Vapaus, October 25, 1929

              1 ^ 21 piHä r^Fw^J)ct 25 No» 2S2 ^
VAPAUS
rkmmar
Wkm (Uwtr) _ _ .
T O m i T T A i A T >
1. NEO. A:-VAABA. B. A . TEmnOTH. M. PABKES (POII}UM1O), A. PAIVIO.
mAVSHDOUTt - t «k. HJik « tt. S2J«. • 1*. n/r»^ 1 k k . «JO..—TMymhrfkto !• M U
1 » k . icjeok c k k . »M, ttM i> t kk. i i j a .
. lUIOrnSHIKlfAT VAPAUDESSA» .
9 kstM. — AiBStoCTrilaetBkMt UJO
«3J0 kott. SOe JUt
SOe\Utu, n'JIO kaima katua. HfeatatatX flitnraAtnta atakltaaa.
TUaplMlmonallaa |a
ad<«ftlda< « a a . 7Sa pa» eoL taeb. M l B t e a m ck»(a for I I B ^ laaartJoa. TSe.
li<«M M t adraftialac «adiom aaoos OMI PiaaU «aopl» ta CaaxJa. •
Tba Vapaa*
Saa atta »nioto tahanaa ata nauafla asaSaIi«)ca kwle«»aana*. kblottakia ««UhecB lUkk.«C»UaJa»
BteeUlJ J, V. KAMIASTO. liikkeeabpluja, - • '
^nUMeea atousioi Omttnua pitU oUa kannorUaa k»Uo 4 lp. nme«Tna«>il»ta adenUarf «rktpIiTto».
«B«a4aa toi»lt«i HoonaaaU. 307. Kaeka? Boa4ia«. « DnA*» Sf. Pohella 5slW.
««».«da. kaattoil. UbertT BoiMlBf. SI Lft..» Sl. Pahali» 10». P<»rio««.! Ba« (». »adJ»a»7. Ow.
«•PMte palao {a latotM: Ubeit» BalMiat. 87 Von» St. PuheUa 2»r7V. ,, . _
sameassa
iyvBä^e^a,:^ JSetbtiLr .ovat: imA
sia Icoiflaja. loissa
Lännellä Ilmestyvä Toveri UrjaSttaa
t<rimitujq;w]gtallBan:
Aberdeenissa ilmestyvä suomalala-ten
valkoheirain lehtt "Independent^
yrittää selittää lukijoilleen olevansa
niin onnellisessa asemassa," ettei sen
min.
poliitti­sen
Järjestelmän puolesta — eipä edes
valkoisen Suomenkaan puolesta.
Sillä tavalla!.
Ja esiintyäkseen lukijainsa sflmlssa
uskottavana värittdmyyden lipullaan,
yltyy lehden toimitus vaatimaan todis»
teitä meUtä.
Mutta tämähän oUsi samaa kuin
Jos Mussolini vaatisi maalimalta "to­disteita"
siitä, ettel^ hän ole f aseisti
Ja fasciamin edustaja. Tosin "Indepen­dentin"
valkoherrat ovat vain pieniä
nappuloita valkoisoi fascismin p c ^ t t i -
sessa koneistossa, mutta yhtä varmasti
kuitenkin siihen kuuluvia kuin on
Mussolinikin kuuluva Italian fascis-tjjsen
komennon koneiston.
Ottakoot "Independentin lukijat
huomioon seuraavat seikat:
Sen lehden toimittaja Ja omistaja
on Suomen valkoisen hallituksen v i ­rallinen
edustaja tässä maassa —
fconsuU. Yrittää silloin kippuroida sitä
tosiasiaa vastaan, että lehtikin on
saman poliitUsen vallan propagan-daväUne,
on Jotenkin typerää. Se, Jos
mikään, osottaa, että lehden toimitus
luottaa lukijainsa henkiseen alaikäi­syyteen.
torvi. Se pitää paikkansa. Se o n n i -
Montrealin Outisia
Sosialismin rakentaminen Nettvostoliitossa
Kapitalistinen maailma on pystynyt nostattamaan kapitalistisen ta-louden
ennen maailmansotaa vallinneelle tasolle, vieläpä useissa mais­sa
ylittämaänkin sen, lisäämällä työväenluokan ja siirlomaitten sortoa,
riistoa ja ryöstöä sekä käyttämällä hyväkseen sitä petosta mitä sosiah-reformismi
harjottaa työvenluokkaan nähden. Samaan aikaan on Neu­vostoliitto
kyennyt, käsiinsä saamastaan tuotantokoneiston rauniokasasta,
rakentamaan ensiksi tuotantokoneiston ennalleen, saavuttamaan ennen
sotaa vallinneen tasanteen sekä, tuotantokoneistonsa uudistamisen ja tek­niikan
viimeisten saavutusten käytäntöön ottamisella, sivuuttamaan kaik-^
ki entiset saavutukset, ja viisivuotissuunnitelmansa kautta kulkee nopeasti
kohti kehitysastetta, jossa sosialistinen talous tulee etevämmyydellään Me olemme sanoneet, että "Indepen-ylittämään
imperialististen maitten kapitalistisen talouden. d^nt" on porvarillisen poUtUkan ääni-
Viisivuotissuunnitelman ensimäisenä vuonna oli Neuvostoliiton talous-budjetti
määritelty 7,500,000,000 ruplaksi. Se läpäistiin kaikista epä­uskoisten
haihatteluista huolimatta ja ylijäämäksi vielä syyskuun 30
päivään päättyneen tilivuoden ajalta 250,000,000 ruplaa. Tarvitseman­sa
pääoman joutuu Neuvostoliiton työväenluokka tietenkin purista­maan
irti oman työnsä tuloksista, sillä se ei niitä hanki, kuten impe­rialistiset
kapitalistimaat, siirlomaitten ryöstämisellä, eikä myöskään
lainaamalla, sillä yleisesti ovat kapitalistimaitten pääomat estetyt, im­perialistien
toimesta, pääsemästä Neuvostoliittoon. Pääoman puutetta
korvaa Neuvostoliiton työväenluokka ja talonpoikaisto lainanmerkin-nöillä
mitä suurimman innostuksen valtaamana, myöntämällä henkilö­kohtaisten
lainbjeh muodossa jopa kuukausienkin palkkoja sosialistisen
talouden rakentamispääomaksi.
