1930-10-16-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
244 -i930 -Vi.,
ryöväen
, n Tyäviitn Puolustusliiton kansallinen toimeenpane^^
-n-nvt lähettää Liiton pääsih^erin, .tovefl ^ . . , E . . ginithin" organi-
^.^ rahnnluiäysmatkaile CaAbdatl täiieimpHft kfes^uksiin, hank-rahälli-
ta n v u s t u s U käsillä lieviä juttajd värien sekä elvyttä-
L i " n y!t:>t;i rahallista ja organisatorista tilf^^n^
ereitten k a i k k i a l l a kehotetaan,avust»ixj«^ tovfe|i Söiithiä ja feaitt-
^ hänen k i f i t o m a t k a n s a niöHdoHisipimäxi onnisluneeltSi. Smith
lee: -
Brandon, Manitoba.
Maxtone, Sask.
Tiun 21
: 22 j a 2:} p
•2G p:ään Moosejaw, Sask,
Medicine Hat, Albertä...
i n a n a s k . 2 p:ään Cälfeary, Aiberta, ,YleJnen puolus-lu^
koiiferenssi pidetään sunnuntaina, marrask. 2 p.,. konferenssiin
osallistuvat. Liiton oeastot "ja lUttoon kuuluväi
tyuväonluokan järjesiot.
.ciuun ;> P- C a n m o r e , Alta., osaston kokous ja, yleipen kokous
24 p.
27 p.
IS ]>.
4 P
I
. 12 p :ään Väncoiiverissa, VictoriasöÄ, aimosäa ja
adysmithissa. Puolustuskonferen^si. ^detä^n, jos se oh
mahdollista. Kokouksia pitSisl jät-jeslää kaikkiin paikkoihin,
missä on L i i t o n osastoja. .
13 p. 18 p:ään eteläisessä B r i t i s h Cplumbiassa). jö' ei»^^*s
' Ne.-t Passissa. Suniiuntaina,.,.16 p. pidetään kSkous
Colemanissa, Alberta, Ja samaltsi^ päiväksi järjestetäUn
puolustuskonferenssi jqläi ^Colemah^rii, taä Blairnioi^eri.
K o n f e r e n s s i i n tulevat osaUistumkan o&^töjiöh ja Liittcfbn
l i i t t y n e i d en järjestöjen edustajat sekä ylipäänsä Crow's
Nestin työväen järjestöt. Köhferehssistä^y.,to. järjiesteTjr-tiii.-
tii pitäisi €fclemanin tovereiden huolehtia. ?
lii ja 20 p. L e t h b r i d g e , A l t a.
21 p. C a l g a r y , A l t a . y
22 p. 24 p:ään Edmonton, Alberta. Puolustuskonferenssi
pidetään sujinuntaihä. .
25 p. D r u n i h e l l e r & Wayne, A l t a.
26 ja 27 p. Saskatoon, Säsk.
' 28 p. 30 p:ään Regina, Sask.
kuun 1 P. K i p l i n g , Sask.
2 ja 3 p. B r a n d o n , Manitoba.
4 ja 5 p. W i n n i p e g , Manitoba.
6 ja 7 p. Fort Frances, Ont.
8 p. 11 p:ään, Fort W i l l i am j a Port Arthur, Ont.
, 12 p. N o r t h Bay, Ont.
14 p. S u d b u r y , Ont.
, 15 p. T o r o n t o , Ont.
Toyeriilisesti , . . , .
\DAN TYÖVÄEN PUOLUStUSLIlf ON TOIMEENPANEMA
k O M l t E A .
A. E S M I T H , H. G U R A L N I C K ,
pääsihteeri. . ., organisatjosihteeri.
iraSSlKOjen I i n O l U K ^amsestl kelVänhut stkU nijrymälä-
;sta ja tavallisimmista
lihotus-virheistä
siaksi että myöskhi . teollisuuteen
keittotavaraksl k|iär^Byltyk$l.
tällaisesta siasta, Öfl h^t kuluiieöia
i^änä^ ,vQitu ,^mm..J^.,,^^%-^^
Smk .kg:Ita, pn rääkaäthman, slaii
eno-lehdestä lainaamme seu-n
kirjoituksen, joka sopii aiVan
hyvin Canadan oloihin kulh
enkin: ,
ymys siitä, miten teurassikoja
lihotettava, jotta niistä saatai-
;aras malidollinen taloudellih^ä
cn käytännölliselle slanhoita-kaikkein
tärkeimpiä kysymyk-
Cun kysymys on lisäksi vaisiii
juolinen ja laaja, lienee syytä
esittää muutamia lihanvällttä-huomioita.
; ,
imiiisiä huomiota, minkä Uhan-äjä
voi nykyisin varastolssfi
, on, että niissä öh yleensä
älllsesti runsaasti ylipainolstii
Itsestään on selvää, että s i l -
iminä (esim. emakkoina) käy-
*ä sioista saadaan lihotukS6ss&
n raskaita (120—200 kg) r u -
Sensijaan on oudoksuttavaa,
varsinaisia lihotussikoja ruoki-vifiiä
niin kauan, että niistä
n. 100-120 k g : n ruhopalnöjä.
wnin kannalta on nimittäin
tähän asti helpointa sijoittaa
tlUtyshlnta vaihdellut 11—12 Sihk:-
aan kg:lta.,.Samanaikaisesti on tämä.
£ikaollul värshi vaikeasti myy-^
täLvää.
^ .sljbllHan hinnat ylitarjonnan
vuoksi p^inuval. sitä' nuoremphaa'
äat ovat teurastettavat Näin saa-t\{
ptetäsäi kaksi etua: tplsaal^ ruo-^
Khniah kähhatt^alsbiiS i^äiMtefe ja
i o l i a a l t a vähenee liiKöjen pienetessä
markkinoille tulevan sianlihan mää-
• oikeaan alkaäh tapahtuva .lihotuk-
'sp|i lopeiiaminen on siis sekä rhb-Önhsin
kännattavalsutiden että l i hasta
saavutettavan hinnan kaiHial-ta
erikoisen tftrkeätä. Kun lisäksi
%ian kehityksen seuraatninen o n var-j
^ . helppiba ja elälnteti puhhliseml-neh
on i^lvan pienitölstä, on oikean
ajankohdan määrääminen sikojen'
teurastukseUe *" helposti todettavissa.
K tm lihotusslkojen punnitus voidaan
parhaiten, suorittaa 500 kg:n
kymmeny&vaa'alla, jolla myöskh;i
voidaan punnita käytettäviä, rehiijä
yjn. punnituksia, on tällainen vaaka"
siis välttämälön jol^dsessa talonsa,
jossa sikoja, lihotetaan. Siat a-jiftaan
punnitseinista varten sopivaan,
molemmista päistä avattavaan
p u l ^ n häkkiin täi laatikkoon.
Jöjikä" paino on todettu. Bruttopai-nosta
väSentäriiällä l^ t i k o n *pahio
saadaan sian eläVäpaino määrätyksi
ja siitä taaskin saadaan sian teuraspaino
lasketuksi, ottaen 75% r u -
hopainoksi.
Toinen huomio, minkä lihavarastoissa
voi tehdä, on se. että siat 0-
Vat olleet teurastettaessa joko liian
lihavia täi liian laihoja. Tämä e-slintyy
silavan paksuudessa,. Joka
•jb4kus ori l i i an ohut, joskus tUoskin
siMi kokoon nähden l i i an paksu. E -
jdeliisessä. tapauksessa on sian lUio-tus
Icipetettii liian äikaishi, jälkiniäi-feessä"
tapauksessa Öh sitä jatkettu
(taaskin lilan Icauan.
Pärliä'lmpariä silavan paksuiiiena
pidetään yleensä 3—4 sm,.Vaaditaan,
että* silava tasaisen pakstlha ulöttub
niskasta y l i koko ruhon hähhahjiiu-reen
asti ja että se esiintyy tasaisena
sekä selkä- että vatsapuolella. L i i an
«hkain^n ja epätasatoen silava on-
'Öii eritM'ih vaikeasti myytävissä jä
käytettävissä.
Työväestömme ,pn osaksi tottunut,
paksumpaan silavaan, jota käyttpä
vdi^ihkin raskasta ulkotyötä tekeVä
osä mielellään, eitlttäihkiti vuoden
jptiyÖhälÄihmällä syys- j a talyipuolis-itöllä.
Paksumpaa, silavad käytetään
myös makkaratehtaissa keitto^ jdi
savutavarain "kuutioiksi". Varsinkin
kesällä on paksun silavan kajippa
aivan lamassa, joten sen alhainen
hinta on ymmärrettävis£«.
