Vapaus, August 28, 1930

              «te .1-* : • '
Torstaina, elok. 28 pmä — Thur., Aug. 2g
YiHffiini^ tarfceä^i
* hiDD oBid ja "tyo-iufliHis"
» ^Wiit^ onr miehiä^ jptka pienem-
. •mafrakiii 'fdnnilra Hekevät elä-
—mafigyV vaikka niitä on vähä- SiL-
%i^nffltäärtolevan-pääasiana, etta
t^m*Ji6Mmfm, mihin
Ärldir la jöKdönAukaisesti
, ^^^^ultafi suunnilelinansa. Päätä se
' %ysyy? Joshan käsivareiakin.
,,^^,..l:rääo maitokarjan jalostus-yh-
^^islyksen tarkastusmies Nebraskas­sa
kertoi jonkun sikäläisen jäse-n*
» saavutuksista seuraavaan ta­paan:
"Ymmärtääksenne, kuinka
hän aina saa maitotaloutensa voit-
" "'iSi^luotlavaksJ, teidän pitäisi näh-
(19 hänen peltojaan kasvun aika­na,
hänen laitumiansa, hänen ra
kennuksiensa sopivaa järjestelyä
J9 mukavuutta, eikä ainoastaan hä-
Taen karjaansa." Mies, josta näin
sanottiin, oli kehittänyt erinomai
, tL^i" lypsykarjan varsin pienestä
; »VÖisla: kahdesta sekarotuisesta hie-
:..ig8ta Ja yhdestä puhdasrotuisesta ^.^^^ ^ ^ ^ ^ ^ asianomaiselle,
sonnista. Mutta han oli käyttänyt
Useimmilla näillä farmeilla on
niin suuri kiinnitys^elka, eitä sii
nä olisi kylliksi maksamista kok<
seutukunnalle- Asutuslautakunnan
tehtävänä piti olla palanneilten so
tilastcn auttaminen hankkiraaai
loimeentulonsa maanviljelyksellä
Mutta sehän on mahdotonta, kur
.lilaan on kiinnitetty niin suur
Maatalous ja Osuustoiminte
Tähän osastoon tarkotctut kirjoiukset pyrdetiin lähettSmiiin oaottcclljt: A. B. MSMMJ ^ntvlmj BJC.
TTT
Velka,^ el^ä^ sen korot nielevät kai
ken mita IjlastitU^li s4i, eivätkä;
äirfa{riijä:;HorM?ökaag| maksuun
Vaikka farmi onkin osteltu ^uole-j apilaa,^^utta vjotla. par
tiieia^naila-löÄaise fejpun poi.4 kel-|hemmin rupesi kokeilema<
Jth^ paljon aikaansa ja kykyään
'^.ÄHftävän ja oikealaaluisen ravin­non
tuottamiseen elukoilleen kuin
•n^fcPärjansa jalostamiseenkin.
HÄn oli käsittänyt, että valinta,
* ' - « i t o s , ruokinta ja taötien ehkäi­sy,
niin tärkeitä seikkoja kuin
V.-Alvatkin, eivät kuitenkaan ole muu-
, ta kuin osa kunnollisesta maito-fairmin
hoidosta. Taitava viljelys
'tm toinen puoli lypsykarjan saa
" mifiessa kannattavalle pohjalle,
""^•^"^i^äilien sisältyy sellaieten rehusato-jen
tuotlamiacrr, jotka varaavat ja-iöslelulle
karjalle runsaasti paras-ipr
ravintoa halvimmalla kustan-
Iltasella, koskaan unhottamatta,
: ett^ farmarin varmin pankki on
' hänen maansa kasvuvoima; siinä
' • ipattkissa hänen tilinsä täytyy' olla
• lyväM^ kunnossa: sieltä ei' saa
ottaj^ enempää kuin minlcä »inne
antaa. »Taitavaan viljelykseen kuu-
. luu myös viljelyksien, rakennuk-
Viil^-tJi^n ja muiden Ijifltteiden muVaya
"ja käytännöllinen järjestely, aina
i 3>y?kien siihen, että mitä vähim
' # . « i ^ J a lyöHä#4%fenimmill& kus
kannuksilla saavuttaisi mahdolli-
«iinman parhaimmat tulokset.
" . ^Hyvien tuloksien saavuttaminen
.''.jalfaaisilla kuatannuksilla on teho­kas
ase hintojen halpuutta vas
taan. Maitofärmari, jonka kustan­nukset
ovat alha^'o|,;?voi-pysyä ja-
^.loillaan huonojenkin hintojen ajan
i^>?ja^i saada pääomansa 'pelastetuksi.
«-»^;l^jkun taas sellainen farinari, joka
, fi ole osannut liittää hyvää maan-
**-^iljeIy8tä karjansa jalostamiseen.
^^^jVoi« joutua hiiiskuleltavaksi niin
patioin, että pökertyy.
,|Cun tuhlaa työtä ja pääomat|
ll{(onostiharkitussa rchuntuotannos
Sa ja sitte odottaa saavansa tap
pionsa korvatuk^ täydemmästä
#pi|ijtokiulusta tai tuotteiden hin-
*|iän noususta,' vaatii liikaa leh'
• millään ja uskaltaa liiaksi epä
•^Vafnipjen hintojen varaan
Tietysti on edelleenkin pyrittävä
. ^g^ntamaan karjamme tuotantoa
' M|fu(|enisesti edukk^mmalia ja
#^^Ha»*nnialla tavfljlla, mutta sa-
^.tfi)Mla on muistettava, että rehu ]a
"Hyp muodostavat sangen suuren
osan maidontuolanto-kustannuksis
ta.
