Vapaus, January 21, 1926

              TAPAUS
l y t l v i ^ s t S n Slnenlauiiuttaja^ilmet*
jolca, tiistai* i o n t a l J a k v a n t t i .
H . J L K O t l V i N E N .
VM) V A P A V S (libero),
^ . *1» only organ of I^iil8h.WorkeM in j^nada. Pöl^
^^^=^^Wi«a 1a~>Sudbiiry, O n t . , evety Tnesday, ^Thursdajr and
;i«a;i»copd:.cla88 mattca^
""'BfttrPIP'Jliy^"'~ • 1 •^•V-'"'^''-;i •' r..< ^s.-rv.r- )\Jr'y\''r^-^;'^r•^,r.lt~.,'^^•^:•'•i•^::••-'^ ^Q/--.' x-,\:.^'-'
. B e g i s t e K d at^tlie P o r t OJttiee Depaztment, Ottawa,
- - . . mAUSBINNAT: ,
<?ffln«^«"»" y k d vk. f 4.00, pooli v i L f 2.25; kolme klc.
'/MJSO j a yk«i i ^ 76«.
".j lOid^Svaltoiliin j a Suomeen, ykrf f 5.50, pnoli vk.
i:f8;ttO j a kolme kk. $ t . 7 6;
, ISlaoksia, j o i t a eri»eä»SUr*b4>'el tttfla^^^^^K^
j^ipittfyaMamiesten 3 on tatoukeet.
I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
^ Naimailmo^ltflet $;.00 Icerta, f 2.00 kakiHL kertaa.
'Av^oruttoonmenoilmahlkBetr, 60c palstatunma. f
Kiinehmuniosilmotakset' 50c Jcerta, $1:00 Q kotaa,
^ t y m i a i m o t o k a e t $1.00 k e r t a , $2.0D 8, kertaa.
Avioeroilmofakäet $2.00 kerta, $3.00 kaksinkertaa.
Knolemaniimotokset $2.00 kerta, ,|50c liBamaksn
gM«filanseälta tai teoistovlirssylta. ' ^
,.'^^^^^^lafa«mtipIot J a osoleilmptnkaetSOcj k e r t a / $l.p^8
ISIiDpäisilmottaiien jÄ flmotnkkentiunriett onV vaa?
^^flittai^sa, lähetettävä 4(lmotoshlnta etnka^gen. > ^
-Tn«tafn lehteen aijo^ot flmoitnk«5t pftaä olla kont­torissa
lauantaina, t o r s t a in lehteen tiistaina ja lanantidn
iSlleltttfen t o r s t a i n a k e l l o 8.
Jos^ette m i i S l n tahansa saa (vostansta ensiroSiseen
k i r l e e s ^ n e , Idcjoittakaa nndelleenMJilkkeeQhoitajam
'/yehioönamsella nin^ellS.
A , - J . V . K A N J g 4 S T 0 . Liikkeenhoitaja.
lViiJiä selityksiä lupauksia ^
f> KmisikymmenTuotias arkkipiispan > ^ i k ä , i yhteiskun-iiEDn
p y l v ä s , kiivas i M ^ l i & i ^ l d d e n vastustajd jarentm
Scotland Y a r d i n v a i n u k o i r a S i r i B a s i t ^ o m p s o n $bl^
^'i^mfkultuaan sakotetdbi ja tuomituksi '«sopimattomasta,
k^ytoktesla naisen kera» Hyde>puistossaj^
?^^lta^iiäaen ainoana tarkotuksenaan aina v a i h e r i i d E a a^
tapoja käytetään !iarvom,p kun muut' to-d^
n^kappaleet'ovat heikkoja.»
Mita täraa utkans tarkottaa?^ Milloin ovat «Mon­treal
Gazietfe» ja sen takana oievat voimat tulleet moi­siksi
kiivaiksi oikeuden voimaan ja todistuksen lujuu­teen
< ilskoviksi. ' 'Kansallisen' puolustuksen; roinisteno
katiiuaa vielä TVova Scotian hallitukselta 134,084 dol­larin
suuruista e^äa, edustaen kuluja sotilaallisten vM-mien
työskentelystä «omaisuudto suojelemiseksi ja jar-jestykseinyHäpitämiseksi
äskeisen hi
aikana», kuten se kuuluu saman lehd^ sanojen mu­kaan.
Se tahtoo sanoa: Kaivostyöläisten nujertami­seksi'
viime -lakon aikana. Tämän laskun ollessa vielä,
maksamatta, ja hiukan säikahtyneenä sen johdosta, he
räsi pääministeri Rhodes jälleen elämään. Viimeinkin
iänbli kuullut kaivostyöläisten huudon saada ruokaa
ja työtä)ja Itiinpä on hän tuikeasti ilmotlanut olevansa
vtflmis «lain ja järjestyksen» valvomiseen, vaikkapa
viimeisen Nova Scotian'työläisen viimeiseen -r hengen­vetoon
saakka.