Lihotettaessa ön siis sikojen painon
ohella myöskin niiden kunto
ljuomloitava. Varsin helppoa onkin,
'hoettamalla sikaiä selästä, päästä
selville sen silavakerroksen pak-yäsikänkoitajat,
ojetleko kafeel-1
l e ^ v«&ikt»lauihan huvittelua, kun
rie ovat lopetlaheet juomansa? j
Naytla^ kuin" Karjöltelisivat piiri-tanssiaj.
jokainen imien toisensa
koryaä! Pistäkääpä koetteekii kourallinen
kauroja ämpärin pohjalle,
niin siitä lie saavat jbtain piires-kellaksMn
ja märehtiäkseenl
Lehmät ovat parantaneet lyp'
syäm hubihattavasti Yhdysvalloissa.
Sikäläisen manviljelysjaostön'
kerääniäin tilastojen mukaan öli
keslumäänti lehmän maidoniuotiah-td
siellä l,43i5 päuriäa v. 1Ö5Ö,
2,004 paunaa v. 1880, multa 3,-
646 paunaa V. 19ÖÖ, ja 4,600 ^aii-naa
V. 1927. Vifelä sutireiii^i
efdistys on tapahtunut holsteiniläi^
sfeh rodim kehityksessä saman ä|aH
killuessa^ V. 1066 kun Texatääir
niminen holsteinilaislehmä tavutti
74 paunan lypsy ennätyksen jJai-vassa
kyiianienenä [päivänä,, pidettiin
sitä ihnie-eliikkana. Nyt prl
Yhdysvalloissa ja Cahädassa enemmän
kuin 250 holsteinilaislehdiäai
jotka ovat ylittäneet tuon ednä\^^^
sen ei ainoastaan kyiiimentä jidi-vää,
vaan kaikkia vuoden 305 jjäi-vää
kohden . - Viirheisten 50 vuoden
ajalla on mainittu rotii kokonaisuudessaan
mybs kasvanut kobl'-
taan samassa suhteessa kuin seil
tuotantokin ön liäaantynyl. Äskeisten
tutkijniisteh mukaan 60Ö jiau-nan
lisäys holsteinirotuisen lehtpari
painossa tuottaa 33 dollarih lisä^
voiton yli rUokinlaku|^anriuks^eri
eli $3.30 jokaista sadan paiiHah
lisäystä kohden' lehihän painossa.
Sydämellinen kiitos ystävillemme lahjoista ja hauskasta
illasta, j o i l l a yllätitte meidät uudessa kodissamme.
Sudburyssa, 15 pnä lokak. 1930.
Kerttu ja Wallu Anderson
Ontispaloja Nenvosto
liitosta
siiLudesta, Jpjika sitäpaitsi tqttimut
siiiiiä htibiniui liiublojeh pyöreydestä
'Tääää stiHt^^ä k d l k e V ^ n Uha^i.
välittäjäJa ruokintakokeideh teki-
Jäii kokemiikaet. Jä huoniiioft sämaah
suuntaan. Ruokintakökeissa on i|i-ihittälii
.yditu tiodetä, että »xiitä pal-navä,
tii#äksi i^ikä tulee, sitä ehem-Ään
^ käyttää rehuja lisäkasvuni-
IPQ.' kohdien, Jot^n iruoldiman kah-nättavaisiius
kä^^.sitä huönpmmaksji,
mitä .iiuurbinraäksi ja räskaatnmaksi
sika kasvaäi
Jotta lltiölussii^äa ! kannattaisi
ruokkia yli IQO kg :ii painoiseksi, tukasi
siähiiihan hif^än .oiläVhÄM
Ien tällaisesta siaätä. kaillimp^ kiiih
keveämmästä ^eika siis, kuten nyt,
halvempaa. Öikeäiii^i hintasuhde
saavutetaan väin : älkiöjen Ufiotusas-tetta
yleisesti katsoen vähentämällä,
Jolloin pakstuttpl^lävalsän sii&n
kysyntä Jä ..tarjojata tulee paremmhi
sopusointuiiii käs^hään. Vielä öh
kg:aruhopainoista sikaa relä-...muistettayA-ettäyikitä ajhaljemmtkr
SUKLAÄTI
% kn^. i^öffle; Öräiiä mäitoö
1 kup..hienda sokeria
kup. v e t t ä . , A
kup- r- muBen^^i^jieit jtähkihöitä
neliötä- sokeröiöiätohti^ siikläatia
gEKOf-fA Flrceen RaiÄutefttj maito, so.
keri, ^ulc'iaäti Ja-veäi^ sekoita-ailfsi kunnes
sokeri söläii, ]^täeh JbiÄfe'? tUleii ^ I -
la. Lisää tulta ^'a Jdehdta niiii kätian ettö
sekoitus tekee pifeiten peBfliean ^ I f c i j . i ^ l -
mään veteen laitöÄsk. (236 F.)V aekot-taen
jatkuvasti. Ota pois,tulen.o^Uä, vis-,
paa siksi Ipinneä.gmim^
pähkinät ia k a a & - ' i « $ l t o ^ pädnriih.'
Kun kylmää, leikfel^ neliöifiin.
_ Koska tahansa ohie vgatii huutoa
ja sokeria, smte^ ^Biäät m&käet
M j ^ f f i i l lä
The Bok-den Co. Uinlte^ 140 .;St. Paal St..
Olkaa hyvä ja meiÄä vij^äjifi Äfefe Brand
ohjekirjanen «Nfew itä0e in tbi fttchen"
Nimi • - ' • •
Osoite
as
Jä pinnan sileydestä.
L i l a n pienet j a lyhyet paksusila-vaiset
siat ovat tavallisesti tulolpsla
l i i an voimakkaasta uHbtuiruökituias-ta
pitkin kasvukautta, kaivukaudellaan
porsaasta 60 k g : n painoiseksi,
on nimittäin sikaa ruokittava a-nieinmäh
kasvattavilla kuin Uhottav
i l l a rehuilla, joihin vilöi^ksimaihlt-tuilUn
siirrytään vähitellen vasta
värshialsella lihotuskaudella. Valku-alsrlkkäat
rehut, kuten kuorittu maito
ovat omiaan kasvattamaan sikoj
en runkoa, johoii hiilihydfaattirlk-kaat
rehut, kuten viljalajit j a perunat,
muodostavat tarpeellisen silavakerroksen.
Si^iihbssä ovat yipehsä ruhtih
keskikappaleefc ja liikkiö (khikku)
arvokkaimmat. Mitä piteth^iä siat
siis .-ovat ja mitä lihäkkaampi an
liikkiö, sitä kysytympi ja arto^-
Icaampl on ruho. Siankasvattajan on
felis pyrittävä pitkiin slkolhip j a sekä
siitoseläinten yälhhässa ^ttä ruö-klhhassa
pidettävä täinä päämääränä.
Silavan laadussa huomaa. tarkkaavainen
katselija varsin Suiiiria erbk^
vaisuuksia. Parhaan silavan ollessa
kliiitfeätä Jä ytimekästä on varsin
tf^bih tilaisuus nähdä tahkeäta, öljymäistä.'
paksimahkaista, sitkeäh-köä
tai muuten virheellistä silavaa.
häissäkin övät kyiSymyksfessä rtib-kintavlrheet,
sillä silayan .laatu r l l p -
)hu käytetyistä rehuista. L i i a n r u h -
saat meijerljätteet antavat esim. velton
Ja vetisen pehmeän silavan, joka
kutistuu keitettäessä. Yksipuoll-inen
maissiruokinta taas jättää t|pih-
'mean öljymäisen silavan. :^lfi»tein!l-ihiän
j a parhaan silavan antavat
jauhot ja penma. Yksipuölisnultä
önlsiis ruokinnassa, vältettävä .Ja r e -
ivusekotuksen vaikutusta täydennettävä
siihen soveltiiviiia rehuilla.
Paksu siannahka tiseihkin .JohtyU
kylmästä karsinasta. Syytä völ silS
b l la tutkia ärVÖät^Ievdsti k a t ^ ^>
i b j a . Ja varata llhotussiöiir^ lämihih
ja kuiva olo.