*ro8 maidontuotantoa mitattai-eiin
xchunkasvuun käytetyn maa
a^an suuruudella talii rakennuk­siin,
koneistoon ja muilun välinei-
•^'""^Tuii kiinnitetyllä pääomalla taikka
siinä tarvitun ihmistyön perusteel
Ig,^ tulisimme näkemään sangen
'•'^suqren erotuksen samankokoisilla
trClje yhtäsuuria pääomaa vaatineilla
-sisu farmeilla tuotetun maidon paljou-
-«'Ti^dMa. Hyvä maanviljelys on mitä
^ ';*ärkein ehto maitotalouden onnis-
•iaf^unjisellc.
ke?yletyHä rikkaruohcjila. Eiirin
äina^Hil^Äorkc^^nkaa^ilmakluuii fiänliahkki valkokukkaista mehu-ria
myö-
:in kelta­kukkaisella.
Pitäen siitä <!-nemraän
kuin valkoisesta, on hän viljellyt
;itä yhtärniilaa \li i') vuotta, en­sin
vksistään, siltoinniin cdeliäinai-nitulla
tavulla -ekolcttuna.
Koska monet ovat viime vuosi­na
valittaneet saaneen^fa valkoises­ta
mehuapilasta epävarmoja sato­ja,
oli kirjottaja utelias tietämään
kuinka tämä farmari oli onnistu­nut
keltakukkaisen jnehuapilan vil­jelyksessä,
.sitäkin suuremmalla
syyllä, kun hän oli .fitä niin kauan
viljellyt ja kun hänen käyttämäs­sään
vuoro\ iljclyksc.-sä kaikki osat
viljelysmaasta tulii^ival uudelleen
tuolla mehuapila-sckotuksella kyl­vetyiksi
joka kolma.s vuosi.
"Jotkut sanovat, etteivät saa kas^
vaniaan enempää kuin yhden sa­don
valkokukkaista mchuapilaa sa­malla
kahdeksassa vuodessa, mutta
me viljelemme tätä keltaista lajia
joka kolmas vNö.-ji samalla maalla.
^ikii meillä siitä vielä ole ollut y]i-tään
kertaa katoa. Viime vuonna
antoi heinämaamme hyvin likelle
kolme kuormaa eekkeriltä, ja tämä
pelto, jota nyt niitämme, näyttää
antavan yhtä hyvän sadon."
viljelty 11 tai 15 vuolta. Omista-^ kun verran vähentäisi jäätymisen j^^nojji 831 Unhottaa' LaidUtttamineil pUOlta
ja kertoi en.siraäiscnä tällä scudul-i vaaraa, eikä hinkkejä tarvitsisi nos-: kesäOä • ^alyfifflfl^H
ia ottanex*usa kokeillakseen tuolla | taa niin korkealle. Mu).ta Jos hin-1 i "T-r
OsnustoimintakedH^set — n
liseo tyÖFäen ja ponariDineo
,ä tahansa raataa päivät päästään
aiak.saak.seen farmin; hinnan esim
20 vuoden kuluessa ja nähdä ra-kennu*
iten vähitellen rappeutuvar
— eikä niitä oikein haluta yrittää
!<orjalakaan, kun ei tiedä, kenelU
ne vielä joutuvat ennenkuin hinta
;>n makseltu.
Myydessä ilmotettuja aitoja
useinkaan ei näy missään, ja se
'met-säpalsla", mikä farmilla piti
olla, onkin kannikkoa, jota peit­tää
tiheä viidakko piipunvarrer
paksuisia haavan vesoja,
Kirjottaja toivoo hallitukser'
kiinnittävän huomionsa näihin
"farmeihin", jotka eivät tuota kun
Talvivehnän kylvöaluc
ei suuresti supistune
Viime kuukausien aikana tapah­tuneesta
vehnänhintojen tuntuvas
la laskusta huolimatta jatkuvat
valmistavat työt ensi vuoden tal­vivehnän
kylvöä varten kaikkialla
Ontariossa ja ehkä muuallakin
Canadassa entiseen tapaan. Kesan­toja
kynnetään nurin, karhitaan
ja muokataan huolellisesti, ja veh
nää niihin farmarit enimmäkseer
.«inovat aikovansa kylvää. Heinä
kuun kyntöäkin vehnää varten on
melkoisesti toimiteltu, todislaer
millä tarmolla farmarit käyvät rik­karuohon
kimppuun. Tällä keski­kesän
kynnöllä, näet, qn tarkotuk
sena saada rikkaruohot hävitetyk
31 kuivimpana aikana, jolloin sf
on helpointa. Siinä työssä oval
traktori vehkeet joutuisimmat ja
edullisimmat.
Jotkut suurviljelijät ehkä jonkur
verran pienentänevät arehnänkyl
vpjään, mutta pienemmillä far
meillä pysyttänee . melkein entisis­sä
määrissä. Mikään muu jyvä-vilja
ei anna niinkään hyviä tulok­sia
ktiin vehnä, jolla sitäpaitsi c:*
tärkeä paikkansa vuoroyiljelyk
ses$ä, töiden jakaantumisen kan
naita katsoen. Vehnälle voi maa
ta muokata kesällä ja varhain syk
syliä, miten tilaisuutta on. ja kyl­vö
tehdään myös semmoisena ai
kana, jolloin ei ole niin kiirettr
kuin keväällä. Talvivehnä myö?
joutuu korjattavaksi aikasemmir
kuin muut viljalajit, joten viljan
korjuu jakaantuu pitemmälle
ajalle.
viksi kubrniä-äutoon,' ci viimemai-nitu:
ita seikasta ole sanottavasti
etua: siinä i . tapauksessa on yhtä
hyvä asettaa säiliö maanpinnan ta­salle.
