Vapaus, December 6, 1921

              Canadan enomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilnjes-tvs
SudburyEsa, On., joka tiistai, torstai ja lauantai.
• H. PURO. J.W.SLUP
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty)
maan harjaaatuneen saajjnpHisen ulkomaisen bnpetm-lisroin
sotsv&^ kaid«ba olivat ne voim^omat.
Kuitenkin, tässä luokassa, joka oli tffoijt vallan-kumouben
— työläisissä — piili suunnattomat voimat
Toimitussihteeri/ ja halu sekä tahto taisteluun. Kun helmikuussa 1918
saksalaiset kävivät hyökkäämään Pietaria kohti, niin
ilman kutsua tehdaskomiteain alotteesta, yöllä, teh-
The onlF organ of FinS^ivorkers in Canada., Pub-! taittelj hälyytyspillillä koottiin melkoisia työläisvoi-
Jished in Suubury, Ont., every Tuesday.-Thursday ^nd^^-^ j^j väittämättä käytettävä, multa työläiset ei-
Saturday; . ' .. ! vät olleet saaneet aseharjoitusla. Öli selvää, että ma-ilman
imperialismia vastaan ei pystytty tilapäisillä ja
huonoilla joukoilla eikä vapaaehtoisilla, myöskin tila­päisellä
sotaväelläkääii, vaan vain oikealla, voimak»
kaalia armeijalla, joka sen ohella vastaisi maan yleistä
henkeä, vdimassaolevaa järjestystä: luokka-armeijalla.
Huhtikuun 22 pnä 1918 annetulla dekreetillä ve­dottiin
pakolliseen sotilasopetukseen kaikki 18—40 ikär
vuoteen olevat «työläiset, jotb työskentelivät t,ehtais-sa,
työpajoissa, talouksissa, maaseudulla ja talonpojat,
jotka eivät riistä vierasta työtä» — siis koko prole-
Ilmotusbinta 40c palstatuumalta. — Alin bmta kerta-ilmoSkVesta
75c. _ Icuolemanilmotuktet 82.00 (niUJsto-värS-
istä 50C. kultakin iisäksi). - Kihlaus- ja aviolntto
ilmot alin hinta ?2.00, nimenmuntosilm. (muuten kura
S t t o i L o t u s t e n yhteydessä §2 00 kerta. - Avioeroil-
»otukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-
Skset ?2.00 kerta. - Halutaan tieto ja osoiteilmotukset
81.00 kerta (3 kertaa 42.00). - Kaikista ilmotuksista,
joista er ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk, ?4.00, puoli vk. $2.26, kolme kk.
»1.50 ja yksi kk. 75c. ., . •,•
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
si asiamiesten joilla on takaukset.
Vapauden konttpri ja toimitu&.Qii-l/ib«rty Building,
Lome St, Puhelin 1038. Postiosote: r
Box 69, ^ '- ' Sudbnry, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
fcirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkcnhoitaja.
Registered at the Post Office Department; Ottawa, as
Becond class mattcr.
$ä.00 ja kolme kk. $1.75. „
Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään, 'tanaatti. Samalla säädettiin 6 kuukauden pakollinen
palvelusaika joukko-osastoissaj vabvistettim armeijaan
astuvien annettava juhlallisen lupauksen sanamuoto
jne. Toukokuun 29 p;nä määrättiin muutamien ikä­luokkien
kutsunta ja kesäkuun lopussa oli Punainen
armeija jo 300,000 miehen vahvuinen.»
Siirtolaisten Canadaan houkattelu
Armeija ja Venäjän vallankumous
Kun työväen vallankumous Venäjällä v. 1917 voit­ti,
oli vanha tsaarin aikainen, airoeija rintamalla jo
siihen mennessä hajonnut, ja oli ;siitä silloin olemassa
ainoastaan enemmän tai vähemmän epäjärjestyksessä'
olevia joiikkojia. Juuri paremmin' ei ollut laita. Suo­meenkaan
sijoitetun venäläippn sotaväen. .'.
