1921-12-06-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mWmmiJ ASIAMIES.
jen kulkimioroja, pilettien hintoja ,y, m.
kirjevaihtönne allekirjottaneea nimellä.
J. ¥. KAKNASTO
SUDBURY. ONT. 5
lilllllllllllllllliiiliilllllillilllllilllllilillllilllMIIIUIIillllHHR
a knin käikld on neuvostovallan poliittiset saa»
menivät siinä, yutukset tuomittava perikatoon taik.
ilisen politiik- ^ oa meidän rakennettava ne varr
i kosketuksen malle ja taloudelliselle pohjalle,
cä voinut äi- Seikka, että oli välttämätöntä
titovoimäin yi' asettaa erityinen kojnisioni lukutai-uolueohjelmas-
dottomuuden: lopettamiseksi,'- osoit-
1 ehdottomaksi taa, että Venäjä on maa .jossa ta-co.
otot maaseu- valliset koulut ejvät riitä tähän teh-sen
rakennus- tävään; Meidän on päästävä niin
}'n kaupungeis^ pitkälle,- että voimme lopettaa tämän
hottaa tuotan- komisionin. Mutta neuvostoyhteis-
)ittautui syvän kunnan rakentamiseen ' on välttä-ittisen
kriisin mättömiä laajemmat tiedot kuin luku-
ja kirjoitustaito. Jokaisen talonpojan
on saatava tilaisuus käyttää
tietojaan maataloutensa, valtionsa
parantamiseksi. >Meidän on
hankittava- itsellemme sivistysminimi
joka sallii meidän taistella menestjj^k-sellisesti
Venäjän perintäpahaa,: hy-rokatismia
'. ja lahjontaa vastaan.
Meidän ön taisteltava, kolmea vihollista
vastaanii kommunistista turha,
maisuutta, joka luule^, voittavansa
kaikki laatimalla kommunistisia dek-reettejä
kysymyksessä kun oh näiden
toteuttaminen' todellisuudessa: tietämättömyyttä,
sillä lukutaidoton jää
tietysti vieraaksi politiikalle ja tuomitsee
usein pelkän huhun nojalla;
lahjontaa vastaan, sillä hiin .pjian
kuin sellaista tapahtuu, ei mikään
politiikka ylipäänsä ole mahdollista.
Jotta yoitaisiir menestjrksellisesti
täisellä: näitä. viholUsia vastaan, on
kansanjoukkojen sivistjystasoa kohotettava.
Näiden tehtäväin toteuttamiseksi-
on pitkä aikainen, .johdon,
mukainen työskentely vältiämätön.
^ ^-0—l-^-''
et tappiomme,
luonnollisesti
räytyminen tahdissa
täydessä
[' taloudellinen
cko-ottojen kor- t, konsessio.
naisille ka-jlistisille
vuök-ä
määrin kapi.
a. Nyt ^oskee
lonpoikäisluökka
iako, joka näyt-iälistista
yhteis-ilistista
elämää,
nmältä. Tässä
aarisen^hallituk-äestöji
elinehto,
ja nojauduttava
a kasvaa sitä
aus elpyy. Nyt
li^tuuko kapita-ja
ajaa tiehen-onko
proletaarilla
talonpoikais-*
iva kykeneväksi
t riittävän mat-ipitalismille
alis-velevan
valtion
ista. Tämä tais-imiaan
ankaram-ämättömämmäksi
akkia ja Deniki-sotä:
oli kaikille
arkoitus oli kai-nyt;
ei vihollinen
aan piilee näky-iessamme.
Voi-n
meidän nojan,
ja talo.rfpoikain
anisationitahtooh.
leerattava pikku-ävä
heidän tuonetta
va heitä -val-luutoin
saapuvat
än pikkutalonpo-listä.
Tästäriip-
J. Työssä työliis-
3hittämiseksi em.
siihen, että nämä
kommunistisiin
meidän, kannus-skohtaisiaetuhar-aisen
työläiseen,
in etuihin perus'
yössä V on perus-inoast^
an yhteisen
^3 persoonallisen'
il, jälkeen bn viiva
käyntiin vielä
:entely kuin kos-aikana.
Köyhty.
ulevan sosialismiii
ehityksen -välinen
a kuoleman kysy-laa
millekään tuft-
Tieteellisesti on todettu olevan Y-leismaallinen
Aine, josta kaikki on
luotu ja Joka alkuperäisessä tilassaan
on tunkeutunut kaikkialle ja täyttänyt
koko avaruuden. Tämä aine.on
Tahto, joka> ilman ulkopuolista vai-kntusta
on tasapainossa. Se on kielteinen
eli negatiivinen sähkö ja saa-daltseen
tuloksia, täytyy siihen vaikuttaa
myönteisellä eli positiivisella
sähköllä. Ihmisen Tahto voi synnyttää
myönteisen tai kielteisen ajatuksen.
Ajatus on tahto toiminnassa.
Ihminen voi omata hyvän terveyden
ajattelemana itsensä terveeksi ja taas
päinvastoin voi ajatuksillaan tehdä
itsensä sairaaksi. Tämä ei ole mikään
harhaluulo, vaan täeteellinen tosiasia..
Me nyt vasta alamme huoraa-ta
tämän Tieteellisen Ajattelun väl
kutuksia.
Jos olet sairas niin tule laokseni ja
PAHANE.
Toimii Minnesotan valtion lapakir-
Hän pnristi käteni nyrkkiin ja
jatkoi:
cHän kertoi minulle tarmansa.
Tulen sen unhoittamaan. Mutta tä.
ten tulin tietämään että kaksik-ym-mentä
vuotta sitten, kun hän oli
vfelä melkein lapsi, hän oli mallina
eräälle maalarille^ ja että muotokuva
on se kuva. Tunnen hänet
siinä».
«Niin», mumisi Hubert, «hän ei
ole voinut muuttua.. Hän on yksi
niitä jotka pysjnrät yhäti nuorena ja
kauniina.»
«Joitakin vuosia takaperin hän
kuuli eräältä vanhalta tuttavaltaan:
että- te vielä säilytätte tuota kuvaa:
Ymmärrättehän, herra, ettei
se ole ena^n mahdollista. En voi
sitä sallia.* Ja hän, josta tulee
rouva Marsande ei voi sitä sallia.
Hän antoi minulle* teidän nimenne.
Teidän kieltäytyessänne on minun
täytynyt koettaa saada teidät käsittämään
velvollisuutenne kohteliaana
ja anteliaana ihmisenä.»
j«aia.
Köyhä taidemaalari
Kirj. Frederic Boutet.
(Suomennos.)
-Kiertävän käytävän perässä Marsande
näki vanhan keltaisen oven;
johon oli kirjoitettu valkeilla kirjaimilla
-«Herbert».. Sisältä kuului
keskustelua. : Hän kuunteli. Kerran
vielä hän, epäröi. Tämä tehtävä oli
hänelle hyvin arkaluontoinen. Se sai
hänet kärsimään. Hän häpesi sitä
Mutta eräs tunne voimakkaampi
kaikkia ,näitä vallitsi hänessä.
. Hän kopisti ovelle. Ääni joka
puhui taukosi ja toinen ääni kutsui
«Tulkaa sisälle». Ovi avautui ja,hän
astui sisälle, Hiione oli pienikokoi.
nen ^taistelijan työhuone, niukasti
kalustettu ja ö.li,sen seinät lahoamis-tilassa.
JKatossa olevasta, ikkunasta
virtaavassa valossa, paperilla la-datuji.
pöydän ääressä, harmaatuk-cainen
mies, laiha, kalju, silkkinen
nenäliina kaulassa, tohvelit jaloissa,
istui ahkerasti .piirustamassa. Toinen
.mies, myöskin vanha, poltteli
piippua pienen uunin ääressä.
: «Herra Herbert», kysyi vieras.
' «Se on nimeni»,.sanoi hän joka
piirusteli. ' '
T:ri WeDtw»rft,
1421 East Superior St.
DULUTH, — — MINNESOTA
«Ihmiset ovat kertoneet, minulle
lahjastanne, herra. Kokoelmani ei
olisi täydellinen ilman Aantoine Her.
bertiä. Haluan yhden maalauksenne.
» T-— ^ •'• :
Herbert pisti kätensä tarkuihin ja
katseli vierastaan. .
«En ymmärrä teitä ollenkaan»,
saiioi hän viimein. «Te haluatte ostaa
maalaukseni'? IMinkä? lilinulla
ei ole yhtään. Pitkään aikaan en ole
ollut maalari. Pitkään aikaan ei minulla
ole ollut lahjoja. Minulla oli.
kauan sitten ehkä — hetkeksi. Mutta
ne ovat päätetty' — haudattu.
