Vapaus, February 1, 1929

              SivQ2 Perjantaina, helmikuun 1 p:nä—Fri., Feb. 1 No. 27 — 1929
VAPAUS
T O 1 VI I T T A J A 7 ;
B . A . T E . N H L . N E . V . E. P E H K O S E - V . >.i. ;'OH;AVS\LO.
Trotskilaiset ovat nyt menshevikejä, vasta-vallankumoiiksellisia
The oe'y orsxa «f F i n n i i h -"orkcr» . . i - i U » k r J dj.»:»
I L M O T L r - H ! \ \ \ T \ A i \ t n i S ^ A -.
Kirj<-r«:hl-j-;imot3kKi SIXO k - n z . E i / X ; k i l - i k- r t i i . — A»—^-^^s-^-r. '.r.r-r.r- f . i - f . k^t -r'^
p « J ö * t n u n j . — .\ira-si=.i;B-.to;-r:'^tik^t ' V i c ^ - i . « 1 ? . k ^ r r i j . — i . r r . = .^l-o; j ^ ; J/J i c - r n.
8^00 3 fcrrti*. — A^^iiito-fr>;:oi«>»=i.vrt iZJA I r r t i , iii^J k i i : . . k- r : u . — fl-OO i - r : . ..
— Kiiol<-Tii.nila<,iuk-rS »2.0Ö k - n a . S V L . i - - i V , u l t^: c ^ i - r t ^ - i r " — H . : - i r i i . - . ; . -
o t o t r : i « i i o : a k l « SOc k r r t j . SlXft k-.:-- i r r - - l J . — T ; ; J ! 7 . ; I - ' . . - I - : : U ; . ^ .I.-J j , a r ' r,-;Mir;-f. « . »ri-..:-
n b c t r t t ä v ä ilÄ'>tc*h;rti <Trki:rr-=.
Kcmmunistipucilueen äänenkaimat- • "Trotski kirjeessään, iräivätty lo-
. taja "Pravda" selittää toimitusartik-! kak. 21 p.. 1923, keholttaa järjesuinsä
kelissään, että vastayaHankYimouksel- i jäseniä järjestämään lakkoja armnat-lisen
trctskilaisen järjestön äskeiset ^ tiunicidea kollektiivisten sopimusten;
toiirJrnat. ovat pakoittaneet kommii-; uxisimisen ehkäisemiseksi. Trotskilai-'
nistipuolueen ja neuvostohallituksen ! set tukevat neuvcstohalhtus-vaitaisten
Ammatillinen liike
Ratapölkkyveistäjien lakko Onion Lakella,
Ontariossa
Vapapdea. t o i m i t a * : H c ' . ' ^ ' ^ - ! ^ -C". \ : j ' V f r B - . : ; . r - . i D.rhrr-. S:. ?=! S V /
V a j i a a A - n p a h » >a U i o c » - ; L i - r - » E U - ; . ^ " L , « T : - P»i':.a r^TC". ^
: . a.)^.:T-n ! . ; k i - - r . h ' - - . : j j 4a
yilAS POLIISIDIKTATUURI!
Lakko alkoi joitakin päiviä sitten ti hidastutettu toivossa, että vmnei-
,a neuvo3tohamtuksen.set tukevat neuvcstohamt:^-va3taLctenJatkuu edelleenkin. Tästä lakosta 3istä "^'^^^^ ^^J^^^^^^^^u
suhtautuniaan siihen toisella tavalla i aineksien hyökkäyksiä Ne-avosioliittca niainittun aikaisemmin lyhyesti tassa palle. Mutta nyt ovat ^^imeieis.
.kuin ennen puolueen Viidettätoista; vastaan ja yrittävät ha-:o:ttaa Kom-^-^^^essä, mutta oU siihen uutiseen miehet ^ ^ ^ P " ? ^ ^ „ ^ P ^ ^ „ = \ ^
Kongressia. | ^,^,^^3^^ Kansainvälistä. Trotskilai.: ^^Uut sellamen
.r . ,r.^ . „ - set esittävät nvt sama- ^^j,: tim sen olevan Hgeon Rivenn Lum- van puhtaaksi, amoastaan suupojat ia
"Vuoden 1928 aikana," ^ ^ ^ « ^ ; ^enJ£^f e ^ ^ v ä ? ^ kämpillä. Todellisuudessa on keittäjät jääden sinne.
Pravda, "trotskilaiset kehittivät p u o - ^ h e ^ ^ ^ ^ kfsymys Pigeon Timber: Vaatimuksena on lakkolaisilla pa^^-
luevastaisesta ryhmästään neuvosto- ^ameli^neuvost^a^^^^^^^ Tähän asti on siellä
h a l l i t ™ t a i . e n järjestön. Tämä seik- Saa^^^^ pietään ottamaan tämä maksettu ratapölkkyjen valmistuksesta
ka pa.otti orgaanit ryht>-maan P^t-i^^^^^^^^^_^r^J^: korjaus huomioon. ; 12^. sentTä Icappaleelta. jonka lakko­laiset
vaativat korotettavaksi 15 sent-jalle.
TTpifjän seikkailujaan Irerrotaan,
tekojaan ylirtellaän, heidän nyrkkinsä
voimaa, taitoa ja oikeainislisyyttä
ibniiigan ja ihmetellään. Kasvavalle
- : tävimpiin toimenpiteisiin. Vastaval- j ^^an on nyt välttämätöntä. Vangitse-
Kommuni*tii*n puolueen Toror/.on järjestö on julkaissut ylläolcAalla ; on vähäpätöinen, mutta heiliä on o-oUikolU
idU. a«n Tor«U«« v»„i,.van poHisaerrori. i^. ^l^r—^i^—J^
vastaisia lakkoja ja valmistavat jäse-lankumcukseUisen.