Marraskuun päivinä,-; kertoo Bergman kirjassaan
«Venäjän sosialistinen armeija»: taistelivat Pietarin* ja
Moskovan kaduilla työläiset ja, sotamiehet junkkereja,
•^ups^eitd' 'ja valkokaartilaisia" vastaan. Kun kansan
;,,;yÖiolli^enva8tan^nta,oli murrettu^ hajosi osa taisteluun
;;os0iaötti!^is^a: sotamiehistä^^ kasarmeihin ja sitten läksj
ioliinsai^ÄsaJäineuyostovallan käytettäväksi. Sen jäl­keen
katajenym. vartiointia toimittivat hätäisesti koo-lul
työläis- j a matruusiosastot. • ' ' . ' ,
- Kaikki nämäi mitättömät ja häjuiaiset taiste
muodostivat, vallankumouksellisen punaisen kaartin —
Voittaneen proletariaatin ensimmäisen' aseistetun, voi-mm-
Tämä kaarti ei ollut ainoastaan luvultaan heik'
,ko, vaan myös kokoonpanoonsa nähdeii siinä oli hyvin
paljon loivomiseii varaa. Toiselta puoleri liittyi siihen
vanhan ärmeijaffsotamiehiäi Nämä sotilaat, jotka oli­vat
hajaantumisiBn yleisen hengen^spastuttamat, mikä
oU\yallalIaf1mperialisti8i8sa sotajoukoissa, toivat tuon
hengen myös punakaartiin. Sifä paitsi hekin pyrki»
vät kotiinsa,,, olivat väsyiieet pitkäätä' palyelubesta V -
niin ettei heissä ollut mitään todellista vallänkuraouk-eellista
voimaa, vaan pikemmin heidän vaikutuksensa
,oli hajoltavaa.' . . . .
^ Niin kauan'kuin oli kukistettava Venäjän porva­riston
viimeistä vastarintaa, taisteltava upseerien jn
lahtarien -kapinoita vastaan, suoritui "punakaarti enem^^^
män tai vähemmän menestyksellisesti tästä tehtävästä.
' Pian'kuitenkin ilmani täysin selvästi, että käsillä olevat
aseelliset voimat olivat ' riittämättömät, "tttei vallan­kumous
tarvitse vähälukuisia ja tilapäisiä joukkueita,
vaan tarvitaan — armeija.
Taimmik. 28 p:nä 1918 neuvostovalta antoikii^ dek-reetin
työläisten ja talonpoikain Punaisen armeijan
muodosiaraisesla, j ossa v dekreetissä ' kehotettiin työläi­siä
liittymään tähän' armeijaan. Pääasia tässä dek­reetissä,
paitsi itse määräystä armeijan »muodostamises­ta
oli se, että uusi armeija järjestettiin vapaaehtoisuu­den
eikä pakollisuuden perusteelle! Vapaaehtoisuuden
perusta armeijassa ei kuitenkaan vastannut proletaari­sen
vallankumouksen ja proletaarisen valtion henkeä
— sillä sellaisessa valtiossa sen puolustaminen on jo­kaisen
työläiskansalaisen \velvollisuus. jMulta mistä
olisi oteltu miehiä päkko-ottoa' varten? Valtava enem-nnstöhän
nuorimmista ja Voimakkaapimista öli otettij
.vanhaan armeijaan, joka nyt oli lopullisesti hajonnut.
Se täytyi hajottaa, demobolisoida, jotta sotamiehet p?-,
laisivatkotiinsa,levähtäisiväl.tottuisivat ajatukseen, että
uusi kansalaissota" on solaa heidän-etujensa puolesta.
Ja vasta myöhemmin,n'oitiin ajatella heidän uudelleen
kulsumislaan sqlariveihin eikä silloinkaan kaikkien
vaan ainoastaan niitten kutsuminen, jptka todella olivat
työläisiä ja proletaareja.
Sitä paitsi ei ollut sellaista koneistoa, sellaisia soti-laslailoksia,
sellaista kantaioukkoa, johon olisi voinul
yhdistää uudelleen kutsutut, pitää heisiä luetteloa, ja­kaa
heitä jne. Lokakuun - vallaiikumouksein jälkeen
sotaministeriö oli ristitty sota-asiain Kansankomisariaa-tiksi.
Mutta ensi aikoina kok^ juttu rajoittui tähän
ninientnuutokseen: tähän laitokseen jäivät melkein va­likoimatta
entiset virkamiehet, kuten armeijaankin —
.vanhat päälliköt ja lisäksi koko sen toiminta väittä-mältömästi
joutui olemaan ensinnäkin vanhan armeijan
jätteitten aseslamista ja Jojseksi toimimista entisten
vanhain paikallisten sotilasvirastojen nojassa,. taikka
sitle, jos näin ei tehty, jäätiin riippumaan ilmaan. Kui-lenkin
pian söU-asiain Kansankomisariaatissa muodos­tettiin
Punaisen armeijan järjestämisneuvostos josta
sitten käytännössä tulikin Kansankomisariaatli, joka
asiallisesli korvasi vanhan solaininislerislön.