Sen lisäksi,'en ole koskaan ollut
tunnettu. En ole koskaan pitänyt
näyttelyä. ^. Kokooja? Kuka olisi
voinut teille kertoa minusta? Olen
kanssakäymisessä vain kolmen el
neljän toverin kanssa, kaikki epäonnistuneita,
kuten minäkin. En —
en todellakaan, ymmärrä ^teitä. An-,
töine Herbert kokoelmaanne! Mut-^
ta, hyvä herra, useita vuosia on An-'
oine Herbert piirustellut kuvia lasten
julkaisuihin, *Sen pitemmälle ei
mitään. Täytyy elää. Minun maa-auksiani
— niitä ei ole olemassa»
«Ja tuo — mikä on se?» sanoi
ilarsande.
• Kului useita minuutteja ennenkuin
Herbert vastasi:
«Toin hänet Pariisiin mallina, Hän
oli vain seitsemäntoistavuotias. Mi.
nulla oli silloin hiukan varoja. Sii
nä elämäni hetkenä oli minulla myös»
lahjoja —hänen vuokseen. Minä
myös halusin hänet oraakseni. Mutta
hän , jätti minut äkkiä. En oi-lut
sitä odottanut. Minun olisi sem
tään pitänyt huomata että hänellä
oli suuri halu näyttämölle joka halu
hänet sitten voitti.»
antaa tilaisuus keskusteluun puheen
johdosta ja organiserasjan tehdä
asianmukaisia selityksiä.
Organiseerajan on neuvoteltava
osastojen agitatsionikomiteain ja
johtokuntien kanssa toiminnan jä^
jestämiscen nähden ylensä. Siellä
missä ei ole osastoja tulee neuvotella
paikkakunnain tietoisempien ja toi
mintakykyisempien toverien kanssa
koettaen saada osasto pystyyn, tai
ainakin saada agitatsionikomitea, joka
alkaa 'yhtelstoiniintäan keskusviraston
kanssa ja työskentelee toiminnan
laajentamiseksi.
Toverillisesti
S. S. Järj. t. p. komitea,
K:tta A. T. Hill, siht.
. 1 1 * V n j -
7lM
STEELEDÄLE/ SASK:
«Olin hyvin lamaantunut hänen
mentyään, Annoin itseni veltostua.
Kulutin enemmän ja enemmän va
nojani. Muutamien kuukausien kuluttua
yritin jälleen- alkaa työni:
Otin uuden mallin. Sitten menin hä.
nen kanssaan naimisiin. Sitten tuli
lapsia, köyhyyttä, vieläpä kurjuuttakin;
Aloin piirustella kuvia nuorel-leväelle.
Mitä oli sillä välilä? Minulla
ei ole mitään taipumusta maalaamiseen,
• paitsi hänen 'maalaamiseensa.
Siis te vuoröstannei ymmärrätte
miksi en halua' myydä muoto,
kuvaa. Se on.kaikki;mitä-minulla,
on,» ' ' •''. ••
T^vi on taas saapunut tänne aa-vikkomaillekinl
Se tulikin tänä vuonna
tavallista aikaisemmin.' Ei suinkaan
missään muualla asutussa ma.
ilmassia ole talvi niin ikävää ja yk-stitoikkoista
kuin se on täällä pree-jillä.
Mitään muuta vaihtelua ei
elämä' tarjoa kun sen, ettö yhtenä
päivänä lennättää tuUli luhta yhdeltä
puolen mailmaa ja toisena päivänä
toiselta. Joskus oh sentään
vähän sievempiäkih päiviäj, sillä aikaa
kun .tuuli kääntyy niini että
pääsee naapurissa käymään'. Täm-mö'isissä
oloissa henkiset ' voimat
herpaantuvat, innostus-kuolee ja yh.
teispyrinnöt kituvat. Ei voi mitään
päättää toimeenpantavaksi pelkäämättä,
että se meriee myttyyn pahan
ilman tähden.
umi mmm mmm mm^
imM, mfivM mmm, gmoi-
' Mmm wmk m msm.
^ Kun olette menettäneet terveytenne, kun ajatuksenne
tylsistyy ja ruumiinvoimanne hoikkonee,
lipettaji.eet paranlautua- ktihotuisaincilla ja
fcaumaavilla lahkkeiUä. mm koettakaa Nuj-a-Toaea. SUlolii ,
»^".«•V^vn,. miten pian tunnette itspnne
u-jdeksl ihmtscksir Yhdeksän bmmenettÄ ossa kaikUta ihmis-
Kunnan, vaivoista, kut«n huono ruokahalu: rUuansulatns, vatia-
Kaasu ia;tun)0?»va vatso, kova vat«B, maksataudit, Kumaattis-ct
Bam, paankivistys, hermotaudit, dinvoJman »uute, hermostu-neUuus
ja unettomuus, johtuvat Hermo-Voiman puutteesta, hei-
Ilosta. vesunuiscstÄ verestä Ja huonosta verenkierrosta.
Jokaisen elimen, jokaisen ruumiintoiminnan tehokkedsuUB riippuu
Hermisvoimasta; JBermo-Volma on vatsan, maksan, jnumuaisten
Ja suoliston, sydämen lySnnin ja verenkierron toimeenpaneva voi-ma.
NuBa-Tone» on parhain apu hermoille sekä fyysiUisestl rappeutuneelle.
Miksi? Siksi ett& 80on yhdistelmä katteksaste^-
i«-^»fTH*'»"'*"* ^e*ri!k"o^i se*n* °r*u*n*s'a^ aisptil traa uptaarah ajaat mfoskfofirriiftt -snuiovsinitttoeale vvaet,r ilifai
ja hermoille. , , ^ -
Blin" »aksaa tolmtntftan,.m iuoliston Inintoon.
«nH?#-t'" ,'.l"'^".'!;'ft* »ttnnSMtscstl, Se eloittaa munuaiset^
poistu myrkylliset liikn-dnect Ei «nUn kaasua eikfl turvotustau
el^pah.nhMufstahen,ityst»,eik^^^^
taksen, lulat hennot ja sikeän. volmlsUvan unra, Nusa-Tona rikasi
telttaa veren, parantaa verenkKrton, antaa terveyden punan kasvolUa
ta>p«en. M n ^ n huusi pulloa, huuden buukaudm tarv«, iMmg mM) £v^^
S«a^iusitnt.a kTaaa ieUltcsn htXt v«lHJa oveant ttlialOadtiUkiiini. bhMns»sB pUMMSmneminoitD v^a^^h^lmn ^ ™>«tn" nbeet»i n -
KAVTTAKÄÄ TXTÄ KUPONKIA tlUTEMANNE*
National Laboratory, Fin. 80—1018 So. WaWh Ave., Chicago, DI.~ '
Nu^S^oV^"^'"" ntonlle pulloa
N i m i . . . a * » • t f ft * • • * •
S
Katu Ja numero tahi B. P. D ,
Valtio
Punastuen hän osoitti maalausta,
seinällä jota' hän oli, katsellut kiih-keästi-
aivan siitä saakka kun hän
oli astujjut sisälle. Se oli pitkä;
alaston naisen muotokuva, raamis.-
sa joka oli tehty yhteen naulatuis.^
ta kattopäreistä. Se oli hyvin nuoren
naisen muotokuva, melkein lapsen,
suoran, solakan ja kauniin.
«Kyllä», sanoi Herbert muuttuneella
äänellä. «Tuo bn minun.
•Mutta i se ei ole myytävänä».
«Miksi? Se miellyttää minua paljon.
Teidän hintanne tulee olemaan
minun hintani».
lenin poliittisen
^istä. Venäläiset
komaiset myönny-puokraavat
tulevat
>a satakin pros.;
istua, mutta oppi-lan
teollista yritys-voitte
te tulla ky.
maan kommunisti-
. Tämä oppiaika
Icoväkin, mutta ei
sytietä, sillä nyky-len
suurteollisuus
apitalistien käsissä,
isuuterame ei/ salli
nikä muissa niäissa
ensi hyökkäyksellä:
•M-usta.. Poliittisen
^-cänä on saattaa
«Saisinko puhella muutaman sa.
nah flcanssanne?» -- ..
«Minä' menen ulos», sanoi mies
jolla oli hattu.
Häh puisti- tuttavansa kättä ja
sanoi iväUisölla hymyllä:
«Se öh joku rikas amatööri. Onnittelen.
Parempi.;myöhään kun ei
milloinkaan».
Hänen askeleensa häipyivät käytävässä
Herbert meni käsrtävän takaosaan
ja sulki puoleksi avoimen
oven jonka raosta sängyn sivu näkyi-
«No niin herra, miten voin palvella
teitä»?.
Vieras katseli kiinteästi seinille.