• Sellaisia /; ovat viimeisimmät tiedot Nova Scotian
kristilliseltä rintamalta. Tuskin pn muutamia viikkoja
kulunut,siitä, kun koko Canadan porvaristo, rypöi jou-,
lun hengessä. Kapitalistinen sanomalehdistö oli täyn
näähVuutisiä ansioituneista köyhistä, jodcatarv^
jouluaterian. Ilmapiiri on vieläkin' ladattuna jyrise­villä
saarnorlla pelastajan syntymisestä, pelastajan, jo­ka
kertoi kaikenlaisia juttuja. Kuten esimeikiksi sen­kin,
,cttä rikkaan miehen' on yhtä vaftea päästä tai­vaan
valtakuntaan, kun kameelin tai -B&con ryömiä
neulansilmän läpi. Joulun korupuheet ja koristeet
ovat menneet. Jouluateria, jos mikään, tuli kuluteSiia
ja nyt ovat Canadan työttömät työläiset silmä silmää
vastaan sen, pulman edessä, mitenkä jsaada kelvollinen
ateria silloin tällöin, ennen tulevan joulun joutumista
Torstaina, tammifc 21 pinä—Thnr^ Jan> 21, 1026
Saksan KoininiinistpolD«« «h
neo rintainii
2t
K i r j . William, Kruse.
(Jatkoa edelliseen na-oon.)
PorvenlUnea lebduto hnolusaan
m^yönä,' jolloin, ^an tuli häikäilemättömästi häirityksjj^
koota ,ainehiätpa kommunismiani; käsittelevään i ^ ^ ^
iss?|ami.'^ Kuur eräs enttain rikasvja^ samaan ^uoIdcaanp||:
^>ka ei kudo, eikif kehrää — kuuluva mies äskettäin • Vyps tuomittiin tyttöjen hankkimisesta ylhäisten halii:
^jeola tyydyttämiseksi,'niin brittiläinen tuomari vaka-
"vvi9saan feUtti rikoksen kommunismin nousemisen ja
' ** JeviSmiäen ^yksi. ^astä'p^oleeni kun;; joku laiskuri.
^ ' 'luokan''^jäsen haluaa tehdä murhapoltoii, murhan^ rais-
^ ckauksen tai liar|ott^a haureutta,;niin ei'hänen tarvitse
f muuta kuin pyytää' lievennyslä<i8il'lä perusteella,^^^ e
i ' N l | h ^ keräsi ainehistoa kommunismia käsittelevään täokf
' jseeff, tai ^itte hän Voti selittää^ joutuneensa Konununi^
r^^scn Jntemationalen vdlkeilyjen uhriksi.
$c o n jpilkkaa jq; ivoÄ'sanotte. Mutta meillä p i i
erimerkki ^^anlaisesta asiasta lähempänä./'Tuhanne|
' ^ Akäoyost^ölaiset.ov^at Nova Sdotiassa iialkäkuöleman^^i^
^ f taalla. Kwisertratiivinen ^Jiallilps, mikä ennen vaajeja
fipliij^iftM liunajaa' j a m&itoa vuotaan;'maMi^^aselti^kuni^
w k a a l m ^ komissijDnin %tutkimaian plosiihteita»^^
^l^kaliUuii^^lbmussioni, sen^^paremmin lama-kuin^^
kaa|I,;^ei^ple kuitenkaan'syötävälöi kelpaavaa^' Synti-j
' maan päällä olevat taivaallisen-,herran
}] s,^ ^"^meiuB^ Jöiltt pp nmsaasti Nova' Scotiassa, eiyät. voi-
' ' ^Inuula ^ k u i n luvat^i kaivostyöläisille
" ' J krutmun»*; .kufi ensin ottavat ja kuolevat Herra antaa,
y ^Jalierra ottaa. >Toisin sanoen; . B M
.^kaivostyöläisiin ei öle' työtä, enneStikun Bescp haluaa
>}(mtaa, enn^un se saa enemmän'tukea hallitukselta j a
ennenkun se saa palldcaorjansa raatamaan puoli-ilmai-fiim
Kaivostyöläiset^ tullen entistään jiiälkäisemmikn^^k^
Kääntyivät joukkokdköukseenv^' vaatimaan maakim^^
cSi^haUitulcselta työtä tai avustusta;^ v^MaakunnahhäUit^^
<vas1^i tähän «ennenkuulumattomaan louldcaukseen»
; ^«perih^hjaisella äänettömyydellä:'.MeN^lyömme vetoa
'I- <Wbrkeriii» tilauksen reikäleivän reikää vastaan, että
"emuiakWahalIituksen päänunisleri Rhodes» k^
iklisen komissionin puheenjohtaja Sir;JlaeiDuncaħ^
ifi^Beseon^ pääjehut, herrat holvin j a McLurgi olivat^
ahkerina, pureskellessaan j a lipbessaan kieliään hotel-
' jleissaan j a klubeissat^, sei^dn seitsemän ruokalajia kä­sittävien
jpäivällistdi ääressi^xettä eivät sietäneet tulla
' häirityksi ulkopuolisen nälkäisen roskajoukon kömpe-Äi5??
löillä päätöslauselmilla. vKunnittääkseen e
n u ^ kuurojen j a mykkioij heiÄisten j a maa!llisten:
'" herrojensa huomiota, päättivät työläiset muodostelles-s
a a n päätöslauselmia, teRda hyvän ja voimaperäisen
«Haisen. Glace Bayssa pitämässään kokouksessa päät­tivät
he, että ellei avustusta saada, ovat he : pakotetut
«ottamaan, mitä tarvitsevat ja mistä löytävän» - Edel­l
e e n he lausuivat olevansa sairaita lupauksista. Kun
tämä jhyvä j a voimakas päätöslauselma ei tuottanut mi­tään^
tuioksia, niin Glace Bayn ja Al?erdeenin/kaivos-tyi>
Iäi6et, jotka ovat sanansa mukaisia j a maaUbiaajia{
tuksissaani ryhtyivät sovittamaan päätöslauselmaansa
käytäntöön. Työttömät puhdistivat elintarvemyymälät,
j a veivät kotiinsa mitä tarvitsivat nälkäisten vaimc-jensa
ja lapsiensa ruokkimiseem^'^^^^^^ ; -
Yksi lähimmistä tehtävistämme
» Kapit^istisen v oikeuden eteen jöutunfeiden Albertan
kaivostyöläisten puolustamiseen tarvitaan pikaisesti va­roja.