Jäähdytyssäiliötä ei pidä
sitoa .seinään kiinni. Olemme näh­neet
Ujjcsm maitomiehen käyttävän
maitohuoneen sisäseinää, työtä
säästääkseen, säiliön ulkokehyksen
osana konkreettia valaessa. Siitä
on ollut seurauksena paljoa pa­hempi
jäätymisen vaara kuin jos
olisi ilmantila seinän ja säiliön
välissä. Toinen haitta siitä on, et­tä
routa keväisin tj^itoo liikutella
sillä lavoin rakennettua säiliötä,
johon pian ilmestyy halkeamia.
Säiliö ei saisi olla maitohuoneen
lattiankaan kanssa yhteydessä. Jo?
.'nolemmat rakennetaan samalla
kertaa, on niiden Väliin pantava
vahva kerros paperia. Sekin eli
käisee liikkumisen ja halkeilemisen
'.aaraa. •
Kunnollinen maidon-jaahdytyssasiio
SÄÄSTÄÄ AIKAA JA RAHAA
"^^^JPalaiiueitten sotilait-teiit^
ärmlt kurjas-
' sai'kunnossa
Eräs ' Öntarlblainen, joka asuu
^ i ^ « J & n 6 i J l e ' ^sotilaille hankittujen
f , "farjnlen läheisyydessä ja kertoo
f--*'iiiitä nähneensä muuallakin, ihmel-
\tclee, miten huonoon kuntoon So-
- tilaitten Asutuslautakunta on anta-
,i'iiut niiden mennä. Vaikka silloin
jcu»: noita farmeja palanneille so-tifallte
kaupiteltiin, kehuttiin että
'•"""^''maasta vaadittu lunta ei vastaa
j . ^ , ; ^ * «leväin rakennuksienkaan ar-
•ä*?^^^ rakennukset monella
e-i^^j-ngistä farmeista niin viheliäisessä
kunnossa, etteivät ne suinkaan lisää
Äi?iiv^n pikemmin alentavat tilan ar
voa.
Mehuapila heinäkas­vini
kiihottajana
Erään maanviljelyslehden kir
jeenvaihtaja kertoo Ontarion
maanviljelysseutuja ajellessaar
huomanneensa muutamalla farmil
la paistavan uspita mehuapilapel
toja keltaisessa kukassa. Niitto­kone
hyristi yhdellä näistä pellois­ta.
Kirjoittaja ei malttanut olk
menemättä katsomaan, ja lähem
maksi tultua huomasikin, ettei sii
nä ollutkaan pelkästään keltaista
mehuapilaa, niinkuin maantielle
näytti. Omistaja selitti kylväneen­sä
sellaista sekotusla, jossa oli C
paunaa keltaisen mehuapilan. 4
paunaa alfalfan, 2 paunaa alsiken
ja 3 paunaa timotein siementä: noin
12—13 paunaa eekkeriä kohden.
Se seikka, että pelto ulommaksi
näytti pelkältä mehuapilalta. va­laisee
yhden syyn miksi tämän ta­lon
isäntä pitää tuosta apilakas-visla.
"Mehuapila on kasvim kiillotta­jana
tämänlaisessa heinäeekoliik-sessa",
hän selitti. "Kaikki kasv-il"
pyrkivät saamaan aurinkoa, jä ru^
tosli kasvava mehuapila* jöuduttalfj
alfalfan ja alsiken kasvua. Kuin­ka
hartaasti ne yrittänevätkin kur­kistaa
auringonvaloa kohden, py­syy
mehuapila aina niiden edellä.
Kun nämä matalakasvuisemmat
apilat eivät pysty kilpailemaan me­huapilan
kanssa pituudes.sa. tihen­tävät
ne aluslehdistöään. siten lisä­ten
ja laadultaan parantaen heinä­satoa.
Vaikka timotei ei ole vie­lä
tuleentunut, kun apila on val­mista
niitettäväksi, täyttää «e ne
paikat mihin apila ei ole juurtunut
ja sen ohessa suojaa apilaa karise-J ^ Uumiaa pak.-ul: o tuumaa oljfi
masta kuivates.>a." j vielä parempi. Säiliö voi olla
Tällä farmilla oli mehuapilaa| «^'^l^^i maahan upoteltu: se jon-
Olemme nähneet jäähdytettävän
maitoa, kirj otetaan eräässä myi to-talouslehdessä,
altaissa, joista kar­jaa
tai hevosia juotetaan, pyykki-punkissa,
vanhoissa tynnyreissä/ja
Hnkkilcvyllä vuoratuissa kylpy-aniraeissa,
joista ycsi on imuput-,
kellä tyhjennettäviä kylvyn jälkeen.'
Sellaiset jäähdytysvchkcct oval
kelvottomat, sillä jokainen, .joks
niitä ön käyttänyt, on saanut hät-
'.nia kermansa , ala-arvoisuudeslni
tai maitonsa pahamakuisuudesta ja
happamuudesta. Eräs naapurimme
jouUii äskeltiiin ;relL3\öön, kun hä
nen maitoaan ci>huol,itlu meijeriin.