Toisen vuoden talousbudjetti oli arvioitu 9,250,000,000 r u p l ^ i,
Ensimäisen vuoden Saavutuksen kannustamana kohotettiin tuo minimi
10,250,000,000 ruplaan. Tämän kuun alusta alkaneen tilivuoden aika­na
tulee J^euvostoliitto käyttämään 6,500,000,000 dollaria teollisuuslai­toksien,
tehtaitten, voimalaitosten, työläisten uusien asuinrakennjisten,
koulujen suurten valtpn farmien ja muitten yhteiskunnallisen elämän
palvelukseen kuuluvain laitosten rakentamiseen. Dnjejprpslpin sähkö­voimalaitos
on. suurin-laatuaan Europpssa. Tämän vuoden aikana tulee
Neuvostohallitus alottamaan kaikkiaan: 23 sähkövoimalaitoksen rakenta­misen,
joista jokainen tulee maksamaan enemmän kuin 25,000,000 dol­laria.
Kaikki uusi teollisuus Jtulee perustumaan (sähkövoiman käyttöön.
Kun kapitalistisissa' maissa kapitalistinen ratsionalisointi merkitsi
työläisten selkänahasta mahdollisimman paljon ottamista joko samalla
palkalla, taikka entistä vähemmällä palkalla, työvoiman mahdollisimr
» a n nopeata ' loppuun kuluttamista, pitempää työpäivää, ^ suurempaa
työttömyyttä, viimeistenkin työläisten suojelusta tarkettavien säädösten
poistamista, lapsityön ja naistyön, käytäntöön ottamista entistä suurem­massa
määrässä, — merkitsee sosialismin rakentaminen Neuvostoliitossa,
uusimman tuotantotekniikan kustannuksella, työläisille yleistä seitse-
: Biän tunnin';työpäivää (vaarallisissa teollisuuksissa lyhempää), korke­ampaa
palkkaa^ entista suurempaa vanhuus-, työttömyys-, y.m. yhteiskuh-
•allista vakuutusta» äitiyshuoltoa, teknillisen ja kulturellisen tason ko-
V hiottamista, palkallista lomaa joka vuosi, maksuista vapaata lepokodeissa
oloa, lasten huoltoa,' yhteiskunnallisia vapauksia ja oikeuksiay Joista
työläiset kapitalistisissa maissa eivät voi uneksiakaan.
Tuotteiden jaossa esiintyvän haaskaamisen järjestelmällisellä pois­tamisella
ja tuotantotekniikan parantamisella alennetaan kulutustarpeit-ten
hintoja ja sen katitta kohotetaan työläisten reaalipalkkoja.
menomaaa eitä varten porustettu —
työväenliikettä hämäämään, yrittä­mään
hämätä. Ja kenelle, mille y h -
teläomtahiokalle sellaisesta tyiSstä <m
hyötyä? K^;>italit8iluokalIe. länsiran­nikon
poutavarateollisuudessa työs­kentelevät
'työläiset tuntevat t ä s ^
tosiasian idan. Tarvitsee vain kehit­tyä
työtaistelu tänä rannikolla —
Grays Harborlssa Ja muualla, silloin
näkevät työläiset ~ millä asialla "Inde­pendent"
on, ne harvalukuiset ^öläi>-
set. Jotka mahdollisessti sitä ilman
suomalaiset työläiset sanovat: "Jsillan'
kautta.
Olemme sanoneet vielä, että tätä
työtä varten, varataan varoja Suomen
\'alkolsen vdlan budjetissa.
Todistukseksi näihin väitteisiin tar­vitsee
meidän vain viitata lehdessäm­me
aikaisemmin Julkaistuihin asiakir-jallisiin
todistuksiin.
Joitakin aikoja isltte näet "ulkosuo­malaisia"
"valistava" Suomi-«eura
muuta eivät tajuaisi. Vai luulevatko
työläiset valkoherrain lehden. Jonka
toimittajana Ja omistajalla on valkoi­sen
Suomen virallinen edustaja —
konsuli — Ja entinen tehtailija, aset­tuvan
puolustamaan ^työläisten luok-kaolkeuksla
kapitalisteja vastaan?