S i i l o in tällöin täpäa lihavaras-tölfelt
kitukasvuisia yksilöitä. Näillä
on tavallisesti aivan ohkainen
sllavakerros ja paksu iTPpyineh
nahka. Tällaisista siojsta _saadtti /hinta
panee useimmiten ajätteiemaian,
onko ollenkaan kannattanut niitä
kasvattaa Ja tuoda markklnoilk!. E i köhän
nUden käyttäminen kotitaloudessa
olisi sittenkin ollut edulll-ulkomaalaisia
tiedemiehiä Saksasta, _
Tanskasta. Hollannista Jä Englan- mälle apatiitln kUljetustrf varten,
nista. Kaikkiaan ottaa sen työhön
ösaä y l i 2fOO henkeä.
Keskisen Volgan alueella on 32
kbllektilvlslä taloutta lääthiut v l l -
Jan.hanklnnalle vastasuunnitelmat.
Vastasuunnltelmissa taloudet sitoutuvat'
tuottamaan viljaa 3 .tuhatta
tonnia yli alkuperäisen suuhhitel-man.,
. ^ •
Lfeipömd-' ik liajiivesltuataniiossa
käytettävää efiiriöljyä on tähän
mennessä tuotsttu ulkomailta. Mutta
nyt öii elllrlpltolstep kasvien ka.^ •
vättamlskokeet antaneet jo hyviä
Kalojen sävustÄs
Savustuksessa, jökä tärkoItt;aa . k a -
kkslttelemistä sauhussa,, ihlkä
iunkelltuu sen lihaskudoksiin ää-taen
sille erikoisen mauan jä tidls-täen
sällyvälsyytä. erotetaan läih-i
•nilii ^ ja kyhnä4vu|t;iib. ,,
Lämmihsävustdk^e^sa kala, pienet,
kuten silakka kök»»häisina Jä äiiu-rbmhiat
parattuina Ja vleläj^ (kU-ten
lohi) halkaistuna, ensin Ueyästl
siiolataän väkevässä suolaliuoksessa
ja savustetaan sen Jälkeein . u i i -
nelisä, jbtkU' lämpötilan pysyttänil-s^
ksl ^ tasaiseni! Jrf käytännÖlUsl^tä
siristä ovat Varsin pienet: 120—150
chi, leveät, 1 m. syvät jä 2 m. köi*-
ikeat. Ykslnkertaislii muoto on k l -
.ViJäläiie, jota . käytetään _ tulijJesä-liä,
puysta rakennettu laatikko: S a -
vustuic^n kiöhityttyä ttehdasteölll-suudeksi.
oyat savustuslaltosten t i l listä
rakennetut uunit sijoitetut
p i t k i in riveihin, Jolloin useilla u u neilla
pn yhteinen savutorvi. L a l -
iakslia, joissa on 1-10 uunia, pidetään
i5ientaä, 11-14 uunia, keskikokoisina
Ja y l i 24 uui)ia suurina. Savustusta
varten, kalat ripustetaan
i^auta- tai piiuvartaislln lähelle tpl-
\ ||,ian: vartaat paiinäan moneert
rihnakkalseen rlVlln puukehyksllle.
Jotka ovat laitetut uunhi slsäsel-;
liieh mukaisiksi. Kehykset pannaan
uuniin sen sivuseinien lllstakkeideri
varaan vaakasuoraan asentoon päällekkäin
sellaisin välimatkoin, ettei- ,Käuikaaslassai mustan mullan älu-vät
ylempänä rllppUVät kälkt Köö-' - - - -
ksta ^ e m p i a . Savustuksessa dn-fiÄaah
.iJolttopuun ensin palaa il-mUlbkillä
uunin savupelUn olle&|ä
aiiki, jöliohi kalan nahka kulvUU;
Tämän tapahduttua plenennetääri
savupellln rakoa j a tuli saa palaa
vain , liilUoksfena, jolloin kala iSÖ-
140 C kuuhitiudeSi saa kulianfcet-lertäväh
värin. Polttopuina käyttt-tään
kuivaa tammea, leppää, tahi
pyökkiä. Tohnltus kestää, kaläri
koosta, lihavuudesta, ja vesipitoisuudesta
rllfipUferi, 2-4 tilritlä. Se
vaatii' suurta tottuneisUutta Ja huolenpitoa:
yksi henkilö vöi hoitaa
vain 4-5 uunia. Savustetun kälän
sällyvälsyyö öh rajoitettu; lähiplmä-hä
vuodenaikana vain pari vuoro«
kautta, kylmässä viilEonpälvät. Varsin
yleisesti käytetään savustettua
siikaa jä' silakkaa, harvinaisempia
ovat lohi. ankerias y.m.
Kylmäsavustus tplpiltetaan huoneessa,
missä kalä on niiii kaukana
^mpölähteestä. että se Johtuu kos-kettikseen
Jäähtyneen savun kanssa.
EI^len, .savustusta on ^ kala paljon
voimakkaammin suolattava kuin
NeovostolUton ammattiilittojeh
JKeskusneuvosto kehoittaa kalkkia
ammattijärjestöjä voimaperäisesti
jatkamaan alettua vahhlslautumis-
(kampi)ailua yleisliittolaiseen isku-työläisen
päivään. Joka on Idkakiiim
1 pnä. Päivän tärkeimmäksi tehtäväksi
on asetettava joukkojen
ihöblllsoiminen K K : n julistuksen
toteuttamiseen. Syyskuun 30 pnä on
k a l k i l l a laitoksilla Järjestettävä kokouksia
ja. lilänviättojä. . joissa . qh
tehtäVä tunnetuksi laitoksen .työskentelyn
tulokset j a edessäolevat teh-tavat.
"Tässä kokouksessa öh myös-khi
otettava selville parhaat Iskuryhmät
ja iskutyölälset heidän palkitsemistaan
varten.
VastaufcueksI K K . r i julistuksseh
on UkralnaJssa laajalle k^hittyiv?t
"vlklvuotlssuimhltelmah iiuhaist'eh
pataljoonien" muodostaminen. Punaiset
iskutyölälset ovat Julistautu-ijeet
mobilisoiduiksi tuotantosuunni-t^
imieri täydellliseÄh toteutamlsfeeh,
repeämien polttamiseen ja ovat ."sitoutuneet
työskentelemään nykyisillä
laitoksillaan viisivuotissuunnitelman
loppuun. Tämän, laajan
Joukkokamppailun etuheriässä kulkevat
Harkovln metallityöläiset.
Melkein kalkilla laitoksilla on myöskin
laadittu vastasuunhltelfhlä.
Muula'mlen tehtaiden osastot öVat
lajentaneet alkuerälstä suuhilel-maa
50:kln prosenttia!
Stalinin piirin kaivoksilla on otet-tu
käytäntöön jatkuva tuotannollinen
neuvottelu. Eniien kalvoksibi
laskeutumista, väliajoilla sekä vuorojen
vaihtuessa käsitellään erilaisia
tuotannollisia kysymyksiä. Jokaisen
työläisen on oltava kulloinkin
tarkoin selvillä, mitä hähcri
tulee vuorollaan 'tehdä. ' •
Leningradissa alkoi syyskuyn 20
Jpnä fysikaaliskemlalllneh kpnferen,s-si.
joka kutsuttiin koolle fyslkäalls-
.Itemiallisen Instituutin alotteesta.
^Konferenssiin on saapunut ryhmä
den loppuun mennessä t\illsl käslbr
täinään. 70—60 pro?. Johtavien teol-lisuusaldjen
työifiJäfstä. " • .' '
Rfe'vf^tä tiedötetaa(i,^^ttä-siiiAe on
saapunut Canadastä ryhmä •venäläisiä
työläisiä, jotka pakenivat sinne
V. 1905. K a i k k i saäpuheet ovat
amäaattitaltdlslft' traktörlsteja. M u kanaan
toivat he maatalouskalufe-.
ton. Haastattelussa ovat saäpuheet;
tyblä\set lausuneet. *ttä he palaavat
, i l o l l a Neuvostoliittoon, rakeh-,
taakseen soslalUtlsta maataloutta
rinta rinnan neuyostotaloniJoikals-tbn
kanssa, fidelleeri lausuivat omt-grantit
Neuvosto-Ukrainani työtä-,
tekeville talpnppjiUe tervehdyksen!
Canadaan jääneiltä likrahialäislita'
talonpojilta, jä ty^lälsUtä. ,
Kil^oi Bbgln rautakalvökshla öh
viime aikoina saavutettVi huoniatt£-
via työn tulöksl#. TTähäh mjSÖhesiÄ
on vuoslsuuhhlleima toteutettu 123
VUme kesäisen Pohjoisen retid-kohnäii
jä Präns Josefin maah retkikunnan
, jäsehe^ . <wät palanneet
lienlhgi^dllri. Kutfen r^tkeUä muk'B-aa
ollut professori SampUoyitsh öh
lehtien edustajille llihbiltähut, oh
viimeisellä petkeliä saatu polkkeuk-
;elllseh hyviä tulciksiä. Mikääh a i kaisempi
reklkunta el ole ulottanut
tieteellisiä tutkimuksiaan, n i i n poh-'
joisille alueille, kun tämä retkikunta.
