jotka- antavat aihetta tämän
kysymykseenkäsittelyyn " julkisen
sanan palstoilla.
On nimittäin tullut selville, etta
lukuisat työläiset, vieläpä sellaiset­kin;
jotka sanovat itseään: luokka-tietoisiksi,
ovat ottaneet osaa vaa­leihin
j a kannattaneet jompaakum­paa
porvarillista puoluetta. Onpa
totuuden vuoksi myönnettävä, että
jokunen kommunistipuolueenkin: jä­sen
on näin menetellyt.
Tästä herää ikäänkuin itsestään
kysymys, onko 'tällainen menettely
oikeata? :• Olemme tämän lehden
paikkakunfauutisista saaneet / lukea
tiedon^ : eitä : kommunistipuolueen
eräs kaupunkikomitea on ; erottanut
'erään henkilön puolueen jäsenjry-
.destäkin tämän syyn vuoksi. Tämä
teko sellaisenaan jo todistaa, että
kommunistipuolueen jäsen on tässä
tehnyt puoluettaan vastaan rikokr
sen, kannattamalla vihollisen, k a ­pitalistisen
yhteiskunnan, puoluetta;
Siitä hänet on erotettu puolueesta.
Sen suurempaa' rangaistusta ei puo­lue
voi jäsenelleen antaa.
. M u t t a kun tiedämme, että suu­ret:
määrät suomalaisiakin työläisiä
on kommunistipuolueen ulkopuolel­la,
niin: e i ' tätä asiaa voida ratkais­ta
yksinomaan kommunistipuolueen
sisällä, vaan täytsry kysymys' saada
selväksi työväestön suurille jon-koiUe,
jotka ; ovat : yleensä vaisto­maisesti
kapitalistista yhteiskuntaa
vastaan. .
i Tässä yhteydess&<' on mielenkiin­toista
. todeta,: että monet: syndika-listit,
jotka periaatteessa vastusta­vat
ja f vieläpä ^käytännössä toimi­vat
tyqväen itsenäistä poliittis(ta
toimintaa vastaan, ovat ulottaneet
tämän työväestön, poliittisen' toimin­nan
vastustamisen kapitalistisen y h ­teiskunnan
puolueiden kannattami­seen
j a tukemiseen.
heikommalla pohjalla tuntee .por­varisto
elävänsä.
• I d n k e e kuin itsestään^ että työ-väestbn
toimiessa itsenäisenä poliit­tisena
puolueena, on työväenpuolu­een
pettämistä, että joku työläinen
äänestää; porvareja. :Samalla k un
se, on oman puolueen pettämistä j a
vihollisen tukemista,. on se myös
työväenluokan luokkataistelukäsifc-teiden
höUentämistä j a kyseenalai­seksi
asettamista. Se on selvää pet­turuutta
luokTiataistelun kallista
asiaa kohtaan, joka voidaan rinnas­taa
porvarilli^n "valtiopetosrikok-sen"
kanssa. E i siis ole lainkaan
gaistäan järjestöstä; erottamisella. ::
: :'Kun-'Ontariossa taasen lähestyvät
maakuntav^hlit, joihin .hnomattava
joukko .sqdmalaisia on 'aikaisemmin'
ottanut osöa j a ' j o i h i n heitä,^^del-leenkin
kehotetaan ^'ottamaan osaa,
vaäcka- heillä ei työläisinä olekaan
omaa ehdokastaan^ n i i n on; tarpeen
vaatimaa; että .tästä: asiasta keskus--
t e i l a a n . julkisen sanan palstoilla.
N i i n luoHcatietoista \ k u i n : tämän
maan suomalainen > asujamisto väit­tää
: yleensä olevansa, n i i n äitä .huo-limatta'
ilmenee sen käytännöUisessi^
toiininnassa ykriär j a toisia virheel*
l i ^ k s i ä , joista pitää vapautua.
