Vapaus, February 4, 1926

              Torstaina, hehnik. 4 p;nä — Thnr., Feh. 4 , 1^
M u e e n nadelleen järjestainiseii
tarpeellisundesta
TOVERI HENRY ELLMENIN PUHE CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN SUDBURYN KAUPUNKI-JÄRJESTÖN
SUOMALAISEN JÄSENISTÖN JOUKKOKOKOUKSELLE
"Kultti me jokainen nralstanune,
' t a l i > pnoIoeeB. nnde1Ieenjäi7e0täini»r
kyeyznys 'päiväjärjestykseen täällä
Canadatea vazsinaisesti noin toista
vaotta sitten. Kommanistipdoluet-idän
nadelleen jäljestäminen on kyU
la oliot Sonunanistisen Kansainväli-sen^^^
to^
Jcolmann ^kongressista lähtien,
•j^^ noin vuosi taKapcrin
: astui paolneen nadelleen järjestämi­nen
päiirajärjestykscen Canadassa,
i d hiin ollen täällä Sndbnryssakin.
. T<win i Canadan Kommunistipuolue,
ohjelmassaan, joka on hyväksytty
tonkokanOa 1921, puhuessaan Kom-
/^nanisttpnoloeen toiminnasta, jo sei-;
västi ja tinkimättämösti asettui s i l -
„le kannalle, että vain ryhmä- eli so­lutoiminta
on se, jonka avulla Kom-
.; munistipuoloe parhaiten voi. taistella
•kapitalistilaokkaa vastaan. Tästä
asiasta; nimenomaan sanotaan; seu-:
raavas: Sommnnistiset ryhmät. Ca-nadan^
EJommunistipuolue tulee jät'*'
Jestämään komfaunistisia ryhmiä
kailckialle, missä proletaareja' jä
iraolprqletaarejä löytyy jokaiseen
ammatti- ja teolUsuusunioon, jokai­seen
JySväenluokan' valistus- tai so­siaaliseen
järjestöön,; hallituksen lai­toksiin;
armeijaan ja laivastoon^
. maanvUjelystyoläisten ja kyläkunta-proletariaatin'
keskuuteen^ - vuokrar
j a köyhien maanviljelijäin - järjes-
4öihiniiin.e. Kommunistiset ryhmät*
saattavat fcommunistipuolneen kyke-nev^
kdjihtanwan proletaarista yali
lattkämöU8ta.r Kommunististen ryh-
;7n3in talee .avustaa toinen tpisiaan
' «Canadan )Kommunistisen puolineen
iceakitetyn' järjestön, järjestelmän,,
valvonnan j a kurin alaisina".
Näitä fx^hmiä; perustettiinkin. e r i
^puoliUe .4Ca'nadaa;'mutta^^^^d
ti ]iaolaei^aa:jälkisieen toimintaan
ja velvotti jäsenensä, yhtymään Ca­nadan
Työläispuoluees^en, \ jonka
toiminta perustui, aivan samaten
kuinv sosialidemokraattis^nTcin ^^pao-
Ineiden toiminta^ alueellisiin paikal­lisosastoihin.
Kommunistipuolueen
toiminnan lope^ttua hajosivat mySs
sen/aikana pernstetM ryhmät, ja
toiminta: alkoi kulkea taas vanhaa
lataaaa.» - Sinä" aikana •<M ^kuitciÄin
topahtanat, suuria'muutoksia Eu-
Topan^maiifen kommunistipuolueissa.
KapHaUsönen jäi-jesteln^ä, joka maa­ilmansodan
liAapkm^^
neen. pika|iaesti ^ kuolettavan iskun,
dlikin vaan hengenvai^rallisesti haa-vottnnnt,
mutta ystäviensä, sosia1i.|
demokraattien,) hoidon avulla kykeni
se ^ taas jonkunverran toipumaan ja
saamaan jsiat allensa joka paikassa,
lufcäunottamattä Neuvostb-Venäjää.^
ABiiöi yleinen kommunistipuolueiden^
liävittäminenr yleinen : kommunisti­puolueen
toiminnassa ei ollut sitä
jäykkää kaavamaisuutta, joka niin
selvästi oh nähtävissä meidän länsi­maisissa
! puolueissamme, ollen se
meillä perintönä- sosialidemokjraat-tisilta
ajoilta. Järjestettiin pieniä
soloja ja ryhmiä työläisten keskuu­teen,
tehtaissa ja työmailla; hiljaa
kuiskailtiin työtoverilta toiselle, ei'
mitään kaavamaisia kokouksia, jois­sa
«Iisi vuosi vuoden perään luettu
samoja . pykäliä, jotka moni j onkun.
kaan aikaa puolueessa ollut osasi
jo edeltäpäin ulkoa. Näitä soluja
siroteltiin yksi sinne, toinen tänne,
mutta kuitenkin oli. näiden takana
täsmällinen j a suunnitelmallinen joh­to
ja näiden- pienien solujen j a •ryh­mien
kautta j a niiden avulla Venä­jän
kommunistit inyyrän tavoin kai­voivat
haudan tsaarilleen ja koko
riistojärjestelmälle; Venäjän Kom­munistipuolue'
antoi siis toiminnal­laan
opetuksen mitenkä muidenkin
maiden kommunistipuolueiden on
järjestyttävä; Kun sitten Kommu­nistisen
Kansainvälisen kongressissa
eri maiden edjistajat olivat tuoneet
raporttinsa^ niin kongressin; keskus-,
telujen tulos oli, ettö kommunisti­puolueen
jokaisessa maassa on ,vält-'
tämättömästi uudelleen järjestettä^
vä, j a tässä uudelleen Järjestämises­sä
on otettava huomioon ne koke- •
mukset, jotka Venäjän Kommunisti­puolueella
on' annettava toisten mai­den
puolueille. ; Puoliieen uudelleen
järjestäminen liiettiin ensitilassa JIu-ropan
maissa/ ^etupäässä: Saksassa,
ja psottikin? se omaavan suuria edel­lytyksiä
työläisten taisteluhengen el­vyttämisessä,
ja kun 'taloudellinen
kriisi yhä lujemmin puristi, ty^
väestöä, nousi se Saksan Yhdisty­neen*
Kommunistipuolueen Johdolla'
aseellinen vastarintaan, tarkotuk-sella
kukistaa hallitus^ ja'ottaa; valta;
työläisten ja talonpoikain käsiin.
