Vapaus, February 1, 1929

              rerjamama, ttelmikHun 1 p;nä—Fri., Feb. 1
Vapudeii asiaraiesJeii lakaiset Sif^;^£H
den työläisten tuhoamiseksi ja kuiten-
^ 3
£upäivinä. 0»a*toja Leliotetaan tSyttämääa sanotut takaukset, sekä pa-
,ttamaaa ne Vapauden konttoriin aivan.heti. Siiti huolimatta, vaikka
pamies ci olisikaan muuttunut, on parhainta järjestää uusi takaus Jos
t.aldn ei ole tarpeeksi raonta takauspaperia, on niitä hetimiten kirjolet- niistä
,a Vapaudesta. Helmikuua ajalla emme vii enää ottaa tilauksia vas-' hankki
»n, jos ei asiamiehellä ele uctta takausta.
Tov.
Vapauden Konttori,
Box 69. Sudbnry. Qnt.
Port Arthurin uutisia
[AANANTAINA HELMIKUUN 4
PÄIVÄNÄ
ietään csastcn haaUlla Ontarion o-elmalla.
Tilaisuuteen on sisään-vapaa.
Siis tervetuloa!
PUOLUEEN SUOMALAISTEN
JÄSENIEN KOKOUKSESSA
kin samat ainekset varastavat itsen­sä
työväenjärjestöihin, nauttiakseen
eduista mitä järjestöt ovat
kkineet.
Tuo "New Yorkin Uutisten" kirjoi-j
tus cn lähtenyt luultavasti täälH
Montrealin "siirtolaiskodista," silla
sen alkuosa selostelee "siirtolaiskodin"
rientcjä. Muistatteko te "siirtolaisko­din"
hj-v^äksi rahan kerääjät kuinka
te selititte sen tulevan "puolueetto­man"'
kodin kaikille siirtolaisille? Mut­ta
kuinka se onkin nyt sellainen "ko-kaikki
kansallisuudet puolueen yhtei-i ti", josta mitä hävyttömimmällä ta-siin
juhliin. Suomalaisen osaston ja; valla suhtaudutaan työv. järjestötoi-puolueryhmien
toiminnassa täällä ei mintaan. — R, A.
mukana olleet ole huomaimeet mitään
NAISTEN OSASTO
Naisten toiminnasta
Vancouverin pii­rissä
voi\*at ajatella ettei minunkaan tar- \ loo.aoa
vitse tehdä kun sskin jätti tekemät-j
tä. Yhteinen asiamme vaatii jokaisen
sucrittamaan osaltaan sen minkä kul­leinkin
määrätään tehtäväksi.
Kokous lopetettiin laulamalla " K a n -
cainvälineu". Käytettiin vapaata kes-1 raattori.
'kustelua la juotiin kahvi. Mieli hil-1 Ensimäisenä
NEUVOSTOSEPARA.%TTO-RIA
VUODESS.\
Kansallissodan jälkeen perustettiin
Permissä ensimäinen separaattoriteh-das
Neuvostoliitosta — Uralin sepa-vuonna
tehdas tuotti
1300 separaattoria, toisena vuonna 9,-
I S2n tähden, kun oli puolueen kaupun­gin
keskuskomitean taholta pyydetty
Rapcrtti 9:rmea piirin ryhmä 2: sen
ncnvcttelukckcuksejrta joka pidet­tiin
Chas^ KiverUlä, B. C jou-lukuan
18 p. 1923
I peinä kukin rienti kotiin.
Seuraava kokous on Ladvrmithissa - 000- kolmantena 30.000 ja neljäntenä
helmikuun ajalla. Sihteeri" ilmoittaa 1 »^KM s3paraattoria. V. 1928 saavutti
i tehtaan tuotanto 100.000 separaattoria
Samein tämän vuoden tuotantosuun-pdvän.
Eliina Lind.
raporteeraaja.
t i nmikuun 26 p. keskusteltiin laajas-tlf
Suomalaisen järjestön jäsenyydestä
jal nuorisokysymyksestä. Viimeksimai-
XH un kysymyksen yhteydessä tuotiin
e mielipide, että viimekesäiset
irisokurssit eivät tuottaneet niiltä
ottuja tuloksia, koska nuoriso edel-in
on suurelta osalta aivan vä-
_ itämätöntä omasta kohtalostaan,
että nykyinen nuoriso on aivan
^Ät^tamattomasti . porvarillisten huvi-tl^
ten vallassa eikä sen hyväksi siis
kjgtnata tehdä mitään. Toiselta puo-pelkoa
tai lamaannusta, vaan päin-
^ ^ vastoin tulemme toimintaamme jatka-l^
teidenTh^toen^^neuvo^^^^^ i J.^ laajent^inaan.
Ja saman päivän iltana kello ^amittu idJjoittaja ku-joittaa. että
iälkeen on siellä osuustoi- saisivat ehkä muutkin eikä vaan
allinen' illanvietto ar^-okkaaUa kfininunistit vuokrata Stanley-haaim
alasalia, ja että siellä z~ r-j-vin hil­jaista,
ja että ei siellä edes johtajia­kaan
näy.
Mutta tosiasia on, että iltamat meil­lä
on ollut siellä joka torstai ja lau-antai-
ilta j a on edelleenkin ia yleisöä
Eri paikkakunnilta
South River, Ont.