Erlttähi arvokkaaksi tekevät'
r^tkikuiinan merkityksen sen tekemät
löydöt. On löydetty uusi saari,
joka nimitettiin prof. Wlsen nlmet-le,
koskia, hän jb v. iÖZ4 oli lausunut
arvelulta saäreti' olfcfmassaolos-ta.
. j
Löydettiin myös.Jpilkko pikkusaaria,
jotka oihistettlitt töv. Kamenq-vln
nimelle. Uudet löydöt antavdt
mahdollisuuden täydentää Kaariaft
meren karttaa, jossa näihin saakk&i
onkin ollut useita valkoisia täpliä,
Löydöillä on ylelsmaallmallhieii
merkitys.
MuunhahiMä. t!edä4tMW,. «ttä'
satama on .ylikuormitettu apatllttl-la^
tilla. ., Vl^me aikoina on slnhe
Hlipinästä kuljetettu 500 vaunula^-*
tlä apätiittlä. Neuvostoliiton kaup-'
pa-aslaln kansankomlsarlaattlln 6x\
lähetetty sähkösänoniä lisälalvojert
luovuttämMestä Mudrmahnln satä-
H U Ö M . !
. 0 1 ^ takaisin Uikkeessani. .Myöskin on töisiä jimntattl'
taitoinen naisparturi, joten voitto saada tyydyttSvfin palVelok»
sen. Käykäähän tutustumassa^
J. OKSAN£N — VapaaäeA Udttll*^ idtfi^ il^ttlti.
I . . • • . .r< . ;.i.-,Vr. • <i
PHÖNE89?
Viisi umpinaista StudebäkeB autoa aina yleisön palveluksek-sa.
Kokeneet luotetut atitdri'fcdljettfejÄt^. Supirtalafa^^ palvellee
suomalaiset.. — Pitkille j i ,jfahi^uhatkpilJe erikbishinhat aop}-
rhuksön piukaan. . ' , , , ^ 4 ^ . , . SUÖBtftY - PttoNÄ $1?
ÄutoMema po>tikonttoriä v«gtapa«t« Dsrham k£liä'l(^
J. V. VteNHOLA
irnri— ^^:*'-f —" T - I * * " " ! ' * , !
ONTARIO
MosfcoVassk tuhaah.^ lähiaikoina
panemaan käVritiih diisl autbtfehdäs.;
Joka tulee tuottamaan 24 tuh. autoai
vuodepa. 6'ämähMsia äuUt^fifaitai
kuin nyt valmistunut, tullaan r a - '
kentämaan myöskin Lenlngradlldi
Harkovlln, Ställngradllfi. Rostovllfti
Tähskehtlin', fJdvprpssiäiln Ja Svefd^
lpvsklln^ Lenlngradlläiseh. autoteH-i
taan räkehhiistyöt ar^tdad iehsl td-lousvuonnä.
Sen suuhhltellään .tuotta
v;an 12, tuh. autpa. vuodessa.'
Älma-ÄtaEla tiedotetaan ö^ä hott-f
drillistä Ja tausägislstd (käutiukii|ir
4ön avulla saavutetaan täiÖÄelllnen
civuttölhUUls. Siteen vaihtaminen
h, vähentyneen mädän muodostu-il^
feh takia t a r ] ^ » ^ filrlmMlseh.
iärVdlo. l!|kä ^ilipin^dn, k^iiVen oh
ältä käytettäviä vbideislteitä, tiio-
;ä ..tuskaa potilaalle, koska hopea
eilää sltdeh tatttumasta kiinni,
ihon muodostuminen edistyy nope-äfitl
hopean ällä.
.,Öihkln baktereja tappava töho pn
hujaitäln tpdiststtu bakterioI(%l8teri
tutklinu&ten avulla. Stafylokpklt jä
nIuUt vaaralU^öt bäktkrlt. Jplta pH
ääptettu iiliire sopivaa ravintoa. sl'
iä^ltäVään . maljaan, elv^t voineet
eft^ft kehittyä, kun päällfe pantIW
^kklkerros, vaäh kuolivat osittain.
Sinkkiä voidaan käyttää myöä
jtf>kievassa muodossa jaiklnelttai
kprkkisiia . hrtopphjlhi. Siten käsitellyt
Irtdptohjät estävät hien mtip-dd^
umlsed ja $iis pplstavat jalka-lUeh
paihan löyhkän,, . r,. .
f
Välittää kolia ia ptilta «ekli Ce(j.
mittää muuttoajoB. Kääntykää
ptioleäni tarVittaeBsi;
Puhelimet: kotiin I7m
RUOKALA
-Terv«tuloal
tuloksia Abhaasla.ssa. jossa on mai- pitolsla kasveja) valmistetun kaut-f
nlttUa kasvia viljelty 100 hehtaaria. Isukin tuotähto t u l ^ . täiiääh yuode^^
Leninin nimelle omistettu maa-talPUsakatemla
tulee järjestämään
laajoja soljapapuviljelykslä Pohjols-eella,
Keskisen Volgan alueella Ja
Kaukaisessa Idässä. Mainitut piirit
oVat kalkkein suotulsihipia soijan
vlIJelylcBelle. Soijapavun, viljeleminen
Neuvostoliitossa panee aJulle
u^jelta uusia teollisuusaloja: solja-öljyn
Ja soijajauhojen valmistus, väällä v. IDäl j ä : löpiet^taah samari
maitotuotteiden valmistamin^^ j^jr vuoden syyskuussa.
jasta, jne. ^ V''^iilllQiM . Si''&%^tä', saäiiuU 1^^ kaivos-
ILablpäividä aletaan rakentaa uut- -j aiueelle i^hniä^ sahalaisia ihsinÖO-^
tA rautatielinjaa Busuluk-Slahtsi- rejä. Jotka tuftvat. johtamaan u u -
PugafeJhey.. HäkenhUätyöt tulevat s l ^ kälVo^eh" Ja tahtaiden rakeii-
2Q0 töhnistä hcfus&tAam Vuöflh»
1931 2 tuhanteen tdhnilh. Laajat
tutkimustyöt j a tämän 'vuoden kokemukset
sallivat laajentaa mainit^
tujen kasvien Istufusalaa 44 tuh'.
hehtaarilla.
karaJ(|isissa (Täkä-j^aukaasla). on
alettu rakentaa typpllannolfcetehtai-i
ta. Parhaillaan öd rakenteilla 11 tein
dasOsastöä. .pÖsj^hqtyjSil dVet^ ke-;
päättyiiikM j b . 6 r i s i . keväänä. L ii
kcniie rataosalla Busuluk-Saniära-slantsl
alkaa tpukpkuun 1 pnä,,
Lokakuussa aikaa T l f l i s in — K o d -
shorln sähköradan rakchtähilhen.
Kätä' tulei» olemaan 17 kilometriä
lämmi^ävustUksessä, jöilkft tähden
kJtoiäs^vustfeton^ kalan sällyvälsyys
dh.päljdh suid-jempl. Toimitus kes-
^ jo^ä 4 vuorokautta. — E. A,
ttädäh, rakennustyöt tulevat
niÖäkSamdäri llkliiltäih 5 mllj. ruplaa,
iiaöke^an. että uudella radalla
Teurassikojen lihottaminen ei siis
i£aa rajoittua vain ruiian uihplmäh-l
^ l s e e n antamiseen, v ^ n . o n sy^.tä
tarkoin ajätelTeh jä suhhifelTen laia-
:tla rehiisekotukset jä lisäksi oh e-läinten
kehitystä tarkkaavaisesti
seurattava pitkin Uhotuskautta. Teu-iasslkojen
punnitus on oWttava ylel-testi
käytäntöön plenimmlssäkin s i kaloissa.
Löpidcsi oh lihotus lope-itettävä
oikeaan aikaan — Jä sitä
^ 'cai^mmin. mitä alhaiseimnät
stanlihah hihnat ovat. l^iäiliä yKsidV.
kertaiset s ^ ä t i^^ttäval ^ v an
ratkaisevasti sianhoidon . kannattä-mmuteen
ei yHisih k d i ^ k l h iMM^i
dessä erilcseen, vaan myös ' koko i
maassa. |
Paatunut pahantekijä. —; Tuomari:
"Onko teitä ennemmin rangaista?"