Pjuolueen jo^ito ei kuitenkaan ollut
vielä ehtinyt kyllin hyvin' harjaan,
tua - tehtäväänsä eikä puolueen -jä-:
senistökään ollut vielä kyllin kou­liintunut.
rTehtlln erehdyksiä. Työ-väenlnol^
ka i a i ^kalliisti tuhansien to­vereidensa
hengellä 'ja verellä mak­saa
Jfen, että se ei aikaisemmin jo
ollu^^ottanut^vaaria. venäläisten to­vereiden
järjestymisr j a taisteluta-voista.
Mutta kaikesta, huolimatta
nähtiin selvästi, etta oikeaan suun­taan
ollaan menossa: Ja että se, mi­kä
'sopi. .yenäläisilfe tovereille, sopit
aivan yhtä h^Kin saksalaisille ja
edelleen ' koko maailman: työläisille.)
,Täten, tais^luissa. saatujen yhä. uu.
sien kokemusten nokialla päätettiin
Kommunistjsen Kansainvälisen V:s-sä.
kongressissa,, että publueen uu­delleen
järjestäminen on päättävästi
alettava jokaisessa maailman kolkas-
Jahtl.Ja^OToranaineh.kömmunM^^^ kommunistipuolue löytyy.
t e u r ^ u s , , Täaaä työssä f aseistit gä
sosiafideinökraatit 'riehuivat^ ;k^
&o«ttaen ' palvella herrojaan, käyt-tietäniättdniiä
ja ; heihin luottavia
tyoI^ijoBkkoja.
Suotuessa, Unkarissa sekä monissa
]n^Issä' ntaisea pelkästään konunu-niatipuolneen
jäsenkortin/,kantami­lle
n (»attol kantajansa vuö^ksi van­kilan
ristildcojen taakse. Tällaisessa
^ tUanteeasa näyttäytyi alueellinen jär­jestäytyminen'
kerrassaan mahdotto­malta,
sillä mikä oli helpompaa po-liiseUIe
j a urkkijoille kuin tulla täl­laiseen
kokoukseen Ja , vanuta toi;.
iheliaimmat j a ' kykenevimmät. tove­rit,
- hajottaa ja lyödä . muutamassa^
minuutiasa maahan koko'se toimin­ta/
jonka nämä uraat, toverit pit­kien
vuosien aikana olivat saaneet
alkuun; Tällaisen nuotanvedon jäl­keen
oli puolueen' toiminta pitkiksi
ajoiksi hajot&ttu, sillä entiset toi­mitsijat
olivat vankiloissa ja täten
ylläpidetty toiminta ei ollut kyen-nsrt
tarpeeksi nopeasti kasyattamaan
unsia-^ toimitsijoita, sillä puoluetyö
melkein kokonaan oli vain virkaili­joiden
suoritettavana.-,
Puolueen toiminta ei kuitenkaan
voinut loppua, vailtka parhaat tove­rit
vangitöinkin, sillä sama riisto,
sama sorto Jatkui yhä, j a se edelleen
vaan kiristyi, joten toimintaa oli
jatkettava, maksoi mitä maksoi.
^ Venäjän Kommunistipuolue, joka
oli vbitoHisesti tidstellut tsaarin ar­meijoita
^vastaan,. tuli n k d kulmaki-vekid.
Jonka k<^emuksia hyväkseen
kSytUien: toistenkin maiden* puolueet
voivat tulla taisteltikykyiriksi vaino,
jenkin^ aikana. Se hirvittävä terro­ri,'
Jota tsaari käytti, painaakseen
alas kaiken alkeellisemmankin jär-jestetyii
toiminnan,. oli. pakottanut
venäläiset toverit Järjestämään toi­mintansa'
salaiseksi,' toisin sanoen
maanalaiseksi. 'Puoluetta järjestet­tiin
juuri sinne, jossa työläiset oH-vaV
sinne missä heidän riistonsa sel­vimmin
j a elävimmin tuli näkyviin.
Sillä y^ä uudelleen oli tullut tode­tuksi
se seikka, että vain äiten''voi­daan,
kommunistipuolueesta todella­kin
luoda toiminnan .puolue, taiste­leva
ja voittava puolue.'
Tämä ) edellä oleva: ^selostein on
tarkotettu etupäässä ^ näyttäpiään,
kuinka vääriä ovatkaan: sellaisten
henkilöiden väitteet; jotka täällä Ca­nadassa
samaten kuin naapurimaas­samme,
. J a yleensä joka paikassa
ovat koettaneet hämmentää työläis­ten
käsitystä sillä, että puolueen uu.
delleen järjestäminen on vaan "Mos­kovasta
hankittua kannutavaraa".
