Vapaus, May 7, 1930

              Sivu 2 Keskiviikkona, toukok. 7 p : n ä — Wed., May 7
[f
r; ii
V A P A U S t7«*t«ta> ««M» SlaMtksaartfttK tlmtmn
VAPJiCS (LCxnr)
uUm tJm SumtOH.
. C k b e U s c O I C o « » « i 1038. — T o i - i tM S36W. — K i i l ^ a s » a « » 7 W .
KaosamväliDeii Työ?äen
rAJuEHTO JOUKKOHÄDXJf, JOU JS^O^TJBJUITPEN » ^VAmON
TORJUMISEKSI: — LXHES20 MILJOONAA JJISENTA
Eräs täifeelmplä tekijöitä känsäin-valiossa
luokkataisteluliikkeessä n y -
j kyisin on Kansainvälinen Työväen
! A F J (Workers* International Rellef).
JTäirä järjestö, johon tällä kertaa
I kuuluu jäseniä kaikista maista, p e ­rustettiin
V. 1921. Alkusysäyksen, t ä ­män
järjestön penistamfe^sl antoi­vat
eräät suuret työtaistelut j a luon­non
onnettomuudet. ' •* ' v '
ttMOTUSHtvNAi VAPAUDESSA. Kansainvälisen Työväen . Avun
J U f i a t o x M M . - — niiinirwiiiiif«iiiiiiii JOU fcexu. <i;M S fcMM. — SfatyaiiiQMtaktet tixo,neljännessä kongressissa, Jc^a.pidet-
««m. Ci» 3 touuM— Asaatoeroiimatx^M* $2M keiuL, t3M .kskd kttuM. — KixuaiiAotakMt . ^ j ^ marraskuulla 1927 Berliinissä,-
U H O k - u . - i t . o i « « i i « o . , i u « . , » 2 « k.H». » ki^u- i M f ^ i u u » - ^ " " - " ^ J - L r 2 k t e t t l i n • tämän - kansainvälisen
järjestön säännöt j » jyäätökset. Täl-
' ( K f i t a . BottfateT» *U P r i t A » » » Y«j—» »»fldln». EI» So—«.
An MtS i> U n U n t d i V«jw«. P/>. Ba» t » . Smibaxr, O K .
. TILAUSHJNNAT»
S tfc4«J«, 6 kk. ISM, S kk. « U S > 1 kk. «14P. — TUratalMikla M
fie «IcMMUtei 1 *k. tUJ». « kk. « 3 . » i. I kk. UM.
' • I n l a u t i e i o f J< «loteiloiatakMt SOe k e r t t , tlMkolm» kcrUa. — T i U p i i d l n c t t a j i c a 1*
« c a a D D i e s . ' O B , raxMtf>rwi,. » j h t c t t y t i l s o t i u b i a M " « u k Z l c e a.
C c a c n l mifmitJat etua, J S * per c d . tBcli.' H i o b n t a ckajga for d a f l * faMrtla*,
<£rqwM ia tk« hnt »ittxxUitt wMAi9m »mam% i k « P i n s u b p«opU Ia C a i i i d t •
-Jtf» «n* MltloiB «akMM «M
M i t l j u pcnoouIIiMiU a l a c U i : J . V . AktijTtar, liikkceabolui*.
kifjMUkM ••dcXlM» lUkkM*.
Whdlenih väärennetyt asiapaperit
Viime^n:s3a lyhyesti mainitut
New Yorkin poliisipäällikkö Wha
lenin hallussa olevat kirjeet, joi
' den pitäisi muka oUa kauppayhtiö
Amtorgin ja Kommunistisen Kan
sainvälisen kirjevaihtoa, julistaa
Yhdysvaltain veljespuolueen Kes-
Jniskomiteia "kömpelöiksi j a rikok-selHsiksi
väärennyksiksi" sekä
haastaa Whalenin tekemään sel-
,VäS» mistä nuo asiapaperit ovat
kotoisin. Näitä väärennyksiä pa
rast'aika3 levitetään kautta koko
kapitalistisen sanomalehdistön.
JouKkojän mahtava nousu kai
kissa maissa vapunpäivänä vaati
kapitalistiluokan tehostamaan
hyökkäystään oman inaansa työ­väkeä
vastaan niin laillisin kuin
latttoinin keinoin sekä jsotakiiho-tustaan
Neuvostoliittoa vastaan. Tä*
hän katalaan rikpsliittoon ovat
n i i o laadultaan yhtä typerät kuin
rikolliset väärennykset arvokkaana
apuna.
Kyseenialaiset kirjeet voi jo ensi
silmäyksellä nähdä väärennyksiksi»
luultavasti jonkun " Neiy Yorlkissa'
olevan venäläisen valkokaartilaisen
idätimiksi, mutta Whalen jai kapi-
, ^tisUhep sanomalehdistö nielasi-vat
he täydestä. Tietenkin Whalen
ja hänen isäntänsä viisi yiiljtt|iv(it
siitä, ovatko nämä "tolcumeätit"
oikeita v a i väärennettyjä^ Niitä
tarvitaan vihan ifiitsoiqiseen .Neu-
. vostoliittoa. j a sen asioimistöja
-vastaan, «iinS k a i k k i i ^ ^^^'^
Ilmeisestikään Whalenia ja hä­nen
kaltaisiaan ei huoleta, se "mos-kovalainert
kulta", jonka v o i m a l la
he väittävät saatavan arkaan kaik­ki
sellaiset joukkoHikehtiiniset
kUin maaUskuuh 6 pfn j a äskeisen
Vapunpäivän mielenosötukset. - He
varsin hyvin tietävät, että se on
paljasta lorua. Mikä heitä todella
huolettaa, ön neuvostoteollisuuden
tavaton edistys, joka kaikkien häm­mästykseksi
on kaksinkerl^istutta-nut
Venäjän sodan-edelli^sen tuo­tannon
— samaan aikaan kun ka-pitaiistimäilma
on vaikeassa ah­dinkotilassa,
sotkeutuneena omiin
ristiriitaisuuksiinsa. Tämä Neu­vostoliiton
kaikinpuolisen edistyk­sen
vauhti, vastakohtana kapitalis­min
yhä surkeammalle rappeutu­miselle
miljoonine nälkäisiVie työt-tömiheen,
se se pelottaa kaikkia
whaleneita ja ostattaa heillä neu­vostovastaisia
väärennyksiä, kään­tääkseen
huomion muihin asioihin
ja kiihottaakseen sotaan Neuvosto­liittoa
vastaan.
