Vapaus, May 18, 1948

              'M
Tiistaina, toukokuun 18 p. Tuesday, May 18^
Lasten kuolevaisuus Lapissa lisääntynyt
Suomen pobjoLsImman j a a n i n . L a - f f^nnf-n j-otaa^ / VIJa-turnLstauUrn ! i -
£55ritym3.nen on my(5s fc<ilvasti nähta-
• lii j OH h<.'nkiiit.v-;a rifchityks/^Sfiaar)
suomalau>ot lapset .%dan j a U e e n ovat
c-niien «olaa v a r t i u n e u a v t l j i a a n ja
itiKanaan epaeduUi-sjnjmaiÄa aAt-OJassa.
Ht- vä-syvat helpommin, tarkkaavai­suus
on heikontunut j a h f ovat enem-
1 m a n i t s e e n i ^ sulkeutuneita ja r i i t d e -.
vat kernaasti.
j/Iri läknlnlääkan toteaa, että naläsid;
a l i r a v i i s e m u k i i e s i a ja puutieelli-sesta :
vaatetuksesta aiheutuneet kuoleman- ]
tapaukset lasten kaskuudessa ovat so- ;
d a n Jälkeen osoittaneet n o u i a ^ u n t a a ;
E t e n k i n keuhkorauha.<ituJ>er<:ulof>£i on j
sodan Jälkeen-peloittavasil Ij.saytynyt, i
j a la.sten huonon yleiskunnon vuoks»!
monet naLstä tapauk:il.sla ovat - j o h t a ­neet
mlliaaritubcrkulfxjsiln. -
Myös la.sten pneumonia-tapauksftt i
ovat nyt u v a l l i s e m m a t kuin ennen • '• ~"
sotaa. Lapset joutuvat l i i k e n n t v a i - j Ensimmäinen
keuksien vuak.si: mona.<iti huonoj-vsa
vaatt£-is.saan kylmettymään: TalveJlu-
; k i n l a p s e t o n tavalji.<>f;.stf .saira-ituneJoa
tuotava laakänn vasUanotoIle avoi­m
e l l a kuorma-autfjn lavalla. Pneumo-niatapauliset
ylhäällä: Lupvi^a ovatKin [
tämän vuoksi suhteelli.sen vaikeat, jo ?
huonon ylei-skunnon vuokijl paat.tvv;jt •
h y v i n usein kuolemaan,
• L i i a n pienet, r i i i t a r n a t t o n i a t kort­tiannokset
ovat .suurella varmuudella
tärkeimpiä tekijöitä tuberkuloosiii;
pneumonian,' anemian ja riisitaudon
l a a j a a n levlnnei.syyteen.: O.saasa • on
myös kylmillä j a ko.steilIa parakkia Ja
=pahvlasunnoilla, Jotka arkti/.e.s.sa k y l -
myyd(Ä.sa ovat inhinulli.selle elirnistolr
le-Sietämättömät.
Vuosittaisi.sta k o u 1 u larkaktu.skor.
teista näkee selvästi, ctia^ p a i n o n n o u .
s u on. h i t a a m p i koululap.silIa nyt k u i n ! jaance
Farmarien Päiväpalsta
Leipomotyöläiset
lakossa Eiressa
Dnblin, E i r e . — T ä ä l l ä o n n o i n 3.0ÖO
leipomotyölaista lakkputunut j a l e i -
v a n j a k e l u loppui l a u a n t a i - i l t a n a.
Lfeipomoiyoiäiste« j a työnantajien
Välisessä riitakysymyksessä , s u o s i t t e l i
tyÖvEenoikeus p a l k k o j a korotettavaksi
$2.20 viikossa, mutta työläiset eivat
ole -s^uostuneet s i i h e n , v a a n v a a t i v a t 75
: p r o s e n t i n korotusta v j i k k o p a l k k o i h i n -
sa. j o t k a sodan ed^lä olivat S22.30. •
naisajuri
j pelästytti ihmi.siu
! .South Pasitdtrna, C a l i f . — .MrS; J e s -
1 .sica P. M e r v i l l e sanfjo, etla han us-
\ V.CJO ajaneensa autoa kauemmin kuin
i rnikaän muu nainen.
'•Jo.s joku muu n a i n e n on ajaiiut
' a u t o a V. saakka, n im k u m a r r an
i hänelle", .sanr>o C9-vuotui.s entinen
! muinai.>aikai.';ten tavaroitten kauppi-i.
a . i ' " m u t t a mma a j e h n i.säni: v. 1803
iyk.sisilinterLsta VVintonia. . Thmteet
i j u o k s i v a t poi.s- k a d u i l t a kun näkivät
I m i n u n tulevan autolia."
Mrs. M e r v i l l e ajaa 21 vuotta vanhaa
autoa mutta aikoo ostaa pian uuden.
''r"!* "Culworm"-tuholaisten kontrolli
— Inca-kaiLsa a.<-.ui'alueella. iT.l.ssa
nykyään on P e r u . Se oli k o r k e a l l a ,si-vistysta.
solla, jonka lodi.stavat jaJleen
rakennusten: rauniot.