Miten veristä ivaa saattavatkaan täU
laiset itsenäiset suuruudet tehdä työ­väenluokan
kustannuksella. Muis­tammehan
itsekin, miten mahdotto­maksi
V :nnen kongressin - päätös
täällä meilläkin leimattiin, ottamat­ta
ollenkaan huomioon, mitä se to­della
tarkotti. Monta puhetta, mon­ta
selitystä, monta »anomalehtiartik-kelia
on jo senjohdosta julkaista ja
yhä edelleenkin näyttää se plevan
hämärän peitossa työläisten keskuu­dessa,
ja vieläpä suuren osan Kom.
murilstipuolueeseen kuuluvien työ­läistenkin
keskuudessa. Mutta vä­hitellen
alkavat epäilykset hajoa­maan,
yhä useainpi ja useampi to­veri
alkaa tajuamaan, että Vrnnen
kongressin päätös oli sittenkin oi-kea.,
: •
E i ole ensinkään ihmeteltävää,
vaikka työläiset hitaasti heräävätkin
tällaisessa maassa kuin on tämä Ca-nadäkin.
Työväenluokkaa on täällä
tuuditeltu! kaikenlaisilla.' "suurien
mahdollisuuksien'- unelmilla Ja kom-munistipuoli/
eenkaan kai](ki jäsenet
eivät ole sanottavasti joutuneet sil­mä
vasten silmää nriistäjiään vas­taan.
; Eu ropan vallankumousmainin-git
tosin nostattivat eräänlaisen.toi.
minnan aallon, mutta sitä mukaa,
kuin vallahkumouskausi on kulkenut
laskussaan, on toiminnan aalto.tääl­läkin
laskenut, ne suuret, valtaiset
kysymykset, jotka työläisiä innoit­tivat
vallankumouksen riehuessa E u -
ropasaa, ovat vaimentuneet ja kotoi­set
olot eivät ole kyenneet vielä luo­maan
tarpeeksi suuria kysymyksiä,
voidakseen viedä suuria työläisjouk­koja
mukaansa. : .'
Aivan viime vuosina kuitenkin on.
ollut jo . havaittavissa heräämisen
merkkejä Acanadalaisenkin' työväes­tön
keskuudessa.. Teollisuuden J a -
maantuminen on synnyttänyt suuria
työttömäin armeijoita. Koneiden
yhä suurempi J a suurempi tuottavai-suuskyky
ja työtehoa nopeistuminen
ajavat suuria työläisjoukkoja jo en­nestään
lukuisaan työttömäin armei­jaan.
Finanssipääoman keskittymi­nen
yhä harvem^piin ja harvempiin
käsiin luonnostaan johtaa siihen, ctr
tä pikku - yrittäjät ovat pakotettuja
jättämään asemansa ja kulkeutu­maan
omistamattoman luokan jouk­koon.
Edellämainituista seikoista
johtuu, että kapitalistit kaikkialla
yrittävät laskea palkkoja, j a tämä
taas johtaa yleiseen; elintason ale­nemiseen;'
. -Niinpä onkin Canadan
työväenluokka viime vuosina saanut
käydä. läpi:; monta katkeraa lakko-taistelua.
Jotka lakot useassa tapa­uksessa
ovat päättyneet työläisten
häviöllä. Joka tapauksessa ovat vii­meaikaiset
tapaukset) kuitenkin sel­västi
osottaneet jokaiselle työläisel.
le, joka: vähänkään seuraa vtanahtu-laia,
että olemme nopeasti kulke-;
massa kohti samanlaisia tapahtumia
Ja samanlaisia olosuhteita kuin Eu-ropan
työväestö. Kapitalismin :riis-.
to j a :9orto käy yhä ankarammaksi,
elämäntaso laskee päivä päivältä.
Kapitalismi käyttää täällä samoja
keinoja työläisiä vastaan: kuin Eu-!
ropassakin. Tästä syntyy itsestään­kin
ajatus, että samat taistelukei-
. not> jotka osottautuvat tehokkaiksi
aseiksi Atlantin tuolla puolella tais­televalle
työväestölle, täytyvät olla
tehokkaat myöskin täällä.
Näitä seikkoja silmällä pitäen
päättikin Canadan Kommunistipuo­lue
viimeksi pidetyssä konventsionis-saan,
että uudelleen ' järjestäminen
on pantava käjrntiin mySskin Cana.
dassa, ja; ensimäisenä;askeleena sii-lien:...^
ntaan oli kansaliisten kieli-järjestojen
hajottaminen tai lakkaut­taminen.
Sillä puolue ei voi ^kä^-
dä yht^näfstä taistelua kapitalismia
vastaan niin kauan, kun sen jäse­net
ovat jaetut e r i kansallisiin ryh­mityksiin,
«sillä kommunistipuolueen
periaatteena on>keskitetty:toiminta.
Puolueen uudelleen järjestäminen
on Jo hyvällä alulla yli koko maan
Ja ophan sitä täällä meilläkin jo
päästy alkuun. Sanon vastakaikuun,
sillä, sitä se joka tapauksessa on.
Moiiet esteet on vielä voitettavana,
n^net tavat ja'tottumukset kanger­tavat
vielä uutterampiakin tovereita,
mutta 'eteenpäiiV' on menty. Olem­mehan
Jo js^aneet osastomme ryh­miin
J a alottaneet niissä toiminnan.
Onko nyt siis puolueen holshevisoi-<
minen suoritettu täällä Sudburyssa?
Ei, ] ei vielä lähimaillekaan, vasta oh
ensi askeleet otettu. , Jos puolueen
uudelleen järjestäminen tarkettaisi
ainoastaan sitä, räitä mef olemme
täällä nyt tehneet, niin tuottaisi se
varmaan samanlaisen pettymyksen
tunteen, kuin tunsimme silloin, kun
sanottiin, että meidän vanha sosia­lidemokraattinen
puolueemme on nyt
— nimen muuttamisen kautta —
muuttunut kommunistipuoluedEsi, ja
minkä eron siinä silloin* huomasi?
Joukkojen käsitykset olivat mahdoUi-,
sesti hiukan muuttuneet, mutta itse
toiminta oli ainakin meillä suoma­laisilla
pysynyt aivan samanlaisena.