Tulemme * senvuoksi seuraavassa
kirjotelmassa edelleenkin käsittele­mään
tätä asiaa yksityiskohtaisem­pien
l i t t e i d e n perusteella. Samalla
toivomme, että tämä asia otettaisiin
työläisten joukoissa vakavan kes­kustelun
alaiseksi. Siitä e i voi olla
väärin, e t ^ tästä rikoksesta r a n - muuta kuin silkkaa hyötyä. .'S..;.
ilnsia voittoja kamonslikeelle
Killassa
T<;HEiCIANGIN ARMEIA KÄÄNTÄNYT ASEENSA IMPERIALISTI-
^ ^ W I Ä VASTAAN JA HYÖKKÄÄ SHANGHAITA
- VALTAAMAAN
Shanghai, lokak. 18 p. — Kiinan
sisällissotien historiassa on jälleen
tapahtunut uusi, ehkä merlcittär
vämpi vaihe kuin . koskaan ennen.
Sen jälkeen, kun Kantonin val­lankumouksellinen
arraeia ^ saattoi
tappiolle pääasiassa englantilaisten
kätyrinä toimineen marsalkka ;Wu-
•peifun armeian, taisteluissa H a n -
^koun j a Wuchangin luona,^!,ainoa
suurempi vastustus vallankumouk­sellista
armeiaa vastassa : on ollut
K i i n a n viiden itäisen maakunnan
sotalordi: Suntshuaf ang, ' j o k a - l i i t ­t
y i joku aika sitten aktiivisesti' W ^
peifun puolelle, sekä Manshurian
sotalordi Tshangtsolin.'
TäUä k e r t ^ Kantomn imouksellisen armeian suurimpana
vastuksena j a vaarana oli mainittu
äänestäminen?^ Vastataksemme tä- Sunjtshuanfangin ärmeia, sillä Ts-hän
meidän täytyy päästä selville
"äänioikeuden" luonteesta. Tunnet­t
u työväenliikkeen teoreetikko E n ­gels
sanoo ::sitä aivan oikein "porr
Variston herruuden välineeksi". K u n
työläiset käyttävät "äänioikeut­t
a a n " ; on se 'porvarillisen herruu­den
välineen käyttämistä.
Tätä herruuden' välinettä voidaan
kuitenkin käytöllä kahdella eri t a ­valla,
nimittäin porvariston puolesta
ja sitä vastaan: . M i t e n se saattaa
tapahtua porvaristoa vastaan? S i ­ten,
että äänestetään työväen omia
ehdokkaita. Tai; a t e n ; että ei näi­den
ehdokkaiden: puuttuessa äänes­tetä
ketään. Tämä äänestyslakko
työväen oman ehdokkaan puuttuessa^
merkitsee vastalausetta ' porvarilli­sen
demokratian herruuden komen­toa
"vastaan.
Meidän tulee myös muistaa, että:
vaalit muodostuvat eräänlaatuisiksi
joukkojen katselmuksiksi. Mitä
enemmän työväestö äänestää omia
miehiään, tai niiden puutteessa ei
ota lainkaan vaaleihin osaa, . sitä
hangtsolinin armeia on kaukana
pohjoisessa, minkä kanssa Kanto­nin
armeia e i edes ole vastatusten.
Nyt on Suntshuanfangin armeia-kin
käymässä vaarattomaksi.*
Tshekiangin» maakunnan siviiliku-vemöörl
Hsiatsho on mennyt K a n ­tonin
hallituksen j a armeian .'puo­l
e l l e ' j a nyt Tshekiangitt maakunnan
armeia . on hyökkäämässä Shanghai­hin,
kaupungin valtaamiseksi Kan­tonin
hallitukselle. Varsinainen
Kantonista Hankoun perukalle eden­nyt
armeia ei ole vielä ehtinyt ede­tä
Shanghain luo, mutta sille esi-taistelua
on tekemässä mainitt»
Tshekiangin armeia.
Suntshuafang on joutunut kii­reesti
. vetämään joukkojaan K i u -
kiangin j a Nanchangin rintamilta
Shanghain - puolustukseen. Tshe­kiangin
maakunnan armeia on noin
15 mailin päässä 5hanghaista, hyök­käämässä
kaupunkia kohden, tarko-tuksella
se vallata.
Jjfahdollisesti Tshekiangin maa­kunnan
kuvernöörin Hsiatshon ar-
X W. W:n eräs yleisäänestys
Aikaisemmin on ollut I. W. W : n jäsenistön keskuu­dessa''
kysymystä konventsionin pitämisestä marraskuul­la
tänä vuonna. Monet seikat olivat pakottaneet ajat­telemaan
konventsionin pitoa. Kun. tällaista ei liiton
sään hävittävät hc sen, mikä tekee heidät työnantajille s..ä.ä ntö.j.e n muk.a..a n ^ vo.i da pitä,ä ilman .jä.se.ni.s tön. pää,t ös­tarpeellisiksi.