He ovat, tulleet raastetuiksi oikeuteen, seurauk­sena
toimeliaisuudestaan viipaekesäisen kaivoslakon;^ ai­kana
sanotussa piirissä. Näitä m i ^ ä uhataan vanki-löllaj
koska ovat rohjenneet taistella; elintasonsa.a
tamista vastaan ja riittävän ruuan ja vaatetuksen ta­kaamiseksi
lapsilleen- Varmaankaan ei ole kohtuutonta
pyytää työväenluokan ketä jäsentä tahansa uhraamaan
näiden työväenluokan taistelijoiden puolöstamisen hy­väksi.
'
• Mutta ei ainoastaan rahallista. apua tarvita. Kaik-kien;
Canadan työläisten: järjestetty>painoslus.on^^^;V
mätön. Jos halutaan nämä miehet pelastaa vankeus^
gaistpksista. Jos heidät lähetetään vankilaan, niin ei
mikään Jakkovartiointi ole luvallista ja lakkoja ei taa­sen
voida taistella lakkovartioitta.
-Jokaisessa tämän matm perusteollisuudessa ovat työ­läisten
järjestöt'joko murskatut tai estetyt toiminnasta.
l\täiaiä ovat ne'alat, joissa työläisten'suuret joukot
työskentelevätijja Canadan järjestyneen työväenliäslreen
^oi|ttakkuus\riippuu siitä, ovaUco nämä miehet järjesty­neet.
Hiilenkaivajat ovat ainoana poildceuksei^ tästä
sääimöstä^ mutta kahden viime vuoden <^kuluessa ovat
kaivostenomistajain kiukkiiset hyökkäykset | kaikkea
muuta kuin H.hävittäneet heidän puolustusvarustuksensa^
Jos Canadan „ työläisille on koskaan välttämätöntä
kerätä^ivoimariga ja yhdistyä taisteluun, yhteistä vihol­lista
vastaan, niin se on tänään.' Pääoma tulee entis­tään
enemmän' hallitsevaksi. PäiyäV päivältä se vaatii
entistään enemmän nöyrää alistumistar.vaatimuksiinsa'.
Sota-aikana ja sitä ' seui-annemä ^lähimpinä vuosina
järjestyneen työväen saavuttamat, voitot ovat vlakaistut.
melkeinitiehensä, kun tarkastelee asiaa koko maata kä­sittävänä
kokonaisuutena. ' ' . ,
Samoin kuin vuosi 1925 päättyi, samoin pitää myös
välinpitämättömyyden :ja erimielisyyden työläistoverien
keskuudessa päättymän. 'Tänä vuonna^^^r
vanamme liikkeemme elvyttäminen; tehden; sen entis­tään
voimakkaammaksi tekijäksi luokkamme elämässä^
Olkoon tämä >meidän ; uudenviioden päätöksenune^^ r r -
«Canadian Labor Advocate.»
On erittäin selvää, < ml&ä ovat syyt työttömäin le­vottomuuksiin.
Miehet eivät olleet vuoden 1925 aikana
työssä kuin vajaat seitsemänkyikmentä päivää. Heidän
perheensä ovat puutteessa jahädässä. He pyytävät
työtä tai a\ustusta. Eivätkä saa kumpaakaan. Niinpä
he sitten ^auttavat itse itseään yhtä suoranaisella tavalla
kuin monet eläimet, joilta puuttuu iKn^sen korkeampi
>^ ja voittava ajatuskyky. Siinä on selitys^ sanotte. Mutta
te olette väärässä- Sir Bosil Thompson vieraili Hyde-puistossa
pimeän tultua kommunismm nujertamistärko-
, luksessa. ^. «Montreal Gazette» selittää, että' «odotta­mattomat
laittomat ede^ttalniset Glace Bayssa johtuvat
~toäyttamÖ}le« asettamisesta.» > Ettaikoko asia olisi vait.
horjotusta, Jonka taxkotuksena olisi, vaikuttaa kunin-i
i k 8 j a l | ^ ^ komissipniin. ^'Mn^vuoksi,'lehti edeHeen
"nh0^j|e^^ €pn hyian otdnuttai^aa, .että täraiä mielenoso* ' ff^fii^^^^^^^^^-^^?^ menettely.
'%uii.nokka, pääsi, niin pyrstö
tarttui"
'Muistetaanhan tarina harakasta tervatulla kaivon-katolla?
Samassa asemassa on nyt dawesoitu Saksa;
Niin kauany- kun sen holhoussuunnifelma oH taloudelli­sesti
vain. paperilla, ja se sai maksaa sotakorvauömak-sunsa~
Amerikasta lainatuilla dollareilla, «workki» se
ali right* Mutta nyt, kun tulee kysymykseen sen t^^^^
dellinen toimeenpano, tulevat esille ristiriidat Äsket­täin
ilmotti Saksan maksukomissaari, että rahat ovat
kiskpttuina ja koossa. .Konsti on vain siinä kuinka
saada ne ulkomaille. Kyseessä on näet "niin suuria
summia,;^että niiden rahassa vieminen' ei käy päinsä.