Iriipcrialistincn armeija oli liävitctlävä vähitellen
mikäli se itse ei ollul «hajonnutf jo aikaJMMnniin. Mttii-
Viimeaikoina on eri maakuntahallitusten taholta
kiinnitetty siitirta huomiota siirtolaisten Canadaan kuU
jettamiselle. / On perustettu erikoisia yärväystoimis-toja
m. m. Suur-Britanniaan, joitten toimistojen tarkoi­tuksena
sanotaan olevan pääasiallisesti sellaisten ,siir-tolaistfen
tännehoukuttelun, jotka lupautuvat rupeamaan
maanviljelijöiksi, js uutisasukkaiksi. Canadan .suurien
komppaniain, kuten esim. Canadian Pacific Railv/ay
yhtiön; presidentti Beat^y äskettäin valitteli sitä seikkaa,
että Canadan taloudellinen^ elämä menee rappiolle, jos
siirtolaisia ei jyhdytä suurisuuntaisemmin tänne Eurb-pan
maista houkuttelemaan ja kuljettamaan.
Kun tiedämme, että oikeastaan suunnitelman takana
on sellaiset laitokset kuin Canadian Pacific rautatie­yhtiö,
ja Xanadan työnantajien yhdistysj niin tiedämme
varsiii hyvin mistä kenkä puristaa. Kapitalistit tarvit­sevat
enempi riistettäviä, voidakseen suurten työttömäin
armeijaia avulla kiristää työläisten verestä > ja hiestä
yhä suurempia Ja suurempia liikevoittoja. Että Cana-dassa'on
tarpeeksi työläisiä, selviää meille kun luemme
iliiieiiaB fyoKlle
Joku aika sitten f. T. K:nen an­toi
erityisen*julistuksen tämän man­tereen
työläisille. Niin sen vuoksi on
tarpeellista luoda pieni yleissilmäys
siitä, mitä tämä julistus käytän­nössä
merkitsee ja mihin sekä min­kälaisiin
toimenpiteisiin se velvoit­taa
juuri meitäkin, Canadan työläi-'
siä.,
Ensinnäkin täällä Canadassa, sa­nokaamme
: tämä julistus kuuluu
juuri etupäässä meille obuilaisille,
meidänhän pitäisi olla sitä «disty-neintä
— vallankumonksellista —
joukkoa Canadan taloudellisessa
työväenliikkeessä. Jotenka näin ol­len
meidän oburlaisten velvollisuus
on ottaa vastaan tämä P. T. K^sen
julistus. Meidän on omaksuttava
senmukainen ohjelma ja tehtävä
työtä sen tunnetuksi tekemiseksi.
Ei se öfe - hyvä sillä, että sanom­me:
me hyväksymme sen ohjelman,
vaan meidän on tehtävä agtiatsio-nia
sen tunnetuksi tekemiseksi, on
käytännössä toteutettava sitä. Sillä
silloin olemme vasta sitä joukkoa,
jota-voi sanoa vallankumouksellisek­si
joukoksi, silloin tulemme olemaan
yhtenä osana mailman vallankumo-luksellisesta
rintamasta, punaisesta
kansainvälisestä työväenliikkeestä.
Mitä P. T. K:nen «aao<i kilpaile.
" va$ta unioniiinijla,
Kasoisunionismi P. T. E «en ju-näitä
ryhmiä edelleen tullaan muo­dostamaan
näiden vanhoillisten jär­jestöjen
sisään toimiviksi- elimiksi.,
niin varmaan vanhoillisten ammatti-johtajain
taholta tullaan tekemään
kaikki mahdolliset keinot näiden toi.
mivien yksityisten ja ryhmien erot­tamiseksi.