C o r t l a n d o.Tienalaj: kuuluu nuhin
lajelhiT., jo*,ka tarvi:5e.v:it ristis;ita-;ta
voidak.^^.een tuo:taa hedelmiä, . Muut;
S i i n a a n luokkaan k;iu!uvat puut ova^
M c l n f h j a Spy l a j i '
J o . omenatarha--,anne ei ole rnui-ta
• omenapuulajeja ei puiden s n . ' . a -:
rnineii-voi tapahtua. . Se voulaan va- ••.
liaikai.sfc.sti. k o r j a t a a.se-.iamalla p u i -j
h i n >;ankoja, joi:::.sa on rnui-sca. tOisen >
l a j in omenapuista leikattuja UVJ-M
,ku/.kineen,-• V
• Mehilä;.>et: kuljettavat Siitepölyä;
kuk3;.ta loiseen. Monet hedelmafar- ,•
marit, vuo>:raavut m e h i l a i s t e i v k a s v a - , j
t a j i l t a mehiläisiä keväällä :o:mi'^ta- i
maan .siitepölyn puusta toiseen k u i - [
j e t l a m l s t a . Toi.set astavat, etela.sta
variava.sten tata iarkoitu.sia vaitt-n
l a a t i k o i i u n .sijoitettuja mehilfjiisia.
. ••Cut'A'o.''m -tuMo!ai.-x-t ovat,, icuieis
ni.mestakin o;-;:x:a}ii näkyy h i n i i m ' : -
l ;i- va.ni.aan, ' r i a r v a t t o i n i a iouii--:i:i,
JO fCj. - . o . a : poikki v,..'-.^ istute M I
t.'j.ii2atin, .Kaalin, p i p p u n n - j a muiden
u i i m j i M i i -.ih.^n.K Sten :ainU:n ko.--'
s i a . oisiii. Päivisin ne piiloutuvat
maahan. ..Suurimman, o t a n vauriois­taan
ne s u o r i t t a v . i i lou.-cokuun- l o p -
pupuokrjLa Ke;^a.-:uun p u o b v a l i i n men-ne-
s-sa, mu*-a iL-em narna ' c U ' w o u n . t'
toimivat ja .syovai: jo ennen tamten
p i n n a l l e uiio. 'la.v.ta johtuu, e i t a on-oltava
JO .se.sonf.;!!) ul.-:upuolella v a i - ,
rnnna niiden hyokkayk-sia vas:aan,
i selitiää ]iiitohai!ituk.',en maatajous-j
d e p a r t i n e n tm i.iyoiuei.sjao.stoM edusi a -
i j a W. G . M a t t h e v . - r n a n . . '
T e h o k a s i a " C U i x o r n i myrkkyä v o i - i
Tft-.tava. k u i v a n n , . j a .=-;iten • vastn ves;,
.Mk.-i.semmin kayteMim vicla inolits-
;.!a jnutta kofie.fnus on o.sor.tanul, e^-
tf-t .-.e ]ij-aa naioen mvr.<kyan:io.vtcn
tehokkuutta. .
..Mis a iHxleiaaii olevan liaslä toukr
k' a , .^:cila o: 1 t u t a mj Y.f.\d, k>l',et-uivämaan
pinnjHe. muutama ^Ktivä
ennen l a i n i e n i.-.titltam:s':a — n.j;n. 15
paunaa eekkermalaa kohti:, kuivj-n.i
p u n n i t t u n a . . Y k s i annos ;aval!-.;;c-. i
r u t t a a , . muf.a- jo.s n a ; i a . lou/ckia . on
paljc^n, .niin -Silloin: olis: ky. l v e t t t va
toinen annor; kolmen pai v an kuliit-tua.
Antakaa lama myrk.-:yannos.
a i n a i l l a h a j u u n auringonlaskun
k a n i silla f u ; \ \ o i i n i t ' iupfu'..it h i ­l
o in .-avomaan j a no p i t a v a : uioraoi'.-!
ruoa:sta; T o i n e i i t a r k e a seikka on .se.
DON HAALILLA Z^^T^^^
JOKA LAUANTAINA KLO 9 ILL
•^R A Y Ö H M A N I N orkesteri soiiba
-^iirretty lapsonen
JOKA ALUKSI ONTUI, MUTTA...
K i r j . V K T O I l TI^INK.V
Myas Neuvo.stohit-assa valmLStelaanj tyneena elokuvan puhe- j a m u s i i k k i -
. osaan.- l a v a s t a j i en j a o h j a a j i en kv^kse-liäisjTteen.
;..4jan mit:aaii ,l:asvoi
•.irtyäVicin' iävästajien suorittama, työ
k:ii;?ikirjoitukseii irieaii toteiittajanai
saa-.utu:ta n..T-cr.o.-:-_-r.
p u r r e t j r r .•jank.ir.i
[ H u o m a t t a v a a asa:.
k m näytelleet
J3 .'V. Sazonov. jotka ov&'
! k u v a n sankarien vaarir
graafilhset häh.T»o- . '
••ta«ä g--a-.
, J .
- ^ - T y y n e n ' meien loysi. e.spanjalai-nen
merenkulkija Balboa v.. 1513.
d a a i r v a J m i s t a a siten, e t l a sekoletaan i e t t a myrkkyannos levitetään tyyne-ni
r u o k a l u s i k a l l i n e n .-paris green" myrk­kyä,
k v a r t t i i n ."bräania" j a : tahan.
#4
TOIVOTAMME PARHAINTA ONNEA
sm
HEIDÄN AVIOLIITTONSA JOHDOSTA
Saima j a J o h n Turpoinctv
Mandi j a J o h n Salminen
Mr. ja mrs. Chas. Turpeinen
John Turpeinen, J r .