^Ne pitää- viedä tavarassa ja suoritus jää ulkoipaille
maksuksi. Se edellyttäisi niin: sijuna vientiä'Saksasta^'
ettävsen" täytyisi työntää maridcinorlta paljon kilpaili­joita.
-Ja Englannin työttömyys johtuu osaksi juuri
siitä, että Saksan pitää maksaa korvausmaksuja; Se
on nbitakehä.
Ja nyt tulee Saksasta tietoja, että siellä kasvaa n<^
peasti pula.- Joulukuun puolivälissä oli rekisteröitynä
miljoona työtöntä ja ainakin puoli miljoonaa reki^eröi-iliättä,
ilmottaa Daily Newsin, kirjeenvaihtaja. Hän
sanoo: «Saksan hidas toipuminen ^on varsin-pieni loh­dutus,
liikemiehille, joilla on vararikko He^^säänj f ja;
pe^imismi väikkyy sumuna osakepörssin,^panSkien Ja
enimpäin liikemiespiirien yllä.» Odotettua hintain las­kua
ei. ojc tullut. < Pikkuliikemiehet alentavat hintoja,
vaikka trustit ovat < panneet määrähinnan- Kauppiaat
myyiät loppuun epätoivossaan. . . ,
Näin on siis Remin kummallalun puolella' maa,
voittaja ja voitettu, joiden kapitdblien sihniijB. kurkis­taa
taloudellinen vararikko, .ja sen takaa kommunismin
peikko. : :SAK';:'X'\\:fy,^^^.''i7:^^^^^ U
Tilanteen - suhteen on isäntäin
luokka: perin '-.huolissaan. . ^ Heidän
äänenkannattajistaan munan Madge-burger
Zeitung Imrjottaa:
" K o k o järjestö on militaristisesti
kokoonpantu. Heillä' on 'Sotilas-'
käsikirja^ raporteeraus-, rankaisu- j a
kunniantekomäaräyksineen. Sensi­jaan,
että he tervehtäessä kosket­taisivat
kädellään .päähinettä, ^he
uhkaavaan 'proletaariseen tapaan'
nostavat; n y r k i n ' ylos. Divisionat on
muodostettu: sotilaalliseen : m a l l i i n .
Ne tnnnetaan,gau-Jiimellä,-rykmentit
k a u p a n k i o s a s t o n . "
Lisäksi syyttävät porvarit, että
julkisten marssi- j a voimisteluhar-jotustcn
täytteeksi annetaan Punai­sen
rintaman Jäsenille salaista ope­tusta
kaikenlaisten: sota-aseiden
käyttämisessä; 'edellyttäen lopulli.
sesti sitä; että heillä on myös s a ­laisia
asevarastoja> joista aseita saa­daan
ratkaisevalla hetkellä. Näiden
arvelnjen todenperäisyyttä eivät P u -
vätkä vahvista; ? M u t t a he ivalliseni
lisäävät niihin : kertomuksen siitä,
miten he, registeerattuaan yhdistyk­sensä
Saksan" lakien mukaisesti - j a
kenraali von! Seeckten toimitettua
tarkastuksen -heidän miehistössään,
vuokrasivat Stinnes'iltä K a r l -Legien
nimisen Iaivan>-matkaten sillä 100,-
000 miehen- kanssa ensin K i i n a a n ; j a
sitten Marokkoon avustamaan Abdel
Krimiä ranskalaisten kylvettämlsesr
sa. ' ^ .
Terve; B^kaahumen punalcauurti
U l j a s t a J o u k o a . ' Se on sukua
Venäjäni vallankumouksen punar
kaarteille, joiden kaltaisiksi he h a ­luavat
t u l l a , joiden l a u l u j a he l a u ­lavat;
joiden ttapoja he noudattavat •
Saksassa on taistelu vmn.: heikosti,
peitettä, miltei avonaista sotaa; j a
nämä ovat>työn- omia pataljoonia.
Mies, joka pukeutuu ; punakaartin
univormuun, on" eliniäkseen merkit­t
y . < Hän -' I d x j a i m e l l i s e s t i - o t t ^ elä­mänsä
kämmeniensäpäällCi Mutta
siitä huolimattia tuhansia, ^Saksan
p r o l e t a r i ^ t i n parhaimmistoa^—•inai--
sia j a - m i e h i a —* l i i t t y y riihen, r y h -
tyäla^en ayoimeeF^iJaisteluun;^^ K
kin -katujavlie marssivat,'pellp
tä laulaen ylistystä Venäjän vallan­kumoukselle
j a kuolemaa > k a p i t a l i s ­mille
sekä: sen lakeijoille^ }ifarssiin
lähteäkseen eivät -hej tarvitse tuhan­teen
t a i edes. sataan nousevaa jouk­koa
— kak^i t a i kolme riittää. H c ii
1ä nnsi, ^ •vallankumouksellinen
louinian mitta. "Uusi, rautainen,
•vallankumouksellinen kuri;^^^vvP
ILRfAILUA .