Olemme edelleen sanoneet, että
suomalainen porvarillinen proi^ganda
—• suomalainen porvarillinen sanomis-to
niiden kärjessä — on valkoisen Suo­men
poliittisten aatteiden levittämistä
tämän maan suomalaisten siirtolals-työlälsten
keskuudessa eikä mitään
muuta. Tämä on niin selvä asla, ettei
se tarvitse mitään enempiä todisteita.
Edelleen olemme sanoneet, että tär
män valkopropagandan Järjesteimäl-listyttämisen,
tehostamisen Ja erikoi­sesti
fcesktttämisen Johdon on ottanut
Suomessa käsiinsä hallitusherrain Joh­dolla
toimiva :n.s.nikosuomalaisyhdis-tys.
Järjestö. Jonka tehtävänä on yrit­tää
vetää täinän maan suomalaiset
työläiset valkoisen vallan tukijain pii­riin
n A "kulttuuriyhteyden" — tai
niinkuin tämän maan tervevaistoSset
lähetti kiertokirjeen erinäisiin suoma­laisiin
yhdistyksiin Ja seuroihin täl-läkhi
rannikoUa. Siinä kiertokhrjeessä
esitettiin koko tämän valkopropagan­dan
Järjestelmällistyttämlsen Ja kes­kittämisen
suunnitelma Ja sanottiin
että valtion Imdjettiin varataan tätä
työtä varten varoja. Julkaisimme sil­loin
lehdessämme tämän kiertokirjeen
Kalkki tämän maan suomalaiset työ­väenlehdet
sen Julkaisivat Lukijam­me
— kaikki Amerikan Ja Canadan
suomalaiset työlätset — muistavat tä­män.
kaan tuon seuran .Johto(m Jcuuluu itse­oikeutettuna
Jäsenenä myöskin yäCa
hamtaamlnisteri selA iaiai sodaUde-mokraattisen
sanomalehden toimitta­ja
Amerikan suomalaiset työläiset
mi^istavat tämän
Ja vielä: lehdissänune Julkaistiin
-Edelleen, Joitakin aikoja-myöhem­min.
Jnlkalslmnie lehdftvämme Suo­men
lehdistä lainaamamme selostuk­sen
, "ulkosuomalalstyötä" koskevien
Järjestöjen uudelleen Järjestämisestä
mikä Helsingissä suoritettiin. Asia oli
näet niin, että tällä ^culttuurivalni-olla"
oli silhes asti toiminnassa kaksi
"ulkosuomalalsyhdlstystä", lus. " U l -
kosuomalalsyhdistys" Ja "Suomi-Seu­ra."
Suomen valkoherrat katsoivat
näitten seurojen keskinäisen nahjailim
haittaavan niiden yhteistä työtä. Tä­män
takia tuli ne gulaoaa yhteen.
Uudet säännöt 'laadittiin Ja niiden mu-tuon
yhdisfykGen t^iiminnassa (devaä
työjakoa selostava selostus. Yhdistyk­sen
n1"*«'"""'»^i'^ft tehtävänä oli — ei
vain "aatteellisesti" propagoida vaT-kopolitttisla
käsityksiä, vaan orgpanl-satorisesti
toimia vaOuMAraman " o l -
kosnomalalsena" dBtnenä, työläisiä lurk-klvana
laitoksena^ Että valkoisen val­lan
viralliset laitokset a edjustukset
tässä maassa ovat tämän kaiken h(Hn-man
luonnollisia tukikohtia, on asia
jonka toteamiseksi el enempää sanoja
tarvita.
Ja Amerikan suomalaiset työläiset
tietävät nämä asiat tarkoin. Sen voi­vat
"Independentin" valkoherrat panna
mieleensä.
Turha yritys on yrittää kalastella
sameassa vedessä. E i se vetele.
Toveri ei ole samean veden kalas­taja.
Me emme ole "puolueettonoia'-
emmekä "polltiikattomia" työväen-
Iqokan Ja kapltallstiluokan välisessS
taistelussa. Toverin • tunnuslause el ole
se, että "emme pidä s«.^en eikä lam­paan
puolta.- Sillä sellainen tunnus-latise
on aina huijarlmalsta Juttua. Se
on huijarimaisuuden varmin tunto­merkki.
Toveri on taistelevan työväen
lehti.
Ja siitä syystä Toveri paljastaa ar­motta
kaikki, työläisten hämäämistä
yrittäväin herrain yritykset.
nenkan±ea on.
etUl kerhojen ^tolminte
Äxkoa kaavamalsekaiv j&
Täks^^sms se kartofttaa
kehittyneet tofverit
toveti-41toja .'on ^ e S E i e ^ ^l
kuussa, jos kerho - kokoontan
kerran viikossa, Jcdlbin pabeSOea,
nojen, laulun,' kaantflovm^
lausunnan, jdlaesttysten y j n .
Ministeristön keikaus Rioinskassa
Ranskassa tapahtui taasen tällä viikolla ministeriön kukistuminen.