Tanssittiin ja näyteltiin, näyteltiin
Ja tanssittiin ja pidettiin kokouksia,
mutta näissä kokouksissa : ei kyetty
ottamaan kiinni: niistä jokapäiväisis­tä
asioista, jotka Joka puolelta työ-
Iäistä piirittävät.
• Vasta puolueen uudelfeen järjes­tämisen
kautta pääsee oikeuksiinsa
tunnus joukkojen Ino, juuri tätä
tarkottaa puolueen uudelleen jär­jestäminen.
Emme .saa enää l i i ­dellä
ilmassa, vaan meidän on as­tuttava
alas, otettava kiinni elär
män jokapäiväiseen toimintaan, alet­tava
työläisten lähimmistä tarpeista
ja alettava omasta lähimmästä ym.
paristostamme. Suuri j a vaikea teh­tävä
on edessämme, siUä paljoa hel­pompi
on käsitellä kommunismia
pyhävaatteissaan kuin jokapäiväises­sä.
arkiolossaan ja äksipä se ehkä
näsrttääkin monesta toverista' aivan
ylivoimaiselta tehtävältä, • pnhumatr
takaan sellaisista 'laiskureista. Jotka
eivät näe toisissa tovereissa muita
kuin 'lintippukommunisteja" j eivät
näe siksi, että, täUaiset toverit, jos
heitä tovereiksi kannattaa nimittää,
eivät öle ensinkään halukkaita alka­maan
plerinpohjaiseeh ja järjestel­mälliseen
työhön. Juuri siksi, että
kommunismi olisi heidän mielestään
kaunis kiipii jonka takana voisi ol­la,
mutta työaseena erittäin raskas.
Puolueen uudelleen järjestäminen on
siis jo sellaisenaankin erittäin tär­keä,
sillä siten puolue / pääsee va­paaksi
eräästä vaikeasta painolastis­taan,
nimittäin toimettomista puolue­jäsenistä.
Täten suoritetaan, ensi-mäinen
osa puolueen' bolshevteoimi-sesta
ja sen jälkeen, kun tämä on
suoritettu, voidaan alkaa suurem­malla
innolla rakennustyöhön-,
Kun näin on ensin päästy alkuun,
kun on otettu cnsimäinen askel oi­keaan-
suuntaan,' tulee sitä seurata
toinen, kolma.?,- J.n.e. Jokaisen jä«-
senen on siis tehtävä ensin itselleen;
selväksi uuden toimintamuodon tar-kotus
J a periaate. Kuntämä kysy­mys
on itselleen selvinnyt ' on se
vietävä työmaa- tai katuryhmään^ ja
tehtävä se siellä selväksi j a sen jäl­keen
ulottaa se suurten Joukkojen
keskuuteen. '
•Kun .osastot -ovat jaetut ryhmiin,
on ensimäisenä tehtävänä katsoa mi­hin
tehtävään kukin ryhmän jäsen
parhaiten kykeUee ja sen jälkeen
alettava töiden järjestely jäsenten
keskuudessa, kun^täten ryhmr-n Jä­senille
on ensimäis€tt työt järjestetä
ty, on heti alettava suunnittele­maan
keinoja, joiden avulla voidaan
alkaa vaikutus v ympäristöön. Jos
työmaalla tai katusolujen alueilla on
sellaisia työläisiä, joilla on. jo jon­kun
verran, käsitystä järjestjmeen
työväestön .toiminnasta, on tällaisten
työläisten puoleen heti käännyttävä
Ja alettava ryhmän avulla, vaikut­tamaan
heidän keskuudessaan." Löy­tyy
aina kysymyksiä, jpiden nojalla
heitä voi lähentyä; työmaUla työ­palkat,
työolot, työnjohtajain ilkey­det
ja monet muut seikat;: katuso-luissa
yhä' kohoavat elintarpeiden
hinnat; - vuokrien kiskonta, .toimen­piteet
niiden alentamiseksi; yhäti
nousevat verbt, kouluolot, yleensä
sekä kymmenet muut pikkuasiat.;
Näiden tällaisten avulla on lähen­tyminen
alettava, mutta on samalla
pidettävä silmällä, että tämä alettu
vaikutus aina vaan herkeämättä jat-kuuj
ja silloin, kun Johonkin toi-n^
enpiteeseen , ryhdytään asioiden
korjaamiseksi, on puoluejäsenen vei-vollisuus
olla: /ensimäisenä ' avusta­massa
tällaisia toimenpiteitä, sillä
työläisjoukkojen täjrtyy saada puo­luejäsenestä
se käsitys, että hän to­dellakin
tarkottaa sitä, mitä puhuu,
ja että kaiken hänen puhumisensa
tarkotus on toiminta niiden asiof-den
' eteenpäin : viemiseksi. Mutta
kaikella toiminnalla täytyy olla aina
salina lopullinen tarkotus, nimittäin
konimunistipuolueen voiman ja vai­kutusvallan
kasvattaminen. ~
Meitä tahdotaan pelotella silläkin,
että y meidän muodostamillamme so­luilla
ei tule olemaan tarpeeksi teh­tävää,
j a että ne, muuttuvat vain
paljaiksi opintorenkaiksi Ja-niinollen
toimettomuuden takia kuolevat: ja
jäsenet jättävät vähitellen ne oman
onnensa nojaan. -Meidän osastom­me
kyllä ovat sairastaneet toimetto­muudesta,
mutta syy ei ole ollut sii­nä,
ettäkö ei meillä) olisi ollut kyllin
paljo tehtävää, vaan siinä, että sei.
laista koneistoa, jonka meidän osas­tomme
muodostavat on' ollut liian
hankala käsitellä. Se ei Ole ollut
kylliksi taipuisa. Jotkut jäsenistäm­me
ovat kuormitetut suunnattomasti,
samalla kun suuri enemtaiistö on kär­sinyt
toiminnan puutetta ja päässyt
sellaiseen käsitykseen, että ei heidän
yelvoUisuuksiinsa kuulujcaan mikään
muu ; kuin maksaa jäsenmaksunsa;'
Vyllä toiset pitävät muusta huolen.