Hänellä oli kylläkin sievä maito­huone,
jnutta hänen jäähdytyssäi-liönsä
riitti ainoastaan kuudelle
'linkille, ja hänelle karttui maitoa
'cymmencn hinkkiä päivässä. Siten
si säiliössä ollut likimainkaan riit­tävästi
vettä maidon kunnolliseen
jäähdyttämiseen. Ylidcn kuukau
den ajalla tuli hänelle-^vahinkoa
enemmän kuin uuden säiliön hinta
siitä, että meijeri hylkäsi hänen
•naitonsa. '
Tietenkin pitää jäähdytyssäiliön
olla maitohuoneessa. Vaikka pui­sellakin
säiliöllä voi tulla toi.
aieen, on sementtisäiliö ajan mit­taan
paras. Rautapeltiset tai sink-kipellillä
sisustetut eivät ole tyy­dyttävät,
sillä ne tahtovat ruostua,
ja hinkit pian kuluttavat pellin
puhki ja vuotava säiliö on kiusan­kappale.
Jos jäähdytyksessä käytetään jäi­tä,
pitää säiliössä olla kolme ker­taa
se määrä vettä kuin maitoa
tai kermaa on jäähdytettävänä. Si­ten
jokaisia o gallonan maitohink-kiä
gallonalle vettä, eli jäähdytettäv.ai
maidon tila siihen lisättynä, 32
cjallonaa- Tähän i>n vielä lisäitäv;
2!allona tai pari astiain "kuorien"
tilaksi. Jos 4 hinkkiä maitoa or
jäähdylettävä jäällä, tarvitaan tilar
1x32 eli 128:lle gallonalle ja kur
siihen lisätään 2 gallonaa kuo
riile, saadaan kaikkiaan "gallo
nau tilavuus. Gallona sisältää! 231
,kuutlotuuinaa, joten -1 hinkin säi-liön-,
tilavuus pitää olla 130x231
eli 30,030 kuutiotuumaa, s.o. run­saasti
17 kuutiojalkaa. Siis -t jal­kaa
pitkä.. 21._. jalkaa leveä ja 2
jalkaa syvä siiiliö on varsin riit­tävä
tälle maitomäärälle. Mutta jos
jäitä ei ole käytellävissä. Vaan
jäähdytys tapahtuu ainoastaan ve­dellä,
tarvitaan kaksi kertaa niin
suuri tilavuus.
On tolitävä kehvkset. joihin
konkreetti valetaan, ja tehtävä niin.
että ne voi hcljiosli irrottaa siite
kun sementti on kovettunut. Säi­liön
seinäin tulee olla vähintään
kit on jäähdytettyä, asetettava mää-; Kesällä, kun on kaiken mailmanj
rätyn korkuiselle Javalle, otetta- kiireet, ei tahdo tulla muistetuksi'
kanoja öllenka^nj Vaasinkin kun
munanhinnät ovat verraten' alhai­set.
Mutta , jjo^ kanala - jätetään
puhdistamatta, niin orsien alla ole­vat
lantalaudat ovat usieita tuumia
paksun lantakerroksen peitossa;
niisiä leviää iikeänhajuisia kaasu­ja,
jotka ovat kanojen terveydelle
varsin vahingollisia, semminkin jos
ilmanvaihto kanalassa on hupno.
Sellaisissa oloissa myös tuo vaa­rallinen
ja vaikeasti-häyitelt^vä
syöpäläinen, "veritäi", menestyy ja
lisääntyy. Se käy yhtä ahneesti
nuorien kuin vanhempainkin ka­nojen
kimppuun ja ennen piticää
se on imenyt siipikarjftstamme kai­ken
mitä siihen olenune uhranneet
työtä, huolta ja rahaa. Syksyn tul­len,
kun harrastuksemtpe kanan­hoitoon
taas virkoaa odottaessam­me
syys- ja talvimunintaa, niin
mitä näemme? Kurjia, heikotitu-aeita
linturaukkoja, kykeneipättö
miä sellaiseen voimanponnistuk­seen
mitä talvimuninta vaatii
Mutta silloin on liian n^yöhä ||co|r-jala
asiaa; vahinko op tapahtu­nut-
On menetetty se perustus, jol­le
voisi'rakentaa: Jkanaparven teir-veys.
Pahat hajut, t§it ja madot
ovat sen hävittäneet. Runsaan
syys- ja talvimuninnan sijaan
saamme olla varmat kanojemme
runsaasta kuolevaisuudesta ja niu­kasta
munatuotannosta, josta on
seurauksena kyllästyminen koko
kananhoito-elinkeinoon.
Erään maataloiislehden toimitus
kirjojaa saavansa lukijoiltaan eh-timisepn
vastattavakseen • kysymyk­siä,
miksi heidän kanansa eivät
muni syksyllä ja talvella, eikä
siihen voi paljoakaan neuvoa ap-laa.
piiloin on liian myöhä tehdä
enää ttiitään asian auttapaipeksi.