.Tätä kukistumista saatetaan pitää eräänä tunnusmerkkinä siitä, että
kapitalismin vakiintumista Ranskassa, Iciiten muissakin kapitalistisissa
maissa, jäytää sisäiset ja ulkonaiset ristiriidat, mitkä kapitalistinen riis-tojärjestelmä
01^ itse esiinloihtinut^ Ranskan hallitsevan luokan eri­näisten
kärros^en ja ryhmäin edut ja niitten mukainen suhtautuminen
niin sanottuun Youngin suunnitelmaan kuuluvan kansainvälisen pankin
järjestämiseen, mistä imperialistiset suurvallat käyvät parhaillaan neu­votteluita
Saksassa; suhtautuminen ensi tammikuulla pidettävään meri-varusteluiden
määrittelyä koskevaan viiden suurvallan väliseen konfe­renssiin,
ovat muutamia niistä ohjektiivisista tekijöistä, jotka kärjistävät
Ranskan hallitusherrain välisiä ristiriitoja ja johtavat ministerikeikauk-
• sun.' ... •••.r • • .... • .•
Viime viikolla antoi Ranskan virkavalta määräyksen 60 kommu­nistin
pidättämiseksi. Entuudeltaan viruu Ranskan vankikomeroissa jo
satakunta kommunistista johtohenkilöä ja toimitsijaa. Kommunistien van­kiloihin
telkeämisellä toivoo Ranskan kapitalismi voivansa vapautua muu-tambta
sisäisistä ristiriidoistaan. Turhaa toivoa! Kommunistit ovat
näet kapitalistisen talousjärjestelmän ja sen synnyttämäin luokkavasla-kohtain
tuloksia. Tämän seikan osotti Karl Marx, kommunististen teo­riain
isä, jo yli kahdeksankymmentä vuotta sitten teoksessaan "Kommu­nistinen
manUesti^\ jossa hän kirjottaa: " . . . porvaristo ei ole aino­astaan
takonut: niitä aseita, jotka sille kuoleman tuottavat; so'.oit» 105^'
luonut ne ihmiset, joiden tulee näitä aseita käyttää 7— nykyisen työ­väenluokan
köyhälistön.** >
Kapitalistisissa maissa, joissa tuotanto on suurta, yhteistä joukko-tuotantoa,
vaan. ;tuotantoIaitosten omistus harvalukuisen riistäjäluokan
kasissa, kehittyvät ja kärjistyvät sisäiset ja ulkonaiset vastakohdat ver­raten
kiiUkeässä tempossa, ennustaen kapitalismille kuolemantuomiota.
Näistä ristiriidbista on vapaa vain Neuvostoliitto, työläisten ja talonpoi­kain
maa, jolä on menestyksellisesU rakentanut sosialismia jo kahden-toista
vuoden ajan. . '
"TYÖLÄISEN TYTÄR"
Kappale "Työläisen tytär", 5-näy-töksessä
esitetään toisen kerran o-saston
näyttämöllä marraskuun 3 päi­vänä.
Tämä on yhteiskunnallinen
murhenäytelmä Jä kuvaa sitä kohtelua
mitä työläisen tytär saa"^ Joatuesasm
joaimisiin rikkaan pankkiirin pojan
kanssa. Ensi esitykseen oli saapunut
haalintäytelnen Joukko katsojia. Jot­ka
olivat tyytyväisiä niin esitykseen
kilin kappaleeseenkin. Toivotaan sa­maa
toisena esltyslltana.
; NAAmOHUVTT
Syksyn emdmälset naamiohuvit t u ­lee,
tolmimaäh osaston huvltoimlkuntB
2 i&älvänä mams6uut&; Alkakaa väl-.
mistautxmiaan tähän tilaisuuteen
Koettakaa hankkia hyviä aiheita. Ja
kuntiblllsesti esittäkää JoitaUi määrät­tyjä
.ky^mykslä.' Myöskin huviesityk-set
ovat aina tervetulleita, sillä sehän
onkin tarkoitus, että saamniej takaisis­sa
tilaisuuksissa kerrankin nauttia
täysin siemauksin.
OSASTON MYYJfiaSET
Päävoiton osaston myyjäisistä, joka
oU gramofoonl, voitti J . Jaakonsaari
Fassett;' Que., numerolla 113. Muita
voittoja alkaa myyjälskomitea lähet­tämään
perlUe, sitä mukaa kuin vain
ehtii, joten Jokainen tulee saamaan
omansa.. Myyjäiset onnistuivat kiitet­tävän
hyvin, ottaen hiiomioon työttö­myystilanteen
Ja myösldn sen. että
tilaJsuus piikin vain enempi paUcallis-ta
laatua: Biä^Jälskomitean puolesta
kiitos ksikille avustajille.
"PUNAISET KAHLEET" j
Osaston näyttämölle pn juuri har-jotuksen
• alaisena näytelmäkappale
"Punaiset kahleet". Kappsde on kaksl-näsrtöksinen
Ja esitetään marraskuim
10 päivänä. Samana Iltana esitetään
toinenkin näytelmä nimeltä "Kihla­jaiset".
"MITÄ ON TULOSSA?" '
Uteliaita Ihrriisiä sejsoskeli Canadian
Nationalin aseman edustalla Montriea-lissa
t.k. 21 päivän aamulla Ja joukko
aina Usääntyi, että viimein paikalla
oU tuhansia ihmisiä. Useat eivät ollen­kaan
tienneet mitä on tulossa, mutta
Jotain erityistä odotettiin, sillä suuri
joukko ratsu-, moottoripyörä- ja jalka-
IMliiseJa oli aseman ympärillä ja
myöskin skotlantilainen soittokunta
^'irkapuvuissaan. Mitä nyt on tapah­tunut?