Minua e i ole koskaan^ Uikuttanut
maaibnan knmimarkkinat. K a i rik­si,'
fettä en^ ole persoonallisesti joutu-i
i n t - t e k e m i s i i n knmitavarain kalissa.
naisen rintaman taistelijat kiellä e i - ' -pohjin valmistautuneita, valmiina.
Tässä • liene,e paikallaan • mainita
myös se," että kapitalistien 'lisäksi
pasifistiset ja.Janarkistiset : ainekset
niinikään katselevat kauhulla P u n a i ­sen
rintaman ankaraa k u r i a j a m a l -
likeli^oista järjestöä — juuri niitä
piirteitä, jotka^ ovat parhaina t a -
-keina lähenevän proletariaatin^ dik­tatuurin
^rtoteuttamisesta. ' J a vie-'
läpä toisinaan,.joku puoluejäsenkin
luo epäilevän v.rilniäyksen tähän so.
t i l a i l l a leikkiipiseen, jättäen huo-;
mioonottamatta,- sen fyysillisen, suo­jeluksen,
v j o n k a Punainen rintama
takaa Kommunistipuolueen: jokapäi4
-väiselle toiminnalle, v samaten sen
jpoliitdsen arvon mikä'sen ybteisrin-"
tamalla on nuorten -tehdastyöläisten
keskuudessa; sekä äen kaikkien toi­mintakykyisten
v ainesten : järjestel­mällisen
mobilisoimisen, j a : sen jouk-k
o h a r j o t u k s e t / t u l e v i a , 'avoimia y h ­teenottoja
varten. 1
: Syytökseen, että Punaisella 4rinta-malla
olisi käytännössä\ "preussilai­nen
: kuolemaiikuri", vastaavat sen
jäsenet snuttimeesti. että heillä on
itsensä määräämä j a tarpeeksi kan-
^sj^nvaltainen' 'kuri,|fra^&. vaativat a r -
vpstelijalnsa , saapua.: itse /^katsasta,
maan heidän toimintaansa; Vasta­uksensa
on myös' ehdottomasti: pai^
kallaan, -sillä missään ei ole Jcps-:
kaan tavattu sen loistavampaa y h ­teisymmärrystä;
vjohtajain ja rivi-miesten^
välillä.: Heidän keskuudes­saan,
se o n mitä IuonnolUsin~'seikka,
sillä johtajat kohoavat :rivimiehistä:
kykeneväisjrytensä ; perusteella. Jo­kainen
heistä kykenee sotilasosaston
johtajaksi. Kerran, vähää ennen
kulkueen ' hajaantumista, aikoi eräs
nuori 1! johtaja f antaa näytöksen; u i - ,
jpudestaan^ komentamalla .joukon:
taidemarssiin. Mutta^jo toinen hä­nen
komentosanansa' • o l i virheelli­nen.
Koko joukko pyrskähtiäänek-kääseen
nauruun, Johon komentaja
myös lyHTyi, tunnusti erehdyksensä
i a astui takasin riviin, antaen paik-;
kansa seuraavalle'' johtajakokelaalle.
Punaisen. rintaman miehistä todella
jokainen, kuten: ^Napoleon aikoinaan;
toivoi, "kantaa: rensselissään mar-'
s^kan merkkiä-*^ (Mutta perin t o i ­senlaisessa
ymmärryksessä.) </
Punaisen rintaman v tilapäisten
taistelijain käyttäytymisestä kerro­taan
muutamia .hauskasti liioteltu-j
a : j u t t u j a . M i k s r s n r r a ? >Kinsank-'
set tuntuvat aina ^sankarillisilta, erit­täinkin
nuorille: tappelijoille. Niinpä
Punaisen rintaman taistelijain lä­hetti
saapuu erääseen konttoriin, te^.
kee kunniaa noutamalla nyrkkinsä
ylös. j a lausuu: .Punainen rintama.
Hän s^a samanlaisen Vastauksen, j a
.seuraavanlaisen keskustelun •. olete­taan
tapahtuneen-.
K. " K u k a sinä o l e t ? " ^
V . "Punainen rintama."
K. "Mitä haluat?"
V. "PuAaiätä.rintamaa."
K..^ " K u k a Biuijt lähetti?", ,
V. "Punainen rintama."
K . "Minne menet?" . , '
V . "Punaiseen rintaamaan."
Tämmöinen; keskustelu ei ble lain-^
kaan mahdotonta,- ''jos' s e ' ' • on
tapahtunut kii*|ä|äiinossa; ^ joste
kanen on lähetätte' hiakemaari maa-irattyjä
pmnotuotteitk < 1
odottaen uutta; vallankumouksen p ur
naista päivää.-
T u l e r i a ' tehtärriään: varten valmis­tautuvat
he nyt j o . Siitä muuan
pieni esimerkäki.; Eräässä pienessä
Fnrstenwald nimisessä teollisuuskau­pungissa,
jonne :Berliini8tä on r a u ­tateitse
noin parin t u n n i n matka, o l i
sikäläinen poliisi ' a l k a n u f h a r j o t t a -
maail karkeaa, r a a k u u t t a "työläisiä
kohtaan. Punaisen j i n t a m a n taiste­lijat
päättivät senjöhdosta pitää k a u ­pungissa
.punaisen: päivän. -:'Ilmot-tivat
aikeestaan' sanomalehdissä j a
järjestöeKmie^-välityksellä. ; J a s^^^^
vitun päi-vän. edellisenä i l t a n a kaikin:
siihen p i i r i i n kuuluvat; Punaisen rin­taman
taistelijain o ^ s t o t marssivat
kohti merkattua äcaupunkiaiSuiir
resta> iGesellschafshausestä jar -sen
neljästä kokoushuoneesta' mUödöstet^^
tiin kasarmi. Koko sunnuntaiaamu-,
päivän saapuT lisäjoukkoja, kunnes
kulkueen kokoo.ntuessa osanottajain^
lukumääränousiS.OOOi Kuinka y i - :
peänä työläiset liittyivätkaän kulku­eeseen,
^^unainen .ruse^': rinnassa,
t a i hulmuttivat punalippuja akku­n
o i s t a Työläisten Punainen rinta-,
*ma oli:isäntänä kaupungissa.:: Por­varit
eiv^t uskaltaneet .pistää ixok.