Kananhoito on kokovuotiqen hom­ma,
joka kuukautena omat yaikeu
tensa, ja kesäkuukaudet kaikissa
nave kmia
Ontarion maanviljelys-opistolla
toinailetufiea kokeilussa' osottautui
iaidunruokmnalla tuotettu maito
l^r voirasva tulevan maksamaan
noin puolen siitä mitä navettaan
varten pitää olla tilaa 2-l:l]fCl'.ana, joten kannattaa laittf
Konkreetissa pitää olla 1 osj
sementtiä, 2 osaa puhdasta, terä
väsärniäistä hiekkaa ja npljä osaa
murskattua kiveä tai soraa. Säi­liön
saa»niseksi vedenpitäväksi on
seokseen lisättävä IQ prqsenttia
sementin painosta hydraulista kalk­kia
(hyrated linie). Seos on va­lettava
melko vetelänä, mutta tiuk­kaan
sullottava. Konkreetti ' olisi
vahvistettava rautalangalla tai
muulla raudalla, eritoten nurkis­ta;
piikkilanka sopii tähän tarko-tukseen
hvvin.
Vuotoreiän pitää olla kyllm al­haalla
ja kyllin väljän, eltei^mis­sään
tapauksessa vesi pääse tun-keutmiiaan'
hinkkeihin; toiselta
puolen sen pitää olla niin korkeal­la,
cLtä vedenpinta on samassa ta­sossa
kuin maidon tai kerman pin­ta.
Vesi- tai jäävaraeton pitää; olla
säilien lähettyyilläj jos mjeli^säi-liön
tehdä tehtävänsä, sillä ha^a
tnailomies rupeaa kantamaan vet­tä
tai jäätä pitkältä matkalla niin
usein kuin pitäisi. Tiukka puinen
kansi on sangen tärkeä, semminkin
jos jäätä lyäytetään, se kun estää
lämmön pääsemästä säiliöön ke­sällä
ja p-akkasen talvella. ; Sen
saranat olisi laiteltava niin, > että
kansi kääntyy seinää vastCn silloin
kun hinkkejä säiliöön lasketaan tai
otetaan ulos. Vuotoreikä liikavet­tä
varten; ja tyhjenriysreikä poh­jassa
puhdistusta varten ovat vält­tämättömät.
Kirjottaja kertoo tunteneensa
maitomiehen, joka kaiken kesää
työntökärryillä .kuletti maitonsa
mäellä olevan asuntonsa luona ole­valle
kaivolle, jossa hän sen jääh­dytti
pesupunkissa. Kun hän vih­doin
sai kunnollisen maitohuoneen
jäähdytyssäiliöineen navettansa lä­helle,
tuli hän huomaamaan Sen
säästävän itseltään työaikaa tun­nin
päivässä. Toisella maitofarma-hilla
oli tapana jäähdyttää ker­niänsä
laskemalla sen nuoralla
kaivoon. Eräänä päivänä hinkki
töksähti kaivon kehyksessä olevan
tiiFen syrjään ja keikahti kumoojti.
Mies menetti kermansa ja kaivon-sakin
käyttökelpoisuuden pitkäksi
aikaa.
Jäähdytyssäiliötä tarvitaan kah­desti
päivässä kiireellisimpänä ai-aa
se
uiikin päin kelvolliseksi ja muka-
.'aksi.
Nyt voidaan jo puhua kahdesta
osuustoiminkeskukscsta Canadas*sa.
^ Kaksoiskaupungeissa, Port Arthu­rissa
ja Fort Williamiösa osuustoi-mintajuhlien
aikana on^ tämän vii­kon
kuluessa pidetty konferenssi,
jossa virallisesti^ , luotiin pohja
vallankumouksellisen tvöväen
osuustoiminnalliselle keskusjärjes­tölle.
Alustavana, toimenpiteenä
pidettiin toista viiotta sitten kon-kialla.
vht
OsuustoL
yni^-en scurauL^
fe:^i Endaxinin osnust^
jestojen painostuksena
Canad an osuuitoiniu,,
jesjärjestönä ^ e a H i
avatuin sama^ . y h j e j l^
muille ''^^r...^.:\rW^
ruokittujen lelimäin rehu maksoi. [ ferenssi Port Arthurissa, jossa pan-
Jfos työkustannukset olisi otettu' tiin alkuun suunnitelmat, joiden
lukuun, olisi koe tullut vielä pai-' mukaan canadalainen keskusosuus-joa
edullisemmaksi laiduuruokin-1 kunta tulisi perustettavaksi 40,000
Jialle. Kokeessa käytetystä laitu--tuhannen pääomalla, jonka alkuun
/besta osa oli keyäällä kylvettyä'panemiseksi katsottiin välttämättö-yksivuotisia
laidunta, josta opiston; maksi 85,000.00 pohjapääoman
i'aivaloisimmat. Silloin o|i|.pidet-'
tävä erikoisen tarkkaa huqliä k^-
nahuoneitten puhdistamisesta ja
desinfisioimisesta ruiskuttamalja
tai sivelemällä tavallisilla syöpä­läisiä
ja taudin-ituja hävittävillä
aineilla, joita on kaupassa. Nii­hin
kuuluvat kaikki, iysooli, Jcar-bolihappo,
sublimaatti, tymo^iie-
-joli y.m. ja monenlaiset niiden yh­distelmät.
Kanalan ja kana|;arhan perifi-
.pohjainen puhdistus ja heUittänKä-tön
valppaus syöpäläisten ja tau-dinitujen
tuhoamisessa, runsaan jja
tarkotuksenmukaisen rupkiniitin
ohessa pitää kanaparven siinä kun­nossa,
että se pystyy suorittamaan'
raskaan tehtävänsä pitkän syksy­jä
talvikauden. Näistä seikoiata
se johtuu kananhoidon qnnistuini-nen
taikka epäonnistuminen.