Mitä on tulossa? kyselivät ute
liaat ihmiset. Onko joku ryöväysyritys
tapahtunut tai mitä tämä on?/irä-hän
ajan perästä tuli juna porhaltaen
asemalle j a junasta astui hyvän näköi­nen
vahhanpuoleihen herrasmies seu-melneen
ja tyttärensä kanssa. Niin
sitten kuultiin, että se nyt on se Mac-
Danald. se "työväenpuolueen" mies.
työttömyystilannetta Englannissa, v a ­littaen,
että se on ^vaikea ratkaista.
Hän oli selostanut, että tuotantotavas­sa
on tapahtunut vallankumoukselli­nen
muutos, . sillä nykyisenä aikana
voidaan kaikkea tuottaa hirveän pum
mutta miten voitaisiin tämä sovellut­taa
nykyisen työttömyyden poistaml-
.seen, se oli pulma. vetosi puhees­saan
ystävyjrteen ranskalaisten, skot­lantilaisten
Ja englantilaisten välillä,
Jotka muodostavat täällä kansan, pu-hunaatta'
sanaakaan canadalalsista tai
muisti' siirtolaisista, Jotka Canadan
väkUuvuh muodostavat.
tihi. että iltamat pidetään Kivikosken
hali^lja h e t i : haalin saatua. J . Kank­kunen
velvoitettiin tiedustelemaan
milloin haali on saatavissa.
Täällä oU Lämppäfcokons Martti
Roosegreenin kämpällä tJc. 13 pnä.
Keskusteltiin työtaisteluun suhtautu­misesta.
Tultiin siinä ykafanleliseen
päätökseen.. että koska tällä alueella
el ole sellaisia kämppiä, joissa olisi Kapitalismin isku kohtaa työtäteke-katkalsupalkka
alle unlon taksan, niin vää väestöä sitä ankarwnpana Ja t u -
kaikkia vihollisia vastaan ja vahvistaa
voimiamme myöskin tulevien taiste-iujen
varalle. Meidän asemamme vaa­tii
voimien vahvistamista Ja käsittei­den
selvittämistä. 'niistellessamme
kapitalismin riistoa vastaan, on mei­dän
sen rinnalla taisteltava työväen­liikkeessä
vielä vallitsevia harhakäsi­tyksiä
Ja niiden levittäjiä vastaan.
uuHsia
NAISOSASTON HOMMISTA
^ Suurenmoista Ja erikoista' on tulos­sa.
Ensi'VUkolIa on haaliUa kaame-vaali-
pukuiahsslt, että yleisö on hyvä
Ja ottaa huomioon Ja valmistautuu
pukujen suhteen. Lakin saa jokainen
vapaasti piletin mukana. Soitto eri­koinen.
Varat näistä iltamista luovut
tetaan Gastonian lakkolaisten, hyväk­si.
Tervetuloa! Katsokaa päivänmää­rää
tarkemmin paikallisista ilmoituk­sista.'':
• . •
s. JÄRJESTÖN OSASTON KOKOUS
pidetään ensi sunnuntaina, tk. 27 p...
klo 2 ip. Saapukaa runsaslukuisina ko-^
koukseen vanhat sekä uudet Jäsenet
keskustelemaan asioista.
"TUHLAAJAJPOIKA"
SItte kalkin tallustelemme haalllle
suänimtal-lltana, 27 p., katsomaan o i ­kein
hyvää erikoisnäytehnää "Tuh-.
laajapoika". Esitys alkaa täsmälleen
puoli 8. että kaikin saavumme ajoissa.
NÄYTELMÄSEURAN KOKOUS
pidetään ensi maanantaina, t.k. 28 p.v
klo puoli 7. Kokous muutettiin tälle
viikolle siksi, että k(*oukseen voivat
saapua toisen vuoron miehetkin. Toi­von,
että jokainen, jolla on kykyjä
näyttämöllä työskenteljryn, ottaa tä­män
huomioon, sillä johtajamme L a ­pinsalo
tekee parhaansa näyttelijöiden
ohjauksessa. — Valittu. *
el katsota tarpeelliseksi ryhtyä työ-:
taisteluun,. ellei tule yleistä lakkoa.
"Metsätyöläistä" päätettiin tilata 15
kpL täUe aliieelle.
Päätettiin ottaa ohjelmalla osaa
keväällä pidettäviin piirijuhliin.
Toimitettiin keräys H^nlltonln lak­kolaisten
hyväksi Ja keräyslista lähe­tettiin
länsi-Jäkkiin. Sieltä on sitten
saatava tilitys osaston sihteerille Tarr
molan haalllle 19 p:ään mennessä.
Metsätyöläisteh taistelurahaston hy­väksi
päätettiin pitää iltamat. >
' Päätettiin ruveta Pitämään ohjelmal­lisia
kokouksia alliakin 2 kertaa kuus­sa.
Kämppäkomitea täydennettiin.