Hän värisi. "
«Minä rakastan maalauksia», sanoi
hän : äänellä joka hieman väri-si.
«Olen niiden kokooja. Viime vuosisadan
viimeisten vuosien ja tämän
vuosisadan ensimäisten vuosien maalarit
kiinnittävät suuresti mieltäni.
Mutta unhoitin sanoa nimeäni. Olen
Louis Marsande, Epäilemättä olet-
_:?^tt 3 proletaari.
' iaM^vain juiis-
?itien jal delzreettji^
•'^'yj: Oli meidän han-poliittista
koke:
höllistä tietoa,: Jo-
«Älkää pakoittako minua. Olen
maalannut vain yhden kuvan. Tuo
on, se kuva. Haluan sen pitää»,
Marsanden • kasvot olivat kalpeat.
«Haluan ^aada sen», hän änkytti,
«vaikka millä hinnalla.^ -^J::^'--"^:"::-
«Ei», keskeytti Herbert jyrkästi.
Häh viittasi alastomaan muotokuvaan.
«Te tunnette hänet, ettekö? Siinä
on syy, eikös olekin? Teidän
mieltänne ei., kiinnitä minun maalaukseni,
vaan hän».
Toinen epäröi ja alensi äänensä:
«Menen naimisiin hänen kanssaan.
Haluan saada tämän kuvan, Sarfon
teille totuuden. Olette oikeassa,
Maalaus itsessään on sivuasia minulle.
Tahdon sen hänen tähtensä.
Kaksi vuotta sitten näin hänet ensi
kerran näyttelevän, ja ihailin häntä
äärettömästi. Siihen saakka ei minulla
oHut koskaan ollut aikaa rakastaa.
Halusin olla ralcastettu, idun
tulin hänet tuntemaan, pidin enempi
yhä enempi arvossa hänen jaloja
ominaisuuksiaan, erittäin hänen nerokkuudestaan
— hänen älykkyytensä,
hänen suorasukaisuutensa, hänen
viehäst^svoimansa, hänen yle.
vyytensä. Ei kellään ole enempi
ylpeyttä kuin^ on minulla, Olin ylpeä
saadessani tarjota hänelle nimeni.
Hän epäiröi. En kuitenkaan
pyytänyt häntä ; jättämään näyttämöä—
ei ainakaan heti. ..Viimein
hän KVihim. Mtitta hän vihaa yhtä
rosoitti rauhatt';muutta 'joka 'paljon • kuin 'minäkin kaikkea va.l-oli:
'Itunimalliseiia -.tavalla:'•ristiriulas- f-hecnisautta ja vUrinkä-ityMä.: Häh.
saliLnen voimakkaalle ja' liijatahtoi^ ei tahAi) /Alä mk!im .tuskalHnen' yl-
Hänet keskytettiin. Ovi avautui
ja iso nainen, epäsiistin näköinen ulkomuodoltaan,
tuli huoneeseen ja
häntä seurasi kivuloiäen näköinen
pieni poika. Häni meni huoneen poikki
sanomatta Banaakaah ja hävisi
takana olevaan huoneeseen.
«Tuo on Rouva Herbert>, sanoi
hän. '
. «Herra», alkoi Marsande matalalla
äänellä, «te olette köyhä. Teillä
on lapsia. Siinä kaksi syytä lisää
miksi teillä ei ole oikeutta kieltää
tarjoustani; > En pyydä teitä anta
maan minulle maalausta. Hävittäkää
se, hävittäkää se minun läsnäolles-sani.
Määrätkää oma hintanne. Kuusi
tuhatta - frankkia, llahdeksan tii.
hatta frankkia. Tässä on maksU'
osoitus 8,000 :lle,i Ette voi kieltäjr-tyä.
Se on kunnian asia. En voi
sietää että tämä kuva.,,»
Hänen äänensä tuli kovemmaksi.
Hän kiihtyi taas, tuoden esiin väitteensä
yltyneellä voimalla. Äkkiä
makuuhuoneen ovi avautui. Rouva
Herbert tuli ulos. Hän käveli- kuvaa
cohti, astui tuolille ja keittiöveitsellä,
hän halkaisi tytön alastoman
kuvan ppstä varpaisiin' asti. Hän
veti. alas kangassiekaleet, antoi ne
Herra Mareandelle, otti maksuosoi-tuksen
ja meni takaisin perähuonee-seen.
: • "
Herbert oli tehnyt liikkeen ikään,
kuin pidättääkseen tuon hävity.styön.
Mutta liian myöhään, ehkäpä hän
myög pelkäsi. . ,
'«Oli tarpeetonta antaa hänelle rahaa
», hän sanoi katkeralla ^hymyllä.
«Hän olisi tehnyt sen ilmankin
jos olisi uskaltanut. Hän myöS; oli
mu.stasukkainen!» ,
Hän seisoi yksin, kaamean mustan
aukon ede.ssä josta : kankaan
siekaleita vielä riippui. .
— -0-^ -.• .
' Naamiotanssit pidettiin Gopher
hiilin koululla työläisteh-Karjalan
hyväksi, jotka kylmän ja tuiiHsen ilman
.takia tuottivat puhtaaksi yhden
vaivaiserf- dollarin. Osaston via-roilla
kuitenkin päätettiin ostaa yk-si
bondi ja kerätä iisää. Ennen,:pn
o kerätty. $60.00 .Venäjän nälän-lätärsille,
joten v täälläkään ei- silti
sölidar|suudei(: vjä^-A^^yölH
ne muuta proletaarista mailmaa
kohtaan ole aivan.kuollut.
. «Pallea verta» tunnustaa synnyttänen
se, että Grain. Grovrers osaston
kirjuri osti kaaralastin Icolia osastolle
paikalliseitq kotinvälit^jäitä,
eikä -Grain Groversien pääjärjestön
kautta. Siinä on mukamas tapah-tunjit
rikos osuastoiminnan periaatteita
vaalaan. Kulienkin joka: tu.ntee
Saskatchevvanin G/ G. Am pitäisi
njyoskin tietää, että, siinä on osuus-toiipinta
niin alkuperäisellä kannalla,
etta eipä sitä vastaan voi oikein
paljon, rikkoa. Paikalliset osastot
feiyät maksa pääjärjestöön eli pää
offjisiin mitään rahastoa, jolla voi
jäi liikettä harjottaa. Ainoastaan $1
jäsenmaksua vuodessa, joka tietysti
kuluu agitatsioni- ja konttorikului
hin. Tämän tähden ei keskustoimisto'
voi tehdä muuta välitysliikettä
kuin lähettää tilaukset, semmoisina
kun ne tulevat osfistoilta, johonkin
tukkuliikkeeseen, 'joka ne täyttää,
keskustoimiston toimiessa vair^
ikäänkuin oppaana osastoille, että
saisivat haluaWan!5a tavaran mah.
dollisimman halvalla. Jos näinollen
joku paikailis-osasto sivuuttaa tiiman
keskustoim|ston, sentähden, että RO
sattumalta''voi tehdä edullisemman
SUOMEN SUKSIA
Terveellisin lUrheiI^väIiQet Sopivin Joululahja lumi-maiaial
Suksisauvat ja .Rommit VAPAASTI jokaisen parin mukana.
4 jal. pit., parL. $3.50 8 jal. pit., pari $9.60
5 jal. pit, pari '. $4.26
6 jali pit, pari.....\..:..i.........85.76
6 Vi jal. pit., pari..!.'., $6.50
7 , ^al. pit., pari $'..26
8 Vi jal. pit., pari $10.00
9 jal. pit, pari.,.. ,.,$10,50
10 jal. pit, pari $11.90
(Hinta Kajaanin mallisille (Haapaveden malliset 75c parille
» ka liimmat.)
HINNAT «MESSU» SUKSIU^Ec (Useimmat palkittuja näyttelyssä).
^ (Haapaveden ja Ihanne mallisia).
9 jal. pit, pari $17.00 (Ainoast. 22: paria) 10 jal. pit, pari $18.25
i u i ä u m c oimsvibs ^y^j^, g pa,,j,.) (Alh. 29 paria.)
Ihanne sukset ovat Haapaveden mallia pyöreä pättllys, valikoidusta
koivusta, hieposti paleerattuja ja UBeimmat saaneet l:n pai.
kionon näyttelyssä.
AmvkO ja FENBIIA PAPEROSSIA, (Sopivia Joululahjoiksi.)'
SUOMEN SILAKOITA, PUOLUKOITA, SIENIÄ, NORJAN Ja
HOLLANNIN SILLEJÄ ja ANCHOVIES tynnöreissä Ja pienemmis.'
sä puuastioissa' (kegä) sekä tinakannuissa. Hinnat kysyttli«ssa,
myöskin venäläiää Malakhov Brand Anchovies tinakannuipsa.