Neuvostoliiton anteeksiantama­ton
rikos kapitalistiluokan silmis­sä
on sen menestyminen: että se
kiihhiakkaalla vallankumouksel­laan
ja loistavalla edistymisellään
kiihottaa jokaisen, maan työläisiä
tekemään «(iimaila tavalla.
Kaikki maiiman whalenit. eivät
iua olemattomaksi tätä mailmah-iiistorian
suureumoisinta ja valta-vinta
pöliitiliista tosiasiaa. He ei­vät
vöi pysähdyttää sosialismin
voittökiillqUa Neuvostoliitossa. Ei­vätkä
he voi autfaik kapitalismin
ahdinkotilaa. Millä he saisivat
poistetuksi ^ tuon kapitalismillie
niin tuhoisan»^ I
dan?
ole-*8iihen
"sodalla'
: ; , e r .
muuta vastausta kuin:
Whalenin, asiakirjat ovat osa
kahsaiihvälisen kapitalismin sala­hankkeista-
sodan aikaansaamiseksi
Neuvostoliittoa vastaan. .
Yhdysvaltain yletöntä tMiiaksäa yhä
Yhdysvaltain tullitaksaan teh­täviä
muutosehdotuksia tarkasta­maan
asetettu komitea Ön kaikis­sa
yksityiskohdissa jbhdoninukai-sesti
kannattanut kaitdcein korkein­ta
korotusesitystä, joten ennestään­kin
hurjan korkea tullitaksa näh­tävästi
tulee korotettavaksi, kunnes
se alkaa lähennellä suorastaan tuon­tikieltoa.
Radikaalinen ^Nation'
lehti sanoo , siitä. iloitsevansa ja
toivovansa, että tullitaksasta tutisi
iiiin paha kuin raahdolUstä, sillä
mitä, pahetäpi siitä tulee, sitä. pi­kemmin
on tuleva rangaistus ja
peräytyminen^ Tuskin on koskaan
nähty tällaista kansallistaloudellis-ta
mielettömyyttä, elta tullimuuria
korotetaan korkeammaksi kuin
koskaan liikelamacmnuksen äikoAa
— juuri silloin kun olisi tehtävä
kaikkensa ulkomaakaitpan vilkas­tuttamiseksi.
Ranska, on jo vos-tatmut
ylentämullfi tullia henkilö­jä
kuorma-autoille ynnä niiden
osille, niin että alin tulli matkaili­ja-
autoille nyt on 45 prosenttia
niiden ar\'osta. Niin tulisivat
amerikkalaiset autoyhtiöt, jos sai­sivat
myydyksi entisen mukaisen
määrän autojaan Ranskaan, suo­rittamaan
niistä tullia noin 1 mil­joonan
dollaria vuosittain. Viime
huhtik. 16 p. Cuban Yhdysval­loissa
oleva lähettiläs toht. Ores-tes
Ferrara lausui Lounaisvaltioi-den
uikomaakauppa-konferenssissa,
että hänen edustamansa maan suh­teet
Ylidysvaltoihin olivat "liian
synkät keskusteltaviksi näin toive-hikkaassa
seurassa." Kuitenkaan
ei han voinut olla mainitsematta,
etta uuden tullitaksan aiheuttama
"sokeripula tuottaa tuhoa niin
meille kuin teillekin." . Cuhassa
olevat ennen mahtavat ja rikkaat
amerikkalaiset yhtiöt "ovat vara*^
rikon partaalla", han sanoi, "näh­dessään
omaisuuksiensa arvon alen­neen
hilJoonasta vajaaseen
IfOO miljoonaan". — Muuan de­mokraatti,
ent. senaattori James A.
Reed on antanut paikalleen sattu­van
arvostelun uudesta tullitaksa-ehdotiiksesta,
samaten ktiin presi­dentti
Hooveristakin, jota hän si­vumennen
sanoi "väärään paikkaan
pistetyksi nollaksi." Uudesta tul-litaksastffc
hän lausui, että "^»7/0
jatketaan 'Suurrosvousla Iiarvojen
suosikkien kytäksi**
Erikoisesti Cahadaa vastaan täh­dättyjä
ovat jo erihesläänkin niin
korkeat vehnä- ja vehnäjauliotul-lit,
että ne ovat tehneet vehnän-viennin
Canadasta Ylidysvaltoihin
mahdottomaksi. Nyt aiotaan vie­lä
korottaa tulli voille 12 centtiiif
paunalta; lihalle 5 centtiin pau­nalta;
tuoreelle lampaanlihalle 7
centtiin paunalta; siiolatulle ja sa­vustetulle
sianlihalle 7 senttiin
paunalta; tuoreille kananmunille
10 centtiin ja jäädytetyille 11
centtiin tusinalla. Näistä esimer­keistä
jo näkyy, että tarkotus on
kerrassaan lopettaa canadalaisten
tuotteiden vienti Yhdysvaltoihin.
Samaan aikaan on' myös Cana­dan
parlamentissa tullitaksa käsi­teltävänä,
mutta liberaalipuolupeii
periaatteiden mukaisesti '* yleensä
alentamisen merkeissä, eritoten
brittiläisille tavaroille. Yhdysvt*»
tain tullinkorotuksiin uhataan vas­tata
yhtäläisillä tulleilla samoille
tavaroille, jos niitä tuodaan Yhdys­valloista
Canadaan. Se kuitenkin
kuuluu hirveämmältä kuin mitä se
todellisuudessa on. Sillä Canadan
tärkeimmät vienlitavarat, kuten
esim. vehnä ja puutaVara, ovat
sellaisia, joita ei juuri ollenkaan
tuoda tänne Yhdysvalloista. Olem­me
jotakuinkin samassa asemassa
kuin jos Florida panisi veron
Hudsonlahden jäälle, ja Hudson-lahti
vastaisi siiht;n verottamalla
Floridan jäätä! )
Me olemme siinä suhteessa aut­tamattomasti
huonommalla puolel­la.
Viinan-viennillä olisi vielä voi-löin
hyväksytyssä päätöslauselmas­sa,
joka koskee järjestön tehtäviä Ja^
tarkoitusperiä ' sanotaan: "Kansain­välinen
Työväen Apu on proletaari­nen
apujärjestö, jonka tehtävänä on
sumissa taloudellisissa taisteluissa,
joukkobädän j a -Icurjuuden sattues-'
sa, avustaa niistä kärsiviä työtäte­kevien
Joukkoja silloin, kun o n odo­tettavissa,
että vallassaoleva sorto-luokka
tulisi käyttämään proletariaa­tin
hädänalaista asemaa^' hyväkseen.
polkeakseen koko työtätekevän luo­kan
elinehtoja. K T A on pörvariliis-,
ten ja sosdem hyväntekeväisyyslai­toksien
vastakohta."