Ammattijohtajäin taholta
varmaan tullaan monia yksilöitä lei-maapaaan
hajottajiksi, porvarien
palkkaamiksi kätyreiksi jne, Punai
sen Teollisen Kansainvälisen 'ohje
tällaisissa tapauksissa on: että yksv
tyisten ja pienien ryhmien erotta­mista
on järjestelmällisesti vastus­tettava;
eikä ole, sallittava sellais.
ta tapahtua. On sanomalehtien, kir­jallisuuden,
lentolehtisten ym. avul­la
selitettävä vielä tietämättömille
joukoille kutka on todellisia pettu
reita ja harhaaAjohtajia. Joukoille
jotka - eivät ole siitä tietoisia, on
selitettävä mikä on näiden harhaan-johtajain
tarkoitus, ettei ? se ole \ mi
kään muu kuin, että sen kantta
nämä petturit; ensinnäkin turvaavai
sillä oman virkapaikkansa ja ase
mansa, sekä saavat, suuret jouko
pysymään tietämättöminä ja raufaal.
lisinä, sekä nöyrinä, uskollisina it­selleen,
että myös tyytyväisinä vai'
litsevaan yhteiskuntajärjestelmään
kun ovat saaneet' erotettua heidän
joukostaan tietoisimman, toimivim­man
aineksen.' Mutta - vaikk'a^ nämä
yanhoilliset ammattijohtajat, nämä
porvariluokan uslcolliset hännänhei­luttajat'
näissä hommissaan ensi
alussa osaksi onnistuisiVatkin^ niin
he eivät sitä kyllä koT;'in -pitkälle
voi'jatkaa, sillä Icun tietoinen jouk-
I Nyt on aika lähettää joulurahat omaisilleen'ja tnttavinee:
listuksessa tuomitaan. Kilpailevat/ta- ko jatkuvasti ja säännöllisesti tekee
uutisia Ori osissa Canadaa vallitsevasta suunnattomas
l(a työttöipyydesta ja sen aiheuttamista kärsimyksistä,
laajoille (yövaenluc^an kerrbbille.' Eivätkä farm
kaan kuulu tarvitsevan - lisää työvoimaa, sillä äskettäin
lännVn' ifarmareitten yhdistyksrä 'ant(^ selostuk­sesta
kay. i l m i ettäiviimeisen sadon kor^^
oli työläisiä ieneinpi kuin riittävästi, jopa niin run­saasti,
että sitten vuoden 1914 ei ole ollut niin hyvää
työläisten saantia kiiin viime kesänä.
Mutta lispä sanotaan tarvittavani muiilen talouselä­mä
menee päin seiniä Canadassa. Ja kun siirtolaisuutta
puu^tatäan mahdollisinoman suuressa määrässä, merkitr
see se kapitalisteille tuloja, eli jos sanoisimme «kapi*
talistisen talouden» parantumista. Onhian esim. Cana­dian,
Pacific rautatieyhtiöllä suuret määrät maita, joita
hallitus on sille vuosien varrella lahjoittanut. Olisi
siis saatava näitä maita^ uutisasukkaiksi aikoville myy-tyä^
korkeista. hinnoista. Ja kun rautatieyhtiö, jolle
maita on lahj otettu K ympäri Canadan saa asukkaita
mailleen, merkitsee se sille. suurempia riistämisalueitai
On rakennettava lisää rautateitä, hallituksen lahjoitta­essa
miljoonia uusien rautateiden rakentamiseksi. Ja
sitten,' onhan esim. sellaisella komppanialla kuin C.
P. R., muitakin tulopuolia siirtolaisten kuljettamisesta.
Omistaahan sc laivat, joilla niitä tuodaan ja rauta­tiet,
joita myöten uudet tulokkaat sirotellaan sinne
tänne, ympäri Canadan, joten kuullessaan sellaisen
komppanian presidentin innokkaasti edustavan siirto­laisten
maahantuontia, käsittää aivan liiankin hyvin
kenen etujen mukaista ,on, saada maahan suunnatlo-mlisti
kansaa.
Totta on, että mitä enempi maassa on väkeä, on ku­lutuskin
vastaavassa määrässä kohoava, mutta sitten­kään
se. ei paranna työläisten asemaa, sillä lisäänty­neestä
kulutuksesta johtuva teollisuuden laajentuminen
oman maan. käyttöä varten ei vastaa sen. aiheuttamaa
työväenluokan kurjistumisia, sillä osoittavathan käy­tännössä
saavutetut kokemukset, että samassa suh­teessa
kun teollisuus on kehittynyt, on se samallq
kehittänyt kapitalistisen järjestelmän huippuunsa ja
työväenluokan asema on tullut yhtäti huonommaksi.