TYÖHOMMISTA
Voi sanoa, että ajot ovat päässeet
alkuun, kim on lunta tullut riittävästi,
on myöskin ollut iltamissa kohtalaisen, Sitä on noin neljä jalkaa paksusti
paljon ja litää näyttää putoilevan harva se
. Sitten erälin haalin vuokrausjut- päivä. Työvoimaa näyttää olevan riit-tu
on oikein sanottuna niin, että on- tävästi ympärillä, joten ei ole suuria
pahan niin, ja näin jbsTco sanotun mahdollisuuksia työnetsijöillä täällä
haalin omistaja vuokraa haallaan saada käsiään kaupaksi. Nykyään on
Montrealin' ""valistusseuroille", sillä halkojen katkaisu hyvin pientä; vah-hän
on saibnut ettei hän tykkää sei- va lumikin on haittana katkasijoilla
laisesta liptkusakista miksikä siellä näissä huonoissa metsissä, että ansi-suomalaineh
"sivistyneistö" bsottautui ot on mitättömän pienet, jos yrit-silloin
kuin. piti iltamiaan siellä, tääkin, tai on mahdollisuus yrittää
Haalin omistaja kertoi, että kun hän tehdä elämänsä niissä hommissa tä-lopetti
häalinsa vuokrauksen maini- nä aikana.
1^ kuitenkin todettiin, että mikäli. tuille "sivistyksen edustajille", niin Sairautta on paikkakunnalla lukku-a^
lorisossa vikoja ihneneo. mm tote-j eräs vaaleaverinen lihava rouvan l y l - nut myöskin ja on useaih suomalais-
•t ne vaan meidän vanhempien j haukkui hänetkin kommunistik- tenkin kestSvyys ollut koetuksella,
'--'oiden kykenemättömyyttä loy- gi. kun rupesi haallaan vuokraamaan Mutta ei ole tietääkseni suomalaisia
kommunisteille. ketään vielä siinä kamppailussa väsy-
Mltä siihen solvautiseen tulee, etta nyt; ovat hyvin kestäneet taudin nis-kommimistit
ovat täällä kellarikerros- kaotteet. Vaan Ikävää se on sittenkin
Joukkoa, niin se on tavallista lahta- sairaus työläiselle näissä oloissa, yaik-
:-ien puhetta työläisistä, jolle el kan- ka onnistuukin puolustautua pahim-
;iata huomiota lainata. j malta. E i sitä olisi varaa' työläisellä
Tässä on lainattuna seuraava koh- sairastukseen kun se elämä on ter--
ta sellaisenaan kuin se on mainitussa veenäkin ollessa kädestä suuhun elä-uutisessa:
"Allekirjoittaneen toivomus mistä, ^ •
olisi kuten erään engl. pastorin, että Ilmat ovat olleet sekalaisia; pyryä
kerta kaikkiaan katkalstaisun kommu-J« toisinaan pilkistää aurinkokin pU-nlslen
toiminta — niin suomalaisen v«n lomasta, vaan eipä niitä työmle-järjestön.
kuin muunkin ammattlosas- turkki oikein kylmiä kalpaakaan,
ton nimellä kulkevan, ^Ulä kaikille ^Istelutärmoa, toverltervehdyksln
nime, jotka eivät kulje ummessa.sll- pimeinä päivinä kalkille Vapau-mln,
on nyJkylsten Canadassa tolmlvl-, dän;kaxmattajme. — E.
oikeita menettelytapoja nuo-in
mukaan saamiseksi, että on py-
.vä ottamaan käytäntöön toimin-uotoja,
jotka kiinnittävät "huöri-mieltä.
Näin kim menetellään
saadaan huomattava osa nuori-verrattaln
helposti mukaan. Tä-puoll
muuten olikin volmakaam-ja
tehtiin sUnä suhteessa joltakin
'.l^iytännöllislä ehdotuksia.
^»T. s. trotskilaisuus',' jonka piti olla
fcdkouksen huomattalyin keskustelun-
«rihfi, täytyi myöhäiseksi käyneen ajan
sivuuttaa kokohaan. Se voltlln-tehdä
hyvällä feyyHä. koska sen
SB^een kun tämä kokous oU suunnl-pldettäväksl
on puolueen taholta
Itettu ratkaisemaan tämä trotskl-
^ kysymys poohieen virallisissa
'ytotDissä. — S. '
i uutisia
|| MUUTAMAN PURKAUKSEN
I JOHDOSTA
Jpiäs "asioita seuraava" Montrealin
iiajj^usta on kirjoittanut "New Yor-kl||
Uutisten" 19 en numeroon tääl­lä
Montrealista, että Montrealin silo­isilla
ei ole nykyisin mitään suo­sia
rientoja, ja, että kommunisti-riennot
supistuu hyvin vähiin
en työväenjärjestöjen, oTipa nimenä
mikä hyvänsä, tarkoituksena saada; jä­sen
kytketyksi kommunismiin ja saa­da
täälläkin moskovalainen järjestys
sukaan."
Edellä olevassa pn peittelemättä ;sa-pään;
että '"Vapauden" kuninkaan 'toimeen.
Hearst, Ont.