M a r y j a P a u l Sahninen
Pn-kko j a B i l l Salnvinen :
Tom 1 L e v o ja F r c t i d i e/
Nancy, Vera j a John
John Piispanen J r .
Vic- Hyvärinen :
M a l t t j a M a r y Johnson
H i l m a j a Toivo Ranta ja
perhe
. V i l m a j a W a l f r i d Rönkä:,
Sofi j a W m . Rönkä
Eero K i n os
Leo Luopa
Martha j a B i l l Johnson
A n t t i Ranta
Mr ja mrs. J . N y m an
Tyyne ja T. Rauhanen
A. Seppälä
H i l j a ja K a r l Törmälä
H. Orre
O i v a Ranta
Rauno Soramäki
U Rauhanen
S y l v i j a E i n o Mäki
Toby S\van
H i l m a j a Jacob Jussila
M a r t t a ja A r v o Hehn
Jussi
M a i j u j a Evert
Hietikot
M r . j a mrs. J . L u o pa
J . K r a t s i j a perhe
Fanny j a E.llännineu
Leo, Irma j a Aate
Manda j a D a v i d H e l in
K a i s a j a L a u r i
Y. j a H , Palomäki
K. Tyynismaa j a perhe
Vieno j a Toivo Salo
Vieno Tuomi
V i c s U j a F r e d Leonard
V i h Häkkinen
Sanni j a Jacob M a ki
V i c . ja Matti
M r . ja mrs. E . J . Salo
P e n t t i , H i l m a ja J . R a s i
A n s l i Peterson
V. Ojala
Reino Keto
E i n o Tikkanen j a perhe.
Martha ja Tuho
Thelma, L i l y :ja E t l e r M a k i
Manda Aalto
S h e i l a ja L i s i K a u t i a i n e n : :
I l m a r i Manninen
Rintamäet
F. Mäkinen ja perhe
V i l m a Lehto
:. A l i n a j a Saimon Poikkimäki
A u n e j a K . S a a r e l a j a perhe
Si.^ne j a E Kähkönen
Helga j a Otto SWan
H. Berglund
Selma
T u n a Pesonen
E A. Pudas ja R u th
Anni j a Niilo. K a u t i a i n e n
L y y d i a K i n os
E l l e n ja T om K o p r a
Toini j a E m o
S e l im K o l a ri
Pansy j a P a t i l )
Mr. j a mrs. Väinö V i r t a n en
A l l a n . T a i m i j a A t i t t i
.Dora ja>Taisto Tamminen
AL Salminen
Toivo Luukko'
Tauno ja Marcelle
H e n r y Herranen
E l v i , L i n d a j a T . Pudas
M a r y j a Bob
A n n i e j a K- Honkanen
Toby j a A n n i
Onerva, Väinö ja pojat
Senja ja V i c . J u t i l a
BEAVER LAKELLA TOUKOK. 12 P:NÄ 1948
seok.seen • l i s a i a a n vain . s e n verran
vettä; etta .seo.s murenee sormien va-lir.
se. kuten kosteat sahanjauhot, e i ­kä
siitä tipuve.si heva.sti pun.stetta-ef.
sa. • Suuremmassa maarassa käyt- !
l a en p.annaan 1 p a u n a '-paris g?ee- [
n i a " 25 paunaan -braa-nia" j a snhen)
li.sätäaii 2'i; gallonaa vettä, mutia ^
'•paris. green ' j a . " ' b r a a n i t " on .seko- r
j a lämpimänä iltana, s i l l a tuuh: ja
a u r i n k o kuivaa " s y ö t i t " : nope?.s.I.
Kylmänä i l t a n a nama : toukat, oivat
.syo j a n i i n myrkky p i l a a n t u u . - .
Jo.s näitä toukkia i l m a a n t u u v.isla
-sen jälkeen k u n taimet on jo isiutetr
tu,?.sillO!n tala myrkkyä l e v i i e i a an
kasvien lähelle, mutta ei n i i h i n -Kiin­n
i . ; " P a r L s green" on kuolettavaa
myrkkyä j a .sik.si on s i t a k a s i l e l i a v ; !:
varoen-
VastasyntyiiGcn var­san
lioito
'Koirasta voi poistaa
I lampaantappamishalun
Terve j a voimakas varsa o n t a v a l - '
li.sesli puolen tunnin k u l u t t u a -syn- |
tyrniinsä -jälkeen j a l o i l l a a n j a valmis j
.svomaaii. Jotkut varsat ovat .syn,-
tyi.s.saan kuitenkin^ h e i k k o j a , j a voi­vat
tarvita vahan apua .syonni.s,sa.
Vanha .sananla-sku hevttsen viennis-lä
juomaan inlaa paikkansa siten,
e l i a : v a r s a oiv johdettava, .syomaan.