Kansainvälinen Työväen Apa on
myös toiminut tämän ohJeUnaa
mukaisesti
Porvariston j a sosdem johtajien
parjaus- ja vastustuspolitiika$tah)ao.
limatta on Kansainvälisen l^öväen
Avun työ loistava esimerkki 'sUtä^
mitä kansainvälinen proletariaatti
yhteisvoimin saa aikaan. E n s i n ^ l -;
sen jättliäiskamn?ailun suoritti
heti perustamisvuotenaan, eji 1921.
jolloin järjestö kapitalistimaiden
työläisten ulvautuvan toi&innan a-,
vustamana kokosi. 5 milj. dollaria-kadon
johdosta kärsineiden N . - l i i t on
työläisten avustamiseksi. .Tätä kamp­pailua
Jattcul vielä v. 19^, johon
mennessä K T A oir toimittanut, yht.
40,000 tonnia elintarpeita, vaatteita
y.ra. imperialistisen ^Qsvosodtm
saartamalle ensimäiselle l^öiäisvaltl^
olle.
6uuren maanjäristyksen sattuessa
Japanissa avusti ^ A j tuhansia J a ­panin
työläisiä Ja talonpoikia. Vjio-sien
1923—24 Ja 1925 aikana on KflA
käyttänyt toista miljoonaa dollaria
fitok^an^Irlannb^^a Italian työläisten
auttamiseksi.^ V i i m e mainittuna, vuon-na
lähetti, K T A NeuvostoUitox^ A m ­mattijärjestön
avustamana j l i
m i l j . dollarU lalkkolaisten tuke^jisekri
6i Kiinaan. Seuraavana vuonna,' 6u
192G oU VA m i l j . Englannin :ka.ivo^
työläistä lakossa, Joiden avristami^
seksi K T A keräsi 35,000 p. sekä K T A
ttjuuliivat Meuvistolilton, ammattUil-tot;.^
kö^^^
kaiWalueena h^ittlyät rautateolU-sfiuskapitalistit^,
vupmia 1928 läbes
8CO.60Ö metallityöläistä lakkoon., j o l ­loin
lakkolaisten pei4ieiden jäsenet
muJcaan luettuina, miljoonaa työläis­tä
uhkasi nä^äkuolema. "iämän
taistelun aikana jaettiin; laikkplaisil-le
j a heidän pmaisiUeen 850,000 ruo­ka-
annosta Ja yU 25,000 t>alcettla e-ilntarpelta.
• ' '^^
- p a i t s i 'su(»ranalsta eiintarpeiden ja/
vaatteiden y.m. aiv^tustarpeiden
hankintaa •älkiilsflle. Järjestää Ja y l ­läpitää
K T A useissa inalssa laaJoj'a
lastenkoteja ja siirtoloita. Tällaisia
laitoksia ylläpitää K T A mm. Räns.
ikassa, ' Salksassa, NeuvostolUtdssa
j.n.e., Joissa on jopa y l i 3,000, lasta
kussakin; Paitsi sitä huoltoai Jonka'
lapset niissä saavat, annetaan txeille
niissä sosialistista kasvatusta, jiqnka
kautta heistä tulee l ^ i ä pioneereja.,
K T A on kansainvälisen, inoletari-aatin
valtava taistelujärjestö. äen
jäsenmäärä koU^tUvisesti Ulttyneiine
jäsenineen lähenee kahtakyixunen-'
tä miljoonaa, josta liuomafttavkn-man.
osan muodostaa Piinaisen a m -
mattiyhdistysintemationalen Jäise-nistö.
Kapitalistimaista ön K T A toi­minta
voimakkainta Saksassa. Joissa
K T A : n kuuluu 1,942.000 Jäsentä ja!
jossa yksin, työtalsteluiiiin osallistu­neiden
avustamiseen viimeisen toi­mintavuoden
aikana or| käytetty n.
150,000 dollaria. TämBa Järjestön
johdossa on, paitsi sellaisia tunnet,
tuja kopununisteja kuin W. Munzfeh-berg,
Paid Merker yjn., myös siVis-.
tynelstöön' kuuluvia, kuten prof,
A. Goldschmidt, kirjailija G . Lede-bour.
J.n.e.
K T A on aktiivisesti osallistunut
k a i k k i i n huomattavimpiin taistelui­h
i n kansainvälisen proletariaatUi
luokkatalstelurintamalla. Lukuisat
tässä mainitsematta jääneet ovat ne
tapaukset, jolloin vain sellainen
proletaarinen joukkojärjestö kuin.
j en tapaaji.:rato se on pij^täaröien
ensimäinen a^järjestö,. Joka ryhty^-
avustustoimenpiteisiin aio» silloin
l am on pelättävissä, että Talassa o-rynt33rksestä
e l ' saa ^ l a samanlais­ta
"Tbe y r o i k e r i n " rakmtamfeta
kuin ennen. lum. %ttä koottaisiin j o i ­takin
lalijoJtUksia - j a katsottaisiin
toiminta siihen jÄätfyvän. Tämä
ryntäys taikottaa sitä. että oa saa-vutettarra
sysäys eteenpäin, lehden
tekemiseksi Jbukkolehdeksi. Lehden
tilaajamäärä Ja ' l e v i k k i on kak.sin-kertalstutettaÄ?
a. Pyrkimyksenä tä­män
ryntäyksen loppuun mennessä
levät voivat käyttää ^J«t>letarlaaun 1 tulee olla, vähintäin 10.000 levikki
ilapäisesU TMäXkOk -megsst^^ j"13ie W«*erille". Byntäj&en l ä ä -
een. po&eakseen koko t^ötätdEevän määränä siis o » : 3,000.uotta. ^sentä
puclöeei^f^n, 500 nnita luMjäa
4." Jokainen "iinolueemme Jäsen
kamppailua vallnssaolevien väkival­t
a - Ja vainOpbliUikkaa vaataan se­kä
kapitalistimaiden polUttislen
vankien vapauttamiseksL Nämä mo­lemmat
Järjestöt täyttävät tärkeän
tehtävän omalla kohdallaan kansain­välisen
työväenluokan talsteliKsa vi­hollista
VQStaan.
Canadassa toimii nykyisin Jo mo­lemmat
Järjestöt. Kansainvälisen
luokan elineSitoja.
Mainittakoon lojnftsi erehdysten
Välttämiseksi, että. .-Kansainvällner.