NAISTEN TOIMINNASTA
Jos tässä Tähän «fes raappaan
nottu^^suoSSn^SoJ^feto^^ Vapauteen, ette^i: ulkopuolella fuul-tar^
den kanta polkkeutaetta kaikkiin meni© oa tullut koole-työväenjärjestölhln
nShäen. Canada- ma, kun ei nay mitään. Vaikka ei-lalset
virkaherrat ov^t ryhtyneet ah- tämä meidän homma ole suur-distamaan
ainoastaan •kommunistista t%,; mutta mukana sitä siitäkin huo-järjestöjä,
mutta suomalamen ottea ja limatta ollaan. Jouluna oli juhlat,
sanoo, että el muuta "kiiin kaikki pois, JW«8a muuten oli soukavaa, mutta
ammatilliset .iärjestöfkln. Minä luu- ohjelmaa oli vain liian vähän. Tans-len,
että "asioiden seirraajalta" on eh-^ sii...pidettiin tammikuun 5 pmä ja
Icä erehdyksessä jäänyt pois seuraava nyt on meiningissä pitää iltamat
loppuhuoinautus: Kaikkien työväen- maaliskaun 9 pnä» jossa tilaisuudes.
järjestöjen johtajat olisi lahdattava, sa tulee «lemaan myöskin yksiosai-.
jäsenet vangittava ja suomalaiset lah- nen näytelmäkin. Koetamme myös-tarlt
ja piiskurit palkattava tähä^ kin saada muutakin ohjelmaa. Tul-i
Kokouksen avasi sihteeri H. Sillan-
' pää ja esitti virkailijain valinnan. Pu-i
heenjohtajaksi valittiin Sanna Kivelä
I kirjuriksi Ilmi Mäkelä, pöytäkirjan
! tarkastajiksi Hulda Sillanpää ja Miina
; Kojola, raportteriksi Vapauteen alle-j
kirjoittanut. Valitut ottivat palkkansa.
Edellisen fcokcukscr. pöytäkirja hyväU-
' hyttiin sellaisenaan,
j Edellisen kokouksen raportti Vapau­delle
aiheutti keskustelua yhden py­kälän
suhteen. HjTäksyttiin kuitenkin
ilman muutosta. Jos siinä ilmenee tar­vetta
tehdä korjaus, niin sen aiheut­takoon
laajempi selvittely 9:nnen pii­rin
yhteisessä neuvottelukokouksessa
Vancouverissa. Kirje, tullut sihteerille
Vancouverista, ilmoitti palvelustyttö­jen
lakkauttaneen toihiintansa psan-cttajien
puutteessa. Ei aiheuttanut
keskustelua.
i Kirje, tullut kesäkämppäystä selos-tavana,
keskusteltiin ja päätökseksi
tuli, että koetetaan korjata tulevai­suudessa
ne epäkohdat, mitkä oli te­kijöinä
viime kesän toiminnassa.
I Ladysmithin alustuskomitea esitti
alustuksetf, jotia päätettiin viedä
D:nnen piirin yhteiseen neuvotteluko­koukseen.
Niissä sanotaan m.m.: Yliä
edelleenkin tullaan vastustamaan im­perialistista
sotaa. Ei muuta sotaa
kuin luokkasota.
Alustuskomitea jäi edelleen toimeen.
Päätettiin tilata Compensatlon Board'-
in säännöt. Keskustelussa Ilmeni, että
olisi paljon korjaamisen varaa siinä,
jos työläinen työmaalla loukkaantuu
että tulee sairastaihaan vuosia. Olles­saan
perheellinen, el voi elää niin
pienellä maksulla. Alustuskomitea laa­tii
ponnet, saadessaan säännöt.
Naistenpäivää päätettiin viettää yh­teisillä
voimilla^ Chase Rlverin to­verittaret
harjoittelevat kappaleen.
Cob Treen ja Ladysmithin naiset
huolehtii muusta ohjelmasta.
Valittiin ohjelman esittäjät ensi
kokoukseen. ' ',
Keskustelukysymyksen alusti Hulda
Sillanpää aiheesta: Mitä keinoja voi­taisiin
käyttää saadaksemme iiuoret
yhtymään suuremmalla Joukolla työ­väenluokan
etujen mukaan toiinivlln
järjestöihin? Käytettiin useita pu­heenvuoroja.
.Lausuttiin toivomus, että
Jokainen äiti koettaa saada viälkuCet-tua
tyttöihin jo viidentoista viipden
vanhoina, että olisivat mukanil^tiaii-mtossa;"
Niissä ehkä völtaJslIn-;n;^Iä
keinoin saaida ymmärtämään ,)ajii|UJ
päivän kjrsymyksiä.
Suoritettiin määrätty ohjelmaa Oh­jelman
suorittajista oli-.- mu]atamjia
poissa. Sekin iepäkohta pitäisi korjata
Ja koettaa tehdä, osaltaan määrätyt
tehtävät Se on hyvä synnyttämään
lamstannxista toiminnassa. Heikominat
j nitelman mukaan tehdas tulee tuotta­maan
lÖO.OOO separaattoria (joista 75.-
000 CO-litran ja 25.000 96-litran>.
Yleisliittolaisissa kilpailuissa Uralin
separaattori sai toisen palkinnon ei
ainoastaan laatunsa puolesta, vaan
myöskin tuotantckustannustensa ale­nemisen
puolesta (tuotantokustannukT
set ovat alentuneet 56 ruplasta 34 ko-pekasta
38 ruplaan 86 kopekkaan. Tä­nä
vuonna suunnitellaan separaattoria
halvennettavaksi 37 ruplaan). Tehdas
on säästänyt valtiolle 5 milj. ruplaa
Yleiskarja.!aiscssa neuvostojen k, a,h - juai jjolompaeuttta^n iit separaattorien luonnin
deksannessa edustajakokouksessa esit- gO-litran separaattorien vuotuinen
ti toveri GyUing selostuksen Karja- tuot^^to twl^<>::Mraään 75.000 kappa-lan
neuvcstohaUituksen toiminnasta, leeseen. Tuo£annon ^lisääminen tulee
Selostuksessaan lausui tov. Gyllins, ^^j^^^^^^^ suurempia. 600-litralslsta
NeuYOStoliitosta
Karjalan talous edistyy
nopein askelin
muun muassa:
"Olemme tottuneet siinä määrin ta-siirryt&
än 1.500-Utraisiin ja sitten 1.-
965-lltraisiin. Tämän yhteydessä teh-loutemme
erittäin nopeaan nousuun .^j^j^ rakennettava viisi uutta osas­etta
20—30 prosentin nousu eri aloil- j
la näyttää meistä normaaliselta. Niin
Kuinka paljon suoma­laisia
kansoja asuu
Neuvostoliitossa
kokenutta kansaa hirvittävän terro­rin
avulla vuotena 1918 valtaan pääs-
Mutta Suomi on pieni myöskin vä-msjuttu
sen •Hiljaisuuden on a i ­heuttanut.