.Sitä on •.siio.stutellava s i i h e n , - e i k a pa- l i:i.s.sa
: k o l t e t t a v i i . sanoo O t i a w a n kesku-skoe-farmineläinhoicojaoston
edustaja J ,
G .Slothait
On erikoi.sen . l a r k e a i u , c l t a varsa
s a a eman.saensimmai.sen maidon
mi.5sa . on a i n e i t a , - j o t k a suoj-aavai
var.san tartuntaa v a s l a a n j a samalla
sc toimii luonnollisensa ulostuslääk­keenä
M i k a a n vaikea tehtävä ei ole poi.s.-
taa farmikoiriäta ' l a m p a i d c n t a p p a -
mi-shalu, ;tiedottavat tiedemiehet. : v
Eläinlääkärit, jotka ovat tutkineet'
I a t a asiaa sanovat, e t i a p.sykoloogi-nen.
menettely on y k s i n k e r t a i s i n ja
k a i k k e i n tehokkain keino laman
probleemin ratkaisemisek.si. He -se­littävät,,
e l i a tappami.shalu on: koi--
o l o t i l a l l m e n ilmai.su . - T a ma
i l m a i s u voidaan poistaa . u u s i i n t u v a l ­l
a oloiilalli-sella kahoituk-sella, joka
ta.s.sa tapaukse.s-sa tarkoittaa .sita, etr
ta koiraa pidetään useita kertoja l a m -
p.iiden tai k a n o j e n parussa .ilman.et­t
a sen a n n e t t a i s i i n paastaa- i l m a i ­sunsa
valloilleen entiseen-, tapaan-.
•Kun esimerkiksi ka^^oja . t a n p a va
k o i r a pidetään kanojeri ympäröimänä
p i . r r e t t y j a elokuvia, j a vielapa sc-!l:ti-sia,
jotka vievät - v o i t on HoIJyivoodm.
"osakeyhao • Walt• D i s n e y ' n " kuv-lva.
Eiiiteie-mme -seuraava-ssa . neuvo.sto.;
l a i s t a piirrettyä elokuvaa.
F e r a p o n i i n L u o s t a r i n . Troit:ko. - S e -
g e j e v s k a j a - l u o i t a r i n ja K i e v . n -.rofua
tuomiokirkon ihmeellisten -fre.skQjcn;
j o i t a svysia p:delaan erama. mouu-^
mentaalueia maalausvaiteen huomat­tavimmista
Jiayueista,- luomiseen e i ­vät
ole ottaneeto-iaa yksityiset taiste.
Iljat, vaan kokonaiset ryhmät- - e n t -
t i im lahjakkaita, omaperäisia m u i -
n.',i.svena]aisia taiteilijoita, '•iEO.?raa-f
e j a ' . Kuvaamataiteiden hi3tori3.s.sa
tama o n esimerkki todella k o l l e k t i i v ir
• sesta luomistyöstä..;
Meidän päivinämme eraana kaik­k
e i n huomaitavimmista tallai.sen t a i ­t
e i l i j o i d en yhieislyon muodoista on
p i i r r e t t y elokuva. «Se on Kollektiivista
taidetta jo it.^e t e k n i l l i i e n luomisi)ro-:
; sessinsa :periaatteen . j o h d o s t a . Jo­k
a i n e n e r i l h n c n ' kuva, joka : g r a a f i l -
li.sesti e-sitiaa elokuvan j o n k i n , k o h ­dan,
- kulkee, ennen kuin se loy taa
täydelli.sen ilmauk-sensa elokuvanau-h
a l l a , l i i k k u v a a nauhaa p i t k i n toiselta
valmistU-sryhmaUa" toiselle. .Senpä
johdosta" p n r r e l t y j e n elokuvien stu­diossa
'.toimii kumeassa ..yhtei.siyo.s.sa
mitä erilai-simpia-erikoisaloja .edii.sia-vien.
t a i t e i l i j o i d en k o l l e k t i i v i.
Vumeisimmissa- elokuvissa (seka
niLssa, jotka JO ovat- v a l k o k a n k a a l la
etta nii.-:.sä. j o i l a par a i l i a a valmiste­taan*,
jotka: t e k n i l l i s e s t i ovat-korke­alla
tasolla jotka i l a h a u t t a v a t .silmia
variensa luonnoilLSUudella studio
paattava;./'! luopuu valmiista muoteis-.
ta. , Jokai.se.ssa uudes.sa tyo;Äa tulee
-suuremmassa lai pienemmas.sa mää­r
i n esiin neuvostolai-sen p i i r r e t y n elo­kuvan
mestarien o.maperainen käsi­ala,
taiteilijoiden, jotka ovat uu-sia
tnuotoja .etsiessään - kulkeneet kukin
omaa tietään. . •
. Ohjaajat B. D e z h k i n j a G : ^ihppov
/jval. valmi.staneet u-'-heiluparodian
" H i l j a i n e n aukio •- S i m a on vieläpal-j
o n sL' l l a i s t a , m i k a : k u u l u u ajanvieie-elokuvaan;
sima ei ole u.seampien
henkilöiden larkempaa hahmoiMelua.
mutta •-Siina on teravasti p i i r r e t t y ja
samalla: k u i t e n k i n elava radioselosta--'
j a n hahmo, jonka esittämän tekstin
lukee. urheiliLselostaja Sinjavski, se
a n t a a talle elokuvalle määrättyä
viehkeyttä.. Sen.Iisaksi aiheensa p u o -
lesta.se vastaa nuoren katsojan tar­peita.
.: :-'•..;;••:, - - v ' : „ ' ' ; : ; . • ' -
O h j a a j a M . Pa.siii.shenkon elokuvan
Kevätlaulun", pääidea — hyvän tai-s-
•• ^Mmisteiö:
:o td
Vausaii kovuus. :v-oi aiheuttaa . y a i - j j a s a m a l l a k e r t a a se s u o r i t e t a an niin,
keu-ksia. Jos var.sa on h i t a a n l a i n en
eika-syo, n i i n -se VOI j o h t u a umpivi-usta
j. i s i l l o in ;Voi peräruiske o l l a t a r -
•. iretMi.