kaansa ulos ennen kuin juhlallisuu­det
olivat ylitse, puheet pidetty ja
muistoliput' lahjotettu.
nainen päivä. J a esikuva lähene­västä
ajasta,' jolloin koko Saksassa
on proletariaatti isäntänä.
Suomentanut FiliuS Nullius.
Puolueen viralKsia
tiedons^iito ja\
"Workerin" tammikuun
ryntäyksen taakse
Viimeisessä puolueen .konventsio-nissa
sai puolueen^ v i r a l l i n en äänen­kannattaja,
" T h & % o r k e r " , osakseen
.melkoista huomiota; Lehden asua
tarkasteltiin j a tehtiin' l u k u i s i a ra--
kehta-via ehdotuksiaii;:.Että nämä eh­dotukset
eivät ole olleet: turhia, sitä
osottaa lehden pysyväinen" parantua
minen; Myöskin: lehden taloudellis­ta
puolta tarkasteltiin j a . o l t i in sitä
mieliä, että lehden tämän tästä u u ­siintuvat
taloudelliset vaikeudet p i ­tää
_voitettaman.
t ä s t ä , pitää selviytyä. "Worke-r
i n " menestymistä' e i saa jättää^yaa-ranalaiseksi.
Käsitettiin, etteivät
tämän tästä uudistuvat vetoomukset
tuota tyydyttäviä tuloksia j a että
tulevien ryntäyksien vtulee .'Olla hy.
vin järjestettyjä, sekä , ettäv kaksi
kuukautta 'vuodessa-tulee v a r a t a e r i ­koisesti
varojen' keräämiseen "•Wor-keriDe."
^
Tämän vuoden t a i i m i i k u u o n a l^
kuna tähän varojen keräämiseen.
Koko kuukausi tulee :-omistaa: tähän
tarkotukseen. V Osastojen^ p n : j ä r j e s ­tettävä
konsertteja,";'tansseja,: iTäy-telmiä,
iltamia j . n . e ; sanotussa tar^
kotuksessa. Näiden ;yleisten yritys^
ten lisäksi pitää yrittää parhaan
mukaan käydä lehden kaniaattajien
luona ja - kerätä v heiltä avustusta^
Keräyslistoja o a lähetetty kaikille
osastoille sitä varten. Meidän pitää
kohdistaa kaikki'^tarmomme; tammi­kuun
aikana k^nnatusrahaston^luo?
misekri "Workerine." . .
Toverit! Puolueemme , k a : ^ ja
k'ehitys riippuu suuresti ^siitä' k u i n k a
' monta uutta rekryyttiä: .me saamme,
missä määrässä ine vojmme :harjö&>
taa todellista k o m m u n i s t i a iyiötä j a
miteiv paljo voimme j u l k a s t a v a l i s -'
tus- j a ki&otuskirjallisnuttiB. Ää­nenkannattajamme
' " W o r k e r " on
vaUcnttimi - ase • luokkateune kasissa.
j a , ulottaa3a»mme"i^^
mähäolUsimman'laajalle;^^t^^
«ttttaa^^.yhä^^^loknisaiaipieni^
rillä kumiMappaidenkinpito pn-ospt-tautainut
epäterveelliseksi minun reu-:
matistisille koiviUeni. Minua on
enempi kiinnittänyt kysymys maail\
anan' viljamaritkinoista; ' k o s k a vtäm^
canadalaisenmaanviljelijäveljen elä­mä
riippuu k o v i n .suuressa määrässä:
maailman riljamarkkiiioistm;.Mutta
nyti- kun Tuperin ilmailemaan, niin
ylhäällä olevan kostean ibnan. vuoksi
täytyi osiaa-kumihanrifckaat j a sil-t
loin^ kimpaannuin- juutalaiselle n i i -
(den tavattomasta hinnasta. -; J a a , , sa­noi
juutalainen, englantilMset pyat"
kohottaneet tavattomasti raa'än k u ­min
hintaa j a a i n a vaan kohottavat.;
Nanjä 'hansikkaat: ovat siis. raakaa
kumia,\vastaan •minä. ^.No.,, sanoi
-juutalainen; ymmärthän, että penr-nakin
on paistettava, ennenkun se
kelpaa syötäväkri.
Nämähanrikkaat ovat 'siis tuodut
Englannista raakana j a Amerikassa
paistettu. ' . ^
Tavallaan niin,' ^ y ö n s i juutalai­nen.
i»äätin nyt pistää, nokkani vähän.
syvf ämmälle tuobon" kufnikysymyk-
-seen:: j a ./huomärin : sanomalehdistä,'
että amerikalaiset j a canadalaiset
kumitehtailijat syyttivät englantilai­sia
-hävyttömästä ' amerikalaisten^
ryöstämisestä: raa'an'kämiA'monpi
polin avulla.