On syytetty osastojen johtavaa ^.
nesta siitä, että «e tahtoo runnata
asioita oman mielensä mukaan; sekä
monesta muustaseikasta.
/ Mutta kun työläistoveri solun jä­senenä
astuu työpaikalleen, niin on
hänellä.nyt valmis työmaa avoinna^
jHänen on heti katseltava itselleen
sellainen henkilö; johon hän ensin
alkaa vaikuttamaan. Toverilla, ol­lessaan
fcaoitalistin palveluksessa, ei
tosin ole tilaisuutta pitää pitkiä pu­heita
toverilleen. Mutta ne vähät
ajat, jolloin hän voi toverinsa kanssa
keskustella, kuten ruokailuajat, työ­hön
menot ja ja sieltä pois lähdöt,
tällaiset tilaisuudet ovat/ mahdolli­simman
tarkoin käytettävät. On a i ­na
etsittävä henkilöstä sellainen koh­ta,
jota kohden'voi hyökätä, tarko-tan
hänen yhteiskunnallisessia ajatte­lussaan.
Ensimältä tällaisen koh­dan
löytäminen tuntuu melko vai­kealta,'
mutta jonkun aikaa kokeil­tuamme
me sen kyllä lövdämme.
Meidän on siis opittava; voittamisen
taito; on kerta kaikkiaan koetettava
voittaa hänen luottamuksensa ja kun
me. sen olemme saavuttaneet, olem­me
ottaneet pitkän askeleen oikealla
tijellä. Täten me aikaa voittaen
voimme saada hänet lukemaan leh­tiämme,
käymään valistustilaisuuk­sissamme,
saada/'hänet Uittymään
uniöpn ja loppuien lopuksi voimme
saada hänet yhdeksi lisäjäseneksi
soluun ja sen kautta puolueeseen,
idctiiviseksi toimijakd.' Tätä nyt ei
ole. käsitettävä aivan kirjaimellisesti,
sillä harvoin me saamme oUa niin
kauan yhdessä tyonaikassa, etta
kaikki tämä olisi mahdollinen, mut­ta
tällainen on puoluejäsenen linja,
hänen toimintaohjeensa. J a jos hän
joutuu työpaikassaan muuttamaan.
on hänen .ifanotettava solun toisille
jäsenille,, kuinka pitkälle hän on
edistynyt j a toinen ottaa -taas hänen
paikkansa j a niin aina edelleen; Jos
puoluejäsen menee metsä- tai rau-tatiekl^
pHle on hänen tehtävänsä
aivan sama. Missä kämppäkomiteoi-ta
muodostetaan, on hänen aina o l ­tava
valmiina auttamaan näiden pe-;
rustamisessa. ' iJos kämppäkomitea
on olemassa, on hänen edistettävä
sen toimintaa j - mutta joka tapaukr
"se.ssa on hänen ensi töikseen kat-^'
sottava, että sille työmaalle, jossa
hän on, perustetaan solu, sillä i l ­man
tätä on meidän tekemä työm­me
enemmän tai vähemmän ilmaan
hosumista.
Eikö tässä jo ole aluksi kyllin
paljo työtä työmaasoluille, joten ei
tarvitse pelätä, että ne jäisivät työt­tömiksi.
; No entä sitten, asuntosolut,
eikö .niille löydy sellaista työtä, joka
kiinnostaisi: jäseniä' työskentelemään
niissä? Emmekö me joka päivä huo­kaile
yhä korkeammalle nousevien
elinkustannusten kanssa. Mitähän
tässä suhteessa voitaisiin tehdä? E i ­kö
olisi parasta neuvotella asiasta
naapurien kanssa. Ruvettaisiin hom-,
maamaan vail^kapa . osuuskauppaa,
mutta :ennenkun^ sitäkään saadaan
pystyyn, on suoritettava vissi; määrä
agritatsionia, on saatava työläiset kä-^
sittämään, että sillä ei suinkaan voi­da
kurjuutta poistaa; vaan että sillä
korkeintaan voidaan: jonkunyerran
parantaa työläisten asemaa ja en­nenkaikkea,
että vain työläiset olisi­vat
sen kontrollissa. Sama on ve-r
i-otuksen suhteen. Työväenluokalle
joka maassa säljrtetään yhä raskaam­mat
j a raskaammat verot kannetta-
*vakseen. No entäs :kouluolot?: Jo­kainen
tiedämme minkälaista opetus.^
ta lapsillemme annetaan kapitalisti-luokan
kontroUeeraamissa kouluissa^
Näniä : ovat sellaisia läheisiä kysy­myksiä,
jotka välittömästi ,koskevat
työläiseen, olipat- hän kommunisti
tai ei. Mutta meidän tulei joka
paikassa muistaa ja aina toisillekin
työläisille terottaa mieliin; että täl­laiset
pienet parannukselj eiVät ole
päämäärä,: vaan: ne ovat vain keino­ja,
joita käytetään työläisten herät­tämiseksi,
j a että näiden asioiden
ohella on ' mainio tilaisuus - tehdä
kommunistista valistustyötä. TäU
laisten kysymysten herättämisen
avulla voimme parhaiten päästä kos­ketuksiin
puolueen ulkopuolella ole­vien
työläisten kanssa:: voimme nii­den
avulla viedä puolueemme jouk­kojen
luo. Tällaisten toimenpiteiden
avulla voimme parhaiten levittää
kirjallisuuttamme, sanomalehtiämme,
jotka juuri käsittelevät kaikkia näitä
työläisten; jokapäiväisiä kysymyksiä.'