Syyletty: "Kyllä . . . thötä . ..
kerräri minä pidin lainakirjaston
kifjää liiäh käliiäh, ja jouduin
ttiäksamaah 10 senttiä."
Metsän puilta on aivan yhtä
«nsntä hyötitds- jia sienlvihbllista
kuin puutarhojamme hedelmäpuilla
ja. viijelyskasveillakin.
tohtori J L koljoiieD
i^lielimet:
Aiunto 1773 -—* Konttori 1588
Box -1176 Sadburjr* Ont
toht John W. Singer
iiiO ixetay St. 1§^oöneet 6—7
IMilerät Tfa^fjTä Bldg*.
Pobelin Lancaster 6718.
Montreal, Qae.
tulee, kulkemaan päivässä 16 junaa
ed^taköislh.
kollektiivisissa talouksissa hyvin
onnistunut sadonkorjuukamppallu
on., Tlijapllrelssä aiheuttanut uuden
vyötyri kollektiivisiin talouksiin.
syiTskuun alussa liittyi m.m. Donin
fibiibvin piirien köllektllvlslhi t a louksiin
300 uutta Jäsentä.
vastaten KK :D Julistukseen ovat
Odässah traktoritehtaan työläiset
laajentaneet syyskuun tuotantasuuri-nitelmaansa
50 pros. Köysitehtaalla
ovat työläiset sitoutuneet työskentelemään
- osastoillaan vilsivuoiis-
.suuhnitelman kolmannen vuoden
lopptnin.
. Tov. Ordshontkidsen nimelle omL<;-
tetuUa uudella vlljaneuvostotilalla
(Aseriieldjan) ovat alkapeet syyskyl-vötyöt.
Tänä syksjmä kylvetään I l lan
enslmälset 40,000 hehtaariä.
Neuvostbtlla on Järjestetty asumattomalle
jä kylvämättömälle Turut-
Sauradshlnskln arolle.
KasaJatanlssa tullaan lähiaikoina
perustamaan 3 agraari-insstltuut-tla.
Joissa tulevat olemaan mm. vuo-henhQifo-
jä kairjänhöito-ösastot.
I t t ^ t u u t i t liittyvät ylelsliittolalseeh
maatalousakateemiaan.
.Syysknim 18 pnä alkoi Berllnls-sä
kansainvälinen nahkatuotteiden
näyttely, johon ottaa osaa myöskin
Neuifostqliltto. Neuvostoliiton osa.<;-
to näyttelys.sä, varsinkin se osa,
josisa ovat ulosvletävät nahkatuotteet
oh herättänyt yl6lsö.$sä suurta
hupmiota.
ArtimattUllttoJen keskusneuyosto
an;katsonut välttämättömäksi l a a -
j ^ t a ä yhteiskunnallista ruokailua
tulaväna vuonna niin, että se vuo-nustyötä,
^ ..
KTökuäteiussä sanomalehtien c-^
dustajien kanssa pvät insinöörit i l moittaneet,
että Sakean tieteelliset
Ja oppineet piirit seuraavat tavattomalla
mlelfenklihhbllÄ Neuvostoliiton
Jättilälshiäiätä f^hhit^työtä; .
OiO££N ST. W6ST
(S|tadl(6i&- i i Quaeii St«i lirälttaMa*;
laivoktet.
<»ORT ARTHURIN
mmhMmtäiitbiä
Hdiu/it —
JOS.. HALPNEJN
KXTKÄÄPÄS POJAT
palloa puiKkaämäsla
kinfc £aWard Hötellih AUkerriMa.
TilaVa, puhdas, lämmin huono
4 pöydän kansaa.
ALMtl ÄÄttl^lÖ
ottää Väätäan sältaitt
187 Jean St, Sudbuirr» Onl.
•Puhelin 1072 W.
Donavan mäellä, pussitien varrella.
Sahfrta avoihna liiyös ylBjflÖlIe
joka päivä kello 10 äp. alkaen.
J. J A R V IS
^ .huone iM, Hitrön Qhmmhin ^
tuhObi zm rf, F.Q,. JBo» 1181
sudfiyRVi piiiT.
katt>alai>päpi»r4itä, «liHoIiitataliU
Kiinieläiiitotaittoja ^ <,
Vaa<«ttai««a tavatUvattA atxln
plLL6iu6M
liaiUiiktt
• i t - ^ m SI.: Mt^Mii Bi,
NlSl/LA h ttATtiLX, iiblet.
tfiifs! JMttiäläiAeni
Riiokala
avattu 266 Queen St. West.
fOäONTO, ONT.
j
P o h e 1 i n : Adelaide ^ 7531- -
Siistiä ' limpimlä i. ^UÖiie^^
vuokrattavalta. RUOKAA iarjdll-iaan
sam^a^'paikäseä.
Jä
JiTÄlSPAftTÖitt JA
Pyydämme "öulkeui^ äify.,. Vlefaön
suosioon hyväily, ijlrfillä ja
kphteliäisutidblla
Elsa
131 «A» I SvarUjo
^«Toronto
Metallit bakteerien
tuhoojitta
Jo viime vuosisadan loppupuolella
oU opittu tuhtemäah idrältteh rÄa-tallien
batkereja tappava omihäi-suus,
mutta filldfefr käyttö häfahJ
nusvällneeiiä on vasta ifätne vuosina
alkanut tuottaa hyviä tuloksia.
Sekä laboratoriossa että sairaalassa
suoritetuilla kokeilla on todettu,
että hopealla. kui)arllla jä sinkillä'
on voimakkain bakteneja estävä ja
hävltiävä teho. Kuparia käytetään
käsien tai Jalkojen märklessä pliäcä-aikalsten
palkallisten Kylpyjen ihdö-dossa
kupariastlassä täi, ^os märkiminen
on levinnyt \yli koko ifuu-mlln.
kokokylpyjen mubdossa.. Näin
menetellen on saavutettu hyviä' t u -
lok-sia.
Hopeavoide tai hopeajauhe käytettynä
lääkkeenä sellaisiin haavoihin,
jotj^a' ,paranevAt -huonosti, viU
kattaa verrattain lyhyenä ajaäsa
mädän erityksen' lakkaamiseen ja
edistää huomattavasti .uusien ,ku'-
dosten. mtibdostuihlsta. Hopeaa käytetään
rtiyöskm pieniksi hopealevyiksi
puristettuna taudlhslemeniö-tä
vapaissa haavoissa. Tämä tapahtuu
varsinkin .sellaisissa tapaukÄissä,
jolloin kipslslde sulkee kokoonoih-mellun
haavan. Slllohi voi tyyne^
tl jättää ompeleen koko siksi ajaksi
kuin kipslkäsittely kestää, köskä
hopea estää mädän muodbstuml-sen
ommelrelkim tai muut tervehtymistä
vaikeuttavat muodostumat.
Korvaamattoman arvoisiksi oirkt
kuitenkin hopealevyt osoittautuneet
palohaavoissa, ja volttavftf tällöin
«^,J^ ? ' ' ' * ' « « ' l " « " ' J'PäJvän Vapaus ön omistettu erikoiseksi , V A U i A N K U -
MOUKSEN MUISTONUMEROKSr, johon t^fätfiäh völlÄhkuihdtlsterVfih.
dyksiä kaikilta vasemmiBtoIaisllta POLIITTISILTA. I^ALOUDELLISIL^
S^r' OSUUSTOIMINNALLISILTA. NAISTEN^UftffElLU- J A MAAN-yilJELIJÖipEN
JÄRJESTÖILTÄ JA OSAÖtOILTA. sekä vallaÄu.
ömnkaellisilte .yksityisiltä jSsbhiltä. Koska tiddämme olevah ^ I j oh vai-lankumoutoelliflia
tovereita yli laajan ^Ganadäh »SlUmaa jkikoissa, H^^fl,^EÄli?igi*i' " ' ^ yarataksemrafe he|däh ö>ahötdh tähtfh V A L -
LANKUMÖUS^U^EROON, Voitte kerätä n Ä , . t^i J j ^ r i Ja §hettää
;t6rtäe, fervehdykien hinta on 25 senttlfi. fifikbrsla ftdmljia ilraotnksia
jtilkastään lähetetyn tahasummah jälkeen. ,0;. . —>.
Kirjottäkäa nimet mahdplliser^maai s e l v i n . Al^nifiäpä oleiräa kaavaketta
voitte käyttää. Nimet pitää olla täällä viimeistäMh 27 <». lokÄk."
Rahan tulee seurata mukana.