Asia on kuitenkin niin, että
"iSevr Yorkin Uutisiin" kirjoittaja ei
'fl^one ollenkaan mainitsemiaan kom-naniisteja
ja heidän rientojaan. Ve-täa^
suun oikein leveään hymyyn kun,
IldoBe tuon lapseHisBn mielikuvituksen
en, että mainittu kuninkaan
tausjuttu biisi aiheuttanut tääl-
Itommimistien "keskuudessa säikä-^
j3 lampianmista. Kirjoittaja kai
että''se oli pelko ja lamaan-
; syynä kun tässä joulun jälkeen
sunmmtai-iltaa etf-ei olliit oh-laa
suoinalaisen osaston
kaa siis silloin joukolla haalille.
Kirjoittaja kertoo kurhka hänen ko- mutta älkää tulka- "kaasussa", sat-tikylänsä
pojat menivät pilkalla pu- tuu vielä Jtaatumaan liukkailla pai­naisten
komiteasta hakemaan "työ- koilla.
korttia', jota ei tietenkään annettu ja Ilmat ovat täälläkin sieviä; ei
kuinka poiat on hyvin pärjänneet i l - muuta xikaa ote kuin liian kovat
man korttiakin. I pakkaset.
Mutta tämäkin seikka "kun oikais­E
i virallinen.
taan totuudenmuTraiseksi, nTm nuo
lahtariainekset tulevat aivan kuin
varkaat, varsinkin ammattijärjestöi­hin.
Täällä Montrealissa aina^kin tah­too
olla lahtarit ammattijärjestöjen
vastuksina, ja sama se Heiree -monessa
muussa paikassa. Mikä heitä vetää Meillä oli täällä Suom. järjestön
•sitten varastamaan itsensä -ammatti-! osaston kokous äskettään, jossa valit-
Homepayne, Ont.
s. j . OSASTON KOKOUKSESTA
RAPORTTI
NiiUl ohjelma-iltamiä ei ollut järjestöihin? Se. •rtiä Järjestyneillä tiin viAailijat seuraavalle toiminta-iihainman
sopmias Neuvostoliiton asmiatti^
järjestön kongressissa
kaudelle. Puheenjohtajaksi valit­tiin
E, Kampela, sihteeriksi V . ^Kam­pela
ja varalle Helmi Koski, ra­hastonhoitajaksi
J . Mackey. Johto­kuntaan
valittiin M. Anderson, H.
Mäki j a E. Hannula, varalle Helmi
Koski ja Aune Varho. Tilintarkas­tajiksi
A. Mäki ja A. Rasilainen,
JäsenltirjUriksi M. Anderson ja sa-nomalehtikirjeenvaihtajaksi
allekir-jottairut.
Kokouksessa olisi • ollut keskus­teltavana
vielä muitakin asioita,
mutta jätimme ne seuraavaan ko­koukseen,
koska osanotto oli harvi­naisen
pieni.
Osaston kokoukset tullaan tästä-lähtien
pitämään jokaisen kuukau­den
ensimmäinen sunnuntai- — Ko-k"
uksf>n valitsema. — H. M .
huomio.
Mitä tulee taloutemme kasvuun Kar
jalossa.perustuu se luonnonrikkauksien,
etupäässä metsien hy\'äkseenkäyttöön.
Se on kasvumme pohja, ja siksi ka­joan
ensin metsätalouteemme.
PuuiavarateoUisautemme
Metsänhakkuita on meUlä suoritettu
V. 1925—26 lähes 3 miljoonaa kuutio­metriä,
sitä seuraavan vuonna 3,400
tuhatta kuutlom.. sitä seuraavana yli
4,200 tuhatta kuutlom., kuluvana
vuonna yli 5 miljoonaa kuutiometriä.
Nämä metsätyöt ovat suuri taloudel­linen
tekijä. Puutavaran valmistus i l ­man
sitä sahoilla Jalostamatta oli v.
1925—26 noin 20 miljoonaa ruplaa, nyt
36 miljoonaa ruplaa- Tästä summasta
tuli V. 1925—26. kantorahojen osalle
8 mflj. rpl.. nyt 12 mllj. rpl. Väestölle
meni edellisen^Jvuotena 12 mllj.> rpl.,
nyt ,24 milj..,j;upl^a. Osa tästä 24 m l l -
iponasta rui^asta > meneekyllä peh­koina
muuaitatdoddile • ' 't:^bvol!iiall'e,
mutta' suurin' osa kulteinkin Kai-Jalan
Väestölle.
Jo nämä numerot ovat omansa o-
KOttamaan metsätöiden suuren mer­kityksen.
Mutta ne ovat tärkeät myös
koko Neuvostoliiton mittakaavassa
puutavaran maastaviennin takia, joka
on tarpeen, koska ulkomailta saadaan
koneita tehtaita ja maataloutta var­ten.