Mitä enempi Canadaan siirtolaisia kuljetetaap silii
kurjemmaksi tulee maan työväenluokan asema ja sitä
suuremmaksi riistäjäkapitalistien saaliit. Multa "kuIjc;
telaanhan siirtolaisia vain uutisasukkaiksi maalle, sa­nottanee
tähän, ja ei niinollen lisäämään työttömyyttä,
eikä teollisuuden vara-armeijaa. Siltä se ensi aluksi
näyttääkin, multa todellisuudessa se ei niin ole. S^
on vainv veruke, jolla ilman suurempaa vastustusta saa­daan
toimenpide läpäisemään. Ja vaikkapa nyt siiurin
osa siirtolaisista uutiasukkaiksi asettuisikin, osottaa ko­kemuksen
antama opetus, että ennemmin taikka myö­hemmin
he joutuvat täydellisesti trustien ja. suurkapi­talistien
kyniltäväksii sillä jo yksin virallis^ tilastot
puhuvat, että suurin osa Canadaan asettuneita uutis-asukkaita
ovat maansa menettäneet yksityisille keinot­telijoille
tai suurille yhtymille. Tällä tavoin maansa
menettäneistä tulee vuokraviljelijöitä tai joutuvat he
muuttamaan uudelleen teollisuuden palvelukseen, josta
maalle olivat siirtyneet. Ja lopuksi, kalselipa asiaa
loudelliser järjestöt on poistettava
Sellaisilla teollisuusaloilla missä te-ollisuusqnionisteilla
on ainoastaan,
vähäinen vaikuttfsvalta Ja pieni ja
senmäärä, jossa suuri merkitys ja
määräämisvalta on vanhoilla am-mattiunioille,-
niin sellaisilla teolli­suusaloilla
olevien teollisuusunionis-t^
en täytyy^ muodostautua yähemi
mistöryhmäksi>' tämän. vänhöilljsen
järjestön ipisalle.' Heidän tulee teh­dä-
työtä te^iiseen' jfiiiestömuotoön
saattamiseksi'koko se vanliQillinen
järjestö. Tulee teröittaa^niissä, P.
T. K;»en ohjelmaa käytänno^., Ile
eivät missä^ tapauksena '^a pj*
tää päämääränään, sen jäsenistön
agiteeraaimista. omaan järjestöönsä,
Ui toisin- sanoen: ei mihipkäan
kilpailevaan ijärjestöon, .Vaan hei.
dän tehtävänsä on tehdä työtä, vä­symätöntä
vallankumouksellista' lyö­tä,
tähiän vanhoillisen ammattijär­jestön
jäsenistön luokkatietoiseksi
saattamiseksi.: Heidän velvollisuuten­sa
on paljastaa nämä vanhoilliset
ammattijohtajat, yetää esiin nämä
petturien työn ja pääoman yhdessä
sekä sovussa toimimispolitiikoti Saa­da
suurien työväenjoukkojen vihat,
taviksi nämä heidän petturijohtajani
sa, joiden tarkotus ei ensinkään ole
luokkataisteluoppien levittäminen,
vaan päinvastoin: sen sopusointuun
saattaminen riistäjäluokan kanssa.
Kaikki sellaiset henkilöt on saatava
työläisjoukkojen tuomittaviksi. Mei­dän
velvollisuus on vetää esiin tä­mä
vanha amraätittain järjestämis-muoto,
ettei se sellaisena enää vas­taa
luokkataistelujärjestöä jne. Le­vitettävä
sen tilalle teollisuuksittain
järjestämismuotoa. Tehtävä työtä
F. T,'K.-sen antamien-ohjeiden- mu-kaan.
i Eetupäässä agitatsionin ja
kasvatuksen avulla saada tämä van­hoillinen
joukko ymmärtämään val­lankumouksellisen
luokkataistelu­opin;
sitä työtä on tehtävä aina .jat­kuvasti
niin laajassa mittakaavassa
kuin suinkin mahdollista. .
Teollisuusalat, joissa OBU:lla on
enemmistö.