^euvostohalHtus-' "ja rankaisuja on jo toimeenpan-, Toistaiseksi vallitsee lakko kahdella. boonaleelta- ja kuukausimiesten
•vastaisen järjestön olemassaoloa ei j Kommunistipuolueen jokaisen ja-jkämpäUä n:ö 41 ja n:o 42. M u t t a : " 50 dollariin kuulta.
! voida saUia. Trotskilaisten jäsenmäärä h^^n tulee huolellisella tutkistelulla; jcs lakko tiöeb jatkumaan niin on to- . -eiDnait
- tehdä itselleen selväksi, että kommu-i dennäköistä, että se myöskin tulee: -^KKoiaisei ovat -ciyy
polvelle heistä txilee sankari-ihanne.
Jokainen tahtoisi olla ^ i d ä n kaltai­sensa.
Yhä yleisemmäksi kehittyy
heidän keskuudessaan nyrkke^ytaito.
jota käytetään sattuvien keskinäisten
riitaisuuksien ratkaisijana, tarkoin ja­lojen
esiku^iien menettelytapoja nou­dattaen.
— Taito ja menettelytavat
siirtyvät edelleen seuraaville sukupol­ville
— ja niin kehittjry ja vakiintuu
noiden jalojen miesten njrkkeihinsä
kirjoittaman lain pohjalta * yleinen
nyrkkeilyn periaate. Se on siis jalo-sieluisten,
vääryyttä vastaan taistel­leiden
miesten jälkipolville jättämä
Ijerintö, jota edelleenkin kannattaa
vaalia, opettaa ja seurata.
Loppu.
dosta ja kuuluu se ?eiira3va>:i:
Toronton
kapitalistisesta
vietettiin Standard-teatterbsä Toronto?5a tammikuun 22 p:nä.
ja koko Ganadan ty5Iäi^iUe oktettiin muuan kaunis nävlefniääh sisälli;
^kan5anvaltai>uude=4a" sen Lenin-juhlan yhteydessä, mJta;!Ta£t^n:
eippaita ja voi-1
nlstipuolueen entisen trotskilaisen' laajenemaan. Sillä toisilla saman yhti-, ; tonvarmoja. Ja kaikesta -päättäen ei
isällissotaan Neuvostoliittoa'
Tvöläisten "Kaikki neuvostohallitus-vastaiset
puhevapausoikeus, minkä työväenluokka voitti viime vuosisadan kuluessa ainektet. menshevikiset eljgmentit, j ä r -
sitkeän taistelun kautta, osollautui silkaksi silmäinlummeek.«i, koska
muuan työväenluokan puhuja vangittiin sik-si, että hän uskalsi puhua
rauuta kuin englanninkieltä. Kun poliisipäällikkö kenraali Draperin
lähettämät uljaat "urhot" eivät tyytyneet vielä siihen, että vangitsivat
luon vierasta kieltä käyttävän puhujan, niin heittivät he teatterin kulissien
takaa kyynelpommin erään naispuhujan päälle, sillä kokouksessa läsnä
olleet työläiset eivät pelänneet poliisin mielivaltaisia määräyksiä, vaan
korostivat, rtlä heillä on oikeus kuunnella puheita sillä kielellä, jota he
parhaiten ymmärtävät.
YJlämainittu Standard-teatterissa sattunut tapahtuma on vain huippu­kohta
sarjalle samanlaisia tapahtumia muissa osi.ssa maata. Muistutam-rae
vain Vaaran vangitsemisesta Sudburyssa, kapitalistisen lehdistön jat­kuvasta
hyökkäyksestä pohjois-Ontarion ulkoniaälaissyntyisiä työläisiä
vastaan ja erikoisesti poliisipäällikkö Draperin ja Toronton poliisikomis-sionin
yrityksistä puhe- ja kokoontumisvapauden tuhoamiseksi; poliisin
ja "urkkijäin" isaarimäisista menetelmistä tunkeuluessaan alituisesti jul­kisiin
ja suljettuihin kokouksiin; kommunistisen puolueen toimitsijain
raahaamisesta kenraali Draperin eteen näitten peljättämiseksi ja ehkäis­täkseen
heidät kolehtien kokoamisesta y.m. Kapitalistiset imperialistit
eivät näet salli, että kukaan sekaantuu heidän sotasuunnitelmiinsa miHään
tavalla. Nikkeli-, auto- ja kaikki muut suuret korporatsionit tahtovat jat­kuvasti
niittää suunnattoman suuria liikevoittoja. Sen takia on ulko­mailla
syntyneet työläiset, jotka ovat enemmistönä useissa suurissa teol­lisuuksissa,
ehkäistävä järjestymistä. Työläiset on eroteltava eri ryhmiin
kansallisten rajain mukaan. a;
jestyvät Trotskin ympärille. Viimeksi­mainittu
ensiksi kohdisti iskunsa Neu­vostoliiton
konamxmistipuolueeni joh­toa
vastaan, mutta taistelun logiikka
on pakottanut 'hänet kohdistamaan
iskunsa proletariaatin diktatuuria vas­taan.
fraktsian ja nykyisten
välillä on sovittamaton ^
Viimeksimainitut muodostavat vasta­vallankumouksellisen
neuvostohalli-tus-
vastaisen ryhmän.