LäJiettäkää tilaukset, rahalähätykset ja tiedustelut osotteella:
20 We(t 129th Street,
A. Nikula,
New York, N. Y.
^Mfiiiiiiiiiitiiiiiii^iiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiinuiiiiiiniiiiiiiniiiiimiiiiiiHif^^^^^
PORT ARHUR, ONT. =
Ainoa paikka mistä saa oikeen valmistettuja, suomalaisia lääkkeitä i
Port Arthurissa. =
METSÄSTÄJILLE: Suden ja Ketun myrkkyä, strykniniä S6,00 5
unssi, saunakukkaa 25c., huna'a 25c., ketunöljyä 25c„ lavanterölJvd.
majavan sappia $1.00, hajuplhkaa 50c. S
•"'•JbelliHet joukot i - ''•Marsanden tehtaista.»/
Järjestön organisee-'
raajan
A. Hautamäen
matkaohjelma lännen maakunnissa:
Joulukuulla:
Canmore, Alta i) p,
SiCjamous, B. C. 10 p.
Bdwie 11 p.
Salmon Arm 12 p.
Glenedan 13 p.
White Lake 14 p.
Webster Corners 15—16 p.
Port Moody 17 p.
Vancouver 18—19 p.
Chase River 20—21 p.
Cob Tree 22 p.
Ladysmifh 23—24 p.
Vancouver 25 p.
Sointula^ 27 p, ,
Mi^rsky 28 p.
Härmä 29 p.
Myr.«ky .30 p.
kaupan muualla, niin onko siinä ri
cottu . osuustoimihtaperiaatteita, vastaan
? Eikö tässä tapauksessa ainoa
osuustoiminta ole .siinä, että liittyr
mällä yhteen ja tekemällä ostoksi
amme mahdollisimman suurissa erissä,
joko keskustoimiston välityksel.
lä tahi ilman sitä, kuinka kulloinj
kin edullisemmaksi huomataan, koetetaan
saada hinnat alas? Ja kun
ne on saatu alas, niin eikö nieillii
ole oikeus.ostaa sieltä nii.wä ne alhaisimpia
ovat, niin kauan kun ei
meillä ole omaa liikettä tahi omaa
varastoa? Muuten nämä farmareit-ten.
järjestöt ovat vielä niin alhaisella
tietoisuustäsolla, että niiltä, ei
voi mitään toivoa vielä pitkiin aikoihin.
Venäjän nälänhätäisten hy.
vaksi. ei ole vielä mainittu .'janaakaan,
ei farmarijärjestöjen äänen-kannattajas.
sa eikä muussakaan hei
dän kiihotu.skirjani.suudc,s.saan. Nyt
kuitenkin kun avunkcräys Venäjälle
on tullut sik.=i ylei.seksi, että saa pe
Iätä farmareittenkin siihen .sekaan
tuvan, niin tulee huikea avunhuuto
Armenian orpolasten puolesta.
Kolme pu.sselia nisuja tai sitä vas-aava
määrä rahassa jokaisesta tu
lannesta pusselista mitä farmari on
saanut, vaaditaan avustusta armenia-aisille.
En «ano etteikö armenia-iaiset
tarvitse apua, mutta se ett»
äjiierikalaiset farmarit mieluummin
kohdistavat apunsa Armeniaan kuin
Venäjälle, .o.sottaa heidän kantansa
ja tietoisuutensa luokkataisteluun
nähden. Tä-S-sä Armanian avus-tami-
ses-sa onkin kapitalistiluokka ta;
kana, jolla tietysti on oma merki-tyksen.
sä. .Sen näkee siitä kun viija-eievaattorit
toimittaivat. keräyksen
S. LADIGEN,
Suomal. apteekkari. '' - „ • =
Osoite'; 296 BAY STREET, PORT ARTHUR, ONT. 1
?niiiiiiiiniirirfiniiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiriiiiiiiiiiiiiiiiHiniiiHiiiiiifiiinii(in^
^5 Kaikkea ruokatavaraa saatavana ja lähototiiän tilausten mukaan. -
s Nopea ja huolellinen tilausten suoritus. E
SUPERIOR GROCERY & BAKERY f
5 B13 Simpson St. Puhelin S. 1326. Fort WiHiam, Ont, i
TiiHninHnimiiiiiiiiiiiHiiniiiiiiiiMiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiniiiiiiimiriiii^^^^
oman painon ja ymmärtciä olla m
tä tyytymätön, niin ci tämä ole vie
iä-'luokkatietoisuutta, Mutta eip?
se ole amerikalainen teollisuustyö
Iäinenkään suuresti sen tietoi.semp
asiemastaan ja kuitenkin kaikkien
yhtei.5kunnalli.sten kehity-slakien mu
kaisesti pitäisi teollisuustyöväestön
olla johtavana aineksena tulevaisuut
ta kohti kulkiessa. .
Uutistenkirjottaja.
, • o
SOUTH PORCUPINE, ONT,
Peruutus,
selle ulkomuodolleen. : Varmaankin
hän .huomasi tämän -. itsekin, .sillä
hän alkoi taas terhalcalla äänensävyllä:;'':,;•,:'•.,''•
:
Iät
palj
rakkauttamme.- Hän kertoi minulle
koko menneisyytensä tarinan.»,
Sointuja 31 p- , ,. . .
•••..-Osastojen-', on ilmoitettava •. tilai-irautatiökomppanfat kuljettavat-, kfi-suufeista
'm^hdolii-imman'. hyvin.JEi r ä t y n viljan ' kyylivaparini, .mylly*
•oai'kkakunni!l.-j missit ei ob osastoa i^-'"^?'^'"^^^'^ Jauhavat sen . vapanst;
. tai-on-foiniin'.3 3ftmaannuksi.s8a-, pyy^lnei .Jiipä--tfetä'.tehd.VNe«v.o.*to-Ve-:-
,ys .taikka .-.kandaalin ..-luohfoinen' dämrne - .toverien ottamaan-', yllä .•'ase- i "äjän -katoalueilla'- kärsivien ; hyvak.
!ja.stu3häirit.?eisi elämäämme ja tetut päivät huomioon, järjestäen ja Amerikalainen maanvHjeliJE
ilmoittaen tilaipuudet siten auttaen'^'"ikee vielä kapit-^^^^^^
matkan onnistumista.
Pahetilalsu uksien yhteydessä tulee
rassa. Joskin hän tuntee suurpää-
South Porcupinen S. .S, Osasto
kokouksessaan, marrask. 27 p. päät
ti peruuttaa ennemmin antamansa
toveriluoton Leonard Karjalaiselta
koska on käynyt selville, että har
on toiminut lahtariarmeija.s.sa ja vie
ä niin urhoolli.se,5ti, etta on naanul
mitaliin ja todistuksen .Mannerheimilta
ja .Sippolana, Hänen kuvanpa
kuri , my ok. urhoollisuustndistuk^s'
ovat' -julkaistun?* \i}v^yk&M\v}i.,'.. y>
im tarerit biilildrilb voivnt anta:
Hallen koli!:''!')!! kiin hii-
Jouluviisu
Vatsa Joulun Jumal' ompi, j
Sii.?pa parhaat sille onki,
Vahni.stettu meillä Tortut, .
.Seka monet kahvilcorput. >
Se se veisaa hoo,siannaa, t
Ken orterinsa. ajoi» antaa.
Me emänniie teemme Kranitit.
Mit' ilman niit' oi» Joulutanssit. ,
Toivomme nää.9 et teillä oisi,
Mitjl .Joulu olla voisi.
Saa joka ukko' poskeen mallin,
Meiltä joulu kahviin saapi Korva<
tällin.
On Kovaaleipäil jota kaikki kiitti,
Sit' särkiessä ei tarvis tynämiitti
On jouluks myöskin —• oh empäs
sano,
Jos mitä haluat, soita, halo, halo.
LEIPÄÄ KAIKILLE on joulu toivo,
tukset
Ei'vatsaa täytä vain turhat koikO'
tukset,
Joulutoritu y. m, tilaukset lähett.
osott:
•8 '•
(HOME BAKERY)
Puh. 1338,
740 Simpson St., Fort WiIIi'Jrn, Oat,
non .likajiTiii {viiViS.
Vakuudeksi; '
Matti Kautto Tauno, -Junikka.
^ Puheenjohtaja. Kirjuri,
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA!
' - - - \Wf.m:\
s >
•-'••1 • ' • ' P l ' " . ufi*
v i i
• m:
s *
'' Af Mi W
^^^'^ SÄRMÄÄ
" 4 ? ' - ."'1 w' t'<ii -k--
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 6, 1921 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1921-12-06 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus211206 |
Description
| Title | 1921-12-06-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
mWmmiJ ASIAMIES.
jen kulkimioroja, pilettien hintoja ,y, m.
kirjevaihtönne allekirjottaneea nimellä.