Sellaisilla .teollisuuden aloilla mis­sä
OBUrlla on "enemmistö ja kont-rollivaltHj
kuten meillä esim. met.
säteollisuudessa, niin kontrollivalta
siinä tapauksessa edelleenkin tulee
jäämään OBU:lle. Kaikilla teollisuu
den aloilla missä vaan OBUrlla on
enemmistö, tulee oletaaan samoin,
ja sitten sillä samalla teollisuuden
alalla oleva työväestö, joka mahdol­lisesti
osaksi kuuluu johonkin muu­hun
järjestöön, tai joka ei ole vielä
missään järjestössä; niin tämän
joukon 'agiteeraaniinen l[)BU:hun on
sallittua, edellyttäen että tämä
OBU:n teollisuusjärjestö itse jo on'
omaksunut P. T. ohjelman ja
tekee työtä sen ohjelman mukaan.
Yksityisten ja ryhmien jonUkojiir-jestöistii
erottaminen.
Kun me nyt P. T K:sen ohjel-agitatsioniaan^
sekä paljastaa hei­dän
katalat suunnitelmnsa jne., niin
suuret työläisjoukot joko ennem.
min tai myöhemmin tulevat huo­maamaan
kutka ovat heidän todel­lisia
pettureitaan ja hai-haanjohta-jiaan.
He ennen pitkää tulevat an­tamaan
lähdön tälle työväen pimi-tysjoukolle.
/
Suhtautuminen poliittiaiin järjeS'
toiUn.
Taloudellinen kansainvälinen vaa-i
tii kaikilta talondellisiltä järjestöil­tä
jotka ovat yhteydessä P. T. K:-
seen, tai aikovat sjihen liittyä, että
heidän ort vastustetiÄva kaikkia .sel­laisia
poliittisia järjestöjä ja toi­mintaa,'
joiden tarkotuksena on suo­rittaa
yhteiskunnallinen vallanku­mous
äänestyksellä —; rauhallista
parlamenttaarista 4>etä. Mutta sei-laisiin
poliittisiin järjestöihin ^näh­den,
jotka käyttävät porvarillista
parlamenttia agiteeratakseen yhteis­kunnallisen
vallankumouksen aattei­ta
ja menettelytapoja on suhtau­duttava
toisella tavalla. Nyt; OBU,
jos se aikoo liittyä tai olla yhtey­dessä
P. T. K:sen kanssa, niin se ei
saa vastustaa sellaisia |)oliittisia puo­lueita
tai ryhmiä jotka • levittävät
Kolmannen Kansainvälisen > mukais­ta
agitatsionia ja tekevät työtä' sen
tunnetuksi tekemiseksi., OBU:n toi­minta
ei saa olla ristiriidassa K.
Kansainvälisen . ohjelman kanssa,
vaan päinvastoin täydessä sopusoin­nussa,
sen kanssa ja edistää sitä
työtä sekä ohjelmaa. »
OBU:n suhtautuminen P. T. Kan-sainväliseen.
milla: puolelta taliansa, on siirtolaisten puustanmisen ^ " T " ' ' " ' " ' ^ ''
, ,,. . . ., r . , , vanhojen ammattijärjestön sisaan tai
lopullisena ja ainoana oikeana larkoitukseiia^^^^^^^^^^^^
tamia vaipan 'irmcijairinohiliNiiUijen sotanupstcn, ikä,; ni"ii^i«n '"-^«'"i ni»tolläviä. yh.n smueiiimat ' t y ö l ä i s t e n i n e m p i ä castoja' joita on nykyään
luokka j i i l f U i i n ~ multa ne olivat ,i)i!!;uiiit!nn!.«ni l>en-i i'^"^''^^^^ xiippiivaiseksi kapitalistisesta sonatiuiisla ia]f'if!ii>'i.==sa näiden vanhoillisten j ä r -
.samoin knin oli laita punakaartinkin. i\Iiitta taistele- ^'äärä.
siin unioihin ja .muodostauduttava
siellä vähemmistöryhmäksi ja mitr
Kuten tiedämme, OBU:n viimei­nen
konventsiooni katsoi tällä ker­taa
epäedulliseksi yhtyä P. T. Kan­sainväliseen,
muka sillä tekosyyllä,
että se vaikeuttaa järjestämistyötä.
Konventsioni päätti jättää- kysymyk.
sen jäsenistön ratkaistavaksi — jos­kus
ehkä — kaukaiseen tulevaisuu­teen.