Nykyisen politiikan mukaan ei työläisiä '^^J^^ P«"^"" yle.saanestys _jasenten kes
yleisäänestyksessa sai piioli, joka vastustaa koävent-tulla
järjestämään ja järjestymättömien työläisten jär­jestäminen
merkitsee niiden «ystävällisten suhteiden»
menettämistä, jotka suhteet on niin suurella huolella
rakennettu Amerikan työväenliiton ja suurkapilalismin
välille. Kuitenkin: ilman tehoisaa, hyökkäävää järjes-tämistyötä
Green ja kumppanit ovat hukassa.
Green ja neljänkynmienen tunnin työviikko
Kuvastus siitä toivottomasta asemasta, missä Green
sionin pitoa 426 ääntä j a konventsionin pitoa kannat-lava
puoli 130 ääntä. M.m. Detroitissa on ottanut
äänestykseen 1 jäsen, äänestäen sekin vastaan. Chica­gossa
ovat äänet menneet tasan, eli 13 kummallekin
puolelle^ Waakeganissa on ^2 äänestänyt puolesta, O
vastaan, Buffalossa 3 puolesta, 4 vastaan. Minneapolis-sa
41 puolesta ja 11 vastaan, Aberdeenissa 9 puolesta.
j a kumppanit ovat, voidaan nähdä Greenin lausunnoissa! 1 vastaan, Duluthissa 15 puolesta, 2 vastaan jji.e.
neljänkymmerfeiTtunnin työviikosta. Vähää ennen kon­ventsionin
alkamista lausui hän ^haastattelijoilleen:
«Päämääriemme julistaminen Atlanclic Cityssä viime
vuonna seurasi meidän ohjelmamme traditsiona^lista
Kaikkiaaii otti osaa äänestykseen 575 jäsentä. 19 ään­tä
hylättiin.
Jonkun työväenjärjestön asemaa ei määritellä jäsen­ien
luvun, vaan toimikyvyn mukaan. Pieni j a tehokas
linjaa. Henry Fordin menettely ottaessaan käytäntöön {järjestö on parempi kuin suuri ja liikkumaton,
viisipäiväisen työviikon on suoranainen seuraus Arne- Mutta tässä tapauksessa ei voida sanoa, että I. W. W.
rikan työväen varustautumisesta tulevaisuuden varalta, enää olisi tehokas. Se on syvien sisäisten ristiriitojen
«Tämä ohjelmamme on jo tuonut lyhemmän ly ovi i- repimä, sen jäsenistö ei tunne liiton asioita, se erisljry
YHDEKSÄN PAIVAA
SUURLAKKOA
Kirjottanut A . J . Cook, Englan nin kaivosmiesten liiton sihteeri.
Suomentanut T. V .
meia ei kykene yksinään vollotta­maan
Shanghaita, mutta joka tapa­uksessa
Suntshuanfangin asema on
käynyt mitä vaarallisemmaksi. Nyt
voi varsinaisen Kantonin^ armeian
osastoja saapua; avuksi Shanghain
valtaamiseksi., Kiangsin maakunta
on jo täydellisesti Kantonin armeian
hallussa.
- T i l a n n e . - Shanghaissa viimeisen
vaiheen johdosta on mitä omituisin.
Ulkomaalaiset kätjrrit ovat tavatto­masti
peloissaan; kun toiselta pno-len
. työväestö, oppilaat j a pohja»
jonkkolaiset mitä suurimmalla rie­mulla
odottavat Kantonin armeian
tuloa j a kaupungin valtaamista. I t ­se^
Shanghaissa voi m i l l o i n tahansa
puhjeta sisällissota. Jos kaupunki
joutuu piiritetyksi j a piiritys kes­tää,
enemmän aikaa, niin on joten-kin
varma, ^ että siinä tapauksessa
•kaupungissa puhkeaa : sisällissota,
työväestö haluaa auttaa vapautta­jia.
'Shanghaissa on kauan aikaa ter­r
o r i l l a estetty työväestön toiminta,
minkä johdosta työväestön suuttu­mus;
on tavaton nykyistä Suntshuan­fangin
komentoa vastaan. '.