Toivon, että kokouksiin saavuttaisiin
oikein joukolla, j a yhteinen tunnussa­namme
olkoon, että Jokainen metsä-työläinen
L.W.I.Union Jäsenelsi
NAISTEN OSASTO
hoisampana, mitä heikommat ovat
työväestön voimat. Tehdyt virheet
Ja erehdykset Jouduta»»i sttlphi mak­samaan
raskain lunnain. Peräänty­minen
on taas sitä perlnpohjalsemp;
ja kurjistuminen kohtaa sitä raskaam­pana
Yhtenä erinomaisena muotona tieto­määrämme
kartuttamisessa ja luokka­tietoisuutemme
vahvistamisessa ovat
DÄ työläisten opintokerhot, Siltä
syystä olisiklntilitä ryhdsrttävä perusi
tamaan jokaiselle paikkaktmnalle, jos­sa
vain Jokunenldn oplskelunhalulnen
tovjpri löjrtyy. Pienemmillä palkka-kunh^
a voivat s^kä mies- että nais-toverit
mttyä; samaan kerhoon. Suu­remmilla
, paikkakunnilla taasen voi­daan
perustaa. Jos niin halutaan,' eri­koisia
kerhoja naisia varten^ Yhtei­sissä
kerhoissa kuitenkin: käsittääk­semme
löytyy suuremmat kehittymi­sen
mahdollisuudet sekä yleensä saa­daan
toveritunnetta vahvistetuksi
ei oUsi uiiohdettava kafavIiäaaaL E t t -
koida väittelytUaisunksla tiUA mgBe
Järjestettävä s l l k ^ täU&in c x i
kakuntien kerhojen kesteo. Bsgmän
omiaan kasvattamaan syvempiä jftt-teenktmluvalsuuden
tunnetta e t l
kakuntien tovereiden kesken.
Edelläolevassa an ainoastaan
piirtein,' yksityiskohtiin läheminin Ica-
Joamf tta, tehty selvää kerbotolBaiii-nasta.
Kysymys on herätetty gSxA
vakaumuksessa, että kun tafatPlBtnrri
kerran kutsuu kansan syvät-Otit
taistelulipun juurelle, me äUtän yKbn-me
astua palkallemme tietoiäna Imee.-
kataisteUjoina.
Ylläolevan johdosta ^dötsnagne l e s -
ki-Ontmian piirin naisten nef^vottän-kokouksen
päätettäväksi:
1) että opintokerhojen perustami*
seen keski-Ontarioh piirin alnedla
ryhdytään kiireellisesti;
2) että kerhon perustaminen caoä
aluksi kuuluu kunkin paikallisen mäs-osaston
tehtäviin; sekä
3) että piirin naissihteerist& tolee
voimiensa mukaan ' avustamaan. laer-hojen
perustamista sekä niiden td-mintaa
yleensä pUrln alueella.
Useimmat osastot ovat jo penoAa-neet
opintokerhon keskuuteensa, vaan
on vielä niitäkin, jotka eivät, <te IDB-rinneet
noudattamaa neuvotteSokD-kouksen
tekemää päätöstä. KätaSte^
taan osastojen ottamaan tämän Imo-mioonsa
selcä ensi -tilassa-^toändmaan
parhaansa tässä asiassa.
Järjestäjä tiedon saatuaan tcdee
olemaan palkalla kerhoa perustcltBes*
Nälsslhteeristö, Box
Qpintokefhotoiiniiita
' Ke^-Ontarion tyaiäisnaisten"
osastollle
I
T y t t e D ! Oletko laidistaiiiit tSaiiksesi?
Jännitys ,täten raukesi, mutta suhina
ei vaan loppunut, sillä kalkki ihmette­livät
sitä poliisien paljoutta. Joka oli
kerätty asemalle ottamaan vastaan
Javnyds suojelemaan häntä. "Työväen"
mies kiidätettiin pois asemalta ko­meassa
automobiilissa, jai tytär toi­sessa.'
herrojen vahnlstamaan vastaan­ottotilaisuuteen.
Työläiset eivät saa­neet
muuta; kuin vilaukselta nähdä
tätä heidän .«^työväen" miestään, Jolta
koko Englannin kansa niin paljon on
toivonut, mutta ainoastaan saanut
sen saman kuin ennenkin, lisää nälkää
ja kurjuutta.
Monenlaisten muiden Juhlien jälkeen
oli MacDonald pltänjrt puheen Cana­dian
Clubissa, joka on yksi ylähK^ai-laisten,
paikka. Clubissa oH hän pu­heessaan
ensiimäkin kalkkien kiitosten
jälkeen koskäetellut myöskin nyk^stfi
Jacques Township, Ont.
Hiukan taas täältä Jacqnesin kor­vesta.
Täällä tehdään vaan metsätöitä,
että ratisee j a on metsätyöt olleet
käynnissä jo pitemmän aikaa. Samoin
OE koetettu päästä metsätyöläisten
Järjestämishommissa eteenpäin. Tässä
olemme melkoisesti onnistuneetkin, jo­ten
näyttää sDtä, että aivan lähitule­vaisuudessa
tulemme saamaan alueem­me
järJesteyksL Olemme kaikissa asi­oissa,
kuten esim. kämpi^omitean
toiminnassa, päässeet melkoiselle a-luSe.