Vaikka., se. kylläkin päätti
edistää ja tehdä agitatsionia sen
tunnetuksi tekemiseksi, tehdä pro-pagantatyötä
sen edistämiseksi, jo­ka
päätös kylläkin .olisi aivan pai-l
kallaan, mutta ktin sitä ei käytän­nössä
toteuteta niin koko päätöksel­lä
ei ole>-->juuri mitään merkitystä,
se jää":*vain kuolleeksi kirjaimeksi,
jolla sinänsä. ei ole mitään arvoa.
Näyttää siltä, ettei nämä johtajam--
me haluakaan noudattaa konventsion
nin päätöksiä, koska eivät sanotta­vasti
— jos ollenkaan ole ^teh­neet
työtä P. T. K:sen.tunnetuksi te
kemiseksi ja niiden aatteiden edistä­miseksi.
OBU:n virälliseissa äänen.;
kannattajassa ei ole julaistu tus­kin
mitään P. T. K :sen julistuksia
eikä kirjotuksia mitkä tarkoittaisi­vat
sen eteen työskentelemistä.' Sa­nomalehdistö,
joka on juuri yksi
parhaita agitatsioonivälineitä, jos se
edelleen on ja tulee pysymään sel­laisena,
niin mitenkähän suuret työ­läisjoukot
silloin ollenkaan pääse­vät
selville tästä kansainvälisestä
työväenliikkeestä, jos ei sitä heidän
omassa lehdessään selvitellä ja oh.
jatxT sitä oikein.ymmärtämään. Otak­sukaamme
nyt että-^lahitiilevaisuu-.
des?a kysymys .•^iihen liittymisesia
tai sen yhteydesL-iioieinisosta: asete­taan
jäseni.stön ratkaistavaksi, niin
tuskin he silloin, ainakaan voivat
äänestää • kysymykselle, i edulliseen
LÄHETVSKUSTANNUKSET:
I Postissa 15c käMla summilta. SähkSsanoniaUa ?3.50 kaikiita I
1 Box 69, VAPAUS.
, Ont I
E ^ . Torontossa .ottaa i:ahayälityksiä vastaan A. T. Hill 177 h « I
s fair Ave. l"7 BeEe. t
lllIHIIII HIIIIIIIIIHIIIIIIIIIIIIIIMIIIIIIIIIlllllliimiiiiiiii,,,,,,,,,^^^^^^^^^
ä" '"""""""«'"•»"•"i»"iniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii!i,,,,,,,„^
S , mainitessa 01^ Salmon Armin osasto jäänyt pois. jonka t J i f t §
E jaamme. , Toverit Salmon Armista ovat mei ie uosL =
— TOoVi+fo^iAof ^v„,,n:i.v.iT;!U ' j . . • asiasta mm.
5 jurikkaa. Vapauden tiiakja.- Voikohan kukW„S^^^^^
2 Canadassa esittää tällaista rekorttia. . - . 'V^'"^" Pa>KKakunta 5|
Toverillisesti, |^
. . _ VAPAUDEN KONnORI. f
• VAPAUDEN; KimiLTAMAT I
• Tähän mennessä ovat seuravat .osastot meille ilmottaneet tn. 5
levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vapauden hyväksi: f
BEAVER LAKE, ONT.
COBALT, ONT. \
FORT WILLIAM, ONT.
SAULT STE. MARIE, ONT.
SOUTH PORCUPINE
TIMMINS
SUDBURY:
S O I N T U L A
W E B S T E R CORNERS
S A L M O N A R M
Kuka on seuraava? s
TOV. VAPAUDEN KONTTORI |
rviiiiinimHiHiiiiijnHiiiinfiiiiiiiuuniinHiiniiiiiiiiiiiimnniiinii^
suuntaan, kun ei sitä edeltäpäin ole
selvitetty*). _
Jäsenistön velvollisuus on vaatia
nämä johtajamme, tai toisin sanoen
oimitsijamme menettelemään niin,
että nämä konventsionin päätökset
myös pannaan käytäntöön, että niir
tä käytännössä toteutetaan, ne ei saa
;äädä olemattomana, ainoastaan pa­perille.