T o i s a a l l a . r i p u l i t a p a u k s e s s a voi o l la
tarpeellista- valventaa tamman nxai-
- l o a . lypsämällä -.sUa: a i k a - a j o t t a i n.
T o i s i n a aiheuttajina- VOI o l l a l i k a i n en
ympansto;. eman kuume tai kylmyys
; j a -Kosteus muka ovat . k o r j a t t a v ia
o l a i u h t e i t a . •.
,Orvoksi jaanyt varsa o l i s i jos s u i n - :
k m mahdollista - a n n e t t a v a toi-sen
tamman hoidettavaksi; Jos tama ei
ole • toteutettavissa, vsillom .voidaan
...syottaa lehmän, maitoa,, m u t i a . s e on
t e l u a v a n i i n paljon hevosen m a i d o n:
k a l t a i s e k s i kum m a h d o l l i s t a . - Tama
voidaan tehdä ...suen, etta otetaan
. • • p a i n i i ' maitoav minkä voirasvapitoi-suus
on alhainen- j a lisutaan,-siihen
leeluäikallinen. hienoa sokeria - j a 3
t e e l u s i k a l l i s t a k a l k k i v e t i a . Sö olisi
lammiteti^iva ruumnn lämpötilaan ja
.sita annetaan var.salle::pieni.s.sa eris­sä
jok.i t u n n i n k u l u t t u a . Varsan k a s -
vae.s.sa li.sataan maidon maaraa ja
ruoka-taikuin -vaha pidennetään K u n
v.ns.a : t u l e e . kolmen, v a k o n vanhaksi
n i i n -sokeri voidaan j a t t a a pois j a se-kotu.
sia a.steei-tain. .muuttaa.-, kunnes,
varsa.i^aa pelkkaa kuniattua maitoa.;
L a i d u n on i h a n i e e l U n e n : p a i k ka
emälle j a varsalle.:. H e t i k u i n i l m an
sen sallivat - on emähevonen- j a varsa-l
a s k e i i a v a -.-joka paiva, laitumelle ja
lopuk-si - j a t e i i a v a smne kokon-van.
etta koira Cl säa t i l a i s u u t t a hyokata.
kanojen kimppuun, l o p p u u - s i i i a as-l
e e t l am halu niiden :tappami.secni
K u n .koira, oltuaan useita viikkoja
kanojen paii--,wa, vapautetaan, ei s i t a ^.j^jj^,^ ^ „ valmi-ta elokuvaa, j o t -
Täällä on o h j a a j i a - ^ purreuyjen I
- f i l m i e n : . l u o j i a : ,— heidän- lähimpiä j telu p a h a a va-staan on i l m a i s tu
apulaiKiaan .— la.vastajiasekä p i i r t a - . | k i i n t o i s a n sadun- muodossa. Tässä
j i a,jotka. . e l a v o i t t a v a t elokuvien h e n - I .eiokuva.ssa näyttelevät
--kilöiden : p i i r r e t y t hahmot s e k a - t e k - j vatluönnolli-set l i i k k e e n , j o t k a J o h t u -
niUisen -jä t a i d e a l a n t o i m i h e n k i l o i u i . , ! vat it.se-niiden luontee-sta •
j o i s t a jokainen antaa .oman työosuu­tensa
p i i r r e t y n e l o k u v a n . luomiseksi.
Eikä tama -pano.s ole - m i k a a n p i e n i:
j o t t a kyettaLSiin valmistamaan 250— j
300 metriä pitkä elokuva on tehtävä '
tuhat piirro.stä! .
Neuvostoliitcssa p i i r r e t t y j e n eloku­v
i e n studio: on " S o j u z m u l j t - f i lm '. Ta^.
-mä s t u d i o . o n perustettu v. 1936. Vär.
hän y l i kymmenen vuoden, kestäneen
työskentelynsä a i k a n a se on kulkenut,
pitkän taipaleen, j o n k a v a r r e l l a oiV;ol­lut.'
monta surun - hetkeä. Studion
; Vii.siosaise.ssa elokuvassa " K a d o n ­nut
a s i a k i r j a " : j o n k a ovat v a l m i s t a ­neet
ohjaajat B,. j a Z. B r u m b e r g Gö-i
f o l in kertomuksen mukaan, on monta
I mielenkiint-oista j a huomion arvoista
L a a d u n j a i „ : !;=-g-^, .
•tyyhnsä^ sekä aiheidgiyi
l a i s e t vuonna 19-w ]:ikkefcl'e*
eloku\at antav..' cihef-i luodr^
v i a . n y k y a i k a i M ^ - a i ; i i . . ;a
Uusi^^a eloku-.i^.--1
dan aikamme-elämä, sii.nä -jiiec,
tya mcidan. aikamme =--a:,ikire:-"~
£1 --^i-alto. uus, j i u p - ' - , , o , j a ^ " ''
retyi, h a h m o t l u l c . 'o.--ni.'Lar,
lee myöskin tuomaan niukaan!^^
sien m-'iotojen et.!n.i--.c'i IZ.^T^-I
d i o n toimihenkilöt i n -
k i n . Sen -huomaa v
olevien elokuvien .si^-i'
S i t e n e s l m e I k l k ^ . o,ij..aja D 3^
-shenko ii-oskenttlc kaksii".