"Joittenkin puoluejäsenten 'liberaa­lista'
suhtaiitumista trotskilaisia joh­tajia
kohtaan ei voida sallia. Senlais-ten
trotskilaisten, jotka vielä seisovat
puolimatkaasa, täytyy valita, yf^o
neuvostohallitus-vastainen trotskilai­nen
järjestö tai kommunistipuolue,
proletariaatin diktatuuri ja Neuvosto-lutto:"
trotskilaistenlön — ovat työläiset ilmotta-^ ^^f^^^S^^S^^^ S^^nt
eroavaisuus.jneet^etta he ovat vahniit ryh-.ymään ^^.^^ ^^^^ korottamaani
myotatuntoisuuslakkcon^nhn pian, kun ^^^^^ ^^^^^ ^ähän
p f e S S ' """^ " ° tarjoukseen lakkolaiset^eivät kuiten-
Ulos pakkaseen
paukkuvaan!
Kirjoittanut E. A ,
nuoriso ja joukkotoiminta
j kaan ole suostuneet, vaan vaativat
Lakon yleistilanteesta on näihin ; että maksu on korotettava 15 senttiin
asti ollut vaikea saada minkäänlaistaJ pölkyltä, kuten heidän alkuperäinen
selvää kuvaa. Johtuen siitä, että työn-' vaatimukssnia oli.
johtajat näillä kämpillä pakottivat, Kaikki oman arvonsa tuntevat työ­miehet
lähtemään ulos kämpältä sitä; Iäiset tietenkin pyssrvät poissa kämpil-mukaa.
kun heidän aikansa saatiin; tä siksi, kunnes lakko on saatettu
valmiiksi. Ilmottaen mahtavasti, että' voittoisaan loppuun. Jos joku mata-tämä
ei ole mikään "poortitalo". Mie-: lamielisyydessään taasen alentuisi
het sii; ovat saapuneet kaupunkiin j pettämään toverinsa, niin tullaan hän-picnissä
joukoissa. Tätä aikojen vai-• tä kohtelemaan ansionsa mukaan
miiksi tuloa on nähtävästi tahallises-' kaikkien rehellisten työläisten taholta
Hjrvin usein saa kuulla vakiintunei­den,
jo vuosikymmeniä mukana ollei­den
toverien arvostelevan Canadässa
syntyneitä suomalaisia nuoria Jokseen­kin
seuraavilla sanoilla: Tämän maan
syhtyisistä ei ole työväenliikkeelle mi­tään
hyötyä. Ei niitä saa näyttämöUe
toimimaan, ei voimisteluseuroihin, ei
osaston iltamiin, ei kerrassaan mihin­kään
toimeen. Tahsseissa ne vaan kul­kevat
j a vetelehtivät yökaudet pitkin
katuja. Ei niiden eteen kannata uhrata
rikkaa ristiin. — Tuollainen arvoste­lu
ei ole imartelulla pilattu. Suoraan
sanoen: tuos-sa arvostelussa on paljon
perää, ainakin mitä tulee kaupunkl-laisnuorlsoon.
Seuraukset todella tä-näpäivänä
on arvostelun mukaiset
Suomalainen kaupunkllaisnuoriso to­dellakin
viihtjry paremmin vastusta­jiemme
leirissä, hakee huvinsa omal­la
tavallaan ja antaa palttua työläis­ten
Joukkotoimlnnalle.
Koska kerran seuraukset ovat maini­tunlaiset,
täytyy löytyä myöskin syyt.
Niitä löytyykin useammanlaisia. sCa-nadalainen
. koulukasrattis, niinkuin
kalkkien muldenkln^^n porvarillisten
hialäen koulut myrkyttävät .laste:a «Jar*.
tukset isänmaalllsuudeil^ yksilöyrit-teilälsyydellä
• J.n.e. Toiselta puolen
siellä huvit, urheilu ja kaikenlaiset a-
Janvietc> tarjotaan Joukkotolmlzinan
mucidossa. Jokaisella koululla on kai­kennäköisiä
"tiimejä" Ja joukkueita
kisailemassa keskenään. Jatkoksi kou­lukasvatukselle
useammassa kodissa
vanhemmat vielä Jatkavat samaan
suuntaan. "Kun sinä njrt pääset kou­lun
läpi. niin sltte sinä saat niin Ja
niin hyvän japln". Taas naapurien
Ja tuttavien kesken juttuillessa hyvin
pian sanotaan, ettei meidän Matti tai
Leena voi mitenkään mennä haalille
pyhäkouluun tai muihin lasten hom­miin,
sillä heillä on niin ja niin pal­jon
koulutöitä, eikä heille muutenkaan
sovi siellä käydä, oppivat huonoja ta­poja.
Hy\'in harvoissa kodeissa puhutaan
lapsille tuskin ollenkaan luokkaeroa-vaisuuksista,
ja että heidän aikuiseksi
tultuaan on astuttava tulilinjalle hä­viävän
sukupolven tilalle. Koulu- ja
kotikasvatuksen tuloksena on, että Jc
lapsina Juurtuu heidän ajatuksiinsa
käsitys, että heidän ei sovi kuulua sii­hen
Joukkoon, jotka toimivat haaleilla
luokkataistelun eteenpäin viemiseksi:
Kaikkien vanhempien sisäisenä toi­vona
on luoda lastensa tulevaisuuden
valoisammaksi kun heidän omansa
Sitä päämäärää toteuttaakseen he huo
maamattaan vieroittavat lapser^sa p<*^s
siitä Joukosta missä heidän paikkan­sa
oikeuden mukaan kuuluisi olla.
Porvarillinen koulu taas tietoisesti
1 y ovder i uriieiiu
Timmihsin hiihtokilpailut
Tulokset V - . ja u-seura Ilon tammik. kelä, Timnunsin Ilo. 1 t. 37 m. 33 sek.,
'27 p:nä järjestämistä C. S. T. U . L:toa 4) L. Salo. Timminsin Ilo. 1 t. 39 m.