Meidän on vaaditttava tojr
mimaan käytännössä, nämä virkaili­jamme
ja sanomalehden toimitta­jamme
konventsionin päätösten mu-
[caisesti. , Jos johtajamme .edelleen
pysyvät välinpitämättöminä^ niin Jä­senistön
on tartuttava tarmolla asi­aan
kiinni^ eikä' ole' sallittava sen
/edelleen jatkua. Mail;nan vallanku­mouksellinen
kansain'välin«n työvä­enliike-
kutsuu ja velvoittaa meitä
jokaista toimimaan, se velvoittaa
käytännössä; toteuttamaan kussakin
maassa kansainvälistä vallankumo­uksellista
ohjelmaa." On tehtävä vä­symätöntä
työtä jokaisessa maassa :
ja jokaisen työväenjärjestön kes-:,:
kuudessa kaikkialla ja ennen kail. i
kea oma OBU järjestö saatava sei- ;
ville vesille. Ei ollenkaan ole sa-v
mantekevä se että toimittajamnie;
ovat välinpitäinättömia j.! vastenmie-:
lisiä .levittämään niitä• aatteita. On.,'
joukkona sanottava sellaisille johta-;.!
jllle, jotka edelleen iiiskott^levat,
ettei sellaisia ollenkaan tarvita luok^OJ
k^ärjestössä mailman vallankuiiio-yj
uksellinen kansainvälinen ei ollen/ji
kaan kaipaa sellaisia toimitsijoita ]/;:!
eturivin miehä, jotka ovat välin- y
pitämättömiä- sen eteen työskente- ^
lemään. Mailnian vallankumonk55l-;;i;
linen kansainvälinen työväenliike
vaatii meiltä Canadan- työläisiltä, ej- •
tä järjestelmällisesti propageeraaÄ-Ji
me ja valmistamme maaperää yMeis-.|v
kunnalliselle vallankumoukselle
sä^inaassa, tällä niantereellaja k(K|
ko mailmassa!
-• — Taisto.'', Ä;
Lenin poliittisen valistuksen merytjksestä
Äskettäin pidetyssä Neuvosto-Ve­näjän
toisessa poliittisen "valistuksen-edistämiskongressissa.
piti Venäjän
pääministeri" toveri Lenin seuraa-;,
van laisen puheen: ' ';
Jokainen huojnaa_ 'jiiinkä suuren
käänteen neuvostohallitus. ja ! kom­munistipuolue
"on tehnyt siirtymällä
nk.' uuteen taloudeiriseen politiik­kaan
», mikä olemukseltaan sisältää
enemmän vanhaa> kuin meidän aikai­semmin
sövelluttamamme taloudelli.
nen politiikka. Neuvostohallituksen
kaYita Brestin talihan aikoihin,-jol­loin
vielä luotettiin. rauhaiUiseen ke-hitykseenj
oli _taloudelli5issa kysy­myksissä
jokseenkin • varovainen ja
valtion oli otettava' lukuun välttä­mättömyys
turvautua maanviljelyk­seen
ja otettava "huomioon vaitioka-pitalismin
osa • y n t e i t o a i l i f^
uutisrakennustyössä. ' , •
Kansalaissota ja .^itä , seui^n«t
"tasavallan epätoivoinen ^^^^ m
kotti meidät kuitenkin väi.ttog|
siirtymään konimunistisee.a^t 0^^;,.
nonjakoon. ^^'^ " ^ ' ^ - ^A
vakuutti meille k«>tenbn, -.
saavuttaisi kortimiisnim ^''"S;!
porrasta vaan joutuisimnie S» - ;
Lnnallisen kontrollin ajanjaU^g
Meidän uusi taloudellinen
"kamme lähtee siitä ^f^f ;1
me olemme kärsineet raska.^^.,-
oita ja, turvautuneet strateeg
peräytämfseen: mutta nnn
niin vetäytykäämme t a a ^
rakentakaamme ^^'^'^^le-^
kestävämmin. Enime^ole^^^^^^^:.
taa tällaisessa asemassa; -I
*) --'Mikäli,- me: olemme 'saaneet
tietoojnme, ei-ÖBlJ;n toimee.ipaiit;- ^p,}.
va. komitea,-tule "toistaiseksi- aliäpa-k-jj
mcan •äiinestykaelle yhtj-mistii Pu­naiseen
Taloudelliseen Internationa-lecn.
— Toini. ' '. -:
aikeen 'eteen^l-l^ /^^-^^^^i^^^M--?^
piiu ksi'Tatkais5^'-s^^ ';_',"' .-.jssns,-:^;;)
semme. TaioiKl-:-^.-;" , ^ : ^ ä
kärsineet
olemme me,
konimnnfsmiin