" M a t k a jättiläisten maahan:"-nii^
elokuvan parissa Tama eioku.a
ka kasikirjoituk-sen o ' a . iJat-nec,
Dlugat-sh j a . S : Romauov kctoo•
. k a a i i teollisiuKlen.: '.-n.-iiviiotitiui
telmasta. •
Ka-änt.vniinen njkva.kaiVicn
-den- puoleen ei s u i n k a im .supfsta ai
p u n a . -Edelleenkin .studio kij
-suuren e n elokuvalaätujeii ja
l i s t en muotojen .moninai.iuuden lii
L i s a k s i ovat valmisteilla ••.\Iiksi a!
(Majakov.skm mukaani, "Ku
: k u k k a " . Edelleen .studion tarkoitid
sena on .urheiluelokuvien valmiv
sen j a t k a m i n e n .sekä sellaisten elofc
vien k u i n "Keväisiä säveliä" valmi
tuk.sen - j a t k a m i n e n .samoin k'jin-v
m a y t e l m a . -ja satukuvien :valmis'>
ten jatkaminen: -
. P i i r r e t y n elokuvan:,tekijöide.T
t a i t o , taman elokuvaiaueen tekn^
ten mahdollisuuksien suunnaton
vu antavat aihetta uskoa. etta.Nf
v o s t o l i i t on taiteellinen • ja? erikoir.
p i i r r e t t y elokuva tulee voittanij
jokaisen pojan j a t y i o n . jotka piiäv,
enemmän hauskoista- eloku^.-L«ta h
tylsistä rikosfilmeusta
enaa kunnosta: n i i d e n tappaminen
T a v a l h s i n menettely on .sulkea k o i -
r . i . esimerkiksi verkkoaidalla lampai­den
keskuuteen.' Muutaman ensim-;
mäi.sen vukon a j a n koira h a u k k u u j a
tekee hyökkäyksiä, aitaa - vastaan,
mutta alkaa menettää h i l j a l l e e n i n ­toaan
j a lopulta ei kiinnitä ^mitaan
huomiota l a m p a i s i i n . K u n se sitten
paasee: vapaasti lampaiden p a r i i i l i on
e n t i n e n " v i h o l l i - s u u s ' ' -kadonnut..'
Sulfa-lääkettä
siipikarjalle
K c g i n . i - — V a i o i t n e n S a s k i t c h e -
\vanin. s i i p i k a r j a n kasvattajia .-.siitä?
ei.'ui: Caecal cöccidiasLS-'^ .tauti vöi l ä -
-hitulevaisuudes-sa. a i h e u t t a a huoniat-.
taVia -menetyksiä kasvavien: känän-
: p o i k i e n :jouko5sä.-: niaakuntahallituk-,.
sen e l a i n l a a k r i .R. P. \Vaechter suo­s
i t t e l i sulfalääkkeen k a y t i o a tätä t a u ­t
ia \astaan- :
. ••Coccidiosis-." tauti- o n y k s i tämän
maakunnan neljästä paaasialhsim-masta.
kanataiidista. h a n s e l i t t i . k o "
rosiaen ,sen t e h o k k a n k o n t r o l l i n ' t a r -'
peelhtuutta.
\- K a n a n p o j a t saavat tämän taudin
:.tartuntana sellaisesta ruoasta tai j u o ­masta.:
mika- o n saastutettu .näillä
tautiba.silleilla. ; Ensimmäuien. merk­k
i : tasta taudista on ulostuksen - mär­kyys.
.: N o i n v.uden:päi v an kuluttua
:siKä. j o l l o i n : k a n a n p o i k a on tämän
• taudin-, -saanut; -ulo.-^tukseÄsa • näkyy-tavallisesti
verta.
. S u l f a l ä ä k e t t ä . a n n e t a a n ; suen, että
, siiä sekotetaan ohjeiden mukaisesti
k a n a n p o i k i e n ruokaan t a i juo.maan j a :
: sen h i n t a o n v a i n 1 t a i 2 senttiä k a -
; n a n p o i k a s t a k o h t i s e l i t t i t r i Waechter.
DDT ei ole turvallista .
käyttää kurkuissa
V a i k k a r a i t a i n e n kurkkukoppiamen
Ottawan .piiri.ssa vaivaa: pääasiassa
kurkkuja,: k u i t e n k i n se a h d i s t i i a myös
meloneja ja kurpitsoja. Se o n noin'
neljannestuuman nmtainen j a väril­tään
k e l t a i n e n p a i t s i p a a o n musta ja
sen sela.ssa on k o l m e . p i t u u s s u u n t a an
: «kulkevaa mustaa r a i t a a . . - : . ••:
. V a i k k a , D D T . : n a v u l l a v o i d a a n m a i ­niosti
kontrolloida tama raitainen
-kurkkukoppiamen. niin-; kasvattajia
:varoitetaan k u i t e n k i n siita; ettei -ole
-•turvalh-sta käyt t a a D D T r a useimmis­sa
. ktrrkinit7jakiirpItsäläj"eiS3ä,"selit­tää
Inttohalhtuksen maatalousdepart-^
. m e n l i n hyonteisjaoston edustaja \V;
...G. -Matthewman;.. :.Vuonna - 1947-:Ot-lawa.
s.sasuoritetui.ssa kokeissa D D T -
: pölyn, kaytto. aiheutti- mainittujen
kasvien surkastumisen j a ^ n u d e n l e h -:
l i c n kellastumisen.. Tama pi-tLpaik-^
kansa useampiin l a j e i h i n nähden : ja
j o i s s a k i n tapauksissa sato väheni- n o i n .