Pmiainen A ^ «di, ISapr, kuten sen ! tietää, että yksi suurin puolueemme
n ^ kapsainvälisesti lyhennettynä .heikkouksista viimeisten vuosien k u -
kuubm, 0^ kdkonaan toinen j a myö- jluessa ön ollut suimnitelmallislen
hemmin jperustettu- jät^jestö, jonka ; vallankumouksellisen työ;*Bntefyn,'
tehtävänä on Järjestää j a käydä I puute canadaLaisranskalaisten kes­kuudessa.
R a u t i a i s t e n työläisten
vastaus maaliäkuim 6 päivän mielen­osoituksiin
oli 20,000 ranskalaisen
työläisen Montrealin kaduUle r v n .
tääminen. marssien ja hurraten
Kmnmunlstipuolueelle. T^mä suun­naton
vallankumouksellinen liikeh­timinen
osoittaa että puolueemme
laahaa ranskalaisten työläisjoukko­jen
jälessä. Toverit, tässä ryntäyk-sessä
asetamme itsellemme kaksi
erikoisestö. ranskalaisten työläisen
keskuudessa: 1. Vallanknmonkselli-nen
rantalainen yiikk<dehtL 2.
^ohieeseemnie 200 noita ranska­laista
Jäseniä.
Toverit, nämä pyrkimykset ovat
läheisiä tehtäviämme, jotka meidän
tulee todellisina yallankumoukselli-slna
saavuttaa seuraayain kolmen
kuukauden ajalla. Aikaisemmasta
kokemuksesta me tiedämme, että
joidasRsamme on pieni Joukko epäili
joitä. Jotka aina haluavat-nimittää
pyrkimyksiämme "utopistisiksi
saavuttamattomiksi". Tällä kertaa­k
i n asetetut päämärät ovat saavu
tettaylssa ja meidän Uilee ne saa-vuttaa.
Kuka tatoansa tahtoo lial
vauttaa j a etukäteen tuomita {HIO-lueen
ryntäyksen epäormistumaan
luonnehtimalla pyiiklmykset "ut<^is-tisiksi
haaveiluiksi Ja saajvuttamätto-miksi"
on avoin saboteeraaja, joka
pyrkii hajoittamaan ja ehkäisemään
vallankumouksellisen., liikkeen kas
vua. Jos me koko puolueemme y h
teis taQidolla pyrimme saavuttamaan
nämä iräämäärät. ja lähdemme
Punaisen Avun jbsastfma toimii tääl­lä
Canadan |lVöyäenPuoliis^liit^
tö j a pn, sQlä' osastoja ympäri maa­ta..
Kansainvälisen .Työväen Avun
(TVÖikers'^. International Relief) C a ­nadan
Jiit;to perustettiin viasta muu­tamia
v l i k j ^ J ^ sitten, elkä.iillä vie-l
ä ' o l e osastoi^ Tämä llittoi p n k u i ­tenkin
.jdolttanut Jo ts^mä, toi­meenpanemalla.
ryntäyksen trakto­r
i n laiijolttamiseksi Keitvöstolllton
työläisille. Lähemmin tästä ryntäyk­sestä
maHpitaaa. l i i t on kaSkille työ­läisille
osoitetussa kirjelmässä, joka
jftikalstiin eiUsessä ledidessämme.
kana. mfiEä alkaa beti. sosiallstl-sai
kitpaOun tasnki on käiitettävä puo­lueessa.
Meidän o n ctettftva esimerk­kiä
tovereistaxnme Neuvostoliitossa.
Jotka menevät eteraqiäin mitä s a u -
tenmoi^miden tehtävien kera , p s l a -
listisen kilpailun hengessä. Sosialis.
tinen ~ kilpailu tulee pobjistua puo­lueen
jäsenistöön. Y M e n puolueem­me
p i i r i n jäsenten tulee mitä'suu­rimman
ttsenälsen atoitekykylsyy-den
kehittämisen kautta pyridiä
voittamaan toiset piirit, ryntäyksen
päämäärien saavuttamisessa.
No. 107 -c/g
miEST(»( ASIAT
Can. Suom. Järjestön
osastoille
4. Jc&ainen jäsen on valmistettava
tähtäviinsä värväyksen kuluessa. Jo^
Itäisen Jäsenen tu&6 toimia • kommu-nis.
tipuolueen valistustyöntekijäjiä
Nä^ olleh ryhmien tälee käsitellä
kysymys sympatiseeraajlln lähesty­misestä
Jä itsekurikin Jäsienen v a ­listustyön
^ l u o n t ^ t o . Jokaisen jä­senen
tehtävä on mjöäkin suorittaa
välttämätöin persoonallinen työ täy- ^ystä. Varten' j a järjestömme Tp. ko-dehtääkseen
itsensä puolueen valis-1 j^^^gg -^^ päättänyt tällä kiertokir,
tustyön tefatfKkaalle t^emiselle. ' jeella kääntyä osastojemme. puoleeni
•5. Ylläolevan yhteydessä on vält- kehoittamalla niitä tarmokkaasti o-tämätöntä.
että joäkainen elin, var­sinkin
piirlkomiteat jä johtaVat
Hyvät toverit:-—
Järjestymättömien työläisten jä«^
j e s t ä i ^ e n on yksi niitä tärkeitä
luokkataistelutöitäviä, jonka avus­tusta
meidän järjestömme on otta­nut
suorittaakseen ja' jollaiseen te"h-tävään
se .myöskin kykepee. kuten
tsptiset esimerkit paraillaan Neula-jÖöläisten
Teollisuus Union avusta­misessa
osoittavat.
Edfes^ oleva .touicokuu on omistet­t
u Metsätyöläls-onion {jäsenryntä-
Toveri John _
kaa puhujj^
kaansa
tällä viikolla £euraa^•i£sa
Torstaina
ronto. päivä
Osastoja pyydet5än
hänelle tilaisuuden
moittamaan niin hyvin 1
suinkin on mahdollista nsl
lä ajalla. Hänellä oji
paljon ^ mielenkiintoisEi 0
vaa- pitkien matköjeEsa „
biis saapukaa lukuisasti ^
C.S.J . toimeenpanev» ^
John Wirtji,
traksiakomteat, valmistavat yksltyis-kohiaiset
'suunnltehnälllset ohjeet
työlle rjmtäyksen aikana. Tämä
sallistumaaja t ä h ^ ryntäykseen, se­kä
propagandan teolla, että varsin­k
i n rahallista tukea antamalla.