Karjala on puolestaan tyydyttä­västi
suorittanut sille tulevat tehtävät
tässä suhtee-ssa. Sitä osottaa se, että
meidän puutavaratrustlmme on ensi-mäisillä
tiloilla vientiin ja kehityk-seen
nähden.
Mitä tulee metsätöihimme tänä
Suomen
Pääkonsulivirasto
coko Canadan varten saorittaa kaik.
<ia maan viralliselle ednstakaeUa
{uuluvia tehtäviä, antaa passeja
Tiatkustusta varten kotimaahaa tai
nucalle, vahviKtaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintd- Ja
.nuita Suomen kansalaisiiB kiilidia-
;uvia asioita.
Osoite:
CoatuUte General ef Fialaad.
Room 918
1410 Stanley Street, UontreaL
(Corner St. Catharine and Stuiley)
AKSELI RAUANHElkSOt.
pääkonsuH
Lisäksi on Suomella «katajina
Canadassa: Konsuli Erick J. Kotia,
Port Arthur, Ont. — Adiel Saari-muki,
319 Bay St., Toronto, Ont .—
H. P. Albert Hermanson, 479 Main
St., XVinnipcg. Man. — Thomas
Franssi, Box L. Copper Cliff, Oat.
Charles E. Magnusson 54 Dock St,
Saint John, N. B.
tulee ollakin, sillä me elämme sosialis­tista
rakennuskautta, ja meidän on
mentävä nopeasti eteenpäin. Tässä
suhteessa liittyy Karjalan talous muu­hun
Neuvostoliiton nopeasti etenevään
talc'**'^'*n
Kasvun nopeuden ja sen laadun vä- , Suomi on pieni maa karu ja kolk-lillä
tulee kuitenkin olla asianomainen ko. jo-sa hykylsm hallitsee sen kovia
suhde. Nyt me usein kuitenkin raken­namme
huonosti, niin että kasvun,
laatu ei ole aina suhteellinen sen no- syt _ valkoporvarlsto.
peuden kanssa. Tähän puoleen on hai- .. ,
Utuksen selostuksessa pantava suuri «ton lukumäärään nähden; siel a a-
^ ,^ ' suu vam vajaa kolme ja puoli miljoo­naa
ihmistä. Syynä väestön hitaa­seen
lisääntymiseen lienee pääasiassa
karu luonto ja kovat elämäntaistelut
joiden kourissa kansa kuivettuu, ettei
sillä ole mahdollisuutta lisääntyä täy­sin
normaalisessa mittakaavassa.
Suomella on kuitenkin sukulaiskan­soja
eri osissa Europaa ja Aasiaa.
Huomattavin sukulaiskansa on unka­rilaiset,
mutta lähelsemmät sukulaiset
asuvat sentään Venäjällä — nykyisin
porvarien taholta niin karvaasti v i ­hatun
Neuvostoliiton alueella. Vuote­na
1926 Neuvostoliitossa toimitettu
väenlasku osoitti suomensukuisia kan­soja
olevan valtakunnan eri alueilla
yhteensä 3.276.078 henkeä.^ Siis mel­kein
yhtä paljon kul^i koko Suomen
väkiluku. Näistä suomensukuisista
ovat mordvalaiset liikulslmmät. ollen
heitä kansallisuuden mukaan lasket­tuna
1,343.106 Ja äidinkielen mukaan
1,288,724. (Väenlaskua toimitettaessa
on pidetty säfintönä, että äidinkielenä
tuli pitää sitä kieltä mitä asianomai­nen
parhaiten osasi tai mitä hän ta­vallisesti
puhui. Lapsille merkittiin
sc kieli mitä äiti puhui). Seuraavina
lukumäärässä ovat votiaklt äidinkielen
mukaan" 508.879. Tsheremissejä kan­sallisuuden
mukaan 428,192. Syrjääne­jä
kansallisuuden muk^n 375,890, kar- |
jalalsia 248.130. viholaisia 156.790 '
Suomalaisia, Inkerin i suomalaisia, i n -
kerikkoja ja vatjalaisia äidinkielen
mukaan yhteensä 153,549. Lisäksi on
multa pienempiä heimoja eri puolilla
laajaa Venäjää.
Väenlaskun mukaan toimitetussa t l - J
lastossa kiintyy huomio erääseen omi­tuiseen
.seikkaan, nlm. ölihen, että
väestöstä, ollen vcnäläLiCea prosentti­määrä
43.3.
Tsheremisseistä asuu 58 pros. Marin
maalla, jossa he muodostavat koko
väcstö.stä pieneni ^cmmistön, nim.
54.4 prcs!, venäläisten pros.-miUirffn
olle&ia 43.6.
Karjalaisista asuu enemmän kuin
puolet Tverin läänissä, cli 56.6 pro­senttia.
Karjalan tasavallan osalle
jilä heistä vain 40.6 ja ovat he Biellä
vähemmistönä eli vain 373 prosenttia
koko väestöstä, venäläisten liiknmää-run
ollessa 57 pros.
Kuteif tunnettua, olivat nämä stio-mensukutset
kansat tsaorivallan a i ­kana,
erikoisen vainon oloisena, sillä
heidät toihdottiin sulattaa väkisten ve­näläisiin.