, . . . - . •• käsittävistä hiihtokilpailuiista. 13 sek.. 5) V. Salonen. Timminsin Ilo
SS^-täSe^ l v i«o1^ e ^ ' i Naisten 3 km. hiihto:;i) Laina Hon- 1 t. 40 m. 44 sek.. 6) HJ. Laamanen ^J^^.Ct^^^^ll^!^ ZS^f^..r> l o u k ' '^^ ' « Timminsin -IIl^qn. inaiskian 1I9l.o 4.5 a sie- k7.,) sA.u Pgo. rScaulpminineenn V. iTeismti.m 1in ts.i n4 1D mo. . 14 st.e k.,'
kotoimintamme muotoja ja menettely-1 25 40 sek '
°f. I^^^^f^ ^^^^\ Poikain alle' 18 v. 5 km. hiihto: 1) Z itl^lS^LSÄäJ^S; on'SS Nättinen. Timminsin Ho. aika , , ^ .
? 1 ™ i n ^ ? ^ tlte^f i 23. 56 sek.. 2) W. Wesa. South Porcu- Paavo. Ojanen, aika 4 m. 44 sek. 4)
uimaa joka^ssa maassa. Ja^taistelu- p^^^^ hiesti, aika 24. 16.2 sek.. 3) Pr. Eero Peterson, aika 4 m. 40 sek. 3)
tapa yle^pllrtelssäan my<Kkm pltaä vuori. Timminsin Ilo. aika 31. 09 sek.. ^ ' m *u ses.
olla yhdenmukainen yh maailman.
Mutta menettelytavat, taistelun tehos­taminen
voivat olla erilaiset eri mais­sa.
Tarkastellessamme yksistään Ca­nadan
suomalaisten joukkotoimlntaa,
on se tavallaan jatkoa,! Suomen toi­minnalle.
Täällä kaikki eri suuntien
ajajat löytävät vastaavat; ryhmittymät.
Soslalldemokra!atlt . p t ^ n avosylin
'vastaan I.W.W. ja so^i^Mstien leireissä,
taöftarit piitÄfciaineen ja/kunniamerk-
^keineen ovat • tervelinll^lta plkkupor-vairlen
Ja ftiiliQHistcin "joukkoon. Suo­men
vasemmistolaisen työväenliikkeen
mukana toimineet taas hijlttavat tä­käläisen
S. Järjestön rivej^ j a Kp. Y h ­tämittaisen
siirtolaisuuden kautta
virtaa—myöskin toimintaamme Suo-
Suomesta, jotka harvoin omaavat kes­kinkertaistakaan
Johtajakykyä. Ur-helluseuraihme
ovat melkein kirjai­mellisesti
vanhanmaan seiu-ojen mal-ihailtavana,
sitävastoin palloilujouk-kueiden,
luistelujoukkueiden ja moni­en
muiden joukkokisailujen muodos­tamisesta
ei kärsitä puhuttavankaan.
Miksi kommunistisen puolueen päälle hyökätään ensimäiseksi? ^,
Siksi kun kommunistinen puolue on työväenluokan peitsenkärkiJ^n
taistdlessa kapitalismia vastaan; siksi se on joutunut poliisiterrorin ifri-koiseksi
maalitauluksi tässä riettaassa hyökkäyksessä puhevapautta vas­taan.
Kun kommunistinen puolue taistelee energisesti kaivosseuduilla,
autpfcEskuksissa ja kaikissa teollisuuslaitoksissa järjestymättömien työ­l
a i n järjestämiseksi,. niin. seii Jakia koetuyal viranomaiset tukahuttaa
kommunistien toiminnan keinoista huolimatta. Kun kommunistinen pUo-;
lue v/u^oltaa työläisiä lälienc^'^^ imperialistisesta sodasta, peloltomästi
osol|9ai, etta sola on väistämätön kapitalismin vallitessa, että imperialis-tist
«ai vakain välinen IcHpailu nibailmain herruudesta käy entistään terä-vänun^
i, johtaen Suurbritännian ja Yhdysvallat yhteentörmäykseen lihi-tulevaisuudessa
ja että Canada tulee olemaan taistelukenttänä tässä sodas­sa,
oiin siksi tahdotaan kommunistisen puolueen toiminta tukahuttaa. I^yn
komisumstinen puolue, kommunistinen nuorisoliitto ja nuoret pioneerit
ovat erottamattomana osana Kommunistisesta kansainvälisestä — itÄkä
on Venäjän Bolshevikivallankumouksesta kehkeytynyt suurin vallanku­mouksellinen
mahti; mikä selittää työläisille Neuvostoliiton tarkolus-perän;
tappelee kaikkia niitä riettaita valheita vastaan, joita kapitalistit
levittävät Neuvoistpliitosta; mobilisoi työläiset kapitalismin kukistami­seen,
riiston, työttömyyden, sodan ja kurjuuden järjestelmän kukistami­seen
sekä asettamaan sen sijalle työläisten ja farmarien neuvostotasaval­lan
— siksi nykyinen hyökkäys on kohdistettu juuri kommunistista puo­luetta
vastaan. Kun kommunistinen puolue varottaa Canadan työläisiä
imperialistien sotavarusteluista Neuvostoliittoa vastaan, joissa Suurbritan-nia
on etunenässä, ja pyrkii kynsin hampain järjestämään Canadan työ­läiset
turvaamaan Neuvostoliittoa sekä taistelemaan imperialistisia sodan-tekijöitä
vastaan; kun kommunistinen puolue paljastaa työväen petturit
Simpsonit ja mooret, paljastaa pasifistien ulkokultaisuuden, osottaa Kin­gin
hallituksen sotasuunnitelmat, tykkiveneiden rakennusohjelman ja sota-tarkotuksiin
myönnetyt määrärahat y.m., niin sen takia kommunistisen
puolueen kimppuun hyökätään- Lyhyesti sanottu on kommunistinen puo­lue
joutunut hyökkäyksen kohteeksi sen takia, kun se on ainoa mahti,
mikä energisesti taistelee työväenluokan vapauttamiseksi kaikilla rinta­milla.