Suntshuanf ang koettaa lähettää
joukkoja kaupungin ulkopuolalle
torjumaa» hyökkääjiä. Nankingista
päin on tuotu sotilaita j a kaupun­gissa
koetetaan värvätä vapaaehtoi­sia.-
Ulkomaalaisella osalla myös
värvätään vapaaehtoisia, samalla a i ­kaa,
kun sotalaivoista lasketaan
mailiin sotilaita j a lisää sotalaivoja
saapuu satamaan; Tämä selitetään
tapahtuvan ainoastaan ulkomaalais­ten
j a heidän omaisuuksiensa suo-jejemistarkotuksessa.
K i i n a n pohjajoukkojen suuttumus
imperialisteja j a niiden kätyreitä
kohtaan on niin suuri, että tästä
syystä; imperialistien kätyrien ar-meioista
yhtenään osia menee K a n -
1926
töninn annsian . puolelle. Arm,^
mistä 'yhtenään' ^ u r i a osia ^
Kantonin armeian voittoja U
nemistä erikoisesti auttaa J S :
väestö kaiklualla' on siUe T ^ . ^
tuntoista. . E i . tarvitse tuS^t
meian osastoja, pitämään X g ^ :
vallotettujen seutujen väe^tS
päinvastoin niistä atdiisti l i i ^ v ?
meman'sotilaita ja kaikella
auttavat vallankumouksellisS 1f
meiaa ja' haUitusta.
Jos Shanghai joutuu läheisesi-tulevaisuudessa
vallanknmoS
S ? Suntshnat
tulee täydellisesti lyödyksi, nnn 1
on'mitä suurin isku ei ainoasta
Englannille, vaan kaikille u l W
laisiDe imperialisteille. Tämä tul«
merkitsemään ulkomaalaisten n
hentelyn loppumista Kiinassa ja y{
tyneen vallankumouksellisen Kiiaa'
perustamista.
Pohjois-Ontarion met-säiyöläisten
työ-maataistelu
Taistelu tehostnu. Sovintoja on
niyo* tehty
kon joissakin teollisuuksissa. Kirjaltajain ammateissa
on yötyöläisillä neljänkymmenen tunnin työviikko ja
se on saatu käytäntöön joissakin ammateissa vaate­tusteollisuudessa.
New Yorkissa lakkoutuneet vaate-muista
työväenliikkeistä omaan munkkikuntaansa^. se
julistaa vallankumousta seinien sisällä. Tuo vähäinerf
ihäärä, joka otti osaa äänestykseen konventsionin pidos»
ta, osottaa liiton jäsenten innostusta asiaan. — Työm.
(Jatkoa edell. n nroon.)
Kuten nyt yleensä tiedetään, am-inattijärjestön
vastaus pääministe­rin
neuvottelujen katkaisemista kos­kevaan
kirjelmään, kuuluu näin:
Teidän kirjeenne toukok. 3 p i i ­tä,
koskien hallituksen päätöstä
neuvottelujen lopettamisesta, jot­ka
olivat alkaneet viime lauan­taina
(toukok. l p : n ä ) , otettiin
vastaan yleisneuvostossa häm­mästyksellä
j a surulla. Neuvot­telut,
jotka ovat olleet kä3mnis
sä ammattijärjestön teollisuusko­mitean
j a hallituksen edqstajien
kesken, keskeytyivät lyhyeksi
ajaksi tarkotuksella, että komi­tea
saa tilaisuuden neuvotella
täyden yleisneuvoston j a kaivos­miesten
edustajiston kanssa, jot­ka
olivat teidän huoneustossan-ne,
voidaksemme ponnistella
eteenpäin siinä työssä, j o t a teol­lisuuskomitea
on sitkeästi ajanut,
saavuttaakseen nopean j a kun­niallisen
sovinnon .* kaivosriitaa
koskevassa asiassa^ .
Ammattiliittojen edustajat
• hämmästyivät kuullessaan, .että
ilman' mitään varotusta uudiste­tut
neuvottelut, joiden toivottiin
valmistavan tietä täydelliseen so­vintoon,
ovat äkkiarvaamatta
katkaistu haHitnksen toimenpi­teellä
j a niiden syiden perusteel­la
mistä kirjeessänne mainittiin.