Kämppäfcomttean koQums oli vii-^
me sunnuntaina A. . Hansonin
kämpällä. Keskusteltiin kalkista
kämppäkomiteaa koskevista asldsta
Ja ^päätetöin, että ensi kokoukseen
mennessä kirjoitetaan lueltevaksl työ-maalehtL
jolle kämppäkomitean ko­kouksessa
annettOn nimeksi- "Jakin*
jyrinä". Koettakaapa nsrt Jakin po­jat
kirjoittaa oikdn eri jyrinällä leh-teenne
kirjoituksia, että saadaan näh­dä
mitä mekin saamme aikaan täällä
korvessa. Kämppätomiitean kokouk­sessa
valittiin kirjoitusten vastaanot­tajaksi
John Kankkunen, joka esittää
kirjoitukset» kämpifikokoukdssa luet-tavakd.
Keskusteltiin tiima nseudun metsä-työläisten
iltamien pidosta Ja päätet-
Työtätekeväri luokan eräänä tunnuk­sena
vuosikymmenien, aikana on kai-kimut:
Tieto on valtaa! Nykyinen
raatajapolvi iosin el ole ollut mukana
niihin aikoihin. joUoin tämä kehoi-tiis
-opiskelemaan enslmälsiä kertoja
ori kaikunut, innostaen kokoamaan
•tietoa, voidaksemme siten Vaikutta­vammin
taistella sortajiamme .vas­taan.
Köyhälistön esitaistelijat. Jotka
ensimäisinä ovat l>alnostaneet työ­väenluokan
tietomäärän Isartuttamlsen
välttämättömsryttä, ovat jo kaatuneet
Mutta nykyinen raatajapolvi on saa­nut
tehtäväkseen heidän perintönsä
hoitamise^v Meidän tehtävänämme
on kohoittaa luokkataisteltm punaista
lippua, yhä -korkeammalle. Meidän
velvollisuutenamme on viedä voittoon
aate köyhälistön vapauttamisesta ja
sortajain yhteiskunnan hävittämises­tä.
' '•• ' \ . .
Työväen luokkataistelim onnistumi­nen
riippuu siis siitä, niillä tavalla
me olemme käsltlÄneet tehtävämme ja
minkälaisen merkityksen annamme
tuolle talstelukeholtukseUe. lyfenesty-mlnen
riippuu aivan ratkaisevasti sil­tä,
onko luokkatalsteluarmelJaUamme
täysi selvyys taistelumme merkityk-
.sestä Ja tarkoituksesta sekä vlholU-semme
suuresta tietomäärästä. Mei­dän
voimamme e l suinkaan ole ai­noastaan
suurissa joukoissa, vaan yh­tä
iMdjon laiden joukkojen kypsyy­dessä
ja valmiudessa. Tähän valmiu­teen
äsältyy ybtenälnm käsitys liiok-katalsteluata
ja jShän käsitykseen
nojautuvaa toimintaa itsensä valista­miseksi
oman luokkansa hyväk^ M l -
miesJ ja hajstoverelden kesken. Seik­ka,
jote el suinkaan ole vähäksi ar­vioitava.
Mitä kerhojen opiskelutyö-hön
tuiee, ei ole tarkoitus, eikä sei*
lainen olisi eduksikaan, kiinteästi
määritellä niiden toimintaa samoihin
pulttelsin. Jonkinlaisena yleisenä oh­jeena-
kuitenkin voitaisiin pitää jon­kun
atvokkaan luokkatalstelutePksen
tutkimista, puheiden pitoa^ lÄivän
tärkeimmistä kysymyksistä keskuste­lua^
kuten: maailman tilanteesta, puo­lueiden
sekä eri järjestöjen edustaja­kokouksista,
toimintiah vilkastuttami­sesta
paikkakunnalla, naisten toimin ••
nan järjestelystä. jne.' Jös halutaan
voidaan kerholle valita joksikin, mää­räajaksi
kerrallaan presidentti, joka
pitää huolta ohjelmistosta ja kerhon
toiminnasta yleensä sekä toverttun-teen
ja ennenkaUdcea toverlkurin säl-s
Pöytäkirja
kirjotettu Canadan työläisnaisten
Uiton ryhmä toisen. Ladysxnilinn,
Cob Treen ja Chase Riverin osas-tojeh
yhteisessä neuvottäbdDoiao-uksessa
Chase Riyerillä'* 12 pnä.
syyskuuta 1929.
Kokouksen avasi sthteecL ]ffidda
Sillanpää keUo 7 illaUa j a sanoi ava­tessaan,
että näyttää ettei innnirttg
kokouksiin nähden ole yhtään välien-tynyt,
koska osonotto kokoukäin cm
näinkin suurilukuinen. iE^tti noSs-'
kin valittavaksi virkailijat kbkontoafle.
Puheenjohtajaksi valittUn E l i n KeaBV,
pöytäkirjurlksi ja raporteeraajaksi S o ­fia
iiuhtala j a pöytäkirjan tarkasfe^pk-sl
Ida Heikkinen ja Sandra Stmilft.
Päätettiin julkaista kokouksen pösr-täkhrja
Vapaudessa ja rapcoftt nso-verittaressa.
Luettiin edellisen kokouksen pögrtär-kirja
j a hyväk^^tlln. Viime neavatte-lukokouksen
raportit, jotka läbstettan
lehtUn julkaistavaksi .myöskin Ivsäk-syttiln.