Nykyisellä ajanjaksolla, kun imperialistista sotaa varten tehdään val­misteluita
parhaillaan, alkaa kapitalistiluokka heittämään syrjään kan­sanvaltaisuuden
verhöjaan ja ott£miaan käytäntöön fascistisia metodeja.
Viimeben kuuden, kuqkauden. kuluessa on Canadässa ollut havaitta­vissa
Klu Klux Klan ja Canadian Christian Crusaders tapaisten järjestö­jen
voimistumista, jotka ovat itse asiassa fascistisia järjestöjä. Toron­tossa
on huomattavissa poliisilaitoksen militarisoituminen. Toronton.4J0r.ie^«^a. olevUn oloihin. Mutta
liisilaitoksen johdossa on sotaherra, kenraali Draper, ja kolmihenkin^nP JS" j S o S i ^ ^ ^^
poUi^komissioni mielivaltaisesti ja diktaattorimaisesti julkaisee hallitsijäi - ••
tavoin julistuksia ja säätää sivulakeja puhe-, kokoontumis- ja järjestymiis-vapauden
tukahuttamiseksi. Eräällä näistä julistuksista tahdotaan eh­käistä
kaikkien muitten paitsi englanninkielen käyttö julkisissa kokouk­sissa
ja siten kieltää noin viideltäkymmeneltä prosentilta tämän maan
työläisistä oikeus julkilausua mielipiteitään. Tämä vieraitten kielten
käyttöä koskeva määräys on mitä vaarallisin, sillä jos viranomaisten sal­litaan
sitä toteuttaa kommunistiseen puolueeseen nähden, niin ei ole epäi­lystäkään
siitä, etteivätkö he tulisi sitä käyttämään kaikkia työväenl'nökan
järjestöjä vastaan lakkojen ja taisteluiden aikana. Tämä vieraita kieliä
koskeva julistus on saora hyökkäys ulkomailla syntyneitä työläisiä vas­taan
ja kehotus juutalaisvastaisten vainojen lietsomiseen, jotka ovat taan­tumuksen
eräitä mustimpia milotoja.
Työväenluokan on kohotettava äänensä jyrkkään protestiin moista
poliisiterroria vastaan,
protestipons
laitoksei
joita poli
mailla . . , _
ei saa olla rvhmäetujen ajajia. Taistelkaa juutalaisvainoja vastaan; joilla ^>"iässä paikassa, saa- tuen ensikertaa najttä
.ahdo,a.n eivyUää ennakkoluuloja ja ,i«äm5,>ömy™ä. e.,ä kapitalisti. I^ÄäS-iänSterLSn^ fS^l-t
saisivat mitä sydämettömimmin
keellisimpien oikeuksien
puolesta. Järjestäytykää
turvaatte mvös koko
4) EL Lehtimäki, South Porcupinen
Viesti, aika 33. 39 sek.
Ikämiesten 10 km. hiihto: 1) Lahja
Tanner. Timminsin Ilo, älka 49. 06
sek., 2) K . Vallenhis. S. Porcupinen
Viesti, aika 51. 35 sek.. 3) M. Vistl, S.
Porcupinen Viesti, aika 52. 40 sek.. 4)
Isak Mäenp<iä, Timminsin Ho, aika
56. 52 sek.
Yleinen sarja 20 km: 1) Henry
Tuuttila.: Klrkland Laken Jymy. aika
1 t. 34 m. 52 s., 2) N . Leppä. Timmin­sin
Ilo 1 t. 37 m. 32 sek.. 3) M. Mä-vosteltu
t3rttönen sanoo ainaiseksi hy­västit
sille hommalle. Johtaja. Joka
ei ole tehtävänsä tasolla ja näytteli-messa
soveltuvia menettelytapoja. n.s. j jät, jotka vuosikymmeniä ovat käytän-sivlstykselllseeh
ja kasvatukselliseen nöllisesti harJoteUeet, pääsemättä edes
toimintaamme. Näyttämömme melkein keskitasollekaan tehtävissään, ajatte-polkkeuksetta
haäUvat Johtajansa: lemattomalla arvostelullaan ovat tu-
44 m.
Poikain alle 15 v. 1 km. hiihto: 1)
Torsti Tarmer. aika 4 m. 33 sek., 2)
Taisto Viitasaari; aika 4 m. 45 sek.
Nyrkkeily^ teoriassa ja
käy^nnössä '
K l r j . V. I r - i ,
kahduttaneet heti alkuunsa innokkaan
ja mahdollisesti näyttelijän kykyjä o-mavan
toimitsijan. Näyttämöiden
työnkin voisi järjestää niin. että van-lisia.
Kesäkilpailut poikkeuksetta Jär- j ha kaarti olisi osastojen rahamyllynä
Jestetään silmälläpitäen minkä urhei- j ja joku vanhempi näytteUjä. jos ei
lulajin hakamiehiä paikkakunnalla e- j paikallista johtajaa ole. tekisi työtä
nempi on. Jos haluamme totuuden nuorten kanssa,
tunnustaa, niin ainakin tänne Cana-
IV. ' '
Nyrkkeilijä InokkataisteUjana
Näiden lyhimmittäin kerrottujen e-sinierkklen
jälkeen a&aa kokonaisku­va
olla meille selvillä. Näemme,
e t t ä nyrkkeilijä, samalla kuin .hän on
luokkansa häpeäksi esiintyvien kurji­musten
oikeamielinen j a ankara opet­taja,
on rnyösHfeikon suojelija, "sorre-tim
ja vääryyttäkärslvän ritarillinen
puolustaja. lösh on nyrkkeilyn peri­aatteen
edustaj& sekä nyrkkellynellös-sä
että jokapäiväisessä elämässä. Sa­ma
periaate laajemmin smimärrettynä
on johdattanut, hänet luokkataistell-jaln
riveihin, toimivaksi jäseneksi sii­hen
armeijaan, jonka tehtävänä on
kasvattaa luokkanyrkki kykeneväksi
antamaan kaatava isku luokkasortoon
Ja vääryyteen perustuvalle kapitalisti­selle
yhteiskuntajärjestelmälle.