J. ¥. KAKNASTO
SUDBURY. ONT. 5
lilllllllllllllllliiiliilllllillilllllilllllilillllilllMIIIUIIillllHHR
a knin käikld on neuvostovallan poliittiset saa»
menivät siinä, yutukset tuomittava perikatoon taik.
ilisen politiik- ^ oa meidän rakennettava ne varr
i kosketuksen malle ja taloudelliselle pohjalle,
cä voinut äi- Seikka, että oli välttämätöntä
titovoimäin yi' asettaa erityinen kojnisioni lukutai-uolueohjelmas-
dottomuuden: lopettamiseksi,'- osoit-
1 ehdottomaksi taa, että Venäjä on maa .jossa ta-co.
otot maaseu- valliset koulut ejvät riitä tähän teh-sen
rakennus- tävään; Meidän on päästävä niin
}'n kaupungeis^ pitkälle,- että voimme lopettaa tämän
hottaa tuotan- komisionin. Mutta neuvostoyhteis-
)ittautui syvän kunnan rakentamiseen ' on välttä-ittisen
kriisin mättömiä laajemmat tiedot kuin luku-
ja kirjoitustaito. Jokaisen talonpojan
on saatava tilaisuus käyttää
tietojaan maataloutensa, valtionsa
parantamiseksi. >Meidän on
hankittava- itsellemme sivistysminimi
joka sallii meidän taistella menestjj^k-sellisesti
Venäjän perintäpahaa,: hy-rokatismia
'. ja lahjontaa vastaan.
Meidän ön taisteltava, kolmea vihollista
vastaanii kommunistista turha,
maisuutta, joka luule^, voittavansa
kaikki laatimalla kommunistisia dek-reettejä
kysymyksessä kun oh näiden
toteuttaminen' todellisuudessa: tietämättömyyttä,
sillä lukutaidoton jää
tietysti vieraaksi politiikalle ja tuomitsee
usein pelkän huhun nojalla;
lahjontaa vastaan, sillä hiin .pjian
kuin sellaista tapahtuu, ei mikään
politiikka ylipäänsä ole mahdollista.
Jotta yoitaisiir menestjrksellisesti
täisellä: näitä. viholUsia vastaan, on
kansanjoukkojen sivistjystasoa kohotettava.
Näiden tehtäväin toteuttamiseksi-
on pitkä aikainen, .johdon,
mukainen työskentely vältiämätön.
^ ^-0—l-^-''
et tappiomme,
luonnollisesti
räytyminen tahdissa
täydessä
[' taloudellinen
cko-ottojen kor- t, konsessio.
naisille ka-jlistisille
vuök-ä
määrin kapi.
a. Nyt ^oskee
lonpoikäisluökka
iako, joka näyt-iälistista
yhteis-ilistista
elämää,
nmältä. Tässä
aarisen^hallituk-äestöji
elinehto,
ja nojauduttava
a kasvaa sitä
aus elpyy. Nyt
li^tuuko kapita-ja
ajaa tiehen-onko
proletaarilla
talonpoikais-*
iva kykeneväksi
t riittävän mat-ipitalismille
alis-velevan
valtion
ista. Tämä tais-imiaan
ankaram-ämättömämmäksi
akkia ja Deniki-sotä:
oli kaikille
arkoitus oli kai-nyt;
ei vihollinen
aan piilee näky-iessamme.
Voi-n
meidän nojan,
ja talo.rfpoikain
anisationitahtooh.
leerattava pikku-ävä
heidän tuonetta
va heitä -val-luutoin
saapuvat
än pikkutalonpo-listä.
Tästäriip-
J. Työssä työliis-
3hittämiseksi em.
siihen, että nämä
kommunistisiin
meidän, kannus-skohtaisiaetuhar-aisen
työläiseen,
in etuihin perus'
yössä V on perus-inoast^
an yhteisen
^3 persoonallisen'
il, jälkeen bn viiva
käyntiin vielä
:entely kuin kos-aikana.
Köyhty.
ulevan sosialismiii
ehityksen -välinen
a kuoleman kysy-laa
millekään tuft-
Tieteellisesti on todettu olevan Y-leismaallinen
Aine, josta kaikki on
luotu ja Joka alkuperäisessä tilassaan
on tunkeutunut kaikkialle ja täyttänyt
koko avaruuden. Tämä aine.on
Tahto, joka> ilman ulkopuolista vai-kntusta
on tasapainossa. Se on kielteinen
eli negatiivinen sähkö ja saa-daltseen
tuloksia, täytyy siihen vaikuttaa
myönteisellä eli positiivisella
sähköllä. Ihmisen Tahto voi synnyttää
myönteisen tai kielteisen ajatuksen.
Ajatus on tahto toiminnassa.
Ihminen voi omata hyvän terveyden
ajattelemana itsensä terveeksi ja taas
päinvastoin voi ajatuksillaan tehdä
itsensä sairaaksi. Tämä ei ole mikään
harhaluulo, vaan täeteellinen tosiasia..
Me nyt vasta alamme huoraa-ta
tämän Tieteellisen Ajattelun väl
kutuksia.
Jos olet sairas niin tule laokseni ja
PAHANE.
Toimii Minnesotan valtion lapakir-
Hän pnristi käteni nyrkkiin ja
jatkoi:
cHän kertoi minulle tarmansa.
Tulen sen unhoittamaan. Mutta tä.
ten tulin tietämään että kaksik-ym-mentä
vuotta sitten, kun hän oli
vfelä melkein lapsi, hän oli mallina
eräälle maalarille^ ja että muotokuva
on se kuva. Tunnen hänet
siinä».
«Niin», mumisi Hubert, «hän ei
ole voinut muuttua.. Hän on yksi
niitä jotka pysjnrät yhäti nuorena ja
kauniina.»
«Joitakin vuosia takaperin hän
kuuli eräältä vanhalta tuttavaltaan:
että- te vielä säilytätte tuota kuvaa:
Ymmärrättehän, herra, ettei
se ole ena^n mahdollista. En voi
sitä sallia.* Ja hän, josta tulee
rouva Marsande ei voi sitä sallia.
Hän antoi minulle* teidän nimenne.
Teidän kieltäytyessänne on minun
täytynyt koettaa saada teidät käsittämään
velvollisuutenne kohteliaana
ja anteliaana ihmisenä.»
j«aia.
Köyhä taidemaalari
Kirj. Frederic Boutet.
(Suomennos.)
-Kiertävän käytävän perässä Marsande
näki vanhan keltaisen oven;
johon oli kirjoitettu valkeilla kirjaimilla
-«Herbert».. Sisältä kuului
keskustelua. : Hän kuunteli. Kerran
vielä hän, epäröi. Tämä tehtävä oli
hänelle hyvin arkaluontoinen. Se sai
hänet kärsimään. Hän häpesi sitä
Mutta eräs tunne voimakkaampi
kaikkia ,näitä vallitsi hänessä.
. Hän kopisti ovelle. Ääni joka
puhui taukosi ja toinen ääni kutsui
«Tulkaa sisälle». Ovi avautui ja,hän
astui sisälle, Hiione oli pienikokoi.
nen ^taistelijan työhuone, niukasti
kalustettu ja ö.li,sen seinät lahoamis-tilassa.
JKatossa olevasta, ikkunasta
virtaavassa valossa, paperilla la-datuji.
pöydän ääressä, harmaatuk-cainen
mies, laiha, kalju, silkkinen
nenäliina kaulassa, tohvelit jaloissa,
istui ahkerasti .piirustamassa. Toinen
.mies, myöskin vanha, poltteli
piippua pienen uunin ääressä.
: «Herra Herbert», kysyi vieras.
' «Se on nimeni»,.sanoi hän joka
piirusteli. ' '
T:ri WeDtw»rft,
1421 East Superior St.
DULUTH, — — MINNESOTA
«Ihmiset ovat kertoneet, minulle
lahjastanne, herra. Kokoelmani ei
olisi täydellinen ilman Aantoine Her.
bertiä. Haluan yhden maalauksenne.
» T-— ^ •'• :
Herbert pisti kätensä tarkuihin ja
katseli vierastaan. .
«En ymmärrä teitä ollenkaan»,
saiioi hän viimein. «Te haluatte ostaa
maalaukseni'? IMinkä? lilinulla
ei ole yhtään. Pitkään aikaan en ole
ollut maalari. Pitkään aikaan ei minulla
ole ollut lahjoja. Minulla oli.
kauan sitten ehkä — hetkeksi. Mutta
ne ovat päätetty' — haudattu.
