Vapaus, January 19, 1927

              mmm Keskiviikkona, tammik, 19 pina—WeA, JaiL 19 No. 7 ~ 1927
VAPAUS
<ftBa<fim saomalaisen työväestön ainoa S änenkannattaja,
fimes^ Sndboryssa, O n t , maanantaina, keskiviikkona
SK perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G; N E I L . ARVO VAARA.
Begistered at the Post Office Dfpartment, Ottawa,
•8 eee<nid class matter.^^
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pob-liahed
in Sudbury, Ont., every Monday, Wednesday
•rid "Priday. • • ' '
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotakset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno {Imotnkset 60c palstataama.
minenJdn on tarpeeksi vaarallista. Hampaat voivat pu­dota
suustasi, voif tulla ^oheäksi, halvaantua tai kuol­la
— jos vain yalitsevat oikean työn. Sinä voit tulla
hulluksi <Loony->, ethyl-gas<^tiinista. Keuhkokuume,
lavantauti, tuberkuloosi — kaikki tartttivat helposti
työläisiiii.
Näin on jfiina-ollut, sanotte te; aina on ollut riistä­jiä
ja riistettäviä. Historia on luokkataistelujen .histo­riaa.
Mutta sen ei enää saa aina olla näin. On ole­massa
valtio, missä ^yhteiskuntaa hallitaan työläisen hy­väksi,
missä tuotetaan käyttöä eikä voittoa varten, elä­män
eikä ahneuden vuoksi. Siellä ori työläinen maan
suola. Lukekaa Neuvostoliiton työlakien kokoelma. Tut-
Nimenmuutosilmotukset 50c kerta> $1.00 3. kertaa. vhfPi'«;lr„nTnli;Lw5tP vairmitiilf«»<:fa T«
SyntymäilmötukBet $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. ^^^'^ ^ ^^^^^i^ yhteiskunnallisesta valtuutuksesta. L,u-
. - . . , , . , „ kekaa sen julistus työtätekevien oikeuksista. Olette kuul
leet sanottavan, että nöyrät perivät maan, että k ^ i n -
gaskunta kuuluu nöyrille, alistuvaisille. Mutta me sa-nonune
teille, että vain kapinalliset tulevat perimään
maan ja kaiken mitä sen päälla_ löytyy. —^Worker.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotokset $2.(J0p kerta, $50c lisämaksu
kiitoslanseelta tai muistovärsyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kofane kertaa.
TiIapäisil«iottaiien j a flmotusakenttunrien on, vaa­dittaessa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotuBten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perfantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
«II • ^ I . - • '. '
• Giencral advertising rates 75c per coL inch. M i -
nimnm charge for sin^e insertion 76c. The Vapana
IB the best advertising medium among the Finnish
Pfeople in Canada. '
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-goonallisella
nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. "
Voittojärjestelmän hinta
Kuluneen vuoden aikana tapahtui Ontariossa 65,916
teolHduus-<tapaturmaa», ilmottaä työläisten korvauslau-takunnan
puheenjohtaja. Korvauslain mukaisesti mak­setut
korvaukset lisääntyivät noin kolmellasadalla tu­hannella
dollarilla vuoteen 1925. verraten, mika taas
puolestaan osottaa, etta viime vuonna tapahtui enem-män^
tapaturm^a kuin edellisenä. Niitä tapahtuikin vii­me
vuonna viisituhatta enemmän surmansasaanei-den
ja kuolettavasti loukkaantuneiden luku nousi 400,-
mika on 55 lisäys edelliseen vuoteen verraten.
Nämä numerot ovat vain Ontariossa tapahtuneista^
teollisuustapaturmista. Mutta samanlainen kertomus
voitaisiin mahdollisesti kertoa toisista maakunnista.
Vain muutamia viikkojai sitten saimme me tiedottaa
Albertossa tapahtuneesta hirvittävästä onnettomuudes-missä
useita työläisiä sai surmansa. Nova ScQtian
ivoksissa kuolee ja loukkaantuu «tapaturmaisesti»
enemmän työläisiä kuin missään muussa kaivoskeskuk-sessa
koko maailmassa. Yhdysvaltain kaivoksissa vii­me
vuonna tapahttmeet «onnettomuudet» — oikeam­min
joukkomurhat — olivat kauhistuttavia — ollen
ne .toinen tobtaan kauheampia ja suurempia. Mutta
-—sanoo meille kapitalistinen taloustieteilijä —• pää-ima
Joutuu vastaamaan kaikista teollisuudessa sattuvis­ta
vastoiiykäymisistä.
Työläisen elämä on halpa. Tapaturman sattuessa
menettää hän jäsenen tai henkensä ja,on tuhansia,
jotka voivat ottaa hänen paikkansa, ihyydä työvoimaan­sa^
< Mutta > jos työnantajalla on huono onni, niin hänen
voittonsa voivat lakata^ virpomasta. Ja se olisi hirveä­tä,
sillä työnantajan Ön saatava 'voittonsa. Hänen täy­tyy
säästää, jotta «maailma pyörisi». Jonkun täytyy
/öäastää. tahi tuotanto lakkaa. Työnantaja säästää Ri
vieralla, Palm Beachilla, tuhannella; golfinpeluupai-kalla
ja tuhannella huvilaiyallai. kymmenessatuhan*
nessa huvilassa, ylellisissä hotelleissa, majataloina ja
moottorivaunuissa hän säästää! Ja tuotanto jatkuu.
Suuremmalla määrällä nykyaikaisiä koneita tuotetaan
<^enunänvaheminällä työvoimalla ja -työttömien ar-meia
yhä suurenee. Entistään suuremmalla nopeudella
pyritään yhä suurempien ja suurempien rikkauksien
tuottamiseen ja voittojen/lisäämiseen. '
Työnantaja vaatii tehol^uutta — suurempaa tehok­kuutta.
Tämä on koneaikakautta ja voittojärjestelmä
vallitsee. Mutta t>'öläiset eivät ole vielä' aivan täy­dellisiä,
virheettömiä koneita. Tämä on ikävä juttu.
Siksi täytyy työläisten korvauslautakunnan ilmottaa,
että tcoUisuustapatu^mat ja -taudit ovat lisäänlynöet.
Miten voitaisiin työläiset muuttaa koneiksi. Se on rat­kaistavana
oleva kysviyys. He tekevät ahkerasti tyÖtä
sen kanssa — tehokkuusekspertit, lieleellisten hicstytys-järjestelmien
laatijat — ja saavat siitä kapilalisleiUa
. hyvän palkan. Työläisen, liikkeitä ön vähennettävä, hä­nestä
on tehtävä kone. On poistettava kaikki, mikä häi­ritsee
hyvää tehokkuutta — kaikki tarpeettomat liik­keet,
ajatukset, tuhleet, sydän sekä muistot.. Työtä.
Nopeuttaf. Tuota linjaa seurataan. Eräs näytelmäkir­jailija
on kuvannut täydellisen työkoneen — «työky-rin
», jolla ei olisi vatsaa, ei suolia eikä tuntejla ja
"joka eJ tarvitsisi työyäenliikettäkääii. jNäitä vatmistet-tnisiin
telitaissa. Ne voitaisiin panna kokoon ja hajot­taa.
Ne pivät milloinkaan nukkuisi, eivät väsyisi eivät­kä'
olisi «huolimattomia». . Tällainen: olisi virheetön
työmies. Työläiselle sanotaan: Maksamme sinulle
viisi .dollaria päivältä ja sen edestä on sinun raadet­tava
niin kovasti kuin suinkin voit. Ellet sinä, senkin
ulkomaalainen, pidä tästä, niin miksi et mene kotiisi?
Ola vaimosi, lapsesi ja nyyttisi ja mene! Lakkaa nu­risemasta!
Kehu. Tämä on valkoisen miehen maa.
Meillä on esi-isiemine vapaudet. Meillä on perustus­laki.
Brittiläiseksi synnyin ja brittiläisenä kiiolen. Ur­hojen
asuttavaksi sopiva maailma. Kansanvallalle
turvallinen maailma.
Työläiset putoilevat kuoliaiksi pilvenpiirtäjäin ra­kennuksilla.
Tyttöjen sormet murskautuvat syöttäes­sään
metallilevyjä—leimauskoneisiin. «Henki niin ja
Valkoisten turvapaikka
Montrealiin
Maatalous ja talonpoikaisto
Neuvostoliitossa
Neuvostoliiton kommunistipuolueen viidennentoista
konferenssin hyväksymissä, tov. Rykovin laatimissa
teeseissä sanotaan maan taloudellista asemaa kosketel­lessa
maataloudesta ja talonpoikaistosta seuraavaa:
Nykyisenä taloudellisena kautena esiintyy niin maa­talouden
kehityksessä kuin maaseudun yhteiskunnalli­sissa
sinteissäkin vaikeuksia. Maatalousinventarion
puute, se että maataloutta ei voida riittävästi varustaa
koneilla,' hidastuttaa maataloudellisen tuotannon- kehi­tystä.
Maatalouden kulttuurinen takapajuisuus ja val­litsevat
takapajuiset talousmuodot ovat suurena esteenä
koko kansantalouden kehityksessä, *
Useissa piireissä on maatalousmuotojen takapajui
su us syynä liikaväestöön, siihen, että maaseudulta vir­taa
työvoimaa kaupunkeihin. Tämän ilmiön häyiämi'
nen ön suorastaan riippuvainen maanviljelyksen ja
maan teollistuttamisen kehityksestä.
Maatalouspolitiikassa ottaa puolue huomioon kaksi
maaseudulla tapahtuvaa kehityssuuntaa, sosialistisen jr,
kapitalistisen. Käytännöllisissä toimenpiteissä on puo­lueen
suuntana se, että sosialistiset talousmuodot hor*
jumatta lujittuvat ja laajenevat. ,
Osuustoiminnalla on erikoinen yhteiskunnallinen
merkitys maaseudulla^ ja kooperatiivit — varsinkin
maiatalouskooperatiivit ovat viime aikoina huomatta­vasti
kehittyneet ja laajentuneet. Erikoisesti on mainit­tava,
että kollektiiviset taloudet ovat kasvaneet luku­määrällisesti
ja lujittuneet taloudellisesti. Neuvostota­louden
kehittyessä ovat nekin päässeet jaloilleen, va-jauksettomiksi,
niin että näillä sosialistisen suurtuotan­non
iduilla on entistä suurempi merkitys maatalous­tekniikan
ja -kulttuurin kehittämisessä.
Kaikkien maataloudessa suoritettavien. toimenpitei­den
täytyy lahteä siKä näkökulmalta, että työläisten ja
talonpoikaiston perusjoukon —-köyhien ja keskivarak­kaiden
talonpoilden—- liitto lujittuu. Tätä silmällä pi­täen
on maaseutua edelleen varustettava koneilla jä
muilla tayajroilla, järjestettävä maafaloiistuötMd^
vaihto, maatalousluotto ja maaseudun köyhalistöker-rosten
asuttaminen.^ Maalaisköyhälistön auttamiseen on
kiinnitettävä suurta huomiota, köyhimmät ön vapautet­tava
maatalousveroista, heille on annettava erikoisiic
huokeita lapinoja, edistettävä heidän yhtymistään kpl-lektiiyisiksi
talouksiksi jji.e^.
Oppositsioiii pyrkii pitäinään talonpoikaistoa jona­kin
verotuskappaleena. Ylettömillä veroilla ja kohotta­malla
teolljsuustavarain hintoja pyrkii, se sieppaamaan
talonpoikaistaloudcsta varoja teollisuuteen. Tämä kier-tämättömästi
pysäyttäisi tuotantovoimien kehityksen
maaseudulla. Se pienentäisi maatalouden tayarallisuut-ta.
Sj5 olisi uhkana työläisten ja talonpoikain liitolle.
Se olisi uhkana sosialismih rakentamiselle.
Tämän vuoksi "puoluekonferenssi vahvistaa XIVvpuo-luekonfercnssin
ja -kokouksen hyväksymän suunnan
suhtautumisessa talonpoikaistoon ja tuomitsee päättä­västi
oppositsionin pyrkimykset muuttaa nykyistä po­litiikkaa.
Viime vuodet ovat täysin selvästi todenneet puolueen
nykyisen maaseutupolitiikan oikeaksi. Maan kansalHs-tutlamisen
pohjalla on neuvostovalta yleisellä ja.talou­dellisella
politiikallaan (köyhien ja keskivarakkaiden
talonpoikien auttaminen,' kooperatiivien kasvu,' maan­jako,
luotto, veropolitiikka y.m.) karisantaloudeh ylei­sesti
noustessa kohottanut talonpoikaiston perusjoukon
taloutta; huomattavasti on kohonnut köyhienkin talon­poikain
talous; hevosettomien ja vähämaisten talouk­sien
luku on vähentynyt.
Talonpoikaiston luokkiin jakaantumisessa oh Neu­vostoliiton
olosuhteissa erikoista se, että kun kulakki-ainekset
kasvavat maaseudulla ja osa köyhistä talouk­sista
prolelarisoiluu, samalla toinen osa köyhistä ta­louksista
voimistuu taloudellisesti. Köyhät taloudet
muuttuvat yhä enemmän keskivarakkaiksi, jotka yhä
edelleen ovat maatalouden päävoimana.
Tämä on luonut suotuisat edellytykset taloudelliselle
ja poliittiselle työlle köyhien talonpoikain keskuudessa,
Köyhillä talonpojilla on entistä suuremmat niahdolli-[e! suinkaan epäile, etteikö tästäld»
suudet taistella kooperatiivien kautta köyhyyttä ja ku-1 ^^^oksesta muodostu-sellainen paik-
Kutsn. kaikki valistuneet ihmiset
tietävät, on valkoisella Suursuomel­la,
kuten paremmillakin porvarilli­silla
mailla, pääkonsuli tässä maias-sa.
Ja pääkonsulin satamapaikkana
on Montreal. Konsuli Akseli Eauan^
heimo on niitä tämän mantereen
parhaita j a sivistyneempiä porvarei­ta.
KL>jottanut aikanaan kirjankin
"Suomalaiset Amerikassa".
No niin. Tämä meidän konsulim­me
on harrastavinaan tämän maan
suomalaisten parasta. Se kuuluu
hänen tehtäviinsä. On punonut pää­tään,
mitä tässä saattaisi tehdä?
Onhan hän ajanut yksiä j a toisia
"valkoisten veljien" asioita. Koet­tanut
touhuta t^lä alalla parhaansa
mukaan. Ja valkoinen hallitus val­koisessa
maassa on ollut tyytyväi­nen.
Akseli saattaa olla varma, et­tä
jonakin kauniina päivänä saa —
ellei hänellä sitä jo ole — rintaan­sa
"Valkosen Ruiisun" ritarimerkin.
Onhan näitä ruusuja tällekin man­tereelle
tiputeltu.
Meidän pääkonsulimme sai aika­naan
päähänsä tuuman. Montrea>
Uin olisi saatava suomalainen siirto-laiskoti.
Onhan Montreal uusien
siirtolaisten maihinnousupaikka.
Pääsisi siellä kosketuksiin uusien
maahan tulijoiden kanssa. Ja kon­sulilla
piisi OBotettaVanaan, mitä
hän on saanut aikaan. Sitä näyt>'
tämällä se valkoinen ruusukin t i ­pahtaisi
helpommin.
Konsulimme hellän huolenpidon
esineenä on Montrealiin syntynyt
suomalainen s^ur&kuntakln. Qikein
vääx<entämäton evankelis41uthe> ilai-nen.
Importeeraavat sinne silloin
tällöin jonkun papin saarniata pau­kuttamaan..
Niin oli tapahtunut
eräänä kauniina sunnuntaina: mar­raskuussa.
, Rajan toiselta puolelta
oli tuotettu pappi Koivumäki saar­naamaan
j a rahapussin rihmoja hel­littämään.
•
•Konsuli oU käynyt Suomessa vii­me
icesän kulpessa; OH puhunut
siellä tästä lempiajatuksestaan suo­malaisesta
siirtolaiskodista Montrea­liin.
.Oli tarkottanut ehkä saada
valkoista rahasäcin yritykseen, mut^
ta sitä ei hellirihyt. Valkoisen sota-komennon
ylläpitäminen, ohrana ja
snojeluskunnat kun nielevät kaikki
liikenevät rahat,*" vieläpä enemmän­kin.
Olivat antaneet vain '^^Ikoisert'
siveellisen kannatuksensa asialle.
Mitäpä sinne Cahadäan rahoja tuh­laa,
punikkej^in Si6llä etupäässä
on. yi •••• • • '.-
Hengemrjies Koivumäki sai sitten
vedota tähän maalliseen asiaan. Ja
siitä oli pareinpi tulos kuin vetoa­misesta
^valkoiseen hallitukseen tai
sen alaisiin laitoksiin. Montreal
Star kertoo, miten pienipalkkaisten
.palvelijattarien säästöt _ olivat saa­neet
pahan loven. Moni oli anta­nut
kokonaisen kuukausipalkkansa
verran, aina 50' dollariin saakka.
Oli kertynyt kaikkiaan yli 9Q0 dol­laria.
On muuten tunnettu asia,
että papit osaavat vaikuttaa parhai­ten
naisiin. Ja Montrealin suoma­laiset
palvelijattaret tunteneyat sen
nyt parhaiten kukka>ossaarir
parasta. Mutta yhden asan me
vain tiedäjnm^. J a se on: Että pu­nikit
karttavat mokomaa hommaa.
He tuntevat sen vaistomaisesti,
Kalle Koltiainen.
tyneet metsä- j a paperipunparoonit
yhdellä j a työväen uniot toisella
na ja ottaa osaa puoluetoiaaolaan,
siHä englannjnldelen taitäjaattoxm.
'"Mäki-Eassu 99
Vahan vastinetta Veljenpojan kam-xninluumalle
Kalle Koltiaiselle
K. K- kirjottaa Vapauden n:ssa
131 "Näkötornista" (siis, josta p i ­täisi
nähdä ja kuulla kaikki asiat
perinpohjaiseramin kuin näin^ a l ­haalta
massojen keskuudesta, joten
olisimme, toivoneet seikkaperäisem-pää
kritiikkiä "Mäki-Kassusta" ja
vielä hänen nuoremmista veljistään-kin),
höyhentäen hyvänpäiväisesti-
Mäki-Kassun. Tykkänään on aivan
toinen asia, josko . mainittu "höy-hentäminen"
on täysin oikeuden
J^ainen, antamalla sille oikeair^tul-kinnan.
Koetamme tässä tuoda esille
"muutamia suurempia varjopuolia,
a^ian nyhjäämiseksi oikealle ladulle.
Lainatkaamme tähän muutiamia
kohtia, että pääsemme "pakisemi-sen"
alkuun. K. K . Mrjottaa sen
raavaa: "Mäki-Kassu on tärkeä te­kijä
tämän maan suomalaisten rien­noissa.
Me tapasimme hänet heti
tähän maahan tultuanune j.n.e."
Edelleen:,"Erittäin hyvä tuntomerk­ki
on myös se, että hän ruiskautte-lee
melko vapaamielisesti leveitä ta-pakkasylkiä
minne tahansa. Pelaa
pokkaa. Ja. juo itsensä useasti hu­malaan.
Sinuttelee kaikkia. On ollut
maassa toistakymmentä vuotta. E i
kirjota kenellekään. E i lue juuri mi­tään,
paitsi neljän kuninkaan kirjo­ja."
Edelleen hän jatkaa: "Hän ei
tilaa mitään lehteä, e i edes Canadan
Uutisia. E i osta eikä omista mitään
kirjallisuutta j.n.e. Tässä takavuosi­na
tapahtui kuitenkin siten, että
Kassu sai luvan liittyä O.B.U:hun.
Tämä tapahtui niinä aikoina, jolloin
tässä maassa O.B.Um toiminta oli
nousukaudessaan. Lieventävänä asi­anhaarana
voimme kuitenkin maini­ta
sen, eftä Kassu pakotettiin liitty­mään
jäseneksi, muuten ei olisi saa­nut
ioUa työssä j.n.e." Kirjotuksen
lopussa lausuu K. K . : " . . . Tarjosin
hänelle.'päällisiksi Canadan, puutava-ratyöläisten
teollisuusunion korttia.
"Kassu sanoi olevansa raHäton, eikS
Kykenevänsä niin ollen korttia otta­maan.
Lausui vielä epäilyksenkin
siitä, -että koko lakkotouhuista ei
ole mitään hyötyä." —• -Aamen.
Näillä rahoilla sitä sitten pitäisi
ruveta sitä siirtolaiskotia perusta-^
maan. Tai ellei tämä määrä riitä,
niin hankitaan lisää. Tavallisen kan­salaisen
aivoilla ajatellen pitäisi val­koisen
hallituksen lahjottaa tarko-tukseen
edes saman verran kuin yk­sityiset
kansalaiset.. Varsinkin, kun
on syytä arvella, että tästä siirto­laiskodista
tulee valkoisten sanka­rien
turvapaikka. Ja kun valkoinen
hallitus ei uhraa ulkomailla olevien
kansalaistensa hyväksi juuri muuta
kuin könsulinviran yhteydessä koi­tuvat
menot.
Että tällaisesta .siirtolaiskodista
muodostuu valkoisten sankarien tm-va-
ja satamapaikka, on itsestään
selvää. Tunnemmehan entuudestaan
nuo hallituksen, sen konsulien ja
pappien holhouksessa olevat siirto-laiskodit,
kirkot ja merimieslähetyk­set
y.m.s. Papit niissä ovat joht&-
miehinä. Samoin konsulit niitä suo­jelevat.
Niihin kertyy sitten usko­vaisia
ja valkoisia. Muistammehan
Veikko Sippolan jutun San Francis­cossa.
Kukaan tietoinen työläinen
läkkien riistopyrkimyksiä vastaan. ^
Maatalouden tuotantovoimia on edelleen horjumatta
kehitettävä, sillä se takaa teollisuudelle ja koko kan­santaloudelle,
nopeamman kehityksen. Käytännöllisissä
toimenpiteissä on jatkettava entistä politiildcaa: kehi­tettävä
erilaisten kasvien viljelystä, ; karjanhoitoa,
niin monta hiilitonnia ja silvottu käsi niin ja niin inon-_ maatalouden koneelliiluttamisla ja tehostamista, 4cehi-ta
pestyä ja silit^tya paitaa kohti.» Touneentulonsa
vuoksi menevilt työläiset syviin lokaviemäriojiinT ja
kuolevat kuin koirat puristetussa ilmassa työskentelys­tä
johtuvaan caisson-tautiin. Vai haliiattt^o mieluum-mia
valita liivQttavaan myrkkyyn kuolemisen kuin yht'-
Jkkia tapdbtuvan? Eankkikaa itsellenne työ valkoisen,
- keltafeen tai pnnafeen lyijyn valmistamfsessa. Savi- tai
porsliiniastioiden tai kemiallisten aineiden valmista-tettävä
sellaisia teollisuusaloja, jotka muokkaavat maa­taloustuotteita,
auteltava neuvosto- ja kollektiivisten
talouksien rakentamista. /
Osiiustoiminnan kehittäminen on edelleen puolueen
perustehtävä maaseudulla^ silla vain osuustpiminnalli-sella^
ollä voidaan maatalous kohottaa teknillisesti ]B
organisatoorisesti korkealle, kohottaa ^ maataloutta, ve­tää
maaseutu sosialismin uomaan.
ka, missä uskovaiset palvelijattaret
saavat viettää joutoaikaansa j a mis­sä
samassa yhteydessä valkoiset san­karit
saavat hiukan ..friiailla usko­vaisia
j a vähän herrahtavia palveli­jattaria.
Onhan se niin inldmillis-tä;^
^. •
.Väärinkäsityksen jaK päinokanteen
välttäniiseksi tahdomme tässä sanoa,
että :emme lainkaan tarkota sanoa
^ästä siirtolaiskodista ^tulevan sel­laisen,
missä olisi mahdollista, että
joku valkoinen murhamies, jolla on
eukko j a perhe vanhassamaassa «t^
taisi j a . natsi jonkun nskovalsen
palvelijattiuren» E i , poos se meistä;
^ e t y s t i yrityksen tarkotoksena «n
harrastaa tämän maoR' a£ffto!^8ten
K,. K- asettaa heti kirjotuksensa
alussa Mäki-Kassun "tärkeäksi teki­jäksi-
tämän maan suomalusten
riennoissa". Kuitenkin antaa hän
kirj otuksessaan mitä selvemmin
huomata, että Kassu ön vain joku
sellainen olio; joka laahustaa' |ou]c«
Holiikkeen vanavedessä,- saamatta
.kuitenkaan tasapainoa, kumpaanko
näistä kahdesta olemassaolevasta
joukkoliikkeestä hänen on ; kuulut­tava,,
porvaristoon, vaiko työväen
joukkoiiikkeesieen. Tämä juuri sel­vemmin
psottaakin, että Mäki-Kassu
on tahdoton, orja. Kassu-parka koet­taa
kulkea sitä. kultaista keskitietä,
kuten edellä on sanottu, yhtymättä
kumpaankaan toisilleen yastaTckai-siin
oleviin ryhmiin, paitsi silloin
kuin se pn pa.kosta, kuitenkaan löy­tämättä
mitään keskitietä, jossa hän
voisi kaikilta maailmanmyrskyiltä ja
luokkaristiriidoilta vapaasti kulkea.
Me näemme Kassun seUaayan mi­tä
' pirunmpisemmassa ristiaallokös-sa.
Lähestyessään poryarisluokkaa
s.o. pikkuporvarillisia luokkajärjes-töjä,
häntä potkaistaan takapuoliin.
Lähestyessään työväen osastoja ja
järjestöjä, silloin kuin hän tulee
jostain lakonalaiselta työmaalta (on
siis ollut lakonrikkurihakin?) tai on
muutoin toiminut vastoin työväen
järjestöjä j a osastoja, näemme taas­kin
hänen takapuolissaan kengän­pohjan
jäljet. Häntä lyödään oike­alta
j a vasemmalta, Kassun rypö-essä
kaiken avuttomuuden -kuilussa.
Me näemme mitä selvimmin, että
Kassu on kaikkea äänioikeutta ja
puheoikeutta vailla oleva • ihminen.
Siis Kassulta on riistetty kaiken kal­liimpi
-— häneltä on riistetty kaikki
alöt olisivat olleet .joitaldn tekijöi­tä,
vaan ainoastaan nän^ kaksi toi-^
siaan vastaan tappelevaa ryhmää •—
järjestöä. Me näemme, että Mäki-
Kassu ja häne.i veljensäkin oli tä­män
lakon kanssa kosketuksissa m i ­tä
lähemmin, mutta mitään "tärkei­tä
tekijöitä" he eivät olleet. Järjes­tyneet
työläiset, jotka kuuluivat CaT
nadan puutavafatyöläisten, teolli-suusunioon
ja osa LW.W:hen jo
edustajakokouksessaan, vähää aikai-senrmin
kuin lakko alkoi, hyväksyi­vät
ne vaatimukset j a suunnitelmat
joiden puitteissa lakko taisteltiin ja
voitettiin. J a koko lakon kontrollis­sa
oli vain järjestyneet työläiset ja
K. vain tahtomattaan mukana, pucj,-
l^la tai toisella, sillä, kuten sanot-u,
häneltä oli ääni- j a puheoikeus
pois, koska hän'ei ollut jäsiestynyt.
Olipa se sitten Kassun mielenmu-kaista
tai e i , sitä ei voinqt auttaa
Että Kassu ei ole minkään työ­väenjärjestön
jäsen, eikä lue eikä
tilaa puoluelehtiä, " e i edes Canadan
Uutisia" ja että hänelle oh puoli­väkisinkin
joskus pistetty jäsen­kortti,
tuota ei njrt saisi kokonaan
pistää Kassun syyksi, vaan pitää
meidänkin ottaa siitä osamme. Mei­dän
pitää ottaa osallemme se, että
emme ole Jcyllin tehokkaasti tehneet
kasvatus- 7» valistustyötä, j a sikäli
kuin olemme sitä tehneet,niin olemme
siinä epäonnistuneet M&i-Kassun-kin
voittamiseksi työväenjärjestön
jäseneksi ja sitä tietä lehtemme
lukijaksi j a tilaajaksi. Mutta tehos­tamalla
agitatsioniatista puolta me
voimme läheisessä tulevaisuudessa
helposti tämän saavuttaa. Onhan
tähän hyviä edellytyksiä, sellaisia,
että hän ruiskauttelee leveitä, t u -
pakkasylkiä, j a sinuttelee ,kaikida.
Varsinkin se, että hän osaa sinutel­la
kaikkia, takaa sen, että Kassulla
on rehellisyyttä äärettömän paljon,
sillä hän ei ainakaan mairittele.
M. J .
puolen. Emme näe, että mitkään yk. na eivät he ole pyjstyneet seuraa­maan
puolueen toimintaa hyydyttä­vässä
määrässä.
Mitä tulee siihen puoleen ssiassa,
että mainittuja epäkohtia e l ole tä­hän
mennessä, arvostettu julkisesti,
johtuu se siitä, että se ei ole ea-nemmin
osottautunut tarpeelliseksi.
Ja eivät suinkaan puolueen jäsenet
ole mainittuja epäkohtia aryostel-leet
puoluetyön lamantustarkotoi-ses.?
a; ainakin Vanconrörin kan-punki^
iomitea on avoimesti asiata
käsitellyt j a päättikin 7 p. iammik.
pitämässään kokouksessa ruveta
mainittuja epäkohtia korjaamaan
seuraavasti: ryhmä n:o 3 lakkau­tetaan;
ryhmä n:o 1 t u l * ^ edelleen
pitämään kokoukset englanninkie­lellä
j a ryhmä n:o 2 tulee pitä­mään
kokoukset suomenMelellä.
' Siis kokousilmotuksen nähtyänsfr
näyttäkää pidättekö asian jfbteisenä,
vai annatteko edelleenkin toisten
toimia puolestanne. SeUainen' ih­minen,
joka edelleen jää nurkkaan
halveksien kuiskimaan kommuiiistj-sen
liikkeen ottamia taistdnmuoto-ja,
ottakoon toistaiseksi esimerkkiä
pässin taistelusta j a ellei han siitä­kään
opi ymmärtämään miksi po-
— — — . .
Vancoii irenn uubsia ]
nr- i : .. .. -1, : a
"Pakinaa labneltäV.kirjbtukten
johdosta. Joku viikko sitten oli leh»
temme palstoilla kirjotus yllämaini<
tulla otsikolla. Kirjotuksen johdos*
ta jää lukija epäselvyyteen sikäli
kun siinä kpskötellaan puoluetoi­mintaa
lännellä. Sen takia, lienee
eduksi sanoa muutama sana kirjo
tuksen johdosta. ^
Ensinnäkin ' siinä sanotaan, että
'puolueesta {Hiisjääneiden joukossa
on sellaisiakin entisiä tovereita, jot^
ka ovat nauttineet siinä määrin
joukkojen luottjamusta, että ovat
olleet sellaisissakin puolueen luot-totehtävissä
kuin piirisihteerinä",
ymmärrettävästi silloin kun . pakis­taan
lännen • asioista, ' tarkotetaah
niillä 9 mnen piirin, asioita j a toi­mihenkilöitä.
Henkilö, joka ön p i i -
rimme-tbimihtaa seurannut, tietää
että piirinime sihteerintpimessa dn
toiminut viisi eri toveria,' jotka
rääntyminen määrityn maikan isää­hän
on. taistelussa' tarpeellineB, niin
laskeentukoon hän* takaisin nelin­kontin
kulkemaan. — T. Ä
Port Artfaarin oatisia
toimintatarmo ollakseen joku tekijä
enempää porvariston kuin työläisten
puolella. Mitenkä nyt Mäki-Kassu
voisi- olla "tärkeä tekijä tämän
maan suomalaisten riennoissa", kos­ka
hän on poliitiUisesti j a taloudel­lisesti
sitä joukkoa, joka suu ammol-,
laan katselee tämän järjestelmän^
menoa ja johon vain järjestyneillä
on kaikki sanontavalta, joko sitten
porvaristolla tai työläisillä. Osot-taaksemme,
että . todella näin on
asiat, ottakaamme pari esimerkkiä.
caikki ovat vielä edelleen myös puo-uejäsenyydessä
ja ottavat myös
puoluetoimintaa osaa sen minkä ky­vyt
ja olosuhteet myöten antavat.
E i suinkaan "Pakinaa länneltä"-
cirjotuksen kirjottaia itsekään us-io,
että .puolueesta voidaan ajaa
pois "kuiskimalla" sellainen jäsen
joka on kuulunut ^joliitt^iin puolu­eisiin
kymmeniä vuosia. Päinvas­toin
'kirjottaja tietää, että kuiskija
on hänen vastustajansa j a mitä l u ­jemman
otteen hän ottaa vastusta­jastaan,
. sitä ' lujaäänisemmin vas­tustajansa
kuiskii.
On- kyllä myönnettävä, että nurk-kakiriiskinrialia
hidastutetaan puoljiv
eenime toimintaa. *" Mutta ei myöi
missään tapauksessa edistä puolu­eemme
toimintaa se, että rupeam­me
kuiskinnan perusteella lajittele­maan
toimihenkilöitämme porvarien
joukkoon. Jos sellainen arvostelu
osottautuu välttämättömäksi toimit­sijoitamme
kohtaan, käytettäköön"
silloin kuisfcijan omia sanoja ja
myös hänen nimeään. Niin mene­tellen
pääsemme selvyyteen ' onko
kysymyksessä puolueemme edistämi­nen'
vaiko jarruttaminen.
Mitä tulee kirjotuksen siihen puo­leen,
että puoluetoiminta oh la­maantunut
jälkeen uudelleen järjes­tämisen,
pitää se paikkansa Van­couverin
kaupungin suomenkieli­seen
väestöön, mutta ei englannin­kielentaitoiseen
jäsenistöön nähden.
Vaikkapa jäsenmäärä onkin jon-kunverran
laskenut, ei' se todista
että puolueen periaatteellinen puoli
! olisi kärsinyt. j;-Kun<)ttaa huomioon
Perjantaina, 21 paivanS t. k. vie­tetään,
niiÄkuin jo ennemmin on
huomautettu, Lenin-mnistojuhla Port
Arthurin osaston talolla, j a sunnun­taina,
23 päivänä, Fort WilBamin
haalilla. Tilaisuuteen , on vapaa
pääsy kaikille. Kuitenkin tullaan
tilaisuudessa jakamaan juhlamerkit
ja niinden mukaha kootaan vapaa
kolehti, johon jokainen voi antaa
varainsa mukaan. Kaikki juhliini
Juhlat alkavat kello 8 illalla.
Soittokuntaa perustamaan. IJy-kyään
on taasen paljon ollqt kuis­keita
soittokunnan perustamisesta.
Onpa niin pitkälle jo menty, että
psiastplta on kysytty, jos osastot tu-,
iee - rahalliseäti avustamaan sortto-kunnan
yölspanoa; j a osasto on an­tanut
siihen myöntävän vastauksen.
Ottakaapa nyt kaikki soittajat huo­mioon
tämä ja pankaa todellakin
tuunoasta tosi tehden j a näyttäkää
että voidaan sitä vieläkin soitella,
kuten ennchkin on »tehty.
. " H e r r a Rodmanin hoIhoUd" on
kappaleen nimi, ' jota •*osaston näy-,,
telmäseura^ harjotteleeVioliBaia 'Kii­reellä.
Kappale on hnyinäytelniä
kpimessa näytöksessä. Sen emtye
tulee tapahtuinaan helmik. & ,päivän
illalla. T. k: 29 päivän illalla on
näytelmäkomitea luvahnut . esittää
uudelleen kappaleen "Lemmen juo­ma";
ja lop|uksi tanssitaan.
Näytelniäiseuralla on käsillä .seu­raavat
kappaleet, jotka ' tuUaan a-settaniaan
harjo tuksen alaiseksi:
SiipirikKO, Tuulten pyörteissä ja
Isku. ' Kaikki hyviä koko illan kap­paleita.
Esityksistä aina ilmpter
taan erikseen.
Kirjepä Vapauden P^ort Arthiorin
konttorissa: Heikki Ronkanen—^Wm.
Perttu —- August Pääkkönen •— L-Latva
— Arvi Einkkiiä H. Vuo­ri
Tuure Karppinen — Armas
Mikkola —. Kustaa Mäkelä ^— A .
Niittyneft Frans Tähtinen —
Teidor Erickson Isack Vasa —
Emil Kinnunen -
Heiski Aho — Valter Hautamälii-
Emil Vainik- (?)
E i ole kulunut aikaa paljonkaan sii­tä
kuin Canadassa oli liittoparla-mentin
vaalit- Eikö näissä vaaleissa j unioissa-^leviehr puölieen Janten
tullut pelaamaan j a ypimiaan mitte- käytanholliseh toihiinnaii ämmatti-lemään
vain puolueet, eikä yksilöLj^stojensa kautta_^uurempien tyo-
Me näemme Mäki-Ka^nkin luiker- läisjbnkkojen kaudessa, niin täy-televan
porvarillisten puolueitten tyy myöntääi että he ovat terkotus-helmaan
j a äänestävän siellä. Kassv. t a vastaavassa -toiminnassa. - V a n -
ei siis ollut mikään tekijä, vaan se' coiiverin kaupungissa on kaikefi ^ o -
puolue, jota Kassu äänesti, sitä oU.: feo ajan ilmennyt suurempaa^tyy- t lahjottaneet. summan 527 Smk., jos-
E i ole myöskään pHkä aika siitä, tymättömyyttä puolueen uudelleen ei vielä ole joutunut vastansta.
Oskari Kellokoski — H. Kuusela—
Ivar KoskC?) — Anni Lehtinen —
Aleksi Ala-Mikkola — V. Niemi —
Antti Takani — Vilho Vuori •—
Johan Janson — Antti Perälä—•
Jalmar Inkinen .— Geoj^V-Niemi.
Viimeksimainitulle on k^sij kirjet­tä
The AVorkmens' Compensation
Boardilta. Niemen pyydetään heti
ilmottamaan .itsestään, että voidaan
kirjeet lähettää; samoin toisteo yl-lälueteltu
jen pyydetään ilmotta­maan
osotteensa.
Työväenjärjestöjen Tiedonantaja
kiittää rahalähetyksestä, summasta
Smk. 2,139, jonka sille pvat lahjot-taneet
Hulkon kämpällä työskente­levät
meisätyöläiset. Kirjelmässä
sanotaan:'
"Esittäkää puolestamme veljelli­nen
kiitoksemme avustukseen lah-
JQttaneille työläLstovereille . j a huo­mauttakaa
että heidän lahjotuksen­sa
on todisteena meille työläiEEten
kansainvälisestä solidaarisuudesta,
jonka avullaCvaikeiöunistakin vas­tuksista
selviHytää^- jä- jökä röh-kaiäee
meitä" täällä ^toimivia yrit-tärräään
vastukset
. -r
-^yöskin^^H^ P. O., SHjiigön
palveluksessa ^ olevat työläis^' ovat
jolloin oli Port Arthurin ympäris-ton
metsätyoläisten lakko, lakko, jo­ka
taisteltiin miesten .lailla loppuun
asti, lEunnes'-^dxmein I.W.Wm j ö h j^
kopla: petti laUcoIajset viimetingas*
.sa. Taaskin me näemme tässä yhdis»
järjestämiseen nähden kuin mitä
toisissa 9amen piirin osastoissa on
ilmennyt. £ik&.^siinä ole\mitään;.ih-mettelemista'
etta ^^fy^rmättömyytiä
ön ilmennyt sellaisten, toverien ke&r
knudesWjotka.vtahtovat oUa^.nmkar
.KooUat. Ludvick Honkala, jfoka
on asunut Arthurissa viimeiBJ^ kol­me^
vuotta, kuoli St. Josepän sai»
raalassa t. k. 15 paivC HSntittä
jäi vaimo j a neljä lasta SnomeezL ,
' " • - ' J. ,
f-