Tutustuessamme näin alussa kerro-tim
nyrkkeilyottelun mlehekkääseen
voittajaan. .Olemme samalla ikään­kuin
sivumennen tutustuneet myös
nyrkkeilsm periaatteeseen. Jota olem-
Tällä ei ole tarkoitus halventaa ny-l4apsuus
ja varhaisempi nuoruusal-1 hyistä urheilullista harrastusta, mutta
ka on kulunut koulun penkillä, tulee. tarkotus on vaan osottaa. että urhei-
Paljonhan sitä kokouksissa keskus-daan
siirtyneiden T.U.Lin Jäsenten ai- teilaan nuorten järjestämisestä. Mutta
vostossa kummittelee hakamiesten juuri siinä kysymyksessä törmää vas-sentlt
Ja sekuntit. Hyvin vähän tääl- takkain vanhasta maasta saatu koke-lä
kiinnitetään huomiota joukkour- mus ja canadalaiset olot. Kun kokouk-! me nähneet seiuraamtunme nyrkkeili-heiluUe.
Yksilölliset niskanvääntäjät sessa joku täkäläisiin oloihin perehty- i Jän kaikessa toiminnassaan noucat-ja
kehässä tappeUJat ovat joukkojen neenä esittelee, että se ja ss suunta i tavan. Mutta tämä periaatteeseen tu-ehkä
antaisi nuorisolle innostusta ^ tustuminen herättää mielessämme ky-toimimaan
asiamme hyväksi, jos koe-jsymyksen: millä oikeudella tuollainen
tettaisiin järjestää tuota tai tätä hu- j Jalo periaate voidaan nimenomaan
vipuolta vakavamman toiminnan rin-! juuri nyrkkeil3ryn yhdistää? — Väsy-eteen
se aika. että pitäisi saada niitä
hyviä Ja helppoja japeja. Mutta niitä
ei olekaan saatavissa kuin aniharvoil-la.
Eteen astuu elämän todellisuus,
elämän ensi pettymykset. Elämän
pakkolain mukaan huorien täytyy siir­tyä
ruumiillista kovaa työtä tekevi­en
joukkoon, missä vain joukkotol-minnan
avulla on mahdollisuus saada
vastaan. -ja . edelleen kytee salainen
toivo yksilöllisestä onnistumisesta. Siis
edelleeiikin poikamme j a tyttäremme
pysyvät kylmänä niille pyrinnöille
missä : me Itse ahertelemme. Kaikista
pettymyksistä huolimatta nuoriso kui­tenkin
kalpaa huvia. SitIL he iTionnoI-Usesti
hakevat omasta toveripiiristään,
he eivät jaksa irtaantua tovereistaan
Ja muuttua uusiin piireihin.
Vielä eräs silmiinpistävä epäkohta
on havaittavissa niiden nuorien puo­lelta
mitkä ovat onnistuneet saamaan
unelmoimansa helpon • työmaan. He
katselevat työväen joukkotoimintaai yli
olkansa, heille sopimattomana homma­na.
Koulusta saamansa elämänym-luväen
olisi aika astua uusille toimin­ta-
aloille, ruveta todella muodosta­maan
Cänadankin iirhelluliikkeestä
joukkoliikettä. J a urheiluliike on mel­kein
parhaita nuorison . toimintaan
mukaansa tempaajia. Mutta n im
nalle, sanalla sanoen otettaisiin esi­merkkiä
porvaristosta, samoilla toi­mintamuodoilla
koetettaisiin saada
kauan kuin urheilu pys3^ ainoastaan
keihäiden, kuulien jä loikkausten pii­rissä,
el ise täällä saa suuremmassa
mittakaavassa maassa syntjmeen nuo­rison
kannatusta puolelleen. Niiden
lisäksi olisi muodostettava Joukot jouk­koja
vastaan kisailemaan, silloin on
mahdollisuus vetää mukaan kaiken-klelisiä
nuoria.
Tbinen hjrvä nuorison toimintaan
mukaan .kokoamiskeino olisi mieles­täni
näyttämö. Näyttämöllä työsken­tely
oikein Järjestettynä voisi seuloa
nuorten, keskiuidesta hyvinkin hyviä
kykyjä. Mutta toimintaan täytyisi
tehdä joitakin muutoksia. > Pääasiassa
myksestämme huolimatta rientäkääm­me
ajatuksissamme kauas merten
taakse, sieltä hakeaksemme vastauk-nuoriso
puolellemme millä porva-' sen ks^symykseen.