Saavuttaaksemme tässä työssä
käytännöllistä yhtenäisj^tä j a t a -
suunnitehna ei saa olla yksistään ; keet siitä, ettei asia jää sivuun mui-muodollinen
muistiinpano, mutta iden hommien tai huolimattomuuden
kXiJiilii IlilKili
(Kaille paoipM|i^ komiteolle, j a yk­siköille
lälutet^in alempana, j o i '
kasto JäsenryntäsTs-snnmoiteim^
Nyt jnlkastaän, se fatfkoituk-sella
antaa mahiaoUlsoos ko­kille
JäsenUIe yksityiskoh-
U l talsestl f tttiistoa isilhen). '
„:1. Puolueemme on .toimeenpannut
^ e t t ä j ^ , jjlseita Joukko rjottäyksiä,
missä pwjlue <in kyennyt mohllisee-raamaan";
.Canadan työväenluokan
laajat, jövä^t piiölueen ttinhi&sille.
Puolueen suurin heikkous kaikissa
näissä; ryntäyksissä j a Joukkotyössä
oa < ^
puolueeri^ rivien lujittamiseen vastaa­vassa
Vmälbrässä' puolueen' vaikutuk­sen'
kasvun kanssa. Kominternin
Tolmeenpanenran >Komitean viimei­nen
täysistunto velvoitti kajikkia
puoliieito i ^ : ^ ^ toi­menpiteisiin
tämän .'-heikkouden :vpit-tamlselk^.
Näin ollen on päätetty e t ­tä,
tqi&okuun 1 päivästä elokuun 1
päiväisi kottopuöiueei^ pitää yllä
, .siiiumiteilmf^jista j a volma-peri&
istä uusien jäseiiien puolueeseen
värväyst|L . • v-' ^. .•
{S.. 1'ämä 'puolueen. r y n ' t i l ^ on v a ­kavin
Ja täirik^ mitä puolue pn
kbäkaan suunnitellut. Se on meidän
liikSteedome historian siaavutukslen
reglsterOknistä puolueen riveihin,
kapitalfetisen kriisin kärjistyvä tU
laimfe {»kolttaa koko. puolueenime
j a Jokaisen Jäsenen ottamaan^ e n ­tistä
vakayaminin puoluemme rivien
rakentamiseen . värväämällä utisla
proletarisia kerroksia kaivannoista
Ja työpajoista j a tuhansien työttö-näin
tymäisten joi&osta.
ByntäyksKo,pyrkimys on 3,G00 outta
Jäsentä paoloeeseen
3. Jäseiimäärän lisäämiseen yhdis­tyy;
samanaikaisesti puolueenime
pää-ä^enekannattajan rakentamis-kampanjar-
Tämä osa - n y t alkavasta
teenpäin todellisen vallankumouksiel-
Usen hengen mukaisella tarmokkuu
della n i i n meidän puolueemme tulee
suunnattomasti lujittumaan ryntä­yksen
loppuun mennssä.
Ryntäyksen vahqistelot.
1. ,;Valmistautuaks6mme!M i tähän
ryntäykseen tulee, meidän ensin sUo
rittaa puolueen sisäinen -kamppanja
tämän värvä,ys^ryntäyksen välttä-mattöm3^
destä j a . mahdollisuudesta
täysin saavuttaa .ryntäykselle ase
tetut päämäärät. Yleinen olkelstostt-ven
virtaus /puoliiessamme ilmenee-työväenluokan
radikalisoltiunlsen a -
llarvioimisena, mikä vuorostaan joh
tuu Canadan kapitalismin kasvaviön
ristiriitojen aliapvioinnlstä ja kas
vavan • krifain 5 t^l|itviolnnIsta. Tämä
johtaa faiaUstiseen puolueemme ^
ristetjra : aseman hyväksymiseen. J a
se pn j u u r i täimä Jäsenien
ipuoiueeseemme vänkää iuafh-doUisiiuksIen
. aliarvioiminen, niikä
Kaikkein enimmän vaikeuttaa r yn
täystä. On siis ensikädessä välttä-mätölntä
tarmo^daastt vastustaa tä­tä
fatalistista epäröinnin halvausta,
mikä on ilmeinen osa otkeistoyaa-!
rasta. Ja juurruttaa se pois puolu
een riveistä ensimäisenä valmista
vana toimenpiteenä ryntäykselle.
2. Nämä päämäärät Ja suotuisten
o t j j e k t i i v i ^ n olofeuhteltten kasva­minen
täytyy muodostua pohjaksi
uuden ' vallankumoiikselUsen innos­tuksen
henget! kasvamiselle puolu­eessamme.
Kaikkien, toverien tulee
muistaa että Lenin sanoi «ettei val­lankumouksellisen
tehtävä öle vain
säännöUisiissä järjestyksessä s u d i t ­taa
hänelle annetut toimet, mutta
bn suoritettava ne yall^hkumouksel-llsella
innostuksella mikä tuo vas­taavan
vallankumoi&selllsen "Irmos-tuksen
työläisiin. . ^
^ 3 ^ ^ ^ t ä ^ e i r ^ ^ ^ t o l s t e l u ^^
K T A on voinut antaa tehokasta Ja
tuloksellista apua. Niinkuin kirjoi­tuksen
alussa olevasta otteesta käy
selville, el K T A ole mikään arineli-aisuuslaitos
porvarillisten j a sosdem
johtajien perustamien avitstusjixjes-m.
Otto EMtsa iliiniseM, Mka-la
K u n me . tov. Kalvitsan kanssa
toista y uotta sitten muutamien
muistihxt^ojen. päiväkirjamerkin-töjen
Ja muistelmien avulla kOkoL
limitte äinehistoa suomalaisten p u ­l
u Yhdysvalloista tienata jokii dol­lari,
mutta*nyt on Canadan halli­tus
suostunut .tekemään kaikkensa
lopettaakseen tämänkin liikehaa'
ran.
C^ada on ATidjrevallain paras
Ostaja, mutta on näihinkin asti
myynyt sinne verraten vähä. Por­varilliset
lehdet koettavat yllyttää
canädalaisia vähentämään tuontia
Yhdysvalloista, koska se on ainoa
keino millä Setä Samuli saada^
tuntemaan luissaan nykyisen tul­lipolitiikkansa
vaikutuksen. Tuota
evankeliumia on jo kauan saat-nattu,
mutta tuloksetta. Ihmiset
ostavat tar;'ikkeensa sieltä mistä
näkevät edullisimmaksi, kysymättä
neuvoa politikoitsijoilta.
naisten lentäjäin h i ^ r i & k i a varten
Neuvosto-Venäjällä, oli luonnollista,
e,ttä keskeisin huondo tällöin kcdi-distui
tov. KaUe Tähtelän traagUli-seen
kuoieinaan. Olihan tov. Tähtelä
suomalaisista harvalukuisista leiitä.
jistä ensimäinen uhri. jdca täytyi
luovuttaa Judenitahin raakojen KfS-velilaumojen
teiurastettavaksL Se d ii
raskas menetys ei ainoastoah suocnar
laisille, vaan vidkea tappio vielä; s i l ­loin
lapsenkengissä kävelevälle P u ­naiselle
ihnalafvastoUe.