Ensimäinen syy oli se, että
erikoisohjeet oli lähetetty am­mattiliittojen
kokouksen luvalla,
, joissa kehotettiin jäseniä useissa
teollisuuksissa j a laitoksissa lo­pettamaan
työnsä.: Minä olen
ohjattu teille muistuttamaan, et­tä
siinä ei ole mitään tavalli­suudesta
poikkeavaa, jos työläi­set
lopettavat työnsä puolustaak­seen
palkkatyöläisinä etujaan.
Tämän toimenpiteen erikoistar-kotuksena
on tässä tapauksessa
^saavuttaa kaivostyöläisille samat
oikeudet . työvoimanostajiltaan,
kuin he vaativat työläisiltä. Toi­sin
sanoen, neuvottelujen tulisi
tapahtua vapaana lakosta j a työ­sulusta.
Tämä on se periaate,
rtiiksi hallituksia pidetään ylim­pinä
asiain valvojina teollisuus-riitoja
selvitellessä. .
Mitä tylee kirjeessänne mai­nittuun
toiseen syyhyn, koskien
"avoimia hyökkäyksiä" j.n.e., v a ­litamme
että kirjsessänne ei oi-lut
mitään tätä asiaa koskevia
tietoja. Yleisneuvostolla ei ole
tiedossaan ainoatakaan sellaista
tapausta^ j a sen hyväksymä pää­töslauselma
kieltää kaikki sellai­set
luvattomat j a itsenäiset teot.
Neuvosto ei ole tietoinen missä
olosuhteissa väittämänne tapaus
olisi esiintynyt. Eikä se myös­kään
voi kantaa edesvastuuta
sellaisista teoista j a se tulee ryh­tymään
nopeisiin toimenpiteisiin,
että kurittoinia tekoja ei tapah­tuisi.
Jl^euvosto huomauttaa, et­tä
sille- e i annettu tilaisuirtta suo­r
i t t a a tutkimuksia j a tutustua t a ­pahtumaan
ennenkuin hallitus
omaksui sen tekosyyksi, katkais­takseen
rauhanneuvottelut, jotka
olivat käynnissä.
Yleisö; tulee arvostelemaan
hallituksen menettelyä äkkijyr­kän
j a tuhoisan päätöksen joh-
, dosta. Me valitamme yleisneu­voston
kera, että se vilpitön työ.
j o t a neuvosto on suorittanut saa­vuttaakseen
kunniallisen sovin
' non, öh jtärkynsrt hallituksen e n ­nenkuulumattoman
uhkavaati-
Jnuksen kantta.
Uskoffisesti Teidän
A r t h u r Pugh. ' W a l t e r M . Citrine,
Yleisneuvosto oli myös tehnyt
valmisteluja J . R. MacDonaldin ja
A r t h u r _ Hendersonin kanssa, että
asiasta tullaan keskustelemaan ala­huoneessa.
(Minä olen unohtanut
tiedottaa lukijoilleni, että neuvosto
oli^ päättänyt toimia yhdessä työ­väenpuolueen
kahden cdustalan
kanssa, kutsumalla herrat MacDo­naldin
ja Hendersonin jokaiseen
yjleisneuvoston kokoukseen.) Tou­kok.
3; pni iltana pääministeri an­toi
selostuksen, johon vastasivat
herrat Thomas j a MacDohäld: M i ­nun
tarvitsee vain viitata "Hansar-din'^
toukok. 3 p m numeroon; •mid-sä
sananmukaisesti oli jrilaistuna
mainittujen: herrojen . puheet, joten
(englantihuset. — Suom.) , l u k i j at
voivat itse arvostella noiden her­rojen
edesottamisia. E i ^sanaakaan
Cochranesta länteen Branderin
alueella on tehostettu työmaatais-telua.
'Brander ja Casawa eivät
ole vielä suostuneet työläisten vaa­timuksiin,
joten siellä on täytynyt
ottaa käytäntöön uusia taistelutapo-ja.:
Kaikki metsätyöläiset, anista-kaa.
karttaa Branderin ja Casow8n
työmaita, Brander Mile 45—4ef.