Niiden avulla tulevat he huomaa­maan
luokkataistelun • olemassaolon
j a sen välttämättömyyden. Monelle
meistä, jotka osastojemme kokouk­sissa
olemme puhuneet vain suurista
kys3rmyksistä, tuntunee' ehkä hyvin­kin
toisarvoiselta / tällaisiin pikku­seikkoihin
antautuminen. Ehkäpä
se mahdollisesti näyttää tarpeetto­malta,
» ,mutta on muistettava, että
pienet asiat johtavat suuriin J a i l ­man
pieniä asioita ei voi olla suu­riakaan.
Näiden seikkojen yhtey­dessä
on^meidän myös aina muistet­tava
hankkia jäseniä puolueelle, sil­lä,
sehän on xneidän lähin tarkotuk-semme.
v joskin suuren, puoluettam­me
ja sen toimintaa kannattavan
joukon puolellemme saaminen on
. myös välttämätöntä. Sanomalehtien
ia kirjallisuuden levittäminen on p i ­dettävä
yhtenä. kaikkein tärkeimpä­nä
tehtävänä asuntoryhmillämme.
Ei^a tässä oteta huomioon vain suo­menkielisen
kirjallisuuden levitystä,
vaan on sellaisten ryhmien, joilla ei-ole.
kielivaikeuksia, mahdollisimman
tarkoin edistettävä, kaildden 'eri kie-i
•listen sanomalehtien ja kirjallisuu­den
levitystä. Tästä^ Jo alkuun voi
nähdä, että asunto- tai - katusoluil-lamme
tällaisissa pienissäkin paikois­sa,
kuin on tämä meidän Sjidburym-me,
on kyllä, työmahdollisuuksia,
kun vaan haluamme niitä suorittaa,
ja Kommunistisen- Internatij&nalen
liittymisehdoissa sanotaankin selvästi
ia lyhyesti, missä meidän on kom­munistista
agitatsionityötä tehtä-vä.
Niiden 9:ssä kohdassa sanotaan:
'.'Jokaisen puolueen, joka haluaa
kuulua Kommunistiseen Tntematio-
Tialeen, täytj^ järjestelmällisesti ja
iärkähtämättä harjottaa k^immunis-tista
a^tatsionia ammattiunioissa,
työläisten neuvostoissa, työmaakomi-teoissa,
kulutta.1ien osuuskunnissa ja
muissa työläisten joukkojärjestöis-t
sä. N5.iden järjestöjen sisälle tu­lee
perustaa' kommunistisia ryhmiä,
ioidcn kautta järkähtämättömän ja
ahkeran tyört tuloksena voitetaan
ammattiiSriestöt y.m. kommunisti-selle
liikkeelle. Naiden kommunis­tisten
yhdistysten tehtä-vänä on jo­kapäiväisessä-
työssään kaikkialla val­voa
ja paljastaa sosialijoatrioottien
netturuutta ja keskustalaisten epä-
-vakaisuutta. Nämä kommunistiset
ryhmäiärjestöt tulee olla täydellises-^
ti emäpuolueen kontrollin alaisena."
Tässä mainitsemassani lainaukses.
sa onkin aivan kuin yhteenveto sii-,
t ^ mitä edelläon esitetty. ' '
On -vielä olemiassa''. eräs tärkeä
seikka,; jonka me 'suureksi osaksi
olemme melkein kokonaan laimin
lyöneet, nim. knnnallispolitiikka.
Meille on tosin kiintynyt melko v a ­kavasti
sellainen käsitys, ..että eBf
me voi saada mitään aikaan kan-nallispolitiikan
alalla, koska snarelr
ta osalta' olemme äänioikeudettonua..
Mitä saarin osa meistä tietää tä­mänkään
kapppalan kunnallispolitii­kasta.
' -Mitä tiedämme - « i t ä , miten
tämänldn kylän aräoita hoidetaan, ja
suurelta osalta emme 'ole. siitä vä­littäneetkään,
on vaan mietitty: an­taa
herrojen hoitaa asioitaan, -mitä
se meille -kuuluu. Tässä on tehty
suuri -virhe j a meidän on sitä ryh-miemme
v avulla ryhdjrttä-va «korjaa,
maan ja mitä pikemmin, j J a . m Cr
voimme vaikuttaa paljo amoiden kul­kuun,
siitäkin huolimatta vaikka
olemmekin äänioikpudettomia, sillä^
kunnallisasioiden seuraaminen ja
niissä' asioissa -väärinkäytösten esille­tuominen
vaikuttaa äärettömän her­kästi
vähemmänkin tietoiseen .työ­läiseen.
Äeidän täytyy oppia vetä­mään
esiin j a paljastamaan sen mä­dännäisyyden,
jota kunnallisissa asi­oissa
harjotetaan, samalla ou: meidän!
tuotava esiin, että yhden tai toisen
"hyvän miehen'* vaihtamisella ei näi­tä
epäkohtia voida korjata, vaan
että koko järjestelmä ön muutetta­va.
Meidän on tuotava* esiin, kuin­ka
kaupunkien ja kuni^en j varoja
tuhlataan: monenlaisiin hyödyttömiin
tarkotuk?un, ja kuinka 'sensijaan-esim.
työttömäin avustamiseen ei
kaupunkien valtuustoilta : liikene
montakaan senttiä ja monia muita
tällaisia seikkoja. Näistä esimerkeis­tä
Jo kyllin: selvästi näkyy, että
.meillä on katusoluissakin paljo teh­tävää,
ja juuri tällaisten tehtä-vrien
a-irulla me tosiaankin " pääsemme
joukkojen luo. N.