Toveri Kalvitsa kuvaili elävästi
miteian viimeistä matkaa. Mitenkä
hän läiities^än rintamalle j a i ^ t -
tätesään viimeiset hyvästit harvoil­le
suomalaisille tovereilleen lausui:
Minä tulen täcemään kaik^ki. mitä
ihminen Ja kone voi — pojat täyt^
täkfiä t d d n velvollisuutenne!"
Nämä miebekkät sanat näkyiväit
pamunöen syvästi tov. Kalvitsan
mieleen. Ne n^eyivät tulleen hänel­le
kalliiksi testtanentiksi. Jonka täyt­tämisestä
ei ollut varaa tinkiä. E i ­kä
kumina. Oihra&an sanojen taka-n
a teot. Olihan testamentti vahivis-tettu
saniäribiolemalla. olihan sen
takana verisinetU pitihän- sen
" J a näin menevät meillä miehet!"
Otto Kalvitsa.
velvoittaa! Ainakin se • velvoitti
Kalvitsaa. Usein hän toisti nuo Täh­telän
sanat kesken rip^i^tylfftirntnftn
riemun syvällä hartaudella, joka oU
yhtä /liikuttava kuin kauniskin
ettei vain se, mikä on ihmiselle k a l -
leinte. uonhtuisi, ettei vaan testa­mentti
jäisi täyttämättä viimeistä
k i r j a i n t a myöten!
•KUn Kalvifcsa lopetti kuvauksen­s
a Tähtelän viimeisestä matkasta,
t u l i hän — harvinaista hänelle —•
syvästi järkytetyksi. Hän käveli k i i ­vaasti
, edestakaisin huoneessa kal­peana,
sisäisen tuskan posertamana
Ja huudahti pitkällisen vaitiolon
perästä katkerasti: " J a näin mene­vät
meiltä miehet!"
' E i ole helppo nähdä voimakkaan
miehen yäk.evää mielenliikutusta.
Se • tarttuu. — , B a i s ^ i i n nopeasti
huoineesta. siltä i l m a kävi kovin ras­kaaksi
K u n muutaman minuutin
perästä tulin takaisin, o l i Otto jäl­leen
entisellään. Hän hymyili ainais­t
a kiikasta hymyään j a virkkoi
vilkkaasti: "Blatsojspas, piru vieköön
millainen ihminen minä olen! Lää­kärit
sanovat, että sydämeni (m-y&-
häin laajentunut j a että hermosto-nikaan
ei ole vallan terve, mutta
onkohan Jumalavita niin. että I h ­missydämen
pitää välttämättömäs-
U olla sairas, enneitfniin sUä l i i k u t,
t a a parhaimman toverin muisto".
tulee sen olla todellinen suunnitelma
ioUe aiinetean mitä huolellisin kä.
sittely jatkuvasti
,6. Edelläolevan valmistavan työn
suorittamisessa on välttämätölhtä
aiÄaraa taistelua järjestöllistä h u l -
tittomuutta vastaaiL Tämä järjes-'
töllinen hultittomuus ilmenee kaik­kialla
puolueessamme välini>itämät-tömässä
k<to>uksien valmistamisessa,
kokouksien lyklcäämisessä, täsmälli­syyden
puutteessa, kykenemättönOT-dessä
suprlttaa pieniä asioita,, välln-pitäanätteerfyydessä
Järjestöllisiin
yksikyiskohtiin näSiden, kuten jä-senverojen
suoritukseen. Jäsenkortti­ani'
käsittelyyn, rikollista huolimat­tomuutta
jäsenten ryhmiin sijoitta­misessa
ja Järjestöllisessä kyvyttö-myydessä
yleensä.. Toverien vastuim-alalsettomuutta,
jotka on asetettu
vastuunalaisiin tehtäviin Jaostoissa,
komiteoissa y.m, e i saa sallia.
7. Viimemainittua kohtaa koskeva­na
on välttämätölntä kehittää suu.
rempaa kontrollia tehtäväin suorit­tamiseen
nähden. Puolueen jäsenille
kaikissa puolueen elimissä o n annet­tava
erikoisia säännösteltyjä' tehtä­viä
iTntäystä koskevana j a näiden
tehtävien suorittamista on puolueen
komitean tEÖ^olta valvottava. S a ­malla
/tavalla .^ryhmissä < t a i soluissa;
ijokalsella jäsenellä tulee > olla • ehdot-tomasti
määritellyt tehtävät ryntä­yksessä,
j a tulee 'tositeolla suorittaa
ne ryhmäii toimikunnan kontrollin
alaisena. Tämä täytyy yhdistyä peit-telemättömäimmän,..
avoimen • J a r a - -
kentia(\wi itsearvosielun - keiWttämI-seen
puolueessamme.: ;, ., 1 s • • .i ;j j •' - '
8.-Yksityiskohtaiset: suunnitelmat
ryntäykselle tehtävä heti. • Tärl?eänä
osäiia tästä on pidettävä aakkdsjär-lestykselllsen
luettelon vatinistami-sesta
puolueen :^fmpatiseeraajista ja
mahdollisista Jäsentulokkaistai joi­h
i n on kiinnitettävä erikoista huo­miota
ryntäyksen aikana. Ja jotka
täytyy saada tilaajiksi t a i säänhöUi-sifcsi
"Workertn" ostajiksi. ^ J o k a i ­sen
puolueen Jäsenen tulee-tilata i t - ;
sell,een. J a k im Jokainen Jäsen itse-'
kohtalssti suorittaa tehtäivänsä u u ­sien
jäseiiien. hankinnassa j a "Work-e
r i n " myynnin iqcöiattamisessa, niin
tulee pitää tehokasta muistiinpanoa
ästä työstä Ja saavutuksista.
Jatk.)
"Se, mitä Yhdysvallat kaikista
kipeimmin tarvitsee, olisi hyvä
viiden-centin sikaari", sanoi ker­ran
Yhdysvaltain varapresidentti
Marshall. Canadalle tätä siunausta
ei ole odotettavissa tälläkään vuo­della.