VAROKAA S n V O A SONNIA
- Joka kerran kun mies uhkaroh
'<ea.=li antautuu käsittelemään son
lia. on hän yrittämäisillään tehdä
itsemurhaa, tapahtuipa se mene
inällä supjattomana sen tarhaai;
taikka taluttamalla sitä hihnasta
tai nuorasta. Kumpikaan ei ple
turvallista. Sonnia on talutettava
nenärenkaasecn kiinnitetystä lujas­ta
varresta.
Muutaman sekunnin ajan ja vä­häisen
vaivannäön säästämisestä
saattaa joitakuita minuutteja myö­hemmin
olla seurauksena lesld
isältömine lapsineen. Se on tari­na
sonniin luottamisesta.
Koska kukaan ei antaudu varo-niattomasli
tekemisiin muun kuin
"siivon" sonnin kanssa, niin aino--
asiaan siivot sonnit ne osallistuvat
noihin ilsemurhajuttuihin. Älä us­kaltaudu
minkään sonnin armoilhj.
Pidä se valtasi alaisena — aina.
Mitä isompi kana, sitä ene)in-inän
ja isompia mum^ se telqee
— tietenkin samanrotuisia yksilöi­tä
keskenään verraten- ^^nadan
mäanviljelyshalliwksen ekspertit
vakuuttavat saaneensa selville, että
kanan paino on varmassa suhtees­sa
sen munatuotantoon. Kolmen
paunan kana munii keskimäärin
137-9 munaa vuodessa, jotka kes­kimäärin
painavat 23 unssia tu­sina.
Neljäs-osa paunan lisäys
kanan painossa jo tuntuu munien
lukumäärässä ja munatusinan pj^i-aossa.'
Neljän ja pnolep paunan
kana munii keskimäärin 206.6
munaa vuodessa, ja ne painavat
21.5 unssia tusina. .
|<Ataja- antaa seuraavan eeli^atuk-sen:
*Tfksi tähän kokeeseen käy­tetyistä.
laitumista, josta oii hyvät
tulokset, oli siemennetty kylvämäl­lä
3 bushelia kauraa, 7 paunaa
puna-^pila^ j^ 4 paunaa älfaLfaa
eekkeriä kohden. Kylvö tehdään
toukokuun kesjciyailieilla, ja karja
päästetään peltoon laihon ollessa,
li tai 7 puuman mittaista. Kun
laiho on syöty, alkaa oras heti kas­vaa
entistä tjlicämpänä, ja jos lai­hon
ei anneta päästä tähkään, jat-
Juiu kasv^ aina elokuun lopulle.
i.isääfl|yvä vuotuisen syöttölaitu-
4ue|i suosiminen farmarien kesken
näyttää olevan täysin oikeutettu,
koska i|rlitämittaisesti hyvällä lai-tumejia
ruokinta suuresti alentaa
maidop jtuoUokustanuuksia kesällä.
Iptkut käyttävät kauran- ja mehu-apilan
sekotusta tähän tarkotuk-seen,
väittäen sen parhaiten kestä­vän
kuivuutta.
LYPSYLEHMIIN ^VKAVVU-
' DEST4'KESÄLLÄ
on pidettävä tarkoin huolta. Jo
keyäällä on järjestettävä niin, että
lehniiUä on niufcavat olot, samaten
kuin syksyllä huolehditaan talvi­hoidosta
ja ruokinnasta. Ifyvin
täi^keänä edellytyksenä runsaalle
tnaidontuotannplle on, että leh­mällä
ön mahdollisimman inuka-
-vai- olo: kohtuullisen lämnun niin
yöllä kuin päivällä, kirkas mutta
ei rasittavan kuuma auringonpais­te,
viljalti raitista ilmaa siekä rau-jja
Jkärpäsiltä, paarmoilta ja muil­la
h;j^ÄnteisiUä. Kesällä aurinko
lidLottaa kuumasti, kärpäsiä häärää
lau^ottain karjan kimpussa, anta-tnatta
sille hetkeksikään rauhaa
yöllä ta^ka päivällä. Lehmät
laukkaavat päiväkaudet paarmain
kynsissä pitkin mäkiä tai seisoske-
Jeyat yesijampiikoissa tai makaile
vat puiden varjossa, missä niitä on,
käyttäen jcaiken tarmonsa taistel
Iäkseen syöpäläisiä ja kuumuutta
vastaan. Moisissa oloissa on leh-
Jtnäfi mahdotonta lypsää suuria
«aääriä. Bpokintaa saa sitte lisä­tä
ja laadultaan parantaa, mutta
siitä ei ple suurtakaan apua.Leh-
;mä ehtyy ehtymistään, eikä mai-
4ont^loa saa millään palautumaan
entiselleen ennen uuti? poikimista.
Täinän tappion välttämiseksi ei
vaadita kovinkaan suurta työtä ei­kä
kustannuksia, huolenpitoa vain
ja suunnittelua hyvissä ajoin.
Pääasia on, että asian tärkeys tu­lee
huomatuksi ja tunnustetuksi.
Yhä useamma^/maitomidjet näky­vätkin
joka vuosi oivaltavan lyp­sykarjansa
• mukavuudesta huoleh
timisen tärkeyden.
' Kuhefrusajan jälkeen.