Vainosta huolimatta kui­tenkin
pysyivät he suurin piirtein
katsoen jokseenkin tasallaan. vaikka-kin
jonkinlaista sulautumistakin oU
havaittavi.ssa. Nykyisin neuvostohal­lituksen
toimesta on niUIle hajallaan
oleville kansoille annettu valta Itse
päättää kansallisista asioistaan, olten
suuremmilla yhdessäoleynb bdmoU-la
täysi Itsemääräämisoikeus, omat
koulu- Ja halllntolaltofcset Jne. Tuo-netuin
näistä Itsehaninnon omaavis­ta
suomensukuisten kansojen tasaval­loista
on Neuv.-Korjala. Jdca lytajrestä
olemassaoloajastaan huolimatta on
mennyt JättUäisoskelln eteenj^Un slin
taloudellisesti ktiln BlvlstykselUsestL
Näistä Neuvostoliiton alueella «de-vlsta
suomensukuisista kansnistii py-hcen
ollen emme samalla malta «dia
huomauttamatta Siitä pahnjnvotonln
tunteeista mitä Suomen porvarit tun­tevat,
kun nämäkään kansat eivät ole
slnlvalkoHpun alla. luqmassa kanan
unelmoltuo StJur-SOomea. Kyl3h&n
siinä -suremlsen aihetta onkin. M^ta
sanotaanhan sitä toisekseen, ettd tuo­ja
kiellä korkeista ajatiikslstii. Joten
SlnlvalkoHpun porvarit voivat aivan
mielinmäärin haaveUIa NeuvutoOi-ton
alueella olevien suomalaisten srh-dlstämlsestä
"Suur-Suomeensa'', SUU
haaveeksi sellainen pyrkimys talee
Jäämään. Suomensukuiset kansat tun­tevat
neuvostohallituksessa oman hal­lituksensa,
eikä hema ole halua vaih­taa
sitä veriseen terrarihalUtukseen,
jollainen m.m. neuvosto-karjalalsttla
on nähtävinään läntisessä naapurir
maassaan, Suomessa.
nonnistettava kaikki voimamme. Teh­tävät
ovat niin suuret, että siihen el-vuonna.
on siinä meillä suuret teh-! votjakkien lukumäärä on merkitty äl-tävät.
Ja niiden suorittamiseksi on dinklelen perusteella yli neljäätuhatta
suuremmaksi kuin kansallisuuden pe-
. rusteella. Asian kuitenkin ymmär-vät
riitä omat paikalliset työvoimam- tää, kun tietää, että eräs heidän naa-me,
vaan on muualta tuotava lisäksi purinaan asuva turkkllais-tatarllalnen
25 tuhatta miestä ja 10-12 tuhatta heimo, besermaanlt, jotka asuvat Vjat-hevosta.
Tahan mennessä on metsr.- ^an läänissä, on omaksunut votjak-töitten
suorituksessa jääty Jonkun j^je^j kielen,
verran jälelle, johon on syynä o-al-
A H A A
S U O M E E N
Lehtemme eräästä edellisessä numerossa julkaistiin T«ninfldn
lie, joka oli piivttjr Neuvostoliiton ammattiliittojen yleiskonsres»
Moskorassa 'nime joulukuussa. Se koski n.s. Köpenhaminan
"^'Piniusta keskinäisestä ystaTyydesta' ja avustuksesta, jonka Nor-n.
Suomen ja Menvostoliiton amnafttijärjestojen edastajat «iii
loden helmiknusKa tekivät Alla on Norjan ammattijärjestön
!nstajan Martin Tranmaelin pttke samasta asiasta.
työläiset ovat käsitelleet
ivälistä työtä mitä suurimmal-tukselia.
Ja kansainvälinen
nys on vuodesta 1820 saakKa saa-luomattavan
tilan, saioin anuna-kongressi
päätti lähettää Nor-ättljärjestön
edustajat kom-intenatlonalen
n:een
iin. Tämän Jälkeen otti am-liike
rny&s osaa Punaisen
ip|MJllisen intematlanalen ("Pro-p^
fnin") perustamiseen- Tämän
ryhtyivät puuhaamaan tähän hiter-nationaleen
liittymistä. Anun^ttljär-r
jestOn sihteeristö hyväksyi ehdotuk­senkin
Amsterdamiin liittymisestä.
Mutta tämä ehdotus kohtasi rdin .voi­makkaan
vastustuksen jäsenistön pao-lelta,
että ae pferuutcttlin jp eönen
ammattijärjestön kongressia^ Kokous
yhdellä; •snomalaiseTla •oh eriävä käsi- On monelta taholta uhattu näiden
tyksensä &Stä.. Me Nmian ryhmän e- suhteiden katkaisemisena, jos Norjan
nemmistSön kuuluvat aglteeraslmme' ammattijärjestö hyväksyy keskinäl-kotUn
tdltu«nme ehdotusten hyväk- syyissoplmuksen Venäjän ammattljär-symisen
pu<westa. Mutta työtämme jestön kanssa. Näillä skandhiavisllla
vaikeutti se, että vastaamme hyökät- sopimuksilla on suuri merkitys Norjan
tiin ntyöhemmin venäläisten ammatll- ammatilliselle liikkeelle sekä teolU-Usten
-jäi^estöjen tahdita. Me emme «uuden kansainvälisen luonteen kan-voineet
ytrtyä siihen semykseen. Jon- naita että käynnissä olevan ratsionali-ka
Venäjän delegatio esätti Köpenha- soimisen kannalta. Meillä on monia
mlnan.. konferenssissa, knn arvelimme, vuosia ollut yhteistoiminta käynnissä
että se ehkäisisi yhteystyötä. Samaan Ruotsin Ja Tanskan sekä nyt myös
; aikaan tÄivät Norjan kommunistit Suomen työläisten kanssa. Tämä yh-mitä
kUvaimpl^ hyökMb^kslä meitä teistOTnlnta on melUe suureksi hyö-vastaan.