Tupakan tullia ei ole alen­nettu.
Jos haluamme hyvän vii­den-
centin sikaarin, saamme siitä
edelleenkin maksaa kymmehen
centtiä., .
takia, kdboittaa Tpk. kotakin osas­toa
j ^ e i n a i a n tätnäa toukpkoon a-
»alla toimeen yhden vakinaisen r a -
Ima^oottayan tilaiSonden asian h y -
väJksL Tämän lisäksi oh pantava toi.
meen myöskin -propagandatilaisuuk­sia.
Jossa järjestymisen merkitystä
yleensä valaistaan j a metsä- j a se­katyöläisten
erittäin.
K u t e n tiedetään, on Metsätyöläls-unlömme
laajentanut tolmlnta^alaan-
Ba, Ikäsittämään maänk^jelys-, myUtJr-,
satama- ja syleensä vaihtelevissa
töissä olevia työläisiä. Ymmärrettä­vää
on. että tällainen laaja toimin­ta-
ala vaatii varoja, tarkkaa säästä­väisyyttäkin
noudatettaessa.
Y k s i t&rkeä merkitys tällä L u m -
ber Workers Union' rjmtäyfeseliä on
siinä, että sen kautt^ on mahdolli­suus
päästä vaUcuttamaan Canadan
ranskankieliseen työväestöön, joka
näihin asti oh ollut lilan vähällä
huomiolla vasemmistolaisten järjes-tämis-
pyrklmysten talholta.
K a i k k i tähän tarkoitukseen ker­tyvät
varat o n osastojemme tilitettä­vä
järjestöamne T.p. komitealle,
selvästi mainittuina, mitkä rahat
kuuluvat Metsätyöläis-union i^ntä.
ysrahastoon.
Tehkää toukokuusta. 1930. P U N A I ­N
E N ; toukokuu mainitulle uAiollle
Ja koko canadalaiselle Ja kansainvä­liselle,
työläisten; luokkaUikkeelle. ,
. d . . S . , J . , Toimeenpanevan komite­an
puolata
r i.r ; X f . : 4 ° ^ . y ^ ^ ' sihteeri.
J . ' f e : . ^ ' MikäU osastoUla vielä on
hallussaan I^eulatyölälsteri'Ind. U n i .
on ryntäysraäitotbon'• kerättyjä tai
luovutettiija rahoja,' pyydetään ne
ensitilassa lähettämään Tp. komlte-ialle,
että saamme • tehidä tilityksen.
Toveritar Annie' Buller mUuten pyy­tää
kfittämään niistä > avustuksista,
mitä tähä^ meimen on saapimut
malriitun Union puolesta. Tov. J . W.
Sault Ste. MariÄl
uutisia
s. J . o . kokous oU vh 28 i l
4 uutta jäsentä, jotka kokoial
tervetuHeeksi. Tietoinen
käsittää järjestyneittea
niitiji
joukkovoiman ja yhtyy sia^^
mitään pitkiä rukoUeniisia. B
siin tottuneet tietysU m
kon helmaan, siellä saa
rukoilla
V. ja u.-seura Vesan
toukok. 13 päi\än Iltana. ,
maan tulee olemaan hyvä
j a tietysti siellä tullaan
'jalalla koreasti", en t „
kovilla uittokengiliä hakataai'
pilalle, ikäänkuin olisi jossan
verstaassa, jossa satoja sei
kaa vasaroillaan, vaan
rnenevät keveästi ja koykä
keijukaiset, joka osoittaa
ta kauneutta ja kehitystä.-!
Osuuskaupan agilatsUmi'
Hussey-haaUlIa tk. 4 pä^äij
vapaalla sisäänpääsyllä,
kerääntynyt väkeä niin.,
siime seinäin sisälle so^
oli hyvä ja monipuolinen, lil
t» sinne oli tullut jobi
(yksilö porvärilUtosta)
pyytänyt saada näyttää
puja. Oli luvattu, mutta
letty, joka osoittaa, että
viimeisellä hetkellä. Jon.
I
ItAUA JA ONNI
Ktiten Ilmoituksesta näette, esit­tää
näjrttämö lauantaina kappaleen
"Raha j a onni". Kappale on mitä
kaunein, j a m i s ^ sitä vain on esi­tetty
on se saanut yleisön jakamat­toman
suosion, Jä n i i n uskomme
käyvän Torontossakin. En rupea
sitä tässä paremmin selittämään,
vain sanon että olkaa uteliaita ja
tulkaa sUloin kaikin Don haahUe.
Olemme vwanneet tuollakin että
varmaan Icaikki pääsee . istumaan.
No siellä siis tavataan, lauantahia.
' . Terve.
K u i n k a olisin aaAdstanut, että O t ­to
näin huudaihtaessaan tuli lausu­neeksi
omat muistosanansa. J a k u i -
tei)km noin on käsmyt. Nämä yksin­kertaiset
sanat sopivat muistosanoik­si
paiihaiten Otolle itselleen.^ Ntssä
on niin, paljon ^Öttoa itseään, koru-tonta.
yksiiikertelsta, välitöntä, pro­letaarista,
mutta kuitenkin n i i n p a i .
on sisältävää. •
"Näin irienevät meiltä miehet!"
Otto Kalvitsa--on metmyt; rohkea
ksotka on lakannut liitäinästä pil­vien
paimadlla, tuhbutimut koneensa
kanssa. Johon hän o l i k i i n n i kasva­nut.
Missä on se suomalainen mies
oka tä3rttää hänen palkkansa? K u ­k
a on vievä kulttuurimaailinan ter.
velset arktisten seutujen turvemajoi-h
i n !
O t ^ Kalvitsa oU hyvä lentäjä;
rQhkeä, neuvokas j a ssrvästi vastuun­alaisuutensa
tunteva. E i ole tähän
asti ollut yhtään suomalaista lentä-iää.
Joka voitaisiin asettaa Mnen
rinnalleen. Ja v a i i i harva neuvosto,
m ^ n tuhoisista lentäjistä täyttää
länen mittansa. E&ä v a in Suomen
Neuvosto-Venäjän mittakaavassa,
vaan koko maailman .mitassa hänet
voidaan asettaa maailman parhaim-luen-
lentäjien rinnalle. Kolme r o h -
teaalentoretkeä, Leningrad-^dva Ja
Semlja, Vladivastok—VrangeUn S a a -
j a Laurendin .lahdesta Pohjois-
) Siperian ympäri Lenajbelle, Jbtka
teknillisiin edellytyksiin^ j a Hmas-^
tasuSrteisiin nähden vaativat var­maankin
enemmän peräotmallista
rohkeutta, neuvokkuutta, kestävjn^
tä j a älyä kuin' Amundsenin J a B y r -
d i n n^)äIennot — {xihumattakaan
Nepalesta -r- l ie pUhnvat itse puo­lenaan.
siUä ne kuuluvat Jäämeren
lentoretUen hSibcnaan.