Paikkakunta
•••••••••••••«^•«••«•fe^
LälieHäjä
Osote
••••••••»••pe««e«f.^|aa«
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, October 16, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-10-16 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus301016 |
Description
| Title | 1930-10-16-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
244 -i930 -Vi.,
ryöväen
, n Tyäviitn Puolustusliiton kansallinen toimeenpane^^
-n-nvt lähettää Liiton pääsih^erin, .tovefl ^ . . , E . . ginithin" organi-
^.^ rahnnluiäysmatkaile CaAbdatl täiieimpHft kfes^uksiin, hank-rahälli-
ta n v u s t u s U käsillä lieviä juttajd värien sekä elvyttä-
L i " n y!t:>t;i rahallista ja organisatorista tilf^^n^
ereitten k a i k k i a l l a kehotetaan,avust»ixj«^ tovfe|i Söiithiä ja feaitt-
^ hänen k i f i t o m a t k a n s a niöHdoHisipimäxi onnisluneeltSi. Smith
lee: -
Brandon, Manitoba.
Maxtone, Sask.
Tiun 21
: 22 j a 2:} p
•2G p:ään Moosejaw, Sask,
Medicine Hat, Albertä...
i n a n a s k . 2 p:ään Cälfeary, Aiberta, ,YleJnen puolus-lu^
koiiferenssi pidetään sunnuntaina, marrask. 2 p.,. konferenssiin
osallistuvat. Liiton oeastot "ja lUttoon kuuluväi
tyuväonluokan järjesiot.
.ciuun ;> P- C a n m o r e , Alta., osaston kokous ja, yleipen kokous
24 p.
27 p.
IS ]>.
4 P
I
. 12 p :ään Väncoiiverissa, VictoriasöÄ, aimosäa ja
adysmithissa. Puolustuskonferen^si. ^detä^n, jos se oh
mahdollista. Kokouksia pitSisl jät-jeslää kaikkiin paikkoihin,
missä on L i i t o n osastoja. .
13 p. 18 p:ään eteläisessä B r i t i s h Cplumbiassa). jö' ei»^^*s
' Ne.-t Passissa. Suniiuntaina,.,.16 p. pidetään kSkous
Colemanissa, Alberta, Ja samaltsi^ päiväksi järjestetäUn
puolustuskonferenssi jqläi ^Colemah^rii, taä Blairnioi^eri.
K o n f e r e n s s i i n tulevat osaUistumkan o&^töjiöh ja Liittcfbn
l i i t t y n e i d en järjestöjen edustajat sekä ylipäänsä Crow's
Nestin työväen järjestöt. Köhferehssistä^y.,to. järjiesteTjr-tiii.-
tii pitäisi €fclemanin tovereiden huolehtia. ?
lii ja 20 p. L e t h b r i d g e , A l t a.
21 p. C a l g a r y , A l t a . y
22 p. 24 p:ään Edmonton, Alberta. Puolustuskonferenssi
pidetään sujinuntaihä. .
25 p. D r u n i h e l l e r & Wayne, A l t a.
26 ja 27 p. Saskatoon, Säsk.
' 28 p. 30 p:ään Regina, Sask.
kuun 1 P. K i p l i n g , Sask.
2 ja 3 p. B r a n d o n , Manitoba.
4 ja 5 p. W i n n i p e g , Manitoba.
6 ja 7 p. Fort Frances, Ont.
8 p. 11 p:ään, Fort W i l l i am j a Port Arthur, Ont.
, 12 p. N o r t h Bay, Ont.
14 p. S u d b u r y , Ont.
, 15 p. T o r o n t o , Ont.
Toyeriilisesti , . . , .
\DAN TYÖVÄEN PUOLUStUSLIlf ON TOIMEENPANEMA
k O M l t E A .
A. E S M I T H , H. G U R A L N I C K ,
pääsihteeri. . ., organisatjosihteeri.
iraSSlKOjen I i n O l U K ^amsestl kelVänhut stkU nijrymälä-
;sta ja tavallisimmista
lihotus-virheistä
siaksi että myöskhi . teollisuuteen
keittotavaraksl k|iär^Byltyk$l.
tällaisesta siasta, Öfl h^t kuluiieöia
i^änä^ ,vQitu ,^mm..J^.,,^^%-^^
Smk .kg:Ita, pn rääkaäthman, slaii
eno-lehdestä lainaamme seu-n
kirjoituksen, joka sopii aiVan
hyvin Canadan oloihin kulh
enkin: ,
ymys siitä, miten teurassikoja
lihotettava, jotta niistä saatai-
;aras malidollinen taloudellih^ä
cn käytännölliselle slanhoita-kaikkein
tärkeimpiä kysymyk-
Cun kysymys on lisäksi vaisiii
juolinen ja laaja, lienee syytä
esittää muutamia lihanvällttä-huomioita.
; ,
imiiisiä huomiota, minkä Uhan-äjä
voi nykyisin varastolssfi
, on, että niissä öh yleensä
älllsesti runsaasti ylipainolstii
Itsestään on selvää, että s i l -
iminä (esim. emakkoina) käy-
*ä sioista saadaan lihotukS6ss&
n raskaita (120—200 kg) r u -
Sensijaan on oudoksuttavaa,
varsinaisia lihotussikoja ruoki-vifiiä
niin kauan, että niistä
n. 100-120 k g : n ruhopalnöjä.
wnin kannalta on nimittäin
tähän asti helpointa sijoittaa
tlUtyshlnta vaihdellut 11—12 Sihk:-
aan kg:lta.,.Samanaikaisesti on tämä.
£ikaollul värshi vaikeasti myy-^
täLvää.
^ .sljbllHan hinnat ylitarjonnan
vuoksi p^inuval. sitä' nuoremphaa'
äat ovat teurastettavat Näin saa-t\{
ptetäsäi kaksi etua: tplsaal^ ruo-^
Khniah kähhatt^alsbiiS i^äiMtefe ja
i o l i a a l t a vähenee liiKöjen pienetessä
markkinoille tulevan sianlihan mää-
• oikeaan alkaäh tapahtuva .lihotuk-
'sp|i lopeiiaminen on siis sekä rhb-Önhsin
kännattavalsutiden että l i hasta
saavutettavan hinnan kaiHial-ta
erikoisen tftrkeätä. Kun lisäksi
%ian kehityksen seuraatninen o n var-j
^ . helppiba ja elälnteti puhhliseml-neh
on i^lvan pienitölstä, on oikean
ajankohdan määrääminen sikojen'
teurastukseUe *" helposti todettavissa.
K tm lihotusslkojen punnitus voidaan
parhaiten, suorittaa 500 kg:n
kymmeny&vaa'alla, jolla myöskh;i
voidaan punnita käytettäviä, rehiijä
yjn. punnituksia, on tällainen vaaka"
siis välttämälön jol^dsessa talonsa,
jossa sikoja, lihotetaan. Siat a-jiftaan
punnitseinista varten sopivaan,
molemmista päistä avattavaan
p u l ^ n häkkiin täi laatikkoon.
Jöjikä" paino on todettu. Bruttopai-nosta
väSentäriiällä l^ t i k o n *pahio
saadaan sian eläVäpaino määrätyksi
ja siitä taaskin saadaan sian teuraspaino
lasketuksi, ottaen 75% r u -
hopainoksi.
Toinen huomio, minkä lihavarastoissa
voi tehdä, on se. että siat 0-
Vat olleet teurastettaessa joko liian
lihavia täi liian laihoja. Tämä e-slintyy
silavan paksuudessa,. Joka
•jb4kus ori l i i an ohut, joskus tUoskin
siMi kokoon nähden l i i an paksu. E -
jdeliisessä. tapauksessa on sian lUio-tus
Icipetettii liian äikaishi, jälkiniäi-feessä"
tapauksessa Öh sitä jatkettu
(taaskin lilan Icauan.
Pärliä'lmpariä silavan paksuiiiena
pidetään yleensä 3—4 sm,.Vaaditaan,
että* silava tasaisen pakstlha ulöttub
niskasta y l i koko ruhon hähhahjiiu-reen
asti ja että se esiintyy tasaisena
sekä selkä- että vatsapuolella. L i i an
«hkain^n ja epätasatoen silava on-
'Öii eritM'ih vaikeasti myytävissä jä
käytettävissä.
Työväestömme ,pn osaksi tottunut,
paksumpaan silavaan, jota käyttpä
vdi^ihkin raskasta ulkotyötä tekeVä
osä mielellään, eitlttäihkiti vuoden
jptiyÖhälÄihmällä syys- j a talyipuolis-itöllä.