Puolueen on, kaupunkityöläisten
lisäksi, vielä ulotutettava luudelleen
järjestäminen myöskin maan-rlljelys-.
työläisten keskuuteen, silJä maaseu-.
dun proletariaatti ja köyhät uudis-viljelijäti
on saatava toimimaan, sa­massa
tahdissa :'ja käsikädessä kau-punkiköyhälistön
kanssa, ja^ tämä
on mahdollista vain siten, että uu­delleen
järjestäminen myöskin ulo­tetaan
heidän keskuuteensa.
Onko'näillä Canadan farmialueilla
sitten mitään edellytyksiä uudelleen
järjestämiselle? Ehdottomasti on,
j a vieläpä erittäin tärkeitäkin edelly-tyksiä.
v Hekin i ovat vain kerran
kuussa* käyneet hpalUlaan pitä­mässä
kokouksiaan, joissa on käsi­telty;
kuten meidänkin yleisissä ko-kouksissamme
puoluetyön tekemistä.
Jokapäiväiset puoluetehtävät ovat
Jääneet milfei tykkänään unohduk­siin.
Maaseudun jäsenistö järjes­tetään
.ryhmiin jotakuinkin samojen
periaatteiden mukaan kuin asunto­ryhmät
kaupungeissa, ja sensijaan,
että he kerran kuussa ovat kokoon­tuneet
tekemään työtä kommunistis­ten
• periaatteiden ^teen, tulevat he
uudelleen järjestämisen avulla teke­mään
sitä joka päivä, silla "Uudelleen
järjestämisen jälkeen' voivat he ko­koontua
mahdollisimman usein, kes­kustella
ja ..päättää jokapäiväisistä
asioistaan, sanomalehtien kirjalli­suuden
levityksestä, henkilökohtai.
sesta valistustyöstä y.m. j a lähettää
edustajansa sen alueen keskuskomi­teaan,
jossa yhtenäi^stytetään näiden
ryhmien työ ja suunnitellaan tule­via
tehtäviä. Maalaisköyhälistön mu­kaan
vetäminen on puolueelle aivan
välttämätöntä, siUä he lukumääräl-'
tään. vastaavat suurinta osaa tämän
maan väestöstä, j a monissa paikoin
farmiseuduilla nyt jo voivat puolue­jäsenet
ottaa vallan käsiinsä kaikis­sa
yleisissä' asioissa. He voivat saa­da
N omat miehet koulutrustiiseiksi,
yerotuslautakuntaan, tieasioiden hoi-tpon
j.n.e. -Tarvitaan ainoastaan
johtoa ja kunnollisesti laadittuja
suunnitelmia. Puojdeen ja sen jä­senten
on kyettävä ja uskallettava
ottaa valta käsiinsä, ja pidettävä se
myös käsissään. Heidän on mentävä
koululautakuntiin j a tie^ j a verotus-lautakuntiin,
missä se suinkin on
mahdollista; sen kautta katsottava
•perään mitä köyhälistön lapsille
opetetaan, miten työläisiltä kerät­tyjä
varoja käytetään. Pelkkä agi-tatsioni
ei riitä, vaan meiltä vaadi­taan
tekoja, ja tounintaa käytännöl­lisenä
elämässä. Kominternin 3 :n-nen;
kongressin menettelytapateeseis-sä
' nimenomaan sanotaan: "Kom­munistiset
puolueet voivat kehittyä
ainoastaan taistelussa. "-Pienimmät­kään
kommunistiset puolueet eivät
saa' rajottua pelkkään propagandaan
ja agitätsioniin." On aivan huutava
vääryys lukea sanomalehdistä, kut^n
viimeaikoinakin on näkynyt, että
puolue.iäsenet ovat kirjottaneet use.
ämmiltä farmiseuduita, että he, vaik­ka
olisivat olleet kykeneviä, eivät
ole ottaneet esim. kouluasioiden hoi­toa
käsiinsä, vaan ovat antaneet por-varismielisten
hoitaa kouluasiat. Täl­laista
on kirjotettu Finlandista.
North Branchista j a muiltakin paik­kakunnilta.
Tämä on suurelta osal­ta
Juuri, sen ajatuksen tulos, että me
käsittelemme kommunismia pyhä-vaatteissa;
toisin sanoen, vain ko­kouksissa
ollessamme, mutta kun
olemme haalin oven sulkeneet ko­kouksen
jälkeen, olemme -imin ta­vallisia
kansalaisia.
• Näistäkin eritetjristä esimerkeistä
käy selville, että maaseudulla on uu­delleen
järjestäminen aivan yhtä
tärkeää kuin kaupungeissakin, ja
että myöskin maaseudulla löytyy
kynin paljo sellaisia: a
voivat kiinnostaa ; puolueen: jäseniä
työhön ja toimintaan. Sellaiässa
seuduissa Joissa on perustetta fai^.
marijärjestöjä ajamaan. eteenin
iarmareiden etuja, on puolueen jä^
senten empimättä liitj^ttävä niihin',
j a sikäli kun niitä on vanhoillisten •
käsissä, on' pyrittävä pääsemään
kiinni Johtoon ja .alettava:; niitä oh.^
Jaamaan luokkataisteluperiaatteiden
mukaan.