M j n . Bergenls^ Jossa kom- dyksL Tästä syystä ammattijärjestö
munlstellla on ammatillisten Järjestö- on odottavalla kannalla keskenäisyys-jen
johto, hyväksyttiin lÄätös, joka o-• sopimuksen solmlamiseen nähden Ve­li
täynnä vihaa meitä vastaan. Nor- näjän ammattijärjestön kanssa.
taan myös myöhäinen talventulo. Jo
ka tapauksessa on nyt toiminta met-sätyöalalla
kehitettävä mitä tarmok-kaimmln
ja nopeimmin."
lajiston kokouksen. Se ei merkitse
hylkäämistä, vaan lykkäämistä. Sillä
aikaa on hankittava lähempiä tieto­ja
Ruotsin ja Tanskan Järjestöjen a-senteesta,
sillä» sillä tulee olemaan
suuri merkitys asiaa lopullisesti ratkais
taessa. Ruotsin Ja Tanskan ammatti-
Järjestöt ovat Jo ilmoittaneet, että ne
eivät tee keskenälsyyssoplmuksla.
Norjan ammatillisten Järjestöjen
kanssa ennen kun nämä liittyvät
seurauksena pSätti Norjan
ättijärjestö erota Amsterdamin
l^rväksji yksimielisesti päät^aEseni. et­tä
yhteyslilkettä on aktUylsestl kan­natettava,
ja päätti kongressi, että
askeleena tähän suuntaan pyrittäisiin
solmlamaan keskenälsiä s(q>lmuksia
Venäjän. Suomen ja Norjan ammatti­järjestöjen
kesken. Lisäksi päätti
kongressi eMottaa venäläisille am-
Jan delegatton enemmistöä vastaan.
Meissä täytyi^syntyä ep^lykslä. että
katscHnmekohan me työtä eheyttämi­sen
hyväksi eri katsantc^annollta.
Käsityksemme mukaan on säännöl­listen
ammatillisten Järjestöjen olta-;
i . Tämä päätös ratlfi-kcmgressissa
1923. Syksyllä pan-
I kysymys Proflntemlin Uittyml-j mattiliitoille. että ne kääntyisivät asl-yleisäänestykselle
kalkissa am-lisissa
järjestöissä. LUttymistä ei
|tty. Sensijaan päätettiin ryhtyä
ptyöhön vapaalla pe'rustalla.
anomaisten ammatti-i^itemationalien
puoleen tarkoituksella tulla otetuiksi
niihin, jotta sen kautta luotaisiin y h -
telsj^mmärrykselle laajempi perusta,
vassa ammatillisessa kongres-f Ammattikongressin päätösten perus-hyväksyttiin
päätös yhtymisestä
työhön kansainvälisen amma-yhteyden
hyväksi, jonka oli
it alulle englantilals-venäläinen
Mutta tämä työ ei, kuten
tu, johtanut mihinkään tulok-
Ja Amsterdamin kannattajat
teellä pidettiin helmikuussa konfe­renssi
Köpenhaminassa Neuvostoliiton,
Suomen ja Norjan atnmattijärjestöjen
edustajain kesken. Tässä konferens­sissa
päätettiin yrittää saada aiVa^tTi
sopimusehdotus, joka olisi toimeen-lantavlssa.
Kahdella norjalaisella ja
Mitä tulee itse kysymyksen käsitte­lyjen,
niin oh ensin eri käsityksiä ifoi
pimuksen sanamuodosta Ja kului jon­kun
aikaa, ennenkuin tästä kysymyk­sestä
selvittiin. Sitten Joutui asia am>
; mattiyhdistystcn käsiteltäväksi. Ne o-va
yhteistyössä kansainvälisen yh- vat nyt syksyn kuluessa käsitelleet
t^den aikaansaamiseksi — niiden kysymystä ja ovat vasta nyt saatta*-
Järjestöjen, jotka ovat Amsterdamissa neet sen loppuun. Asia otetaan nyt'e-j
a Proflntemissa sekä niiden, jotka o- sille ammattijärjestön edustajiston ko­vat
kummankin ulkopuolella. Me kiat- kouksessa tammik. 7 p. 1929. Kaikki
soimme olevamme oikeutetut oletta- liitot ovat kannattaneet Köpenhaml-maan,
että Norjan kommunistit tässä nan konferenssin päätöst/>r> hyväksy-j Amsterdamin Internationalelle ja P u -
asiassa esiintyivät yhtelsymmärryk- mistä siliä edellytyksellä, että se ei i naiselle amm. intemationalelle yhteis-!
sessä venäläisten tovereittensa kanssa, johda ammatillisen liikkeen skandlna-j kcnferenssiln. mutta Amsterdamin i n - '
Me emme halua Joutua vastakkais- vistcn Ja kansainvälisten yhteyksien • tematlonale hylkä-si kutsun viitaten
suhteeseen Venäjän ammattijärjestön katkaisemiseen. Pari kolme-liittoa on Wienin kongressin päätöksiin. Profin- i
tem hyväksyi kutsun. j
Venäläisten ja norjalaisten ämmät-'
Amsterdamiin. Suomessa on asla, ku­ten
Nol-Jassakln. käsittelyn alaisena.
Siellä on samat valkeudet kuin Nor­jassakin
skandlnavisten suhteiden Ja
Järjestön sisäisen eheyden säilyttämi­seen
nähden.
Tov. TomsJd on tjrjrtymätön tähän
hitaaseen tempoon;; inutta meidän täy*
tyy taistella su'uriä'yaUceuksia vastaan.