50 prosentilla-. Myös todettiin, että.
v a i k k a jotkut: k u r k k u - j a : k u r p i t s a l a -
: j u kestivät D D T t t a . m i n n e k i n v am
k o r k e i n t a a n kolme . k e r t a a ke-sa.ssa
annetun polyytyksen-
,: --.i. osan: p r o s e n t i n -Totenone';; pöly-m
i t a -myydään useimmista siemenr.
kaupoi.sta. , o n . : tehokjista myrkkyä:
n a i t a koppiaisia vastaan eika se.: to­dennäköisesti
v a u r i o i t a - n u o r i a kas-,
veja.
—Oletteko jo uusineet VAPAU­DEN
tilauksen? '
Hietasen 15 mailin
tulos maailman­ennätykseksi.
.. Lontoo. -^Kansainvälinen lurheilu-
.: l i i t t o onvhyväksynyt M i k k o Hietasen
Viime eiok; i2(hpnä Kuopio-ssa saav^t-•
taman-1-18.33 tuloksen I S m a i l i n juok­sussa
uudeksi i m a a i l m a n e n n a t y k s e k s i.
Entisen.-oli saavuttanut E r k k i .Tami-T-l
a 1937.
-Samoin;, hyväksyttiin Met vPatton
osalhseksi 100 j a a r d i n -juoksun m a a i l ­manennätykseen
tuloksella: .9-4:: sek..
jonka.-ovat,häntä ennen saarattaneet:
l i i a a niuiehensä E r a n k W y k o f f : j a : Jes-:
ka -ovat-tuottaneet i i u o r i s o l i i t t o l n i s i l ­l
e j a pioneereille monta m i e l u i s t a . , t i -
lai.suutta.
P i i r r e t y n elokuvan m a h d o l l i s u u k s i l ­l
e el ole olemassa rajoja. Kyna, tuo
p i i r r e t t y j en elokuvien purtäjan t a i -.
. kasauva, pystyy aikaansaamaan mitä
muuttumisia tahansa, luomaan, m i n - :
- k a l a i s i a haavekuvia • tahansa. .:
. Mutta joskus tuo s a m a k y n a lakkaa;
tottelemasta i-santaansa, l a k k a a . m u -
. k a u t u m a s t a hänen tahtoonsa,: alkaa
o i k k u i l l a , j a saattaa joskus: tehdä
k a i k k e a muuta k u i n s i l a m i t a - t a i t e i ­l
i j a tahtoisi sen .tekevän. :
• -Mistä tämä tottelemattomuus sitten;
j o h t u u ? ],
• E n s i a i k o i n a neuvostolaiset p i i r r e t -
t y j en elokuvien t e k i j a f etenivät hapa^
r o i d e n , : pyrkieiv . v a i n omaksumaan
p n r r e l t y j e n - henkilohahmojensa ela-vöiltämLsen
k a i k k e i n alkeellisimman-t
e k n i i k a n : - T a i t e i l i j o i d e n oh saatava
elavoittamansa hahmot kulkemaan,-
juoksemaan, hyppimään.:iiauramaan,..
Itkemään iloitsemaan.-
' J a elämänsä ensi vuosina t a i t e i l i j o i ­den
taidon s y n n y t t a m a - " p i i r r e t t y . l a p -
- s Q ! : e n " o n t u i l i j a k a a t u i l i yhtenään;
sitä oli talutettava kädestä j a snta
h u o l i m a t t a se kompasteli :jok-a aske­l
e l l a . S i l l o i n , voittaakseen piirroksen
l u o n n o l l i s e n l u k k u m a l t o m u u d e n : t a ir
t e i l i j a a l k o i tuikia/tävallisen elokuvan
nauhaa-
- :Tärkastelle-ssa-^n elokuvana.uhalle
. o t e t t u j en elävien todellisten olentojen
käyttäytymistä, hän k u v a : k u v a l ta
e r i t t e l i j o k a i s e n l i i k k e e n ; hänelle:sel-visivati
kävelemisen, juoksemisen.
n a u r a m i s e i v j a : i t k e m i s e n l a i t : tauei-
Ifja. .etsi. /yksilöllisiä : erikoispiirteitä,
j o t k a o v a i l u o n t e e n o m a i s i a m i l l e : h a h ­moille,
j o t k a hänen oli.äikomus luoda;
M u t t a jokainen uusi kuva asetti
- k o l l e k t i i vm :ratkaistavaksi, yhä.; uusia. [
tehtäviä.: ;Samalla myöskin, kasvoivat
ka t s o j i en vaatimukset:j'a: heidän; t a r ­peensa.
S i l l o i n t a i t e i l i j a n avuksi t u ­l
i v a t . k i r j a i l i j a t , . n m o i l i j a t ; - säveltä^
jät- j a näyttelijöiden :".äänet-: P i i r r e ­t
y n elokuvan :'perustaksi;; t u l i käsikir­joitus-
Ehdoton totuus oli se et­tä
vain . s e l l a i n en . p i i r r e t t y • elokuva
on todellinen taideteos, jossa käsikir­j
o i t u k s e n idea on s o p u s u h t a i s e s t i - y h -
Mikä merkitys
on virologialla
V i r o l o g i a ea oppi virustaudeista on
verraten nuori nykyaikaisen. m i k r o ­biologian
t u t k i m u s h a a r a : Baktefiolö-^
g i a a n j a v i r o l o g i a a n sisältyvät tietom­me
: tartuntataudeista- Näiden tie­teenhaarojen
toisistaan ' erottamineri
ei kay painsa, s i l l a r a j a on epäselvä,
jä ...valkeata: on ; t a r k a s t i - , rhaäritelläi
missa toinen -alkaa j a toinen loppuu.