' N u o r i rouva (ystävättärelleen):
•'Äjstteles, kun jnina tänä aamuna
kerroin miehelleni^ että tarjoan
päivälliseksi jotakin omaa keittä­mään],
niin tiedätkös, ncutä hän sa­noi?
Neuvoi koettamaan sitä en­sin
meidän koiralle. Eikö se ol­lut
kamala ajatus?"
Ystävätär: "OUpa kyllä — ja
minä kxm luulin hänen suureni pi­tävän
koirjsta.»!"
Palkokasvit, joihin apila-Iajit^n
luetaan, eivät vaikut? miE^t^p^ran-tavasti,
jos niissä ei pje luohnj^i-sella
tavalla saatuja tai keinotekoi­sesti
istutettuja typpeä-kerääviä
bakteereja.
"Pidä maa mustana", on kelpo
..farmarien tunnuslause, tarkoittaen
sitä, että kesantopelto on perkaus-auralla
(cultivatör) puhdisteltava
rikkaruohosta niin usein, ettei rik­karuoho
pääse vihannoimaan.
KaikkiaUa Ontaripssa saakin näh­dä
hyvin muokattuja kesantoja
Icaijken kesää, todistaen että tuota
hyvää nepvoa melko yleisesti seu­rataan.
"Johtavana aatteena nii­den
rikkaruohojen hävittämisesisä.
joilla on maanlaiset Juuririmgot".
sanoo eräs maanyjljelysopas, "on
niiden eetäminen saamasta vesojaan
päivänvaloon eli maanpinnan ylä­puolelle.
Koko vaivannäkö on
hukkaan mennyttä, jos ne mi­nään
aikana pääsevät vihannoi-
Biaap, sillä silloin niiden juuret
yjijcoavat uudelleen, saavat uutta
eliiiyoitnaa ja jatkavat kasvuaan."
Bakteerit maidossa ovat yhtä
vaativaisia lämmön suhteen kuin
^kasvava potaatti, potaatti ei m-pea
kasvamaan, ennenkuin maa
lämpiää. Eivätkä bakteerit ota
lisääntyäkseen. niinkauan kun mai­to
pidetään kylmänä.
hankinta sadan dollarin osakkei­siin
jaoteltuna eri liikkeille On­tariossa-
Nyttemmin on tämä vaa­timus
toteutettu ja alkupääoma eri
liikkeitten taholta myönnetty, sekä
seurauksena virallisen konferenssin
pitäminen ja väliaikaisen toimikun­nan
valinta ,suunnan viitoittami­nen
yhteiselle agitatsionityölle
osuustoimintakurssille y.m. käytän­nöllisille
toimenpiteille.
Miksi tällainen vallankumoukselli­sen
osuustoimintaväen keskus oli
välttämätön?
Onhan Canadassa ollut jo osuus­toiminnallisia
järjestöjä lähes kuu­sikymmentä
vuotta ja onhan niitä
lisääntynyt kymmenittäin viimei
sen kahdenkymmenen vuoden" ku­luessa,
sekä onhan niiden keskus­järjestö,.
Canadan osuustoiniinlaliit-to,
jo ollut toiminnassa vuodesta
1909 alkaen. Onpa vielä lisäksi
kehittynyt erilaisia maanviljelijäin
"osuustoiminla"-yhtymiä, kuten
United Fariners Co-operatives Com­pany
,Ltd., United Grain Grovers
Limited, United Ejairymen CAi-ope
rative, Limited ja lännen Wheal
Poolit, PouUry poolit, y.m. Närnä
eivät ole ollenkaan perustettu
osuustoiminnalliselle periaatteelle
vai!^kakin kantavat "co-operativ(
nimeä. Canad<m osuustoiniintaliit
to aikaisemmin hyväksyi riveihin­sä
vain sellaisia osuuskauppoja,
jotka omaksuivat n.s. rochdalclai-sen
osuustoimintaperiaatteen al­keet.
Canadan osuustpimintaliitto oli
pieni, siihen kuuluvien osuuökun-tien
luku vajaa koinnekymnientä
Sen sihteeri herra Geo. • Keen, sa
moin kuin koko johtava sakki, ol­len
porvarillisen osuustoiminnan
"puolueettomuuden" kannattaja
sekä erittäin ahkera vaikuttamaan
tämän suunnan puolesta vieläpä
Yhdysvaltoihinkin saakka, ja eri­koisen
intresseeraltu keskivaltioi-den
osuustoimintaväen. Keskus-osuuskunnan
hajoittamiseen tai
"'puolueettomuudelle" voittamiseen
Tämä herra näki Canadan osuus:
kuntien kasvavain voimien olevan
perusteollisuuksien rasvanahkaisia
proletaareja metsä- ja kaivantokes-kuksissa,
sekä näki näissä saman
yaaran kun , Yhdysvalloissakin
keskusosuuskuntain • teollisuuspro
letaareissa ja köyhissä pienvilje­lijöissä;
näki osuusliikkeet työ
väen luokkarintaman mukana; Tä­män
vaaran torjumiseksi varustau
tuivat taantumukselliset jo v. 1927
kpnventsiopissa, esittäen sääntöeh­dotuksen,
joka astui sitovaksi pää­tökseksi
V . 1928 kesäkuun kon
ventsionissa, ehkäisten osuustoimin
nallisen suunnankäsittelyn seuraa­vissa
konventsioneissa ellei tä­män
päätöksen peruuttaminen ok
tapahtunut yhdessä konventsionissa
kahdenkolmannesosan äänten
enemmistöliä ja tullut toiseen kon-ventsionin
ja läpäissyt siellä sa­manlaisen
äänimäärän kanssa, se
kä eitjen kulkenut kaikkien osuus­kauppojen
jäsenteh kesken äänes;
tykscn sampilla perusteilla tämän
samun johdon laskiessa äänet. Näin
"puphieetlömuus" sulkeutui In
jalle poryarillisen ohjelmansa
kanssa.