risto on ne meiltä varastanut. Mutta: Saavumme "VUliin länteen" imhln
se ei kelpaa: siellä Suomessa menetel- aikoihin., jolloin enslmäiset valkoiset
tiin iiiin j a niin. tähäpäivänä Suomen: siellä muodostelivat yhdyskuntia,
nuorisoliike on varmalla periaatteelli- Näcnune täällä kirjavan kokoelman
sella kannalla. Samoin ön meneteltä­vä
tätUlä, heti alussa pakotettava nuo­riso
oikealle tolalle, vastataan. Pu­heenvuoron
käyttäjä ei ota ollenkaan
Europan sivistyksen uudelle mante­reelle
oksentamia seikkailijoita: "si­vistyneitä"
" rosvoja Ja varkaita, häi­käilemättömiä
onnenonkijoita — ny-hubmioon,
että Suomen nuorisoliike kyisten; porvarillisen maailman kun-on
jo vuosikynuneniä vanha, aika-ajoin
valtiollisen vainotoimenplteen a-vuUa
koetettu tukahduttaa kommunis­tinen
työväenliike, niin että on pitä-niolttamien
ja ihailemien kapitalisti-sukujen
esi-isiä, jotka ovat saapimeet
uuteen maanosaan rlkastuakseen kei­noja
valitsematta. Tapaamme heitä
nyt kaikkien toimia nuorisoliikkeen j porttolaan ja pelihelvettien pitäjinä,
nimen varjossa. J a e t t ä siellä on yksi-j karja- ja maavarkaina, kullankaiva-klellnen
Joukko, että myöskin talou- i jien työntulosten ja työalueiden väki-dellinen
puristus siellä ankarammasti valtaisina ryöstäjinä, petkuttajina,
Juuri näyttämöiden nuorten voimien
puute osastojen kokouksissa johtaa a-lusssa
mäinitimlaiset arvostelut nuori­sostamme.
Syy 'siiiienkin löytyy ei
suinkaan kaikki n u o r i a , mutta suu­rimmaksi
osaksi näyttämöiden johdos­sa.
Vanhemmille näyttämöillä ty&ken-pakottaa
nuorisoa aikaisemmin itse­näisesti
ajattelemaan luokkakysymyk-
TOärentäjlnä ja miirhaajina.
Mutta näemme täällä myös joukon
slstä. Täällä sitävastoin on nuoriso- voimakkaita, rohkeita j a oikeudentun-liike
nuori,, toiminta ulottuu kymme- toisia työläismiehiä, jotka silloisiin
niä eri kieliä puhuvan nuorison kestj." olosuhteisin tyytymättöminä ja kapi-kuuteen
ja monet muut erilaisuudet nallJsina ovat joutuneet kotimaastaan
puhuvat sen puolesta, ettei Suomessa joko karkoitetuiksi tai vapaaehtoisesti
soveltuvat menettelytavat kaikki sovi poistuneet. Nämä miehet joutuvat
t ä ^ e . , oikeudentuntonsa pakolttamina puo-1Jokaisella meistä on vano^TVut-
Nama muutamat esimerkit jo kyllin lustamaan ja suojelemaan turvatto-1 tavia ympärillämme, jotlia ovat ha-selvasti
osottavat, että alussa mainittu mia naisia ja heikompia tovereitaan lukkaita joukkoon. Tarvitsee
Tahi on taasen pukeutunut juh-lavaippaan.
Puhdas lumi on levittänyt valkoi­sen
vaippansa maaemon ylle. —
Huurteisena seisoo juhla-asussa met­sä.
Raikkaasti puhaltelee talvinen tuu.
Ii ja pakkanen nipistää nenää ja
poskipäitä.
Työläistoveri I Älä säikähdä tätä
talvista säätä, vaan painu rohkeas­ti
ulos, nouse suksille ja riennä
huurteisiin metsiin.
Sielt^ saat itsellesi uutta tarmoa
Ja verestä voimaa olemukseesi, sillä
nykyaikainen äärimmäisyyteen saak­ka
. Ii^|iitetty teollisuuselämä, työn­jako
jjärjestelmineen, tahtoo tylsis­t
y t t ä ä - , työntekijät niin henkisesti
kuin ruumiillisestikin.
Tehdasteollisuudessa vallitsevat
olosuhteet ovat myös sangen vaaral­liset
tervey^delle.
Tehtaissa pölyn ja erilaisten ke­miallisten
kaasujen kyllästyttämä i l ­ma
vaikuttaa ärsyttävästi keuhkojen
limakalvoihin, saa aikaan niissä haa­voja
ja t ä t e n keuhkojen vastustus­kyky
pienenee keuhkotautibakteere-j
a vastaan j a työntekijä joutuu näin
keuhkotaudille alttiiksi. Kullakin te­ollisuusalalla
on omat ammattitau-tinsa.
•
Eikä kapitalistit koetakaan pois­taa
niitä syitä, jotka aiheuttavat
ammattitauteja heidän työläisilleen.
Päinvastoin koettaa kapitalistit
pyrkiä pidentämään työpäivää j a a-lentamaan
palkkoja.
Mikä on seuraus tästä työläisille?
Entistä enemmän aliravittuina,
pitkän ' työpäivän • rasittamana : ovat
työläiiset alttiina niille taudeille, joi­t
a sanomme ammattitaudeiksL
Missä oh meille pelastus toverit?
Omakohtaisessa, \toiminnassal
Jok^iiseh työtätekevän '-velvolli':
suus on nousta parantamäkti ase- .
maansa, niin taloudellisella kun ter­veydelliselläkin
alalla.
Miten me voimme parannukset
aikaan saada?
Taloudellisiin olosuhteisiin me
saamme parannuksen, liittymällä ta­loudelliseen
taistelurintamaan, t.s.
kunkin velvollisuus on liittyä alan­sa
ammattiosastoon ja sitä tietä
vaatia enempi leipää j a enempi va-pautta
ruumiillisen j a henkisen kult­tuurimme
kohottamiseksi.
Terveyttämme voimme parantaa
urheilun j ä liikunnan avulla, —- sil­loin
kun me leipähuoliltamme saam­me
siihen kylliksi aikaa.
Pois välinpitämättömyys, ulos ot­tamaan
liikuntoa ja raitista ilmaa.
Hengittäminen on kaiken elämi­sen
ehto. Mutta hengittääksemme
tarvitsemme raitista ilmaa, ja pa-rantaaksemme
niitä sairauksia mit­kä
epäterveellisessä ilmassa tyos-kennellessämme
hiipivät meidän eli­mistöömme,
ja sitä saamme raik­kaasta
talvisäästä.