B a k t e n o l o g i a n henkinen isa o n r a i i s -
: k a l a i n e n .Louis Pasteur, k u n taas -jo
n o i n lOOviiotta P a s t e u r i a aikaisemmin
e n g l a n t i l a i n e n l a a k a r i J e n n e r keksies-saan
suojelurokotuksen l o i i h a n t e e l l i -
-sen virusrokotteen erasta v a a r a l l i s i n -
lä: - . t a r t u n t a t a u t i a m m e , ' isoarokkoa;;
vastaan
P a s t e u n n ..ansiosta bakteriologia'
paasi ::et€enpain oikein j a t t i l a i s h a r p -.
pauksin. Mutta P a s t e u r k i n l i i k k u i v i ­r
o l o g i a n : a l u e e l l a keksiessaan rokot--
teen vesikauhua vastaan- J a P a s t e u r.
tiesi puuhailevansa- j o n km näkymät­tömän
ja. t u n t e m a t t o m a n kimpussa,
j o t a oli v e s i k a u h u t a r t u n n a n saaneiden
k o i r i e n aivoissa j a selkäytimessä.
. . T a r t u n t a t a u t e j a :- a i h e u t t a v a t joko
bakteerit t a i - v i r u k s e t . Eika: niiden
välinen,ero o l e m i n selvä k u m a i k a i ­semmin
l u u l t i i n . r V i r u s merkitsee muu-,
ten. a i n o a s t a a n t a r t u n t a - a i n e t t a , j a -se:
o n : y h t e i s n i m i . j o u k o l l a m i k r o-organLS-meja,
j o t k a ovat 100—1000 kertaa pie­nempiä
k u m bakteerit. Näitä ei v o i da
nahda :tavallisella : m i k r o,skoopilla:
vaan ne, v a a t i v a t elektronimikroskoop­pia,,
jä elääkseen j a lisaantyakseen ne
ehdottomasti tarvitsevat olavaakudos
t a . Viruksen: sanotaan viela voira
tunkeutua : b a k t e r i i i i v t in suodattma
l a p i . -Nuden mikrobien noko, joita p
detaan virusr.vhmaan kuuluvina, ia
telee I 100-000 j a 3'10,000 mmn •!
Iillä. K a i k k i elävät organismit voiVs
j o u t u a •virustautien. uhriksi. ka.n^
eläimet; Ihmiset, eivatka bakteeritka:
ole niiltä turvassa. :Lsuittamaila..i!i
h i n viruksia ne - voidaan tuhota.
V a l l i s i m p i a virvistauteja ovat käsien­sä
tavattavat .mo,säiikkilaiiti J3 .K-eläimi-
ssamme m.m; s u u - . j a sorna
t a u t i : sikainfluenssa -ja kanarutta E-misen
virustauteja ovat .tuhkarcki,
vesirokko, vyöruusu, sikotauti lobt'.
ma m.k. herpes, simplex'. iscrp^^
t a r t t u v a keltatauti ktltakuu-T-c
l a p s i h a l v a u s ; . KymmenKuiita enla^it-vii-
iista : voi- aiheuttaa arv-pili!eht"^f
kulkutaudinluontoisen : inriuensisr. .0
k u l k u t a u d i n l u o n i o i s t a nuhaa.
: - Nyk.vaikainen .virologia alkoi
l u v u l l a . Tosin sita enren oh onn-s^^'-
t u istuttamaan m m lapsihalisu" •
n i s t a apinoihin Sa-raaiihoioon^^
k u l k u t a u t i o p i n alalla on teni> täri^'
:tä.huomioita; kuten-e-sim. an
l a i s en sotilaslaakan \Valter R"*^
keksintö- etta -saasket k-.ittiiai ^'-^
takuumetta K o 1 m i k \ m-nen^J-^
paasi koko virologinen tutkimus toc=.'
l a \ a u h t i i n KolmKvinmpnluiTii ;
p u l l a Ilmestyi sitten £ nsiimr-ain-elokronimikroskooppi,
Joiia o"
j (Jatkuu viidenuLlU suulla)_
: 1930-
se Oweias sekä eteläräfnkalainen D-J
. Joubert. ,
. - J a m a i k a l a i s e n . : - H e r b : M c K e n l e \ Ti
viimekesäinen/neljännesmailin tulos
46.3 hyväksyttiin myöskin uudeksi me. j
Hänen nimissään oh myöskin . 1/lO |
; sek. parempi, yliopistojen-välinen e n ­nätys;-
jota ei iole j o s t a k i n syystä a l i s ­t
e t t u hyväksyttäväksi me.
KOKOUSILMOITUS,
Täten ilmoitamme, että The Farmers Mercantile Asso­ciation
Limited. Nolalu. Ontario osakkeenomistajien
VUOSIKOKOUS
pidetään k e s k i v i i k k o n a toukokuun 26 p:nä 1948. alkaen
k e l l o 10 aamupäivällä Canadan Suomalaisen Järjestön
N o l a l u n osaston h a a l i l l a.
Kokouksessa tullaan keskustelemaan muiden biketta
koskevien l a i l l i s t en asiain ohella uusien sivulakisaanio-luonnosten
hyväksj-misestä liikettä varten
. ' .JOHTOKUNTA >
A. Pykäri, kirjuri.
m