Sen lisäksi,'en ole koskaan ollut
tunnettu. En ole koskaan pitänyt
näyttelyä. ^. Kokooja? Kuka olisi
voinut teille kertoa minusta? Olen
kanssakäymisessä vain kolmen el
neljän toverin kanssa, kaikki epäonnistuneita,
kuten minäkin. En —
en todellakaan, ymmärrä ^teitä. An-,
töine Herbert kokoelmaanne! Mut-^
ta, hyvä herra, useita vuosia on An-'
oine Herbert piirustellut kuvia lasten
julkaisuihin, *Sen pitemmälle ei
mitään. Täytyy elää. Minun maa-auksiani
— niitä ei ole olemassa»
«Ja tuo — mikä on se?» sanoi
ilarsande.
• Kului useita minuutteja ennenkuin
Herbert vastasi:
«Toin hänet Pariisiin mallina, Hän
oli vain seitsemäntoistavuotias. Mi.
nulla oli silloin hiukan varoja. Sii
nä elämäni hetkenä oli minulla myös»
lahjoja —hänen vuokseen. Minä
myös halusin hänet oraakseni. Mutta
hän , jätti minut äkkiä. En oi-lut
sitä odottanut. Minun olisi sem
tään pitänyt huomata että hänellä
oli suuri halu näyttämölle joka halu
hänet sitten voitti.»
antaa tilaisuus keskusteluun puheen
johdosta ja organiserasjan tehdä
asianmukaisia selityksiä.
Organiseerajan on neuvoteltava
osastojen agitatsionikomiteain ja
johtokuntien kanssa toiminnan jä^
jestämiscen nähden ylensä. Siellä
missä ei ole osastoja tulee neuvotella
paikkakunnain tietoisempien ja toi
mintakykyisempien toverien kanssa
koettaen saada osasto pystyyn, tai
ainakin saada agitatsionikomitea, joka
alkaa 'yhtelstoiniintäan keskusviraston
kanssa ja työskentelee toiminnan
laajentamiseksi.
Toverillisesti
S. S. Järj. t. p. komitea,
K:tta A. T. Hill, siht.
. 1 1 * V n j -
7lM
STEELEDÄLE/ SASK:
«Olin hyvin lamaantunut hänen
mentyään, Annoin itseni veltostua.
Kulutin enemmän ja enemmän va
nojani. Muutamien kuukausien kuluttua
yritin jälleen- alkaa työni:
Otin uuden mallin. Sitten menin hä.
nen kanssaan naimisiin. Sitten tuli
lapsia, köyhyyttä, vieläpä kurjuuttakin;
Aloin piirustella kuvia nuorel-leväelle.
Mitä oli sillä välilä? Minulla
ei ole mitään taipumusta maalaamiseen,
• paitsi hänen 'maalaamiseensa.
Siis te vuoröstannei ymmärrätte
miksi en halua' myydä muoto,
kuvaa. Se on.kaikki;mitä-minulla,
on,» ' ' •''. ••
T^vi on taas saapunut tänne aa-vikkomaillekinl
Se tulikin tänä vuonna
tavallista aikaisemmin.' Ei suinkaan
missään muualla asutussa ma.
ilmassia ole talvi niin ikävää ja yk-stitoikkoista
kuin se on täällä pree-jillä.
Mitään muuta vaihtelua ei
elämä' tarjoa kun sen, ettö yhtenä
päivänä lennättää tuUli luhta yhdeltä
puolen mailmaa ja toisena päivänä
toiselta. Joskus oh sentään
vähän sievempiäkih päiviäj, sillä aikaa
kun .tuuli kääntyy niini että
pääsee naapurissa käymään'. Täm-mö'isissä
oloissa henkiset ' voimat
herpaantuvat, innostus-kuolee ja yh.
teispyrinnöt kituvat. Ei voi mitään
päättää toimeenpantavaksi pelkäämättä,
että se meriee myttyyn pahan
ilman tähden.
umi mmm mmm mm^
imM, mfivM mmm, gmoi-
' Mmm wmk m msm.
^ Kun olette menettäneet terveytenne, kun ajatuksenne
tylsistyy ja ruumiinvoimanne hoikkonee,
lipettaji.eet paranlautua- ktihotuisaincilla ja
fcaumaavilla lahkkeiUä. mm koettakaa Nuj-a-Toaea. SUlolii ,
»^".«•V^vn,. miten pian tunnette itspnne
u-jdeksl ihmtscksir Yhdeksän bmmenettÄ ossa kaikUta ihmis-
Kunnan, vaivoista, kut«n huono ruokahalu: rUuansulatns, vatia-
Kaasu ia;tun)0?»va vatso, kova vat«B, maksataudit, Kumaattis-ct
Bam, paankivistys, hermotaudit, dinvoJman »uute, hermostu-neUuus
ja unettomuus, johtuvat Hermo-Voiman puutteesta, hei-
Ilosta. vesunuiscstÄ verestä Ja huonosta verenkierrosta.
Jokaisen elimen, jokaisen ruumiintoiminnan tehokkedsuUB riippuu
Hermisvoimasta; JBermo-Volma on vatsan, maksan, jnumuaisten
Ja suoliston, sydämen lySnnin ja verenkierron toimeenpaneva voi-ma.
NuBa-Tone» on parhain apu hermoille sekä fyysiUisestl rappeutuneelle.
Miksi? Siksi ett& 80on yhdistelmä katteksaste^-
i«-^»fTH*'»"'*"* ^e*ri!k"o^i se*n* °r*u*n*s'a^ aisptil traa uptaarah ajaat mfoskfofirriiftt -snuiovsinitttoeale vvaet,r ilifai
ja hermoille. , , ^ -
Blin" »aksaa tolmtntftan,.m iuoliston Inintoon.
«nH?#-t'" ,'.l"'^".'!;'ft* »ttnnSMtscstl, Se eloittaa munuaiset^
poistu myrkylliset liikn-dnect Ei «nUn kaasua eikfl turvotustau
el^pah.nhMufstahen,ityst»,eik^^^^
taksen, lulat hennot ja sikeän. volmlsUvan unra, Nusa-Tona rikasi
telttaa veren, parantaa verenkKrton, antaa terveyden punan kasvolUa
ta>p«en. M n ^ n huusi pulloa, huuden buukaudm tarv«, iMmg mM) £v^^
S«a^iusitnt.a kTaaa ieUltcsn htXt v«lHJa oveant ttlialOadtiUkiiini. bhMns»sB pUMMSmneminoitD v^a^^h^lmn ^ ™>«tn" nbeet»i n -
KAVTTAKÄÄ TXTÄ KUPONKIA tlUTEMANNE*
National Laboratory, Fin. 80—1018 So. WaWh Ave., Chicago, DI.~ '
Nu^S^oV^"^'"" ntonlle pulloa
N i m i . . . a * » • t f ft * • • * •
S
Katu Ja numero tahi B. P. D ,
Valtio
Punastuen hän osoitti maalausta,
seinällä jota' hän oli, katsellut kiih-keästi-
aivan siitä saakka kun hän
oli astujjut sisälle. Se oli pitkä;
alaston naisen muotokuva, raamis.-
sa joka oli tehty yhteen naulatuis.^
ta kattopäreistä. Se oli hyvin nuoren
naisen muotokuva, melkein lapsen,
suoran, solakan ja kauniin.
«Kyllä», sanoi Herbert muuttuneella
äänellä. «Tuo bn minun.
•Mutta i se ei ole myytävänä».
«Miksi? Se miellyttää minua paljon.
Teidän hintanne tulee olemaan
minun hintani».
lenin poliittisen
^istä. Venäläiset
komaiset myönny-puokraavat
tulevat
>a satakin pros.;
istua, mutta oppi-lan
teollista yritys-voitte
te tulla ky.
maan kommunisti-
. Tämä oppiaika
Icoväkin, mutta ei
sytietä, sillä nyky-len
suurteollisuus
apitalistien käsissä,
isuuterame ei/ salli
nikä muissa niäissa
ensi hyökkäyksellä:
•M-usta.. Poliittisen
^-cänä on saattaa
«Saisinko puhella muutaman sa.
nah flcanssanne?» -- ..
«Minä' menen ulos», sanoi mies
jolla oli hattu.
Häh puisti- tuttavansa kättä ja
sanoi iväUisölla hymyllä:
«Se öh joku rikas amatööri. Onnittelen.
Parempi.;myöhään kun ei
milloinkaan».
Hänen askeleensa häipyivät käytävässä
Herbert meni käsrtävän takaosaan
ja sulki puoleksi avoimen
oven jonka raosta sängyn sivu näkyi-
«No niin herra, miten voin palvella
teitä»?.