. •
Imoitettlln. että kesäjuhlista oB «3-
lut tuloja $19.43, jotka cm. läbetetl^
ennen määrättyyn palkkaan, Ticdminta
hyväksyttiin.
Sihteeristön huoleksi jäi eddlea»
hommata puhujaa tänne 9 piiriin.
Tehtiin esitys, että lähetetään pro­testi
Toronton virkavallalle siitä IEOS-ka
Siellä yhä edelleen sorretaan
ja kokoontumisvapautta. Tuli
että lähetetään protesti.tältä ytatiessel-tä
kokoukselta. Protestin laat^oScsi
valittiin Ssnna^ Kivelä j a Hulda S i l ­lanpää.
.
Päätettiin kerätä jouluonnentuävo-tuksia
Suomen vasemmistolehtiin. J o ­kainen
palkallinen osasto valitsee loe-rääjät
keskuudestaan. -
Päätettiin nämä neuvottelukafaoiac-set
tästä lähtien pitää Ladysmäinssa
ja Chase Riverilla, ko^a siellä <ra sä-tä
varten .kokoushuoneet j a ^ksi, e t ­tei
farmareille tulisi lilkarasituItsE3si
rhenomme .heidän huoheislfiiSa. •
Erääii komm^
Kotnmuima ^^Säteestä", Karjala
Etelä-Kajalan aukealla tasangolla, • Sanomalehtien ^ kautta Canadan
tasangolla, .lähellä sitä paikkaa, mis­sä
Aunusjokeen yhtyy sen sisarvlr-ta
Megrega, sijaitsee Karjalan kommu-nlen
kaunein' helmL .Tärjestö.on vielä
nuori, mutta opettavia ja innostavia
ovat sen saavutukset..Sumuisten ityys-säldcn
vallitessa y.\925 ilmestyi A u ­nuksen
alangolle outoa tuntematonta'
väkeä, joiden yllä oli avarat ämeri-kalaismalllset
palttoot. Mukanaan oli
heillä Karjalan maa-aäiain kansanko-^
korpiin j a Yhdysvaltain syviin
kaivoksiin saapimut viesti lyGvSenr
voitosta. Ja Lokakuun yallankumooilDen
vastakaiku muodostivat sen vetovoi­mani
joka saattoi heidät: AUanfin
tä iQiisyneemfd työväenluokka on teh­täväänsä
varten. s.t.s. mitä suurem­pi
sen tietomäärä, mitä varmemi^ ja
syvempi sien käsitys luokkataistelus­ta,
sitä voimakkaampaa on taökan i i n „ , i t t , ^ ^ alue ÖU ympäristön
toiminta j a mää^etob^irf^sen, ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
pyrkimys päästä riistosta, l u o d a k s e e n ' * " " ' ^ " " «i«i«>«» arvuiöm
mlsarfaatln lupa hakea itsdleen ta-^
lon paikka Vanhimman Karjalan i ^ -
kaupungin läheisyydestä. Eräänä i & i -
vänä ottavat he mukaansa maaelinteij
palkallisen edustajan, veivät hänet 2
kilometriä itääniäin Aunuksesta ja
sanoivat:' tähän aiomme asettua ja
järjestää kollektiivisen talcanme. I h ­metellen
otti edustaja vastaan tämän
uuden yhteiskunnan.
Työtätekevältä luokalla - tassikin
maassa ja erlko&esti Juuri työväen­luokan
naiälla on täysi syy taistella
k ^ k l n voimin tietämättömyyttä ja
luokkatiedottomuutta säcä tovereiden
henkistä heikkoutta vastaan. Mei­dän
tulee taistella työväenluokan
laidun, sammaleiden, idenen metsän
j a peiisaiden peittän^ maakappale.
MOcä viekoitteli nämä toverit yltä­kylläiseltä
Amerikan maalta vielä
puutteenalaiseen neuvostomaahan?
Ansaitsivathan he äiellä, ^vail±apä
8—10—12 tuntisen työpäivän vanites-'
sa. ehkä puolta enemmän kuin täällä.
tuolta puolen-tänne. Halu tt^mla työ­läisten
omassa maassa^ tämän ImkBS
oman yhteisen adan eteen, tehffi
ts tulevaisuuden varalta kannusti beS-tä
kaukaiseen Karjalan maahan tawA'
tamaan.
V TUoodeiliset talaat
Neuvosto-Karjalalla on .^yyt» ^
peBlä siitä, että sen rajojen
löytyy tällainen talousjärjestetadL
kä antaa aihetta siihen? y
Ennenkaikkea ne talpudenise^ ttdoflc^
set j a nykyisissä oloissa l o l t o a t » -
vutukset, jotka täim-KonBpnninalla
cvat jo Jc&alsen sivukulkijan I t a ^^
vana. Lyhyesti lueteltuna ovat samro-tukset
seuraavat:
Talouteen kiinnitetyt vantti 1>.
senmaksuja 1,995 rpL 2) jäsenten t a l^
letuksia 12,162 n d . 3) avuistnksla ICSF-jalan
hallitukselta 3,000 rpL, 4> JaSBO-ja
25435 rpL sUs yhtesisa 4%39B rfi.
Näiden päijalla on 4 vuoden IgS ta-loksena
seuraavat arvokemSSiSt: