Vapaus, November 20, 1930

              Smi4 Torstaiim, man^ask 20 p:nä >^ Thur.>^^^N^ No. 274
Neovostoveliiia A i ^ vflja-irssissä
Sodan'valmistelussa Neuvostoliit- hinU nyt oli korkeammalla kum
toa vastaan on ensin ryhdytty kaup- mitä se tällä satokaudella enää tu-pasaartoon
eU sulkemaan. Jos mah-»lee olemaan ja sentähden suunnit- myöhi
dollista muut maat Neuvostoliiton I teU seuraavanlaisen menettelyn: si- jnr
tuotteilta, joko kaikilta tahi Joil­takin
ertoäisiltä, kuten useissa Eu-ropan
maissa viljalta ja öljyltä, yh­dysvalloissa
puutavaralta ja man-ganeesilta,
Canadassa aluksi kivi­hiileltä,
jne. Tarkotuksena on cs-tS&'
tahi ainakin vaikeuttaa sosia­listisen
tuotantojärjestelmän raken­tamista
Neuvostoliitossa, ensikädes­sä
viisivuotis-ohjelman toteutta­mista.
Tuontikiellon aikaansaami­seksi
nostettiin hirveä melu siitä,
että NeuvostolUton vehnää oh
myyty sekä Chicagon että Wirmi-peghi
vUjapörsseissä "miljoonia
bushelelta" vehnänhinnan alimmil­laan
oHessa, ja siten saatettu veh-nämarkkinat
sekasortoon.^ Bolshe­vikit
^etenkin tarkottivat tällä ta­voin
aibeuttamBnsa taloudellisen
romahduiuien avulla panna toimeen
vallankumouksen koko Pohjois
Amerikan mantereella, polttaa kir­kot,
hirttää papit ja keittää saip­puaksi
kapitalistit, imionistit, re
formistit, nosket . ja. kalkki. Eikä
tämä ollut vain hy^erlsten akko­jen
kirkunaa, vaan oikein asian­omaisten
hallituksien virallista tou-bua.
Kommunismipöpöä Yhdysval-k}
issa tutkiva Fishin komitea sai
tolroekseen penkoa Chicagon pörs­sissä
tehdyt tuhot, ja Canadan al­las
pääministeri lupasi sitä avus­taa
paljastamalla Winnipegissa ta­pahtuneen,
hävityksen kauhistuksen.
Mutta" koko tuo häly, jolla yrlr
tpttUn vierittää vlljanhintojen ro-'
mahdus ja siitä johtunut farma-j
rlen bätätila Neuvostoliiton veh­keilyjen
syyksi, osottauiui niin nau-,
«rttevan kömpelöksi, etteivät täys-,
jätktsemtoät porvaritkaa V sitä ot­taneet
vakavasta kannalta. Mutto^
siitä huoiima4;ta sitä edelleen käy-
' t«tään vihamielisyyden lietsomiseksi
tällä mantereella Neuvostoliiton työ-fiislä
ja talonpoikia vastaan.
Sentähden llenea palkallaan lai­nata
tähän muutamia otteita erään
täysporvarillisen atjlantuntijan se-^
lostuksesta attopMrvarilllsessa "Ca­nadian
Countrynian"-lehäessä, kos­ka
siitä ta;yaUinen maallikkokin saa
hieman käsitystä pörssikehiottelusta
Ja sUhenkutduvIsta «ikä- >eli han
kinixtkäupoista.
FarmaiteDt keslcuudessa, sanoo
kirjottajä, pn pitkin ailcaa ollut
syvälle Juurtuneena vakaumuksena,
että .vllJanvlentllljBckeiden Johtomie­het
pystyisivät kelnotteiemallft suu­resti
vaikuttamaan niihin hintoi­hin,
mitä farmarit tulevat saamaan
viljastaan. Tämä joMui' ns; peittä­mättömistä
t e r m 1 i n i k a upoJsta
("Short selling"), JoUIa tarkotetaan
sitä, että mies sitoutuu myymään
niin Ja niin monta bushelia vehnää
Jonakin määiärttynä aikana tulen
vaisuudessa, huolimatta siltä, onko
vai eikö hänellä kauppaa tehdes-)
söto — taikka milloitokaan — yh­tään
jyvää hallussaan. Hän on teh^
nyt kaupan siinä luulossa, että hän'
sovituksi määräajaksi voi hankkia
vehnää halvemmalla kiUn nyt möi.
Jos Häh tia arvannut oikein, voit-,
taa hän hinta-eron, mutta Jos veh
nänhinta määräpäivään mennessä;
nousee korkeanmiaksi kuin hänen
sopimansa hinta oli, on hän hä
vinnyt Ja Joutuu maksamaan hin­nan-
erotuksen. Se on siis suora­naista
uhkapeliä. Ns. peitetyt ter­miinikaupat.
Joissa mlyyjällä todella
on myytävä tavara hallussaan, voi­vat
vaikuttaa tasottavasti hintojen
muodostumiseen. Ja suuret tukku­liikkeet
käyttävät nUtä Jonkunlai­sena
vakuutuksena odottamattomaiti
hintavaihtelujen vturalta. Mutt^
useimmissa maissa se on muodos-r
tunut pelkäksi pörsslkeinptteluksi^
Jossa ei ole tarkotuksena kaupan­teko,
vaan yksinomaan hintaeroista
hyötyminen. Suomessa el tavarain
eikä arvopaperienkaan termiini­kauppa
ole luvalUsta. Saksassa on
iciellet?ty viljan Ja myllytuotteiden
«ekä kaivos- Ja teollisuus-osakksi-;
Ilen t^miinlkauppa. Täällä Ams-rikassa
on kaikki huijaus luvallista.
Canadassa on myyty Ja myydään
Tiljapörssissä satoja miljoonia bus-
:neleita, joita ei ole ko^an ollut
olemassa. Jä tätä farmarit pitävät
iovin pahana. Siihen luottaen Yh-llysvältain
Ja Canadan sanomaleh­distö
nosti kauhean" melun siitä,
tannka neuvöstohalHtus ^'järkytti
mallman ' vUjakaupian syytämälia
markkinoille miljoonia bushelelta
olematonta yenälgistä vehnää, si-inoastaan
polteaJcseen hintoja".
Kirjottaja selittää takitilaan, mi­tä
tapahtui.- valaistakseen 'oikean
Ja luvallisen hankintamsrynnin luon­netta.
/ käytet­tävissä
vehiiaä nlyj^ ma-ilman
martkih^^ V8dl±a se vehnä
-ei ole valmiina ^ hetipaikaila .laivat-
Otavaksi Neuvostohallitus (tatd ne,
toutui myymään Chicagossa, sano­taan,
7 i]2 miljoonaa busheUa 'veh­nää
nyt saatavissa olevaani hintaan
esim. ensi toukokuussa. Sitä veh­nää
Icyllä ei ikinä Neuvostoliitosta
tuoda Chicagoon, - vaan jonakin so­pivana
aikana ennen toukokuuta
joku neuvostohahituksen edustaja
ostaa Chicapn pörssistä vastaavan
määrän vehnää. Pörssin yhteydes­sä
olevassa suorituskassassa asete­taan
tämä osto ja nykyiiien myyn­ti
vastakkain, ja tili päätetään
neuvostohallituksen voitolla talkita
tappiolla.
Millä vaikutus tällä kaupalla on
siihen hintaan, minkä dakotalalnen
farmari saa vehnästään?
Kun neuvostohallitus myy joita­kin
miljoonia bushelelta toukokuus­sa
luovutettavaksi ostajalle, voi se
hiukan alentaa viljan hintaa. Mut­ta
sen vaikutus on niin pieni, että
jse tuskin tuntuu ollenkaan. Chi­cagon
pörssissä myydään päivittäin
S&—75 miljoonaa bushelia vehnää.
Canadalaiset, brittiläiset; saksalai­set,
argentiinalaiset Ja vaikka y min­kä
maan kansalaiset ostavat Ja
myyvät niUlä markkinoilla. Yksi
kauppa enemm^ taikka vähemmän
el suuria vällcuta. Mutta oletta­kaamme^,
että se alensi hintaa. Jos
niin oletanune, on meidän myös
oletettava, että myöhemmin tapahv
tuva osto taas ylentää hintaa vas­taavassa
määrässä. Joten tuon kaur
pan kokonaisvaikutus satoitauden
hintoihin ei tunnu puoleen eikä
toiseen, ei ollenkaan ulotu Dako­tan
farmarin kukkaroon;
Mutta miksi netnrostohallitus ryh-t:^
l tuohon myyntlpuuhaan? kysyy
klrjottaja. Ja vastaa, että siihen voi
olla ainoastaan yksi syy: neuvostoa
hallituksella oU viljaa myytäväksi,
mutta se ei ollut vielä vahnis sitä
lähettämään markkinoiUe, eikä ha-luimut
vehnällään tällä välhi kei­notella,
vaan tahtoi turvata sille
juuri tuona päivänä vallitsevan hin­nan-
Se ei halunnut pitää tuota
vehnää hallussaan laivauä-alkaan
asti, vaan möi sen. Toisin sanoen,'
neuvostohallitus ajatteli^ että veh-nänhlnta
luultavasti oli nyt kor-keampi
kuin mitä se kevääseen
meimessä eiiää tulee olemaan, ja
niin möi vehnänsä Chicagon pörs^
sibi,, siten ikäänkuin kahta puolta
yetoalyömällä välttääkseen tappiq-ta
silloin hallussaan olevasta vil­jasta,
i (
ne voittoineen tai tappioSneen, siir­tyy
kolanaan sille, joka pörssissä
osti viljan termiinikaupalla^ eli
emmin hankittavaksi.
Kirjotuksen otsikkona on
Ico venäläistä viljaa
On-pelättävä?'*
Selitettyään^^ laajasti Canadan vii-,
Jakaupan historiaa Ja sen z^rkjistä
tilannettaj Vehnärenkaan tulevai­suuden
mahdolUsnuksia yjn., kirjot^
taja lopuksi vastaa, että "seuraav^
suuren hyvinvoinnin aikakausi tu­lee
johtumaan Venäjän ja Kiinan
pääsemisestä entisiin voimiinsa.
Canadan hyvinvointi riippuu sei^
naapurien hyvinvoinnista. Canada-laisten
olisi tervehdittävä, ilolla, ei-f
icä paheksuttava. Venäjän ilmaan­tumista
mailmankaupan 06amsuu-<
teen. Se on toivorikkain ilmiö ra-iiamällman
taivaanrannalla — suu­ria
mahdollisuuksia lupaava ilmiö)
jonka pitäisi rohkaista itsektitakin,
ykslnpä canadalaisen vehnän vilje­lijääkin."
Ilmeisestikään el tämä täysin por­varillinen
klrjottaja, R,- J. Deach-man
nimeltään, tarkota-sanojaan
käsitettäväksi Juuri slUä tavalla
kuin tuollainen lausunto meidän
kannaltamme voidaan käsittää.
KIrJottajalle näyttää käyneen niin­kuin
ennen Bileamllle, hän kur^
vasten tahtoaan joutui siunaamaan
niitä. Joita hänen tarkotuksensa oli
kirota. ^ I
Anriogoiiiaikka na-kmTUDUa
lUnV
Kuinka f airnutuotteiden
meneli^ voitaisiin
Tehdäkseen asian vielä havaan-;.
nollisemmaksi kirjottaja oMttaa, et­tä
vehnänhinta tuona kuuluisana,
pörssipäivänä oU 1 dollari bushelll-,
ta Liverpoolissa. 1\)ukokuun vehnä
Chicagon pörssissä oli, sanokaam^
me, 00 senttiä. Olettakaamme nyt,
että tästä ensi toukokuuhun men­nessä
viljanhlnta alenee 10 sentil­lä
bttshelUta. Liverpoolissa silloin
vehnä maksaisi 90 senttiä ja Chi­cagossa
80 senttiä. Tuona aikana
neuvostovehnä on Jo Liverpoolin:
markklnoiUa ja se myydään siellä
90 sentistä bushell. Mutta samalla
:9e ostaa Chicagon pörssistä entistä
myyntiään vastaavan määrän veh-,
nää r 10 c senttiä halvemmalla kuin,
millä se oli oman vehnänsä myy-,
nyt. Näin neuvostohallitus Chlca-,
^ossa voittamallaan 10 sentillä kor­vaa
Uverpoolissa karsimansa 10
sentin tappion, tullen siis saamaan
vehnästään sen hinnan mikä myyn>
tlpäivänä valUtsi Chicagossa. Taik­ka,
jos oletamme päinvastoin, että
vehnänhinta kevääseen mennessä
nousisi, niin neuvostohallitus me­nettäisi
Chicagossa 10 senttiä, mut­ta
Voittaisi sen Liverpoolissa. Neu-vostohalUtus
siis kaiken kaikkiaan;
vain vakuutti Itselleen Liverpoolin
silloisen käteishinnan hallussaan
olevasta viljamäärästä. Kerrassaan
naurettavaa on ruveta selittämään
tätä temppua miksikään "punaisen
propagandan" levittämiseksi.
Länteläiset viljanvientiyhtiöt käyt­tävät
ihan samaa menettelyä ostel-lessaan
joka päivä suuria viljamää­riä.
Olettakaamme, että joku vien-tiyhtiö
ostaa ^^esim. 2 miljoonaa
bushelia vehnää yhtenä päivänä.
Jos el olisi olemassa tuollaista var-muiismyynti-
keinoa, yhtiön täytyisi
pitää tuo vilja hallussaan .ainakin
jonkun, alkaa, kuimes se saapuisi
perille määräpaikkaansa Liverpoo­liin,
; ja olla vastuussa kaikes^
hintojen alentumisen aiheuttamsista
tappiosta. Vientiyhtiön ei kannata
sitä vastuuta ottaa ilman eri mak­sua.
Sentähden se väistää koko va-hingonvaaran.
myymällä Wiimipe-gin
markkinoilla samana tai seu­raavana
päivänä nuo 2 miljoonaa
bushelia luovutettavaksi jonakin
myöhempänä määräaikana. Vienti-yhtiö
on maksanut ostamastaan vii-'
jasta farinaiille semmoisen hinnan,
että yhtiön hyvin kannattaa pÄää
Usein näenmie julkastavan las­kelmia
farmltuotteiden -tuotannos­ta
ja kulutuksesta. Joissa laskelmis­sa
"tuotanto" edustaa tarjontaa ja
"kulutus" kysyntää. Eräs klrjotta­ja
kuitenkin asettuu epäilevälle kan­nalle
siihen nähden, onko näillä
numeroilla oikeastaan mitalin mer­kitystä
kotimaisen kulutuskyvyn ar­vioimisessa.
-Kulutusta koskevat numerot, hän
väittää, ainoastaan hyvin harvojen
tuotteiden suhteen todella ilmaise­vat,
mitä kotimainen väestö voi­si
ja halUEdsi ostaa. Jos siihen olisi
tihdsuutta. Ne ovat vain aiviolas-kuja,
ehkäpä melkoisen tarkkojakin,
siitä mitä Jonkun määrätyn ^ajsoT f
luiluessa on ostettu tai kulutettu,
todenteolla. yrittämättä kyseessä-olevaa
tuotetta kaopitella. Monesta
tuotteesta voidaan sanoa, ett& no.
on kätketty ostohaluisilta. Maa­taloustuottajat,
varsinkin Järjesty­mättöminä
ollessaan, eivät tule
ajatelleeksi laittaa tuotteitaan ku­luttajille
helposti eli mukavasti
saatavaksi. Ja vaikka he joskus si­tä
ajattelisivatkln; niin vähän h«
yksilöhiä voisivat tehdä erikoisen
huomion kiinnittämiseksi tuottei­siinsa.
tulevafeuos; näyttää 3^ että. vehnän-jotka
sen .puotesta, vehn^, möivät) huoU^ tuon viijan säflyttämisestä ja
arvdi|^Miäh^;-'V^ luovutuksesta ostajalle. Keinotte-lupuoli
tässä kaupassa mahdoliisi-
Ilman Järjestöä ei tuotteiden yh-dentiiukainen
lajittelu saata tulla
kyayn^lcseen. Uaadultaan tarkoin
säännösteltyjä tuotteita pitää olla
kosolta Ja tiiltä pitää tasaisesti Ja
Jatkuvasti virrata kauppaan, en-
'nenkuin yleisö niihin kohdistaa
huomiota ja antaa ^niille' kanna­tustaan.
-
' Tuotteet on asetettava yleii/ötti
nähtäville miellyttävässä muodossa,
ja niiden tulee kauttaaltaan olla
yhtä hyviä kuin miltä ne näyttä­vät
voidakseen herättää yleisön
huomiota ja pysyä sen suosiossa.
Tämän valaisemiseksi riittää viit­taus
siihen, mitä on saatu aikaan
cltrus-hedelmlen, jääkerman ja
juuston myynnissä.
Kukaan ei tiennsrt, kuinka paljon
tällä mantereella olisi menekkiä
cltrus-hedelmlllä (sitroonilla, appel­siineilla
y.m.), etmenkuin Califor-nlan
citrushedelmäln kasvattajien
Järjestö luokitteli, lajitteU, siististi ja
houkuttelevasti laatikoi, laajasti i l -
mottl ja järjesti tuotteensa saata­viksi
ymp'äri vuoden.
Ravintotarpeiden menestykseUInen
m}^ti riippuu monesta seikas^,
joista tärkeimmät ovat: miellyttä­vä
ulkonäkö, hyvä laatu, varma luo­kittelu,
hel];k>stisaatavuus, hinta Ja,
joissakin tapauksissa, sopiva laa­tikkojen
tai Icääröjen koko. ^
Hinta on tärkeä puoU asiassa.
Eräitä tuotteita, joilla nyt on me­nekkiä
ainoastaan muutamina ai­koina
vuodessa, voitaisiin myydä
melkelni^ minä vuodenaikana ta­hansa,
jos niiden hinta kuluttajalle
pidettäisiin määrätyssä niin : alhai­sessa
rajassa, että^ tupttaja, sUtä
paiaiföT ' aia ktistänniiSsensa Ja
työpalkkansa. .Tässäkin tulee esille
kysymys ednlllsimmlsta: ttiotanto-tavoista
sekä halvimmista ja tehok­kaimmista
myyntlmenetelmistä;
EI ole mitään S3?ytä epäillä, ettei­kö
kaikille muiUekin fannituotteil-le
voitaisi hankkia lisää menekkiä
samalla- tavoin kuin' edellämaini-tullle
esimerkiksi otetuille tuotteille
on hankittu. Saatetaan sanoa, että
me emme voi ajan mittaan saada
yleisöä kiihotetuksi kuluttamaan
yhä enemmän ja enemmän kaikkia
1 elintarpeita, koska kansakunnan
vatsan vetäväisyydelläkin on ra-j
a i ^ , mutta tosiasia on, että te­hokkailla
myyntimenetelmillä, ku­ten
miellyttävällä esillepanolla, taa­tulla,
varmalla lajltteulla ja ahke-
Eräs tunnettu ontariolalnen rotu-sikojen
kasvattaja kertoo tulleensa
samaan kokemukseen kuin naapu-rinsakin,
että auringonkukka on pa­rempi
kuivan kesän rehukasvi kuin
maissi eli koomi.
"En tiedä, mikä meidät saattoi
viime keväänä sekottamaan muuta­mia
paunoja auringonkukan sieme­niä
maissin joukkoon, mutta olem­me
bjrvillämme, että teimme sen.
Maissi menest]^ huonosti, mutta
auringcmkulcka kasvoi oikein hsrvin
ja lisäsi vuodentuloamme monella
toimilla. Ainakin meidän maillamme
näyttää aurlngonkulika menestyvän
paremmin kuin maissi pitkällisen
poudan valMtessa, niinkuin viime ke­sänä
sattuL >
"MlnuUa oli auringonkukkaa kyl^
vössä Joitakuita vuosia takaperin,
mutta työmiehet moittivat sitäval-keaksi
käsitellä, etten enää kylvä­nyt
sitä, ennenkuin tänä- vuoilna.
Auringonkukasta tulee pehmeää säi­liörehua,
joldenldn nilelestä Illaksi
vetelää karjan rehuksi, mutta minä
pien tullut siihen käsitykseen, että
Icarja syö halukkaammin sellaista
maissia, Jossa on amingonkukkaa
joukossa. Aurlhvonkukka näyi;tää
myös pitävän elukat kiiltävämmälla
karvalla, kaiketikin siinä olevan öl-jyaineen
takia."
Toisetkin farmarit siinä piirikun­nassa
tapaavat sekottaa auringon­kukkaa
maissiinsa, onpa Joiunkin
pelkkää auringonkukka-laihoa.
Traktori tyäi» heä
sadon korjattua
. Eräs maatalouslehti kehotti tuon-nottain
farmareita lausumaan mieli­piteensä
siitä, kumpiko on edulli­sempi
sänkft>ellplle/pyörä-äestys vai
kyntäminen, ja kumman he ovat
havainneet edullisemmaksi nurmikol­le.
Tähän kysymykoen^ vastatessaan
muuan farmari kertoo saaneensa
melkolailla kokemusta pyörä-äes­tyksestä.
sänMpellolla sadon korjat­tua,
eritoten njrt kuluneena kesänä.
Sanoo sen olevan paikallaan, mil­loin
maa on paattimut Ulan kovak­si
ja kuivaksi Icyntää. Samalla se
on joutuisa ja tehokas keino, rikka­ruohojen
pitämls^tei kurissa. Hän
el tarkota sitä, että pyörä-äes (Icul-tivaattori)
t^lsl kyntöauran työn,
vaan hänen. Jäykkäluontolnen maan­sa
oh pitkällisen kuivuuden tähden
niin kovettunut, ettei kyntäminen
voinut tulla kysymykseen.
Hänellä oli muuan pelto herneellä;
heti sadon korjattua aina siihen as­t
i , kun siihen kylvettiin syysvehnä,
sitä muokattiin ainoastaan pyörä-ä-keellä.
Jos tuo pelto olisi k^metty,
olisi se Jäänsrt kovin muhkiu'aiseksi.
Ja kun sää edelleen pysjri kuivaha,
ei maassa olisi ollut lö^lMksi koste-utta
siemenen ii^kmiseksL Njrt siinä
vehnä oU kauniilla oraalla. ^
Hänen käyttämänsä pyötlt-äes oli
ostettu ennenkuin heillä oli trakto­ria.
Ja on oikeastaan tehty hevosten
vedettäväksi, mutta näkyy hyvin so­pivan
10—20 hevosvoimaisen trak­torinkin
perään. Traktori samalla
veti äkeen Jälkeen kihmltettyä kar­hia
(haraa). Äes on 9-piikkinen n,s,
Jäykkäjalka kuuden Jalan leveydeltä
muokkaava. Jos njaa on kovaa, käy-
Työväen osoBsfikkäden palvefij^
tetään kahden tuuman kynsdä ensi-
Maanlaatu niillä tienoin on Jäyk- ' «jäisellä äestyksellä, sltte äestetään
kää savimaata, joka osaltaan vai- poikklsarkaan seitsemän ttmman
kattanee auringonkukan verraten kynsillä, Ja jos maa tunttm lelliksi
hyvään menestymiseen: Ottawan kes-kusfannllla
tehdyissä kokeissa on
havaittu auringonkukan antavan
raskailla savimailla parempia sajlioja
kum maissi, jonkatähden sikäläiset
virkailijat ovat kehottaneet farma­reita
oikein Jäykillä mailla kokeile­maan,
eikö auringonkukka oUsl edul­lisempi
sälliörehukasvl kuin maissi.
Helppotöisin navetan
kalklmralkasu
Ennenkuin lehmät suljetaan talvi-
Icaudeksi. navettaan, on aika perin­pohjin
puhdistaa ja valkasta nave­tat,
'Jotta ne ollevat mahdollisito-man
puhtaat, valoisat ja viihdyk-käät
sydäntalven: pimeinä päivinä.
Muuan suurtuottaja, joka lähettää-maitonsa
Sikäläisen ankaran tar-»
kasti^en alaisena, käyttää seuraa^
valla yksinkerialsella tavalla valmisr
tettua sekotiista navettavalkasuun:
1 säkki sammuttamatonta kalkkia,
puoli tynnyriä vettä, 1 kourallinen
suolaa ja puoli ämpärillistä maitoa.
Seos on huolellisesti sillsttava en­nen
ruiskuun panemista, ettei jää
kohikarelta;
Somiin talntiamscessa, milloin
miehen on se tehtävä yksi­nään,
on turvallisinta ahia käyttää
tankoa eli vartta, olipa kyseessä sli-
,vo' talk^ häijy sonni. Parannettu
tanko on. metallista tehty ja niin
laitettu, että säpin voi avata ja sul­kea
varren ulkopäästä. Jos sonnia
ollenkaan voi käsitellä, on sellainen
tanko helppo kllnlttää kuonorenkaa-seen.
Jokaista soimia tai härkää on
lähestyttävä ja kohdeltava varovas­ti
ja kunnoituksella, slUä se . on
sangen voimakas elukka jä hm-Jistu-neenä
perin vaikea hallita.
ralla ilmottamisella yleisö saadaan
löyhlyneen, pannaan takimmaiseen
plikkiriidln kymmenen ttmman kyn­net.
Joilla koko maa siten tidee
möyhennetyksi. Tällä keinoin pelto
kyllä pysyy puhtaana rikkaruohosta,
mutta kun n i in kunnollisia sateita
saadaan, että kyntäminen käy pälnr
sä, olisi kalkki pellot hyvästi kyn­nettä^
^nen talvea.
Nurmikon äestämistäkin hän sa­noo
koettaneensa, mutta jos nurmi
<on kynnettävässä kuimössa, pitää
"hän kyntämistä^ulllsemt)ana, kos-
'^4ka~siita-^maU»..tydm&ärillä>rnäyt-tää
saatavan r paremmat tulpks^.
Vaihtosilvillä varustettu kahden vaon
aura peittää kaikki mätänemään,
kulkee keveämmin kuin äes ja leik­kaa
kolmanneksen siltä leveydestä
kuin äes, joten maa tulee kynnetyk­si
samassa ajassa kuin se tulisi kol­meen
kertaan äestetyksi. Ja kyn­nettä
maa on paljoa parwnmassa
kunnossa kaikkea seuraavaa muok­kausta
varten.
• Rikkaruohojen ainaisen lisääntymi­sen
vuoksi on ehdottoman vSlttämä<4'
töntä käydä sängen khnppuuh Joko
auralla tai äkeeUä heti^. ktin sato
on korjattu. Sihiä oh paljon Ja'ko-'
vaa työtä kuumilla limoilla, ja mis­sä
viljelykset ovat niin laajat,.että
tamnättaa hankkia traktori, se on
ainoa, millä tämän työn äaa suori-tetiöcö.
Tänä vuonna pakkasimme
lisämiehen elonkorjuun ajaksi, Ja st
tä" myöten kun elot ajettiin pellolta,
sai traktori ruveta äestämään tai
kyntämään. Hevosilla oli täysi työ
nuttäsusessä ja polsktdjettamisessa,
miiiden ajojen ohessa. Tämä on nii­tä
tilanteita. Joissa • traktori on par­haimmillaan
ja jolloin sillä on kalk-
'}d edut puolellaan hevöstai rinnalla:
sitä ei rasita kuumuus, el kärpäset,
eikä se välitä maakuoren kovuudes­ta.
Se työskentelee vaikeissakin ok>-
suhteissa kerrassaan tyydyttävästi,
Sika sangen muokkauksestia heti «-
lonkorjuun jälkeen Ilman trakU^
ttilisi mitään. - *
Mudtenkln traktori, tulee yhä e-nemmän
Ja' enemmän käytäntöön
semmoisissakin maissa" kuin Englan­nissa,
missä työväkeä nykyisin pitäi­si
olla yltäkyllin saatavana. '60
• — J70
Talikoe. — Varovainen isä: "Kuu- | 80
tep^, Elsa tjrttöseni. Jos tahdot)
Maahviljelysjpostoien mokaan
on Icaiiroista, ^ obiista id '' muista
-kevätvil^sta atonxa paikoin saatu
ronuam^i sato «eldkeriä kohden
sekä . suurraipi Jcokonaissato kuin
viime vut^niuu Sitävastoin on. al­falla
sekä heinä Ja apila antanut
viimevaatist^- -huonomman sadon,
ja kan jooti- y.m. eäilidrehukas-velsta
saadaan laskelmat valmiik­si,
on joicseenkin varma, että niis­tä
saatu vuodentulo on keskinker­taista
fanonompL Niin .«tilainen
kuin tilanne Ifeneeddn eri pilrikun-nssa,
veläpä eri farmeillakin, näyt­tää
siltä,. että yleensä talee far­meilla
\oIemaan tontuvasti enem­män
viljaa syötettäväksi elukoil­leen
koitt^viime vnoima, mutta vä­hemmän
'heinää ja mehuisia rehu-'
ja. Näin-.ollen näyttäisi ainakin
monen maitofarmarin kannattavan
koettaa tänä talvena ns. -Bontflou-rzn
järjestelmää lypsykarjansa ruo-kinnasisa.
Niinkuin ennen olemme perus­teellisemmin
selittäneet, Isäytetsän
Bputflonrin .menetelmää sangen
laajalti Englann^a ja erinomai­sella
menestyksellä. Tämä ruo-kintajärjestelmä
'perustuu siihen
käsitykseen, että maitolehmät tu­levat
syöneeksi enemmän ruokaa
kuin ne kunnollisesti. vaivat käyt­tää
hyväkseen, jos niiclen anne­taan
syödä niin paljon heinää ja
muuta karkeaa rehua kuin ne jak­savat
syödä. .'Tavallisen ruokinta-jarjestelmäh
mukana > annetaan
lehmple varma määränsä mehuisaa
rehua ja heiniä. niin paljon kuin
haaskaamatta.ayoyät, mutta jauho­ja
tai jyviä annetaan määrältä, sen
makaan, kainlca paljon mikin lehmä
lypsää '-Bputflour väittää tämän
olevan väärin: ruoSca^ennokisiin si­sältyvän
kasvisyyn ja kuivan re­hun
määrä on säannpsteUävä,' jot­ta,
lehmät voisivat taottaa mahdol­lisimman
, suuren määrän maitoa.
Liikas^hnin vaikutukset voidaan
havaita, h»n huomauttaa, monessa
sellaisessa karjassa,' joita omista­jat
laolevat - hoitavansa mallikelpoi­sesti,
jos käydään elukoita katso­massa
: yöllä. Eläimet ähkivät
maatessaan. Tuo ähkiminen joh­tua
huonosta ruuansulatuksesta,
josta kärsiessään lehmät eivät mil­loinkaan
lypsä hyvin.
^Toinen seilaa,.jnaissä Boutflour
jyrkästi'eroaa tavallisesta käsityk­sestä
inaitokrhmSin ruokinnassa,
on se että semmoiset rehut kuin
juurikasvit . y.m. säilörehut eivät
ole välttämättömiä tehokkaalle
maidpntnotannolle. .iJTuurikasveil-la
esim. on. arvoa ainoastaan nii­den
ulostavan pminaisuaden ta-jtia,
joten ne helpottavat sulamat-tomain
.aineksien .poistamista eli-
^mistöstä. Mutta joa täyttörehu- ja
kasvisyy-annokset on rajotettu, ei
jnuriklcaita «ikä,muita mehuisia re­huja
tarvita, kun Irihmät vain saa­vat
vettä kyllikseen.
• Vielä väittää Boutflour,. että
maitomiehet antavat liiaksi arvoa
rehujen -maistuyaisnudelle. Mais'
tiiavisuus riippuu -suorastaan siitä,
kuinka paljon mitoin rehua leh-
.mille ännetean. •Kun päivittäisten
annoksien jcokonaismaärä rajote-taan,
lisääntyy niiden ,inaistuvai-suus.
Osuustoiminnasta on paljon pu­huttu
Ja paljon pidetty, myös paljon
uhrattu aineellisia varoja näiden
liikkeiden ylläpitämiseksL • Ja 'niin
hyvillä tunnuslauseilla kiiiii osuus­liikkeiden
perustus onkin alettu, niin
ihanat päämäärät kuin osuuslilk-.
keellä on olleetkin niin, ne use­assa
tapauksessa ovat muodostu­neet
varsinaista työväenliikettä vas­taan
tappeleviksi laitoksiksi ja use­assa
tapauksessa vaafaTlisemmak.q
kuin varsinainen porvarillinen liike.
SiHä onhan se- "työväen oma liike"
ja näin ollen on äUä, väUttömämpi
vaikutus suoraan joukkoihin. Meillä
on hyviä esimerkkiä viimeaikaisessa
osuusliikkeiden varkaudessa — tar­koitan
laillisessa varastamisessa.
Vaikka näin kouraantuntuvia esi­merkkejä
meillä on olemassa nykyai­kaisesta
suunnasta osuusliikicelssä,
niin mitä me olemme tehneet voi-dalisemme
tulevaisuudessa, näitä
välttää. Emme mitään, vieläpä koh­daltamme
tukeneet porvarillisen a-jatus-
Ja vaikutusvallan levenemis­tä
"omissa liikkeissämme".
Mainitsenune eräänkin seikan.
-Kullakin paikkalcunnalla missä o-suusliike
sijaitsee on jonkunlainen
työväen järjestö toiminta. On puo­lueosastoja
on näyttämöitä, on lau­luseuroja,
on voimisteluseuroja y.m.
työväen valistus- Ja joukkotoimln-nan
osastoja. Vaan missä on osuus­liikkeiden
henkilökunta? Onko se
mukana näiss?i osastoissa?? Pientä
poiickeusta lukuunottamatta täytyy
sanoa, että se ei ole mukana. Kor­keintaan
kirjoittavat hakemuskort-tinsa
johonldn osastoon — etteivät
luuUsi (työläisten) -poryariksi. Sit­ten
ei käydä edes kokouksissakaan,
eipä edes haalilla iltamissakaan. Et­tei
se seiu-a jossa he "paartaavat"
luulisi heitä työläisiksi. SlUä hehän
ovat "herrasväkeä", joskin heidän
täs^tyy elatuksensa .ottaa noin niin­kuin
sivumennen työläisten känsäi-sestä
kädestä. Ja näyttää niinkuin
edelleen aljottaisiin Johdon taholta
suosia tällaista "herrasväkeä" osuus­liikkeessä
^issä.
Tämä työläinen on sitten kurjassa
asemassa. Sen täytyy perustaa itsel­leen
liike. Ottaa sinne "herrasväkeä"
töihin^ porvari perustelee itsellensä
liikkeitä ja ottaa mväs omaa "her-rasväkeään"
töihin. Työläistä ei pe­lasta
mikään. "Omaan liikkeeseen"
ei oteta — vaikka olisi kaiak»
mattitaitoinen — oialstava'--
ota, jos menet pyytätaään tä
lamaan työtä saat kapulaa ja
laa.
Herää kysymys useammin ja
ämmin," kun kuulee aina
van työläisten ostousko
Niinkuin tahdottaisiin aina ja
kuvasti pitää työläisiä närRjna
koomassa pääomia ja sittea kna
cä on saatu sen verran Icasaan.
on jo jotakin olemista, silloäntj
osuusliikkeen sydämessä oleran.
rasväen" (palveluskumian) avn
nastetaan työläisten kokooma
suus heiltä pois. Ja työläinen lu
taas perustamaan uutta liikettä
selleen" ja ottaa taas "h'>~
palvelukseensa ja niin lop
miin.
Eikö tämä ole hullua saduissa
rottavien "hölmöläisten" l
Minä olen varma, että ne m\
jotka ovat tästä samasta aäasia
keroituneet niin niiden luk» d
IHeni. Vaan kuminkaan eivät
mitään, etteivät — vahingoitta
maa liikettä" ja kuitenkin tälfi
kenemisella he vahingoittavat e
män, tai ainakin on vahingoif
jopa niin paljon, että ovat m
täneet koko liikkeen.
Tässäkin kysymyksessä olen
mieltä, että työläisten liikettä
parhaiten palvella sellainen
luskunta, mikä ei häpeä misi
lanteessa sanoa, olevansa t
hän tvmtee kaupan omakseen,,
ka tekeekin palkalla työtä,
on riittävästi keskuudessamme
keneviä henkilöitä sellaisiin
hin, jota kaupallinen osuusto
meille tarjoaa. Me emme tanj
porvarillista "herrasväkeä",
an kyettävä nyt jo tulemaan
lamme toimeen .Ainakin valmiin
varan jakelussa toisillemme,
me kerran ajattelemme tulr
dessa ottaa koko maailman
huollettavaksemme. Työväenjär"
jen kullakin paikkakunnalla si«
ottaa nämä ajatukset k
vaksi kokouksissaan ja k
tuloksien ja päätöksien m
vaikuttaa osuusliikkeiden halL
hin y.m. johtaviin ryhmiin Ja
tokuntiin. Ja olenpa varma, että
tajien uskollisuutta ei tarvitse
usein muistuttaa kuin täi
Onko kenelläkään tähän
sanomastl? — X. X.
tähän
»neistoa
suojeltava ruos­tumiselta
Ta^iyast m0lniita*aniil>lcset ja
'BdvtflBttm 'aftnoluet.
Tavallisesti annetaan kesiki-määrin
1,200' paunan painoiselle
iSrpsjrlelnh^lIe 'vuorokaudessa - noin
24 paunaa heiniä tai niiden fcor-viickeita
ja. 1 pauna jauhoja jokais'
ta lieljää "päunaa kohden maitoa
minkä lehmä tuottaa. Tayallihen
maitofarmarin rtiokintakaava ön
siten tällaihen:
Jos lehmä
•: lypsää "
40 paunaa
50 ' „ . '
annetaan
JiPittiä
24 paunaa
24 „
ostamaan vähemmänkin välttämät­tömiä
tuotteita. '
Yhdenmukaisilla tuotantotavoilla
saatÄja tuotteita suurissa määrissä
käslteUen ja edellä, selostettuja h^y^n'Ja uskollisen aviomiehen, nUn Boutfloori
.24
24
24
annetaan
jauhoja
10 patinaa
12% „
15 „
17% „
20 „
hetivon sinun ottamaan tuon Koi- ; manpainoiselle
trusen. fian todella rakastaa sinua." ' raava:
I Tytäi": "Mistä isä sen niin yar-*
myyntiraencteln^ä käyttäen voidaan
luoda maataloustuotteille vakaantu­nut
kotimatoen menekki kohtuulli­siin
htatoihln, sillä hinnaJailvät saa
nousta niin korkeiksi, että ne' hait­taisivat
menekkiä. .
Nykyinen aika on tiijcan kilpai-r
Itm Ja erikoiistuinisen aikakautta,
lopettaa kirjotta Ja, entiset olot
ovat ; <dleet: V ja;. eläniine
uudessa aiiäje&sossä. Ja inenestyäls^-
semÄe 'sliha'~ on; i ^ ^
%lkamme tasolla: n ^ Minne käänty-.
neihmekin, kaikkialla ..pyai,^ vastas- , , _ _ ^——
:samrne-Järjestöt jä 4»^^' yhtyinät. jj; 01^maatln alkn. — Pfkka poika:
^Rahaliike.-teolliOTiis: työvoima^^••life alainine l e l l i ä elefantteja e-ritoiuntakaava
sa-lehmälle
on seu-masti
tietää?" i
Varovainen isä: "Siitä, että minä
olen kuuden kuukauden ajan otta­nut
häneltä rahoja lainaksi, ja yhä.
hän käy meillä."
Anttalsikidian' - yskänlfi^e? —
"Joiitaun, tohtori, auttakaa jotenkin!
.Miltä soittelin stmharppua Ja va­hingossa
nlelasin/sen."
^.'^teuhPt^aa,,herra,' ja kilttinä
;Wtt%tte soittanut pianoa P
ovat kaikki Järjes;tyneet' (vlimemai-hlttu
tosin sängen heikosti. —
Toim.) laajaperäistä toimintaa vart
\en. Maataloustupttajtenkin on jär^
jestyttävä ja tuettava Järjestöjään.
voidakseen laittaa . välineitä, _ joiden
avulla pys3i^ät kosketoksissa .Icaik-kien
noiden, erilookkalsten. kulutta-iieo.
vaatimusten, imtelitekojen, oik­kujen.
. ja. yalhtdevain .makujen
kanssa. Hsaiä .täytyy olla järjestö­jä,
jotka välittävät. tietoja ja oh­jeita
tuottajille Ja ylläpitävät kä"-
sittelemiensä tuott^den ke-^jkoymn-töntä
saantia.
Jos lehmä
lypsää
40 pauhaa
50 „
60 „
70- •„
80 ,.
'annetaan
heiniä
20 paunaa
16 „
12 „
9 „
6
annetaan
jauhoja
14 paanaa
17%- „
21 „
24% „
28 „
Niinkuin näkyy, ovat Boutflou-rin
jaaboanQO>kset- pitkin matkaa
tuntuvasti- runsaammat - kuin ylei­sesti
käytetyt yollen 1 panna kuta-
^_ kin. 2 6|7 maitopannaa kohden eli
.iäintarhassa.- Tulkaa autamaan mel--'Wukan runsaasti , panna kolmea
iä.»'. /... . -,.. • • - • .
Äiti: "Mihin siinä minua' tarvi­taan?."
, - .
Pikku poika: "Te olisitte rouvan^
Joka niille syöttää namusia."
Kokennt. — Pootastns-asianaiaja:
"]^istöEUtilai3tela. ei näyttänyt saatta-*^
van teitä hämilleen oUonkaan. On­ko
teillä oHut ennestään kotemuäta
ällä alalla^"
*JPuolustettaya: "Olen kolmatta ker
taa nalnUstssa."
maitppaanaa kphdeh. Baikein ero
oh kutteoJcin siin^ että. Boutflour
niin. ahkarasti vähentää heinien
Xt|ii mnun karkean ^rähnn) antoa
sainiallia'ikon jatdiöännd^ta lisätään.
BdntXloarin järjestetinä^ on
mmtaMn;, huomioon otettavia seik-koja^.
inTrila ,nämä edellämainitut
ovai :]^aäioitiii, ja -;kffiska ,io en'
nen. on taPrta . jSrj^ltelmäa tässä
osastossa - pöhösteeUiscrc^^ Tsaä-telty,
voimme ne sivuuttaa- - Tar-kotaksenamme
on- vain huomaut­taa,
että ' tätä järjestelmää sietäisi
Se vahinko, minkä farmarit vuo­sittain
tulevat - kärsimään jättämäl­lä
koneistonsa huoliniattömastl talr
vas-alle, nousee hirveihin surhmiin.
Ja tänä talvena se vahinko tulee
nousemaan entistään suuremmaksi,
jos ei aleta noudattaa huolellisem­pia
menettelytapoja. Minkätähden
vahingot nyt nousevat suuremmiksi?
Sentähden, että kaikki farmikonels-to
on nyt entistä korkeammassa
hinnassa,. eikä kallishintainen ka­pine
kestä heitteillepanoa yhtään
paremmin kuin se kesti halvempi-hintaisenakaan
ollessaan. Mitä kal­liimpi
kohe on. arvoltaan, sitä e-hemmän
alkaa ja kustannusta kan­nattaa
uhrata sen suojelemiseksi
pilaantmniselta. Kim kapine mak­saa
$175, kannattaa sen hoitoon
menettää enemmän kuin sen hin­nan
ollessa $125.
Bnsimälnen ehto koneitten käyt­tökelpoisuuden
jatkumiselle on pan­na
ne katon alle kohta viljelystöi-den
lopetettua. Jokalnfen tunti,
millä koneen - käyttökelpoisuutta
jatketaan, maksaa tuon koneen os­tohintaa.
Maita suojelustehtäviä, joita tä­nä
aikana erikoisesti kannattaa ot­taa
huomioon, on Itsekunkin ko­neen
hu(^elllnen tarkastus, pult­tien
tiukentaminen, särkyne?<een o-sien
uiisiminen Ja kalkkien ruostu­misen
vaarassa olevain' osien öljyä­minen.
Konemaall myös hsrvln kor­vaa
hintansa farmikoneiston- säilyt­täjän
».
punkeihin ja farmarien täytyy
la toimeen sellaisilla työl=-'
joista on enemmän haittaa
hyötyä, taikka sitte maksaa
lestään kohtuuttoman ko"
palkkoja miehille, jotka ovat
villä tehtävistään ja suori
työnsä ilman alituista valv
Vaikka enimpäin farraituotte
hinnat . o vatikin alhaiset, on
jonkunlaisena korvauksena
saampi ja halvempi työvoima,
me työkaudella ovat työpalkat
kä Canadassa että YhdysvaH
olleet alempana kuin moneen
teen. Yhdysvaltain maanvilj
viraston tilastotietojen mukaan
vat maatyöläisten palkat siellä
kakuun 1 p. tänä vuonna
la tasolla mitä ne ovat olleet
tammikuun 1 päivän 1923."
Vierasta työvoimaa käyttä
varakasten farmarien on siis
nistunut, ainakin suurelta O"
kiskoa huonojen hintojen aih
taman tappionsa takaisin ty
tensä selkänahasta, niinknin
lisuusporhojenkin. Ja siitä
heidän lehtensäkin sua sokerill
Tärkein seikka
mäisebi
Eräs lypsykarjan omistaja
t-aa:
on
jo
a on
SI
Sama maatalouslehti, joka vielä
muutanta viikko takaperin pauha­si,
ettei ^edes (kaupunkien ympä­rillä
saia kohtuullisilla palkoilla
työläisiä farmltöihin, kirjottaa nyt
hyvillä mielin:
' "Teollisuuspulan yhtenä vaikii-tuksena
on ollut, että farmityövä-keä
on runsaasti saatavana. Eikä
ainoastaan" tottumatonta väkeä,
vaan menneellä työkaudella on far­marien
ollut entistään paljoa hel­pompi
hankkia semmoistakin työ­väkeä,
josta heillä on enimmän
hyötyä. Kuri työpalkat kaupun-geeissa
ovat koiikeat ja työttömiä
on vähän, virtaa väki maalta kau-nyt
koetella etenkin sellaisten mat-töfarmarien,
jotka säännöllisesti
punnitsevat kunkin lehmänsä mai­don.
Mahdollisesti tultaisiin käy­tännössä
havaitsemaanj että joita­kin'
kohtia Botitfloorin ruokinta-kaavassa
on lievennettävä, mutta
lise se perusajatus, että ruokinnan
kokonaismäärä on saännösteltavS,
pitäisi.'olla yhtä. pätevä käytännös­sä
kuin miltä so tcori.issaldn näyt­tää.
Tuonnoisena päivänä ,
meidän karjaamme katsomassani
an nuori maitofarmari, joka j^.
vuosia takaperin on suorlttsnnt
hyen oppikurssin karjanhold
joka juuri "on alkanut m '
puhdasrotuisilla vasikoilla
maan isältään perimäänsä hyrää
karotuista lypsykarjaa.
Meitä melkoisesti hämmäsi^
tä hän "ensimäL5eksi tarkasteli
dän eläintemm-s selkäpuolen
puheli niistä ja -näytti olevan
kiintynyt kunkin elukan rat-seen
ulkomuotoon Eläintei,,
siiumiin sjTyys, utAreet ja xis^.
tuivat hänelle olevan vä-arvoisia
asioita. Hän tuskin-'
eikä sanallakaan kosketellnt^C
ta, jotka meidän karjalla "«'''^
me ovat erikoisen hyvät.
Yläpuoli on kyllä tärisi
varsinkin puhdasrotuisessa,>lj
mutta alapuoli sentään «e'
tärkeämpi maitofannarille. ..^
lot lähtevät lehmän lypi>j^
Kaunis selkä viiva parantaa^
ulkonäköä' ja on eduksi
dessä, mutta, maitoa ei sii» .
Vankka rakenne, väljät fiW
alle ja mAidoBe. raallikelpoäet
reet ja tyyni Jypsyluonne oa*
sijassa tärkeät ja niihin oo
vasfalkajan että kökemeani»^
janjalostajan etupä.Hssä
vä buanäonsa.
huomionsa.
Aromj^äien. — "Tässä flSf
sumakortti minnn
«J! 1.^ sumaKorHJ • uu^^ „
«Sinunko kultahäiöisi?
-"Niui. Menen naimisiia
nän-omistajan ainoan poP°
sa*