Kaikkialla löytyy siis palja työtä
j a juuri sellaista työtä; jonka "sno^
rittaminen .parhaiten 'menestyy pno-lueryhmien
avulla. Tällaisessa toi-minnassa-
puolueemme jäsenistö bols-hevisoituu,
oppii ottamaan pienetkin'
seikat puolueen edun kaniudtai Tä­ten
f muodostuu ^v:puolueen Jäsenistä •
se -vallankumouksellinen -etujoukko,
joka -vaikeimmissakin tehtävissä lo­pullisesti
suoriutuu voittajana. Mah-"
doUisesti tuntuu vaikealta - olla val­lankumouksellinen'
tällaisissa, mie­lestämme
toisarvoisissaasioissa ja
i-tilanteissa. Suuri : johtajammie - Le­nin
onkin tällaisesta tilanteesta, ve­tänyt
verrattoman johtopäätöksen,
sanoessaan:;: :*fEi ole;vaikeata olla
vallankumouksellinen silloin, kun
vallankumous^ on Jo puhjennut ja
vauhdissaan, jolloin vallankumouk­seen
liittyvät kaikki järjestään, pel­kän
innostuksen,'^uodin, jopa toi-sinaan
henkilökohtaisen menestyksen
vuoksi..,. Verrattomasti vaikeampaa
— ja ( verrattomasti ; arvokkaampaa
on osata olla vallankumoukseni-nen
silloin^ kun ei ole vielä edelly.
tyksiä välittömälle, avoimelle, todel-i
la joukoUiselle; ^tod^Ua yaUankumo-'
ukselliselle- t a i s t e l u l l e . . ."
Ei ^. ole: enää aikaa aprikoimiseen,
vaan jokaisen >. puoluejäsenen' on tin­kimättömästi-
j a -riipymättä; tehtävä
itselleen selväksi uudelleen järjes­tämisen
suuret edellytykset, ja kiin­teästi
seurattava' puoluejohdon -vii-tottamaa
tietä. Aivan, kuten myyrä
kaivaa . kolossaan, tehden salaista
työtään, on meidänkin kaikkialla
kaivettava yhteiskunnan nykyisiä, jo
lahoamassa olevia perusjuuria, teh­taissa,-
kaivoksissa, metsissä, rauta­teillä
j a yhteiskuntaelämän keskuu-'
dessa. Solu siellä, toinen täällä te-'
kee hiljaista, mutta varmaa työ­tään.
- Kapitalismi näyttää olevan
-vielä' kyllä lujasti kiinni vallansatu-lassa,
,mutta se on sitä -vaan ulko­naisesti.
Sisäisesti se on jo pahasti
horjumassa. Sitä itseään kalvavat
sellaiset suuret toukat, kuten yhäti
kasvava työttömyys, kapitalistisesta
kilpailuista johtuva eripuraisuus, sen
sisäinen ristiriitaisuus^ Joka johtuu
etujen tavottelusta. Kommunistipuo­lueen
solut Venäjällä kaivoivat
maan pois tsaarin valtaistuimen al­ta
-ja kukistivat kapitalistisen jär­jestelmän
siellä; vaikka ulkopuolisel­le
katselijalle näytti- siltä, että tä­hän
ci ollut -vielä) mitään edellytyk­siä.:
Sama usko, sama .voiton var.
muus. joka kannusti hei-tä tuhansin
j a kymnnenintuhansin uhraamaan
elämänsäkin ^kukistaakseen .nykyisen
..f-Sriestelmän. seuratkoon meitäkin
täällä. Meillä on jo selvä tien-viit­ta,
joka ohjaa työtämme, nim. Komi
munistinen Kansainvälinen, joka ma-l
jakan tavoin'näyttää'meille oikeat
tehtävät, joka suuntaa kulkumme-reformistien
j a opportunistien sala­karien
si-vu j a osottaa meille tietä
avoimeen ja selvään luokkataiste­luun,
johon ,se kutsuu, kaikkia maa­ilman
kansoja, rotuun j a "väriin kat­somatta.-
Kun me näin Jokapäiväi­sen
yhtämittaisen uurastuksen ja
ponnistuksen kautta kasvatamme
'joukkojamme, niin saamme olla var­mat
siitä, että-silloin, kun hetki lyö
avoimelle vallankumoustaistelulle, on
meidän . käytettävänämme nekin suu­ret
köyhälistön joukot, jotka eivät
siihen mennessä ole välittömästi as-,
tuneet. meidän: riveihimme. Taiste­lun
selkäpuoli on silloin suojattu ja
me voimme käydä -vihollista vastaan -
yhtenä rintamana. Tällaisten tulos­ten
saa-vuttamiseksi onkin siis tär­keätä,
että Jokainen puoluejäsen ai­van
tarkalleen; ymmärtää,' mitä puo­lueellemme
merkitsee sen uudelleen
järjestäminen.
UNKARIN POLIISIEN LIIAN
KUUMA PUURO
- Ranskan poliisin valtuutettu Bu­dapestissä
on selittänyt lehdille, et­tei
ranskalaisella taholla olla tyy­tyväisiä
tapaan, millä tt^tkimuksia
on tähän ,asti toimitettu vääränra-hantekojutussa.
Tutkimuksia el ole
suoritettu lähestulkoonkaan loppuun,
j a Ranskan valtuutettu aikoo jäädä
Budapestiin: siksi, kunnes .tämä sot­kuinen
j a likainen- vyyhti on täysin
selvitetty^ Valtuutettu myöntää
avoimesti, että hänen j a Unkarin po-
L".sien -välillä on tuon tuostakin syn­tynyt
jyrkkiä yhteentörmäyksiä asi-a^
sa.
Ranskan valtuutetun pitäisi kui­tenkin
ymmärtää, ettei poliisien käy
väkivaltamiesten paratiisissa niin
vain ilman'i,nmuta tutkia oraan' pääl­likkönsä
ja ^muiden 'porvarillisten
kunnianmiesten rikoksia. :j|bs olisi
kysymyksessä työläiset, ei heidän
virkainnollaan sen''djaan olisi mi­tään
rajoja. )