Suomessa, on yalfeVa .enemmistö kes»
kenäisjTssopimul^s^n sblmlamisen puo­lella
Norjan Ja 17euvostolllton ammat­tijärjestöjen
kanksa.; «"e tulevat päät­tämään
Joköläijcnnetun joW ko­kouksessa
Jälkeen • uuden vupde^. tai
kongressissaan töitkot,"lO pT
Köpenliamlnan konferenssin pää­töksen
mukaan lähettivät Norjan Ja
Suomen ammattijärjestöt kutsun
kanssa ,ja haluamme pitää yllä ystä- kannattanut sopimusta Uman ehtoja.
vällisiä suhteita siihen. Juuri siksi em- Samoin myös joukko paikallisia osas- .
me halua ottaa mitään organisato- toja. Ammattijärjestön sihteeristö ei'; tiliittojen kesken käydään"myö*s"k^
rista askelta, joka heikentäisi nykyi- ole vielä lau-sunut käsitystään, kun kusteluja keskenähyyssopL-nusten soi­sin
vallitsevaa hyvää keskenäistä suh- raportit piireistä eivät ole vielä mel-mlamis^ta. Sellainen sopimus on Jo'
dän lähtiessämme tuUeet Useista pai- m a a - j a metsätyöväen liitoilla. Raken-.
Mitä tulee eri ammattiliittoiiiin, koista. Mutta sihteeristö tulee lÄätök- nu-styöväen lUtto on lähettänyt eh-'
niin nousee kysymys niiden yhteyksien scssään pitäytymään Järjestöjen käsi- dotuloeri osastoille kä.sittelya ja ää-skandinavisiin
ja kansainvälisiin am- tjicsiin. On todennäköistä, että edus- nestystä varten, lähtiessäni ei vielä
mattiliittoiliin edelleen kehittämis«tä. tajisto lykkää asian seuraavaan edus- ollut lopullista päätöstä, mutta enem-
Autonomisten alueiden väestöstä
muodostavat suomensukuiset kansat
seuraavat prc-enttlmäärät: Votjakit
joista asuu 78.5 pros, Votjaklnmaalla
muodostavat he siellä 52.3 pros. koko
mistö oli puoltanut sopimuksen tekoa
1 venäläisten rakennustyöväen liiton
j kanssa. Sitäpaitsi on sekatyöväen liit­to
kongressissaan päättänyt pyrkiä
kesklnäisyyssoplmukseen Venäjän kai
vosmleslUton kanssa. Me toivomme,
että nämä sopimukset tasoittaisivat
tietä jatkuvalle yhteisymmärrykselle
ja yhteistyölle.
Enemmän kuin koskaan on kansain­välinen
amifta^fflffifeniybteys nyt tar-peenvaatfidttä.'
'Mf^ "ölerome halukkaat ak
tilvisestl tukemaan tätä työtä, sikäli
kuin voimamme riittävät. Me olemme
pieni kansa ja pieni Järjestö, Mutta
se el vähennä meidän proletaarisia
kansainvälisiä velvolllsuukslamme.
Siksi onkin kysymys nyt meillä päi­vän
polttava. Mutta me emme voi
katkaista niitä suhteita, mitkä meillä
nyt on- Norjan työläiset osottavat
suurta liarrastusta kansainvälistä ky­symystä
kohtaan. Se on meille välttä­mätön,
mutta mc emme voi katkaista
niitä suhteita, jotka meillä aikaisem­min
on. Me pyrimme niitä laajenta­maan,
el supistamaan. Se on vienalais­ten
tovereitten ymmärrettävä. Silloin
he myös osaavat oikein arvioida mei­dän
asemamme.
Me haluamme järjestettyä ja soll-därista
yhteistyötä Venäjän ammatll-.
listen järjestöjen ja Venäjän työväen­luokan
kanssa. Mutta samalla halu­amme
me myös (Yllyttää ja laajen­taa
suhteitamme. Jotka yhdistävät
meitä skandinaavisten työläisten ja
muiden maiden työläisten kar^a.
(Jatkuu. Seuraa Tomskin vastaus
Ja loppulausunto Tranmaelllle).
^nrssi Saomen Marl[laa
3960
Canadan 0oIlarista
LAH£TYSKULtnrs
10c lähetyksistä alle «20.00, 60 c UU
aetyksistä 120.00—$49.99, 80e II.
letyksistä 160.00—.$79.09 ja »UK»
ähetyksistä |80.00—$100.00 oeU
25c Jokaiselta seuraavalta aUtsvalta
«adalta dollarilta.
SibkosanoRaaläbetyltsistS ovat Ift.
letyskulut $3.60 läbetykaeltä.
Suomen . raliaa ostetaaa. KmrKi
$2.45 sadasta Smksta-
Tehkää lähetykset oeotteeHa:
V A P A U S ,
Box 69, SUDBURT. «HtT.
LAIVAPILETTEJX MTYDÄXfV
TIEDUSTAKAA PILETTlASiOITA
y^apandelie ottava."
astaan myöskin:
rahavSIttj^oSU
T I L A T K A A V A P A U SI
APAUS PORT ARTHUB BBAIfCH
816 Bay Street.
Po^» «rtW. '>Mavi*
VAPAUS MONTREAL BRAHCH
1387 St. Antoine St,
Montreal, Qo*. .
J. OKSANEN
Eirkland Lake, Ont.
JOHN VUCHU,
South Porenpine, Ont.
CHARLES HAAPANEN.
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
A. T. HILL,
^67 Broadvievv Ave., Torcnito, Ont.
DAVID HELIN
eri paikkakunnilla Pghj^^^OntTipm