Paksumpaa, silavad käytetään
myös makkaratehtaissa keitto^ jdi
savutavarain "kuutioiksi". Varsinkin
kesällä on paksun silavan kajippa
aivan lamassa, joten sen alhainen
hinta on ymmärrettävis£«.
Lihotettaessa ön siis sikojen painon
ohella myöskin niiden kunto
ljuomloitava. Varsin helppoa onkin,
'hoettamalla sikaiä selästä, päästä
selville sen silavakerroksen pak-yäsikänkoitajat,
ojetleko kafeel-1
l e ^ v«&ikt»lauihan huvittelua, kun
rie ovat lopetlaheet juomansa? j
Naytla^ kuin" Karjöltelisivat piiri-tanssiaj.
jokainen imien toisensa
koryaä! Pistäkääpä koetteekii kourallinen
kauroja ämpärin pohjalle,
niin siitä lie saavat jbtain piires-kellaksMn
ja märehtiäkseenl
Lehmät ovat parantaneet lyp'
syäm hubihattavasti Yhdysvalloissa.
Sikäläisen manviljelysjaostön'
kerääniäin tilastojen mukaan öli
keslumäänti lehmän maidoniuotiah-td
siellä l,43i5 päuriäa v. 1Ö5Ö,
2,004 paunaa v. 1880, multa 3,-
646 paunaa V. 19ÖÖ, ja 4,600 ^aii-naa
V. 1927. Vifelä sutireiii^i
efdistys on tapahtunut holsteiniläi^
sfeh rodim kehityksessä saman ä|aH
killuessa^ V. 1066 kun Texatääir
niminen holsteinilaislehmä tavutti
74 paunan lypsy ennätyksen jJai-vassa
kyiianienenä [päivänä,, pidettiin
sitä ihnie-eliikkana. Nyt prl
Yhdysvalloissa ja Cahädassa enemmän
kuin 250 holsteinilaislehdiäai
jotka ovat ylittäneet tuon ednä\^^^
sen ei ainoastaan kyiiimentä jidi-vää,
vaan kaikkia vuoden 305 jjäi-vää
kohden . - Viirheisten 50 vuoden
ajalla on mainittu rotii kokonaisuudessaan
mybs kasvanut kobl'-
taan samassa suhteessa kuin seil
tuotantokin ön liäaantynyl. Äskeisten
tutkijniisteh mukaan 60Ö jiau-nan
lisäys holsteinirotuisen lehtpari
painossa tuottaa 33 dollarih lisä^
voiton yli rUokinlaku|^anriuks^eri
eli $3.30 jokaista sadan paiiHah
lisäystä kohden' lehihän painossa.
Sydämellinen kiitos ystävillemme lahjoista ja hauskasta
illasta, j o i l l a yllätitte meidät uudessa kodissamme.
Sudburyssa, 15 pnä lokak. 1930.
Kerttu ja Wallu Anderson
Ontispaloja Nenvosto
liitosta
siiLudesta, Jpjika sitäpaitsi tqttimut
siiiiiä htibiniui liiublojeh pyöreydestä
'Tääää stiHt^^ä k d l k e V ^ n Uha^i.
välittäjäJa ruokintakokeideh teki-
Jäii kokemiikaet. Jä huoniiioft sämaah
suuntaan. Ruokintakökeissa on i|i-ihittälii
.yditu tiodetä, että »xiitä pal-navä,
tii#äksi i^ikä tulee, sitä ehem-Ään
^ käyttää rehuja lisäkasvuni-
IPQ.' kohdien, Jot^n iruoldiman kah-nättavaisiius
kä^^.sitä huönpmmaksji,
mitä .iiuurbinraäksi ja räskaatnmaksi
sika kasvaäi
Jotta lltiölussii^äa ! kannattaisi
ruokkia yli IQO kg :ii painoiseksi, tukasi
siähiiihan hif^än .oiläVhÄM
Ien tällaisesta siaätä. kaillimp^ kiiih
keveämmästä ^eika siis, kuten nyt,
halvempaa. Öikeäiii^i hintasuhde
saavutetaan väin : älkiöjen Ufiotusas-tetta
yleisesti katsoen vähentämällä,
Jolloin pakstuttpl^lävalsän sii&n
kysyntä Jä ..tarjojata tulee paremmhi
sopusointuiiii käs^hään. Vielä öh
kg:aruhopainoista sikaa relä-...muistettayA-ettäyikitä ajhaljemmtkr
SUKLAÄTI
% kn^. i^öffle; Öräiiä mäitoö
1 kup..hienda sokeria
kup. v e t t ä . , A
kup- r- muBen^^i^jieit jtähkihöitä
neliötä- sokeröiöiätohti^ siikläatia
gEKOf-fA Flrceen RaiÄutefttj maito, so.
keri, ^ulc'iaäti Ja-veäi^ sekoita-ailfsi kunnes
sokeri söläii, ]^täeh JbiÄfe'? tUleii ^ I -
la. Lisää tulta ^'a Jdehdta niiii kätian ettö
sekoitus tekee pifeiten peBfliean ^ I f c i j . i ^ l -
mään veteen laitöÄsk. (236 F.)V aekot-taen
jatkuvasti. Ota pois,tulen.o^Uä, vis-,
paa siksi Ipinneä.gmim^
pähkinät ia k a a & - ' i « $ l t o ^ pädnriih.'
Kun kylmää, leikfel^ neliöifiin.
_ Koska tahansa ohie vgatii huutoa
ja sokeria, smte^ ^Biäät m&käet
M j ^ f f i i l lä
The Bok-den Co. Uinlte^ 140 .;St. Paal St..
Olkaa hyvä ja meiÄä vij^äjifi Äfefe Brand
ohjekirjanen «Nfew itä0e in tbi fttchen"
Nimi • - ' • •
Osoite
as
Jä pinnan sileydestä.
L i l a n pienet j a lyhyet paksusila-vaiset
siat ovat tavallisesti tulolpsla
l i i an voimakkaasta uHbtuiruökituias-ta
pitkin kasvukautta, kaivukaudellaan
porsaasta 60 k g : n painoiseksi,
on nimittäin sikaa ruokittava a-nieinmäh
kasvattavilla kuin Uhottav
i l l a rehuilla, joihin vilöi^ksimaihlt-tuilUn
siirrytään vähitellen vasta
värshialsella lihotuskaudella. Valku-alsrlkkäat
rehut, kuten kuorittu maito
ovat omiaan kasvattamaan sikoj
en runkoa, johoii hiilihydfaattirlk-kaat
rehut, kuten viljalajit j a perunat,
muodostavat tarpeellisen silavakerroksen.
Si^iihbssä ovat yipehsä ruhtih
keskikappaleefc ja liikkiö (khikku)
arvokkaimmat. Mitä piteth^iä siat
siis .-ovat ja mitä lihäkkaampi an
liikkiö, sitä kysytympi ja arto^-
Icaampl on ruho. Siankasvattajan on
felis pyrittävä pitkiin slkolhip j a sekä
siitoseläinten yälhhässa ^ttä ruö-klhhassa
pidettävä täinä päämääränä.
Silavan laadussa huomaa. tarkkaavainen
katselija varsin Suiiiria erbk^
vaisuuksia. Parhaan silavan ollessa
kliiitfeätä Jä ytimekästä on varsin
tf^bih tilaisuus nähdä tahkeäta, öljymäistä.'
paksimahkaista, sitkeäh-köä
tai muuten virheellistä silavaa.
häissäkin övät kyiSymyksfessä rtib-kintavlrheet,
sillä silayan .laatu r l l p -
)hu käytetyistä rehuista. L i i a n r u h -
saat meijerljätteet antavat esim. velton
Ja vetisen pehmeän silavan, joka
kutistuu keitettäessä. Yksipuoll-inen
maissiruokinta taas jättää t|pih-
'mean öljymäisen silavan. :^lfi»tein!l-ihiän
j a parhaan silavan antavat
jauhot ja penma. Yksipuölisnultä
önlsiis ruokinnassa, vältettävä .Ja r e -
ivusekotuksen vaikutusta täydennettävä
siihen soveltiiviiia rehuilla.
Paksu siannahka tiseihkin .JohtyU
kylmästä karsinasta. Syytä völ silS
b l la tutkia ärVÖät^Ievdsti k a t ^ ^>
i b j a . Ja varata llhotussiöiir^ lämihih
ja kuiva olo.