• Englantilaiset taas. väittivät, et^
ta- he kärivät yhtä - rehellistä kaup-j
paar\ikumilla k u i n ainerikalaiset':-vil­j
a l l a j a r a a ' a l l a puuvillalla, käyt­täen
vaan hyvää markkinatilannetta;
.h3rväkseen.^' , ...
V. K u n a s i a : nyt rnäytti' näin 'Seka­valta,
n i i n päätin rukata ilmalaivani
Englantia kohden j a ^käydä itse tip^
dustamassa asiain -todenperäisyyttä.
Laskeuduin -alas;Lontoossa j a kur­kistelin
ympärilleni Huomasin erääs­sä,
ikkunassa suurilla - k i r j a i m i l l a :
f E n g l a n t i l d n e n raakakumimOnopoli
eli p o o l i . " Astuin sisälle j a valitsin
puhuteltavakseni. lihaviir.s;ii» miehen>
mitä konttorissa' huomasin.
Oletteko tämän l i i k k e e n omistaja,^
kysyin mieheltä. ^ " ,
E n , vastasi mies.
Kukas te sitteui olette? -
Olfen tämän liikkeen johtava edus­t
a j a , mutta kukas t e olette? ' ,
Olen canadalaisen vilja-, lehmä-j
a kukkopoolin.edustaja j a t u l i n k y ­symään,
mitenkä voitaisiin:-nykyään:
tasapuolisesti <kukoilla vaihtaa auto-kumia.
^
Sitä voitte kykyä autokumitehtai-lijoiltanne.
'
Jaa. Mutta, kun meidän autoku-^
mitehtailijat -väittävät, että te olette
nostaneet, tavattomasti :raa*an> ku-.:
min hintaa, j o t en ^he ovat: voimatto­mia
mihinkään tasapuolisiin kaup­poihin.
• ' . . /
J a a No.'niin. Onhan siinä vä.
hä perää, sillä kas tässä: Me omis­tamme
laajat kumiviljelykset, Ceylo­nissa;
Javassa jä. Sumatrassa. •'^Näet
siis, että • meillp.. our:jonkunmoisia
edellytykriä hintain; nostamiseen.
käsiin.' J a me voimme saada, sen
aikaan, jos vaan ryhdymme vaka­vasti
työhön j a toimintaan.
:>. :K<>ko porvaristo on V antautunut
hyökkäykseen-: kommunistista: liiket->
t ä vastaan. Heidän -pääasiallisena
aseenaan, on keltanen.sanomalehdis­tö.
:- Niiden: msnrkyDiset valheet' t u -.
lee kumota Vaikuttavin: vastaus,
m i t t ^ me_ voimme antaa kapitalisti-:
seHe^ lehdistölle, ^on voimakkaan
•kommunistisen: sanomalehdistön r a ­kentaminen;
' A l k a k a a tänään. Teh­käämme
tammikuusta f'Workerin"
kuukausi.
Canadan Kommunistipuolueen T o i -
: meenpaneva.vK^
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUOM.
PUHUJA J A JXRJESTXJ&
tov. / u T. HiU >ahaa hdinik^
>;,-'';.:'':.senraavisM :paikoissa:'.:
New Finland; Sosk. 3 ja--, 4 päivä.
Quibell, .Ont., 5 päivä.
Sioux Lookout, Ont., 6 j a ' 7 päivä.
Timmins, Ont. 9 .päivä. .
1 Timminsin ja ympäristön matkaa
ohjämiston saa Pohjois-Ontarion
piiritoimikunta' 1: määritellä parhaan-aa
mukaan. Lfihemmät.. tiedot a-j
a s t a ynnä muista-matkaa koske'viBk
t a sdkoista lähetetään P o h j o i s ^ n -
t a r i on piiritoiminnalle / k i r j e e py
Osastoja pyydetään' tekemkän
parhaansa järjestääkseen toveri A*
T. Hillin kokouloset j a pnhetilaisnu-
:MeiBä.oU . l i i k a t u o t a n t o a n i^
i n i n tuotanno^ä;:.miinkainr: teiUä^o^
1»ipnaan:s^^jätuotännös»(^^:^^^^^
Stevenson: muodosti menetteZsFtavan^
joiäcaaraUa-.aloimme:-kontroOeerata
h i n t o j a . :'•Steven£o^oli^ sellainen
sas mies, :niinknin'teidän''Sai^o;-j
ika£:kekri viljapooUiu^^^^^^ kUmin
h i n t a oli v v . 1921—1922- 12—13c.
paunalta. Me määritteflimme ulos-
-viepnin ' £ 0 p r o 8 i ' ; tuotantoon -vemt-tuna
ia-tällä-summe määrättyä kes-kimääfgrateksi
ibinnaksl^^S^^tiaiinalta.
Pidimme:: tätä ? hintaiä - nostamalla ja
laskemalla . u l o s v i e n n i n ."^^
Ulosvienti oli"^ 50 pros. 1 ifiivänä
marraskuuta'1924. -: N y t on vienti,
määrä koh^tettu^ oUen:> se.' 85 pros.,
hinnan ollessa 90c.—i$LOO ^«ilillä
; paunalta; :: Helmikuun : a l k u u n ' 1926
mennessä ; päästetään :koKo 'tuotanto
n^kkinoilIo,rillä nyt oi\ h i n t a v i i d -
: k e r t a a ' yläpuolella :: tuotantoikustan-nuksiem
. '
M u t t a 'amerikalaisetr j a canada­laiset
voivat köyhtyä .niin, että ky­syntä
uudestaan .lakkaa,yjos: ette pi­dä
kohtuutta : hinnoissa, :ehätin sa­nomaan.