Työläinen! — Oletko
Sellaiset saavutiikset ovat eläinän
arvoja proletariaatin lapselle, joka
12-vuotiaana nääntyy isän kanssa
pokasalhan päissä j a kirvesvarressa
halkometsässä ajaakseen nälkähir-vlÖn
suiirperheisestä työläi^odista j
j a Jonka elämä sen jälkeen on y h -
tämittoista, väsymätöntä raatamis­t
a niaalla, merellä Ja ilmassa viime
hetkeen as% olipa kysymys sodan
tai rauhani toimista. O n kunniakasta
sanoa seUaista miestä toverikseen, ys­täväkseen.
Sellj^sia jB^oletaarisia a r ­voja
täytyy kunnioittaa kauan sen
Jälkeei&in. kun ystävän kasvot o-vat
lakarmeet -näkymästä, kun se
perstkma, joka k a r a n oli, on aikoja
muuttimut atoomeiksL
Sana^ on h3rvä, teko parenq)L Otto
K a l v i t s a oli teon, el sanan mies. E i
ollut aikaa ke^hittyä eteväksi puhu­jaksi,
enemmän k i l i n teräväksi k y -
nämlehdksikään, vaScka siihen el
suinkaan puuttunut luontaisia edel­lytyksiä.
Poliittiset pulmakysymyk-set
ratkaisi nopeasti terveellä pro­letaarisella
vaistollaan Ja Vetäsi
päälle - haikean inerimieslaulun t a i
repäisevän kuidetlh- O l i " K a r j a l a n
lapsia laulavia", sieltä jostakin
Vuoksen varrella, PÖHäkkälän .pnb-l
e ^ . Ön ihmisiä, jbisto näi^äät s i l -
mänrä^yskuvan ensinäkemällä Ja
h a o i n p a se kuva elämän varrella
muuttuu. O n kuitenkin harvpja,- Joi­den
kuva alati- muuttuu joko edul­liseen
tai epäedulliseen suuntaan.
Otto o l i näitg ftgrpf>jt» 1gh'ginäfa'!m51-
lä pidät häntä* vanhana tuttavana,
m n on k u i n vanha Böbinsmi C r u -
Kirje Timminsistgl
Tyttö- ja nkkojohbt
ovat nyt .io ohi. Ja kyllähän a i
k i n riittää, sillä olihan sitä-päivässä
kylliksi. Aätat ja''p
alkoivat jo pitkästy, vai
ollut niinkuin himpunvman 1
ta, mutta murinaa sitä vain i
Yleisön kannatus meillä
hyvä, josta kiitos: Samoin •
tulopuoli oli melkolailla
kuin akoilla ja pojilla. Ttaitnai
mukavasti jomottavan 150 ri
sen ruumiin, kun sentään
lailla onnistuttiin, vaikka
lueemme muistaakseni piMl,
olisivat kiitollisia jos vallia sil
pie kokoon edes yhdenkään"&
mitäpä noista, ne ovat '(ffl^
menneet. Sen minä näissä'Ji
tulin huomaamaan, että kjffl''
minsissä on vielä -suomalfllsli; i
vaan kalkki koolle saadm i i j
pähän ne kaikki vielä VMsäij
näkään olla.
Haihtuvia pavä
tullaan esittämään osaston:_^
möltä 11 p. toukokuuta, siis.eiäi
nuntaina. Kappale on kaunis ja J
nittävä, kuvaa Argentilnfllairi» I
japaimenelämää suruineen
neen. Kappaleessa on yhd^
ta laulua. Vaikka kappale,
täällä ennen esitetty ndn
vuotta sitten, niin ei sitä sUtlT
olla katselematta, siksi kaunis r
J a kaikkein tärkein meinasi!'
lipsahtaa aivan sivutse: täsU i
paleesta tulot luovutetaan
me näytehnärahastoon, eli _
noen uusien näytelmien
seen:- Ellei meUlä ole sltäöi t
tusta varten tinoja, niin 1
tä näytehniä sitten saadaan P<
tetään. Siis muistakaahan W^
täkin puolta sUmäUäja "
Iruotisena yhtä paljon kuin 1
vuotiaanakin. Ja kuitei^
robinson" oU peräti tois^
sen. tuht tuntemaan vasta
kestäneessä kbllektiivisessa .
jossa kumpikin ottaa ^^astaffl.
taa toiselleen, mitä sie^^^rL,!
sä lokeroissa löytyy - , - a r T « D »|
vähemmän arvoisea Ja
nun edessäsi oli vähitellen w
nyt uusi, kirkastettu .
ihmisestä, kelpo proletaartÄ^^
kimättömästä ^ " " .^
vanhasta punakaartila^
bolshevikista, joka ^f^.^^
si kenelle proletaanBe t d ^
ajatuksen selvyydessä^
k u i n ihmeellisessä tyotJ
Luova kysy, jonka Päf.
alati uusia alotteita, ^
keni rikastuttamaan toeta, ^jj
E i ole tässä tilaisiiatta_e*
piirteissään, edes « s ^ ^
ta Otto Kalvitsan « 1 ^ * ^ ^ ,
N i i n laaja, niin n i o i » » ^ ^ ? :.
sisältörlkas se on. SesaflA.
kynti ulottui
tdkiin ja Mongoliaan,
soe. l o n k a kannet ovat kuluneet, l e h ­det
kellastuneet paljosta lukemi­sesta,
mutta/josta kuitenkhi jostakin
selUtämSttömästä «yystä pidät öö-
Novaja Semijalle Ja _]^^
rille kaukana P ^ ^ ^ ^ ^ ^ .
reilä. Mutta toven
meitä, varten t y ö j a o l^
laisten P^riimen^^^^
on täytettävä se t ^ j a ^ j i
on piirrettävä han^^jS.:! mättömästi historiaa o»"»-.:-
tulevat sukupolvet nai
ölainen. pana-anneijaBui»>_ ^
ha bolshevikki ^ 0 0 ^ * •
lisuus, se oa « K P ^ J ^ j B i l
_ se on Suomen ja
tartaatin velvoUisans.
t5?*a uitb
l « t Sihteeri
IS^ tästä
l;,«cftiin
i * n teko ja
s» JS;:,