S i i l o in tällöin täpäa lihavaras-tölfelt
kitukasvuisia yksilöitä. Näillä
on tavallisesti aivan ohkainen
sllavakerros ja paksu iTPpyineh
nahka. Tällaisista siojsta _saadtti /hinta
panee useimmiten ajätteiemaian,
onko ollenkaan kannattanut niitä
kasvattaa Ja tuoda markklnoilk!. E i köhän
nUden käyttäminen kotitaloudessa
olisi sittenkin ollut edulll-ulkomaalaisia
tiedemiehiä Saksasta, _
Tanskasta. Hollannista Jä Englan- mälle apatiitln kUljetustrf varten,
nista. Kaikkiaan ottaa sen työhön
ösaä y l i 2fOO henkeä.
Keskisen Volgan alueella on 32
kbllektilvlslä taloutta lääthiut v l l -
Jan.hanklnnalle vastasuunnitelmat.
Vastasuunnltelmissa taloudet sitoutuvat'
tuottamaan viljaa 3 .tuhatta
tonnia yli alkuperäisen suuhhitel-man.,
. ^ •
Lfeipömd-' ik liajiivesltuataniiossa
käytettävää efiiriöljyä on tähän
mennessä tuotsttu ulkomailta. Mutta
nyt öii elllrlpltolstep kasvien ka.^ •
vättamlskokeet antaneet jo hyviä
Kalojen sävustÄs
Savustuksessa, jökä tärkoItt;aa . k a -
kkslttelemistä sauhussa,, ihlkä
iunkelltuu sen lihaskudoksiin ää-taen
sille erikoisen mauan jä tidls-täen
sällyvälsyytä. erotetaan läih-i
•nilii ^ ja kyhnä4vu|t;iib. ,,
Lämmihsävustdk^e^sa kala, pienet,
kuten silakka kök»»häisina Jä äiiu-rbmhiat
parattuina Ja vleläj^ (kU-ten
lohi) halkaistuna, ensin Ueyästl
siiolataän väkevässä suolaliuoksessa
ja savustetaan sen Jälkeein . u i i -
nelisä, jbtkU' lämpötilan pysyttänil-s^
ksl ^ tasaiseni! Jrf käytännÖlUsl^tä
siristä ovat Varsin pienet: 120—150
chi, leveät, 1 m. syvät jä 2 m. köi*-
ikeat. Ykslnkertaislii muoto on k l -
.ViJäläiie, jota . käytetään _ tulijJesä-liä,
puysta rakennettu laatikko: S a -
vustuic^n kiöhityttyä ttehdasteölll-suudeksi.
oyat savustuslaltosten t i l listä
rakennetut uunit sijoitetut
p i t k i in riveihin, Jolloin useilla u u neilla
pn yhteinen savutorvi. L a l -
iakslia, joissa on 1-10 uunia, pidetään
i5ientaä, 11-14 uunia, keskikokoisina
Ja y l i 24 uui)ia suurina. Savustusta
varten, kalat ripustetaan
i^auta- tai piiuvartaislln lähelle tpl-
\ ||,ian: vartaat paiinäan moneert
rihnakkalseen rlVlln puukehyksllle.
Jotka ovat laitetut uunhi slsäsel-;
liieh mukaisiksi. Kehykset pannaan
uuniin sen sivuseinien lllstakkeideri
varaan vaakasuoraan asentoon päällekkäin
sellaisin välimatkoin, ettei- ,Käuikaaslassai mustan mullan älu-vät
ylempänä rllppUVät kälkt Köö-' - - - -
ksta ^ e m p i a . Savustuksessa dn-fiÄaah
.iJolttopuun ensin palaa il-mUlbkillä
uunin savupelUn olle&|ä
aiiki, jöliohi kalan nahka kulvUU;
Tämän tapahduttua plenennetääri
savupellln rakoa j a tuli saa palaa
vain , liilUoksfena, jolloin kala iSÖ-
140 C kuuhitiudeSi saa kulianfcet-lertäväh
värin. Polttopuina käyttt-tään
kuivaa tammea, leppää, tahi
pyökkiä. Tohnltus kestää, kaläri
koosta, lihavuudesta, ja vesipitoisuudesta
rllfipUferi, 2-4 tilritlä. Se
vaatii' suurta tottuneisUutta Ja huolenpitoa:
yksi henkilö vöi hoitaa
vain 4-5 uunia. Savustetun kälän
sällyvälsyyö öh rajoitettu; lähiplmä-hä
vuodenaikana vain pari vuoro«
kautta, kylmässä viilEonpälvät. Varsin
yleisesti käytetään savustettua
siikaa jä' silakkaa, harvinaisempia
ovat lohi. ankerias y.m.
Kylmäsavustus tplpiltetaan huoneessa,
missä kalä on niiii kaukana
^mpölähteestä. että se Johtuu kos-kettikseen
Jäähtyneen savun kanssa.
EI^len, .savustusta on ^ kala paljon
voimakkaammin suolattava kuin
NeovostolUton ammattiilittojeh
JKeskusneuvosto kehoittaa kalkkia
ammattijärjestöjä voimaperäisesti
jatkamaan alettua vahhlslautumis-
(kampi)ailua yleisliittolaiseen isku-työläisen
päivään. Joka on Idkakiiim
1 pnä. Päivän tärkeimmäksi tehtäväksi
on asetettava joukkojen
ihöblllsoiminen K K : n julistuksen
toteuttamiseen. Syyskuun 30 pnä on
k a l k i l l a laitoksilla Järjestettävä kokouksia
ja. lilänviättojä. . joissa . qh
tehtäVä tunnetuksi laitoksen .työskentelyn
tulokset j a edessäolevat teh-tavat.
"Tässä kokouksessa öh myös-khi
otettava selville parhaat Iskuryhmät
ja iskutyölälset heidän palkitsemistaan
varten.
VastaufcueksI K K . r i julistuksseh
on UkralnaJssa laajalle k^hittyiv?t
"vlklvuotlssuimhltelmah iiuhaist'eh
pataljoonien" muodostaminen. Punaiset
iskutyölälset ovat Julistautu-ijeet
mobilisoiduiksi tuotantosuunni-t^
imieri täydellliseÄh toteutamlsfeeh,
repeämien polttamiseen ja ovat ."sitoutuneet
työskentelemään nykyisillä
laitoksillaan viisivuotissuunnitelman
loppuun. Tämän, laajan
Joukkokamppailun etuheriässä kulkevat
Harkovln metallityöläiset.
Melkein kalkilla laitoksilla on myöskin
laadittu vastasuunhltelfhlä.
Muula'mlen tehtaiden osastot öVat
lajentaneet alkuerälstä suuhilel-maa
50:kln prosenttia!
Stalinin piirin kaivoksilla on otet-tu
käytäntöön jatkuva tuotannollinen
neuvottelu. Eniien kalvoksibi
laskeutumista, väliajoilla sekä vuorojen
vaihtuessa käsitellään erilaisia
tuotannollisia kysymyksiä. Jokaisen
työläisen on oltava kulloinkin
tarkoin selvillä, mitä hähcri
tulee vuorollaan 'tehdä. ' •
Leningradissa alkoi syyskuyn 20
Jpnä fysikaaliskemlalllneh kpnferen,s-si.
joka kutsuttiin koolle fyslkäalls-
.Itemiallisen Instituutin alotteesta.
^Konferenssiin on saapunut ryhmä
den loppuun mennessä t\illsl käslbr
täinään. 70—60 pro?. Johtavien teol-lisuusaldjen
työifiJäfstä. " • .' '
Rfe'vf^tä tiedötetaa(i,^^ttä-siiiAe on
saapunut Canadastä ryhmä •venäläisiä
työläisiä, jotka pakenivat sinne
V. 1905. K a i k k i saäpuheet ovat
amäaattitaltdlslft' traktörlsteja. M u kanaan
toivat he maatalouskalufe-.
ton. Haastattelussa ovat saäpuheet;
tyblä\set lausuneet. *ttä he palaavat
, i l o l l a Neuvostoliittoon, rakeh-,
taakseen soslalUtlsta maataloutta
rinta rinnan neuyostotaloniJoikals-tbn
kanssa, fidelleeri lausuivat omt-grantit
Neuvosto-Ukrainani työtä-,
tekeville talpnppjiUe tervehdyksen!
Canadaan jääneiltä likrahialäislita'
talonpojilta, jä ty^lälsUtä. ,
Kil^oi Bbgln rautakalvökshla öh
viime aikoina saavutettVi huoniatt£-
via työn tulöksl#. TTähäh mjSÖhesiÄ
on vuoslsuuhhlleima toteutettu 123
VUme kesäisen Pohjoisen retid-kohnäii
jä Präns Josefin maah retkikunnan
, jäsehe^ . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-10-16-05