-layätpä nuo n i i n . köyhiltä näytä,
vastasi mies, ; koska ovat ,p3rstyneet
pitämään yllä- hyvän joukon y l i pari- ;
kymmentä 'miljoonaa: autoa j a ovat- ^
pa v; siihen pystyneet; ^, lisäämäänkin '
jonkun miljoona^. CanadaMn, jota
me -emme ota niinkään suuresti l u ­k
u u n , ori -riime.-vuoniia lisännyt au­tojaan
::. sadallaviidelläkymmenellä.
kahdella tuhannella. Näet^siis, että :
ki^mia; n e k u l u t t a v a t -. n u o K n autot,
vaikka ei u u s i a enää tuotettaisikaan.
-Sitäpaitsi on Amerikassa j a osaltaan
Canadassakin teollisuutta, .joka ku­l
u t t a a paljo .kumia kaikenlaisten ko- .
neremmien muodossa. \ . *
.'; , E n ' j o u t a n u t t ä l l ä > ^ keriiaa tämän
enempää tutustumaan tähän puo­leen
asiasta, vaa:|i/päätin, kääntää
hyrryni nokan Wa8hingtonia kohden
j a käydä kysymässä -Yhdysvaltain
kauppasil^eerin mielipidettä, sillä se
se on, j o k a nykymaailmassa kauntaa.
Ja niin s a a v u i n iTJTashingtoniin.
: Hatjutuu; sanoin kauppasibteerille ,
j a kysjrin,- mitä-herra nkäiipparihteeri
arvelee kumin j a viljan, '-hinn.an eros-ta.^
. : Jaa, vehnän arvo "OUv n o in kah­deksan
dollaria :bushelilta k u m i n hin­taan
verrattuna. /
vPäivälehdet: levittiyät: kanppasih-teerin
lausunnon |a' alettiin -yleisesti
,puhua kahdeksan dollarin .vdmästä.
Vehnän hinta kohosi yht'äkkiä C h i -
sagon pörssissä .kymmenellä. sentillä
j a : pikkuporvari- a l k o i . k a i v a a ' tasku­jansa,
unekrien kahdeksan.: dollarin :
v e h n ä s t ä . . O s t i v kymmenen sentin
"opsonia". - j a ennen . i l t a a o l i veh- ,
nän h i n t a pudonnut- yksitoista sent­tiä;
joten pikkuporvarin rahat luis- ;
kabtivat ison porvarin taskuun. Maa- '
ilman . asiat taas ikulkivat :edelleen
n i i n k u i n i ennenkin, j a sanomalehdet
kertoivat ilunisille uusia uutisia:
^Että -Piresöne' autokumiyhtiön v o i -;
t o t ovat ^kasvaneet 7,000,000 dolla­rista
v. 1922 '12;000;O0Ö dollariin V.
1925, huolimatta r a a ' a n kumin kor­keasta
hinnasta.
Maanviljelijäveljet, ;jotka ovat ol­leet
i huolissaan /Fordin''Hssujensa
kenkäin; kulumisesta:: näin:. korkean
kumin. hinnan aikana^ voivat. lohdut-t
a a /itseään s i l ^ tiedolla; että' maa-lissujen
aika : on ollut" j a .mennyt, i
Sillä F o r d i n Heikki aikoo aivan to­sissaan
: a l k a a valmistamaan ilma-l
i s s u j a Silloin, kun maanviljelijät
alkavat, rukkailemaan: n o i l l a ilma.
:lissuilla, -ott-Mnakin englantilaisen
kumimonopolin.: vaikutus: .lakannut
vaikuttamasta amerikalaisen: maan- :
viljelijän asioihin.
Efrosyne Wagtail.
JUTTUTUVAN P ^ I N O I TA
1. EKSYNEITÄ
Puhuessamme:: eksyneistä,^niin he-,
t i tulee v m i e l e e n^on^ sorttia aja­tuksia,
kuten: metsään*^ eksymises­tä,
- kaupungissa .'eksymisestä; harha­teille
eksymisestä j a : monesta muus­t
a ..paitsi 'semmoisesta eksymisestä,
josta tässä, t u l l a an mainitsemaan,, ja
lyönpä vaikka vanMt"'ropessirisani.
veikkaa, jettä toveri T o s s u k a a n ei
ole kunUut: tämmäisiestä ;-eksymiBW-tä,
j a haastan hänen hakemaan sil­le
vertoja. . V'
Se - o n .nyt; j u s t i i n äillä tavalla, \
että^^fams.mrfHä täällä ,^Canadassa
o l i viime mätäkuun jällceen vaalit,
ja" kyllä ne jokainen, täällä melkein
muistaakin; Ja';niis6ä^ v a a l e i n k u ­t
e n ' l o u k i s s a ' 'muisBaJdn >^eissa,
Viiliini'idtumasenBsi monelta ama-toSriarvonaa
"menettäneeltä politi-k
o i t s i j i d t a / a u l i i s t i antavasra^ Otta-im^
istökuetis^eljotfidi toista-.
i l