Vieras katseli kiinteästi seinille.
Hän värisi. "
«Minä rakastan maalauksia», sanoi
hän : äänellä joka hieman väri-si.
«Olen niiden kokooja. Viime vuosisadan
viimeisten vuosien ja tämän
vuosisadan ensimäisten vuosien maalarit
kiinnittävät suuresti mieltäni.
Mutta unhoitin sanoa nimeäni. Olen
Louis Marsande, Epäilemättä olet-
_:?^tt 3 proletaari.
' iaM^vain juiis-
?itien jal delzreettji^
•'^'yj: Oli meidän han-poliittista
koke:
höllistä tietoa,: Jo-
«Älkää pakoittako minua. Olen
maalannut vain yhden kuvan. Tuo
on, se kuva. Haluan sen pitää»,
Marsanden • kasvot olivat kalpeat.
«Haluan ^aada sen», hän änkytti,
«vaikka millä hinnalla.^ -^J::^'--"^:"::-
«Ei», keskeytti Herbert jyrkästi.
Häh viittasi alastomaan muotokuvaan.
«Te tunnette hänet, ettekö? Siinä
on syy, eikös olekin? Teidän
mieltänne ei., kiinnitä minun maalaukseni,
vaan hän».
Toinen epäröi ja alensi äänensä:
«Menen naimisiin hänen kanssaan.
Haluan saada tämän kuvan, Sarfon
teille totuuden. Olette oikeassa,
Maalaus itsessään on sivuasia minulle.
Tahdon sen hänen tähtensä.
Kaksi vuotta sitten näin hänet ensi
kerran näyttelevän, ja ihailin häntä
äärettömästi. Siihen saakka ei minulla
oHut koskaan ollut aikaa rakastaa.
Halusin olla ralcastettu, idun
tulin hänet tuntemaan, pidin enempi
yhä enempi arvossa hänen jaloja
ominaisuuksiaan, erittäin hänen nerokkuudestaan
— hänen älykkyytensä,
hänen suorasukaisuutensa, hänen
viehäst^svoimansa, hänen yle.
vyytensä. Ei kellään ole enempi
ylpeyttä kuin^ on minulla, Olin ylpeä
saadessani tarjota hänelle nimeni.
Hän epäiröi. En kuitenkaan
pyytänyt häntä ; jättämään näyttämöä—
ei ainakaan heti. ..Viimein
hän KVihim. Mtitta hän vihaa yhtä
rosoitti rauhatt';muutta 'joka 'paljon • kuin 'minäkin kaikkea va.l-oli:
'Itunimalliseiia -.tavalla:'•ristiriulas- f-hecnisautta ja vUrinkä-ityMä.: Häh.
saliLnen voimakkaalle ja' liijatahtoi^ ei tahAi) /Alä mk!im .tuskalHnen' yl-
Hänet keskytettiin. Ovi avautui
ja iso nainen, epäsiistin näköinen ulkomuodoltaan,
tuli huoneeseen ja
häntä seurasi kivuloiäen näköinen
pieni poika. Häni meni huoneen poikki
sanomatta Banaakaah ja hävisi
takana olevaan huoneeseen.
«Tuo on Rouva Herbert>, sanoi
hän. '
. «Herra», alkoi Marsande matalalla
äänellä, «te olette köyhä. Teillä
on lapsia. Siinä kaksi syytä lisää
miksi teillä ei ole oikeutta kieltää
tarjoustani; > En pyydä teitä anta
maan minulle maalausta. Hävittäkää
se, hävittäkää se minun läsnäolles-sani.
Määrätkää oma hintanne. Kuusi
tuhatta - frankkia, llahdeksan tii.
hatta frankkia. Tässä on maksU'
osoitus 8,000 :lle,i Ette voi kieltäjr-tyä.
Se on kunnian asia. En voi
sietää että tämä kuva.,,»
Hänen äänensä tuli kovemmaksi.
Hän kiihtyi taas, tuoden esiin väitteensä
yltyneellä voimalla. Äkkiä
makuuhuoneen ovi avautui. Rouva
Herbert tuli ulos. Hän käveli- kuvaa
cohti, astui tuolille ja keittiöveitsellä,
hän halkaisi tytön alastoman
kuvan ppstä varpaisiin' asti. Hän
veti. alas kangassiekaleet, antoi ne
Herra Mareandelle, otti maksuosoi-tuksen
ja meni takaisin perähuonee-seen.
: • "
Herbert oli tehnyt liikkeen ikään,
kuin pidättääkseen tuon hävity.styön.
Mutta liian myöhään, ehkäpä hän
myög pelkäsi. . ,
'«Oli tarpeetonta antaa hänelle rahaa
», hän sanoi katkeralla ^hymyllä.
«Hän olisi tehnyt sen ilmankin
jos olisi uskaltanut. Hän myöS; oli
mu.stasukkainen!» ,
Hän seisoi yksin, kaamean mustan
aukon ede.ssä josta : kankaan
siekaleita vielä riippui. .
— -0-^ -.• .
' Naamiotanssit pidettiin Gopher
hiilin koululla työläisteh-Karjalan
hyväksi, jotka kylmän ja tuiiHsen ilman
.takia tuottivat puhtaaksi yhden
vaivaiserf- dollarin. Osaston via-roilla
kuitenkin päätettiin ostaa yk-si
bondi ja kerätä iisää. Ennen,:pn
o kerätty. $60.00 .Venäjän nälän-lätärsille,
joten v täälläkään ei- silti
sölidar|suudei(: vjä^-A^^yölH
ne muuta proletaarista mailmaa
kohtaan ole aivan.kuollut.
. «Pallea verta» tunnustaa synnyttänen
se, että Grain. Grovrers osaston
kirjuri osti kaaralastin Icolia osastolle
paikalliseitq kotinvälit^jäitä,
eikä -Grain Groversien pääjärjestön
kautta. Siinä on mukamas tapah-tunjit
rikos osuastoiminnan periaatteita
vaalaan. Kulienkin joka: tu.ntee
Saskatchevvanin G/ G. Am pitäisi
njyoskin tietää, että, siinä on osuus-toiipinta
niin alkuperäisellä kannalla,
etta eipä sitä vastaan voi oikein
paljon, rikkoa. Paikalliset osastot
feiyät maksa pääjärjestöön eli pää
offjisiin mitään rahastoa, jolla voi
jäi liikettä harjottaa. Ainoastaan $1
jäsenmaksua vuodessa, joka tietysti
kuluu agitatsioni- ja konttorikului
hin. Tämän tähden ei keskustoimisto'
voi tehdä muuta välitysliikettä
kuin lähettää tilaukset, semmoisina
kun ne tulevat osfistoilta, johonkin
tukkuliikkeeseen, 'joka ne täyttää,
keskustoimiston toimiessa vair^
ikäänkuin oppaana osastoille, että
saisivat haluaWan!5a tavaran mah.
dollisimman halvalla. Jos näinollen
joku paikailis-osasto sivuuttaa tiiman
keskustoim|ston, sentähden, että RO
sattumalta''voi tehdä edullisemman
SUOMEN SUKSIA
Terveellisin lUrheiI^väIiQet Sopivin Joululahja lumi-maiaial
Suksisauvat ja .Rommit VAPAASTI jokaisen parin mukana.
4 jal. pit., parL. $3.50 8 jal. pit., pari $9.60
5 jal. pit, pari '. $4.26
6 jali pit, pari.....\..:..i.........85.76
6 Vi jal. pit., pari..!.'., $6.50
7 , ^al. pit., pari $'..26
8 Vi jal. pit., pari $10.00
9 jal. pit, pari.,.. ,.,$10,50
10 jal. pit, pari $11.90
(Hinta Kajaanin mallisille (Haapaveden malliset 75c parille
» ka liimmat.)
HINNAT «MESSU» SUKSIU^Ec (Useimmat palkittuja näyttelyssä).
^ (Haapaveden ja Ihanne mallisia).
9 jal. pit, pari $17.00 (Ainoast. 22: paria) 10 jal. pit, pari $18.25
i u i ä u m c oimsvibs ^y^j^, g pa,,j,.) (Alh. 29 paria.)
Ihanne sukset ovat Haapaveden mallia pyöreä pättllys, valikoidusta
koivusta, hieposti paleerattuja ja UBeimmat saaneet l:n pai.
kionon näyttelyssä.
AmvkO ja FENBIIA PAPEROSSIA, (Sopivia Joululahjoiksi.)'
SUOMEN SILAKOITA, PUOLUKOITA, SIENIÄ, NORJAN Ja
HOLLANNIN SILLEJÄ ja ANCHOVIES tynnöreissä Ja pienemmis.'
sä puuastioissa' (kegä) sekä tinakannuissa. Hinnat kysyttli«ssa,
myöskin venäläiää Malakhov Brand Anchovies tinakannuipsa.