Tunnet ehkä olevan yskää?
Syytät pakkasta j a talvisäätä.
Mutta- tarkastappa ne olosuhteet
joissa olet työssä. Ehkäpä löydät-kin
syyn yskääsi niistä olosuhteista:',
missä olet työssä. Pöly ja kaasujen
kyllästyttämä ilma on luultavasti
saanut aikaan häiriön hengityselin-tesi
ja keuhkojesi toiminnassa ja
näin syytät suotta pakkasta ja tal­visäätä,
joka ehkä olisikin terveel- •
Iistä sairaille keuhkoillesi, välttySk- •
sesi keuhkotaudin tuhoavilta "l)äk-' '
teereilta. ;
Pois ennakkoluulot kylmää talvi-ilmaa
vastaan.
Rohkeasti ulos, esille sukset 4a
kelkat ja urheilemaan, näin saa­maan
uutta voimaa ja elämänrie-mua.
Silloin meissä voimakkaimmin «iä-män
virva palaa kun suonissamme
veri kohisten kiertää nostaen: |>9E-kille
t e r v e t t ä punaa.
Tunnetko ehkä yksinäisyyden tun­netta
samoillessasi talvisia teitä
j a tuntureita.
Jos sitä tunnet j a pelkilät, »iitt
mikään ei estä sinua Jäbt^mästä
joukolla ulos raikkaaseen laoiito<m-
^^^y''^..^^^^^'^',^^- " ^ ^ ^ " ''le vieläkään voit- kh-joittamaton laki, jota roistosieluis- matka ionneHca ? o n k o^ 1^^'^^^°^}L°^^''^J- \ velvollisuutemme on j ten, julmien, rikastumisvimmassaan J^tty lähteä
on pää-
3.21 — m
Vapade
Vapauden astac
Bcupäivinä. 0*astoj
littamaan ne Vapai
|Iamies ei olisikaan
I t ä k i n ei ole tarpee
ra Vapacdesta. i\
jn, jos ei aciacsieh
Tov.
Port Ärthmri
[.1.4NANTAINA H
PÄIVÄ
ietään csastcn haa!
jsliikkeiden yhteine
s. Ja saman päi\
ideksan jälkeen on
nallinen illanviet
elmalla. Tilaisuuti
vapaa. Siis ten
PUOLUEEN SI
JÄSEN>I EN• KOE
mikuun 26 p. kesi
Suomalaisen järjest
nuorisokysymyksest
5^p[un kysymykäen yh
e mielipide, etti
kurssit eivät t
ottuja tuloksia, kos
Mn on suurelta o
_ _ itäm.ätöntä omasfc
että nykyinen m
«t^tamattomasti porv
rttieten vallassa eikä :
iim^nata tehdä mitäär
ten kuitenkin todettii
n ^ i s o s s a vikoja ilme
,t ne vaan meidä
kilöiden kykeneme
ään oikeita menet
»n mukaan saamiseJ
vä ottamaan käyt tuotoja. jotka kiin
mieltä. Näm ku
saadaan huomatt
verrattain helpos
puoli muuten olik
j a tehtiin siinä sul
Itl^nnöllislä ehdotufc
s. trotskilaisuus;'
ifaikouksen huomattävi
«fiifte, täytyi myöhäiseks
il^atkia sivuuttaa kokohq
|WÄ tehdä hyvällä fey
jUceen kun tämä koki
1^»., pidettäväksi on p
Itettu ratkaisemaa!
^ kysymys pnohi
yligtköissä. — S.
<»»»
I MUUTAMAN PUR
4 JOHDOST
Ä ä s "asioita seuraa\
1»M^usta on kirjbittai
kl4 Uutisten" 19 p - ä n i
öl ^Montrealista, että H
';4>WÄaisilla ei ole nykyisi
jni^edsia rientoja, ja ett
'.exS^ riennot supistuu
n j ^ ä ä n ; että '"Vapaud
loÄkausjuttu sen "hilja:
heitttanut. Asia on kuitt
Yorkin Uutisim"
ffimiie ollenkaan mainit
naivisteja ja heidän r
täSlsuun oikein leveääi
iujb^ tuon lapseHisen r
tiupteen. että mäinitt
lq|fflp:ausjuttu olisi aih(
JS^^ommunistien keski;
J3 lam^anmista. 1
It^Ke, että''se oli pelk
Ä|P syynä kun tässä j
sunnTmtai-iltaa
laa snomala:
Niitä ohjelma-ij
i&hsniniaii
jai
Lehtemme c fM
ibe, joka oli i»ii«tt
Mo*k6ra*»a vii
.f>f^pima*ta keskinaise
•• Suomen ja Wen
Dodea helmikunsita
lustajan Martin T r
työläiMt övÄl
ivälistä työtä nuti
isella, j a k:
on vuodesta IflSt
lattavan tilan. E
kongressi päätti ]
ittijärjestöii edi
lösen intenationa:
Tämän jäDce
Unen liike myOs os
A. E . joiaen maine levlM laa- ^TSS^oa"""^ ^'^
Millisen Inteniaticm
—.") perustamisee
seurauksena i *
^_,^_^ttijärjestö erota J
"" aatjonälesta. Tämä p
koogressissa 1923. S
I kysymys Proflntemi
yleisäänestykselle . k
lisissä järjestöissä. L
|tty. Sensijaan pääte
työhön vapaalla per
avassa ammatillisen
hyväksyttiin päätös
työhön kansainväli
yhteyden hyväksi,
iit alulle englantilain
Mutta tämä tyi
tu. johtanut mihin]
j a Amsterdamin