Tämän lisäksi liittyi Canadan
psuustoimintaliitto kansainväliseen
osuustoiminta-alliansiin, genj ai­keen
kun kansainvälinen kongres­si
ja hallinta lopullisesti hylkäsi
Neuvostoliiton osuustoimintaliik­keen
esittämän työväen luokkapo-litiikan,
sekä on kaikkialla hy­väksynyt
luokkarauhan politiikan
joka on johtanut seuramaan ja
hyväksymään Kansainliiton ja
osalli^uj^aan kapitalistisissa im­perialististen
valtojen halliluksis-
' sa, tukien ja saarnaten imperia-perialististe
nvaltojen hallituksis
lismin . rvöstösuunnitelmia kaik-
W Ollea taaitiTjjoife^
v i e l a näiden rahapääS^^
ra'en ja keinotfeluvälin^^
kutuksen tuekseen. Camk,^
toimmlaliino oli -
P^rvc.nllischi /^f,^f^^
kuulumr.lla ei olliu pig^
ntalidollisuutta vaikutka
kään. eihä silä tielä ta^
käynyt mahdoilisehi lu,
aalieuim mukaisesti osma
väen keskuudessa.
Myöskin on selvää, dtij
t o i m i n l a l i i l o n toiminta sa
osak-i kapitalistisista
ta ja sensijaan että Uhlt
joukkojen kannatuL^Ma,
sivat osuijsfoimintaa hiki
l a k e j a vastaan, ne lähenin^]
sulautuvat ponarillbech"
kauppa-liikejärjestelmään.
Uuden Iceskusjärjestön
tukset.
Osuuskaiippojemme kvl
^yys taistella olemajaolo
riippini yhä suureneväin
tusjoukkojen voiltaimsestj,"ä
taen luokkataistelun ja
j e s t ö j e n yhteistoiminnan. \ ^
ten on mejiestybcn
ja vain täten ne palveleriäi
väen luokkaetuja ja luot^i^
l ä y t y n i i s l ä porvareita,
luokkaa ja sen laitoksia^
1 a"ssä ymmärryksessä lärtnoj
toiiniiilaliikkeittcn selvM-äl
tää osallisuutensa työväa
laisleluetujen pohjalla
taloudellisten ja poliittidesl
t e l i i j cn kanssa ja samaj-edustavain
järjestöjen kansä'|
y h d i s t y v ä t työväenluokan 'l
naiselujen tulkitsemiselle^^ jl
n i i n n a l l c perustuvan vj|
nioukscllisen puolueen jal
vvjlankumoukselliseen
rään pyrkimyksessä. •
J o k a i s e l l a paikkakunnalllj
l e n k i n osoittautui olevan 1
ta tämän seikan ymraäti
tyytyen vain liikemeneteli
paiiemaan ja ilmoittamaa II
Arthurin ympärillä ratlisKl
voitettiin tämä kania pn
j ä s e n joukon terveen luol!
vaatimuksilla ja joudultM^|
leluun "puolueettopiundelli;
sastavain '•lndustrialL=tin''B
kunnan kanssa * Jäsä
sa nähtiin selvästi'kuherl
tuksessa lälietet\Ti yhdysrä^
tcn luopioitten "Osuustoii
tj-' hajoiluspillin.tarkoilft^
kä jyrkästi kieltäydvUiin'
ta, tuomiten sen IyöväeD<f|
mintaliikkeen etujen
Port Arthurin ymp
vista osuusliikkeistä fl
ja Fort Francesin osuu
v i e l ä periaatteessa selve
svmvstä. vaikka osalU
kävtännössä. Timminsm?
l i i k k e e n johdossa ollut M
pvrki koko sieluillaan
maan tukemaan haloslafeöj
Ineettnmuntta", "lutta t ^
letaarisen jäsenjoulon )?r
lunkkavjisto esti «n vö^Tj
Heikkoudeksi jää vielabnf!
s i e l l ä o.-uusliikkeiften
sä päästy ]nlemm\\e
nekscen" •Hoamiscen.
s e l v e n t ä m i n e n icntolehJ'^|
l i s t u k s i l l a . y-"'- "° • ..-bl
naan. S..dhuryn os^^
optas" on jucialomnl«
teilaan Canadan 05U.L=II
toon, ..v-mpati-^eerannul J
t o m u u s " - v e l j i ä halosfejj
v i e l ä k ä ä n ^-^liuSnyt If-
„,}bi s. luki ja 1 ^
m i n t a l e h t e ä " : clok^-^
cenjoukoilleen. -"^i
taJa^a l c n ' o i * d ^ !^
va sana :>Jr- •
selittänvt J5^^"^^^li
jolla puustalaan - J
kel Cityä" ia ^'^'^
riistoa. -yfi^f^^irSl
v«oiliamitioas,t akjoitnk a leo^haot^k^b^j 1
urhoollisiksi
hvökkävksessään
-Nämä ovat jnunoal'
sia mitkä vaativat
temme yhteistä
tvölay».]
jiiidsi
teellisessä