LäJiettäkää tilaukset, rahalähätykset ja tiedustelut osotteella:
20 We(t 129th Street,
A. Nikula,
New York, N. Y.
^Mfiiiiiiiiiitiiiiiii^iiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiiinuiiiiiiniiiiiiiniiiiimiiiiiiHif^^^^^
PORT ARHUR, ONT. =
Ainoa paikka mistä saa oikeen valmistettuja, suomalaisia lääkkeitä i
Port Arthurissa. =
METSÄSTÄJILLE: Suden ja Ketun myrkkyä, strykniniä S6,00 5
unssi, saunakukkaa 25c., huna'a 25c., ketunöljyä 25c„ lavanterölJvd.
majavan sappia $1.00, hajuplhkaa 50c. S
•"'•JbelliHet joukot i - ''•Marsanden tehtaista.»/
Järjestön organisee-'
raajan
A. Hautamäen
matkaohjelma lännen maakunnissa:
Joulukuulla:
Canmore, Alta i) p,
SiCjamous, B. C. 10 p.
Bdwie 11 p.
Salmon Arm 12 p.
Glenedan 13 p.
White Lake 14 p.
Webster Corners 15—16 p.
Port Moody 17 p.
Vancouver 18—19 p.
Chase River 20—21 p.
Cob Tree 22 p.
Ladysmifh 23—24 p.
Vancouver 25 p.
Sointula^ 27 p, ,
Mi^rsky 28 p.
Härmä 29 p.
Myr.«ky .30 p.
kaupan muualla, niin onko siinä ri
cottu . osuustoimihtaperiaatteita, vastaan
? Eikö tässä tapauksessa ainoa
osuustoiminta ole .siinä, että liittyr
mällä yhteen ja tekemällä ostoksi
amme mahdollisimman suurissa erissä,
joko keskustoimiston välityksel.
lä tahi ilman sitä, kuinka kulloinj
kin edullisemmaksi huomataan, koetetaan
saada hinnat alas? Ja kun
ne on saatu alas, niin eikö nieillii
ole oikeus.ostaa sieltä nii.wä ne alhaisimpia
ovat, niin kauan kun ei
meillä ole omaa liikettä tahi omaa
varastoa? Muuten nämä farmareit-ten.
järjestöt ovat vielä niin alhaisella
tietoisuustäsolla, että niiltä, ei
voi mitään toivoa vielä pitkiin aikoihin.
Venäjän nälänhätäisten hy.
vaksi. ei ole vielä mainittu .'janaakaan,
ei farmarijärjestöjen äänen-kannattajas.
sa eikä muussakaan hei
dän kiihotu.skirjani.suudc,s.saan. Nyt
kuitenkin kun avunkcräys Venäjälle
on tullut sik.=i ylei.seksi, että saa pe
Iätä farmareittenkin siihen .sekaan
tuvan, niin tulee huikea avunhuuto
Armenian orpolasten puolesta.
Kolme pu.sselia nisuja tai sitä vas-aava
määrä rahassa jokaisesta tu
lannesta pusselista mitä farmari on
saanut, vaaditaan avustusta armenia-aisille.
En «ano etteikö armenia-iaiset
tarvitse apua, mutta se ett»
äjiierikalaiset farmarit mieluummin
kohdistavat apunsa Armeniaan kuin
Venäjälle, .o.sottaa heidän kantansa
ja tietoisuutensa luokkataisteluun
nähden. Tä-S-sä Armanian avus-tami-
ses-sa onkin kapitalistiluokka ta;
kana, jolla tietysti on oma merki-tyksen.
sä. .Sen näkee siitä kun viija-eievaattorit
toimittaivat. keräyksen
S. LADIGEN,
Suomal. apteekkari. '' - „ • =
Osoite'; 296 BAY STREET, PORT ARTHUR, ONT. 1
?niiiiiiiiniirirfiniiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiriiiiiiiiiiiiiiiiHiniiiHiiiiiifiiinii(in^
^5 Kaikkea ruokatavaraa saatavana ja lähototiiän tilausten mukaan. -
s Nopea ja huolellinen tilausten suoritus. E
SUPERIOR GROCERY & BAKERY f
5 B13 Simpson St. Puhelin S. 1326. Fort WiHiam, Ont, i
TiiHninHnimiiiiiiiiiiiHiiniiiiiiiiMiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiniiniiiiiiimiriiii^^^^
oman painon ja ymmärtciä olla m
tä tyytymätön, niin ci tämä ole vie
iä-'luokkatietoisuutta, Mutta eip?
se ole amerikalainen teollisuustyö
Iäinenkään suuresti sen tietoi.semp
asiemastaan ja kuitenkin kaikkien
yhtei.5kunnalli.sten kehity-slakien mu
kaisesti pitäisi teollisuustyöväestön
olla johtavana aineksena tulevaisuut
ta kohti kulkiessa. .
Uutistenkirjottaja.
, • o
SOUTH PORCUPINE, ONT,
Peruutus,
selle ulkomuodolleen. : Varmaankin
hän .huomasi tämän -. itsekin, .sillä
hän alkoi taas terhalcalla äänensävyllä:;'':,;•,:'•.,''•
:
Iät
palj
rakkauttamme.- Hän kertoi minulle
koko menneisyytensä tarinan.»,
Sointuja 31 p- , ,. . .
•••..-Osastojen-', on ilmoitettava •. tilai-irautatiökomppanfat kuljettavat-, kfi-suufeista
'm^hdolii-imman'. hyvin.JEi r ä t y n viljan ' kyylivaparini, .mylly*
•oai'kkakunni!l.-j missit ei ob osastoa i^-'"^?'^'"^^^'^ Jauhavat sen . vapanst;
. tai-on-foiniin'.3 3ftmaannuksi.s8a-, pyy^lnei .Jiipä--tfetä'.tehd.VNe«v.o.*to-Ve-:-
,ys .taikka .-.kandaalin ..-luohfoinen' dämrne - .toverien ottamaan-', yllä .•'ase- i "äjän -katoalueilla'- kärsivien ; hyvak.
!ja.stu3häirit.?eisi elämäämme ja tetut päivät huomioon, järjestäen ja Amerikalainen maanvHjeliJE
ilmoittaen tilaipuudet siten auttaen'^'"ikee vielä kapit-^^^^^^
matkan onnistumista.
Pahetilalsu uksien yhteydessä tulee
rassa. Joskin hän tuntee suurpää-
South Porcupinen S. .S, Osasto
kokouksessaan, marrask. 27 p. päät
ti peruuttaa ennemmin antamansa
toveriluoton Leonard Karjalaiselta
koska on käynyt selville, että har
on toiminut lahtariarmeija.s.sa ja vie
ä niin urhoolli.se,5ti, etta on naanul
mitaliin ja todistuksen .Mannerheimilta
ja .Sippolana, Hänen kuvanpa
kuri , my ok. urhoollisuustndistuk^s'
ovat' -julkaistun?* \i}v^yk&M\v}i.,'.. y>
im tarerit biilildrilb voivnt anta:
Hallen koli!:''!')!! kiin hii-
Jouluviisu
Vatsa Joulun Jumal' ompi, j
Sii.?pa parhaat sille onki,
Vahni.stettu meillä Tortut, .
.Seka monet kahvilcorput. >
Se se veisaa hoo,siannaa, t
Ken orterinsa. ajoi» antaa.
Me emänniie teemme Kranitit.
Mit' ilman niit' oi» Joulutanssit. ,
Toivomme nää.9 et teillä oisi,
Mitjl .Joulu olla voisi.
Saa joka ukko' poskeen mallin,
Meiltä joulu kahviin saapi Korva<
tällin.
On Kovaaleipäil jota kaikki kiitti,
Sit' särkiessä ei tarvis tynämiitti
On jouluks myöskin —• oh empäs
sano,
Jos mitä haluat, soita, halo, halo.
LEIPÄÄ KAIKILLE on joulu toivo,
tukset
Ei'vatsaa täytä vain turhat koikO'
tukset,
Joulutoritu y. m, tilaukset lähett.
osott:
•8 '•
(HOME BAKERY)
Puh. 1338,
740 Simpson St., Fort WiIIi'Jrn, Oat,
non .likajiTiii {viiViS.
Vakuudeksi; '
Matti Kautto Tauno, -Junikka.
^ Puheenjohtaja. Kirjuri,
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA!
' - - - \Wf.m:\
s >
•-'••1 • ' • ' P l ' " . ufi*
v i i
• m:
s *
'' Af Mi W
^^^'^ SÄRMÄÄ
" 4 ? ' - ."'1 w' t' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1921-12-06-03