86, j a .Casowan työmaat Mile 14
Cochranesta länteen. Saamiemaie
tietojen: mukaan edelläjflainitnDa
alueella (linjalla) kaikilla mnilla
paperipuiden katkaisutyömailla mak­setaan
2.75 dollaria- koördille, jo­ten
ne ovat vapaat tySmaataistelua-t
a / ainoastaan Branderin ja Saso-wan
työmaat ovat boikottilassa.
K a i k i l l a työmailla, joilla h2ät5
tapahtuu tai on varma tieto häädön
tulosta, on viipymättä ilmotettava
keskuskomitealle, että se voi tais­telua
tehostaa j a järjestää.
Antton ja Nikkasen Jcämpillä
Hoylessa, joilla on viitisenkymmen­tä
miestä, on suostuttu työläisten
vaatimukseen 2.75 dollaria kooidil-tä,
joten ne ovat vapaat työmaa-taistelusta
j a niillä työt täydellisesti
alkaneet.
Katkaisu: on Pohjois-Ontarion
taistelualueella vasta alulla, ja joi-,
t a k i n .pienempiä työmaita tulee lälii-aikoina
alkamaan. Niistä ainaidn
osalla,' heti kun työt alkavat tei­laan
maksamaan union vaatima
taksa. Mutta kuitenkin työläisten
mennessään kämpille^' tuke joka
paikassa heti ottaa selvä katkmsn-taksast^,
j a jos se on alle metsä-työläisten
asettaman taksan, on ä-tä
he^ ryhdyttävä vaatimaan. . ;
MetsatyoIaUten taistelu on yhteinea
K a i k k i kansallisuudet ottavat
Osaär taisteluun. Tähän taistelnnn
asti - ovat ranskalaiset olleet jälessä
kaikista muista kansallisnuksista.
He ovat tähän asti katkaisseet pa­peripuita
melkein minkälaisilla tak­soilla
tahansa. Mutta nyt ovat jo
hekin tulleet huomaamaan, «ttei
vaatimatta eikä taistelutta mitään
hallituksen kimppuun sen johdosta,
että se ori toiminut kaivosparo-onier,
puolesta, yrittäen alentaa palkkoja •
j a pitentää työpäivää. (Ja kninla
he olisivatkaan voineet hyökätä hal­lituksen
kimppuun, kun he itse pe­lasivat
samanlaista osaa?) Ei sa­naakaan
joukkojen rohkaisemiseksi
seisomaan kaivosmiesten puolesta.
E i vaatimuksia kaivosmiesten £sian
puolesta kohtuullisen palkan saa­miseksi.
/ M u t t a sen sijaan tavat;:
toman häpeällistä matelemista ;3 :
pyytelemistä, jollaista ei vielä kos­kaan
ole nähty. .
J . H. Thomas, yrittäen osottaa
miten "rauhaarakastava" ylem<^'
vosto on ollut, sanoi: "Me halu­simme
lopettaa viikon lopuHa Pa­heet
. . . M i n ä en halunnut mitaaa
puheita kaivosmiesten taholta syys­tä,
että se olisi saattanut tehdä so-,
vinnon saannin vieläkin vaikeaE-maksi.
Se ehdotus, jonka me tos-me,
oli varovaisuudella laadittu, fcj
kotuksella saada aikaan oikea^ il­makehä".
T. ei kylläkään mauun-nut
minun nimeäni, mutta jokaine^
tiesi, että hän tarkotti miiun ^
tatsioriimafkaam hiilenkaivajien J ..
muiden työläisten keskuuteen, PJ^
matkallani kehotin heitä v d m i s j j
tumaan kapitalistien hyokkajr .
W a a n . 'Tällä tavoin Thornas_J
hui työväenluokan ^«""^"'S l
aikana, jolloin miljoonan hiiicn^ i
vajaa jo oU suljettuna pois
Myöhemmin "samassa P^^^fl^t^
vetosi pariamentin ^^V^^f^ '
jäseniin, «ttä he "torjuinivat -
j o k a uskoni mukaan on saaria ,
nettomuus tälle maalle." H a n ^ '
lotteU (etukäteen) "»ahtavaua - - .
lakolla, joka todella ^^^^-^^.^ >
l i a s s a työväenluokan sunnaj'^,
rynnistyksenä. . „ tkir''
Juuri sillä hetkellä, J o U o m JJ
hallitusta vastaan; ei hyökkäystä mas tiesi hallituksen olevan